Sairaan hyvää suomea. Terveusalan suomea maahanmuuttajille [PDF]

Zitiervorschau

^


virkeämpi > virkein active virkeä, virkeää/ virkeitä, virkeän/virkeiden kumminkin however neste, nestettä/ nesteitä, nesteen/ nesteiden fluid höyry, höyryä/ höyryjä, höyryn/höyryjen steam konsti* = keino; konstia/ konsteja, konstin/konstien trick laskea vettä = antaa veden tulla hanasta let the water flow amme, ammetta/ ammeita, ammeen/ ammeiden bath tub valua 1 tekstissä vuotaa flow saada 2 + -maan, -mään get doing smth suihku, suihkua/ suihkuja, suihkun/ suihkujen shower

T: Kuti kuti, kutittaako se? Lapsi liikehtii. Odotahan vähän. Uppista! I: Sh sh sh. Kato, pikkusen pidetään. T: No, joo. Ihan näyttää hyvältä. Katopa sitten tuonne päin. I: Entäs toinen? T: Katopa kun siellähän pyörii semmoinen lintu. I: Kuule, katopa sinne. T: Joo. Ihan on siistinnäköinen. I: No hyvä. T: Aukaisetko suun? Terveydenhoitaja avaa suunsa. Aaa.. .Aukaise vielä oikein isoksi. Ihan on kirkkaan näköinen. Lapsi: Hääää. T: Hienoa. I: Niin. T: Nyt saat tepsutella, jos haluat. Lapsi: Poiiis... I: No niin. Käveletkös sinä nytten? Lapsi:

Kävelen.

T: Marjanen, Joonas. I: Joo, Joonas. Mulla on täällä neuvolakortti. T: No, jos on kortti, katsotaan siitä. I:

On. - Hei, ei ei vielä!

T: Älähän vielä lähde. Älä. Odota vähän. Lapsi: Iti. I: Niin. Isi. Joonas, nyt sinä pysyt siinä. Lapsi on isän sylissä. Lapsi:

Köhköh.

I: Yskä on. T: Joo. Niinhän tuo kuulostaa. I:

Että kannattaako tässä nyt sitten katella vielä ennen kuin...

T: No, minusta vielä, kun poika on kumminkin aika virkeä. I: Nii-i. T: Ihan perushoitoa, paljon nestettä ja sitten, jos hän antaa, niin höyryä vaikka kylpyhuoneessa. I: loo-o. T: Vettä laskee ammeeseen. Se on aika hyvä konsti, jos se onnistuu turvallisesti. Lapsi istuu ammeessa, ja pannaan kuuma vesi vuotamaan jonnekin lähelle suihkusta. Mut siinä pitää olla koko ajan vieressä, ettei lapsi juokse alle. I: Joo. Nii. Niin se on katottava.

30

z

Hoitajaa tapaamassa

Käsitekartta 1.

JO O V4KSO J V ö Z tfT Z

kofco poifca.

1 Lue teksti ja alleviivaa tiedot Joonaksen voinnista. Täydennä tiedot käsitekarttaan. (fAj!)D 2 Täydennä puuttuvat kohdat. Isä epäilee, että Joonaksella............................................................ Joonas on sairastanut................................................................... Joonas on sairastunut nyt................................................................ 3 Miten isä on hoitanut Joonasta? 4 Mitä kotihoidon ohjeita terveydenhoitaja antaa? Mikä hoidon nimi on? Mitä pienen lapsen perushoitoon kuuluu?

31

Hoitajaa tapaamassa

5 Varmista, että ymmärrät tekstin yksityiskohtia. Mitä seuraavien esimerkkien kursivoidut kohdat tarkoittavat? Valitse paras vaihtoehto. Terveydenhoitaja: Sinäkö oot kipee? Isä: Tulepa isin syliin. - No semmonen vähän, eilen oli pahempikin hoidon jälkeen. I | Lapsi on parantunut. I | Lapsi oli sairastunut edellisenä päivänä hoidon jälkeen. I | Lapsi on sairas tänään, mutta eilen hän oli ollut sairaampi. Terveydenhoitaja: Antaako kattoa mielellään? 0

Terveydenhoitaja pyytää isältä lupaa katsoa lapsen korviin.

EH Terveydenhoitaja kysyy isältä, haluaako lapsi katsoa kattoon. EH Terveydenhoitaja kysyy isältä, vastustaako lapsi tutkimusta. Terveydenhoitaja: Niin. Kurkistetaan lampulla korvaan. EH Terveydenhoitaja sanoo isälle, että katsoo salaa lapsen korvaan. EH Terveydenhoitaja kurkistaa lamppuun. EH Terveydenhoitaja kertoo lapselle, mitä hän aikoo tehdä. Isä: Että kannattaako tässä nyt sitten katella vielä ennen kuin... Terveydenhoitaja: No, minusta vielä kun poika on kumminkin aika virkeä. 1 | Isä kysyy terveydenhoitajalta, mitä pitäisi tehdä. ] Isä haluaisi, että terveydenhoitaja lähettäisi lapsen lääkärin vastaanotolle. □

Isä kysyy terveydenhoitajalta, kuinka monta päivää menee ennen kuin lapsi on terve.

Terveydenhoitaja: Vettä laskee ammeeseen. Se on aika hyvä konsti, jos se onnistuu turvallisesti. Lapsi istuu ammeessa, ja pannaan kuuma vesi vuotamaan jonnekin lähelle suihkusta. Mut siinä pitää olla koko ajan vieressä, ettei lapsi juokse alle. Isä: Joo. Nii. Niin se on katottava. I | Isän mielestä pitää kokeilla höyryhengitystä ja katsoa, onko siitä apua. I | Isän mielestä keinoa on pakko kokeilla. I | Isän mielestä on vahdittava lasta, kun laskee kuumaa vettä kylpyhuoneessa. K A J)» 6 Millä perusteella terveydenhoitaja antaa kotihoito-ohjeita? 7 Miksi isä käyttää sanaa meillä (Korvatulehdushan meillä on aika monesti jo ollu, että...)? 8 Millä keinoilla terveydenhoitaja ottaa kontaktia lapseen? Alleviivaa tekstistä tällaiset kohdat. 9 Terveydenhoitaja käyttää ääntä matkivia sanoja apuna, kuten poks, puks, uppista, kuti kuti, kun hän puhuu Joonakselle. Mitä nämä ääntä matkivat sanat tarkoittavat? Selvitä myös, missä tilanteessa terveydenhoitaja käyttää niitä.

32

z

Hoitajaa tapaamassa

V ' '

Tekstin pikkusanoja Katso(s)/kato(s)/katto(s)-sanalla tehdään muutakin kuin kehotetaan katsomaan. Sitä käytetään, kun selitetään tai perustellaan puhetta tai toimintaa. Esimerkissä isä haluaa selittää Joonakselle, mitä hän tekee. Isä: Sh sh sh. Kato, pikkusen pidetään. Kuule-sanalla halutaan vetää jonkun huomio johonkin asiaan. Esimerkissä Joonaksen isä aloittaa sillä puheensa, jotta lapsi kuuntelisi häntä. Sen jälkeen tulee varsinainen kehotus. Isä: Kuule, katopas sinne sitä. Myös hei-sanalla voidaan kiinnittää kuulijan huomio. Isä: Hei, ei ei vielä! Jookos-sanaa käytetään tavallisesti ehdotuksen tai pyynnön jälkeen. Sillä pyydetään, että kuulija suostuu ehdotukseen. Terveydenhoitaja: Kurkistetaan nyt vähän korviin. Jookos?

10 Mitä isä tarkoittaa, kun hän sanoo sh sh sh ? 11 Kerää tekstistä kehotuksia ja tee niistä havaintoja. Kehotukset Terveydenhoitaja lapselle

Terveydenhoitaja isälle

Isä lapselle

Havaintoja:

V ' 1

Tädit ja sedät

Tekstissä terveydenhoitaja on täti. Vieraat naiset ja miehet ovat yleensä lapsille tätejä ja setiä, vaikka he eivät olisi sukulaisia.

33

z

Hoitajaa tapaamassa

korvatulehduskierre, -kierrettä/-kierteitä, -kierteen/-kierteiden frequent ear infections ylähengitystieinfektio, -infektiota/infektioita, -infektion/-infektioiden infection in upper respiratory tracts voimakasoireinen, -oireista/-oireisia, -oireisen/-oireisia having intense symptoms tärykalvopisto, -pistoa/ -pistoja, -piston/ -pistojen parasenthesis puhkaista 3 puncture

Välikorvatulehdus Välikorvatulehdus eli otiitti on lasten tavallisimpia tulehdustauteja. Lapsella voi olla korvatulehduskierre, joka tarkoittaa vähintään neljää korvatulehdusta vuodessa tai vähintään kolmea puolessa vuodessa. Korvatulehdukseen liittyy yleensä ylähengitystieinfektio. Välikorvatulehdusta hoidetaan lasten kipulääkkeillä ja antibiooteilla. Voimakasoireisissa välikorvatulehduksessa tehdään tärykalvopisto eli parasenteesi (pct). Siinä puhkaistaan tärykalvo.

Päättele tekstistä, mitä sana (korvatulehdus)kierre tarkoittaa. Missä muissa yhdyssanoissa voi esiintyä sana kierre?

2 Miten välikorvatulehdusta hoidetaan? 3 Terveydenhoitaja puhuu "Vähän kipeennäköset silmät” -tekstissä niin, että häntä on helppo ymmärtää. Etsi tekstistä ja sanakirjasta ammattikieltä vastaavat ilmaukset. a) Isä puhuu korvatulehduksesta. Ammattilaiset käyttävät sanaa Adjektiivi ödeeminen tarkoittaa b) Otoskooppi eli korvantähystin on.......................................................... c) Terveydenhoitaja tähystää korvat eli..................................................... . Voi myös sanoa, että terveydenhoitaja tutkii korvat. d) Toimenpiteen nimi on otoskopia eli...................................................... , e) Ylähengitystieinfektio tarkoittaa nielusairauksia, esimerkiksi .................................... (flunssaa),.....................................(laryngiittia) ja ..... .............................. (tonsilliittia) sekä.......................................... (otiittia) ja ______________________ (sinuiittia). f) Yksi otiitin hoitokeino on parasenteesi. Siinä.........................................

34

Hoitajaa tapaamassa

4 Merkitse korvan kuvaan sanat korvanlehti, korvannipukka, korvakäytävä, välikorva ja tärykalvo.

5 Selosta aikuiselle potilaalle kirjallisesti, miten välikorvan tähystys tehdään. Käytä apuna annettuja sanoja sekä kuvaa korvasta ja välineistä. Pyydä palautetta kirjoitelmastasi.

Apusanat: ottaa kiinni, vetää, aikuisella taakse ylös, lapsella taakse alas, ulompi korvakäytävä, suoristua, pumpata ilmaa, puhdistaa, märkää, vaikkua, tarvittaessa, asettaa 6 Valitse Joonaksen oireisiin sopivat kohdat. Tärykalvot □

Tärykalvo liikkuu.

□

Tärykalvo on himmeä ja samea.

□

Tärykalvo on heijasteinen.

□

Tärykalvo punoittaa.

□

Tärykalvo on siistinnäköinen.

□

Välikorvassa näkyy nestettä.

□

Tärykalvo on vaalea.

□

Välikorvassa on märkää.

□

Tärykalvo on harmaa.

□

Tärykalvo on jäykkä.

Nielu

Yskä

O

punainen

□

köhä

□

kumea

Q

peitteinen

□

limainen

□

puuskittainen

□

kuiva

□

repivä

□

haukkuva

□

pitkittynyt

□

hakkaava

□

ärsytysyskä

□

tiukka

□

yöyskä

□

kova

I kirkkaannäköinen O

karhea

35

Hoitajaa tapaamassa

Nuha | | nuha ] vuotaa vettä

EH nenä on tukossa

EH allerginen nuha

EH vuotaa märkää

EH niiskuttaa

I | vuotaa räkää Ääni

Hengitys

Kuume

I | normaali

EH nopeaa

EH kova

I | käheä

] raskasta

] korkea kuume

I | matala

] vinkuu

] vähän kuumetta

EH puuroinen

] rohisee

............... °C

EH sisäänhengitys kuuluu ] hengitys haisee ))D 7 Täydennä terveydenhoitajan muistiinpanot Joonaksen käynnistä. Vastaanotolla alle 2-v.................................................... kanssa. Sairastunut................................................................... Otoskopiassa............ ................................................... Kurkku............. ............................................................ T. rec......................... °C kotona. Kotona hoidettu............................................................ Hoidoksi....................................................................... 8 Mistä kehon lämmön voi mitata?

9 Kirjoita Joonaksen isälle sairauslomatodistus. / S S *Kä kuntoutus-

«rahan ) lievempi > lievin tauti, tautia/tauteja, taudin/ tautien disease

1 Lue teksti ja etsi uudet sanat. Mitkä niistä ovat tärkeimpiä ymmärtää? Selvitä sitten niiden merkitys. Arvioi myös, kuinka monta prosenttia ymmärrät tällaisesta asiatekstistä. 2 Vastaa kysymyksiin oikein (o) tai väärin (v). Jos vastaus on mielestäsi väärä, kerro oikea vastaus. a) Lapset saavat MPR-rokotteen tehosterokotuksen alle 2-vuotiaina. b) MPR-rokotteen käyttöaihe on tavalliset lastentaudit. c) MPR-rokotteessa on deaktivoituja kuolleita viruksia. d) Kananmuna-allergia on MPR-rokotteen vasta-aihe.

41

X valmistella 3 + mihin? prepare sää* = sinä you synttärit* = syntymäpäivät birthday party mummo granny vaari grand-dad serkku, serkkua/ serkkuja, serkun/ serkkujen cousin olla puhetta + jostakin talk about smth

M eillä on o llut puhetta rokotuksesta. We have

been talking about the vaccination. ekaks* = ensiksi first eka* = ensimmäinen the first one rokote, rokotetta/ rokotteita, rokotteen/ rokotteiden vaccine hyttysenpurema, -puremaa/-puremia, -pureman/-puremien mosquito bite tuntuu 1 + miltä feels smth

Tuntuu kylmältä. Feels

cold. rokotus, rokotusta/ rokotuksia, rokotuksen/ rokotusten vaccination kiva, kivaa/kivoja, kivan/kivojen nice

Hoitajaa tapaamassa

'/ / y t t y s & jip u t '& ^ ja J t a t u n t u u

to iv o tu s

Terveydenhoitaja valmistelee 6-vuotiasta Veetiä MPR-rokotukseen. 6-vuotiailla on myös kuusivuotistarkastus kouluunmenoa varten. Terveydenhoitaja: No niin. Hei vaan! Äiti: Joo. T: Mikäs sun nimi on? Oletko sää Leevi? Ä: TääonVeeti. T: Ai joo. Sun pikkuveli on Leevi. Kerros, kuinka vanha sä oot nyt. Veeti: Kuus. T: Oliks sulia synttärit? Oliko vieraita, mummi ja ukki ja...? Veeti: Oli. T: Joo. Veeti: Yhet serkut ei päässy. T: Niin no, ei ne aina kaikki pääse. Mutta onko äiti kertonut, mitä tänään tehdään? Onko teillä ollu puhetta, että täytyis laittaa tänne semmoinen... Hyttysenpuremalta tuntuu se rokotus. Onko äiti kertonut? Lapsi nyökkää. T: Joo. Olis ihan kiva, että me laitetaan se nyt ekaks ja sit ruvetaan tekeen näitä muita.

X

Hoitajaa tapaamassa

Veeti: Mm-m. T: Jooko? Sun ei tartte ollenkaan olla surullinen siitä asiasta. Kato, mun täytyy ensin laittaa sitä (rokotetta) valmiiks, kun se ei ole ihan valmiina. Terveydenhoitaja menee pesemään käsiään. T: Olitko sä päiväkodissa tänään? Lapsi nyökkää. T: Teitteks te jonkun retken tänä keväänä? Veeti: Tehtiin. T: Joo. Missä te...? Lapsi: Linja-autolla. T: Te menitte linja-autolla. Mihin päin te menitte? Kävitteks te Satumaassa tai...? Veeti: No ei kun monessa paikassa, semmosessa jumppapaikassa ja sit mikä torni se olikaan...? Ä: Mäkihyppytorni. Veeti: Mm. T: Sieltä näkyy hienosti kaupunki, eiks näkynytkin? Veeti: Jotkut joutu huilaan siinä portailla, ku ne oli niin pitkät. T: Niin. Pitää olla kova kunto, että jaksaa. - Aha, kananmuna-allergia on ja sitten... Ä: Se on niitten vältettävien joukossa, mut et kyllä se sillai on sallittu syödä.

päiväkoti, -kotia/koteja, -kodin/-kotien kindergarten tai day care center tehdä 3 retki go fo r an outing retki, retkeä/retkiä, retken/retkien an outing jumppapaikka, -paikka/-paikkoja, -paikan/-paikkojen gym place torni, -tornia/-torneja, -tornin/-tornien tower mäkihyppytorni ski jum ping tower huilaan* = huilaamaan; huilata 4 rest portaat stairs kova kunto, kuntoa, kunnon really fit jaksaa 1 have strength to do smth kananmuna-allergia, -allergiaa/-allergioita, -allergian/-allergioiden egg allergy niitten = niiden those vältettävä to be avoided sallittu let sillai* = sillä tavalla in that way

T: Joo.

1 Mistä kaikesta terveydenhoitaja ja Veeti puhuvat? 2 Mitä terveydenhoitaja kertoo Veetille rokotuksesta?

a) b)

c)............................................................................................ 3 Mitä terveydenhoitaja ei kerro Veetille rokotuksesta? 4 Saatko selville, mihin kohtaan Veeti saa rokotuksen? Mitä ilmausta terveydenhoitaja käyttää, kun hän kertoo rokotuskohdasta? 5 Miksi terveydenhoitaja kysyy allergioista? Apusanat: vasta-aihe = kontraindikaatio + mille? 6 Mille lapset ovat usein allergisia? Mitkä ovat kiellettyjä, vältettäviä ja sallittuja ruoka-aineita?

43

Hoitajaa tapaamassa

Mitä maan-, mään-muodoille voi tapahtua puhekielessä? Niin oiis ihan kiva, et me laitetaan se ekaks ja sit ruvetaan tekeen näitä muita. Jotkut joutu huilaan siinä portailla. Kirjoita omia lauseita, joissa käytät maan-, mään-muotoa niin kuin esimerkkilauseissa. Taivuta myös näitä: syödä, nähdä, saada. Mitä huomaat?

maan-, mään-verbejä mennä, lähteä, tulla, joutua, onnistua, opetella, oppia, opettaa, päästä, tottua, pyytää, panna, pystyä, käskeä, pakottaa, ruveta (= alkaa), lähettää, suostua

Havaintoja:...............................................

9 Tarkastele dialogia ja mieti, mikä merkitys yhdet/yhet-pronominilla on Veetin puheessa. Vastaa sitten oikein/väärin-kysymyksiin. Terveydenhoitaja: Oliks sulia synttärit? Oliko vieraita, mummi ja ukki ja...? Lapsi: Oli. Terveydenhoitaja: Joo. Lapsi: Yhet serkut ei päässy. Terveydenhoitaja: Niin no, ei ne aina kaikki pääse. I I Veetillä on isän tai äidin puolelta serkkuja yhdessä perheessä. I I Veetillä on serkkuperhe, jossa on ainakin kolme lasta. I I Veetillä on ainakin kaksi serkkua. I I Veetillä on ainakin kaksi serkkuperhettä, joissa on vähintään kaksi lasta. □

Veetin syntymäpäiville ei tullut yhtään serkkua.

I I Veeti sanoo yhet serkut, koska hänen mielestä ei tarvitse sanoa serkkujen nimiä. □

Samaa tarkoittaisi Eräät serkut eivät päässeet.

I I Samaa tarkoittaisi Jotkut serkut eivät päässeet. I I Samaa tarkoittaisi Serkut eivät päässeet. 10

Jos Veetin kaikki serkut olisivat tulleet, hän olisi sanonut:

11 Jos Veetin serkuista kukaan ei olisi tullut, hän olisi sanonut:

12 Jos yksi Veetin serkku ei olisi tullut, hän olisi sanonut:

44

X

Hoitajaa tapaamassa

13 Vertaile yksi- ja joku-pronomineja. Kumman sanan merkitys on epämääräisempi? Kuinka paljon kertoja tietää asiasta, kun hän käyttää pronominia yksi tai joku? Mun yhdet kaverit tuli katsomaan mua sairaalaan. Mun jotkut kaverit ei tulleet, vaikka mä odotin niitä. Se oli vaan joku lääke-esittelijä. Se oli vaan yks lääke-esittelijä. Mulla on yhtä asiaa sulle. Mun esimiehellä on jotain asiaa mulle. Veeti tuli vastaanotolle yhtenä päivänä korvasäryn takia. Voitaisiin nähdä jonain päivänä ensi viikolla. Voitaisiin nähdä yhtenä päivänä ensi viikolla. Havaintoja:..............................................................................................

14 Palauta mieleesi joku-pronominin muotoja. Harjoittele samalla sanatyyppejä, esimerkiksi sanatyyppejä injektio, lääkeaine, ihminen, taitos. Arvioi, mitä muotoja tarvitset usein. Joku-pronominin muotoja Kysymyssana

Yksikkö (injektio/lääkeaine/ihminen/taitos)

Monikko

Mikä? Mitkä? Mitä? Minkä? Missä? Mistä? Mihin? Millä? Miltä? Mille? Minä? Miksi?

45

z

Hoitajaa tapaamassa

Se. on SieJ/o.J o

polvi, polvea/polvia, polven/polvien knee

m un ei tarttis = minun ei tarvitse I do not

need to kumartua 1 bend down katsella 3 look at aloitella 3 = aloittaa hitaasti start slowly vetää 1 soittorasia pull the string of a music box soida 2 play känny* = käsi, kättä/ käsiä, käden/käsien hand kännykkä = känny = matkapuhelin "handy", mobile phone, cellular phone tolleen* = tuohon asentoon, tuolla tavalla that way nipistää 1 pinch kirvelee smart, hurt pikkuisen a little

Ei m itään hätää. No

Terveydenhoitaja antaa Veetille rokotuksen. Terveydenhoitaja: Tuleks sää äidin polvelle istumaan, niin mun ei tarttis kumartua? Veeti: )oo. T: Katselepa nyt tuota. V: Äh. T: Ei täältä nyt kyllä kuulu mitään. Terveydenhoitaja vetää soittorasian, ja se alkaa soida. T: Noin. T: Ja se känny tuohon, noin ja mä laitan sen tolleen. V: Noi eläimet kurkkii tuolta. Äiti: Vähän kurkkaa sieltä.

problem! kurkata 4 peep vaarallinen dangerous jaksaa 1 be in the mood for smth palapeli, -peliä/-pelejä, -pelin/-pelien puzzle pöhköö = pöhköä stupid

JJ

T: Se pikkuisen nipistää. Mut nyt ole ihan rauhassa. Kato, nyt mää laitan sen lääkkeen, ja se pikkuisen kirvelee. Ei mitään hätää. Se on siellä jo. Ä: Sinne meni. V: li, aiii! T: Kiitos. V: Uh, uh. T: Laitetaan lappu tänne, ja sit me aloitellaan noita kivoja juttuja tässä. V: Au. T: Vieläkin vähän kirvelee. Veeti: Auts. T: Mutta se ei ole kuitenkaan vaarallista. Jaksatko tehdä nyt yhden palapelin? Veeti: Palapelii on pöhköö tehdä. T: Niin on. M utta... lapset tykkää tästä.

(At$)D 1 Etsi tekstistä ilmaukset, jotka kertovat, miltä rokottaminen tuntuu. 2 Etsi tekstistä ilmaukset, joilla terveydenhoitaja rauhoittaa Veetiä.

46

Z '

Hoitajaa tapaamassa

KUN LAPSELLE TEHDÄÄN TOIMENPIDE • Ottakaa katsekontaktia. • Olkaa lähellä lasta. • Kertokaa lapselle, mitä aiotte tehdä. • Puhukaa myös pienelle lapselle, sillä hän ymmärtää, vaikka ei puhu vielä paljon itse. • Näyttäkää välineet, mutta ei neuloja eikä veitsiä. • Kiinnittäkää lapsen huomio muualle. • Pyytäkää lapsen apua. Jos lapsi ei suostu yhteistyöhön, toimikaa nopeasti. Muistakaa kiittää lasta.

3 Mitä tietolaatikon keinoista terveydenhoitaja käyttää Veetin kanssa? Kerro muistakin keinoista, joita voi käyttää lapsipotilaiden kanssa. 4 Tarkastele muutoslauseita seuraavien esimerkkilauseiden avulla. a) Ympyröi sana, joka ilmaisee muutoksen kohteen: mikä tai kuka muuttuu.

Muutoslause

b) Mikä tai kuka aiheuttaa muutoksen?

Muutoslauseissa käytetään -ksi-sijamuotoa.

c) Mistä sanasta näkyy, millainen muutos on? Onko muutos pysyvä vai tilapäinen? Mikä tila oli ennen muutosta?

Lääke tekee olon rauhallisemmaksi. Potilaan vointi muuttui paremmaksi.

d) Mitkä verbit voivat olla muutoslauseissa? Rokote ei ole valmis. Terveydenhoitaja laittaa sen valmiiksi. Kipu tekee ihmisen ärtyisäksi. Tuo hoitaja saa lapset rauhallisiksi. Haluan hoitajaksi. Lapsi tuli rauhattomaksi illalla. Veeti meni hiljaiseksi, kun tuli puhetta rokotuksesta. Suspensio muuttuu keltaiseksi, kun sitä ravistetaan. Rokote menee vanhaksi kesäkuun lopussa. Pulssi tasaantui normaaliksi. 5 Kerro aikuiselle, mitä reaktioita MPR-rokotuksesta voi tulla. Kipeä/sairas/punainen/arka/kuumeinen/kuume/iho-oireita/rauhaton/ärtyisä/ unettomuus/turvotus Rokotuskohta voi tulla....................................................... Olo voi tulla....................................................... Lapsi voi muuttua....................................................... Lapsi voi tulla................................................ 7-12 vuorokauden kuluttua. Hänelle voi tulla....................................................... Rokote aiheuttaa.......................................................

47

Hoitajaa tapaamassa

Sanoja, jotka vastaavat kysymykseen millä tavalla näin

tällee(n)*

tälläi(n)*

tällä tavalla/lailla

noin

tollee(n)*

tollai(n)*

tuolla tavalla/lailla

niin

sillee(n)*

sillai(n)*

sillä tavalla/lailla

Terveydenhoitaja: Ja känny tuohon, noin ja mä laitan sen katos tolleen. Äiti: ...se on niitten vältettävien joukossa, mut et kyllä se sillai on sallittu syödä. Terveydenhoitaja: No nii. Onko helpompi, jos nojaatte vai jaksatteko olla ihan sillee? Potilas: Ihan tälleenkin.

Alla olevat esimerkit on ryhmitelty sen mukaan, missä merkityksessä noinsana on. Etsi ryhmät. Saman ryhmän esimerkit ovat allekkain. a) Mihin esimerkkeihin sopii kysymys millä tavalla? b) Kun käytetään noin-sanaa, kuinka monta henkilöä tilanteessa on? Voitaisiinko lauseisiin lisätä niin kuin minä-, niin kuin sinä- tai niin kuin hän/ se -lauseke? Missä viitattu kohde on? c) Puhekielessä noin-sanaa käytetään lyhyesti ja yksinään. Etsi nämä esimerkit. Noin-sanalla voi kertoa lyhyesti, millä tavalla asiat toimivat tai ovat oikealla tavalla tai päinvastoin (ei noin). d) Missä esimerkeissä noin-sana viittaa tilaan? e) Mitä muuta käyttöä noin-sanalla on? 1) Kokeile, miten merkitys muuttuu, jos käytät sanaa näin. Mihin lauseisiin se sopii? Esimerkit Terveydenhoitaja näyttää mallia. Terveydenhoitaja: Laitatko jalat vierekkäin, ettei veret pakkaannu sinne. Tälleen. Potilas: Aijaa noin. Spirometriamittauksessa Potilas: Puhhh, puhh, puhh. Terveydenhoitaja: Ja seuraavalla kerralla kun teet, niin jatkat vaan sitä ulospuhallusta ja nyt teet noin. Terveydenhoitaja selostaa raskaana olevalle painokäyrää Terveydenhoitaja: Ja katotaanpa sitten tätä käyrää, elikkä se menee nyt näin. Katos, noin onkin ollut sillai, että se on koko ajan ollu täällä ja nyt se on tullut jopa tänne. Terveydenhoitaja: Keskiviikko yhdeksäs kuudetta ja kello kymmenen. Noin, ole hyvä. Potilas: Selvä, kiitos. Terveydenhoitaja: No nyt on asiat selvät.

48

Hoitajaa tapaamassa

Terveydenhoitaja: Ei täältä nyt kyllä kuulu mitään.

Terveydenhoitaja vetää soittorasian, ja se aikaa soida. Terveydenhoitaja: Noin. Terveydenhoitaja: Ja se känny tuohon, noin, ja mä laitan sen katos tolleen.

Lapsi kokoaa palapeliä. Terveydenhoitaja: Katopas kun se käy noin näppärästi. Lapsi: Mä en tykkää mummu, kun sun jalkas on noin kipeä. Terveydenhoitaja: No eikö se ole vaarillekin ihan mukavaa? Äiti: Kyllä se ainakin on toistaiseksi ihan tykänny hakee ja tota noin, en mä usko että siinä mitään.

Potilas puhuu raskauksistaan. Potilas: Että tota noin niin nehän siis molemmat on käynnistetty. Asiakas: Mä aikaisemmin kävin siellä jo tota noin sillä Härkösellä. Terveydenhoitaja: Niin. Veetin äiti on noin 35 vuotta.

X

Hoitajaa tapaamassa

7 Piirrä kuva ruiskusta. Liitä siihen nämä sanat: ruisku, mäntä, männän varsi, säiliö, säiliön kanta, mitta-asteikko, injektioneula, neulan kanta, neulan kärki, neulan ulkohalkaisija, neulan pituus, neulan suojus

Neulan ulkomitta sanotaan näin: kahdenkymmenenkolmen G:n [geen] neula. Tämä on 23 G. G on Gauger. Pituus sanotaan näin: kahdenkymmenenviiden millimetrin neula = 25 mm:n neula

rP

8

^

Ottakaa parit. Olette menossa rokottamaan lapsia kouluun. Puhutte työkaverin kanssa rokotusvälineistä. Harjoitelkaa monikon partitiiveja. Huom. Monta, pari + yksikön partitiivi; paljon, enemmän, vähemmän, joitakin, liikaa + monikon partitiivi.

Mitä me tarvitaan siellä? iellä?

No ainakin me tarvitaan...

...on oltava riittävästi.

Mitäs vielä?

^ 0 < 0 T U S /4 L I^ £ £ T • Stei~H/it} ^er-ta^äs/ttöiSet /(äSineet

9 2 C/(a/lden) /yli/fr/iltaasi tu is k u t • fi/e^t/a£: - J?3,

Täytyy ottaa ainakin kaksinkertainen määrä...

Paljon...

Ja 26 piru//ait •

Sakset

•

Laastarit

•

Sär/yjäjäteastiat

Joitakin monikon partitiiveja Nominityyppi

• ^ o s k a p u s s it • ^yl/yiäjauk^t

,

e, i, a-a-sanat ä-, o-, ö-, u-, y-a, ä

-» ia, iä

lanka, lankoja ryhmä, ryhmiä, hätä, hätää

o-, ö-, u-, y-sanat

• * ja, jä

taulu, tauluja

uudet i-sanat ri-sanat

-* eja, ejä

ampulli, ampulleja

- * eitä, eitä -* ia

lääkäri, lääkäreitä suoli, suolia

• * siä, siä - * ksia

tarpeellinen, tarpeellisia mittaus, mittauksia

-♦ itä, itä

vaate, vaatteita asia, asioita

i-sanat>-enen-sanat os-, ös-, us-, ys-, uus-, yys-sanat e-sanat ia-, iä-sanat

50

- * oja

- * oita, öitä

z

H oitajaa tapaamassa

Rokottamisen ja pistämisen verbejä Hoitaja rokottaa Hoitaja antaa pistoksen/injektion/ruiskeen/piikin*, antaa rokotuksen, pistää puudutusaineen, injektoi lääkeaineen, piikittää*. vie neulan kudokseen.

pistää 1 inject, prick rokottaa 1 vaccinate piikittää* 1 inject, give a shot ruiske, ruisketta/ ruiskeita, ruiskeen/ ruiskeiden injection, shot viedä 2, vie neulan inject neula, neulaa/ neuloja, neulan/neulojen needle kudos, kudosta/ kudoksia, kudoksen/ kudosten tissue injektoida 2 inject

Rokotteen käyttövalmiiksi saattaminen MPR-rokotteen pakkauksessa on kaksi pulloa. Pulloissa on kumiset tulpat. Toisessa pullossa on kuiva-ainejauhetta ja toisessa liuotinnestettä. Kuiva-aine saostetaan liuotinnesteeseen. Koko liuotinmäärä vedetään ruiskuun ja ruiskun koko sisältö ruiskutetaan kuiva-ainepulloon. Kuiva-ainepulloa ravistetaan kevyesti, kunnes kuiva-aine on täysin liuennut. Rokote on täysin sekoitettuna kirkkaankeltaista liuosta. Liuotetun rokotepullon sisältö vedetään ruiskuun ja injektoidaan koko määrä. Neula vaihdetaan, jotta rokottaminen ei kirvele.

51

Hoitajaa tapaamassa

1 Täydennä seuraava kahden hoitajan dialogi.

Hoitaja 1

Hoitaja 2

Niin sen pitääkin.

52

Hoitajaa tapaamassa

v

' '

Ihon desinfektio Yleiskielellä: Pistoskohta puhdistetaan antiseptiseen aineeseen kostutetulla taitoksella. Työkielellä: Aina pitää putsata kertapyyhkäisyllä pöpöt. Pyyhkäisen lapulla/alkolla/spriillä. Kyllä mä aina pirtulapun kanssa ihoa putsaan ennen kuin pistän ihon läpi yhtään mitään ja ootan, että se vaikuttaa.

V w J3

2 Kerro, miten puhdistat pistoskohdan. Selosta, mitä teet, jos pistoskohta on hyvin likainen, esimerkiksi verinen tai siinä on hiekkaa. 3 Lisää kuvaan seuraavat rokotuskohdat: olkavarren hartialihas, reiden etuosa, pakaran yläulkoneljännes.

ROKOTTEEN ANTOTAVAT Peroraalisesti Intram usku laarisesti Subkutaanisesti Intradermaalisesti per nasalis

p.o. i.m. s.c. i.d.

suun kautta lihakseen ihon alaiseen rasvakudokseen ihon sisään nenän kautta

4 Mihin kohtaan terveydenhoitaja pistää MPR-rokotteen 6-vuotiaalle? MPR-rokote pistetään............................ hartialihaksen alueelle. Rokoteliuosta pistetään 0,5 ml__________________(s.c.) tai _________________ (i.m.) olkavarteen.

53

Hoitajaa tapaamassa

5 Kirjaa Veetin rokotus rokotustodistukseen. Kirjaa Veetin todennäköiset muutkin rokotukset. Käytä apuna kansallista rokotusohjelmaa s. 56.

Lapsuus-ja kouluikä

R O KO TUSTEN SEURANTA

54

L ________

_A5

Hoitajaa tapaamassa

6 Vertaa yleiskielisiä ja työkielisiä tekstejä. Täydennä puuttuvat sanat. Muunna sitten työkieliset lauseet yleiskielisiksi.

Yleiskielellä: Vedän............................ injektiopullosta ruiskulla. Käytän eri neulaa, kun............................. Puhdistan rokotuskohdan antiseptisellä aineella. Kun............................ lihakseen, vedän ruiskun mäntää taaksepäin ja varmistan, että neula ei ole verisuonessa.

Työkielellä: I.m. on mun mielestä hyvä tapa putsata kertavedolla pistoskohdasta lika, hiukan odottaa, tuikata, aspiroida ja ruutata, jos ei mennyt suoneen. Yleiskielellä:............................................................................................ Työkielellä: Mä injisoin insuliinin reiteen ja vaimo pistelee kankkuun. Yleiskielellä: ...........................................................................................

Kansallinen rokotusohjelma Suomessa on kansallinen rokotusohjelma. Rokotusohjelman rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Niitä annetaan muun muassa synnytyssairaaloissa, neuvoloissa ja kouluissa. Lähes kaikki suomalaiset lapset rokotetaan nykyään. Myös aikuiset saavat rokotusohjelman rokotuksia ja tehosterokotuksia. Rokotusohjelmasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Sitä ajantasaistetaan kehityksen mukaan.

kansallinen rokotusohjelma, -ohjelmaa, -ohjelmia, -ohjelman, -ohjelmien national vaccination programme vapaaehtoinen, vapaaehtoista, -ehtoisia, vapaaehtoisen, -ehtoisten voluntary maksuton, maksutonta, maksuttomia, maksuttoman, maksuttomien free of charge

muun muassa (mm.) among others lähes kaikki almost everyone vastata 4 + mistä be responsible sosiaali- ja terveysministeriö, -ministeriötä/-ministeriöitä, -ministeriön/-ministeriöiden M inistry of Social Affairs and Health

ajantasaistaa 1 update kehityksen mukaan according to development kehitys, kehitystä, kehityksen development

Lue yllä oleva teksti ja alleviivaa uudet sanat. Ympyröi sanat, jotka ovat ymmärtämisen kannalta tärkeitä, ja ota selvää niiden merkityksestä. Arvioi, kuinka monta prosenttia ymmärrät tekstistä.

55

Hoitajaa tapaamassa

Kansallisen rokotusohjelman rokotteet 2009 ja muita rokotteita. Rokotteen lyhenne

Rokotteen nimi suomeksi

Rota

Rotavirusrokote Kurkkumätä (diphtheria = D)-, jäykkäkouristus (tetanus = T)-, solutan hinkuyskä (acellular pertussis = aP)-, polio (IPV)- ja Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib)-rokote

3 kk, 5 kk

DtaP-IPV-Hib + Rotal

DTaP-IPVI

Kurkkumätä (D)-, jäykkäkouristus (T)-, solutan hinkuyskä (aP)- ja polio (IPV) -rokote

4v

dtapl

Kurkkumätä (d)-, jäykkäkouristus (t)- ja solutan hinkuyskä (ap) -rokote

1 4 -1 5 v

DT2

Kurkkumätä (D)- ja jäykkäkouristus (T) -rokote

Tehosterokotus 10 vuoden välein

dT

Kurkkumätä (d)- ja jäykkäkouristus (T) -rokote; tehosterokotuksiin

Hib

Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokote

IPV2

Inaktivoituja tyyppiä 1 ,2 ja 3 viruksia sisältävä poliorokote

Ikä 2 kk

MPRI, 111, 2

Tuhkarokko (morbilli, M)-, sikotauti (parotitis, P)ja vihurirokko (rubella, R) -rokote

HAV

Hepatiitti A -rokote

HBV

Hepatiitti B -rokote

HAV ja HBV

Hepatiitti A- ja hepatiitti B -rokote

Influenssa

Influenssarokote

TBE

Puutiaisaivotulehdusrokote kampanja Ahvenanmaalla 1,1.2006-31.12.2010.

Tehosterokotus vain erityistilanteissa KTL:n antamien rokotusindikaatioiden mukaisesti

1 4 -1 8 kk, 6 v.1 Jokaisella aikuisella tulisi olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPRrokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jos aikuisen MPR-rokotussuoja on puutteellinen, sitä täydennetään.2

6 -3 5 kk (vuosittain)

PCV

Pneumokokkikonjugaattirokote

BCG

Tuberkuloosirokote ( Bacillus Calmette-Guerin)

Kolera

Kolerarokote

ACWY

Aivokalvontulehdusrokote eli meningokokkirokote

Keltakuumerokote

Lavantautirokote Nuorten ja lasten rokotteet on merkitty taulukkoon numerolla 1 ja aikuisten numerolla 2.

Lähde: Terveyden-ja hyvinvoinnin laitos 2009. Kansallinen rokotusohjelma.

56

Hoitajaa tapaamassa

2

Ottakaa parit ja tutkikaa taulukkoa parin kanssa. Lukekaa rokotteiden nimiä ääneen ja ottakaa selville, miltä taudilta rokote suojaa. Malli: Miltä ii p ee vee suojaa? Mille ii pee vee antaa im m uniteetin?

li pee vee suojaa poliolta. Apusanoja: suojata 4 + miltä? antaa immuniteetin + mitä vastaan? immunisoida 2 + mitä vastaan? olla immuuni + mille? 3

Muodostakaa ryhmiä ja keskustelkaa rokotuksista. Käyttäkää apuna Kansallinen rokotusohjelma -taulukkoa. a) Mitä rokotuksia olet saanut? Muistatko, milloin sait rokotukset? b) Mitä rokotuksia lapsesi ovat saaneet? c) Ovatko rokotukset voimassa? d) Mitä rokotuksia lapset ja aikuiset saavat sinun maassasi? e) Mitä rokotuksia matkailijan täytyy ottaa, kun hän matkustaa sinun maahasi? Lisätkää näitä taulukkoon. f) Mihin sairauksiin ei ole vielä kehitetty rokotetta?

M alli: Olen saanut MPR:n vauvana / alle viikon ikäisenä / kolmen kuukauden ikäisenä / viisivuotiaana / 90-luvulla / 10 vuotta siten.

/s

r\un on epävarma, muistaako jonkin asian oikein, voi käyttää ilmauksia Ei tule nyt mieleen. Se on unohtunut, mutta... Muistaakseni... Milloin se nyt olikaan? Mikä rokotus se olikaan? Kun muistaa asiasta osan, voi käyttää ilmauksia Sen mä muistan rokotuksesta, että... Se oli jotenkin niin, että... Oisko se ollut silleen, että... Kun asia palaa mieleen, voi käyttää ilmauksia Aijoo, niinhän se oli. Niin joo. Nyt muistankin.

57

z

Hoitajaa tapaamassa

Käsitekartta 2.

Puo/&St(X

Ejpide/yiiat s M iksi?

M issä.?

M't//ä Väjinei//&?

M illo in ?

I

N

S

ROKOTTAM T d E*/

M ihin?

Mi^si ei? Vastaa* Mitä?

Qzz r, %

4 Tehkää rokottamisen käsitekartta valmiiksi parin kanssa. Esittäkää sitten hoitajaa ja lapsen vanhempia, jotka keskustelevat lasten rokotuksista.

Vanhempien kysymyksiä

Terveydenhoitaja

5 Esittäkää hoitajaa ja potilasta. 37-vuotiaalla Suomessa syntyneellä naisella Perusrokotuksen saaneelle (3 DTP/ DT/dT-rokotusta tai enemmän), jolla edellisestä rokotuksesta yli 5 vuotta, annetaan dT/dtap 0,5 ml i.m.

on likaisia ruhjeita käsivarsissa, kyynärpäissä ja leuassa. Hän on tullut näyttämään niitä terveydenhoitajalle. Hän on juuri kaatunut polkupyörällä. Hän tarvitsee jäykkäkouristusrokotuksen. a) Kysy, milloin nainen on saanut viimeksi tetanusrokotuksen. Selitä, että jos edellisestä rokotuksesta on 5 vuotta, hän tarvitsee tehosterokotteen. b) Kysy, mitä sairauksia hänellä on ollut tai on. c) Kysy, onko hän saanut reaktioita rokotuksista. d) Kysy, mille hän on allerginen. e) Kysy, onko hän raskaana. f) Jo s kaikki on ok, selitä asiakkaalle, että annat hänelle dT-rokotteen eli kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen tehosteen. g) Kerro, mihin pistät häntä. Koska olkavarsi on likainen ja vuotaa verta, selitä, mihin pistät. Rokote nimittäin kirvelee iholla ja rokotuskohta turpoaa. h) Selitä välillä asiakkaalle, mitä teet. Ota dT-injektiopullo jääkaapista ja ravista sitä. Käytä antiseptistä ainetta ja lappuja. Pistä. Laita laastari. i) Kerro, mitä reaktioita rokotuksesta voi tulla. Kerro myös, kuinka kauan rokotuksen suoja kestää. 6 Tehkää luettelo lääkkeistä, jotka potilas voi itse pistää, ja tutustukaa pistämisohjeisiin. Esittäkää, kuinka opetatte potilaalle jonkin lääkkeen pistämisen.

58

Z\

Hoitajaa tapaamassa

5 Koiranpureman hoito S * 0/7 ^y"o ihan eJä/äcipintaa. Terveydenhoitaja hoitaa noin 14-vuotiaan Lean jalassa olevaa koiranpuremaa. Koiranpurema on usein repaleinen haava, jossa on kudospuutoksia ja pistohaavoja. Terveydenhoitaja vilkaisee puremakohtaa ja menee sitten pesemään käsiään.

Terveydenhoitaja: Kate pikkuhiljaa irtoaa siitä. Ootko sä joutunut käyttämään särkylääkettä? Potilas: Ei tää oo kipee ollenkaan. T: Niin, et se ei ole koko aikana ollut kipee. Lea ja terveydenhoitaja tarkastelevat yhdessä puremakohtaa.

P: Ei oo. Tosta ihan pienimmästä reiästä, kun mä siitä suihkutin, se on niin kuin irti, mutta ei se kuitenkaan lähtenyt. T: luu mut siitä lähtee ihan kohta. Se on oikeestaan semmoinen pikku rupi. Ja sitten huomaatko, että tää alkaa vetää nyt kiinni aika reippaasti tää. Toi on aika pian kiinni tuolla.

repaleinen, repaleista/ repaleisia, repaleisen/ repaleisten ragged haava, haavaa/haavoja, haavan/haavojen cut kudospuutos, -puutosta/-puutoksia, -puutoksen/-puutosten

tissue deficiency vilkaista 3 take a look kate, katetta, katteen

cover pikkuhiljaa slowly irti loose reikä, reikää/reikiä, reiän/reikien whole suihkuttaa 1 shower rupi, rupea/rupia, ruven/ rupien scab reippaasti quickly vetää 1 kiinni = umpeutua 1 heal up kannas, kannasta/ kannaksia, kannaksen/ kannasten isthmus

P: Joo. T: Tääkin on tehnyt kannaksen näin, et siihen tulee kaksi erillistä.

59

X

Hoitajaa tapaamassa

raapaista 3 scratch vahingossa by accident puhdas reuna clean

P: Joo. Ja tosta mä raapasin ruven vahingossa, kun mä rasvasin. T: Joo. No se ei ole vaarallista.

edge hiukan / vähän vuotava

bleeding slightly liikkuva moving niin kuin as näät* = näet you can see pinta, pintaa/pintoja, pinnan/pintojen cover elävä pinta fresh skin kudos, kudosta/ kudoksia, kudoksen/ kudosten tissue kohta puoleen soon irrota 4 loosen

P: Se on jo ihan irti siitä. T: Mun mielestä tämä on eilisestäkin muuttunut. Tässä on pikkuisen vielä, mut se irtoaa. Tuollakin on aivan puhdas reuna. Niin kuin näät, ja tää alkaa olla hiukan vuotava, et silloin se on jo ihan elävää pintaa. Katehan on kuollutta kudosta. Kyllä se paranee tästä. Tämäkin on tämmöistä hyvin liikkuvaa, että kohta puoleen se irtoaa. Mä en siinä saksia nyt käytä.

uA ® )D 1 Katso tekstin alussa alussa olevaa kuvaa ja selitä tarkasti, missä Lealla on ^ koiranpurema.

2 Lihavoidut sanat kuvaavat haavan pintaa. Selvitä, mitä ne merkitsevät. 3 Varmista, että ymmärrät tekstin yksityiskohtia. Juu mut siitä lähtee ihan kohta. ] Kuollut kudos irtoaa siitä. □

Iho lähtee siitä.

Tääkin on tehnyt kannaksen näin, et siihen tulee kaksi erillistä. I | Väliin on kasvanut uutta ihoa. I | Rupi on keskellä haavaa.

Tää alkaa vetää nyt kiinni aika reippaasti tää.

Tässä on pikkuisen vielä, mut se irtoaa.

I | Rupi kasvaa nopeasti.

I | Katetta on vielä vähän.

] Haavan alue pienenee.

EH Uutta ihoa on vielä.

4 Miten Lea on hoitanut haavaa? 5 Potilaat ovat yleensä huolestuneita paranemisestaan. Tekstissä on kaksi tyypillistä ilmausta, joilla hoitajat haluavat vähentää potilaan huolta.

a) b ) 6 Selitä tekstin sanojen avulla, mitä tarkoittavat konservatiivinen hoito, kontraktio, granulaatio ja epitelisaatio haavanhoidossa.

7 Alla on esimerkkejä tilanteista, joissa ompeleiden poistaminen ei ole helppoa. §

Harjoittele erilaisia äänenpainoja. Sano lauseet esimerkiksi epävarmana, harmistuneena, vihaisena ja hämmästyneenä. a) No, voi juku.

60

d) Millä mä nyt ton saan?

b) Nää ei lähde irti.

e) Tää haava aukesi vähän.

c) Se jäi tonne ihon sisään.

f) Täytyy hakea lääkäri paikalle.

z

Hoitajaa tapaamassa

Viittaaminen Demonstratiivipronominit se

tuo

toi

tämä

tää

tuon

ton

tämän

tän

sen

tuota

tota

tätä

tätä

sitä

nuo

noi

nämä

nää

ne

noiden

noitte(n)

näiden

näitte(n)

niiden niitte(n)

näitä

noita

niitä

Proadverbit tuolla

tolia

täällä

siellä

tuolta

tolta

täältä

sieltä

tuonne

tonne

tänne

sinne

tuossa

tossa

tässä

siinä

tuosta

tosta

tästä

siitä

tuohon

tohon

tähän

siihen

Demonstratiivipronominien ja proadverbien muodot näyttävät samoilta, esim. tuo : : tuosta, tuosta, se : siitä, siitä. Tilanne kuitenkin kertoo merkityksen. Sarja tässä, tuossa ja siinä viittaa tarkkarajaisempaan ja pienempään alueeseen kuin täällä, tuolla ja siellä.

8 Jalan vamman hoitotilanteessa on kolme aluetta: tytön alue, terveydenhoitajan alue ja pureman alue. a) Tarkkaile, millä sanoilla Lea viittaa puremakohtaan esimerkkikatkelmassa ensimmäisen kerran ja sitten sen jälkeen. b) Tarkkaile, millä sanoilla terveydenhoitaja viittaa puremakohtaan. Miten hän vaihtelee sanoja? c) Milloin se-sana on mahdollinen? Auttaa, jos kuvittelee, minne Lea ja terveydenhoitaja katsovat, kun he puhuvat.

Potilas: Ei ole. Tosta ihan pienimmästä reiästä, kun mää siitä suihkutin, se on niin kuin irti, mutta ei se kuitenkaan lähteny. Terveydenhoitaja: Juu mut siitä lähtee ihan kohta. Se on oikeestaan semmonen pikku rupi, ja sit huomaat sää, et tää alkaa vetää nyt kiinni aika reippaasti tää. Toi on aika pian kiinni tuolla. Potilas: Joo. Havaintoja:...................................................................................................

61

z

Hoitajaa tapaamassa

V ' '

Puhekielen lukuohje Puhekielessä käytetään paljon demonstratiivipronomineja. Niitä käytetään substantiivien kanssa. Yleensä ne liittyvät johonkin tärkeään sanaan lauseessa.

Tarkkaile, millä tavoilla seuraavissa esimerkkilauseissa on käytetty demonstratiivipronomineja.

Nii ku suli on se sairasloma. Mutta toi loppuu nyt toi antibioottikuuri sitte torstaina. Kun sitä sitä kohtaa ei ole rasvattu. Ei sitä kun täältä painaa, niin ei sitä tuu. Havaintoja:....................................................................................

MiJ(ä siinä, "tu/i että,..? Terveydenhoitaja ja Lea keskustelevat siitä, miten tapaturma tapahtui.

aikoa 1, aion be

going to lopettaa 1 kill ruokakuppi, -kuppia/ -kuppeja, -kupin/ -kuppien tray siis that is viiden minuutin päästä

after five minutes

Terveydenhoitaja: Onko sulia vielä se koira? Potilas: Siis on se. En mä tiedä, aiotaanko se lopettaa nyt vai ei. T: Nii-i. Mikä siinä tuli, että...? P: Mä tota - mä vein sille ruokakupin ja sitten viiden minuutin päästä, siis kun se oli syönyt, niin mun piti ottaa se pois siltä. T: Niin. P: Niin se ei antanutkaan sitä. T: Aijjaa. Niin joo.

^Ä^)d 1

Miten kysymystä Mikä siinä tuli että... voisi jatkaa? Mihin tilanteisiin tällainen kysymyksen alku sopii?

2 Mitä terveydenhoitaja tarkoittaa, kun hän sanoo Aijjaa, Niin joo? 3 Mikä on koiran kohtalo?

62

X

Hoitajaa tapaamassa

ö teta a s vähän pi&jn&n/yiäksi vieJä

sitoa 1 haava bind the

wound

Terveydenhoitaja sitoo puremakohdan. Terveydenhoitaja: Miltä susta tuntuu, että joko uskaltaisit viikonloppuna laittaa itse, jos mä annan sulle nää aineet mukaan? Potilas: Tota, no kyllä mä ehkä voisin koittaa. T: Niin. Tässä ei oikeastaan ole muuta hankalaa kuin että yletytkö sinä tähän. P: Niin tää on vähän hankala kohta. T: Tää on sillai siisti, että sitä ei tarvii nyt pinseteillä napsia ollenkaan. P: Niin. T: Tylsät sakset nämä. Koitan saada siihen vielä yhtenäisenä. Kohta sitä ei saa yhtenäisenä, mutta laitetaan nyt vielä. P: Mm. T: Ei kyllä se noin päin täytyy laittaa. Eiköhän se ole aika hyvin noin. Otetaas vähän pienemmäksi vielä. Mä vähän pyöristän siitä. Siistiltä alkaa näyttää. Oliko sulia vielä sovittu lääkärille aikaa, vai? P: Joo, mulla on ensi tiistaina.

koittaa* = koettaa 1 try hankala > hankalampi > hankalin difficult hankala, hankalaa/ hankalia, hankalan/ hankalien siisti > siistimpi > siistein clean siisti, siistiä/siistejä, siistin/siistien yhtenäinen, yhtenäistä/ yhtenäisiä, yhtenäisen/ yhtenäisten unbroken,

in a piece saada yhtenäisesti take

in one piece ylettyä 1 reach napsia 1 snip pysyä 1 paikallaan

hold still pinsetit, pinsettejä, pinsettien tweezers (pl.) näyttää 1 + miltä? look sakset, saksia, saksien

scissors tylsä, tylsää/tylsiä, tylsän/tylsien dull pyöristää 1 round kokeilla 3 try

T: Niin kun sulia on se sairasloma. P: Mutta toi loppuu nyt toi antibioottikuuri torstaina. T: Huomenna. P: Mm. T: Joo. Vedä vähän. Onko se pysynyt hyvin? P: Tosi hyvin on pysynyt paikallaan. Mutta eilen tai nyt tänä aamuna oli ihan vähäsen tullut noihin lappuihin. T: Nii-in. Mut se on hyvä merkki. Se on elävää kudosta sitten jo, vaikkei se mukavalta tunnukaan. T: Noin. Vedänkö sen sukan taas vai saatko sen kädellä? P: Saan mä. Kyllä mä nyt varmaan sidon tän lujaan. T: Joo. Ja sitten kun perjantaina tuut, niin kannattaa miettiä sitä, että... P: N iinettä... T: .. .miltä tuntuu, että kokeiletko itse laittamista vai tuutko tänne? P: Joo. Hei hei. T: Hei hei.

eillä? b) Kun sakset leikkaavat hyvin, millaiset ne ovat? c) Jo s on pitkä ihminen, mitä hyötyä siitä on? d) Asetan haavasidoksen. =.............................. e) Haavasidos ei ole liikkunut. = ......................... f) Haavasta on vuotanut. =............................... g) Leikkaan pyöreäksi. = ....................................

63

Hoitajaa tapaamassa

2 Nii(n) ku(n) on tavallinen puhekielessä. Sitä käytetään usein, kun puhe ei etene. Niin kun tarkoittaa tekstissä a) kuitenkin b) että c) koska. Potilas: Joo, mulla on ens tiistaina. Terveydenhoitaja: Niin kun sulia on se sairasloma.

3 Lea puhuu lapuista. Laput ovat steriilejä haavasidoksia. Mitä lappuihin on tullut puremasta? Visvaa/märkää/räkää/limaa/kudoseritettä/verta/keittosuolaliuosta

4 Poimi tekstistä aineita, välineitä ja tarvikkeita, joita terveydenhoitaja käyttää haavanhoidossa, ja lisää ne taulukkoon. Selitä sitten, mihin taulukon tarvikkeita käytetään.

Aineet/tarvikkeet/välineet Suojakäsineet Kaarimalja

Ringer-liuosta Keittosuolaliuosta (NaCI) Pesuvoidetta Haavakauha Sondi Kyretti Laser Veitsi

Ommellanka Haavahakaset eli agraffit

Haavahakasten poistoinstrumentti Sideharsorulla Sykeröt ja nauhat Hydrokolloidit Harsotaitokset Haavaverkot Haavanpuhdistuspyyhkeet Kompressiosidokset

Käyttötarkoitus

Hoitajaa tapaamassa

Kenestä + tuntuu Mielipidettä voi kysyä seuraavasti: Terveydenhoitaja:Miltä susta tuntuu, että... Terveydenhoitaja: Miltä tuntuu, että kokeiletko itse laittamista vai tuutko

tänne. Vertaa: Haava tuntuu kuumalta.

&

5 Millä muilla tavoilla voi kysyä mielipidettä?

Kun haluaa sanoa, onko jonkin tekeminen hyvä vai huono asia, voi käyttää ilmausta jonkun + kannattaa.

Sinun kannattaa ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Meidän ei kannata yrittää soittaa päivystävälle. Minusta hänen kannattaa... Terveydenhoitaja: Joo. Ja sitten kun sä perjantaina tuut, niin kannattaa miettiä sitä, että...

Vertaa: Tämä investointi kannattaa hyvin.

6 Kirjoita asioita, mitä elämässä kannattaa ja ei kannata tehdä.

Muuta - kuin Tässä ei ole oikeastaan muuta hankalaa kuin tämä. Tässä ei ole oikeastaan muuta epävarmaa kuin (se), että... Elämässä ei ole muuta pakkoa kuin kuolema.

7 Kirjoita omia lauseita, joissa käytät ilmausta muuta-kuin. Koiranpureman hoidossa ei ole muuta vaikeaa kuin se, että

Hoitajaa tapaamassa

Vai voi olla lyhyt kysymys toisen kysymyksen lopussa. Jo s ensimmäiseen kysymykseen voi vastata joko ei tai kyllä (-ko-, kö-kysymys), vai kysymyksen lopussa mahdollistaa vastaamisen muullakin tavalla. Terveydenhoitaja: Oliko sulia nyt sitten vielä sovittu lääkärille aikaa, vai?

Tai-sanaa käytetään vaihtoehtojen välissä, mutta vaihtoehdot eivät sulje pois toisiaan. Miten vai-sanaa käytetään? En tiedä, tarjotaanko ruokaa nyt vai ei. Laitatko maitoa vai kermaa? Saako olla kahvia, teetä tai jotain? Ottaisin jotain juomaa, teetä, mehua tai vettä. Havaintoja:...................................................................................................

Mitä terveydenhoitaja kirjaa koiranpureman hoidosta tällä kertaa?

Apusanoja: kipu, hoito, lääkitys, sairausloma, jatkohoito.

Potilastietojen kirjaaminen Kun kirjataan potilastietoja, käytetään lyhyttä tyyliä, jossa olla-verbi jää pois. Kirjaamisessa käytetään -tu, -ty-passiivimuotoja tai passiivin imperfektiä silloin, kun kirjataan, mitä hoitaja on tehnyt. Aloitettu/aloitettiin X-mielialalääkitys. Tutkittu/tutkittiin virtsa stix-testiliuskoilla, tulos negatiivinen. Käydään 2 x päivässä pistämässä. Seurataan mahan toimintaa. Kun kirjataan, mitä potilas on sanonut ja tehnyt, nut-, nyt-muodot ja imperfekti ovat tavallisia: Valittanut/valitti päänsärkyä aamulla. Ottanut lääkkeet säännöllisesti. Saanut kutsun sairaalaan. Odottaa kutsua erikoislääkärille.

66

z

Hoitajaa tapaamassa

9 Lean potilasohjeet: Kirjoita vähintään kolme ohjetta Lealle. Perustele myös ohjeesi.

Apusanoja: samaan tapaan, edelleen, niin kuin aikaisemmin.

10

Lue dialogitekstit läpi ja etsi niistä käynnin vaiheet. 1. Hoitaja kysyy kivusta. 2. jne.

11 Seuraavassa taulukossa on lueteltu ihorikkoja ja ihon muutoksia. Muodosta sanoista lauseita. Sano sama omalla äidinkielelläsi.

Vaiva

Käytä sanaa lauseessa.

Arpi

Miehellä on arpi kasvoissa.

Omalla kielellä

Rupi Haava Halkeama, kovettuma Hiertymä, hankauma Hyönteisen pisto tai purema Iho on palanut auringossa. Kuhmu Känsä Lautuma Liikavarvas Luomi, syntymämerkki Maksaläiskä Mustelma Naarmu Näppy, näppylä, finni, akne Paise Palovamma (aurinko) Purema Raapaisujälki Rokahtuma, rohtuma Rokko Silmä on mustana. Syylä Verenpurkauma Vesirakkula, vesikello 67

Z

Hoitajaa tapaamassa

A^)D 1 Mitä terveydenhoitaja mittaa mieheltä? 2 Millaiset mittausten arvot ovat tällä kertaa? Vertaa miehen arvoja viitearvoihin. 3 Miten miehen verenpainetta seurataan? Onko omamittausta? 4 Mistä ilmauksista voi päätellä, että mies on kiinnostunut terveydestään? 5 Täydennä lauseita "Katotaanpa sitten verenpaineet” -tekstin avulla. Systolinen paine / diastolinen paine on 120/75. =

................................/ ................................. on 120/75. Teillä ei ole verenpainetta.

VERENPAINE/VERENPAINEET Paljonko verenpaine on? Mitä verenpaine on?

Verenpaine on kohdallaan/

Miltäs verenpaineet näyttää?

............................. /normaalialueella.

Ensimmäisen mittauksen arvot o va t...

Verenpaine o n ............................./koholla/

Toisen mittauksen lukemat ova t... Toistetusti sama Sitä edellisen kerran arvot o liva t...

Verenpaine on kohonnut.

Edellisen kerran arvot o livat...

Verenpaine on viitearvoa korkeampi.

Viimeksi arvot ovat o lleet...

On verenpainetta. Tää on aika/vähän/pikkuisen korkea.

MITÄ SYKE/PULSSI(T) / SYDÄMEN LYÖNTI ON? Syke on tasainen/epätasainen/normaali.

Verenpaine o n ............................ 7alhainen/ alakantissa. Verenpaine on............................., ........ ................... J samaa luokkaa /

Syke on nopea. Normaali leposyke on 6 0 -8 0 sykettä minuutissa, (-m erkki luetaan a) viiva tai b) mistä mihin) Syke on • tasan 70 • noin/suunnilleen / suurin piirtein / siinä 70 Syke on yli 130.

Verenpaineessa ei o le. Ei ole muuttunut.

Syke voi olla alle 40.

Syke on hidas/matala/

Hengitystiheys/hengitystaajuus/hengitysfrekvenssi on tavallisesti 8 -1 2 hengenvetoa minuutissa.

Sydämen syke nousee herkästi.

Numerot puhekielellä Yks, kaks, koi, nel, viis, kuus, seitsemä, kaheksa, yheksä, kymmene, ykstoista, kakstoista, kakskymmentä, kolmekymmentä, neljäkymmentä, viiskymmentä, kuuskymmentä, seitsemäkymmentä, kaheksakymmentä, yheksäkymmentä, sata.

Numerot nopeassa puheessa Yy, kaa, koo, nee, vii, kuu, sei, kasi, ysi, kyy, yytoo, kaatoo, kootoo, neetoo, viitoo, kuutoo, seitoo...

69

X

Hoitajaa tapaamassa

(Ta w * 6 Poimi tekstistä ilmaukset, jotka liittyvät potilaan asentoon, kun mitataan verenpainetta. Kirjoita sitten niiden avulla ohje, minkälaisessa asennossa potilaan täytyy olla mittauksessa.

7 Keskustelkaa ryhmässä, millä keinoilla potilaan saa rentoutumaan verenpaineen mittauksessa. 8 Mitä potilaalle voi sanoa, jos hän a) heiluttaa kättä b) jännittää c) pitää jalkaa toisen jalan päällä d) puhuu koko ajan?

Verenpaineen viitearvot riippuvat potilaan iästä.

V Hoitamaton verenpainetauti on petollinen.

Ottakaa parit ja esittäkää verenpaineen ja sykkeen mittaamistilanne. Hoitaja selostaa potilaalle, missä asennossa potilaan pitää olla ja mitä hän itse tekee vaihe vaiheelta. 10 Ottakaa parit. Merkitkää kirjan lopussa liitteenä olevaan verenpainekorttiin arvoja ja vaihtakaa sitten verenpainekorttejanne. Esittäkää hoitajaa ja potilasta, jolle hoitaja selostaa verenpainekortin arvoja.

Tästä näkee selvästi, että... Tilanne on hyvä/huono. Suunta on nyt alaspäin/ylöspäin. Tää on nousussa/laskussa. Viimeksi... Toissa kerralla / edellisellä kerralla... Ennen lääkitystä... ...on noussut... ...on laskenut... ...on pudonnut... Lääkityksen aloittamisen jälkeen...

70

Hoitajaa tapaamassa

11

Kirjoita yhdyssanoja tai sanaliittoja seuraavista sanoista:

Arvo, arvot

12

Lukema, lukemat

Tulos, tulokset

Määrä, määrät

Kirjoita yhdyssanoja tai sanaliittoja seuraavista sanoista. Keksi omia sanoja ja kokeile näitä: lääkäri, terveydenhoitaja, koti, jälki, verenpaine, näkö, työterveys, vuosi, ilta. Huomaa, että sanoja täytyy taivuttaa, jotta ne sopivat.

Käynti Lääkärissä käynti

Vastaanotto

Tarkastus

Kontrolli

X

Hoitajaa tapaamassa

Lääkitys genetiivi (minkä?) + takia olla olemassa do you

have verenpainekortti, -korttia/ kortteja, -kortin/-korttien blood

pressure card lääkitys, lääkitystä/ lääkityksiä, lääkityksen/ lääkitysten medication sen takia because ot

smthng ihan justiin tässä* just

recently, just a while ago mitata 4 take (the BP) ahkerasti often, frequently alussa in the beginnig huomata 4 discover paine, painetta/paineita, paineen/paineiden

blood pressure nyt vasta not until now mennä 3 lääkitykseen

decide to start medication seuranta, seurantaa, seurannan monitoring päättää 2 decide aloittaa 1 start with

* /y t v a s ta s it t e n o n lä ä k ity k s e e s i /y te n ty Mies on työterveyshoitajan vastaanotolla verenpaineen mittauksen takia. Terveydenhoitaja: Onko verenpainekorttia olemassa? Potilas: Kyllä. Tuli täyteen eilen itse asiassa taikka toissa päivänä, koska minä olin tässä kirurgilla Pohjakosken sairaalassa. Ranne pistetään remonttiin. T: Aha. Onko teillä lääkitystä? P: On aloitettu ihan justiin tässä. T: Niin se olikin. Joo, elikkä sen takia mitataan nyt aika ahkerasti alussa. Milloin paine huomattiin? P: - T: Onko se ollut kauan? Niin, tää on vuodelta kakstuhattakahdeksan. Mutta että nyt vasta sitten on lääkitykseen menty. P: Niin juu. On ollut semmoinen seuranta. Nyt on päätetty aloittaa.

smthng

T: Joo. Minkä verran verenpaineesta on ollut puhetta? Onko kovasti annettu ohjeita ja...

minkä verran how much olla puhetta + mistä?

P: No kyllä kai.

talk about smthng kovasti plenty of

T: Niin, ja tuntuu, että on puhuttu suola-asiat ja tupakka-asiat ja kaikki mahdolliset. P: Niin juu, liikunnat ja muut. Aloitusannostus

antaa 1 ohjeita, annan

give instructions ohje, ohjetta/ ohjeita, ohjeen/ohjeiden

instruction kai suppose so kaikki mahdolliset and

everything liikunta, liikuntaa, liikunnan exercise

ei kerkeä liikkua = ei ehdi liikkua I haven 't got any time to exercise liikkua 1 exercise, take exercise keretä 4, kerkeän have time olla kiire, hänellä on kiire be busy liikkuva työ mobile work ei oikeastaan not really näyttöpääte, -päätettä/ -päätteitä,-päätteen/ -päätteiden screen lääke, lääkettä/ lääkkeitä, lääkkeen/ lääkkeiden medicine,

drug kauanko for how long verenpainelääkitys

blood pressure medication olla päällä have

72

T: Niin. Joo. P: Kun ei kerkeä liikkua, hah hah.

Koepakkaus Ylläpitoannostus

T: On niin kiire, niinkö? Onko työ liikkuva? P: No ei oikeastaan. Enemmän se on näyttöpäätteiden kanssa. T: Aha. Muistatko yhtään, mikä lääke se on? P: Se on X. T: Kauanko verenpainelääkitys nyt on ollut päällä? P: Ei se ole ollut kuin ehkä pari viikkoa. T: Lääkkeitä on yleensä koepakkaus. P: Just näin on kyllä. Kävin verikokeessa, ja varmaan siinä yhteydessä saa lisäohjeita, koska lääkkeetkin loppuu. T: Miltä on tuntunut? P: No en mä mitään sivuvaikutuksia oikeastaan tiedä. Kuuluuko siihen, kun varpaita joskus pistelee? Tuli vaan mieleen. T: Nii-n. En tiedä. Se on vähän vaikea sanoa. Kyllähän se verenkierrosta todennäköisesti varpaitten pistelykin johtuu, mutta se voi johtua ihan muustakin. Selästäkin saattaa johtua. P: Se on vielä uus, ihan uus.

X

Hoitajaa tapaamassa

T: Tuliko se sam aan aikaan kuin lääkitys alkoi?

koepakkaus, -pakkausta/ - pakkauksia, -pakkauksen/ -pakkauksen trial

P: Niin niin. T: M utta m itataan nyt se verenpaine.

package pari viikkoa a couple

of weeks tuntua 1 + miltä? feel mitään any sivuvaikutus, -vaikutu sta/vaikutuksia, -vaikutuksen/vaikutuksien side effects kuuluuko siihen if it

Lue tekstiä ja alleviivaa kaikki terveydenhoitajan kysymykset. Mihin kysymyksiin mies ei vastaa? Mitä terveydenhoitaja tekee silloin? Mistä vastauksesta näkyy, että mies ei pidä kysymyksestä? Mistä mies kysyy itse?

is that

Millaisen kuvan miehen elämäntavoista saa hänen vastauksiensa perusteella?

varvas,varvasta/ varpaita, varpaan/ varpaitten toe pistellä, pistelee tingle

Mitä verenpaineen hoitovaiheita tekstissä mainitaan?

thought

Mitä sivuvaikutuksia verenpainelääkityksestä voi tulla?

verenkierto, -kiertoa, -kierron blood circulation todennäköisesti likely varpaitten pistely

Terveydenhoitaja voisi kysellä tekstin mieheltä muistakin asioista. Hän voisi tehdä kysymyksiä esimerkiksi laboratoriokokeiden tuloksista, muista lääkkeistä ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta, terveydentilasta ja seuraavasta käynnistä lääkärille. Kirjoita näistä kysymyksiä.

Tuli vaan mieleen. Ijust

tingling in toes johtua + mistä? caused

by Selästäkin saattaa johtua. It mightalso be

yourback. ihan uus* = ihan uusi

quite new samaan aikaan kuin

simultaneously, at the same time

9

Päättele, mitä lihavoidut ilmaukset tarkoittavat tekstissä. a) ...koska minä olin tässä kirurgilla Pohjakosken sairaalassa. b) On aloitettu ihan justiin tässä. c) Mutta että nyt vasta sitten on lääkitykseen menty.

10

Sano lihavoidut kohdat käyttämällä toisia sanoja. Ranne pistetään remonttiin.

Sen takia mitataan nyt sitten aika ahkerasti alussa. Minkä verran siitä verenpaineesta on ollut puhetta? Kun ei kerkeä liikkua.

Johdattelevat kysymykset Kun muistettava asia on vaikea muistaa tai tietää tarkasti, kysymys aloitetaan esimerkiksi:

Muistatko yhtään, mikä lääke se oli? Tiedätkö yhtään, mistä hänet voisi tavoittaa? Osaatteko sanoa/arvioida suunnilleen, kuinka paljon verenpainelääkkeet maksavat? Satutteko tietämään... Onko tietoa, mikä lääke se oli?

73

z

Hoitajaa tapaamassa

11 Tee vastauksiin sopivia kysymyksiä. Käytä kahta kysymystä. Katso vinkki edelliseltä sivulta. a)

? Verenpainelääkitys alkoi tammi-helmikuussa kaksi vuotta sitten.

b)

? Käytän voita ihan normaalisti.

c )

?

Tiedän vain, että minulla on alhainen verenpaine. d )

?

Lääke vaihdettiin toiseen, koska tuli niin pahoja sivuvaikutuksia. e ) ........................................................................................................... ? En oikeastaan tiedä, mistä voisin saada apua.

Mihin? + kuuluu + mikä?/mitä? Malli: Kuuluuko siihen, kun varpaita joskus pistelee? Yleiskielellä: Kuuluuko sivuoireisiin, että varpaita pistelee / varpaiden pistely? Vertaa: Muita kuulua-verbin merkityksiä: a) Lähihoitajat kuuluvat Superiin. b) Puhelimesta ei kuulu mitään. Puhelu katkesi.

12

Poimi sanoja taulukosta ja tee lauseita.

Mihin?

Kuuluu

Verenpainetaudin hoito Verenpainetaudin seuranta

kuuluu se, että

Verenpainelääkitys kuuluu semmonen, että Verenpainelääkityksen sivuvaikutukset Hoitamattoman verenpainetaudin riskit Metabolinen oireyhtymä

74

Mikä?/Mitä?

Hoitajaa tapaamassa

Mikä? +johtuu + mistä? Malli: Varpaiden pistelykin johtuu verenkierrosta. Varpaiden pistelykin johtuu siitä, että...

13 Poimi sanoja taulukosta ja tee lauseita.

Mikä?

Johtua

Mistä?

Korkea verenpaine

johtuu

stressi

M atala verenpaine

johtuu siitä, että

Unettomuus

johtuu se, että

Mikä? + vaikuttaa + mihin? Malli: Tupakointi vaikuttaa terveyteen. Millä? + on vaikutusta + mihin? Malli: Tupakoinnilla on vaikutusta terveyteen.

14

Poimi sanoja taulukosta ja tee lauseita.

Mikä?/Millä?

Vaikuttaa

Lääkitys

vaikuttaa niin, että

Ruoka

millä? + on vaikutusta

Mihin?

Liikunta

75

X

Hoitajaa tapaamassa

((A W 15

Puhekielessä toisinaan suorastaan vältetään persoonan ilmaisemista. Asia on etusijalla. Mieti, kuka on tekijä seuraavissa lauseissa, ja tuo persoona esiin selvästi.

Malli: On ollut seuranta, seurata -» Olen ollut lääkärin seurannassa, a) Nyt vasta sitten lääkitykseen on menty, aloittaa

b) Onko kovasti annettu ohjeita ja ... saada ohjeita

c) Kauanko se verenpainelääkitys nyt on ollut päällä? käyttää

d) Minkä verran siitä verenpaineesta on ollut puhetta? antaa tietoja

e) On puhuttu suola-asiat ja tupakka-asiat ja kaikki mahdolliset, käydä läpi

16

Tarkastele esimerkkilauseiden avulla, miten passiivia käytetään hoitoalan kielessä. Rastita taulukkoon, kuka on passiivin tekijä tai toimija. Tee havaintoja siitä, missä tilanteissa passiivia käytetään. 1. Terveydenhoitaja: Otetaan nyt ompeleet pois. 2. T: Käyn hakemassa siihen sen perhosteipin vielä, niin pannaan se vielä siihen päälle. 3. Potilas: Ranne pistetään remonttiin. 4. T: Aha. Onko teillä lääkitystä? 5. P: On aloitettu ihan justiin tässä. 7. T: Joo, elikkä sen takia mitataan nyt aika ahkerasti alussa. Milloin paine huomattiin? 8. T: Mutta että nyt vasta sitten on lääkitykseen menty.

9. P: Nyt on päätetty aloittaa. 10. T: Onko kovasti annettu ohjeita ja ... 11. T: Niin, ja tuntuu, että on puhuttu suola-asiat ja tupakka-asiat ja kaikki mahdolliset, heh. 12. T: Mutta mitataan nyt se verenpaine. 13. T: Täällä on vaan sovittu vuosikontrolleista. 14. P: Joo, kerran vuoteen kontrollissa käydään. 15. T: No, katotaanpa sitten verenpaineet. 16. T: Otetaan vielä kerran hetken päästä, jos vaan jaksatte siinä istua. 17. T: Onko nyt sitten niin, että te ootte käyny vastaanotolla ja on sanottu, että nyt pitää seurata, niinkö? 18. T: Ei ainakaan noilla lukemilla nyt tarvitse lisätä. 19. P: Niin. 20. P: No on ihan hyvä. 21. T: Ihan sillä jatketaan, ja alapaine on tosi hyvä.

76

Hoitajaa tapaamassa

22. T: Seurataan, että tarviiko sitä syödä noin paljon. 23. T: Onko se asento semmoinen, ettei tarvi kauheesti jännittää kättä kun...? Siirretäänkö vähän tänne päin tuolia? Jo s vähän nostatte, niin... Saako sen [käden] siihen vähän rennommin?

Passiivimuotoinen verbi

Terveydenhoitaja aloittaa toimenpiteen.

Terveydenhoitaja tarvitsee potilaan yhteistyötä / antaa ohjeita.

Terveydenhoitaja ehdottaa toimenpidettä, jonka hän tekee.

Terveydenhoitaja käskee toimimaan.

Potilas/ terveydenhoitaja puhuu lääkärin toiminnasta.

Potilas ja lääkäri toimivat yhdessä.

Toimijaa ei sanota, mutta se tiedetään aika tarkasti.

Memuoto: minä ja sinä.

Passiivin tekijä on minä.

1.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

2.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

3.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

4.

□

□

□

□

□

□

□

□

□ □

5.

□

□

□

□

□

□

□

□

6.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

7.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

8.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

9.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

10.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

11.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

12.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

13.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

14.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

15.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

16.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

17.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

18.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

19.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

20.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

21.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

22.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

23.

□

□

□

□

□

□

□

□

□

Havaintoja:

77

Hoitajaa tapaamassa

\

V ' ‘

Puhetta lääkityksestä Kirjoitan/kirjoitetaan teille verenpainelääkkeet. Aloitetaan lääkitys. Aloitetaan A. Aloitetaan B:llä. Aloitetaan 5 [viidellä] milligrammalla B:tä. Vaihdetaan/muutetaan sitten vuoden kuluttua. B:n sijasta tulee C. Vaihdetaan C:hen. Jätetään A nyt pois. Jatketaan B:llä. Nostetaan viiteen. Lasketaan kahteen ja puoleen.

17 Potilas selittää määräämää lääkitystään kotona. Kokeile eri aikamuotoja (käytän, käytin, olen käyttänyt, käytetään, ei syödä, syötiin, on lopetettu, ei syödä). Mieti, mikä persoona (aloitetaan, alan) sopii. Tilanteet: a) Lääkitys on uusi. Potilas ei ole aiemmin syönyt verenpainelääkkeitä, b) Potilas sai kokonaan uudet lääkkeet, c) Osa potilaan lääkkeistä on uusia, osa vanhoja, d) Potilas kertoo, mitä lääkäri sanoi vastaanotolla lääkityksestä.

Potilas

dg W

78

^ j> 1 8

Monet sairaudet merkitsevät elämäntapamuutoksia. Ottakaa parit ja pohtikaa yhdessä elämäntapoja. Valitkaa jokin sairaus ja kirjoittakaa perusteluja, miksi sen takia täytyy tehdä elämäntaparemonttia. Käsitelkää myös sitä, miksi lääkkeiden ottaminen säännöllisesti on tärkeää. Esittäkää sitten perustelut koko ryhmälle kahdestaan.

z

Hoitajaa tapaamassa

M itä s S u//a n /t on? Terveydenhoitajan vastaanotolla on vanhempi noin 70-vuotias rouva. Terveydenhoitaja: Onko sinulla muuta kuin tämä verenpainelääke käytössä? Potilas: A on. T: Niin kipulääke selkään ja olkapäihin. P: Kaks kolme kertaa ja B unilääkkeenä. T: Niin. Mutta muuta ei ole...? P: Verenkiertolääke oli. T: Niin. P: Mutta ne on nyt kaikki lopetettu. T: Joo. Mitäpä niitä turhaan syömään, jos ei tarvita. Onko ollut mitään eroa, kun verenkiertolääkkeet jäi pois? P: Ei mitään. T: Niin. P: Kun äityy kylmäämään, niin se kylmää sitten ihan tosissaan. T: Niin. P: Illallakin kun minä... T: Mm. P: Tuulikiltakin, Niemen Tuulikiltakin kyselin, ja hän sanoi, että verenkierrossa ei ole mitään vikaa. Ihan lämpimät jalat ja ei mitään, eikä fysikaalisesta hoidostakaan puhunut. T: Joo-o. P: )a voihan sitä mennä yksityiselle, jos niin hankalaksi heittäytyy, ettei... T: No kärsitkö tehdä puutarhatöitä? P: Kyllä minä teen, mutta joskus polviltani ja joskus sitten vähemmän. Mutta kun minä tein pitkiä lenkkejä.

olla käytössä have kipulääke painkiller selkä, selkää, selän

back olkapää, -päätä/-päitä, -pään/-päiden shoulder unilääke sleeping

medicine verenkiertolääke

circulation medicine lopettaa 1, on lopetettu

finish turhaan in vain tai for

nothing Onko ollut mitään eroa? Has it made any

difference? ihan tosissaan really kylmätä 4 chill verenkierto, -kiertoa, -kierron blood circulation vika, vikaa/vikoja, vian/ vikojen nothing wrong fysikaalinen hoito, -hoitoa/hoitoja, -hoidon, -hoitojen physical

treatment yksityinen (terveydenhuolto) private

(health care) hankala > hankalampi > hankalin bad hankala, hankalaa/ hankalia, hankalan/ hankalien bad heittäytyä* = tulla get kärsiä 1 be able to

(normally: ‘suffer’) Kärsitkö tehdä puutarhatöitä ? Areyou

able to do the gardening? puutarhatyöt gardening polvi, polvea/polvia, polven/polvien knee tehdä lenkki take a walk voinnin mukaan if you

feel up to it viimeksi the last time

T: Nii-in. Se on vaan sitten voinnin mukaan.

kuukauden päästä (gen.+päästä) in a

P: Niin.

month

T: Eihän siinä muu auta. P: Mutta nyt minulla on se kaks ja puoli milliä mennyt, en ole ottanut enempää. T: Mm. P: Viimeksi me puhuttiin, että katotaan, miltä se kahden kuukauden päästä näyttää. T: Niin. Katotaan. Terveydenhoitaja mittaa verenpaineen.

T: Satanelkytviis kautta yhdeksänkymmentäkaks. P: Joo, et tämäpä on pikkuisen koholla.

79

z

Hoitajaa tapaamassa

mittauksen perusteella (gen.+perusteella)

based on one measuring nostaa 1 increase taso, tasoa/tasoja, tason/tasojen level pysyä 1 stay annos, annosta/ annoksia, annoksen/ annoksia dose pärjätä 4 manage

T: On se tuo alapaine. P: Alapaine niin. T: Varmaan johtuu siitä, kun et pääse liikkumaan niin paljon. P: Nii, niin. T: Ja sitten jos särky... P: Unet on huonot ja monta asiaa. T: Ne kaikki näkyy sitten tässä verenpaineessa. P: Mitenkäs me nyt tehdään? T: Tosi pienihän sinulla on tuo lääkitys. P: Niin jos sen voisi viiteenkiin nostaa... T: No ei yhden mittauksen perusteella nosteta vielä. P: Niin. Ei nosteta. T: Katotaan tässä joku mittaus ja jos näyttää, että taso pysyy tämmöisenä, niin sitten nostat sen annoksen. P: Ihan hyvä näin, jos vähemmälläkin pärjätään. Kiitos.

1 Lue teksti "Mitäs sulia nyt on?” ja etsi tietoja rouvan lääkityksestä.

Lääkkeen nimi

Annostus

Käyttöaihe

2 Millainen rouvan lääkitys on? Onko sillä ollut vastetta? 3 Mitä rouva aikoo tehdä, kun hän kuulee verenpaineen mittauksen tuloksen?

4 Kenellä on vastuu potilaan hoidosta? 5 Rouva on tyytymätön terveydenhoitoon. Mistä ilmauksista sen huomaa? 6 Etsi tekstistä potilaan ja terveydenhoitajan ilmaukset, jotka liittyvät siihen, miten potilas lääkitsee itseään. a) b)

c)............................................................................................................................ d»............................................................................................................................

80

Hoitajaa tapaamassa

7 Kirjoita sanoista annos, annostus ja annostella lauseita, joita voit käyttää työssäsi.

Rouva ja terveydenhoitaja vastaavat toisilleen monta kertaa niin-sanalla. Tarkkaile, missä merkityksessä he käyttävät sitä.

$

Niin-sanan tehtäviä: a) Intensiivipartikkeli: Se kävi niin helposti b) Vahvistava vastaus: - Täällä sataa lunta. - Niin. c) Kuunteleminen: N iin? d) Empatia: Se on niin surullista! e) Erimielisyys: - Talvi on ihana vuodenaika. - Nii-in... f) Lauseenosien yhdistäjä, kun edellinen lause alkaa konjunktiolla jos, kun, koska tai vaikka: Jo s tulet meille, niin keitän kahvit. g) Keskustelija palaa vanhaan asiaan. - Niin, mitä ajattelukaan siitä eilisestä? /^

i;

Lääkkeiden vahvuus Lääkkeiden pakkauksissa lukee esimerkiksi 5 mg, mutta se luetaan viiden

milligramman. Insuliinia on saatavilla 3 milligramman tabletteina. Luetaan: kolmen milligramman

tabletteina. Tässä pakkauksessa on 25 500 mg:n tablettia. Luetaan: kaksikymmentäviisi

viidensadan milligramman tablettia / kakskytviis viissatasta.

Hoitajaa tapaamassa

0 .

Sano lihavoidut kohdat niin, että ne on helppo ymmärtää. a) Otan 2 x 20 mg tablettia aamulla ja illalla. b) Potilaalla on 80 mg tabletteja. c) Nämä ovat 600 mg tabletteja. d) Vahvuudet ovat 5 ja 10 mg eli tätä on saatavissa 5 ja 10 mg tabletteina. e) Pakkauskoot ovat 10x5 mg, 10 mg, 20 mg ja 40 mg. Minkä otatte? f) Suihkepullosta tulee 2 mg annos. g) 10 x 0,2 mg tablettia h Injektion vahvuus on 5 000 IU/0,2 ml. i) Tässä on insuliinia on 100 lU/ml. j) Yksi kerta-annosruisku sisältää 2 500 KY daltepariininatriumia. k) Morfiinin vahvuus on 20 mg/ml. Se on lagenulassa, jonka koko on 5 ml.

I) Kuinka vahvoja nää tabletit on? Ne on 200 mg tabletteja.

V / 1

Lääkkeisiin liittyviä lyhenteitä comp.

= yhdistelmalaake

depot

= depot tarkoittaa, että lääkeaine vapautuu tai imeytyy hitaasti, vrt. retard

enter(o)- = enterosolubilis, entero tarkoittaa, että lääkeaine liukenee suolessa tai suolistossa

= maximus, suurin (dosis

min.

= minutim, pieniksi

maxima) kappaleiksi, hyvin hienoksi, minimus = pienin (esim. dosis minima)

mixt.

=

ml pv pvm

= millilitra, millilitraa = päivä, päivää

o.a

= oculorum amborum,

mixtura, mikstuura, suun kautta annosteltava nestemäinen lääkeseos

9 gtt

= gramma, grammaa = gutt., guttae = tippa, tippaa

i.a. i.e.

= intra arteriam, valtimoon

i.d. i.m.

= intradermaalisesti, ihoon

p.o.

= per os, suun kautta

= intramuskulaarisesti,

p.r.

-

retard

= vaikuttava aine vapautuu

intrakutaanisesti, ihon alaiseen kerrokseen

lihakseen

i.v.

= intra venam, laskimoon

IU inhal.

= kansainvälistä yksikköä = sisäänhengittäminen

kg

= kilogramma, kilogrammaa

= päivämäärä molempiin silmiin per rectum, peräsuolen kautta elimistössä hitaasti tasaisella nopeudella

rkl tarv.

= ruokalusikallinen

= kappale, kappaletta

tls

= tarvittaessa = teelusikallinen

= kansainvälinen yksikkö, kansainvälistä yksikköä

ng

= mikrogramma,

1

= litra, litraa

vrk

mikrogrammaa (n = myy) = vuorokautta, vuorokausi

mg

= milligramma,

kpl KY

milligrammaa

82

max.

z

Hoitajaa tapaamassa

/ 1

Murtolukuja 1 /2

puoli, puolet, puolikas, (ei käytetä paljon: yksi kahdesosa)

11 /2 puolitoista, yksi ja puoli

1 /5 %

yksi viidesosa, viidennes kolme neljäsosaa kaksi ja yksi neljäsosa

2 1/ 2

kaksi ja puoli

V* 2U

1/4

yksi neljäsosa, neljännes

2%

%

yksi kolmasosa, kolmannes

yksi kahdeksasosa kaksi kolmasosaa

Tässä on puoli tablettia. Tässä on puolikas.

(O

mm

Hän ottaa puoli tablettia.

/

Otan puolikkaan tabletin iltaisin. Tästä oraaliliuospullosta on puolet jäljellä.

v iili.

Reseptissä lukee puolitoista. Minulla menee kaksi ja puoli tablettia. ^' 5 '^

En ota tänään kahta ja puolta tablettia.

^

Huom. Murtoluvut ja järjestysluvut kymmenes, sadas ja tuhannes taipuvat eri

tavalla. 1/ 10

yksi kymmenesosa, kymmenes, kymmeneksen

Zm yksi sadasosa, sadannes, sadanneksen V^m yksi tuhannesosa, tuhannes, tuhanneksen

( g

' j

M yksi neljäsosa tablettia

O

'

% kolme neljäsosa tablettia

11

kaksi tablettia ja yksi neljäsosa

Potilaat kertovat seuraavassa tekstissä, kuinka paljon he ovat ottaneet mielialalääkettä. Tee muistiinpanot heidän lääkkeistään. Käytä numeroita ja merkintöjä x ja v rk . Muuta murtoluvut toisenlaisiksi murtoluvuiksi, jos se on mahdollista, esim. kolmannes / yksi kolmasosa.

84

Potilas 1:

Otin pahimmillaan A:ta 40 mg 4 tablettia päivässä. Sitten aloin vähentää. Vähensin aluksi A:ta yhteen ja puoleen päivässä eli otin kolme kertaa puolikkaan, siis kolme kertaa 20 mg. Sitten otin yhden päivän aikana kaksi kertaa sen annoksen. Sitten pidin kuusi päivää taukoa. Sitten aloin ottaa, olisiko ollut, yks neljäsosan tai jotain. Joku päivä meni, että meni neljäsosa kerran tai pari. Nyt on taas mennyt päiviä, että en ole ottanut mitään.

Potilas 2:

On mahdollista laittaa A:t poikki vaikka tuolla systeemillä kuin sinä. Isoista annoksista kahteen puolikkaaseen. Elikkä tavallaan kaksi kertaa puoli tablettia, 20 mg, päivässä ja tauolle. Sillä tavalla huomasin kanssa, että myöhemmin riitti aivan hyvin neljännes.

n

Hoitajaa tapaamassa

c - P

K'

12 Miten seuraavat lauseet luetaan? Selitä numeroilmaukset selvästi. Käy lauseet läpi suullisesti parin kanssa. a) Infuusionesteestä on jäljellä vielä noin 1 /3. b) Ajasta on kulunut % tai enemmän. c) Potilas maksaa hoidosta itse Vi. d) Lääkärin ohjeen mukaan 1-1-V /2 tablettia verenohennuslääkettä. e) Ottakaa verenohennuslääkettä 1 Va tablettia kahden päivän ajan. f) Hän ottaa kilpirauhasen vajaatoimintaan 1V2 tablettia joka aamu. g) Näitä tabletteja ei voi ottaa 1 3A, koska niitä on vaikea halkaista. Kun tabletin voimakkuus on pienempi, potilas voi ottaa 3 Vi.

Ensimmäisenä päivänä, tänään / seuraavana päivänä, huomenna / sitä seuraavana päivänä, ylihuomenna Hän ottaa yöksi Vi tablettia =puolikkaan tabletin. Otan tulehduskipulääkettä yleensä 1 =yhden kokonaisen ja sitten vielä y4=yhden neljäsosan.

h) Hän ei ota 1 V2 tablettia vaan vaan 2 1 /2 . i) Potilas ei ole ottanut 2 Va tablettia. uA 9)D 13 Tarkastele seuraavien kysymysten vastauksia ja varmista, että ymmärrät ' “S niiden tarkan merkityksen.

Kysymyksiä

Vastauksia

Kauanko tämä lääkitys on ollut?

Mulla on ollut tätä lääkettä kaksi vuotta.

Kuinka kauan olette syönyt tätä lääkettä?

Mä olen käyttänyt tätä kaksi ja puoli vuotta.

Kuinka kauan siitä on, kun aloititte?

Vuodenvaihteessa tulee kolme vuotta.

Miten pitkään se on ollut tästä?

Kolmisen vuotta.

Onko se ollut kauan?

Kolmatta vuotta.

Miten pitkään olette jo käyttänyt tätä lääkettä?

Viime marraskuusta.

Kuinka monta viikkoa sitten aloititte?

Viime marraskuusta lähtien

Mistä lähtien olette käyttänyt tätä lääkettä?

Sain sen reseptin kaksi vuotta sitten. Siitä tulee nyt kolme kuukautta. Siitä on jo kaksi kuukautta, kun tämä uusi lääke vaihdettiin.

14 Kirjoita kysymyksiä, joilla saa selville, mitä lääkkeitä potilaalla on. 15 Lisää sairauksien ja lääkkeiden nimiä käsitekarttaan.

Käsitekartta 3.

w//

m/

/

^uotvrsu/atuseJi/yil&t&n sairauksiin

lä

Ax t t y s

85

X

Hoitajaa tapaamassa

ljS ~ S c i o rty e t t ä S & p e Jv a Jtj'/ y tc ita tftiin

heittää 1 takki pois

take off the coat

Terveydenhoitajan vastaanotolla on noin 70-vuotias rouva. Verenpainemittauksen arvot ovat 195/80.

edellinen mittaus the

BP was previously taken tosiaan really sepelvaltimotauti, -tauti aZ-tauteja, -taudin/-tautien

coronary heart disease sydänjuttu, -juttua/ -juttuja, -jutun/-juttujen

heart condition Minut on ohitettu.* = Minulle on tehty ohitusleikkaus. I have

had a bypass. vaikka mitä and

everything

Potilas etsii käsilaukustaan jotain.

Potilas: Aha, löysin vanhan apulaisen, miten monta vuotta olen pitänyt tätä täällä... Terveydenhoitaja: Kortinko? P: Niin. T: Hyvä. Kiitos. Terveydenhoitaja ottaa verenpainekortin.

T: Onko nyt tuota sitten niin, että te olette käynyt vastaanotolla ja on sanottu, että nyt pitää seurata, niinkö? P: Niin. Onko se nyt kerta viikko? Meillä loppuu tuo siivous. T: Heittäkää vaan takki pois. - Missäs päin te asutte? P: Siilimäessä. T: Joo. Terveydenhoitaja katsoo koneelta ja sitten verenpainekorttia.

T: Tässä on tosiaan tämä edellinen mittaus viisi vuotta sitten. P: Heh heh, viisi vuotta. T: Niin. Kyllä. P: Meillä on semmonen pikkuinen C, mitenkä se lausutaan kun... Niin, siinä reseptissä on, että sepelvaltimotautiin ja verenpaineeseen ja olen vaan päivässä yhden ottanu. T: Onko se ollut miten pitkään nyt tästä? P: Kolme neljä vuotta vissiin. Taikka se tuli silleen, kun olin sydänjutussa tuolla ja minut on ohitettu Kuopiossa ja minulla on ollut vaikka mitä. T: Joo.

o 1 Arvioi rouvan terveydentilaa. Mitkä ilmaukset kertovat siitä? 2 Mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? 3 Kirjoita terveydenhoitajan raportti rouvan tilanteesta.

86

Hoitajaa tapaamassa

4 Vertaile imperfektin ja perfektin käyttöä.

*

A Miksi rouva käyttää perfektiä O/en vaan päivässä yhden ottanu? a) hän selostaa peräkkäisiä tapahtumia terveydenhoitajalle b) hän jatkaa lääkkeen syöntiä c) mies ei tiedä tarkkaa aikaa, jolloin hän on lopettanut lääkkeen syönnin. B Miksi rouva käyttää imperfektiä kohdassa Taikka se tuli silleen, kun olin sydänjutussa tuolla - - ? a) "sydänjuttu” on ohi ja periaatteessa tiedetään sen tarkka ajankohta b) "sydänjutusta” on niin pitkä aika c) "sydänjuttu” tapahtui ennen leikkausta. C Miksi rouva käyttää perfektiä kohdassa - - minulla on ollut vaikka mitä? a) hän kertoo kokemuksista, jotka säilyvät b) rouva selostaa peräkkäisiä tapahtumia terveydenhoitajalle c) kokemukset ovat niin tuoreita. 5 Kirjoita terveydenhoitajan ja rouvan dialogi käyttämällä eri aikamuotoja kuin rouva. Yhden aikamuodon valinta vaikuttaa muihin aikamuotoihin. Vertaile vastauksiasi parin kanssa. Potilas: Meillä.................................. OLLA semmonen pikkuinen C, mitenkä se lausutaan kun... Terveydenhoitaja: Joo-o. Potilas: Niin siinä reseptissä on että sepelvaltimotautiin ja verenpaineeseen ja minä.................................. OTTAA vaan päivässä yhden. Terveydenhoitaja: Onks se ollut miten pitkään nyt tästä? Potilas: Kolme neljä vuotta vissiin. Taikka s e ...................................TULLA silleen, kun.................................. OLLA sydänjutussa tuolla ja minut LEIKATA Kuopiossa ja minulla OLLA vaikka mitä. Terveydenhoitaja: Joo.

Puhuja voi toisinaan valita, mitä aikamuotoa hän käyttää. Usein imperfektiä (otin) ja perfektiä (olen ottanut) voi vaihdella keskenään. Samoin preesens ja perfekti voivat olla toistensa vaihtoehtoja.

87

Hoitajaa tapaamassa

\

Lääkkeiden antotapoja ja lääkemuotoja Suun kautta otettavat lääkkeet (p.o.) Tabletit, pillerit, debot-tabletit eli retard-tabletit, entero-tabletit, kapselit, debot-kapselit, entero-kapselit, poretabletit, purutabletit, imeskelytabletit, resoritabletit eli kielenalustabletit, jauheet, oraaliliuokset eli mikstuurat, oraalisuspensiot, tipat, rakeet

Suussa vaikuttavat lääkkeet Suuvoiteet, suugeelit, suupastat, suuvedet, kurlausvedet, lääkepurukumit, bukkaalitabletit, suusumutteet eli suusuihkeet, imeskelytabletit

Silmiin, korviin ja nenään annosteltavat lääkkeet a) Silmätipat, silmävoiteet, silmävesi, silmälamelli b) Korvatipat, korvavoiteet, korvasumutteet c) Nenätipat, nenävoiteet, nenäsumutteet, nenäpuikot

Hengitysteihin annosteltavat lääkkeet Inhalaatiosumutteet, inhalaatiojauheet, suihkeet

Ulkoisesti käytettävät lääkkeet Geelit, emulsiovoiteet, voiteet ja pastat, nesteet, liuokset, sumutteet, shampoot, lääkelaastarit

Peräsuoleen annosteltavat lääkkeet (p.r.) Peräpuikot eli supot, rektaalivoiteet, peräruiskeet eli klysmat

Emättimeen annosteltavat lääkkeet Emätinpuikot, emätinvoiteet, emätinrenkaat

Infuusioina annettavat lääkkeet Infuusionesteet

Injektioina annettavat lääkkeet Injektionesteet Injektiona eli ruiskeina laskimonsisäisesti, lihaksensisäisesti, ihonalaisesti (intrakutaanisesti) tai ihonsisäisesti (intradermaalisesti)

Implantaatit Imnlantp^tit

88

X

Hoitajaa tapaamassa

qf

$

3 Kysy parilta lääkemuodoista. a) Minkä tablettien lääkeaine alkaa imeytyä vasta ohutsuolessa? b) Mikä on hyvänmakuinen tabletti, koska se täytyy ensin pureskella ja sitten niellä? c) Mitä tablettia ei niellä, vaan sen annetaan olla kielen alla tai posken ja hampaiden välissä? d Mitä tablettia pidetään suussa, kunnes se liukenee? e) Mitkä lääkemuodot sekoitetaan ruokaan tai nesteeseen? 1) Jo s lääke annetaan pipetillä, mikä sen lääkemuoto on? g) Mitkä lääkemuodot suihkautetaan? h) Mikä lääkemuoto sirotellaan? i) Mikä voide sisältää rasvaa ja vettä? j) Mikä voide on jäykkää? k) Mitkä lääkemuodot annostellaan niin, että ne asetetaan kudokseen, esimerkiksi käsivarren tai vatsan ihon alle? /s \

Lääkemuodot Kun puhutaan lääkemuodoista, käytetään usein na-, nä-muotoja. Na-, nä-muoto ilmaisee lääkkeen muodon (missä muodossa?).

Esimerkkejä: Infuusioina annettavat lääkkeet. Voimakkaita kipulääkkeitä on myös injektioina. Tulehduskipulääkkeitä on saatavilla tabletteina ja kapseleina.

7 Missä lääkemuodossa on insuliineja/silmälääkkeitä/kipulääkkeitä/ astmalääkkeitä/flunssalääkkeitä/ulostuslääkkeitä? 8 Missä lääkemuodossa lapsille/vuodepotilaille annetaan yleensä lääkkeitä? 9 Miten muodostat verbeistä adjektiiveja? käyttää 1: käytä/n - »............................................................... antaa 1: anna/n

- » ...............................................................

LÄÄKKEIDEN ANTOTAVAT Kun puhutaan lääkkeiden antotavasta, käytetään muun muassa adjektiiveja annosteltava, käytettävä ja annettava. Ne ovat muodoltaan (t)tava-, (t)tävä-sanoja. Niiden

pohjana on verbi.

nukkua 1: nuku/n ->............................................................... saa/da 2:

............................................................................

paloitel/la 3: ............................................................................ avat/a 4:

............................................................................

tarvit/a 5:

............................................................................

89

Hoitajaa tapaamassa

10

(t)tava-, (t)tävä-adjektiivin merkitys vaihtelee verbin merkityksen ja muiden sanojen merkityksen mukaan. Mieti, mikä (t)tava-, (t)tävä-adjektiivin merkitys on seuraavissa esimerkeissä. Valitse parhaat vaihtoehdot. Millaisia lääkkeitä injektoitavat lääkkeet ovat? a) Lääkkeet saa vain injektoida. b) Lääkkeet injektoidaan. c) Lääkkeet voi injektoida.

11 Millainen on kokonaisena nielaistava tabletti? a) Se täytyy nielaista kokonaisena. Siinä ei ole halkaisu-uraa. b) Se voidaan nielaista kokonaisena. c) Se nielaistaan kokonaisena. 12 Mitä adjektiivi korvattava tarkoittaa, kun sanotaan korvattava lääke? a) Kela korvaa lääkkeen. b) Lääke täytyy korvata. c) Kela voi korvata lääkkeen. Havaintoja:...................................................................................................

Vertaa: va-, vä-muotoja Lääkkeet itse ottavalla asiakkaalla on apteekin annospusseja. Lääkkeet annostelevalla hoitajalla on lääkekaapin avaimet. Infuusion antava hoitaja tulee kohta. Suussa vaikuttavat lääkkeet. Kuumaan veteen liukeneva lääke juodaan.

13 Seuraavassa taulukossa on verbejä, joita käytetään, kun lääkkeitä annetaan tai otetaan. Taivuta ne (t)tava-, (t)tävä-muodossa. Käytä apuna Lääkkeiden antotapoja ja Lääkemuotoja -tietolaatikkoja (edellä). Lajittele lääkemuotoja sen mukaan, miten lääkkeitä voi antaa tai ottaa.

Hoitajaa tapaamassa

Lääkkeiden antotapoja ja lääkemuotoja Niellä kokonaisina -* Halkaista -*

Pureskella 4

Imeskellä

-*

Kokonaisina

Liuottaa ■+ Sekoittaa nesteeseen

nieltävät

Jauhaa -»

Injektoida -»

Suihkauttaa -*

Sirotella -» -*

Sivellä -* Levittää -»

Antaa tippoina -» Antaa infuusiona -> Työntää sisään -♦

Asettaa iholle -»

14 Vastaa kysymyksiin täytymistä ilmaisevalla rakenteella (se) on + ttava, ttävä. a) Miten nitrosuihke on otettava?

suihkauttaa kielen päälle

b) Miten kielenalusnitro (resoritabietti) otetaan?

antaa sulaa kielen alla

c) Miksi nitroja ei saa niellä?

antaa imeytyä suun limakalvolta

d) Jo s lääke on suspensiomuodossa, mitä sille on tehtävä?

ravistaa

e) Miten puutereita käytetään?

sirotella iholle, limakalvoille tai haavoihin

Mikä lääkemuoto on helppo? Millaiset lääkkeet ovat helppoja hoitajalle ja potilaalle?

16

Millaisen tai minkä lääkkeen haluaisit kehittää? Kirjoittakaa uusien keksintöjen luettelo taululle.

Depot-napit kerran viikossa naamaan. Autokuumeeseen korvatippoja

91

z

Hoitajaa tapaamassa

17 Taulukossa on lääkkeiden antovälineitä. Selittäkää, miten niitä käytetään tai mitä ne ovat.

Malli: Saksilla leikataan. / Saksia tarvitaan, kun täytyy leikata jotain. Lääkkeiden antovälineitä

Mitä tehdään?

Dosetti eli lääkeannostelija Apteekkien lääkeannospussit Lääkelasi eli lääkekippo Tabletinpuolittaja Halkaisu-ura eli jakouurre Lääketarjotin Lääkemurskain Pinsetit Infuusiopussi Kanyyli Ampulli Lagenula Kiekko HandyHaler-laite

napapiikki, -piikkiä/piikkejä, -piikin/piikkien navel injection napa, napaa/napoja, navan/napojen navei,

18 Lisää seuraavaan tekstiin puuttuvat sanat ja neuvo sitten asiakasta napapiikin pistämisessä.

Miten pistät napapiikin? Yleensä lääkäri tai sairaanhoitaja pistää X-injektion. X injektoidaan ihon alle.

umbilicus

Voit.................................. ruiskeen navan ympärille tai pakaran yläosaan.

pistoskohta, -kohtaa/ -kohtia, -kohdan/kohtien place of injection

...................................pistoskohta vedellä ja saippualla tai desinfiointiaineella.

mahdollisimman syvälle as far as possible

Kuivaa................................... Työnnä................................... ihopoimuun 45-

pohja, pohjaa/pohjia, pohjan/pohjien until

90 asteen kulmassa mahdollisimman syvälle. Tyhjennä..................................

the end

painamalla.................................. pohjaan. Kun................................... on

aste, astetta/asteita, asteen/asteiden degree kulma, kulmaa/kulmia, kulman/kulmien angle työntää 1 push tyhjentää 1 empty vetää 1 draw

tyhjä, vedä.................................. ulos ihopoimusta. 19 Suunnittele parisi kanssa, mitä lääkkeitä teidän täytyy tilata työpaikalle. Miettikää pakkauskoot ja vahvuudet sekä määrät. 20 Mistä internetistä löytyy hyviä tietoja lääkkeistä? 21 Tehkää luetteloita työssänne hyödyllisistä internet-osoitteista.

92

z

Hoitajaa tapaamassa

Q Hengenahdistusta M u u ta / y id f) k & tF O f) 0 / 7 / o p p u n u / l& s ifr

Eläkeläismies kuvailee tuntemuksiaan terveydenhoitajalle. Potilas: Helou! Terveydenhoitaja: Kamalaa. P: Olen täällä valmiina, heh heh. T: Hyvä. P: Tytöt ohjas minut tänne, sanoivat että tonne vaan. Terveydenhoitaja ja potilas kättelevät ja siirtyvät vastaanottohuoneeseen.

välissä in the meantime ohjata 4 show tuntemus, tuntemusta/ tuntemuksia, tuntemuksen/ tuntemuksien symptom loppua 1 henki get

T: Noh, terve.

breathless

P: Terve.

1) tässä: ilma, breath 2) elämä, life: Henki meni. 3) spirit

T: Piti muuta asiaa välissä käydä hoitamassa. P: Kyllä kyllä. T: Ota takkia...

henki, henkeä, hengen

happi, happea, hapen

oxygen siinä yhteydessä

connected to

P: Mä läksin taas tuota... T: No niin, ihan oikein.

connected to

P: Tänä keväänä on tullu uusia tuntemuksia...

breastbone

T: Mm. loo. Minkäslaisia tuntemuksia nyt on? P: Muutaman kerran on loppunu henki. T: Mm. loo. P: Happi loppui. T: Niin. Onko siinä yhteydessä sitten kipuja? P: Se on täällä rintalastan alla. Siellä on kuin käpy - kuusen käpy. T: Mm. P: Ja ei pyörrytä, ei huimaa ei mitään muuta, mutta jos minä... T: Niin. P: Kylmiltään jos lähden lenkille, niin saattaa olla, että kahdensadan metrin päästä pitää puuhun nojata, jos lähden rajusti. T: Mm. Että tämmöistä äkillistä. P: Aika ajoin, äkillistä.

missä? + yhteydessä rintalasta, -lastaa, -lastan sternum, minkä (genet.) +alla, rintalastan alla under käpy, käpyä/käpyjä, kävyn/käpyjen cone kylmiltään without

warming up minkä (genet.) + päästä, hetken päästä after

a while nojata 4 leanonsmth lähen* = lähden go lähteä lenkille go for a

walk, go jogging rajusti overdo aika ajoin from time to time äkillinen sudden ponnistus, ponnistusta/ ponnistuksia, ponnistuksen/ ponnistusten exertion rasitus, rasitusta, rasituksen straining kestää cannot take ennen kaikkea espacially pakkanen, pakkasta, pakkasen, pakkasella

T: Nii-in, äkillistä ponnistusta taikka rasitusta ei kestä.

cold, frost

P: Ennen kaikkea pakkasella, niin tuntuu. Itsehän ei pysty pulssia kontrolloimaan, mun pulssi ei kiihdy.

contrary

T: Mm. P: Päinvastoin taitaa tehdä. T: Joo-o. P: Alkaa puuskuttaa. Sitten se ei läähättämällä korjaudu eikä millään tavalla.

kiihtyä 1 get faster päinvastoin on the puuskuttaa puff läähättää 1 pant, gasp

for air kestää 1 1)Tässä: take straining 2) last out kontrolloida 2 control saattaa 1 may/might sydänperäinen heart problem

93

Hoitajaa tapaamassa

todeta 4 verify, confirm,

attest työelämässä ollessa(ni) = kun olin työelämässä

whileI was still working työelämä, -elämää, -elämän working life jarrupöly, -pölyä, -pölyn

dust from brakes törky, törkyä,töryn, törkyjä* dirt asbesti, asbestia, asbestin asbetos keuhko, keuhkoa/ keuhkoja, keuhkon/ keuhkojen, keuhkopuolta, keuhkopuolen iung,

lungs

T: Mm. P: Ia se menee minuutissa ohi. T: Se saattaa olla sydänperäistä ja pitäisi tietysti tutkia. P: Se vois olla. Mulla on joskus työelämässä ollessa todettu, että mulla on jarrupölyä keuhkossa, että on keuhkossa niinku törkyä. T: Mm. P: Asbestia. T: )oo-o. Että johtuuko se sitten sieltä? Olisiko se sitten siellä keuhkopuolella se ongelma? P: Paljon mahdollista. T: Nii-in.

keuhkopuoli respiratory

problem because of the lungs

1 Päättele tekstistä, mitä tuntemus-sana tarkoittaa. Mikä toinen sana sopii sen tilalle usein? Millaisissa lauseissa tuntemus-sana on tekstissä? Täydennä sitten lausetta tuntemus-sanalla.

a) b ) c )............................................................................................ rintalastassa.

2 Potilas kuvaa tuntemuksiaan: ’’Siellä (rintalastassa) on kuin käpy.” Mieti, millainen tällainen tuntemus voi olla. Valitse sen kuvailuun sopivat sanat. Vannemainen/pistävä/puristava/painava/säteilevä/jatkuva/ajoittainen / painon tunne. Etsi kuvasta seuraavat paikat:

94

Nenä

Rintalasta

Suu

Kylkiluut

Kurkunpää

Rintakehä

Henkitorvi

Hengitystiet

Keuhko

Keuhkopussi

Keuhkoputket

Rustokudos

Keuhkorakkuloita Pallea

Välikarsina

z

Hoitajaa tapaamassa

4 Lue, mitä mies kertoo tuntemuksistaan, ja valitse paras vaihtoehto. Potilas: Ja se ei pyörrytä, ei huimaa. I | Mieheltä menee taju. Q ] Miehellä ei ole tasapaino-ongelmia. P: Kylmiltään jos lähden lenkille, niin saattaa olla, että kahdensadan metrin

päästä pitää puuhun nojata, jos lähden rajusti. 0

Tuntemuksia tulee, jos mies kävelee ulkona nopeasti heti alkumatkasta.

1 | Tuntemuksia tulee, jos on kylmä. P: Äkillistä ponnistusta taikka rasitusta ei kestä. I I Ponnistus ja rasitus eivät kestä kauan. 0

Mies ei kestä nopeaa toimintaa.

P: Ennen kaikkea pakkasella, niin tuntuu, itsehän ei pysty pulssia

kontrolloimaan, mun pulssi ei kiihdy. Q

Miehen tuntemusten mukaan syke ei nouse pakkasella.

1 I Miehen tuntemusten mukaan syke laskee, kun hän on ulkona pakkasella. P: Alkaa puuskuttaa. I I Puuskuttaa tarkoittaa, että mies alkaa hengittää syvään ja nopeasti. I | Puuskuttaa tarkoittaa, että mies on hengästynyt. P: Sitten se ei läähättämällä korjaudu eikä millään tavalla. I | Kun miehellä on kohtaus, kohtaus menee ohi, kun hän hengittää syvään. I | Kun miehellä on kohtaus, hänen täytyy odottaa. 5 Mitä aikamuotoja mies käyttää, kun hän kertoo hengenahdistuksestaan? Aikamuodon valitseminen kertoo siitä, kuinka usein hengenahdistusta on. Etsi tekstistä myös tieto, kuinka usein miehellä on ollut hengenahdistusta. Mitä huomaat? 6 Miten tulkitset terveydenhoitajan puheen, kun hän sanoo miehelle:

7 Etsi tekstistä samaa tai melkein samaa tarkoittavat sanat.

Partitiivisijaisia adjektiiveja käytetään yksinään tai lyhyissä lauseissa, kun kommentoidaan jotain.

neuvoivat =

Kyllä on tylsää!

Kamalaa - - Piti muuta asiaa välissä käydä hoitamassa? Mitä muuta tällaisessa tilanteessa voisi sanoa?

olla asioilla = aivan, täysin oikein = ....................

Kaunista! Sepä ikävää!

pari kertaa = ................................ huipata, minua huippaa = ............. kaikki pyörii silmissä = .................. harjoittelematta, lämmittelemättä =

95

z

Hoitajaa tapaamassa

lähteä liikkeelle kovalla vauhdilla = akuuttia = ................................... silloin tällöin................................ valvoa 1 = .................................. vauhti nopeutuu = ...................... varsinkin = .................................. likaa = ........................................ todennäköisesti =....................... tulla selväksi = ............................ käydä lääkärin luona = ................

A le e iv ä t S e J v lä /y fu u ta /(u in te e tt i/y ja // a. Eläkeläismies ja terveydenhoitaja keskustelevat jatkosta. verenkiertohäiriöö* = verenkiertohäiriötä/ -häiriöitä, -häiriön/ -häiriöiden circulatory

probelms syödä 2 kokeeksi I tried

to take olla vaikutusta + mihin?

have an effect on sthng rasituskoe, rasituskoetta/ -kokeita, -kokeen/ -kokeiden = rasitus-EKG

tolerance test, exertion test keskussairaala central hospital selvitä, selviää clarify, establish käydä 1 lääkärin pakeilla = käydä lääkärillä see/

visit a doctor hengenahdistustuntemus

feelings of breathlessness

Potilas: Minä kerran tein semmosen, että vaimolla kun on jotakin verenkiertohäiriöö ja hänelle nitroja määräsivät, niin kerran söin semmosta kokeeksi, että jos se nyt olisi samantyylistä kuin hänellä, mutta ei sillä ollu vaikutusta. Terveydenhoitaja: Mm. P: Ei mitään, ei hyvää, ei pahaa. T: Mm-m. P: Että kyllä se jotain muuta oletettavasti on. T: Joo, joo. No, ne on niitä asioita, jotka eivät selviä muuta kuin tutkimalla. P: Sitä ei täällä pystytä vissiin... Pystyisikö ne rasituskokeen tekemään täällä? T: Täällä ei tehdä rasitus-EKG:tä, että se on sitten keskussairaalassa. P: En tiedä, onko se tarpeellistakaan, mutta vois ehkä pyytää. Pitäis käydä lääkärin pakeilla, että mitä mieltä olis. T: Kyllä se olisi varmaan hyvä. Kyllä lääkärissä pitää käydä, että ei tämä varmasti muuten selviä, kun on noin selviä hengenahdistustuntemuksia. Terveydenhoitaja mittaa miehen verenpaineen-, 193/98, syke 65, ei rytmihäiriöitä.

Eläkeläismies on ottanut kokeeksi vaimonsa nitroja. a) Miten ne vaikuttivat? b) Kuinka yleistä on se, että ihmiset kokeilevat lääkkeitä, jotka on määrätty toiselle henkilölle?

96

Hoitajaa tapaamassa

2 Mihin sairauksiin miehen oireet viittaavat? Mitä sairautta mies itse epäilee? 3 Suomessa on porrastettu terveydenhoito. Mitä se tarkoittaa eläkeläismiehen tapauksessa?

Millä tavalla? Malla-, mällä-muodot muodostavat rakenteen toisen verbin kanssa. Malla-, mällä-muoto kertoo, miten verbin tekeminen suoritetaan. Se vastaa kysymykseen millä tavalla. Terveydenhoitaja: Joo, joo. No, ne on niitä asioita, jotka eivät selviä muuta kuin tutkimalla.

Muoto: he tutki + vat ■+tutki + maila

4 Käytä maila-, mällä-muotoja.

Esimerkki: Millä tavalla miestä tutkitaan? Häntä tutkitaan auskultoimalla. a) mitata happisaturaatio._________________________________________________ b) ottaa röntgenkuvia.................................................................................... c) tehdä TT-kuvaus........................................................................................ d) ottaa iso verenkuva................................................................................... e) tähystää keuhkot....................................................................................... f) ottaa koepaloja......................................................................................... g) tehdä sydämen varjoainekuvaus............................................................... h )

-

.......................................

i) .................................................................................................................

a»

j) ................................................................................................................. 5 Etsi tekstistä konditionaalit (-isi-muodot). Vertaa sitten ”Ne eivät selviä muuta kuin tutkimalla” -tekstin lauseita esimerkkilauseisiin. Missä tekstin lauseissa konditionaalia on käytetty samalla tavalla kuin esimerkkilauseissa? a) Mitähän vaimoni sanoisi tästä asunnosta?

arvelu

b) Ottaisin käsinepakkauksen, kiitos.

kehotus

c) Jo s tilanne pahenisi, lääkäri pitäisi kutsua paikalle.

ehto

d) Kannattaisi mennä heti jatkotutkimuksiin.

suositus

e) Tekisitte nyt edes yhden yövuoron.

pyyntö

f) Se lisäisi varmasti MRSA-tartuntoja.

ennuste

g) Menisit katsomaan mummoa sairaalaan tänään.

ehdotus

h) Hallintopäällikkö aloittaisi säästötoimet.

referoitu suunnitelma

i) Tekisinkö aamuvuoron vai iltavuoron?

suunnitelma

j) Saisinko nimikirjoituksen?

käsky 97

Hoitajaa tapaamassa

Että-sana vuoron alussa Puhekielessä puhe aloitetaan usein että-sanalla. Että vuoron alussa kertoo, että sama asia jatkuu. Samalla tavalla voidaan käyttää eli(kkä)-partikkeliakin. Isä: Yskä on. Terveydenhoitaja: Joo. Niinhän tuo kuulostaa. Isä: Että kannattaako tässä nyt sitten katella vielä minkä aikaa ennen kuin...

$

Etsi tämän luvun teksteistä samanlaisia että-sanan käyttöesimerkkejä. Tarkkaile, mitkä asiat että liittää.

Vertaa: Että on usein myös konjunktion tehtävässä. Tiedän, että... Isä: No, peräsuolesta on kolkytkahdeksan ja kaksi, että (niin että = joten) ei sitä nyt voi sanoa, että sitä... Tee havaintoja esimerkkikatkelmista, kuinka potilas ja terveydenhoitaja ilmaisevat tekijän, toimijan tai kokijan. Lisää tekijää tai kokijaa ilmaiseva sana, jos mahdollista. Mieti, kuinka hyvin se sopii ja kuinka tarpeellinen se on. Terveydenhoitaja:....... .................... Tekijä? piti muuta asiaa välissä käydä hoitamassa. Potilas: Tänä keväänä............................ Kenelle? on tullu uusia tuntemuksia... Potilas: Happi loppui. Terveydenhoitaja: Niin. Onko siinä yhteydessä sitten............................ Kenellä? kipuja? Terveydenhoitaja: Mm. Että tämmöistä äkillistä. Potilas: Aika ajoin, äkillistä. Terveydenhoitaja: Nii-in, äkillistä ponnistusta taikka rasitusta ei kestä. Kuka

tai mikä ei kestä?............................ Potilas: Niin, kyllä. Ennen kaikkea pakkasella, niin............................

Kenestä tuntuu? tuntuu............................. ei pysty pulssia kontrolloimaan... Kuka ei pysty? Terveydenhoitaja: Täällä ei tehdä rasitus-EKG:tä, et se on sitten keskussairaalassa. Kuka ei tee? Potilas: En tiedä, onko se tarpeellistakaan mut vois ehkä pyytää ............................ Kuka voisi pyytää?.............................pitäis käydä Kenen pitäisi käydä? lääkärin pakeilla, että mitä mieltä olis.

98

X

Hoitajaa tapaamassa

Nollasubjektilauseita Persoonapronominit (minä, sinä, hän, me, te, he) voivat olla puheessa painokkaita.

En minä vienyt pyörätuolia käytävään, vaan sinä toit sen sinne.

Me korjaamme tuuletuksen tänään. Jo s käyttää paljon minä-pronominia, puhe voi kuulostaa itsekeskeiseltä. Verbin persoonapääte ilmaisee subjektin.

Minä otan röntgenkuvan. ~ Otan röntgenkuvan. Otetaan röntgenkuva. Persoonapronomini on kuitenkin usein tarpeellinen, kun persoona on hän/se, me + passiivimuoto tai

he/ne. Hän/se tulee, kun O. on saanut paperit.

He toivat minut lääkäriin. Me tutkitaan nyt tämä vaiva. Ne määräsi uutta lääkettä. Voi puhua myös niin, että ei käytä subjektia. Nollasubjektilauseissa ei ole subjektia. Predikaatti on yksikön kolmannessa persoonassa. Mahdollinen subjekti on ihminen. Nollasubjektilauseet muistuttavat passiivilauseita.

Nollasubjektilauseet

Subjektilauseet

Täällä haisee.

Haavat haisevat.

Ei noin voi sanoa.

Et voi sanoa noin.

Jo s laskee kuumaa vettä, tulee höyryä.

Lasken ammeeseen kuumaa vettä.

Hoitoalalla jaksaa, jos on kiinnostunut.

Hoitoalalla jaksetaan, vaikka on työvoimapula.

Passiivilause

Nollasubjektilauseisiin sopivat kuitenkin vain tietyt verbit ja lausetyypit.

Jos-lauseet

Jo s luovuttaa vertaa, tulee hyvä mieli. Potilas vain huusi, jos häneltä yritti kysyä.

Modaaliset verbit

Kun-lauseet

Kun työskentelee yöhoitajana, ei liiku paljon päivänvalossa. Kun hoiti yhden potilaan, heti tuli uusi sisään. Keikkatyöntekijänä (= kun on keikkatyöntekijä) ajattelee palkkaa.

a) saada, voida, täytyä, pitää, olla pakko, kannattaa

On pakko tarkistaa hana. Likaisesta vedestä voi saada lavantaudin.

Täytymistä ilmaisevat rakenteet

Lääkekuuri pitää syödä loppuun. Nyt on pakko punkteerata. Täytyy ottaa koepala. Kannattaa ottaa lääkkeet oikeaan aikaan.

b) Osata, pystyä, jaksaa, uskaltaa, päästä, joutua, keretä

Kohtauksen aikana ei pysty liikkumaan. Silloin ei jaksa kävellä edes portaita ylös.

c) Elää = tulla toimeen

Suomessa elää hyvin pienilläkin tuloilla.

Omistus­ rakenne

Yöllä ei saa unta, kun on kylmä. Kun on anemia, ei jaksa mitään.

d) Konkreettinen tai mentaalinen verbi saa modaalisen tulkinnan.

Merkitys: on mahdollista. Yhden potilaan tutkii 20 minuutissa. Leikkaukset hoitaa mieluiten aamupäivällä. Epikriisit lukee puolessa tunnissa.

Useita nollasubjekti­ lauseita peräkkäin

Sairaana on vaikea hoitaa itseään. Käy ehkä kaupassa ja laittaa ruokaa. Siivoaa, jos on voimia. Apteekissa on pakko jaksaa asioida. Yöllä ei nuku kuin lääkkeiden avulla, kun odottaa seuraavaa tarkastusta.

e) Uskoa, luulla, ymmärtää, tietää, huomata

Kyllä sen tietää. Sen tiesi heti alussa. Ei tätä ymmärrä. Ei sitä huomaa.

99

Hoitajaa tapaamassa

9 Täydennä seuraavat esimerkkilauseet hoitosuomen passiivilla tai puhekielen ne-tekijällä. Lääkäri: Teillä epäillään sydänsairautta.

Potilas Passiivi: M ulla.............................................................................................. Puhekielellä: Ne epäilee, e ttä....................................................................... Puhekielellä: Ne epäilee mulla...................................................................... Lääkäri epäilee keuhkosairautta. Puhekielellä: N e ........................................................................................... Lääkäri: Tarvitaan lisätutkimuksia.

Potilas Passiivi: Minulle tehdään.............................................................................. Puhekielellä:................................................................................................ Lääkäri: Tutkimuksissa on todettu, että teillä on...

Potilas Passiivi:....................................................................................................... Puhekielellä:.................................................................................................

Käsitekartta 4.

PO T ILA A LLA O V OZ>?£ZTA.

l

AAj js

< u

Jo tk u t nuoret Ja tk u t aikuise£

kondomi

^

hoteJU bordelli

:/aS

matka

q]

- kierukka

'S/TV

- la a sta ri

StfKtfPU O LxrAO Tl

- väline

tip p u ri kondyloom a kuppa

sukupuo/itaudi/

- vaahto ,$/n

klamydia h e p a tiitti

lasten määrä

kumppani

p e rh e ­ s u u n n itte lu

jo s jo s käyttää kondom ia

/(orxJo/yii p ettää

/(orxdo/yjt uno/itui

J 'Ov5 /(ondo/ytla. ei o /e

Eri tapoja kysyä vaikeista aiheista Jo s lääkärin kysymys koskee vaikeaa aihetta, esimerkiksi suolentoimintaa tai seksiongelmia, kysymyksessä on hyvä olla mukana vastausvaihtoehto. Se kertoo potilaalle, millaista tietoa lääkäri hakee. Näin potilaan on helpompi vastata. Esimerkiksi:

Onko sulia ollut mitään virtsaamisvaivoja? Esimerkiksi tihentynyttä virtsaamistarvetta tai kirvelyä virtsatessa?

11 Lue seuraava dialogi. Millaisia vastausvaihtoehtoja lääkärin kysymyksissä on?

Verenpainekontrolli Lääkäri: No onko nyt sitten ollut tämän kevään aikana mitään erityistä? Yhdistätkö sen itse johonkin syyhyn?

148

JZ

Lääkärissä

Potilas: No ei mulla ole kyllä mitään...

L: Ei mitään stressiä? Ei mitään erityistä? Ei mitään isoja muutoksia elämässä?

P: Ei mulla pitäisi olla mitään erityistä semmosta. L: Joo. P: Kyllä mä olen sitä ajatellut, että mistä se vois johtua, mutta... L: Mutta ei ole mitään erityistä nyt sitten? P: Ei mulla oikein mitään suurempia ole.

/ 7

Jo s lääkärin kysymys koskee elämäntapoja, on hyvä, jos kysymys ei sisällä mitään oletuksia, esim. Mites paino? (= Onko painossa muutoksia?). Mites-kysymystä voi käyttää myös arkikeskusteluissa: Mites viikonloppu? (= Mitä teitte viikonloppuna? Tapahtuiko jotain erityistä?) Mites työt? (= Miten töissä sujuu? Oletko ollut viime aikoina töissä?) Kun lääkäri käyttää mites-kysymystä, hän tuo esiin aiheen, mutta potilas voi päättää, mitä asioita kertoo.

12 Poimi kaikki lääkärin kysymykset seuraavasta katkelmasta. Millaisista asioista lääkäri kysyy? Saako lääkäri kysymyksiinsä vastauksen?

L: Syöttekö paljon kasviksia? P: Kyllä melkein joka päivä vähän tulee syötyä ruuan kanssa noita rehuja. L: Joo. Mites alkoholin käyttö? P: No, kyllähän nyt vähän joskus otan, että... Ei voi ihan sanoo, että olisin raitis. L: Jaa, mitäs se tarkoittaa? P: No sitä, että vähän otan. L: Jokusen oluen? P: En mä olutta ota ollenkaan. Etupäässä se on kirkasta sitten kun mä otan. L: Joo. Mites paino? Mites se on viimeisen vuoden aikana muuttunut? P: Paino on pysynyt sadan nurkilla. Vähän alle. L: Joo. Tupakoitko? P: En. 13 Mitä lääkäri ajattelee, kun potilas kertoo juovansa ’’kirkasta”? Kirjoita ajatuskupliin mahdollisia reaktioita.

JX

Lääkärissä

/ i

Peilausmenetelmä ja vaikean potilaan kohtaaminen Jo s potilasta on vaikea ymmärtää tai potilas on vihainen ja aggressiivinen, voi kokeilla vuorovaikutusmenetelmää, jota kutsutaan peilaukseksi. Peilaus osoittaa potilaalle, että häntä halutaan kuunnella ja ymmärtää. Peilauksessa ei tulkita tai arvostella potilasta, vaan kerrotaan vain niistä asioista, joita kuullaan ja nähdään.

peilaus, peilausta, peilauksen mirroring vihainen, vihaista/ vihaisia, vihaisen/ vihaisten angry kokeilla 3 try vuorovaikutusmenetelmä, -menetelmää, -menetelmän

14 Seuraavissa esimerkeissä lääkäri käyttää vaikeassa tilanteessa peilausta. Miten lääkäri ottaa potilaan huomioon? Millaisia asioita lääkäri nostaa esiin? a) Vanhahko miespotilas on tullut päivystykseen ja on joutunut odottamaan lääkärille pääsyä kauan. Hänellä on kovia vatsakipuja. Potilas on vihainen.

P: Eikö täällä haluta hoitaa sairaita potilaita? Eikö ketään kiinnosta? Mihin ne verorahat oikein menee, jos potilaita ei kerran hoideta!

L: Olette selvästi harmissanne siitä, että jouduitte odottamaan. Onneksi

communication strategy osoittaa 1 display tulkita 5 interpret arvostella 3 criticize keksitty fictitious

olemme nyt tässä, niin että pääsemme selvittämään, mikä teitä vaivaa. Teillä on varmaan kovia särkyjä? Oletteko saanut kipulääkettä? Mitä potilas sanoo seuraavaksi? Miten tilanne jatkuu?

veroraha, -rahaa/-rahoja, -rahan/-rahojen tax money harmissaan annoyed onneksi fortunately selvittää 1 find out vatsahaava, -haavaa/haavoja, -haavan/haavojen gastric ulcer tehota 4 be effective olla 3 hyötyä do the trick syöttää 1 feed polttaa 1 burn korventaa* 1 scortch työnteko, -tekoa, -teon

b) Potilaalla on diagnosoitu vatsahaava ja hän on saanut lääkkeet sen hoitoon. Lääkkeet eivät kuitenkaan tunnu tehoavan.

P: Näistä lääkkeistä ei ollut yhtään mitään hyötyä! Ne voi syöttää vaikka koiralle, minä en niitä syö. Vatsaa polttaa ja korventaa, eikä työnteosta tule yhtään mitään.

L: Kovat säryt vaikeuttavat varmasti työntekoa. Mitäpä, jos kirjoittaisin teille sairauslomaa? Lääkitystäkin voidaan miettiä uudelleen, vaikka lisätä annosta, jos se helpottaisi oloa.

work

Mitä potilas sanoo seuraavaksi? Miten tilanne jatkuu?

vaikeuttaa 1 hinder kirjoittaa 1 sairauslomaa

prescribe sick leave helpottaa 1 relieve

0

L u e lisää p e ila u s m e n e te lm ä stä : N u m m e n m a a , A n n a Raija & L a u ta m a tti, Liisa 2 0 0 4 : O hjaajana o p in n ä y te tö id e n työ p ro sesse issa , s. 9 2 -9 4 . Tam pere U n ive rsity P ress, Tampere.

15 Näytelkää seuraavat tilanteet. Voitte käyttää apunanne puhekuplissa olevia mallilauseita. Täydentäkää kuplat tilanteeseen sopivilla ilmaisuilla, a) Potilas on saanut vakavan allergisen reaktion lääkärin määräämistä lääkkeistä. Hän tulee vihaisena lääkäriin selvittämään asiaa.

Lääkäri

Potilas Nämä ovat aivan kamalia...

v /

■N

J Nämäkö muka auttaisivat...

J

v 150

Lääkärissä

Potilas

Lääkäri

b) Potilas haluaisi huumaavaa lääkettä, mutta lääkäri ei halua antaa sitä, koska epäilee potilaan käyttävän sitä väärin. Potilas

Lääkäri

/■

E hkäpä löytäisim m e jonkun toisen hoito keinon...

>

JZ

Lääkärissä

Lääkäri

Potilas

I

allerginen reaktio, reaktiota, reaktion allergic reaction huumaava lääke, lääkettä/lääkkeitä, lääkkeen/ lääkkeiden intoxicating drug käyttää 1 väärin misuse / abuse

Diagnoosin tekeminen ja lääkkeiden määrääminen M u/Ia kireä, kireämpi, kirein

tense koputtaa 1 knock nikam a, nikamaa/ nikamia, nikaman/ nikamien vertebra aristus, aristusta/ aristuksia, aristuksen/ aristusten pain lihassäie, -säiettä/säikeitä, -säikeen/säikeiden myofibril koputusarkuus, -arkuutta, -arkuuden soreness

(when knocking) säteilyoire, -oiretta/oireita, -oireen/-oireiden

radiating pain/symptom

Kyllä se lommoiseksi lihasvaivaksi sopii. It seems tobe a musclar problem. lihasvaiva, -vaivaa/vaivoja, -vaivan/-vaivojen

muscular ailment / problem

Oletko saanut vetoa? Haveyou been in draft? veto, vetoa, vedon draft ärtyä 1 get irritated

152

sj

o/yskeskuks& /

= terveysasejyia

äitiysneuvo!'a ehkäisyneUVo!a

lastenneuvola. sa ira u slom a

apu h o ito

re s e p ti 160

Saam aan/ Saadakseen

p o tila s

lääkäri sairaanhoitaja hammaslääkäri s iivo o ja läh ih oita ja

Lääkärissä

1 Kirjoita käsitekartta 10:n avulla mahdollisimman monta lausetta. 2 Mistä lääkäri ja potilas neuvottelevat? 3 Millaiseen tulokseen he päätyvät? 4 Mitä mieltä olet lääkärin tavasta hoitaa potilasta? 5 Ohessa on katkelma lääkärin kirjoittamasta epikriisistä. Lisää seuraavat sanat oikeisiin kohtiin: laserleikkaus, silmäleikkaus, pohja, antibioottilääkitys, virstatietulehdus. Potilaalle tehty aiemmin............................................ Mykiön .......................................todettu epätasaisuutta, joka hoidettava myöhemmin............................................... Tällä hetkellä potilaalla ................................. , jota aletaan hoitaa.........................................

0

6

Kirjoita virtsatieinfektiosta kärsivälle potilaalle resepti.

£>> 7 Miten vastaanotto voisi jatkua? Suunnittele parisi kanssa vastaanotolle jatko, ja esittäkää sitten vastaanotto muille. Voitte itse keksiä, miten vakavia potilaan vaivat ovat. Lääkäri voi selvittää muun muassa: • Kuinka pitkään potilaalla on ollut virtsavaivoja? • Millaisia vaivat ovat? • Pitääkö pissalla käydä usein? • Tekeekö pissaaminen kipeää? • Onko potilaalla ollut aiemmin virtsatietulehduksia? • Pääseekö potilas heti laboratorioon antamaan virtsanäytteen?

E ttä .

voimakkaampi > voimakkain strong

mieluummin/kin rather Isälle oli tärkeetä, että täytyy seistä suorana. It was important for my father that I always stood with myback straight. kamala awful

raskas 185

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

2 Kirjoita seuraavat lauseet monikossa. Onko tämä käsi jäykkä?

Ovatko nämä kädet jäykät?

Vai onko jalka jäykempi? Niska on kaikkein jäykin. Tämä kohta ei ole arka! Onko tämä kohta arempi? Loukkaantunut kohta on arin. Selkälihas on pehmeä. Selkälihas voisi olla pehmeämpi. Lihas on pehmein rentona. Selkälihas on voimakas. Vatsalihaksen pitää olla voimakkaampi. Reisilihas on voimakkain. Niskalihaksella on raskas kuorma kannettavana. Niukka harjoitus ei riitä vahvistamaan lihasta. Kevyinkin jumppa vahvistaa lihasta. 3 Mitä luulet, että fysioterapeutti tekee käsillään, kun hän sanoo:

Tänne näin. Pään alle tukea tästä. Tää el oo mitenkään arka? 4 Tässä dialogissa fysioterapeutti viittaa itseensä passiivimuodolla. Muuta m/hä-muotoon: Yritetään pitää ote riittävän kevyenä. Katotaan vielä sitä liikkuvuutta tarkemmin. 5 Mitä Anja kertoo isästään?

186

i2Z

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

mahallaan, mahalleen = vatsallaan, vatsalleen

J o e ? k ä y t v a ts a / / as/7

Anja makaa mahallaan hoitopöydällä, ja fysioterapeutti tunnustelee hänen alaselkäänsä ja reisiään.

prone, prostrate autolla ajo driving a car

kaikista kamalin = kaikkein kamalin the w orst of ali

Fysioterapeutti: Jaa okei. Jatketaanpa sillee, että jos käyt vatsalleen.

kamala > kamalampi > kamalin awful, more awful, the m ost awful

liike, liikettä/liikkeitä, liikkeen/liikkeiden

Anja: Autolla ajo ja istuminen on kaikista kamalinta, liikkeessä kun on, niin ei oo silleen ongelmia.

movement

F: Tai kun jossain messuilla käy, niin tuntusko, että selkä väsyy?

ongelma problem pitkään > pidempään > pisimpään for long hankala uncomfortable pystyä 1 be able to ajaan* = ajamaan drive särky/lääke, -lääkettä/lääkkeitä, -lääkkeen/lääkkeiden painkiller

A: Niin, se ei kyllä sovi mulle.

ei tuu oltua" =ei tule oltua I never do that.

F: Pitkään istuminen on hankalaa? A: Niin en pysty Tampereelle ajaan ilman särkylääkettä. F: Joo. Mites, tuota, pidempään seisominen? A: No kun ei sitä silleen tuu koskaan oltua.

1 Tee alla oleviin kuviin kaksi kuvatekstiä, a) kuvaileva ja b) käskevä teksti.

messut, messuja, messujen the fair tuntusko* = tuntuisiko

Malli:

do you feel that väsyä 1 get tired

a) Asiakas on vatsallaan/mahallaan/päinmakuulla.

Se ei kyllä sovi mulle. Thatis notgoodforme.

b) Käy pitkäksesi vatsalleen!

Kumarassa

Istuvillaan

1 Vatsallaan

Selällään

V 1 1Huomaa, että asentosanoissa voi kaikissa persoonissa käyttää muotoa pitkällä + än, vatsalla + an Voi myös käyttää 1. ja 2. persoonan omia päätteitä. Olen pitkällään/pitkälläni. Olet pitkällään/pitkälläsi. Hän on pitkällään.

Olemme pitkällään/pitkällämme. Olette pitkällään/pitkällänne. He ovat pitkällään.

187

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

2 Täydennä oikea muoto alla olevaan aukkotehtävään! Työfysioterapeuttia kiinnostaa, millaisessa asennossa työskentelet. Auton­ kuljettaja tekee työtä.............................. , kun taas R-kioskin myyjän pitää jaksaa työskennellä...............................Autonkorjaaja on joskus auton alla paha > pahempi > pahin bad

...............................Hammaslääkäri työskentelee.................................

pahin, pahinta/pahimpia, pahimman/pahimpien

Puutarhuri on välillä......................... mullassa. Sirkuspelle voi kävellä vaikka

worst kipukohta pain spot löytyä 1 find iskiashermo sciatic nerve pakaralihas, -lihasta/lihaksia, -lihaksen/lihasten buttock muscles kiinnityskohta, -kohtaa/kohtia, -kohdan/-kohtien fixation

tienoo = seutu = alue area testata 4 test etureisi, -reittä/-reisiä, -reiden/-reisien front thigh kireys, kireyden/ kireyksien, kireyttä/ kireyksiä tightness voimakkaasti > voimakkaammin > voimakkaimmin strongly istumakyhmy = istuinluu ischial bone

elikkä* = eli it means (here) aristava tender pikkusen* = vähän a little enemmän more liittyä 1 be connected ulospäin out ulkopuolella outside lihasalue, -aluetta/-alueita, -alueen/-alueiden muscular region

......................... Paras olisi tehdä työtä, jossa saa olla paljon.........................

'/ J& t/ y to 0 /7 o th G & S S a . /yiuf(Q /xX

Pahin kipukohta löytyy iskiashermon ja pakaralihasten kiinnityskohdan tienoilta. Fysioterapeutti: Mites tämmönen kun testaan tätä etureiden kireyttä, niin tuntuuko tämä miten venyttävän? Anja: Kyllä se. F: Jaa. Ja se kipu tulee jonnekin tänne, jonnekin istumakyhmyn seutuun? A: Mmm, jonnekin sinne, siinä on nyt, joo siinä. F: Elikkä varsinaisesti istuinkyhmyn pää ei ole niin aristava? A: Ei. F: Vaan siitä pikkusen ulospäin, niin siellä tuntuu enemmän. Silloin se liittyis siihen iskiashermoon, koska se hermo kulkee istuinkyhmyn ulkopuolella siinä.

lonkka hip ulkokierre outer rotator

F: Mites täällä tämä lihasalue?

(musculi rotatores)

A: Ei.

lonkan ulkokierteen alueelta around the outer rotators of the hip

hakea 1 look after lihasalue, -aluetta/-alueita, -alueen/-alueiden muscle area

aristaa 1 be tender aristella 3 feel tender katotaan* = katsotaan Let's see,

ote, otetta/otteita, otteen/ otteiden hold verrata 4 compare toisella puolella, toiselle puolelle on the other side kulkureitti path kohta = paikka location kulkureitin kohdalta along the path

Hermoon voimakkaasti oireessa mukana. The nerve is strongly connected with thesymptom. vertailun vuoksi for comparison

tukilihas supportive muscle kuormittua 1 load pelkästään only

188

F: Se ei tunnu niinkään. Katotaan sitten pikkusen tosta ylempää lonkan ulkokierteen alueelta. Täältä haen. A: Siellä tuntuu. F: Se on ihan sitä lihasrunkoaluetta, joka aristelee siellä. Ja katotaan se lihaksen toinen pää. Mites täältä, reiden päästä? A: No kyllä se tuntuu, vai onko sulia vaan niin voimakas ote. F: Jaa. No me voidaan verrata sitä toiselle puolelle. F: Ja sitten, otetaan vielä tuon hermon kulkureitin kohdalta vähän. A: Auts. F: Siellä aristaa. Joo. Vaikuttas, että se hermo on aika voimakkaasti siinä oireessa mukana. Sitten jos katotaan vertailun vuoksi tämä toinen puoli täältä, niin voimakkuus on suunnilleen sama nyt täällä? A: Kyllä se tuntuu. F: Tuntuu. Ne on semmosia tärkeitä tukilihaksia nämä lihakset, joita mä kokeilen, että ne kuormittuu pelkästään kävellessä ja seistessä ja silleen.

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

i ,/ 1 ' Tässä dialogissa fysioterapeutti löytää asiakkaan kivun syyn. Tarkkaile tekstin kolmea eri vaihetta: a) Kipukohta löytyy: • Ja se kipu tulee jonnekin tänne, jonnekin istumakyhmyn seu­ tuun? • Mmm, jonnekin sinne, siinä on nyt, joo siinä. Huomaa, miten pronominit tarkentuvat: tänne seutuun >jonnekin sinne > siinä on b) Fysioterapeutti määrittelee kipukohdan sanallisesti: • Istuinkyhmyn pää ei ole aristava, vaan siitä pikkusen ulospäin. Siilon se liittyis siihen iskiashermoon, koska se hermo kulkee is­ tuinkyhmyn ulkopuolella siinä. c) Fysioterapeutti tarkistaa kipukohdan raja-alueet: • Mites täällä tämä lihasalue? • Otetaan vielä tuon hermon kulkureitin kohdalta vähän.

1 Kuvaile, missä on kipupiste. 2 Tehkää pariharjoitus: toinen on fysioterapeutti, toinen on asiakas. Käyttäkää kuvaa apuna ja edetkää tekstin mallin mukaan: a) Kipukohta löytyy: fysioterapeutti kyselee ja asiakas myöntää, että kipukohta löytyi. b) Fysioterapeutti määrittelee tarkan kipukohdan sanallisesti. c) Fysioterapeutti tarkistaa kipukohdan raja-alueet sanallisesti. Vaihtakaa rooleja välillä. Esimerkiksi näin:

189

73Z

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

Oi)~&ejisyiu/(ajhoito Fysioterapeutti tarkistaa vielä lonkkien uiko- ja sisäkierron. Sen jälkeen hän on valmis tekemään yhteenvedon. Fysioterapeutti näyttää Anjalle kuvan pakaran ja reiden lihaksista ja hermoista. Hän selittää samalla alustavaa hoitosuunnitelmaa. Fysioterapeutti: Mä voisin ottaa yhden kuvan sulle esille. Voisin näyttää vähän, niin ymmärrät pikkusen paremmin, mistä on kysymys. F: No niin, tässä on kuva. Sulia se oireilu ei ole ihan täällä rangan vieressä, vaan tuossa niinku pakaralihaksen yläkiinnityskohdan alueella. Kun se lihaskalvo on täällä vähän ärsyyntyny, niin sitten kun sitä lähdetään venyttämään, niin siilon se antaa semmosen oireen. Todennäkösesti kipu tulee iskiashermon kautta. Iskiashermo on lievästi ärsyyntyny, koska siinä ei ole semmosta merkittävää takareisikireyttä tai sen lihaksen kiinnityskohdan kipua. F: Pitäisi löytää sitten ne keinot, kun se on tollanen pitkittyny juttu. Oireenmukainen hoito. Siinä voisi olla vaikka akupunktiota, mikä kokemuksen perusteella tuntuisi toimivan näissä hermoperäsissä säryissä. Se helpottaa oiretta, mutta se ei oikeestaan riitä. Jos lihaskunto säilyy samana, niin se oire helposti palaa takasin. Eli siihen pitäs löytää keinoja, että saadaan pidettyä se poissa.

tarkistaa 1 check lonkka, lonkkaa/lonkkia, lonkan/lonkkien hip, coxa uiko/kierto, -kiertoa/kiertoja, -kierron/-kiertojen outer rotator (musculi rotatores)

sisä/kierto inner rotator yhteen/veto, -vetoa/-vetoja, -vedon/-vetojen summary pakara, pakaraa/pakaroita, pakaran/pakaroiden buttock alustava, alustavaa/alustavia, alustavan/alustavien initial hoito/suunnitelma, -suunnitelmaa/suunnitelmia, -suunnitelman/suunnitelmien treatment plan ottaa 1 esille find näyttää 1 show pikkusen* = pikkuisen = vähän a little oireilu having symptoms ranka, rankaa/rankoja, rangan/rankojen spine pakara/lihas buttock muscle

190

ylä/kiinnitys/kohta upper

oireen/mukainen

fixation

symptomatic

lihas/kalvo, -kalvoa/-kalvoja, -kalvon/-kalvojen muscular

kokemus, kokemusta/ kokemuksia, kokemuksen/ kokemusten experience kokemuksen perusteella due

fascia

ärsyyntynyt irritated venyttää 1 stretch

sitä lähdetään venyttämään it is exposedtostretching se antaa oireen it gives a symptom

todennäköisesti obviously hermon kautta through the nerve

lievästi > lievemmin > lievimmin slightly merkittävä > merkittävämpi > merkittävin significant takareisi/kireys, -kireyttä, -kireyden rear thigh tension löytää keinot, löytää keinoja find solutions

tollanen* = tuollainen that kind of

pitkittynyt lenghtened cronic, long-term

to experience

toimia 1 work hermo/peräinen neural lihas/peräinen muscular särky, särkyä/särkyjä, säryn/ särkyjen päin riittää 1 be sufficient lihas/kunto muscular condition

säilyä 1 preserve

kuntosäilyy samana the conditionis stable oire palaa takaisin the symptom returns

saadaan pidettyä poissa keep it away

XL2

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

Käsitekartta 14.

hermo

KZPU

fa u /

/ääke /ääkkee/

a u tta a .

MiAin?

>

otte. oiF&e./

—v5«s«e/7 1 Mistä kipu johtuu? 2 Mikä aiheuttaa kipua? 3 Mikä helpottaa kipua? 4 Täydennä käsitekartan ja dialogin perusteella johtuu +jostakin, aiheuttaa + jonkin/jotakin tai helpottaa +jotakin\ Anjan kipu ei ole lihasperäistä vaan hermoperäistä. Kipu............................ siis iskiashermo.............Iskiashermo on ärsyyntynyt, ja se ............................oire............... Tarkemmin sanottuna pakaralihaksen yläkiinnityskohdan lihaskalvo on ärsyyntynyt, ja kun sitä venytetään, se .......................... oire............. Nyt pitää löytää keinot, miten tätä oire............ voidaan................................. Kokemuksen mukaan akupunktio usein ............................................ hermoperäis.............kipu..............

siinä. /y?itään vu ot-okausityt/ytiä? Fysioterapeutti kyselee Anjan liikuntatottumuksista ja Anja kertoo, että hänellä on päivittäistä lämmönnousua. Fysioterapeutti: Minkälaiset liikuntatottumukset sulia on? Ihan noin käytännön tasolla, että teetkö jotain kävelylenkkejä tai...? Anja: laa, no mä olen tehny kävelylenkkejä. Mutta nyt mä olen vajaan vuoden ollu kyllä vähän laiska, koska viime toukokuun lopussa mulle tuli keuhkokuume, joka kesti, kesti, pitkitty, ja koko kesä meni siinä. Ia en tiedä siitä vai mistä, mut mulla on edelleen vähän lämpöä viikottain. Ei oo saatu selville, että mikä se on.

liikunta/tottumus, -tottumusta/tottumuksia, -tottumuksen/tottumusten physical excercise routine

päivittäinen daily lämmön/nousu temperature rise

käytännön tasolla on practical level

kävely/lenkki walk vajaa a bit less than laiska lazy toukokuun lopussa end of May

keuhko/kuume pneumonia

kestää 1 last pitkittyä 1 go on and on

kesti, kesti, pitkitty went onand on viikoittain weekly saada selville figure out millä tasolla on what level

kuume fever

191

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

rasitus, rasitusta/ rasituksia, rasituksen/ rasitusten exertion liittyä 1 has to do with ei liity has nothing to do with

vuorokausi/rytmi diurnal rhythm / daily rythm

iltapäivä afternoon ruveta 4 start rupeaa paleltamaan start feeling cold

tolkuton* = järjetön extreme

väsymys tiredness

pitää mennä nukkumaan mustgo tosleep välttää 1 avoid liikkuminen exercise palautua 1 recover yrittää 1 try selvittää 1 find out

mikä on taustalla what is the background (reason) keuhko/putken/tulehdus bronchitis

F: Millä tasolla se on, ei kumminkaan kuumeen puolella? A: Ei, se on kolkytseitsemän ja viis. Se on semmonen, että se ei liity millään tavalla varsinaisesti rasituksiin. F: Onko siinä mitään vuorokausirytmiä, että se olis aamulla niinkun? A: Iltapäivä. F: Iltapäivällä tulee, ja miten sä itse koet sen lämmön? A: Mä tunnen, että mua rupee paleltaan ja mulle tulee sellanen tolkuton väsymys, pitää mennä nukkumaan. Viime kesän tietysti vältin liikkumista ja tuntuu, ettei ole vielä palautunu. F: No siinä on yritetty selvittää, että mikä siellä on taustalla. Flunssien ja keuhkoputkentulehdusten ja muitten jälkitilat on usein ongelmallisia selvittää. Mutta ainakin se on turvallinen lähtökohta, että katsotaan venyttely ja lihasten aktivointi. Tietysti jos on jatkuvaa lämpötaipumusta, niin sitten semmonen voimakas sydämen rasittaminen ei käy, tai pitää miettiä... A: Että ei voi rasittaa sitten.

jälki/tila se q u e la / secondary disease ongelmallinen problematic

turvallinen safe lähtö/kohta starting point katsoa 1 see venyttely stretching aktivointi activating jatkuva ongoing / constant lämpö/taipumus tendency towards temperature

Käsitekartta 15.

tam m ikuu heJm 'kuU jn e .

h e ti

n/t täj/ä h etk ellä

rasittaa 1 strain

k o k o eilinen

päivä

koko viime talvi taive/ k o k o Viim e VU oS i

OO^IU päivä. i/ta ;//a / yö

ei koskaan eipäju u ri koskaan harvoin toisinaan jo sk u s Silloin tällöin

maanantai

tiis ta i

J"*-

viim e keVät

l(eVä.ä/ Viim e k^Sä viim e s y k s y

toistuvasti tasaisin väliajo

Viime ta lvi

U S ein

tajve/

jatkuvasti

Viim e VU oS i vu on /

1 Anja tekee yleensä kävelylenkkejä. Nyt hän ei kuitenkaan ole lenkkeillyt melkein vuoteen. Miksi? 2 Anjalle tuli viime toukokuun lopussa keuhkokuume. Miten kauan se kesti? Mikä vaiva keuhkokuumeesta jäi? 3 Mikä vuodenaika dialogissa luultavasti on?

192

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

Pidät Sitä ihon piest&n heteen y/häi3j/ä Fysioterapeutti selittää, miksi terveyslehtien venyttely ohjeet eivät toimi hermosärkypotilaalle. F: Ehkä näkisin ton homman silleen, että me ekalla kerralla

katsotaan ihan muutamia perusjuttuja venyttelyyn liittyen. Se olisi semmonen ensimmäisen kerran harjottelusatsi. Sitten mietitään oireenmukasta hoitoa. Yleisin virhe, mikä venyttelyissä tehdään, kun lähdetään takareiden tai pakaran venytystä tekemään, on se, että venytysaika on aika pitkä. Terveyslehdissä sanotaan, että hyvän venytyksen pitää olla vähintään puoli minuuttia. Mutta nyt pitäis kuitenki erottaa, että onko hermo ärsyyntyny vai onko se lihaskireyttä. Sulia kun on hermo ärsyyntynyt, niin se ei siedäkään, jos pidät venytyksen puoli minuuttia. Ensimmäinen ohje, mikä yleensä lähtee helpottamaan, on, että jos teet venytyksiä, niin tee ne kohtuu lyhytkestoisesti ja vähän pumppaavasti. A : Joo. F: Että pidät sitä ihan pienen hetken ylhäällä ja sitten palauttelet

pois. Ja sitten myös sen voimakkuuden suhteen, niin se ei tarvii olla sataprosenttinen se tuntemus, että hampaat irvessä väännetään. Semmonen parikolmekymmentäprosenttinen riittää. Että se tuntuu venyttävän, mutta ei kumminkaan täysillä. Tää on vähä tallasta, mitä monet ihmiset tekee saunan lauteilla selällään ollessaan. terveys/lehti, -lehteä/lehtiä, -lehden/-lehtien

lihas/kireys, -kireyttä/kireyksiä, -kireyden/kireyksien m uscular tension sietää 1 tolerate ainakin at least

voimakkuuden suhteen

lähtee helpottamaan starts relieving kohtuu lyhytkestosesti* = kohtuullisen lyhytkestoisesti for a

tuntemus, tuntemusta/ tuntemuksia, tuntemuksen/ tuntemuksien feeling hampaat irvessä grinding

short time

your teeth

done for a long time

pumppaava pumping pumpata 4 pump pieni hetki, pienen hetken

vääntää 1 wrench riittää 1 be enough ei kumminkaan* = ei kuitenkaan not at ali täysillä at full blast lauteilla on a sauna bench laude, laudetta/lauteita, lauteen/lauteiden selällään ollessaan lying

oireen/mukainen symptomatic

toimia 1 work hermo/särky/potilas

hoito treatment yleinen > yleisempi > yleisin common taka/reisi rear thigh pakara buttock venytys/aika stretching

neuralgia patient

time

näkisin ton homman silleen* = näkisin tuon asian niin 1wouldthink that

vähintään minimum semmonen* = sellainen

eka kerta, ekalla kerralla* = ensimmäinen kerta, ensimmäisellä kerralla

tehdään pitkänä must be erottaa 1 m a k e a

Just for a bit of time

first time

difference

ylhäällä up

perus/juttu basic ideas satsi* = annos basic set miettiä 1 think

ärsyyntynyt > ärsyyntyneempi > ärsyyntynein irritated

normalise

health magazine

venyttely/ohje, -ohjetta/ohjeita, -ohjeen/-ohjeiden stretch advise

a kind ot

palautella 3 get back, voimakkuus strenght

regarding stregth

ei tarvii* = ei tarvitse sataprosenttinen one hundred per cent

on one's back

/ A w Tarkkaile tekstin dialogia.

J

1 Mitä terveyslehdet neuvovat väärin? 2 Miksi hermosärkypotilas ei voi venytellä terveyslehtien ohjeiden mukaan? 3 Miten pitää venytellä, jos hermo on ärsyyntynyt?

193

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

tehdä 2 hyvää do good

Mikähän lie se jooga? I wonder what thisyoga is. tuntua 1 hyvältä feel good toimia 1 work hermo, hermoa/hermoja, hermon/hermojen nerve ärsyyntyny* = ärsyyntynyt irritated

voima/jooga power yoga tulla 3 muotiin become in fashion

lisääntyä 1 increase just* = juuri just kipu/tila, -tilaa/-tiloja, -tilan/-tilojen state of pain

M ifc ä J iä s i /ie v5 rennompi > rennoin relaxed vähäksi aikaa for a little time

2 0 Kuolemasta puhuminen

käsittely manipulation käsittelyn puolelle towards manipulation

Lääkärin ja sairaanhoitajan työssä kuolema on läsnä. Aiheesta ei ole helppo puhua, sillä monille kuolema on pelottava ja ahdistava asia. Monesti ihmiset kuolevat laitoksissa, eivät kotona. Läheskään kaikki eivät ole koskaan nähneet kuollutta ihmistä. olo feeling

Susannan äiti sairastuu syöpään ja kuolee S e o / i/ (ir) v ä h ä n vaJ(ava/>if>a(X

Susanna: Mä oon Susanna ja mä oon 19 vuotta. Mun perheeseen kuuluu sisko Monika, joka on 16, ja isä. Mun äiti kuoli yli vuos sitte syöpään, semmoseen, jota ei pystyny hoitamaan, semmoseen tappavaan. Se oli karsinooma sen syövän nimi ja se oli kaikkialle, maksaan ja keuhkoihin ja imusol­ mukkeisiin levinny. Ja se äidin sairaus - - se ite sano, että se totes ensimmäisiä oi­ reita joskus kesällä. Ja sit se meni syksyllä hoitoihin, ja meille vaan sanottiin, et äiti on sairaalassa.

Mulle tuli sellanen olo, että--. I got the sortof feeling thatsyöpä, syövä/n cancer semmonen* = sellanen* = sellainen that kind of tappava fatal karsinooma carcinom a maksa liver keuhko/t lung (pi.) imusolmuke, -solmuketta/ solmukkeita, -solmukkeen/solmukkeiden lymph node

levitä 4 spread

Syöpä leviää kaikkialle kehoon. Cancer is spread all overthe body. oire, oiretta/oireita, oireen/oireiden symptom todeta 4 notice

195

pj-

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

kaikenmoisii* = kaikenlaisia all sorts of patti, pattia/patteja, patin/pattien lump

Ja en mä sitte ajatellu, et se oli m ikään iso asia, m utta sit —

sitten

ku se vaan viip y siellä sairaalassa tutkim uksissa ja mä sit aina soittelin äidille, niin — . Ja sit alko pikkuhiljaa m ullekin selvitä, ettei tää oo ihan m ikään — . Tää onkin aika vakava asia, että — . Kun äidillä oli ennenkin ollu kaikenm oisii patteja, niin mä ajattelin, et se on joku sentapanen taas - m utta se oliki vähä vakavam paa. Ja, ja m ulle tuli heti aluks sellanen olo, että äiti kuolee. (Huokaa.) Käsitekartta 16.

lääkäri

kuo/ema.

4 Mitä syöpään ja syövän hoitoon liittyviä sanoja hän mainitsi? 5 Mitä tarkoittaa äidillä oli ennenkin ollu kaikenmoisii patteja? a) Äidillä oli aikaisemmin ollut monta erilaista pattia. b) Äidillä oli aikaisemmin ollut isoja patteja. c) Äidillä oli aikaisemmin ollut pieniä patteja.

Huomaa, miten Susannan puhe muuttuu, kun hän kertoo vaikeasta asiasta: puhe katkeaa kesken lauseen ja muutamat pikkusanat toistuvat. Ja se äidin sairaus - -. Mutta sit - - sitte... Mä sit aina soittelin äidille, niin Ettei tää oo ihan mikään - -. Tää onkin aika vakava asia, että - -.

196

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

i > 6 Katkelmassa on verbit kuulua, kuolla, levitä ja mennä. Niiden kanssa käytetään illatiivia (mihin-muotoa). Mitä illatiiveja Susannan puheessa on? Muuta ne perusmuodoiksi. mennä + johonkin: Äiti meni hoitoihin,

hoito, hoidot

kuulua + johonkin: ..................................................................................... kuolla + johonkin:

.....................................................................................

levitä + johonkin:

.....................................................................................

S a a t iin /yjU /yt^ytoon t u t u s t u a & rn °/yj/yiän

Susanna: Ja tota - niin. No sitte ne hoidot eteni. Ja sitte loppujen lopuks, kun mullekin selvis, et se oli - että äiti kuolee siihen syöpään, niin se oli jotenki - aika shokki. Ja toisaalta oli koko aika semmonen tosi turvallinen olo, koska mä tiesin, että monet ihmiset rukoili meidän puolesta. Ja - oli sellanen ihme, et tommosessa tilanteessa oli kuitenki sellanen tosi rauha. No sit se äidin sairaus eteni ja meillä oli mummo hoitamassa ja auttamassa meitä kotona. Oli tosi ihanaa, kun saatiin mummoon tutustua enemmän, kun se oli vähän jääny kaukaseks, kun se asu niin kaukana. [a sit äiti alko mennä välillä niin huonoon kuntoon, että kun sillä oli hoitoja, ni se oli tosi väsyny ja sen naama turvotti punasena. Ja - hmh - eikä se jaksanu muuta ku maata, niin oli hyvä, et meillä oli joku apuna. Sit meillä kävi joskus siivooja siivoilemassa. Kunta järjesti sen siivoojan jostakin sosiaalipaikasta. Ja se kävi auttamassa meitä. Ja sitte alussa äiti jakso niitä hoitoja aika hyvin ja ne isot kuhmut, mitä sillä oli, ne pieneni kuulemma. Uäkäri sanokin, että ne aika hyvin hoitu pois. Mut sit loppusyksystä alko olla silleen, että ne ei enää oikeen tehonnu ne hoidot. Äidille annettiin kauheesti niitä sytostaatteja ja kaiken maailman... hm, mä en edes muista mitä. Ja hassu juttu oli, että siltä piti lähtee hiukset niistä hoidoista ja sille hankittiinki jo peruukki, mutta ei siltä sitte koskaan lähtenytkään. Ja sillä on nytte siellä kallis peruukki ihan käyttämättömänä.

edetä proceed loppujen lopuksi at last selvitä 4 (selviän, selviät, selviää jne.) find out, realise, understand

Tosiasia seivisi minulle. I understcod/eaiisedthe fact toisaalta on the other hand rukoilla 3 pray

Ihmisetrukoilimeidän puolesta. Peopleprayed forus. ihme, ihmettä/ihmeitä, ihmeen/ihmeiden miracle tommonen* = tollanen* = tuollainen that kind of tilanne, tilannetta/tilanteita, tilanteen/tilanteiden situation tommosessa* tilanteessa in

loppusyksystä by the end

läheinen close jäädä kaukaiseksi remain

siivoilla 3 < siivota 4 clean kunta, kuntaa/kuntia, kunnan/kuntien municipality järjestää 1 arrange pienetä 4 (pienenen, pienenet, pienenee jne.)

distant

become smaller

all kinds of drugs / medication

tulla läheiseksi become close välillä at times huonoon kuntoon unfit, unwell naama* = kasvot face turvottaa 1 swell up turvota 4 swell kuhmu bump, lump jaksaa 1 be able to

Syöpäkasvain pienenee sytostaattihoidolla. The cancerous tumorbecomes smaller withcytostate treatment

hassu juttu silly thing tota* = tuota well

kuulemma reputedly hoitua 1 be taken care of

hankkia 1 get, buy peruukki wig ei lähtenykkään* = ei lähtenytkään did not leave käyttämätön unused

that kind of a situation

jäädä 2 stay, remain kaukanen* = kaukainen distant

meillä olijoku apuna wehad somebodytohelpus siivooja cleaner

Tautihoituipois. Thedisease was treatedoff. hävitä 4 (häviän, häviät, häviää jne.) disappear

of the fall

kauheesti* = kauhean paljon awfully much sytostaatti cytostate

kaiken maailman lääkkeitä

Hoidoista pitilähteä hiukset. Thetreatment wassupposedto cause hairioss.

197

222

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

[ Ä9)D 1 Susanna kuvaa kahta ristiriitaista tunnetta. Mitkä ne ovat? 2 Mitä voit päätellä Susannan maailmankuvasta? 3 Mistä Susannan perhe sai apua äidin sairauden aikana? 4 Mitä apua he saivat? 5

Mitä Susanna muistaa äidin syöpähoidoista?

6 Mitä Susanna kertoo äidin tukasta? 7 Miten arvelet Susannan ja Monikan suhtautuneen ajatukseen äidistä kaljuna? 8 Mitä tarkoittaa mummo oli vähän jääny kaukaseks? a) Mummo asui kaukana lapsista. b) Mummo ei ollut lapsille erityisen läheinen. c) Mummo oli harvoin lasten kanssa. 9 Mitä tarkoittaa eikä se jaksanu muuta ku maata? a) Hän ei halunnut tehdä mitään. b) Hän ei osannut tehdä mitään. c) Hän oli väsynyt eikä voinut tehdä mitään. 10 Mitä tarkoittaa ne aika hyvin hoitu pois? a) Äitiä hoidettiin sairaalassa hyvin. b) Syöpäkasvaimet hävisivät melkein kokonaan. c) Äiti jaksoi hyvin hoidot loppuun asti. (/A w 511 Tarkastele verbejä seuraavissa lauseissa. Miten sanoisit nämä lauseet toisella tavalla? Taudin nimi selviää potilaalle. Kasvain leviää nopeasti. Kasvain häviää kokonaan.

V iik k o a , e sin e s) J o u / u a Ö jti k ^ o / i viikkoa ennen joulua a w eek before Christm as

happilaite, -laitetta/laitteita, -laitteen/laitteiden oxygen

apparatus toimittaa 1 deliver elellä 3 = elää 1 live saada happea get oxygen

Syöpä oli levinnyt keuhkoihin. Cancerhad spread into lugns. Minun oli tarkoitus lähteä viikonlopuksipois. I hadan intention toleave away for the weekend. I intended togo away for the weekend.

198

Susanna: No sitte - loppu. Viikkoa ennen joulua äiti kuoli. Ja se oli sillee, että sille piti joku happilaitekin toimittaa - että jos se olis tullu kotiin, et se olis sen avulla sitte siellä elelly. Se ei enää saanu kunnolla happea, kun se oli sinne keuhkoihin levinny se syöpä. No sitte. (Pitää pitkän tauon.) Se oli perjantai ja mun oli tarkotus lähtee viikonlopuks mun kaverin luokse toiselle paikkakunnalle. Ja sitte äiti siirrettiin, se oli ollu kauempana sairaalassa, ja sit äiti siirrettiin meidän paikalliseen terveyskeskukseen. Sit mä ajattelin, että mä käyn kattoo äitiä ennen ku mä lähden sinne mun kaverin luokse. Ja jotenki mulla oli semmonen tunne - että että — . Äiti oli niin huonossa kunnossa. Ja edellisenä iltana mä olin huomannu, miten se oli niin heikkona, ja se houraili kaikkea ihmeellistä, la jotenki oli

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

kauheeta kattoo äitiä semmosena, kun äiti oli tosi viisas, niin nähdä se semmosena hömppelinä. - Ja jotenki mä tiesin, että se kuolee kohta ja mä aattelin, että ku mä Ia jotenki musta kuitenki tuntu, että mun pitää kuitenki mennä sen mun kaverin luokse eikä jäädä tänne äidin luokse. Ja sit mä ajattelin, et mä kuitenki haluun nähdä sen vielä viimeisen kerran, [a sit mä menin siilon perjantaina sinne terveyskeskukseen ja sit siellä oli joku - no se oli just tuotu sinne terveyskeskukseen ja siinä niitä lääkkeitä, äidin lääkitystä katottiin. Ia se sairaanhoitaja sano sitte, kun se kätteli niitä lääkkeitä, että joo, et kyllä me tästä nyt viikonlopun yli selvitään näillä. Ja mä olin jotenki silleen niin, että oli vaan jotenki sellanen tunne, että ei äiti nyt kauan enää - -. Ja sit siinä oltiin, ja äiti siinä välillä nukku ja välillä se sano jotain hassuja asioita. Ja sitte mä lähdin sinne mun kaverin luokse.

paikkakunta place siirtää 1 transfer paikallinen, paikallista/ paikallisia, paikallisen/ paikallisten local terveyskeskus, -keskusta/-keskuksia, -keskuksen/-keskusten health care center

aatella 3 = ajatella 3 think

Äiti oli heikkona. Mother was quite weak. hourailla 3 be wandering (her mind was wandering)

hömppeli* = sekava incoherent lääkitys medication

Äidin lääkitystä katsottiin. Mother's medication was checked.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä oli Susannan mielestä kammottavaa? b) Mitä ajattelet siitä, että Susanna lähti kaverinsa luo viikonlopuksi, kun äiti oli kuolemassa? c) Miten sinun kulttuurissasi toimittaisiin vastaavassa tilanteessa? d) Missä äiti oli? e) Mitä hoitaja sanoi? f) Mitä äiti teki? g) Miltä Susannasta tuntui? h) Mitä Susanna tarkoittaa sanoessaan, että se olis sen avulla sitte siellä elellyt Kuka olisi elänyt? i) Mitä Susanna tarkoittaa sanoessaan, että oli kauheeta kattoo äitiä semmosena hömppelinä? j) Susannan on vaikea puhua äidin viimeisistä hetkistä. Mistä sen huomaa?

"4;t; o/? päässyt ^ozV//7 Susanna: Ia lauantaina, sitte seuraavana päivänä iskä soitti siitä Se oli niinku -. Se soitti jo aamusta, että äiti on jo -. Alkaa ihonväri muuttuu valkeeks, että kohta kohta se on lähtöä, ja Ja sitte mä jotenki osasin odottaa siinä sen päivän aikana -. Ja sitte me kuitenki yritettiin sen mun kaverin kanssa tehä jotaki, ettei vaan istuta siellä. Ja sitte me mentiin kaupungille ja kierreltiin vaan. Ja sitte ku tultiin kotiin, joskus viiden jälkeen, niin iskä soittaa - jotenki mä arvasin, että mitä oli käyny, ja -. Iskä sitte vaan vähän niinku puoli-ilosesti toisaalta, mut sillee surulli-, semmosella jännällä äänensävyllä - mä voin mielessäni kuvitella sen, mut en kyllä osaa sanoa minkälaisella - sano, että arvaa mitä, että äiti on päässyt kotiin, niinku Jumalan luokse taivaaseen. Että oli jotenki semmonen -.

I

taivas, taivasta/taivaita, taivaan/taivaiden heaven ihonväri skin colour muuttua 1 change

Kohta se on lähtöä. Soon it willbe the departure time. sen päivän aikana during that day yrittää 1 try

kierrellä 3 hang around puoli-ilosesti* = melkein iloisesti almost happily

semmosellajännällä äänensävyllä in a special tone kuvitella 3 imagine päästä 3 get päästä kotiin gethome

199

j

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

hankala > hankalampi > hankalin difficult uskoa 1 believe oikeesti* = oikeasti really pysyvästi for good

No olihan se hankala uskoa, et mitään sellasta on käyny, ku - emmä tiiä, mulle ei oo elämässä kovin isoja dramaattisia asioita käyny. Mutta niin se oli, ja toisaalt semmonen hirvee rauha laskeutui, että kaikki on hyvin, että kaikki on jonku suuremman käsissä sitte onneks ollu. Siinä sitte yön yli nukuttiin ja yritettiin vaan ajatella, että mitä tässä nyt oikeen on käyny. Ja hankalaa se oli kyllä ajatella, että äiti oli nyt oi­ keesti pysyvästi poissa.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä Susanna teki sinä päivänä, kun hän odotti äidin kuolemaa? Millainen tunnelma Susannan kertomuksessa on? Mitä Susannan isä sanoi puhelimessa? Mitä hän tarkoitti? Onko omassa kielessäsi vastaava ilmaus? Miten Susanna kuvailee äidin kuoleman jälkeistä tunnetta? Mitä Susanna tarkoittaa sanoessaan, että semmonen hirvee rauha laskeutui? a) Hän oli peloissaan kaiken jälkeen. b) Hän oli kaikesta huolimatta rauhallinen. c) Hänellä oli ristiriitainen tunnelma. Mitä voit päätellä Susannan maailmankuvasta, kun hän toteaa, että kaikki on

jonku suuremman käsissä sitte onneks ollu? a) Susanna uskoo kohtaloon. b) Susanna uskoo Jumalaan. c) Susanna on ateisti.

Käsitekartta 17. papp,

!(Uo/e/a ihm inesi

terap eutti

kuo/eVo/ ^ o

U 6’ o s

om a iset

ovat mukana

Nl/ s A A T ro v /o z ro = T e^M z^A A L z^oxro —hoiJo /

/?ivufi/iesitys

hp/ä kcto/esria k& sfastelucp u

2 00

estetiikka

Z22

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

Käsitekartta 18.

AW

4 Muodosta mielekkäitä lauseita alla olevan käsitekartan sanoista.

Käsitekartta 19. a te is ti

k oh ta loon

k ris titty

Ju/ytaJaan

susa/ina

us< o o

taivaaseen

Susannasi isä.

m u slim i

kuo/ema/jä/keiSeen elä jä ä n

ez us ymmärtäminen understand,

korkea/tasoinen of high quality

luottaa 1 > luottamus trust,

edellyttää 1 require kysyä 1 > kysyvä question,

trust

questioning

kehittyä 1 > kehitys

tutkia 1 > tutkiva search,

develop, development

searching

maallikko, maallikkoa/ maallikoita, maallikon/ maallikoidenlayman toteuttaa 1 > toteuttama

työskentely/tapa, -tapaa/tapoja, -tavan/-tapojen

understanding

working method

auttaa 1 > auttaminen help,

saman/aikainen, -aikalsta/-aikaisia, -aikaisen/-aikaisten

helping

sim ultaneous

carry out, carrying out

käytäntö, käytäntöä/ käytäntöjä, käytännön/ käytäntöjen practice asenne, asennetta/ asenteita, asenteen/ asenteiden attitude muodostua 1 consist of tapa käyttää 1 way of utilising

perustua 1 be based on hyväksyä 1 accept tarjota 4 > tarjottu offer, offered

) 1 Mikä on luottamuksen perusta? 2 Miten luottamus voi ilmetä hoitosuhteessa?

potilaan autonomia j

patient autonomy

vaikuttaa 1 > vaikutus 1

affect, effect on

vaikutus, vaikutusta/ vaikutuksia, vaikutuksen/ vaikutusten tutkimus research tutkimus, tutkimusta/ tutkimuksia, tutkimuksen/ tutkimusten tutkimusten mukaan I

according to research

kunnioittaa 1 respect korostaa 1 emphasize paljon > enemmän > eniten much, more, most itsenäisyys independence itsenäisyys, itsenäisyyttä, itsenäisyyden |

independence

merkitys meaning merkitys, merkitystä/ merkityksiä, merkityksen/ m erkitysten m ean in g

yksilö/keskeinen f

individual-centered

keskeinen, keskeistä/ keskeisiä, keskeisen/ keskeisten central, I

centered-

222

Potilaan autonomia Kulttuurilla on suuri vaikutus siihen, missä määrin potilas haluaa olla autonominen ja päättää itse omista asioistaan. Kulttuuri vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka paljon lääkärin auktoriteettia kunnioitetaan. Tutkimusten mukaan japanilainen pitää perheen ja lääkärin auktoriteettia tärkeämpänä kuin amerikkalainen. Amerikkalainen korostaa enemmän omaa itsenäisyyttään kuin japanilainen. Toisaalta japanilainen kulttuurikin on muuttumassa yksilökeskeisempään suuntaan. Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee potilaan tiedonsaantioikeuden ja itsemääräämisoikeuden. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, vaihtoehdoista ja vaikutuksista siten, että hän ymmärtää saamansa tiedon. Potilaalla on lain mukaan oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään hyvään kohteluun.

J22

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

(2 s

1 Pidetäänkö syntymämaasi kulttuurissa enemmän arvossa potilaan itsenäisyyttä vai perheen tai lääkärin auktoriteettia?

laki potilaan asemasta ja oikeuksista law on patient status and rights

tiedon/saanti/oikeus

2 Onko suomalainen kulttuuri mielestäsi yksilökeskeinen vai yhteisökeskeinen? Missä tämä näkyy? 3 Millaista on mielestäsi potilaan hyvä kohtelu terveyskeskuksessa? 4 Miten potilaan tiedonsaantioikeus vaikuttaa työhösi hoitoalalla?

right to get information

itse/määräämis/oikeus right for autonomy/ sovereignity

oikeus, oikeutta/ oikeuksia, oikeuden/ oikeuksien right antaa 1 > on annettava give, m ust be given

selvitys, selvitystä/ selvityksiä, selvityksen/ selvitysten report terveyden/tila state of

Kokonaisvaltainen eli holistinen hoitotyö

health

Kokonaisvaltainen eli holistinen hoitotyö ottaa huomioon ihmisen kokonaisuutena. Siksi hoitotyössä huomioidaan sekä potilaan lääketieteellisiä että psykososiaalisia huolenaiheita. Florence Nightingalea pidetään holistisen sairaanhoidon ensimmäisenä edustajana. Hän uskoi, että hoitaminen kohdistui yksilön kokonaisuuteen - hyvinvointiin, ihmisten välisiin suhteisiin ja heidän ympäristöönsä. Kokonaisvaltaisen hoitotyön lähtökohtana on ihmisen kokonaisuuden tunnistaminen. Keho, mieli, tunteet, henkisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, ihmissuhteet sekä hoitotilanne liittyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Holistinen sairaanhoitaja on parantumisen väline ja paranemisprosessin edistäjä. Holistinen hoitotyö edellyttää, että sairaanhoitaja yhdistää työssään potilaan itsehoidon ja sairaanhoitajan henkilökohtaisen vastuullisuuden, henkisyyden ja oman elämänsä pohdinnan. Holistinen hoitotyö on asenne, filosofia ja olemisen tapa.

kokonaisuus, kokonaisuutta/ kokonaisuuksia, kokonaisuuden/ kokonaisuuksien entity kokonais/valtainen comprehensive, holistic

-valtainen, -valtaista/valtaisia, -valtaisen/valtaisten huolen/aihe concern aihe, aihetta/aiheita, aiheen/aiheiden edustaja, edustajaa/ edustajia, edustajan/ edustajien representative uskoa 1 believe kohdistua 1 focus hyvin/vointi welfare ihmisten väliset suhteet

mieli, mieltä/mieliä, mielen/ mielien mind tunne, tunnetta/tunteita, tunteen/tunteiden emotion ympäristö, ympäristöä/ ympäristöjä, ympäristön/ ympäristöjen surroundings hoito/tilanne nursing scene, nursing process

tilanne, tilannetta/ tilanteita, tilanteen/ tilanteiden saumaton, saumatonta/ saumattomia, saumattoman/ saumattomien seam less väline, välinettä/välineitä, välineen/välineiden instrument

paranemis/prosessi process

human realtionships

of recovery

tunnistaa 1 tunnistaminen

prosessi, prosessia/ prosesseja, prosessin/ prosessien

identify, identification

keho body

tila, tilaa/tiloja, tilan/ tilojen state vaihto/ehto alternative ehto, ehtoa/ehtoja, ehdon/ehtojen saada 2 > saamansa get, given

potilas ymmärtää saamansa tiedon the patient understands the information given

lain mukaan according to the law

oikeus hyvään hoitoon right to good care

kohtelu, kohtelua, kohtelun treatment terveys/keskus health care center

edistää 1 > edistäjä promote, promotor

yhdistää 1 combine itse/hoito self care henkilö/kohtainen personal

-kohtainen, -kohtaista/kohtaisia, -kohtaisen/kohtaisten vastuullisuus, vastuullisuutta, vastuullisuuden responsibility

henkisyys, henkisyyttä, henkisyyden spirituality pohtia 1 > pohdinta contemplate, contemplation

asenne, asennetta/ asenteita, asenteen/ asenteiden attitude olemisen tapa way of existing

223

zzz

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

£

1 Mitä tarkoittaa, että holistinen sairaanhoitaja on parantumisen väline? 2 Miten sairaanhoitaja voi yhdistää potilaan itsehoidon ja sairaanhoitajan henkilökohtaisen vastuullisuuden, henkisyyden ja oman elämänsä pohdinnan?

Perhe mukana hoitotyössä Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Sen vuoksi on tärkeää, että hoidossa mukana olevat ammattihenkilöt tuntevat asiakkaansa tai potilaansa elämää ja olosuhteita. Potilas määrittelee itse, ketkä hänen perheeseensä kuuluvat. Sairaanhoitajan tehtävänä on tukea potilasta ja koko perhettä. Hän auttaa perhettä tunnistamaan voimavarojaan ja vahvuuksiaan ja ehkäisemään ongelmia. Perhekeskeinen hoitotyö edellyttää neuvottelua terveydenhuollon ammattilaisten ja perheiden välillä. yhteis/kunta society perus/yksikkö basic unit yksikkö, yksikköä/ yksikköjä, yksikön/ yksiköiden hoidossa mukana oleva participants of the nursing process

ammatti/henkilö professional

asiakas, asiakasta/ asiakkaita, asiakkaan/ asiakkaiden client olo/suhteet circumstances (p määritellä 3 define kuulua 1 belong tukea 1 support tunnistaa 1 recognise voima/varat resources (pl.)

vahvuudet strengths (pl.) ehkäistä 3 > ehkäisemään prevent > in preventing

ongelmat problems (pl.) perhe/keskeinen familycentered

edellyttää 1 require neuvottelu consultation terveyden/huolto health care

1 Miten perhe voidaan ottaa mukaan hoitotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen?

Moniammatillinen yhteistyö Perheiden ja yhteisöjen terveyden edistämiseksi tarvitaan entistä sujuvampaa moniammatillista yhteistyötä. Keskeisenä haasteena on näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen. Perhekeskeisyyden puute ja ohjauksen rutiininomaisuus ovat asiakaslähtöisen hoitotyön keskeisiä ongelma-alueita. Hoitajien työskentelytavat ja asenteet estävät heitä toimimasta yksilöllisesti ja perhekeskeisesti, vaikka heillä on paljon tietoa yksilöllisyyden eduista. Potilaan ja hänen perheensä valtaistaminen on auttamisprosessi, jossa hoitajan ja potilaan välinen kumppanuussuhde edistää yhteistä hoidollista päätöksentekoa ja jossa korostuu potilaan oman valinnan ja vastuunottamisen vapaus.

224

222

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

valtaistaa 1 > valtaistaminen empower,

moni/ammatillinen

kehittää 1 > kehittäminen

multiprofessional

develop, development

ammatillinen, ammatillista/ ammatillisia, ammatillisen/ ammatillisten yhteis/työ co-operation työ, työtä/töitä, työn/töiden terveyden edistäminen

perhekeskeisyyden puute lack of family-

empowerment

centeredness

process

rutiinin/omaisuus routine asiakas/lähtöinen client-

kumppanuus/suhde

centered

edistääl promote päätöksen/teko decision

auttamis/prosessi facilitating

companionship

-lähtöinen, -lähtöistä/lähtöisiä, -lähtöisen/lähtöisien ongelma-alue problem area alue, aluetta/alueita, alueen/alueiden työskentely/tapa working

health promotion

sujuva > sujuvampi > sujuvin fluent sujuva, sujuvaa/sujuvia, sujuvan/sujuvien keskeinen, keskeistä/ keskeisiä, keskeisen/ keskeisten central haaste, haastetta/haasteita, haasteen/haasteiden

making

teko, tekoa/tekoja, teon/ tekojen korostua 1 be emphasized vastuun/ottaminen taking responsibility

ottaminen, ottamista, ottamisen vastuunottamisen vapaus option for

method

näyttöön perustuva hoitotyö

tapa, tapaa/tapoja, tavan/ tapojen estää 1 hinder etu, etua/etuja, edun/etujen

evidence-based nursing

advantage

challenge

responsibility

Käsitekartta 25.

/yj&r&teJs>iä£ ä/v a/u&d&f)

d/yj/yiati/aiStesi yh teistyö

SÄ .

/yiufc-S&f)

X; f ‘cy !V

m

V

M O ^ZAM M /trxLLZSUU S

poti/aari VaJinnaji ja vastu u n o ton vapaus vapaute./

ty&s/(&rf£eJy£apoj Jd. a$&ff£eid&f)

UUd&J/ee/TO/Vtoi hoitotyön

suur-ln haaste.

asiakas/ähtöisyycJe. eA&J/ytys

225

w-

Monenlaista hoitoa ja hoivaa

Miten tietoa potilaan ja hänen perheensä yksilöllisistä voimavaroista ja tarpeista voidaan jakaa, kun suunnitellaan moniammatillisen tiimin toimintaa vuodeosastolla?

vanhus

Käsitekartta 26.

vanhusta vanhuksen

heikko heikko#heiko

h a a /d ttu n u t haa /oittu nu tta haa/oittUne e n

sairasta

h oitaja hoitajaa.

saitaan

hoitajan

Sa/taS

lääkäri lääkäriä lääkärin

M iehen ty ö ? hoita/yjinesi

h o itajista

hdvaa/yfinen

/ l o i t a/yjiSen

hoivaa/riista

köyhä köyhää köyhän

kunnia kunniaa kunnian

\

hoivaamisen

Va/yt/yiamesi vammaista va/yj/yiajSen

N aisen ty ö ?

h oivatyö -ty ö tä —työn

Z ^ Z M Z L L ls/ E */ T ö Z M Z tfT A in h ib itf