Arifmetikan oppikirja alkuoppia vart. II osa. Toin oppivuus/ Учебник арифметики для начальной школы. Часть II. 2 год обучения [PDF]

Zitiervorschau

ВС. S . POPOVÄ

^V

.

' Ч'Ш: 1

^

ARIFMETIKAN O P P I K I R JA A L K U O P P I A

V A R T

Il OSA TOIN

RUKIN

OPPIVUUS

IZDATELST VO

LENINGRAD

K I R J A

1934

N. S.

POPOVA

ARIFMETIKAN OPPIKIRJA ALKUOPPIA

VART

II o s a TOIN OPPIVUUS

1 e

Inkeroisiin kiilelle kääntäänt N. Mol o t s o va toisest uuvistetust venäjänkielisest izdanjast

RUKIN 1ZDATELSTVO

„KIRJA",

LENINGRAD,

3 9 3 4

H. С. П О П О В А

УЧЕБНИК

АРИФМЕТИКИ ДЛЯ НАЧАЛЬНОЙ

ШКОЛЫ

Часть II В Т О Р О Й ГОД ОБУЧЕНИЯ Утверждено Коллегией НКП РСФСР П е р е в о д на и ж о р с к и й я з ы к утвержден Ленинградским Облоно

Ors. редактор В. Ю н у с Техн. редактор Ф. Перхо Ленгорлит № 19565 „Кирья" № 72 Форм, бумаг. 6 2 X 9 4

Тираж 500 экз.

2 авт. л. Кол. зн. в листе 35.000 Сдано в нзбор 22|V, подписано к печати 11 /VII—34 г. Заказ 1481 Типография „Кирьяпая", Ленинград, Харьковская, 9

ENSIMÄIN SATR. Lissäämiin ja vähentämmiin. i. 1. Ensimäisest grupast toisee Iastii 15 poikalast ja 20 tyttölast. Uusia viii otettii 4 oppilast. Mont oppilast ono toisees grupas? 2. Oppilaps osti 2 vihkoa 7 kopekan o m m i a ja 30 kop. mustetta. Paljo r a h h a a hää hukkais? 3. 56 kopekaal ossettii 2 kuvikast krantossia 8 kopekan o m m i a ja karppi kraaskaa. Kuin paljo m a k s a a t kraasat? 4. 3 sutist ja klejust maksettii 62 kop. Kleju m a k s a a 50 kop. Kuin paljo maksaa jokko sutti? 5.

60+ 80+ 50+ 7 0 +

5 7 2 9

43 — 56 — 34 — 98 —

6.

46 + 28 + 57 + 35 +

20 30 40 50

82 — 20 63 — 40 71 — 30 94 — 60

3 6 4 8

3 2 7 9

5 4 2 1

+ + + +

50 + 40 + 30 + 10 +

3 5 4 7

47 — 59 — 86 — 68-

6 8 2 7

15 29 54 83

75 — 35 96 — 56 64 — 44 87 — 37

7. Yhessytä m o k k o m a t esimerkit: 35 + 2 = 37

2+ 35-37.

Mil erittää yks esimerkki toisest? Lissäämisen aikaan s a a p nummerin paikat muuttaa. Kerkiämp o n o lisätä piinemp numero suurempaa, ku suurem piinempää. 8.

3 + 35 2 + 26 4 + 43

4 + 75 7 + 62 8 + 91

5 + 43 3 + 64 2 + 75

6 + 23 7 + 81 5 + 94

9.

28 — 26 35 — 33 45 — 42

39 — 36 48 — 45 56 — 52

58 — 53 69 — 67 77 — 75

68 — 64 86 — 98 99 — 81 3

10. Poika osti penalin 32 kop. peron ruskan 12 kopekast ja viii krantosin. Kaikkijaa hukattii 57 kop. Kuin paljo m a k s a a krantossi? 11. Oppikoin kooperatiivaas oli 98 vihkoa. Myytii 35 vihkoa kletkan o m m i a ja 42 vihkoa lineikan o m m i a . Kuin mont vihkoa jäi? 12.

14 + 22 + 24 + 55 +

12 23 41 32

56 — 23 68 — 44 87 — 25 79-53

43+15 53 + 24 61 + 3 7 72 + 16

56 — 21 78 — 35 87 — 42 99 — 54

II. 1. Oppikoin tarhast yhest piintarast otettii 37 kgr m o r kovkaa, toisest 3 kgr e n e m m ä n . Kuin paljo morkovkaa otettii tarhast kaikkijaa? Sana kilogramma bukviil kirjutettaa kg. 2. Korjattii 4 säkkiä laukkaa, jokko säkis 10 kg. Issuttamist vart jätettii 6 kg. J ä ä n ö k s e t jätettii lapsiin opin lounaheks. Kuin paljo laukkaa ono jätetty lounaheks? 3.

4.

6+ 26 + 8+ 78 +

4 4 2 2

10 — 6 20 — 6 40 — 6 70 — 6

•

45 + 74 + 67 + 32 +

5 6 3 8

50 — 3 80 — 1 70—5 40 — 7

3+ 23 + 43 + 63 +

7 7 7 7

41+9 52 + 8 34 + 6 89 + 6

90 — 40 — 30 — 60 —

4 2 8 9

80 — 80 — 70 — 70 —

7 3 2 8

5. Issutettii 8 säkkiä m a a m u n n a a , korjattii 72 säkil e n e m män. Kuin paljo korjattii m a a m u n n a a ? 6. Piintarast otettii kapustaa. Rohoisiin lehtilöin kera s e painoi 50 kgr. Puhtahat kapussan päät painoit 43 kgr. Kuin paljo painoit lehet? 7.

4

38+ 2 2 + 38 54+ 6 6 + 54

4+ 4+ 4+ 4+

16 36 86 96

8+ 5+ 3+ 6+

52 85 77 44

1+29 7^-93 9 + 61 3 + 37

8.

50— 2 50 — 48 40— 4 40—36

60 — 59 60 — 56 60 — 54 60 — 52

30 — 27 50 — 43 40 — 31 70 — 64

70 — 68 80 — 77 90 — 84 100 — 93

9. Syksytyyn aluks pittää praavittaa 27 pluukaa ja 23 astavaa- J o ono pietty remonttia 35 talonmänöriistaal. Kuin paljo peltoriistoja jäi viii praavitettavaks? 10. Kolhosiis oli 56 hevoist. Uuvet kolhosnikat toivat viii 14 hevoist. Pellool tekkoo tyytä 48 hevoist. Mont hevoist viii jäi toisii töihe? 11.

15 + 25 + 35 + 45 +

12.

32 + 48 46 + 34 51+19 73 + 27

30 — 15 50 — 25 70 — 35 90 —•45

15 25 35 45

100 — 80 — 70 — 90 —

54 32 44 72

27 + 23 29 + 21 48+12 64 + 26

3 0 - 13 40 — 22 5 0 - 28 60 — 35 бОбО— 70 — 100 —

39 + 21 47 + 33 74+16 82 + 18

34 39 58 76

13. Myllyys ensimäist kerttaa jauhattii 38 säkkiä jyvviä, toisen kerran 6 säkille v ä h e m m ä n . Kuin paljo jyvviä jauhattii kaikkijaa? 14. Kolhosin karjaas ono 40 vasikkaa. Lihankorjahusk a m p p a n j a n aikaan annettii 13 härkkäist vasikkaa lihaks. J ä i viii 5 härkkäist ja lehmäist vasikat. Kuin paljo ono k a r j a a s lehmäisiä vasikkoja? 15.

25 + 74 + 62 + 28 —

13 + 32 26 — 19 28 — 74 16 + 48

36 + 54 — 18 78 + 12 — 59 37 + 23 — 41 56—11 + 1 5

59 — 14 + 47 — 36 + 74 — 52 + 39 — 25 +

25 29 38 16

16. (Iks) x — bukvan sijal kirjuta nummeri: 26 39 43 62

+ + + +

x * x *

= = = =

40 70 60 100

лг + л-+ x + л; +

18= 37= 24 = 76 =

50 76 — x = 40 90 69 —л: = 1 9 80 80 — x = 48 100 100 — лг = 69

лг — 2 0 = 57

x —45 = 32 лг — 2 7 = 43 лг — 3 4 = 66 5

III.

1. Yhes jässikääs ono 38 kgr omenaa, toisees 7 e n e m m ä n . Kuin paljo o m e n a a oli toisees jässikääs?

kgr

38 + 7 = 45 38 + 2 = 40

40 + 5 = 45

2. Jässikkä omeniin kera painaa 42 kgr, omenita painaa 8 kg. Kuin paljo painaat o m m e e n a t ? 42 — 8 = 34 42 — 2 = 40 3.

16 + 26 + 56 + 76 +

9 9 9 9

38 + 59 + 65 + 87 +

4 6 7 8

. 40 — 6 = 34

15 — 7 25 — 7 45 — 7 75 — 7

42—6 73—8 61 — 5 92—9

4. Yhtee pytykkäisee sinkovoitettii enstää 28 kapussan päätä, siis viii 7. Toisee pytykkäisee mäni 8 päätä e n e m män. Mont päätä sinkovoitettii toisee pyttyy? 5. Pytty uguritsoja kera painaa 80 kgr, ilman uguritsoja — 23 kgr. Myytii 9 kgr uguritsaa. Kuin paljo uguritsoja jäi pyttyy? 6.

46 + 8 - 2 3 6 3 — 5 — 34 54 + 9 — 42 32 — 9 + 45 68 + 7 — 34 47 — 8 — 23 59 + 6 - 3 1 8 1 — 7 + 13 7. Ossettii uguritsoja 75 kop. ja paljo hukattii r a h h a a ?

7 4 — 8 + 12 27 + 9 — 15 38 + 8 — 29 92-6-43 18 kop. laukkaa. Kuin

75 + 18 = 93 70 + 10 = 80 5 + 8 = 13 80 + 13 = 93 8. Merraas oli 45 pomidoria. Korjattii samoi valmihet. Jäi 17. Kuin paljo otettii merrast? 45 — 10 = 35 9.

6

16 + 28 + 37 + 49 +

16 28 37 49

45 — 17 = 28 35 — 5 = 30 36 — 18 52 — 26 78 — 39 74 — 47

28 + 35 + 16 + 43 +

30 — 2 = 28 37 19 57 29

72 — 63 — 26 — 84 —

35 18 19 46

10.

56 + 37 + 15 + 73 +

27 48 39 18

92 — 28 54 — 17 41—26 36 — 19

54 + 45 + 38 + 46 +

39 47 28 36

78—19 52 — 29 67 — 28 65 — 17

11. Tyyoppitunnille lapset toivat 45 katoskaa. 16 katuskast tehtii viirut, 12 katuskast — liilat. Mont k a t u s k a a jäi? 12. Pickakarpiloist oppilapset tekkööt kaks pooestaa. Yhes ono 15 vakonia, toises 18. 25 vakonille jo laahittii viirut. Mont vakonia ovat ilman viirua? 13. 19 + 15 + 24 + 38 + 14. (25 + (16 + (34 + (28 +

23— 6 69 — 28 57 — 36 54—65

72 — 18 + 64 — 26 + 51 - 3 4 + 72—47 +

18) — ( 4 1 — 2 2 ) 5 5 ) — ( 7 4 —39) 47) — ( 9 2 — 7 6 ) 64)—(83 —57)

26 38 16 56

94 — 67 85 — 59 65 — 29 42 — 17

(92 —65) + (61 — 3 2 ) + (53 — 2 7 ) + (74— 38) +

+ + + +

28 17 14 35

(18 — 1 9 ) (25 — 17) (38—29) ( 2 7 — 26)

15. Lapset tekkiit 6 vihkoa ja 8 bloknottia. Jokko vihkoo mäni 3 lehteä paperia, jokko bloknottii 2. Paljo ono hukattu paperia kaikkijaa? 16. Punaisest paperist leikattii 35 bukvaa, rohoisest 28. Plakattii kleitettii 47 bukvaa. Mont bukvaa jäi? 17. 37 + x = 89 26 -f- x = 70 4 8 - f * = 52

x + 24 = 48 x + 45 = 80 x + 36 = 72

42 + x = 75 56 + x = 90 47 + x = 64

18. 48 —X — 25

x—23 = 35

64-x=42

6 0 — x = 32 5 3 — x = 28

x — 3 7 = 60 x — 4 6 = 18

100 — x = 58 8 1 — x = 67

19. Tranvajaas konduktori möi 48 pilettiä ja viii antoi vaihtoo 27 pilettiä. Katuskaal viii jäi 25 pilettiä. Mont pilettiä oli katuskaal? 20. Tranvajan piletti m a k s a a 10 kopekkaa. Istujaal ono vaa 20 kop. rahat, konduktoril vaa 15 kop. omat. Kuin m a k s a a piletist? 21. Tranvajan piletti maksaa 10 kop. Istujaal ono 15 kop. rahat, konduktoril vaa kriivenikat. Kuin saap m a k s a a piletist? 7

22.

Lissää nummerit räätylöin mukkaa, stolbikkoin nurkast nurkkaa. Yhessytä saautetut nummerit.

mukkaa,

VI. 1. Jokko esimerkiis muuta nummerin mukaisest, olliis lisätä ja vähentää: 64 + 52 + 43 — 76 —

18+ 6 24+18 28— 3 39 — 16

2. Reknaa ensimäin merkit. 27 + 16 27 + 13 + 3 84 — 47 84—44 — 3 3. Reknaa ensimäin esimerkit. 26 + 26 + 47 + 47 +

19 20 — 1 29 30 — 1

2 7 + 5 + 13 59 + 16 + 11 38 + 27 + 12 36 + 28 + 24

paikat

niin,

jot

55-17-15 72 — 36 — 22 63 — 27 — 23 84 — 48 — 34

stolbikka. Reknaa niin toisetki esi36 + 44 + 25 + 38 +

28 37 46 36

75 — 38 63 — 27 92 — 56 81—45

46 + 35 + 73 — 64 —

17 27 36 48

stolbikka. Reknaa

silviisii

18+19 25 + 29 36 + 39 32 + 49

46 + 62 + 55 + 43 +

53 + 34 + 22 + 37 +

29 59 39 49

toisetkii

19 29 39 49

V. 1. Kirjuta jokko reknatus vihkoo. J o k k o reknatuksee paa kysymys. Reknaa kysymykset? 1) Avtobusas oli 16 henkiä. Tuli viii 5 henkiä. 2) Kasettikantajaal oli 100 kasettia. Hää 38 kasettia möi. 3) 22 ruplast ossettii protivokaasi ja oppivintovka. Protivokaasi maksaa 12 ruplaa. 4) Ensimäisees g r u p a s ono 42 oppilast, toises 6 oppilast vähemmän. 5) Yhest piintarast otettii 48 kgr kapustaa, toisest 4 kgr enemmän. 12

2. Kirjuta reknatus ja tockiin sijal paa mukkaiset merit. Keväjäst grupas oli oktjabrönkkaa. Syksyst lisähysi viii Reknaa kysymys ja reknatus. TIIJON 1.

23 + 7 70 + 6

2 + 28 90 — 81

num-

PROVERKKA. 46 + 34 60 — 25

45 + 9 62 — 7

26 + 47 84 — 39

2. £ e h a s ono 45 tyyläist ja 39 naistyyläist. Heist 6 henkiä viii evät kirjuttaisseet zajomaa. Mont henkiä kirjuttais? OIKEHHN VIIRULOIN MITTRRMIIN J f l NIIJEN PIIRTÄMIIN MRSTRflBIN MUKKRfl. 1. Mittatkaa nuuraal, k u m p a ono 10 m pitkä, opin tanvaan, t a r h a n tiukkulaksun pittuus ja levehys. Sana metri bukvaal merkitää m.

Mastaäbi: 1 kletka = 1 ~*m. 2. Katso kuvvaa. 1 kletkan pittuus™ o n o o t e t t u 1 m. siijaa. S e o n o mastaabi, kumman mukkaa o n o tehty kuva. Reknaa mastaabin m u k k a a kuin ono pitkä tarha ja piintarat. 3. Tämä kuva näyttää kuin syväst ono kaivettu lapjaal ja pluukaal. Se ono tehty mastaabin mukkaa: 1 kletka näyttää 1 sm. Santimetri — sana l y h e m m ä k s kirjutettaa sm. Nevvo piirtokuva. 4. Mittaa kuin ono pitkä oppikoti ja koti, k u m m a a s siä elät. Piirtele kletka paperii, huuniin pittuus, ota 1 kletka 10 metrin siijaa. 9

ZZ~Z ZZZZZZZZZZZ— —lZZZZZI":_ZZZ 1 i M 1 МТТ" elä lue ensikkää. 25 sm

5. Planus 1 kletkan pittuus ono 1 m. Mont metriä saap mitata oppipertin pittuust myyt ja sil v isii s e n ' 'evehyttä myyt? 6. Piirtele o m a n oppipertin planu mastaabi 1 kletka 1 metrist. J ° s rnittaees tulloot santimetrit, lue 75 sm ja e n e m m ä n kokonaisest metrist; 25 sm ja v ä h e m m ä n 15 sm nas lue puuleks metriko.

Lissäämiin ja vähentämmiin nimetysnummerinluvuil. 1. Poika osti veitsen 2 ruplast 35 kop. ja 2 kuvikast krantossia, 8 kopekin o m m i a . Kuin paljo rahhaa hää hukkais? 2. 'Oppikoin masterskoja vart osettii 18 ruplaal 46 kop. lautaa, 3 rup. 18 kop. naaklaa ja 14 rup. 30 kop. rautavitsaa. Kuin paljo m a k s a a koko osto? 3. 1 rpl. 58 k o p . - f - 9 kop. 2 rpl. 36 k o p . + 18 kop.

3 rpl. 65 kop. — 8 kop. 2 rpl. 75 kop. — 27 kop.

4. 1 rpl. 35 kop. + 2 rpl. 26 kop. 7 rpl. 86 kop. — 3 rpl. 58 kop. 4 rpl. 38 kop. + 1 rpl. 54 kop. 4 rpl. 78 кор.—2 rpl. 49 kop. 5. J o t mitata kuin ono syvä kaivo, hännee lastii nuura painon kera. Nuura ono 5 m 8 dm pitkä, veen yläpuulee! ono 2 m 6 dm pitkä. Kuin syvä ono kaivo? 6. Lavvast, k u m p a ono 3 m 80 sm pitkä, sahattii otsa 1 m 35 sm pitkä, Kuin pitkä otsa jäi?

7. В.

2 m 6 dm-\-3 3 m 4 dm +1

dm m 5 dm.

5 m 8 dm — 6 dm 1 m 6 dm — 3 m 2 dm

1 dm 2 cm-{-l

cm

3 dm 8 cm — 3 cm 5 dm 9 cm — 4 dm 6 cm.

4 dm 3 cm + 2 dm 5 cm

2 m 24 cm + 35 cm 8 m 68 cm — 25 cm 3 m 32 cm +1 m 49 cm 1 m 12 cm — 2 m 31 cm. 10. Toisen grupan oppilaps ono opis 4 tunnia. 2 tunnia m ä n n ö ö pessiimissee, vattiimissee ja syymisee, 1 tunni mänr 9.

10

nöö käskytyyn tekemissee, 10 tunnia makkaamissee. Mont tunnia jääp tiukkamist ja huukaamist vart? 11. 9 tunnia laps jokko päivä ono jasliis. Mont tunnia laps ono kois? 12.

4 sut. 6 t . + 9 t . 5 sut. 7 t + 12 t

5 s. 23 t — 7 t. 4 s 20 t—-16 t. t ä n ä v u u n jo 54. e n e m p talohuksia? 3. Kerimätsehas yks tyyläinnaisikko teki tyytä 24 värttinääl. Tseha ilmoitti itseen udarnikaks, ni siis tyyläinnaisikko keri jo 48 värttänääl. Mont kertaa e n e m m ä n hänel ono värttinöjä. 4. Kuttoja faabrikaas kuttoo 3 stankkaal ja jokko stankkaal kuttoo 30 m materiaa. Käsistankkaal saap kuttoa päivääs 5 m. Mont kertaa faabrikkatyy ono selvemp, ku käsityy? 5. Pesumassiina 1 tunniis saap pessä 48 kg vaattiloja. Pesijä hääeel 10 t kerkiää pessä 30 kg. Mont kertaa selv e m m ä s t pessöö massina, ku käsipesu? 6. Piirtele 2 oikiaa viirua, — 8 sm ja 2 sm. Mont kertaa yks viiru ono pitemp toist? Mont kertaa yks viiru ono lyhemp toist? 7. Mont kertaa 45 ono e n e m m ä n ku 15? Monel 45 ono e n e m m ä n ku 56? 8. Mont kertaa 14 ono vähemp ku 56? Monel 14 ono v ä h e m p ku 56?

Ensimäisen saan luvut. 1. Miltaisiil rahoil saap m a k s a a 20 кор., 50 кор., 80 кор., 30 кор., 60 кор., 90 кор., 40 кор., 70 кор., 1 rupla? 2. Miltaisiil rahoil s a a p m a k s a a 32 кор., 65 кор., 48 кор., 96 кор., 45 кор., 72 кор., 75 кор., 64 кор.? 3. Ota 2 r a h h a a 2 кор., 3 кор., 10 кор., 20 кор. Kuin saap näil rahoil m a k s a a 40 кор.? 47 кор.? 42 кор.? 43 кор.? 58 кор.? 56 кор.? 65 кор.? 40

4. Kirjuta kaik nummerinluvut, kummiin päälle jakahuut: 22 26 80 45

35 38 52 54

74 85 72 75

57 58 60 64

30 32 41 84

50 51 96 90

21 46 69 24

48 56 87 100

5.

24 = 2 X * 24 = 3 X * 24 = 4 X *

32 = 2 X x 4Xx 32 = 32 = 8 X x

40 = 2 X 40 = 4 X x 40 = 5 X *

6

56 = 2Xx 56 = 4 X * 56 -1XX

64 = 2X x 64 = 4X x 64 = 8 X *

70 = 2X x 30 = 2X x 70 = 5 X x 30 = з х ^ 70 = 1 Xx 30 = 5 X *

7.

48 48 48 48

8.

60 60 60 60 60

=

= =

80 36 = 3 X x 80 4Xx 80 36 = 36 = 6 X * 80

= 2Xx = 4Xx = 5 Xx = 8Xx

84 84 84 84

72 72 72 72 72

= 2 X = 3Xx = 5Xx

2Xx 96 = = 3Xx 96 4Xx 96 = 96:= 6 X x 96:= 8 X *

2Xx 36 =

= 3X* = 4Xx = 6X* 2X* 3X*

= 4X x — 5 Xx = 6xx

45 = 3 X * 45 = 5 X * 45 = 9Xx

2XX

= 2X* = 3X*

= 4Xx = 6 Xx = 8xx

90 90 90 90 90

= 6X x = 9Xx

=

2Xx

= 3 x ^ = 6X*

= 7 Xx

Jakamiin jäännöksiin kera. 1. 26 m pitkä rautavitsa leikattii osiks, jokko osa 8 m pitäks. Mont ossaa siint tuli? 2. Sukset maksaat 9 rup. Mont paria suksia saap ostaa 62 ruplaal? 3. 85 vihkoa pittää jaata 8 oppilapselle. Kuin paljo saap jokko oppilaps? Kuin paljo viii jääp? 4. 38 k a n n a a vart tehtii 6 reteliä. Mont kannaa syytetää jokko reteliis? 5.

5X6 + 2 32 : 5 5X6 + 4 34:5

40:5 43:5 47:5 48:5

35:5 36:5 27:4 25:4

32:8 37:8 56:9 74:8

24:6 28:6 38:7 61:9 41

6.

'

23:3 28:3 25:4 30:4

35:4 38:4 27:5 32:5

37:5 42:5 33:6 38:6

40:6 45:6 24:7 53:7

46:7 50:7 54:7 58:7

35:8 47:8 55:8 62:8

48:9 65:9 67:9 74:9

7. 50 m lavvast tehtii kannet. Jokko kantee mäni 4 m lautaa. Kuin paljo tehtii kansia? Mont metriä lautaa jäi? 8. 95 k a n a m u n n a a pittää laatia 3 jässikkää, jokkaisee yhtpaljo. Mont k a n a m u n n a a liinöö jokko jässikääs ja kuin paljo m u n n i a viii jääp? 9. Kolhosiis tehhää lehmälääviä. Jokko läävää m a h t u u 24 lehmää. Mont läävää pittää tehä, jot mahtuis 86 lehmää? 10. Pittää vallaa 85 l maitoo bidonii. Yhtee bidonii m ä n nöö 26 /. Mont bidonia tulloo täynä ja kuin paljo viii maitoa jääp? 62:3 84:5 92:7 11. 56:3 47:2 80:7 85:6 74:6 38:3 84:4 89:8 100:9 87:5 55:4 57:5 58:26 68:15 12. 77:14 75:36 96:46 60:14 79:19 87:21 56:17 40:13 89:16 75:17 63:17 75:24 87:28 95:13 13. 7 5 : 1 2 100:19 58:13 84:13 89:14 70:16 98:12 97:17 92:15 97:18 68:11 87:12 99:14 80:15 TIIJON PROVERKKA. 84 ono e n e m p ku 28?

1. Mont kertaa Monelle 84 ono e n e m m ä n ku 28? 2. Mont kertaa ono 19 v ä h e m m ä n ku 76? Monelle 19 Ono v ä h e m p 76? 3. Opis kolmees grupas ono 95 oppilast. 2 oppilast viitii toisee oppii, siis kaikiis 3 grupas jäi yhtpaljo. Mont last ono jokko grupas?

Reknatukset ja esimerkit kaikkiii neljääl reknatustaval sattaa nas. 1. Yhes tykys J o k k o oppilaps 2. Yhes tykys 4 dm ja 3 m 2 4 2

ono 37 m sitsaa, toisees 7 m e n e m m ä n . sai 3 m. Mont oppilast sai sitsaa? ono 10 m lastikkaa. Hänest leikattii 2 m dm. Kuin paljo lastikkaa jäi?

3. Kutomafaabrikkaa tuutii 3 krusovikal 84 kiippaa puuvillaa, yhtpaljo jokko kiipaas. Päässettii 2 krusovikkaaMont kiippaa jäi päästämist? 4. 24 tyyläistä kuttoot, jokkahiin 3 stankkaal, m u u t tyyläist 4 : 1. Kaikkijaa tsehas ono 100 masiinaa. Mont kutojaa jo kuttoo 4 stankkaal? 5. Saksaas tyyläin tekkoo tyytä 9 tunnia päivääs, mei 7 t. Monelle tunnille Saksan tyyläin kuus tekkoo tyytä e n e m m ä n ? Kuus ono 25 tyypäivää. 6. 24 rupla hoitokassaas antaat yli vuuven 2 ruplaa dohotua. Tyyläin pani 84 ruplaa hoitokassaa. Paljo r a h h a a hänel liinöö yli vuuven? 7. Tsehas 72 tyyläist kirjuttaisiit zajomaa. Puulet tyyläisist jo saivat voittorahat 1/e voittiit 100 ruplin ja toiset 50. Mont tyyläist voitti 50 ruplin? 8. 6 pickakarpist saap tehä liilatraktorin. Mont liilaa tulloo 56 karpist? Mont karppia jääp? 9. Sportituflit maksaat 7 rup. Mont parria .tuflia s a a p ostaa 45 ruplaal? 10. Kirjuta coottu vihkoo ja lue, mikä s u m m a tulloo. COOTTU.

Ono lastu oppikottii Makso Millaist riistaa

Summa

Kuin p a l j o Rpi.

Kop.

1. S u k s i k a s t y m a a

2

11

25

2. Reitusit

3

12

15

3. Sarfit

5

5

25

Rpi.

Kop.

Kaikkia

11. Dekabrikuus samoi kylmemp päivä oli 5° pakaist. J a n v a r i k u u s samoi alempain temperatuura oli 27° pakaist. Millain väli ono tempatuuriis dekabri- ja janvarikuus? 5° lue: 5 g r a d u s s i a : 27° lue: 27 g r a d u s s i a 12. Kesäl samoi varit päivät Moskovaas ovat 38° päivees ja 29 kupahaisees. Millain väli ono temperatuuriis päivyees ja kupahaisees? 43

13. Komiiatiis t e m p e r a t u u r a ono 14°. Inkubaattoriis temperatuura pittää olla 24° ylemmäs ku komnatiis. Millain t e m p e r a t u u r a saap olla inkubaattoriis?

14. (12 X (22 X (24 X (25 X

(24x4):2 (25x4):2 (18 X 4) :2 (16 X 4): 2

(32:2)X4 (36:2) X 4 (38:2)X4 (46:2)X4

(52:4)X2 (60:4) X 2 (92:4)X2 (56:4)X2

15. (12 X6):6 (96:6) X 6 (12 X 6):3 (96:6) X 3 (14 X 6) :6 (84:6) X 6 (14 X 6):2 (84:6) X 2

(12X8):8 (12X8):2 (96:8):4 (96 : 4) Г2

(81 : 9) X 3 (99 : 3) : 3 (11 X 3 ) X 3 (14x7): 7

16.

4): 4 4):2 3): 3 3): 3

1 8 + (36:3) 1 4 + (48:3) 1 2 + (54:3) 11+(57:3)

(72 (60 (42 (45

24)+(24X3) 15) + (15 X 4) 14)+ (14X3) 15) + ( 1 5 x 3 )

72-(72:3) 75 — ( 7 5 : 3 ) 81-(81:3) 84 — ( 8 4 : 3 )

17. Kirjuta jokko reknatus vihkoo. Reknaa kysymys ja tee reknatus. 1) Kiukaan lämmittämisee m ä n n ö ö 8 halkoa. Opis ono 7 kiukaata. 2) 5 kg m a a m u n n a a tullo 1 kg m a a m u n a j a u h o a . Säkis o n o 35 kg m a a m u n n a a . 3) 8 m materiaa maksettii 24 ruplaa. 4) Poestaas ono 12 vakkoonia, tavvarapoestaas ono 4 kertaa e n e m m ä n . 5) Tuussi maksaa 30 кор., kraaska ono 6 kertaa huukiamp. 6) Masinaal tunnis s a h a t a a 20 puuta, kääeel 4 puuta. 18. Kirjuta reknatus ja tockiin sijal paa nummerit. Tyyh u u n i a vart pittää ostaa klejua ja 4 lehtiä papkapaperia. Kleju m a k s a a . . . kop. lehti papkaa . . . kop. Etsi kysymys ja reknaa esimerkki.

ENSIMÄIN TUHATTA. Lukuloin kirjutos ja käsittämmiin. 1. Kleittäkää lintti 10 metrin pitukkaisist linttilöist. VeTuttakaa lintti oppipertin seinän pittuuven mukkaa. J o k k o metri pittä olla jaattu desimetrilöihe ja desimetra santi44

metrilöihe. J o k k o metrin otsaa pittää panna bulavkaaf merkiks piini iooku. 2. Näytä lintist 2 sattaa. 3 sattaa ja niin etes 10 s a t t a a nas. 3. 10 sattaa antaat 1 tuhatan. Mont santimetriä o n o 10 metrin lintiis? 4. Näytä ja sao toiseel viisii: 2 sattaa 3 kymmenikköjä;: 4 sattaa, 5 kymmenikköjä 6 yksikköjä; 3 sattaa, 7 k y m menikköjä; 3 sattaa, 7 yksikköjä; 8 sattaa, 4 k y m m e n i k k ö j ä 9 yksikköjä. 5. Näytä lintist ja sao viimäin nummeriluku iis 2 sattaa;: 3 sattaa; 4 sattaa ja niin 1000 nas. 6. Näytä lintist nummeriluvut: koltsattaa viiskymment; kuussattaa kaheksan; kakssattaa kakstoist; kaheksansattaa kakskymment. 7. Mont sattaa ono tuhataas? Mont kymmenikköjä 1 s a a s ? Mont kymmenikköjä 1 tuhataas? 8. Tii m o k k o o m a t cötut. PääTuh. Saat Kymm. Y k k ö s i k . litse kirjuta yksiköt kymmeniköt, saat, tuhatat. Kriivenikan avul kuvata paperii 30 ympärikkoa ja leikkaa neet. 9. Cötulois näytä 3 yksikköä, 3 kymmenikköä, 3 sattaa. Ota cötulois ja kirjuta: 5 yksikköä; 5 kymmenikköä; 5 sattaa. 10. Näytä cötulois ja kirjuta vihkoo nummerinluku, k u m m a a s ono 7 sattaa, 4 k y m m e nikköjä, 6 yksikköjä. Ykköist kirjutettaa ensimäiseel tilal oikialt lukiees. k y m m e n i k ö t toiseel, saat kolmannehel tilal. 11. Näytä cötulois ja kirjuta 1 tuhatta. Tuhatta kirjutettaa neljännehel tilal. J o s nummerinluvus ei uu yksikköjä, kymmenikköjä tali sattoja, ni niien sijal kirjutettaa nuli. 12. Näytä cötulois ja kirjuta: 5 sattaa 6 kymmenikköjä 3 yksikköjä; 7 sattaa 8 kymmenikköjä; 7 sattaa 8 yksikköjä; 4 sattaa 8 kymmenikköjä 5 yksikköjä. 13. Näytä cötulois ja kirjuta; kakssattaa seisenkymment; koltsattaa neljäkymment; kaheksansattaa neljä; kakssattaa neljäkymmentseitsen; seitsensattaa kakstoist; kuussattaa kaheksantoist. 45>

14. Mont sattaa, kymmenikköjä ja yksikköjä ono n u m merinlukulois: 856, 185, 244, 914, 120, 270, 740, 305, 607, 409, 200, 300, 500, 800, 1000? 15. Mont kopekkaa ono 3 ruplaas 7 kriunaas? 7 rup. 8 kopekas? 7 r. 2 kriunaas ja 5 кор.? 16- Mont ruplaa ono 400 кор.? 800 kop. Mont ruplaa ja kopekkaa ono 305 кор.? 470 кор.? 585 кор.? 600+100 700 + 100 800+100 900 + 100

17.

200+100 300 + 100 400 + 100 500+100

18.

300 + 200 + 300 + 400 +

19.

200 + 40 300 + 50 600 + 70

420 — 20 540 - 40 780 — 80

300 + 60 800 + 30 900 + 80

2 8 0 - 80 6 7 0 - 70 850 —•50

20.

300 400 800 900

+ + + +

5 7 4 8

540 + 670 + 280 + 730 +

9 6 3 2

407 — 7 506 — 6 209 — 9 705 — 5

354 — 4 648 — 8 932 — 2 823 — 3

21.

200 300 400 500

+ + + +

45 28 56 62

800 + 700 + 900 + 600 +

73 39 84 91

562 483 — 236 — 342 —

657 — 57 876 — 76 9 6 5 - 65 794 — 94

200 400 500 600

600 — 500 — 800 — 1000 —

300 200 600 500

1000 — 100 900 — 100 800 — 100 700—100 300 + 200 + 500 + 400 +

400 600 200 300

62 83 36 42

600 — 500 — 400 — 300 —

100 100 100 100

300700400 — 900 —

200 500 300 700

MITTRMIIN. 1. 1000 grammaa o n o 1 kilogramma. G r a m m a m i t o i s t ovat m o k k o o m a t kiirät: 1 g, 2 g, 5 g, 10 g, 20 g, 100 g, 200 g, 500 g. Sana „ g r a m m a " kirjutett a a lyhemmäks gr. Millaist mittaa kiirät pittää ottaa, jot saavva: 7 g? \3 g? 17 g? 38 g? 45 g? 328 g? 714 g-? 830 g? . 960 g? 2. Veesoin päälle pantii 500 gr, 200 gr ja 100 gr giirät. Kuin paljo painaat kaik giirät yhes? 4 6

3. Kuin paljo painaat yhteet kiirat: 200 gr ja 50 gr? 100 gr, 20 gr ja 5 gr? 500 gr ja 50 gr 20 gr ja 2 gr? 4. Yhen kopekan pronsaraha painaa \ gr 2 kop. raha — 2 gr 3 kop. — 3 gr 5 kop. — 5 gr. Hopiain viienkymmenäin raha painaa 10 gr, hopiain rupla — 2 0 gr. Kuin saap mitata niil rahoil 45 gr? 56 gr? 63 gr? 78 gr? 89 gr? 94 gr? 5. Mittaa 8 gr s a a h k a r a a , 10 gr suolaa. Mont herneht pittää ottaa, jot mitata 1 gr. 6. Mittaa 1 litra vettä, litra liivaa, litra s a h a j a u h o a . 7. Valitse riissat k u m m a t painaat 200 gr., 400 gr-, 500 gr. Mittaa neet. 8. 1000 killoa o n o 1 t o n n i . Härkä painaa 500 kg. Mont m o k o m a a härkää paina 1 t? Sana t o n n i kirutettaa t. 9. 6 tavaravakonia saavat vettää painon 100 t. Kuin paljo painoa tuup poesda 36 vakonist?

Lissäämiin ja vähentämmiin. i. 1. Oppipertin biblioteekaas ono 125 kirjaa. Lapset toivat jällee 7 kirjaa, ja ottiit lukkia 9 kirjaa. Kuin paljo kirjooi ono nyt kirjakaapis? 2. Kolhosi omal rinkkaal päivääs möi maitomänölöjä 113 ruplaa], 40 ruplaal ruuhtiloja ja 30 rupi. omenaa. Kuin paljo r a h h a a sai kolhosi? 3. Kolhosnikka teki vuuvees 285 tyypäivää, poika 9 tyypäivää v ä h e m m ä n , ku ätti, a e m ä 20 tyypäivää v ä h e m m ä n ku poika. Mont tyypäivää teki vuuvvees emä? 4.

123 + 142 + 323 + 248 +

5 6 7 2

428 + 356 + 305 + 407 +

4 8 9 5

298-- 3 287 - 6 407- - 5 260 - 8

5.

340 + 750 + 306 + 403 +

50 20 40 60

112 + 375 + 235 + 459 +

50 20 40 30

580 470 724 436

— 30 — 50 — 20 -30

224 - 8 554 - 9 811 — 7 512 — 6 748 — 20 561 — 40 829 — 70 749 - 2 0

fi. Tsehas ono 105 miist ja 68 naist. Heist 9 henkiä ei oppihu sotaopis. Mont henkiä oppihuu sotaoppii? 4 7

7. Kolhosis ono 187 henkiä. Heist jaksamattomia miihiä 25, naisi a 38. Mont henkiä ono tyytätekeviä kolhosis? 8.

420 + 230 + 307 + 508 +

48 27 23 42

206 + 407 + 144 + 268 +

48 69 35 31

4 3 2 - -12 2 4 5 - -25 3 5 0 - -47 9 8 0 - -78

522 — 16 273 — 67 468 — 46 789 — 54

9.

128 + 245 + 137 + 456 +

32 35 43 24

137 + 28 256 + 39 368 + 16 249+45

170 — 37 2 8 0 - -58 1 6 0 - -45 4 5 0 - 34

262 — 35 173 — 48 254 — 26 481 — 67

10. Suurees linnankois ellää 899 henkiä. Heist 338 naisrahvast, 338 miist ja m u u t kaik — lapset. Kuin paljo ono lapsia? 11. Kolt linnan pioneerijoukkua korjattii kolhosille 359 kirjaa. Ensimäin joukku korjais 126 kirjaa, toin 14 kirjaal väh e m m ä n . Mont kirjaa korjais kolmas joukko? 12. Paperifaabrikka teki kuun alkupuulel 425 t., paperia loppupuuleel 16 t enemmän- Kuin paljo paperia teki faabrikka kuus? 13.

714+134 848 + 121 627 + 233 375 + 215

465 + 349 + 837 + 258 +

14.

605 504 206 305

108+107 206 + 109 308 + 206 405 + 308

15.

6 1 5 + * = 737 327 + * = 563 535 + * = 8 7 6

+ + + +

102 302 104 205

228 526 154 734

— 237 — 256 — 365 — 448

868 — 325 7 5 7 - 423 5 8 0 - -257 670 — 342

672 583 891 764

508609 — 710 — 610 —

618 - 2 0 9 412 - 3 0 6 315 — 108 416-- 2 0 7

559 — x = 227 770 — x = 362 612 —x = 464

204 305 503 307

X — 245 = 102 X — 358 = 309 X — 445 = 237

II. 1. (Jdarnikkabrigadi savodaas sai janvarikuus preemiarahhaa 320 r. ja fevralikuus 60 ruplaa e n e m m ä n . Kuin paljo rahhaa sai brigadi preemiaa? 48

2. Kooperativa sai 192 m puuvillaa, materiaa sitsaa 8 m e n e m m ä n . Kuin paljo materiaa sai kooperativa? 3. Tsehas ono 200 tyyläist miisväkkiä ja naisrahvaisia 7 henkiä vähemmän. Kuin mont tyyläist ono tsehas kaikkijaa? 4.

260 + 350 + 480 + 770 +

40 50 20 30

1 5 0 + 50 250+150 350 + 250

7.

96 + 196 + 293 + 395 +

4 4 7 5

225 538 764 643

75 62 36 57

+ + + +

840 + 60 520 + 80 610+90 930 + 70

500 — 20 400 — 40 700 — 60 1000 — 80

120+ 80 120 + 180 320 + 280 97 + 3 297 + 3 492 + 8 691+9

60

200-

406 + 307 + 904 + 801 +

70 30 50 90

300— 70 400-170 600 - 2 7 0

300- 160 700 — 360

700 — 5 300—4 600 — 7 400 — 8

400 — 27 600 — 35 500 — 54 700 — 68

200 — 800 — 900 — 300 —

500 — 6 800 — 2

1000 — 9 900 — 3 94 93 9699

300 — 92 500 - 97 800 — 96 900 — 58

8. Yks kolhosi toi kolhosin rinkalle 287 kg m a a m u n n a a , toin 74 kg v ä h e m m ä n . Kuin paljo m u n n e a loivat moHoomat kolhosit? 9. Kolt kolhosia maksoit nalokaa 600 r. Yks maksoi 225 r. toin 230 r. Kuin paljo maksoi kolmas kolhosi? 10.

3 2 5 + 75 325 + 175 425 + 275 525 + 375

2 8 4 + 16 384 4 - 1 1 6 484 + 216 584 4- 416

300 — 27 300 — 127 400 — 227 600 — 327

400 — 400 — 500 — 700 —

11.

2 0 8 + 92 208 + 192 209 + 291 604 + 296

393 + 293 + 495 + 596 +

800 — 93 800 — 193 600 — 2 9 8 . 700 — 199

900 500 400 600

A r l f m e t i k a n o p p i k i r j a II osa —4

107 207 305 204

48 148 248 448

— 602 -204 -105 -101 49

12.

146 + х = 300 367 + x = 500

282 + х = 600 431 + лг = 700

х х х х

+ 247 = +429 = +354 = +565 =

х - 482 = 518 х — 3 7 5 = 625 453 = 447 х —341 = 5 5 9

400 600 700 800

111. 1. Brigadi 3 henkest tekkoo viiruloja. J o k k o tyyläin teki 32 viirua. Toin brigadi teki 8 viirua e n e m m ä n , ku ensimäin. Mont viirua teki toin brigadi? 2. Sovhosiis ono kaks silosahautaa. Yhes havvaas ono 104 t silossaa, toisees 8 t v ä h e m m ä n , Kuin paljo silossaa ono kahes havvaas? 3. Oppikoin kooperatiiva möi päivääs 30 staavocskaa 3 kop. tykky ja JO resinkaa 5 kop. tykky. Kuin paljo r a h h a a se sai?» 4. Sovhosi osti traktoripluukan 220 rupi. traktoriastavan 90 rupi. ja kolt hevoispluukaa 17 r. 25 kop- o m m i a . Kuin paljo maksoit kaik kraamit? 5. Rajoniis oli männävuun 40 lapsiin jäsliä, tänävuun jo ono 108. Kuin paljo lisähyi uusia? 6.

7.

8.

102 — 8

202 — 8 402 — 8 502 — 8

395 + 294 + 498 + 599 +

7 9 6 5

204 — 6 305 — 8 403 — 5 901—2

20 20 40 40

390 + 30 470 + 50 560+80 640 + 90

140 — 740 120 — 520 —

50 50 70 70

420 — 540 — 610 — 760 —

8 0 + 30 1 8 0 + 30 380 + 230 480 + 330

270 + 260 140+390 560 + 170 480 + 350

96+8 196 + 8 97 + 9 297 + 9 90 + 190 + 80 + 280 +

9. Vintovkist maksettii 150 h e m m ä n . Kuin paljo r a h h a a 10. Opis ono 375 oppiiast. miihen 38 poikalast ja 49 MOPR'an osomiiheen? 5 0

190— 220 — 420 — 820 —

30 130 230 330

30 80 60 90

430 — 180 520 — 260 610 — 470 740 — 390

г., heijen patronist 82 r. vämaksettii yhes? Heist evät oo MOPR'an osatyttölast. Mont oppilast ono i

11.

400 + 370 + 180 + 190 +

45 35 34 42

403 — 705 — 125 — 129 —

23 45 55 69

80 + 180 + 380 + 480 +

35 35 87 87

114 — 314 — 364 — 423 —

24 24 74 63

12.

84 + 184 + 76 + 276 +

23 23 34 34

1 0 8 - •35 4 0 8 - -35 1 1 0 - -24 510 —-24

86 + 386 + 73 + 373 +

29 29 45 45

ИЗ — 213 — 119 — 419 —

38 38 46 46

13.

78 + 278 + 367 + 454 +

42 42 53 66

120 —-37 230 — 48 3 5 0 - 64 540 — 73

167 + 274 + 385 + 456 +

75 88 49 97

142 — 251 — 324 — 633 —

84 79 68 57

14. Sovhosiis oli 724 lehmää. Lihakamppanian aikan sovhosi antoi riikille 197 lehmää ja alkoi kasvattaa sijal 289 vasikkaa. Mont lehmää ono nyt sovhosiis? 15. Kolhosiis ono 465 henkiä, heist evät jaksa tyytä tehä 204. O n o tarvis väkkiä 197 henkiä. Mont kolhosnikkaa saavat tehä tyytä kolhooist ääree? 16.

8 4 + 26 184 + 126 284 + 228 584 + 328

168 + 139

286 + 218 357 + 267 465 + 356

130— 430 — 832 — 932 —

63 263 465 365

802 — 906 — 745 — 623 —

364 487 368 456

17. Vuuvees ono 365 päivää. Joki oli ilman jäätä 218 päivää. Mont päivää oli joki katettu jääl? 18. Savoda teki kolt krolikan kottia, 1000 päätä vart. Yhes ono 275 krolikkaa, toisees 175 krolikaal v ä h e m m ä n . Mont krolikkaa ono kolmannehes kois? 19. 289 + .* = 476 1 8 7 + J f = 345 468 + л : = 624

л - + 276 = 421 л : + 396 = 565 л - + 453 = 739

741 — л - = 356 622 — л" = 274 834 — х = 458

20. х —361 = 215 х — 254 = 466' х — 463 = 389

177 + лг=251 234 + лг=512 327 + л - = 7 1 9

лг + 1 1 5 = 398 л : + 286 = 429 л : + 338 = 566

4*

51

Lissäämiin ja vähentämmiin cötuloin mukkaa 1. Lissää cötulois: 124 , 112 430 223

251 ,114 203 122

215 362 211 103

118 , 204 128 105

145 , 207 119 236

584 154

472 223

753 325

574 168

673 269

925 617

112 293 131 170

254 , 328 ^173 139

178 , 286 '199 188

372 178

456 182

545 ~"294

751 486

864 586

972 687

2. Vähennä cötulois: 268 124

367 223

3. Vähennä cötulois: 456 148

362 157

4. Lissää cötulois: 151 ,252 174 232

223 ,182 + 160 344

5. Vähennä cötulois: _234 138

_456 259

6. Vähennä cötulois: 321 132

_642 353

Nimetysluvun muuttamiin 1. 1 rupla = 100 kop. Hiinonna kopekoiks: 1 2 7 9

r. r. r. r.

36 65 28 46

kop. kop. kop. kop.

2 3 4 8

r. r. r. r.

30 80 60 20

kop. kop. kop. kop.

4 5 6 . 7

r. r. r. r.

3 8 5 2

kop. kop. kop. kop.

Kirjuta kuin paljo liinöö: 2 r. 65 k o p - = 2 6 5 kop. 5 2

2. Muuta rupliks: 128 kop. 456 kop. 945 kop.

260 kop. 370 kop. 870 kop.

308 kop. 600 kop. 506 kop. 800 kop. 704 kop. 400 kop.

Kirjuta suuraa vassus = 128 kop. = l rp. 28 kop. 3. 1 m = 100 sm. Hiinonna santimetrilöiks. 3 m 27 5 m 65 4 m 38 6 m 46

sm sm sm sm

1 m 4 m 2 m 3 m

50 70 80 60

2 m 6 sm 3 m 9 sm 4 m 5 sm 5 m 8 sm

sm sm sm sm

5 m 6 m 7 m 9 m

Kirjuta suuraa vassus: 5 m 65 sm = 565 sm. 4. Muuta metrilöiks: 428 s tn 675 sm 843 sm

154 sm

350 490 620 560

sm sm sm sm

307 509 206 408

sm sm sm sm

200 300 700 800

sm sm sm sm

Kirjuta suuraa vassus: 675 sm = 6 m 75 sm.

Lissäämiin ja vähentämmiin nimetysluvui! 1. Vassara m a k s a a 2 r. 85 kop. kerves ono 1 r. 20 kop. kallihemp. Kuin paljo m a k s a a t kerves ja vassara yhtee? 2. 2 uhlust ja utjukast maksettii 9 r. 10 kop. Ghlu maksaa 1 r. 96 kop. Paljo m a k s a a utjukka? 3. 2 3 7 6

rpi. rpi. rpi. rpi.

60 70 47 58

kop.+ kop. + kop. + kop. +

80 60 86 79

kop. kop. kop. kop.

3 2 3 4

rpi. rpi. rpi. rpi.

90 70 68 56

kop. kop. kop. kop.

+ + + +

2 3 5 2

rpi. rpi. rpi. rpi.

50 80 97 89

kop. kop. kop. kop.

4. 3 4 5 3

rpi. rpi. rpi. rpi.

30 20 35 44

kop.— кор. — kop. — kop. —

50 70 67 89

kop. kop. kop. kop.

7 9 6 9

rpi. rpi. rpi. rpi.

40 10 35 62

kop. — 3 кор. — 8 kop.— 1 kop. — 4

rpi. rpi. rpi. rpi.

60 40 86 79

kop. kop. kop. kop. 53

5. Lauta, k u m p a ono 4 m 25 sm pitkä, sahatti 3 osaks. Yks otsa ono 1 m 45 sm pitkä, toin 1 m 95 sm. Kuin pitkä ono kolmas otsa? 6. Yhes otsaas ono lm Ib sm spaleria. Jot kleittää perekorotka, pittää 2 mokomaa otsaa. Siint jääp viii 2 m 90 sm. Kuin paljo spaleria m ä n n ö ö perekorotkaa? 7.

3 m 70 cm -f- 1 m 60 cm 4 m 85 cm + 2 m 78 cm 2 m 65 cm + 1 m 50 cm 2 m 41 cm + 3 m 91 cm 1 m 80 cm + 2 m 45 cm 5 m38 cm + 4 m 87 cm

8.

3 m 20 cm — 1 m 60 cm Ът2Ъ cm — 1 m 68 cm 4 m 15 cm — 1 m 50 cm 6 m 31 cm — 3 m 81 cm 3 m 30 cm — 1 m 85 cm 8 m 14 cm — 5 m 36 cm

9. 1 kgr = 1000 gr. Yks tykky lihhaa painaa 1 kg \2b gr, toin 350 gr e n e m m ä n . Kuin paljo painaat mollomat tykyt? 10. Jässikkä kanfettiloin kera painaa 15 kg 250 gr, ilman kanfettia 1 kg 175 gr. Kuin paljo painaat kanfetit? 11. 4 kg 230 g + 5 kg 360 g + 3 kg 150 g+ 4 kg 375 g +

3 kg 7 kg 2 kg 6 kg

290 380 850 625

g g g g

3 kg 720 g — 1 kg 338 kg 1 kg 840 g — 2 kg 450 kg 5 kg —2 kg 275 kg 6 kg — 1 kg 455 kg

12. 1 / = 1000 kg. Sovhosiis tekkööt tyytä kaks tappomassinaa. Yks tappaa päivääs 3 t 260 kg, toin 280 kg enemmän. Kuin paljo jyvvää tappoit molloomat massiinat? 13. Lehmät kolhosiis saavat päivääs 1 t 261 kg silossaa, siat 470 kg v ä h e m m ä n . Kuin paljo kormaa hukkajaa kolhosi siivottaa vart?

14. 1 ton 1 ton 1 ton 2 ton 54

370 kg+1 ton 560 kg + 2 ton 640 kg +1 ton 725 kg+1 ton

225 kg 150 kg 360 kg 275 kg

2 ton 540 kg — 1 ton 350 kg 5 t o n 8 5 0 k g — 3ton 270kg

3 ton 4 ton

— \ ton 460 kg —2 ton 635 kg

15. Lissää cötulois: 23 ,12 14 30

rpl. rpl. rpl. rpl.

21 33 10 25

kop. kop. kop. kop.

41 rpl. , 30 rpl. ^ 13 rpl. 15 rpl. 21 ,34 15 27

rpl. rpl. rpl. rpl.

25 34 11 28

kop. kop. kop. kop.

25 35 23 37

kop. kop. kop. kop.

21 ,14 30 23

rpl. rpl. rpl. rpl.

30 20 40 80

kop. kop. kop. kop.

16. Vähennä cötulois: _ 8 6 rpl. 58 kop. 24 rpl. 35 kop.

78 rpl. 67 kop. 36 rpl. 27 kop.

_ 6 7 rpl. 75 kop. 25 rpl. 38 kop.

_ 9 8 rpl. 63 rpl. 30 kop. 17. Lissää cötulois: 27 • 42 "M3 22

rpl. rpl. rpl. rpl.

86 67 79 64

kop. kop. kop. kop.

54 ,32 23 14

rpl. rpl. rpl. rpl.

75 58 68 24

kop. kop. kop. kop.

76 ,19 28 12

rpl. rpl. rpl. rpl.

98 77 59 37

kop. kop. kop. kop.

65 , 28 "MO 46

rpl. rpl. rpl. rpl.

49 85 48 35

kop. kop. kop. kop.

18. Vähennä cötulois:

—

46 rpl. 40 kop. 2 4 rpl. 75 kop.

58 rpl. 50 kop. _ 6 4 rpl. 35 rpl. 67 kop. 23 rpl. 85 kop. _ 7 5 rpl. 37 kop. 41 rpl. 58 kop. 5 5

19. Ossettii vihkoa... kopekan ommia ja — bloknottiioja — kop. ommia. Kirjuta reknatus vihkoo. Tockiin sijal kirjuta nummerit. S a o kysymys ja reknaa esimerkki.

Makso Mikä tavara r.

4

Vihko

20. S u m a kirjoja vart ja veitsi yhteen m a k s a a t . . . . Veitsi m a k s a a — K i r j u t a reknatus vihkoo, tockiin siijaa paa nummerit. Etsi kysymys ja reknaa esimerkki.

9

Bloknoti

—

Krantosi

—

7

Resinka

—

5

Stavocka

—

6

—

30

Cernila

21. Tämän tablitsan mukkaa laahi monikas reknatus.

k

Veitsi

2

50

Suma

3

95

Porlfe i

8

50

TIIJON PROVERKKR 1.

347 + 253 600 — 368

460 + 270 710 — 380

564 + 86 370--95

287+369 642—475

2. Kolhosiis on 215 tyytätekeviä naisia ja miihiä. Kevättöis ono 98 miist ja 86 naist, m u u t ovat metsätöis. Mont kolhosnikkaa ono metsätöis?

Kertomiin I

1. Traktoria vart m ä n n ö ö päivääs karassia 60 kg. Sovhosiis tekkoo tyytä 8 traktoria. Kuin paljo karassia pittää heille jokko päivä? 60 X 8 = 480 6 kymmenikköjä X 8 = 48 kym. 48 kym. = 480 2. Traktoripluuka m a k s a a 200 ruplaa, astava 90 r. Mont ruplaa maksoit 3 pluukaa ja 4 astavaa? 3. Kevätkylvöajaks 9 kolhosiis olovaa talloa korjattii jokahiin 50 kg tuhkaa, 8 talloa 60 kg jokko talo. Kuin paljo tuhkaa korjatti kolhosnikat? 56

100X6 100X7 100X8 100X9

1 0 0 X 2

100X3 100X4 100X5 60X2 60X4 60X7 60X9

80X3 70X3 90X3 50X3

2 0 0 X 2

300 X 2 400X2 500X2 70X2 80X4 90X5 40X7

200X3 200 X 4 200X5 3 0 0 X 3

50X5 70 K 7 30X8 20X9

70X4 80X7 90X8 60X6

6. Savotan plaanun m u k k a a piti tehä kuus 216 vakonia. Kuin monel vakoniil savota tekkoo e n e m m ä n , jos noisoo tekömää 80 vakonia 10 päivääs? 7. Savotaas tekkööt tyytä krusokat: 9 krusokkaa 30 henkin jokko krusokaas ja 8 krusokkaa 40 henkin jokko krusokaas. Mont tyyläist oppihuut krusokaas? 8.

(60X7)-f (30X6) (30X5)+ (70X6) (90X4)+(40X4)

(40 X 5)-- ( 6 0 X 3 ) (50 X 8) - ( 4 0 X 3 ) (80 X 5) - ( 9 0 X 2 )

70X9 80X7 60X6

9.

( 5 0 X 7 ) + (20X8) ( 8 0 X 6 ) + (50X9) ( 7 0 X 8 ) + (30X7)

(90 X 6) - ( 3 0 X 9 ) (80 X 9) - ( 4 0 X 6) (90 X 7) - ( 2 0 X 7 )

70X4 80X3 50X5

10.

100 5 200 3

X 5 X 100 X 3 X 200

40 3 70 6

X 3 X 40 X 6 X 70

60 X 9 9 X 60 80 X 7 7X80

2X90 4 X 70 6X50 9X30

3X80 5 X 30 7X20 8X40

II

1. Kokkain ovvia vart maksaa saat 9 m o k k o m a a kokkaist?

12 kop. Kuin paljo

так-

12X9 = 108 1 0 X 9 = 90 2 X 9 = 18 90 + 18 = 108 57

2. soo taa tehä

1 kg rautanaklaa, k u m p a ono tehty faabrikaas, noim a k s a m a a 28 kop. käsityyl tehhyt naaklat ovat 4 kerkallihemmat. Kuin paljooi ono paremp ja huukiamp 8 kg naaklaa fabrikaas ku käsityyl?

3. Pesumassiinaa p a n n a a kerraas 96 kg vaattiloja. Kuin paljo vaattiloja pessöö 2 massiinaa neljääs kerraas? 4.

19161715

5.

(37 X 5) + (26 X 9) (43 X 8 ) + ( 3 4 X 7) (29 X 7 ) + ( 5 4 X 4)

8 7 9 8

18X7 19X9 14X8 17X6

19 18 12 18

X X X X

7 9 9 8

37 X 8 43 X 8 56 X 8 64 X 8

35 X 8 75 X 6 56 X 5 65 X 4

(96 X 8) — ( 5 3 X 5 ) (86 X 7) — (37 X 4) (74 X 9 ) - ( 1 3 X 9 )

39 45 73 54

X X X X

6 7 8 9

8X35 6X75 5X56

Iil 1. Leipäsavotaas 1 kiukaa paistaa kerraas 180 leipää. Mont leipää paistaa mokkooma kiukaa yhtee vaihtoo, jos hännee keretää p a n n a 5 kertaa? 180X5 = 100X5 = 80X5 = 500 + 400

900 500 400 = 900

180 - 5 = 900 18 kym. X 5 = 90 ky m. 90 kym. = 900

2. Pesumassiinaa pittää vallaa vettä 55 uhluta. Kaikkijaa ono 4 massiinaa. Kuin paljo m ä n n ö ö vettä kaikkii massiinooi neljääs kerraas? 3.

4.

5 8

130X4 150X6 170X3

270X3 250X4 240X3

(470X2) —(190X2) (170X5) —(120X3) (140X6)-(150X3)

160X5 180X3 190X4

260X3 220X4 280X3

3 X 260 4 X 220 3 X 280

(480X2) —(270X2) (240X4) —(180X3) (190 X 5) — ( 1 3 0 X 5 )

4X160 5X130 6 X 120

III.

1. Domna antaa yhtee kertaa 125 t cukunaa. Kuin paljo cukunaa se antaa suutkiis kuuvvees kerraas?

1 2 5 X 6 = 750 1 0 0 X 6 = 600 2 0 X 6 = 120 5 X 6 = 30 600+120+30 = 750 2. Paperlfaabrikka 10 päivääs tekkoo 262 t paperia. CJdarnikkuus kuus tekkoo ylensi tekömisen 86 t. Kuin paljo paperia tekkoo faabrikka yhes kuus nyt? 3- Rautatiistantsiaas ono 840 säkkiä jauhoa. Laitettii pois 3 vakonia, jokko vakoniis oli 245 säkkiä. Kuin paljo j a u h a a viii jäi? 4. 1 1 5 X 6 112X7 114X8

123X8 128X5 127X7

124X6 128X5 136X4

148X6 146X5 154X4

5. ( 1 2 4 X 3 ) (115X4) (117X3)

(118X4) (114X3) (112X5)

(235X3) —(116X4) (145X4) —(119X3) ( 1 3 8 X 5 ) —(121 X 3 )

184X2 187X3 197X3 164X4 169X3 175X3

6. Sovhosi 495 ruplast osti 4 astavaa 105 rp. o m m i a ja usian astavan 25 ruplan o m m i a . Kuin mont astavaa osti sovhosi? 7. Kooperativas ono osa miiheen 108 kolhosnikka - naisikkoa ja miiskolhosnikkoja ono 4 kertaa e n e m m ä n . Kuin paljo osamiihiä ono kooperativas kaikkijaa? 8.

102X7 106X8 103X6 107X9

207X4 208X4 205X3 209X3

304X3 306X3 307X3 308X3

405X2 406X2 409X2 407X2

21X405 3X306 4X208 6X103 59

DlRGRflMMAT 1. D i a g r a m m a a s jokko kletka näyttää 4 ruplaa; kuras puulees stolbikka näyttää kuin paljo rahhaa hukkais kunikkahan valta yht oppilast vart. Oikias puules stolbikka [näyttää kuin paljo hukkajaa rahhaa yht oppilast vart sovetin valta. Reknaa ja toimita, mitä näyttää diagramma. 2. Diagrammaas jokko kletka Revolutsiaa Perrää revolutrias sian näyttää 50 ruplaa. Kuras puulees stolbikka näyttää, millain rahatulo oli talonpojalle iis kolhosii m ä n ö m i s t ja oikiaas puulees stolbikka näyttää, millain rahatulo oli talonpojalle perrää senen, ku mäni kolhosii. Kuin paljo hukattii oppilast vart rahhaa

Kuin paljo oktjabrönkia o n o oppikois

Köyhän talonpojan rahantulo

Iis kolhosii mänömist

Perrää kolhosii mänömisen

Vuuven alust

Vuuven lopus

Reknaa ja toimita, mitä n ä y t t ä ä d i a g r a m m a ? 3. Diagrammaas jokko kletka näyttää 25 oppilast. Kuras puules stolbikka näyttää kuin paljo oktjabränkoist ja pioneeriloist o m a s oppikois.

Jakamiin i 1. Kolhosin pittää m a k s a a 600 ruplaa nalokaa. Kolmannehen osan niitä rahhoja hää antoi järestää. Kuin paljo jäi viii m a k s a m i s t ? 60

2. 6 kanast saatii vuuvest 900 k a n a m u n n a a . Mont naa saap saauttaa yhest kanast?

mun-

900:6=150 90 k y m m . : 6 = 15 k y m m . 15 k y m m . = 150 3. Sortirovkamassiina 5 tunniis sorttui 800 kg jyvvää. H ä ä noisoo viii sortuimaa 3 tunnia. Kuin paljo jyvvää hän sorttujaa viii? 4.

200:2 500:5 700:7 800:8

400:2 600:3 800:4 900:3

200:4 300:6 400:5 400:8

600:4 700:5 900:2 900:5

500:2 600:4 700:5 1000:5

5. Tyyläin naisinee saivat yhenlaisen tyypalka^, saivat r a h h a a yhtee 240 ruplaa. Kuin paljo sai jokko henki erittee? 6. Faabrikaas oli miis-udarnikkoja 285 henkiä ja naisudarnikkoja 195 henkiä. Neljäs osa heist oli 1 p. maikuut premiroitettu. Mont henkii saivat preemiän? 7. Kolmees päivääs traktori - hukkajaa 180 kg karassia. Kuin paljo hukkajaa karassia traktori kuuvves päivääs? seits e m ä ä s päivääs? 8. Elokkahaltaa härkä painaa 550 kg. Lihan paino o n o 270 kg v ä h e m m ä n painoa elokkahaltaa, a rasvan paino ono 7 kertaa v ä h e m m ä n ku lihan paino. Kuin paljo rasvaa a n taat 2 parria mokomia härkiä? 9.

260::2 280::2 390:: 3 440::4

480 630 550 640

:2 :3 :5 :2

210 :2 230 : 2 250 : 2 270 : 2

290 450 460 970

:2 :2 :4 :2

10.

210: 7 240: 8 250: 5 270: 3

280: 4 320: 8 350: 5 360: 9

420: 6 420: 7 450: 9 480: 6

540: 9 560: 8 490: 7 560: 7

560 : 5 810 : 2 840 : 8 420 :4 630: 9 640: 8 720: 8 810: 9

11. Kolhosiis ono 280 lehmää, vasikkoja 5 kertaa v ä h e m män. Mont vasikkaa ono kolhosiis? 2 8 0 : 5 — 56 25 k y m m . : 5 = 5 k y m m . 3 0 : 5 = 6 5 k y m m . + 6 = 56 61

12. Metsänpäivään issutettii 270 t a a v ä h e m m ä n . Kuin m o n t puuta 13. Stroikkaa vart tuutii 115 kg ossettii 4 kertaa e n e m m ä n , mut Kuin paljo naaklaa jäi tuumata? 14.

210:5 230:5 260:4 270:5

280:5 310:5 360:8 340:4

koivua, tammipuita б kerissutettii kaikkijaa? rautavitsaa. Rautanaaklaa tuutii niist vaa viies osa.

370:5 330:6 410:5 460:5

390:6 440:8 520:8 570:7

380:4 680:8 760:8 440:5

15. Opis ono 570 oppilast. Kolmas osa heist ono pioneeriloja. Kuin paljo ono opis pioneeria? 16. J o s t u u m a t t u nummeriluku otetaa 6 kertaa, siis tulloo 840. Millain nummeriluku oli t u u m a t t u ? 17.

360:2 380:2 450:3 480:4

510:3 520:4 560:4 720:3

720:6 750:3 760:4 810:3

840:3 840:6 840:7 920:4

18. 4 yhenlaajaist paarnikkaa kasvattiit Mont kukkataint ono jokko paarnikaas?

910:7 940:2 960:6 960:8

540

kukkataint.

5 4 0 : 4 = 135 52 k y m m . : 4 = 13 kymm. 2 0 : 4 = 5 13 k y m m . + 5 = 135 19. Rajoniis ono 680 tappameht. Viies osa heist pittää a n t a a remonttii. Mont t a p p a m e h t ono tervenäist? 20. Sovhosiis traktoria vart oli 930 kg karassia. Hukattii 180 kg. Kuin moneks tunniks tapajaa karassia, jos hukataa 6 kg tunniis? 21. Nummeriluku 580 ono 4 kertaa s u u r e m p ku tuumattu nummeri. Millain nummeriluku ono t u u m a t t u ? 22.

62

370:2 390:2 510:2 620:4

720:5 730:5 740:4 810:5

810:6 820:5 840:5 860:5

870:5 880:5 910:2 920:8

930:6 940:4 940:5 960:5

soo 15C 1 7b

150

| 75

75

| 75 1

23. Piirtele m o k k o o m a t oikianurkkaist ja heijen m u k k a a ota neet jaa puuleks ja viii puuleks: 300, 500, 700. 24. J a a 2, 4, 8 yhenlaajaisee ossaa 900 ja 1000. 200

i , 11 Li iL

j 1 M i l

1

1

tooo

25. Piirtele m o k k o o m a t oikianurkkaist. jaa 2, 4, 8 ossaa nummerit 200, 100.

Heijen

mukkaa

Il 1. Kolhosnikan pere teki vuuvvees 486 tyypäivää. Puulet tyypäiviä teki ätti. Kuin mont tyypäivää hää teki? 2. 4 kannaa toivat vuuvvees 804 k a n a m u n n a a . Prostoi kana vuuvvees tuup 60 m u n n a a . Kuin monel munal tuup prostoi kana v ä h e m m ä n ku porodakana? 3. 3 yhenlaisee maatykkyy issutettii 246 koivua, yht paljo jokko tykkyy. Mont koivua issutettii 2 m o k o m a a tykkyy? 264 286 393 636

: : : :

2 2 3 3

484 848 620 668

: :: :: ::

4 4 2 2

202 206 303 309

: : : :

2 2 3 3

606 903 408 505

: : : :

3 3 4 5

364 216 328 324

: : : :

4 3 8 4

426 459 427 546

:: 6 :: 9 :: 7 : 6

305 408 204 405

: : : :

5 8 4 5

639 637 248 728

: : : :

9 7 8 8

8. Kolhosis pittäät kiistaa kaks brigadia: komsomoltsoin ja „ukkoloin*. Komsomoltsoin brigada 9 tunniis huuhti 126 säkkiä vehnää, «ukkoloin» brigada 8 tunniis—112 säkkiä. Kumpa heist teki tyyn selvemmäst? 7. Vuuvvees kolhosnikka sai tulloa 756 ruplaa. Kolmas osa niitä rahhoja ain annettii syykkikraamiloil, jäännös rahoil. Kuin paljo r a h h a a sai kolhosnikka? 63

8. 3 päivääs kolhosin larökka möi maitokraamia 768 rup. Kuin paljo r a h h a a sai larökka jokko päivä? 9.

256 :4 297 : 9 336 :4

364: 7 434: 7 456: 6

475:5 496:8 564:6

245: 7 658: 7 657: 9

207 : 9 301 : 7 402 : 6

10.

384 :2 528 :4 564 : 4

726: 3 728: 4 768: 4

819:3 459:3 924:4

648: 4 964: 4 846: 6

605 :5 608 : 4 705 : 5

11.

876 :6 944 :4 931 : 7

976: 8 972: 4 984: 6

508:4 404:3 405:3

704: 4 702: 3 801: 3

776 :4 825 : 3 861 : 3

12.

928 : 8 501 : 3 882 :6

657: 9 414: 9 522: 6

804:6 705:3 801 :9

702: 6 402: 6 903: 7

676 : 4 738 :6 897 : 3

13. Kuttoja 3 vanhaal massinaal kuttoo päivääs 72 materiaa. 4 uutta — 2 kertaa e n e m m ä n . Mont metriä tekkoo jokko uus massiina? kuin monel e n e m m ä n , uuveel ku vanhaal? 14. Massiinaal ono 360 värttänää. Kaheksas osa värttänää pittää olla remontiis. Mont värttänää ono tervenäist? 15. 5 udarnikka-brigadia sai preemiarahhaa 1000 ruplaa. Viiennen osan r a h h a a hyy antoit MOPR'aa, k a h e k s a n n e n osan aeroplaania vart. J ä ä n n ö s r a h a t jaattii jokko brigadin osamiihille. Kuin paljo r a h h a a sai jokko brigadin osamiis? KILOMETRI 1. 1000 m o n o 1 kilometri. Mont kertaa pittää mitata mittanuuraal 10 m, jot tulliis 1 km pittuus? Sana .kilometri,, kirjutettaa km. 2. Oktjabrin revolytsiaa nas Leningradin linnaas oli 210 km tranvajan tiitä. Viistoist vuutta revolutsian peräst niitä oli 400 km. Kuin monel hm tramvajan tii tuli pitemmäks? 3. Moskovan linnast Leningradin linnaa nas ono 648 km. Aeroplaaniil s a a p lentää tämän matan 4 tunniis. Mont km se lentää tunniis? 1. Laahi 10 m pitkä mittanuura ja 10 viinkaa, m pitkää. 64

MITTAUSTYYT OLKOON

2. Lakian maan pääl viihuttakaa oikia linja 20 m, 30 m, 50 m pitkä. 3. Oikiaa tiitä myyt mitatkaa 1 km. 4. Keskoiseel harkkoomukseel kilometrin s a a p m ä n n ä 15 min. Mont metriä saap m ä n n ä 3 min? Reknaa tunniloin mukkaa, mont minuttia siä tyet koist oppikottii nas. Kuin pitkä tii ono koist oppikottii? 5. S a a p sannoa, jot 2 m ono 3 harkkoomust. Mittaa harkkoomuksiil matka koist oppikottii nas. Reknaa kuin mont se liinöö metriä? Mittaa sil viisii matka koist apteekkii nas, koist kooperatiivaa n a s . Oppikoin kohta ,

i Oppikoti |

I

I

1

6. Kuvas 1 sm näyttää 20 m. Mittaa planun m u k k a a ja reknaa kuin ono pitkä koko oppikoin kohta. 7. Mitatkaa mittanuuraal kuin paljo tillaa ottaa teijen oppikoin kohta, kuin pitkä matka ono oppikoist likempäisee nurkkaa nas, kuin ono pitkä koko oppikoti. Näytä vihos kuin ono pitkä oppikoin kohta, 1 kletka ota 10 m siijaa. Kuvan nalle kirjuta mastaabi, mitä myyt ono tehty kuva: yks kletka näyttää 10 m. A r i f m e t i k a n o p p i k i r j a II o s a —5

65

8. Tiukkupaikka ono 90 m pitkä, 75 m levviä. Piirtele planu siin paikast, ota 1 sm 15 metrin siijaa. 9. Mittaa kuin ono pitkä ja levviä oppikoin tanvas. Piirtele tanvahan planu, ota 1 sm 10 m siijaa. 10. Lapset silmän m u k k a a arvaisiit kuin pitkä m a t k a ono puuhu nas. Yks luki 45 m, toin 55 m. Mut puuhu nas oli 52 m. Ken lapsist v a r m o i m m a s t arvais? 11. Silmän m u k k a a arvaa kuin ono pitkä tarha. Proveroita mittaamisen mukkaa? 12. Rrvaa silmän mukkaa kuin ono pitkä matka saatuu nas. Proveroita mittaamisen mukkaa.

1.

90X6 170X4

TIIJON PROVERKKA. 85X3 560:8 720:4 127X5 477:9 864:6

2. Tavaravakoniis ono 330 säkkiä jauhaa. Krusovikan päälle' pannaa 5 kertaa v ä h e m m ä n . Mont säkkiä j a u h a a saavat tuuva 8 krusovikkaa?

Reknatukset kaikiil reknatustavoil 1000 nas 1. Tarhaa tuutii 250 kapussan taint. Taimet issutettii 8 piintaraa, 28 taint jokko piintaraa. Mont taint jäi? 2. Koperativa sai 85 utjukkaa, kervehiä 40 e n e m m ä n , vasaroja 95 e n e m m ä n ku kervehiä. Mont vasaraa sai koperativa? 3. Stalinan imen savota 3 päivääs teki 214 avtomobilia. Ensimäiseen päivään teki 66 avtomobilia, toiseen 68. Mont massiinaan se teki kolmanteen päivään? 4. Koperatiivaa tuutii 360 kg lihhaa. Lounaahe nas oli myyty kolmas osa, perrää lounahen 95 kg. Kuin paljo lihh a a jäi viii lavkooi? 5. Sovhosiis 600 k a n a m u n n a a pantii kahtee inkubatoraa. Yhes inkubatoris evät tulleet puipuist 67 m u n a s t , toisees 45 munast. Mont puipuist tuli molommist inkubatorist? 6. Kahest paarnikkapiintarast otettii 650 taint. Yhest otettii 50 taint e n e m m ä n ku toisest. Kuin m o n t taint otettii okko paarnikkapiintarast? 7. Kahtae tykkyy maata issutettii 125 t a m m i p u u t a ja 3 kertaa e n e m m ä n kuusipuita. Yhes tykys ono 256 puuta. Mont puuta ono toisees tykys? 6 6

8. Vaksalist pittää tuuva 270 pyttyä cementtiä. Sitä vettäät 2 krusovikkaa, jokko krusovikka tuup 12 pyttyä. Lounahe nas hyy kerkisiit kävvä 7 kertaa. Mont pyttyä jäi viii vaksaliHe? g. Reknaa tätä cötua myyt ja toimita kuin paljo tulloo kaikkijaa. СOOTTu Ono lasttu kolhosiil „Krasnoi majakiil" Makso

Kuin paljo

Mitä

г

k

Uhlut

4

1

96

Viilat

6

1

28

Rautavitsaa

4 kg

3

13

Naaklaa

3

1

88

.

Summa г

k

Kaikkia

10. Kirjuta cötu m o k o m a a ostoo: 8 pakettia morkovkan siiment 30 kop ommia; 5 pakettia uguritsan siiment 50 kop ommia; 2 pakettia ukropin siiment 20 kop o m m i a : 3 pakettia rediskaa 25 kop ommia. Reknaa kuin monel коре kaal ono kaikkia? 11. Kolhosnikka osti kervehen 4 rup. 75 kop ja viilat 1 r 28 kop. Kuin paljo annettii t a k a s 10 ruplast? 12. Telegramman m a k s o otetaa taksan mukkaa, k u m p a ono näytetty al. Jokko sanan makso

Paikalliin telegramma

Muut telegr. „Molnia" prostoi

Podepeshnaja

selvä

Yksityisille

7

20

60

1 r 20

Riikinlaitoksille

5

15

45

90

40 k o p 40

Kuin paljo noisoo m a k s a m a a muu prostooi telegramma 8 sanast, jos hänt laittaa riikinlaitoksee? 67

13. Laahi viii monikas reknatus telegramman maksoos, k u m m a t ovat laitettu yksityisille, tali riikin laitoksille. 14. Lapset silmän mukkaa arvaisiit kuin ono pitkä lauta. Yks saoi 4 m 5 dm, toin 4 m Q dm. A ku mitattii, saatii 4 m 67 sm. Ken monelle epästyi? 15. Oppikoin tanvas ono 90 m pitkä ja 80 m levviä. Ympäär tanvast ono tehty aita. Verräjä ottaa tillaa 3 m, kaks kalitkaa ono m levviä jokahiin. Kuin ono pitkä aita? 16. Piirtele tiukkulaksun planu, M o n t gruppa o n o o p i s k u m p a ono 30 m pitkä ja 25 m levviä, ota 1 ш 5 m sijaa. 17. Diagramma näyttää kuin kohhoisiit opit 15 vuuvvees perrää Oktjäbrin revolutsian. J o k k o kletka näyttää 7 gruppaa. Arvaa ja toimita, mitä näyttää t ä m ä Г diagramma. Oktäbriinas YlilSvuuvven 18. Oppikoin t a r h a a s ono 18 piintaraa kapustaa, 15 piintaraa vöklää, 14 piintaraa morkovkaa ja 8 piintaraa laukkaa. Piirtele diagramma .Kuin mont piintaraa ono opin t a r h a a s " , ota yks kletka 2 piintaran siijaa. 19.

(230 + (206 + (355 + (460 +

190): 154): 270): 296):

20.

(371 (485 (564 (692

21.

176 + ^ = 264 + a : = 321+* = 419 + jc =

6 4 5 9

319) X 6 426) X 7 518) X 9 624) X 8 380 407 560 800

(528 + (340 + (438 + (670 +

284): 368): 246): 330):

4 6 9 8

(654 —486) X (548 - 395) X (362 —235) X (283—145) X 600 — л: = 537 — x = 709 — x = 835 — x =

4 6 7 5

218 309

421 693

(205 + 208): 7 (379+197): 8 (530 + 285): 5 (359 + 139) : 3 (526 —316) X 4 (645 —425) X 4 (827 —517) X 3 (984 — 549) X 2 x - 243 = 370 340 = 486 x — 401 = 3 9 9 342 = 287

KIRJAN

SIÄMYS

ENSIMÄIN SATA. Siv. Lissäämiin ja vähentämmiin. Oikeihiin viivuloin mittamiin ja niijen piirtämän mastaabin mukkaa. Lissäämiin ja vähentämmiin iiimetysnumnierin 3—11 iuvuil. Eroituksin yhestys 12—13 Kertomisen ja jakamisen kertahus 20 nas Kertomiin ja jakamiin viisiin. Niin monta kertaa enemmän. Kertomiin ja jakamiin 3 :in. Kertomiin ja jakamiin 4-1. Kertomiin ja jakamiin kuuvei. Kertomiin ja jakamiin 8—1. Prostoin diagrammat. Kertomiin ja jakamiin 9—1. Kertomiin ja jakamiin 7—1. Reknatukset ajalle 13—27 Puulet, neljäsosa ja kahdeksasosa. Jakamiin 2, 4, 8 yhdenlaajaiseks osaks. Niin monta kertaa vähemmän. Jakamiin 3, 6, 9 yhelaajaisee ossaa.. Jakkamiin 10, 5, 7 yhenlaajaisee ossaa. Kahel viisii jakkamiin 2!)—35 Tablitsan ulkopuuliin kertomiin ja jakamiin yksnuinerisel luvul. Kertomiin ja jakamiin kaksnumerisel luvul. Yhetys. Ensimäisen saan luvut. Jakamiin jäännöksiin kera. Reknatukset ja esimerkit kaikkiil nejääl reknatustaval sattaa nas 30—44

ENSIMÄIN TUHATTA. Lukuloin kirjutos ja käsittämmiin. Mittaammiin. Lissäämiin ja vähentämmiin. Lissäämiin ja vähentämmiin cötuloin mukkaa. Nimetysluvun muuttamiin. Lissäämiin ja vähentämmiin nimetysluvull. Kertomiin. Diagrammat. Jakamiin. Kilometri Mittaushypyt ulkona Reknatukset kaikiilt rekuatustavoil 1.000 nas

•

> ir - -

•

.

>'

а

xi

-

•

-

'-l

ч,

SN*

IU Hinta 45 кор. Katot 25 кор.

Госсударственное Издательство Ленинград

3-11

К ИР Ь Я 19 3 4