Kokohus arifmettisia reknatuksia ja esimerkkilöjä alkuoppia vart. II osa. 4: s oppivuus [PDF]

Zitiervorschau

N. S .

PQPOVA

K O K O H и

S

ARIFMETTISIA R E K N A T U K S I A JA E S I M E R K K I L Ö J Ä

II o s a 4

OPPIVUUS

K I R J ALeningrad1934

Г

1

; .--

L

f,

:

N . S. P O P O V A

K O K O H U S

ARIFMETTISIA REKNATUKSIA JA ESIMERKKILÖJÄ ALKUOPPIA VART II OSA 4: s oppivuus RSFSR: n Narkomprosin kollegian vahvistama Inkeroisiin kiileel kääntänt V. JUNUS.

KIRJA

Leningrad

1934

H. С.

ПОПОВА

СБОРНИК

АРИФМЕТИЧЕСКИХ ЗАДАЧ И УПРАЖНЕНИЙ ДЛЯ

НАЧАЛЬНОЙ ЧАСТЬ

ШКОЛЫ II

•

Четвертый год обучения Утверждено Коллегией НКП РСФСР. Перевел на ижорский язык В. ЮНУС Ижорский перевод разрешен к печати Ленинградским Облоно

Alkuopin 3-tta ja 4-tta oppivuutta vart lasetaa arifmetikan oppikirja (yhes kirjaas kumpaakii vuutta vart) ja erittee jokko vuutta vart kokohus reknatuksia ja esimerkkilöjä. Oppikirja ja reknatuskokohukset yhes täyttäät arifmetikan programmin 3-tta ja 4-ttä vuutta vart. Reknatuskokohukset ja arifmetikan oppikirjan ono laatint N. S. Popova professori I. N. Kavunin nevvoloin mukkaa.

Отв. редактор Г. С а в о л а й н е н . Техн. редактор Ф. П e р х о „Кирья" № 100 Ленгорлит Ni 25217 Тир. 550 Форм. бум. 82x110 3 авт. л. 46,000 зн. в п. л. Зак. 1854 Сдано в набор 10/VI1I. Подписано к печати 11/1Х Гос. Тип. „Кирьяпая", Ленинград, Харьковская 9

ENSIMÄIN OSA

Pääsreknatuksia ja esimerkkilöjä. 1. Gasetanmyyjä

möi 245 numeroa 2

„Pravdaa* ja 199 nu-

meroa „Isvestijaa". Niist hää - j möi huumukseel, jäännöksen perrää puulenpäivän. Mont numeroa hää möi h u u m u k s e e l ja mont perrää puulenpäivän? 2. Kahes kois ellää 298 ja 197 inmihist. Niist ono lapsia 76, kesenkasvaneita ono 59 ja loput täysikkäisiä. Mont täysikkäist o n o näis kotilois? 3. 3 7 5 + 9 9 + 1 9 7 288 + 199 + 340 97 + 450 — 199 2 5 6 + 98 — 199 199 + 2 5 0 + 98 2 8 6 + 1 9 8 + 198 427 — 1 9 8 + 99 97 + 372 — 299 99 + 451 —250 97 + 99 + 250 98 + 372 — 299 297 + 450 + 99 4. Tyyläin sai koperatiivast 25 kg. m a a m u n n a a 24 kop. kilo ja 5 kg. muita ruuhtiloja 75 kop. kilo. Kuin paljo maksaat kaik produktit? 5. Iskutyyst d o m n a n stroittamises tyyläisbrigadalie annettii 2500 rupi. preemiaa. 12 tyyläist saatii 125 ruplin, m u u t 200 ruplin. Mont tyyläist sai preemian? 6. 3 6 - 2 5 44-25 72-25

25•52 25-64 25-76

160-25 68•125 180-25 56-125 120-25 240-125

16•125 24-125 32 125

125 •28 125-48 125-60

7 . 3 5 0 0 : 2 5 7 2 0 0 : 2 5 10000:125 12000:125 15000:125 1 3 0 0 : 2 2 11 100:25 2 2 0 0 0 : 1 2 5 25000:125 35000:125 4 2 0 0 : 2 5 2 2 2 0 0 : 2 5 13000:125 3 3 0 0 0 : 1 2 5 75000:125 2 2 0 0 : 2 5 13200:25 12000:125 111000:125 120000:125 8. Kahen heppoisen tappomassiina 3 tunniis tappoi 720 kg. jyvvää. Tyys oli 6 inmihist. Kuin paljo jyvvää tulloo yhen inmihisen osalle 8 tunniis? 9. Traktoritappomassiina 3 tunniis tappoi 720 kg jyvää. Tyysli 6 inmihist. Kuin paljo jyvvää tulloo yhen inmihisen osalle 8 tunniis? 3

10. J o s podvodaa p a n n a 450 kg. jauhaa, ni koko j a u h a t s a a p myllyst tuuvva 4 podvodaal. Mont podvodaa pittää täm ä n gruusan väittä m issee, jos podvodaa p a n n a a 12 säkkiä ja jokko säkki painaa 50 k g? 11. Ossettii 600 gr suurimaa 54 kopekast. Kuin paljo maksaa kg. tätä s u u r i m a a ? 12. Ossettii 2 kg. 400 gr. muilaa 60 kop. kilost. Kassaa annettii 2 rpl. ja takas saatii 56 kop. Proveroita, onok vernoist annettu takas. 13. 1 5 - 6 — 2 4 . 3 2 5 - 3 + 2-14 18 • 4 + 15 • 5 14. 140 - 4 - 1 4 0 125-6—125 240 - 5 — 240

3 6 - 4 + 14 - 4 72-5 — 16-3 64-3 — 36-2 4 8 0 : 3 0 + 360:30 3 8 0 : 2 0 + 72:20 7 2 0 : 6 0 — 420:60

15. 35 6 - 3 5 - 2 + 3 5 - 4 36 4 + 3 6 - 3 - 1 8 0 : 2 25 8 — 2 5 - 3 + 1 2 5 - 5 35 10 + 3 5 - 2 + 4 2 0 : 6 16. 14 8 + 15 7 + 18 6 + 25 5 +

2 -14 3-15 4 -18 5 -25

125-3-15-3 126-4 — 16-3 150-5 — 2 5 - 5 1000:50 — 5 5 0 : 5 0 840:50 — 550:50 720:90 + 450:90

80:5+80:16+ 5 - 1 6 125:5+ 1 2 5 : 2 5 + 5-25 160:5+ 160:32+32-5 120:8+ 120:15+8-15

45-8—18 -5 54 - 5 — 1 6 - 5 3 2 - 6 — 3 - 32 48 - 5 — 2 - 4 8

(450:50 + 7) • 30 (630:90 + 133): 35 (640:80 + 142): 75 ( 3 5 0 : 7 0 + 1 5 5 ) : 32

17. Mis ajas traktori m ä n n ö ö 3 km, jos hää tunniis männöö 4 km? J o s tunniis m ä n n ö ö 5 km? 10 km? 18. Heppoin kerkkiän vankkurin kera juuksi 7 km. 35 minutiis. Kuin pitän matan hää tekkoo 1 tunn. 10 min., jos noisoo juuksomaa samal viisii? 19. Inmihiin 45 min. mäni 3 km. 600 m. Kuin pitän matan h ä ä m ä n n ö ö 1 4- tunniis? 20. 150 — 2 5 - 3 + 75 (150 - 2 5 ) - 3 + 125 150 - 75 : 5 + 253 (150 — 7 5 ) : 5 + 75

360 + 2 5 - 6 — 140 3 6 0 — 3 6 0 : 2 450 - 24 - 6 + 1 4 5 750 — 7 5 0 : 2 80 + 95 - 2 — 370 840 — (840:3) • 2 540 - 32 - 5 + 1 5 0 560 - (560:4) • 3

21.720 — 720:2 — 720:4 900 — 9 0 0 : 2 — 9 0 0 : 4 4

3 • 4 • 15 — 1 5 • 3 • 4 5 • 3 • 16 — 1 6 • 5 • 3

600:120 840:140

540 + 5 4 0 : 3 + 5 4 0 : 9 750 + 7 5 0 : 3 + 7 5 0 : 6

22- 1 + 4 + 4 4

4

8 +

2

8

4

23. Yhes

'

8

'

6

• 3 _ i _ i

J

8

2

4

8

3

3 , 5 , ! 8

800:160 910:130

1 8 - 4 + 4

4 +

4

4 • 12 • 5 + 5 • 12 • 4 5 • 24 • 7 - 7 • 12 • 5

J

1

6 ~T 12.

4

8

2

o _ i _ ± _

4

pintamaata oli - j

3

2

4

1 8"

liivaa, + kg. märännyttä

maata a jäänös — savvia. Paljok savvia ono kg pintamaata? 3 24. Yhen heppoisen pluuga kyntää 1 JQ dm. hen heppoisen — 1 4- dm. Y dm. syvempää ku kahen traktorin pluuga? 3

syvempää, heppoisen.

traktorin

syvvää,

ka-

pluuga —

Kuin syvält kyntää 1

25. Veeru teki j pyyrähyst ja viii g- pyyrähyst tunnitoin strelkan pyyrimisen mukkaa ja siis viii у pyyrähyst takas. Kuin suuren osan koko pyyrähyksest teki veeru tunnitoin strelkan mukkaa? 26. Maan pinta oppipertiis ono 42 kv. rn. Pertin pittuus o n o 7 m, korkehus 4 m. Luvustakkaa t ä m ä n oppipertin seiniin pinta. 27. Luvustakkaa oikianurkkaisen pittuus, jos senen pinta ja levehys ono 72 kv. m ja 6 m\ 240 kv. m. ja 15 m; 136 kv. m. ja 8 m\ 2592 kv. m. ja 36 m. 28. Luvustakkaa oikianurkkaisen levehys, kummaal pinta ja pittuus ovat 84 kv. m. ja 14 kv. m-, 18 kv. m ja 45 m.

Kirjutosreknatukset ja esimerkit miljoonii nas. 29. Meijen Pohjanpuulen taigaas 1926 v. oli vaa 6 oppikotia, a 1930 v. niitä oli jo 125. J o k k o oppii koht tuli keskoisest 24 oppilast. Kuin paljool llsähyis oppilapsiin luku taigaas? 5

30. Yksityisiil talonpoil oli 120 pluugaa, kummiil hyy vuuvees kynnettii 414 ga maata. Kollektiivisees tyys sitä maata vart pittää vaa 40 pluugaa. Kuin paljoa e n e m m ä n maata kynnetää yhel pluugaal kollektiivisees tyys? 31. 34 572 — (12372-)- 11 880) 34572 — ( 1 2 3 7 2 — 1 1 880) 52 743 — (16500 + 12743) 52 743 — (16 500 — 12 743) 32.

30040 — ( 1 5 7 6 3 + 9473) 3 0 0 4 0 - 9 4 7 3 - 15736 130027 - (37485— 14835) 130 027 — 37 485 + 14 835

72 294 + 4 3 9 - 5 4 — 6 0 5 9 3 : 7 6 7 ( 5 6 2 8 9 : 8 7 ) 29 50 182 + 767 • 78 — 695 • 86 (62468 : 644) • 161 5 4 0 9 3 + 7 4 9 - 8 8 — 71592:76 ( 6 8 1 1 2 : 8 6 ) - 172 127 099 — 87 688 : 388 — 887 • 75 (70 073 : 79) • 79

33. Tappomassiina tappoi kolmees päivääs 60 p jyvvää. Ensimäiseen päivään se oli tyys 9 t. 35 min., toiseen päivään — 8 t. 15 min. Mont tunnia raatoi tappomassiina kolmanteen päivään, jos se keskoisest tappoi 240 kg yhes tunniis? 34. Talonpojan prostooi lehmä antaa 1000 l maitoa vuuvees, a kormaa sil pittää olla, jos luetaa kaik jyvis, 1700 kg, 7 kop. kilo. J a viii hoito tulloo maksamaa 241 rupi. Kuin paljo tulloo m a k s a m a a 1 maitolitra? 35. Kaks hyvvää lehmää antaat vuuvvees 6500 /, a kormaa saavat kurnpakii 2720 kg, 7 kop. kilo, ja yhen lehmän hoito maksaa vuuvvees 297 r. 10 k. Kuin paljo tulloo m a k s a m a a 1 maitolitra? 36. 378402 — 126 7 2 0 + 1 2 125 092 - 86 357 + 420 568 727 — 111 047 + 68

454 — 36 847 + 37 243—121 532 754 — 137 099 + 36 547 — 28 937 275 - 27 865 - 34 270 - 45 030

37. Härkä antaa 224 kg lihhaa, kormaa syyp koko kasvoajas, jos luetaa jyvis, 3360 kg. Jyväkilo maksaa 7 kop. Hoito maksaa 56 rup. Kuin paljo tulloo maksamaa 1 kg häränlihhaa. 38. Hyväporoduin sika porsahinr.ee antaa lihhaa 868 kg kormaa koko kasvoajassaa se syyp, jos luetaa jyvis, 4340 kg. Kilo jyvvää maksaa 7 кор., ja sianhoito tulloo maksamaa 12 r. 50 kop. jokko 50 lihakilloa koht. Paljo tulloo maksamaa kilo sianlihhaa? 39. (25 234 : 62) • (33 374 : 82) — 5649 (832 2 4 7 + 5 3 - 8 3 2 ) : 3 6

(29 646 : 366) • 122 (18 648 : 222) • 11

(247 + 53) • 832 : 3 (87 9 1 2 : 9 9 ) : (36 963 : 999)

(36 408 : 444) • 11 (53 280 : 555) 111

40. Kvadratin puuli ono 3 m 69 sm. Kuin suuri o n o kvadratin kaikkiin puuliin s u m m a ja senen pinta? 41. Kvadratin kaikkiin puuliin s u m m a ono 23 m. 2 dm, Kuin suuri o n o senen pinta? 42. Oikianurkkaisen puulet ovat 13 m. 6 dm ja 8 m 5 dm. Kuin suuri ono senen kaikkiin puuliin s u m m a ja senen pinta? 43. Oikianurkkaisen kaikkiin puuliin s u m m a o n o 61 m. 8 dm. Senen pittuus ono 18 m. 2 dm. Mikä ono senen levehys? 44. Linnan saauus tiukkuloja vart laahittii oikianurkkaist laksut. Handbol-leksun pittuus ja levehys ono 88 m ja 65 m, f u t b o l l a k s u n — 105 m ja 70 m, krokettilaksun — 300 m ja 20 m. Kuin suuri ono näije laksuloin pinta kaikkiaa? 45. Tarhan ympäär, k u m m a n pinta ono 5780 kv. m ja levehys 68 m ono laahittu aita. Kuin pitkä tämä aita ono? 46. Hiinontakkaa kv. metrilöiks 1 ga 50 o; 3 ga 25 a; 5 ga 500 kv. tn. 47. Hiinontakkaa kv. degmetrilöiks 25 kv. m. 75 kv. dm; 17 kv. m. 5 kv. dm. 48. Muuttakaa soriammaks mitaks: 2570; 14520 kv. m; 2730 kv. dm. 14505 kv. sm.

Kaikkiin kokonaisiin lukuloin numeratsia. 49. Mont sattaa miljopnia, k y m m e n t miljoonia ja miljoonia o n o lukulois 78 milj.; 265 milj.? Sao luku, k u m m a a s ono: 8 sattaa miljoonia; 6 kymmenikköjä miljoonia, 4 miljoonia; 7 sattaa miljoonia, 5 kymmenikköjä miljoonia; 7 sattaa miljoonia, 5 miljoonia? 50. Mont sattaa miljardia, kymmenikköjä miljardeja, miljardeja ono lukulois: 504 mlrd., 790 mlrd., 456 mlrd.? Sao luku, k u m m a a s ono: 5 sattaa mlrd. 7 kymm. mlrd.; 2 satt. mlrd. 5 kymm. mlrd. 8 mlrd.

7

4

3

4 3

Saat tuhatat

Kymm. tuhatat

Tuhatat

Miljoonit

3

3

2

5

1

8 3

Yksiköit

5 5 3

Yksiköit Kymmenikoit

7

Tuhatat

Saat

2 1

Kymm. miljoonit

Saat miljoonat

Miljoonit

Miljardit

Kymmänät miljardit

Saat miljardit

Miljardit

4

2

3

9

7 3

51. Sao jokko lukunummerin rasrääti tablitsast ja lue lukunummerit. Sao tablitsan jokko lukkunummerin klassi. 52. Sao lukuloin rasräätit: 34 min. 504 tuh. 715 ykk.; 208 min. 720 tuh. 38 ykk.; 75 mlrd. 28 min. 425 tuh. 715 ykk. 53. Sao lukuloin klassit ja itse luvut: 3 kymm. m l n . | 5 min. 4 satt. tuh. 3 tuh. 8 satt. 7 ykk.; 7 kymm. mlrd. 5 satt. min. 2 min. 5 kymm. tuh. 4 tuh. 1 kymm. 20 ykk.; 7 satt. mlrd. 2 kymm. mlrd. 2 kymm. min. 5 min. 7 satt. tuh. 2 kymm. tuh. 1 tuh. 54. Sao lukuloin klassit ja rasräätit: 245 tuh. 34 ykk.; 35 min. 245 tuh. 301 ykk.; 45 mlrd. 215 min. 327 ykk.; 75 mlrd. 340 min. 215 tuh. Kirjuta neet luvut kletkoin mukkaa. 55. Sao luvut, kummiis ono: 225 ykk. Il klassia ja 147 ykk. I klassia; 47 ykk. III klassia, 220 ykk. II klassia ja 125 ykk. I klassia; 4 ykk. IV klassia. 27 ykk. III klassia ja 356 ykk. II klassia. Kirjuta neet luvut kletkoin m u k k a a .

56. Kirjuta kaik tablitsan luvut ilman kletkoja. 57. Kirjuta luvut: 1 tuh.; 1 min.; 1 mlrd. Kirjuta luvut, kummat olliit saottu reknatuksiis 52, 53, 54, 55. 8

58. Kirjuta yhes lukunummeriis: 2 ООО ООО + 40 ООО + 400 + 30 + 5 20 ООО ООО + 3 ООО ООО + 700 ООО 4 - 8 ООО + 200 + 5 300 ООО ООО + 4 ООО ООО + 50 ООО + 600 + 8 59. J a a luvut rasrääti-lisättävvii: 32720; 148004; 250070; 2 435 600; 750420045. 60. Mont kymmenikköjä ono luvus: 34 560; 145634; 2 000000; 32145483; 142 345675? Mont sattaa ono näis lukulois? 61. Mont kymmenikköä tuhatta ono luvus: 100000; 245624; 1000000; 34567 280; 1000000000; 384104500000? 62. Maanpallool ono 472 mlrd. t rautaruudaa. Niist 260 mlrd. t. ono SSSR-s. Kirjuta neet luvut täysiil lukunummeriloil. 63. 1913 v. V e n n ä e n m a a s saautettii vuuees 9 min. 200 tuh.£. neftiä, a 1932 v. SSSR-s saautettii 22 min. 200 tuh. /. Kirjuta neet luvut täysiil lukunummeriloil. 64. Paa cotulois: 345; 345000; 2400; 25 400; 25475; 20020; 140705. 65. Paa cotulois: 32 r. 50 кор.; 740 r. 32 кор.; 5427 r. 35 kop. 6008 r. 5 kop. 66. 1931 v. oli väkkiä: Moskovaas 2781350, Leningradis 2228320, Harjkoviis 521 530, Minskiis 153580, Tiflisiis 347410. Ympäröitä neet luvut tuhattoihe nas, sattooi tuhattoihe nas. 67. Ympäröitä tuhattoihe nas luvut: 145374 ja 145680; 21450 ja 21550; 76459 ja 76 511. Ympäröitä miljoonii nas: 35674000; 35247000; 115620000; 115 450000; 28327000. Ympäröitä miljardoihe nas: 5 780000000; 6460000000; 37047560000; 84915036000.

Kaikensuuruisiin

kokonaisiin lukuloin ja vähentämmiin.

lissäämiin

68. 1929 v. SSSR-s oli saautettu torfia 5 449 000 t. 1930 v. oli saautettu 1051 000 /. e n e m m ä n , ku 1929 v., 1931 v . — 4 000000 t. e n e m m ä n ku 1930 v. ja 1932 v. — 3 3 3 5 0 0 0 t. e n e m m ä n ku 1931 v. Kuin paljo torfia oli saautettu 1932 vuun? 69.

35 675 2 5 0 0 0 0 + 8 725 250000— 7427850000 48913 440000 - 27 486 560000 + 17 348000000 17300000000 — 7450000000 — 3 685700000 52 ООО ООО 000 — 28 360 ООО 000 — 17 485 300 000 9

70.

(30 450 ООО + 1 2 350 ООО) — (8 750 ООО - f 4 850 ООО) (30 450 ООО — 8 750 ООО) + (12 350 ООО — 4 850 ООО)

71.

(1 ООО ООЭ — 9) 4-(10 О О О - 9 9 9 1 ) 760252 + 239148 (10000 —3) +(600ООО —69997) 456913 + 543 097 (1000000 + 1) —(100000 —99999) 1 000000 — 674 905 (1 OO ООО + 6) — (30 ООО - 24 994) 754 326 - 654 327

72. Sovettiloin Sojusiis 1929 v. oli lastu 3 267 traktoria, a 1932 v. 46983 traktoria e n ä m p . Pohj-Rmerik. Yht.t Vallois 1929 v. oli lastu 229000 traktoria, a 1932 v. 179000 raktoria v ä h e m m ä n . Mont traktoria v ä h e m m ä n lastii Pohj. flmer. Yht. Vallois ku SSSR-s 1932 v? 73. Ennen revolutsiaa Vennäen kylvömaan pinta oli 117000000 ga\ -g-osa täst maast ei olt talonpoikiin halluus. Revolutsian perrää siint maast, kumpa ei olt talonpoil, 1 200000 ga oli annettu sovhosiloil, muu maa joutui talonpoille. Kuin monel ga talonpoikiin maa tuli s u u r e m m a k s perrää revolutsian? 74. Lissää luvut ja proveroita: 2 345 7 4 2 + 734 508 547 208 + 1 342 863

83456000 + 347 2 8 4 + 1 4 2 716 7 342 582 + 734 286 + 156 347

75. Lissää cotulois: +

725 rupi. 1438 rupi. 23 rupi. 75 kop. 437 rupi. 50 kop. 348 „ + 5 0 4 „ + 1 8 „ 38 „ + 86 „ 75 „ 2075 „ 785 „ 115 „ 86 . 115 , 19 , 1432 , 22 342 „ 24 „ 71 „ 42 „ 78 „

76. Vähennä cotulois: _ 728 rupi. _ 5 0 3 0 rupi. _ 2 4 rupi. 60 kop. _ 75 rupi. 30 kop, 372 , 718 „ 18 , 35 . 27 „ 75 ,

Lissäämisen ja vähentämisen toisistaa. 77.

rippuvaisuus

toin

3445+1355 75 4 2 8 + 3572 874530 + 125 470 4800 - 3445 79 000 — 75 428 1 000 000 — 874 530 4800 — 1355 79 000 — 3572 1 000 000 — 125 470 78. Mihe lukkuu pitteä lisätä 3409, jot tulliis 10 000? 10

79. Luvusta lisättävä, jos summa tävä—1427. 80.

ono 3500, a toin

lisät-

718 + ^ = 1500 л + 8 7 5 = 1800 x + l l l = 1000 725 + дс == 1200 x + 913 = 1600 1 1 1 + x = 1000

81. Vähentäjä ono 1200, eroitus 1875.. Lövvä vähennettävä. 82. Vähennettävä ono 32000, eroitus 1575. Etsi vähentäjä. 83.

x — 342 = 1711 ^c — 1 7 1 1 = 342

3500 — x — 862 1280 — x = 735

x — 586 = 1300 1886 — x= 586. i

84. Tii vähentämmiin ja proveroita;

_ 3 600 000 _ 1 000 000 _ 2 800 300 _ 3 500 000 1756422 737005 977456 800301

Summan ja eroituksen muuttumiin. 85. Lövvä 345 ja 486 s u m m a . miks muuttuu s u m m a , jos: a) ensimäin lisättävä suurentaa b) toin lisättävä vähentää 51-1; v) ensimäin lisättävä suurentaa g) ensimäin lisättävä piinentää d) yks lisättävä suurentaa 27-1, 86.

427- •300 427 •297

400 + 300 398 + 299

Vassuksen

mukkaa luvusta,

69-1; 49-1, a toin 31-1; 35-1 a toin — 150; toin piinentää 57-1.

600 + 387 598 + 387

500 + 400 498 + 397

87. Ennen sottaa Rnglian vuus-mänö sottaa vart oli 750 min. rupi. Frantsianmaan — 588 rupi. Kuin suuren s u m m a n hukkasiit sottaa vart molloomat maat yhes vuuvees? 1932 vuuvees sotamänöt tulliit s u u r e m m a k s ; Rnglian 258 min. ruplaal ja Frantsianmaan — 480 min. ruplaal. Ensimäisen reknatuksen vassuksen mukkaa toimita, kuin paljo rahhaa hukkasiit sottaa vart neet maat 1932 v. 88. Vähennettävä ono 3425, vähentäjä 1976. Kuin suuri o n o eroitus? Suurenna vähennettävä 515. Kuin suuri tulloo eroitus? Vähennettävä piinennä 325-1. Kuin suuri tulloo eroitus? 11

89.

3427 — 1936 (3427 + 499) —1936 (3427 — 5 9 1 ) — 1 9 3 6

18400 — 2786 (18400 + 5 2 1 4 ) - 2 7 8 6 (18 400 —1114) —2786

90. Vähennettävä ono 11547, vähentäjä 3837. Lövvä eroitus. Suurenna vähentäjä 390-1. Kuin suureks tulloo eroitus? Piinennä vähentäjä 390-1. Kuin suureks tulloo eroitus? 91.

8000 — 1748 8000 —(1748 + 750) 8000 —(1748 — 350)

75286 — 16342 75286 —(16342 + 3500) 75286 —(16342 —4500)

92. Vähennettävä ono 34001, vähentäjä 7561. Etsi eroitus. S u u r e n n a vähennettävä 7500-1. Kuin suureks tulloo eroitus? Suurenna vähennettävä ja vähentäjä 7500-1. Kuin suureks tulloo eroitus? 93. 456 — 200 868 — 500 727 — 300 600 — 400 4 5 6 - 1 9 7 868 — 499 727 — 298 5 9 7 - 3 9 9

800 — 500 797 — 498

94. Tyyläin vuuvees sai 3754 rupi. Niist hää 3286 rupi. hukkais, a muut rahat pani hoitokassaa. Mont ruplaa tyyläin pani hoitokassaa? Vassuksen mukkaa saa tiitää, mont ruplaa tyyläin olliis p a n t hoitokassaa, jos hää olliis hukant 150 rupi. v ä h e m m ä n . 95. Yksityin talonpoika kylvi gektariil maata 160 kg jyvvää, a korjais 775 kg- Kolhosi kylvi gektariil 48 kg v ä h e m m ä n , ku yksityin talonpoika, mut korjais 280 kg e n e m m ä n . Kuin paljo puhast jyväkorjahust sai yksityin talonpoika ja kolhosi yhelt gektarilt? 96. 1913 vuueel oli Vennäeel saautettu 28 800000 t kivihiilt, mikä ono vaa puulet siint, mitä SSSR-s saautettii 1931 v. 1932 v. kivihiilen saaukki oli 7 400 000 t suuremp, ku 1931 vuueel. Paljok kivihiilt saautettii 1932 v.?

Kymnänosalukuloin numeratsia. 97. Mont saatta ossaa metriä on 3 k y m m ä n ä n n e e s osas, 7 kymm ä n ä n n e e s osas? Mont tuhatannetta ossaa ono 7 s a a n n e e s osas metriä, 7 kymm ä n ä n n e e s osas metriä? 12

98. Mont saannetta ossaa metriä ono 3 dm 5 sm? Mont tuhatannetta ossaa metriä ono 5 dm 5 sm? 99. Hiinonna saannehiks osiks: 1 k y m m ä n ä n n e t t ä ja 5 saannetta ossaa; 3 k y m m ä n ä n n e t t ä ja 4 saannetta; 4 k y m m ä n ä n nettä ja 7 saannetta. 100. Hiinonna tuhatansiks osiks: 2 saannetta 5 tuhatannetta; 3 kymmänännettä 1 saas; 2 k y m m ä n ä n n e t t ä 3 saannetta 4 tuhatannetta. 101. Lue ja kirjuta ilman kletkoja jokko k y m m ä n ä n o s a l u k u , kumpa o n o kirjutettu kletkooi. Ykköist

Kymmänännet

2

7

Tuhatannet

5

7 8 3

7 2 4

5 6

5

3

7

Saannet

102. Lue kymmänosaluvut: 3,5 1,72 3,048

0,5 0,03 0,43

1,25 0,05 0,011

0,25 2,04 3,105

3,42 3,05 2,408

0,75 0,34 0,102

103. Kirjuta osaluvut: 7 k y m m ä n ä n n e t t ä ; 8 saannetta 145 tuhatannetta; 2 kokonaist ja nettä; 3 kokonaist ja 48 saannetta; 1 kokonain netta; 5 kokonaist ja 5 tuhatannetta. 104. Muuta metrilöiks nimetysluvut ja kirjuta osalukuloiks. 3 m 3 dm 5 dm 3 sm

3 8 1 6

m sm m m

0,84 0,025 0,408

75 s a a n n e t t a 5 kymmänänja 35 tuhatanneet k y m m ä n -

8 sm 2 m Л dm 6 sm 4 mm 5 dm 8 sm 2 mm 2 dm 5 sm A sm 3 mm.

105. Muuta rupliks: 3 r. 75 k.; 3 r. 5 k.; 65 k.; 1 kop. 13

106. Muuta kilogrammoiksi 1 g; 25 g; 325 g; 25 A* 72 107. Kirjuta kokonaisiks nimetyslukuioiks: 0,7 rupi. 2,7 .

2 kg 5 g

0,05 rupi. 7,2 m 2,34 m 0,002 m 0,25 . 0,05 „ 0,48 . 0,032 „

108. Hiinonna metrin saannehiks osiks: 0,1 m; 0,3 m; 0,7 m. Hiinonna s a a n n e h i k s osiks: 0,3; 0,4; 0,1; 0,9; 0,6; 0,8; 0,7. 109. Hiinonna metrin tuhatansiks osiks: 0,03 m; 0.3 m; 0,25 m; 0,67 m; 0,47 m. Hiinonna tuhatansiks osiks: 0,01; 0,08; 0,3; 0,35; 0,24; 0,1. 110. Muuta metrin k y m m ä n ä n n e h i k s osiks: 0,10 m; 0,20 m; 0,50 m; 0,100 m; 0,200; 0,700. 111. Muuta metrin saannehiks osiks: 0,030 m; 0,050 m; 0,180 m; 0,240 m; 0,870 m; 0,520 m. 112. Lyhennä osaluvut: 0,10; 0,30; 0,100; 0,300; 5,30; 0,230; 4,500. 113. Näytä, k u m m a t osaluvut ovat yhtsuuret: 3,5 3,05 2,50 3,050

4,305 4,035 4,350 4,35

1,200 7,5 8,03 1,2 7,500 8,030 1,020 7,50 8,3 1,002 7,05 8,300

114. Mil erittäät osaluvut: 0,3 ja 0,30? 1,2 ja 1,200? 8,05; ja 8050? 115. Muuttuutko luvut, jos oikiast puulest visataa nulät pois: 0,30; 30; 1,700 1700; 4,500 4500; 3150; 31,50? 116. Kumpa luku o n o s u u r e m p : 3 tali 2,97? 0,5 tali 0,499? 117. Poika juuksi minutiis 0,287 km, a tytökkäin 0,3 km. Kumpa juuksi selvemmäst? 118. Kirjuta kymmänänosalukuloiks: 3 r. 50 k; 3 kg 400 g; 2 km 350 m; 400 g; 50 kop. 119. Kirjuta moninimetyslukuloiks: 11,2 kg; 3,02 kg; 2015 kg; 34 t; 7,05 /; 5,7 /. 120. Hiinonna k y m m ä n ä s o s s i i : 2,5; 32,4; 35,8; 62,3; 76,9. 14

121. Hiinonna saanehhii ossii: 3,4; 7,5;

3,25;

7,32;

12,3; 12,35.

122. Kirjuta kokonaiseks luvuks osaluvun kera: 24 kymmänännettä; 243 k y m m ä n ä n n e t t ä ; 340 saannetta; 650 saannetta; 415 saannetta. 123. Kirjuta luvut nummeriloil: 0,1 min; 0,8 min; 1,2 min; 42,3 min; 37,5 min; 180,4 m i n ; 56,4 tuh; 48,4 mlrd; 37,25 m l r d . 124. 1913 v. Vennäeel saautettii tinnaa 1,3 tuh. t., a sinkkiä 2,3 tuh. t. 1932 v. SSSR-s tinnaa saautettii 38,3 tuh. /., a sinkkiä 28,5 tuh. /. Kirjuta nummeriloil tävvet luvut. 125. 1928 v. SSSR-s oli tehty maatalohusmassiinoja 140,3 min. ruplaa, a 1932 v.—412 min. ruplaa. Kirjuta luvut nummeriloil. 126. Kirjuta luvut 100, 300, 1200, 4500 tuhatan osis. Kirjuta luvut 780 000, 900 000, 78 400 000, 70 500 000 28 400 000 miljoonin osis.

Kymmänosalukuloin

lissäämiin ja vähentämmiin.

127.

0,7 + 0,5 — 0,4 0,8 + 0 , 6 - 0 , 5 1.4 — 0,8 + 0,4 2.5 — 0,7 — 0,9

128

0,4 + 0,02 — 0,25 0,8 — 0,25 + 0,45 1.4 — 0,15 — 0,45 2.5 + 0,15 + 0,35

129.

0,75 + 0,5 — 0,15 — 0,4 1,4 + 1 , 8 5 — 1,15 — 0,7 2,75 + 1,5 — 1,7 — 0,3 2,1 — 0 , 7 — 0 , 5 + 3,7

130.

18,37 + 9,2 — 7,07 15,2 + 3,75 — 2,5 27,56 + 1 3 , 7 4 — 25,15 8,275 + 1 , 3 6 2 — 1,747

131.

( 3 , 7 5 - 1 , 9 ) + (0,78 — 0,63) (5 — 0,45) + ( 3 — 0,044) (5,62 — 3 , 4 2 5 ) + ( l , 7 + 0,105) (17 — 2,365) + (3 - 0,435)

1,4 — 0,5 + 0,1 2,8 — 0,3 + 0,5 4,3-1,2-0,4 8 - 2,5 + 0,7

1,6 + 2,8 — 3,9 2,7 + 3 , 5 - 4 , 8 3 , 2 - 2 , 3 + 1,7 4,1 — 3,4 + 2,6

1 , 8 + 1 , 2 — 0,3 — 0,7 3 , 7 + 1 , 5 — 2,8 — 0,7 0,15 + 0,85 — 0,3 + 0,5 0,17 + 0,83 — 0,8 + 0,4 3,2 — 0,75 + 4,3 — 0,65 + 2,1—0,45 + 3,2-1,25 +

0,15 — 0,09 0,05 — 0,78 0,75 — 0,07 0,15 — 0,64

7 , 3 4 + 1,26 — 0,75 — 1,2 1,85 + 1 , 1 5 — 0,64 — 0,16 9,748 + 0,012 — 3,115 — 1,275 3,456 + 8,6 — 2,3 — 4,506

15

(4,8 + 0,375) - (0,725 — 0,15) (7 — 3,148) + (2 — 0,552) (2 — 1,421) + (0,6 — 0,379) (6 — 1,227) + (5 — 2,473) 132. Moskovaas janvarikuun keskoin temperatuuri ono 11,1° alle nulän, a ijuulikuun keskoin ono 18,9° yläpuuleel nulän. Monel graadussiil ijuulikuun temperatuuri ono korkiamp janvarikuun temperatuuria. 133. Kiistajuuksomises yhen ja saman matan ensimäin poika mäni 22,5 sek., toin — 21,8 sek, kolmas 20,7 sek. Kuin kiiremmäs toisia poikia juuksi kolmas poika? 134. Oppilapseel oli 2,75 rupi. Niist hää 0,75 rupi. hukkais kraaskooi ja suttii, 1,75 rupi. kirjan ostoo. J ä ä n n ö k s e t hää maksoi piletist katokkaa. Kuin paljo otetaa katokkapiletist? 135. Yhen heppoisen pluuga painaa 0,29 9, ja se kyntää 1,3 dm syvält. Kahen heppoisen pluuga painaa 0,^8 9 ja kyntää se 2,5 dm syvält. Paljoa e n e m m ä n painaa kahen heppoisen pluuga? Kuin paljoa syvempää se kyntää? 136. Pluuga maksaa 11,15 rupi. Kolhosille annetaa ostoos 0,47 rupi. skitkaa. Kuin paljo kolhosi maksaa pluugast? Kuin paljo kolhosi maksais pluugast, jos skitka suurennettais viii 0,28 ruplaal? 137.*

8,3 — 3,12 + 7,14 — 8,12 17,2 + 3,18 — 2,7 + 3,12 4,21 — 0,937 + 8,23 — 1,453 8,2 - 0,42 — 0,93 — 2,35 11,17 — 2,48 — 5,7 + 2,81 4,46 — 0,86 — 1,4 - 0,7 5,69 — 0,37 — 1,42 + 1 , 1 1,5 — 0,075 — 0,78—0,645

138.

(37,8 + 7 , 8 ) - ( 1 2 , 8 + 5,3) (7,14 + 0,58)-(9,42 —7,8) ( 3 , 3 - 1 , 9 ) -(2,75 + 1 , 0 5 ) (6,29 - 0,34) —(0,9 + 0,95) +1,93) (1,79 + 2,8)—(0,75 - 0,3) ((5,2 5 , 2— - 3 3,4)+)2,73 ,4; 0,723)+(l,023 + 7) (1,55 + 2,88)—(11,7 — 8,27) (1 — —0,723 139. Lue tablitsa Hukkahukset Niittomassiinan tekömist vart. Ensimäiseel savotaal Materiaalii Tyypalkkaa Cehan hukkahuksii Savotan hukkahuksii

16

. . . . . . .

Toiseel savotaal

82,25 rupi. 17,06 „

39,18 rupi. 21,82 „

55,73 . 11,68 „

50,47 10,64

. .

Kummaal savotaal ja kuin tekömiin h u u k i a m m a k s ? 140. Lue tablitsa

paljool tulloo

niittomassiinan

Hukkahukset 100 materiametrin tekömises Satanjan mukkaa 21,27 rupi.

Raakamaleriaalii Tyypalkkaa Sosstrah £ehan hukkahuksii Fabrikan hukkahuksii

3,85

.

1.56

,

5,31 0,91

„ .

Vastaplaanun mukkaa 20,95 rupi. 3,47 „ 1,4 4,48 0,8

. . .

Kuin paliool ovat hukkahukset piinemmät vastaplaanun mukkaa?

Prosenttireknatuksia. 141. Luunnontiitoa vart neljännehel grupal ono annettu 96 3 tunnia. -g täst ajast männöö elokkahhiin oppimissee. Mont tunnia se ono. 2

4

7

142. Pittää luvustaa: -j- luvust 720; -g- luvust 720; Iuvust 1300;-g- luvust 1300; 1,01 luvust 7200; 0,15 luvust 7200. 143. Elektroprovodakatuska painaa 1 kg, provodan pittuus ono 160 m. Oppilaps leikkais — 0,3 kg tästprovoodast. Mont metriä sitä viii jäi? 144. Piirrä kvadratti, k u m m a n puuli ono 1 dm. J a a se 100 kvadrattikletkaa. Tii mussaks 1%; 5%; 15% täst kvadratist. 145. Lövvä 1 % lukuloist: 300; 900; 2400; 7500; 10000; 32400; 75 000. Luvusta 3%, 40%, 75% samoist lukuloist. 146. 17% luvust 2800 pittää lisätä 8% samast luvust. 15% luvust 4500 pittää lisätä 13% luvust 2500. 147. Tyyläin saap palkkaa keskoisest 200 rupi. kuus. Hukkajaa hää: toittoo 45% täst summast, vatieraa 18%, vaattiilooi 20%, kulttuuri-tarpehii 5 % . J ä ä n ö s s u m m a m ä n n ö ö toisii asjooi. Mont ruplaa hukkajaa tyyläin kuus toittoo, vatieraa, vaattiilooi, kulttuuri- ja muihe tarpehii? P o p o v . A r i f m e t t i s i a — 2.

17

148. Tyyläiseel hoitokassaas ono 200 rupi. Vuuvees neet rahat tuuvat 6% polsia. Mont ruplaa se ono? 149. Yhel ga satavuutist metsää kasvaa 600 puuta. Niist ono 75% petäjää, 15% kuusta, 10% koivua. Mont puuta jokko porodaa kasvaa täi gektariil? 150. Luvusta: 1% luvust 1500 1% „ 2 500 1% „ 37000

7% luvust 8500 7% „ 10300 7% „ 16000

1% luvust 10000 17% . 10000 25% „ 10000

151. Rautaruudaas ono 60% rautaa. Tyyläin ruudaa saaut taa päivääs 1 t 200 kg. Kuin paljo rautaa saavvaa täst ruudast? 152. Opis ono 400 oppilast. Heist 65% ono pioneeriloja. Mont pioneeria ono opis? 153. Opis ono 400 oppilast. Heist 75% ono nuuriin sotiviin jumalirnattomiin jaceikan osamiiheen. Mont jumalimattomiin jaceikan osamiistä ono opis? 154. Kois ellää 3500 inmihist. Lapsia 9 vuutee nas ono 15%, 9 v. 16 vuutee nas — 1 2 % , kesenkasvuisii 16 vuuvvest 18 vuutee — 3 % . Muut ovat täysikkäisii. Mont last, kesenkasvuist ja täysikkäist ono täs kois?

Oikianurkkaisen parallellepipedin ja kuuban pinta ja tilavuus. 155. Piirrä monikas erilain kuuban harotus, kylki kuubaal o n o 5 sm. 156. Kuuban kylki ono 10 sm. Luvusta kuuban koko päällyksen pinta. 157. Luvusta koko päällyksen pinta kuubaal, k u m m a n kylki o n o 1 m; 1 dm; 15 sm; 50 sm. 158. Piirrä parallellepipedin harotus, kylet kummaal ovat 3 sm, 2 sm ja 2 sm; 3 sm. 2 sm ja 4 sm. 159. Luvusta koko päällyksen pinta parallellepipediil, kumman kylet ovat: 2 dm, 5 sm ja 5 sm; 5 sm, 2 sm ja 2 sm; 3 m, 2 dm ja 2 dm. 160. Komnatti ono oikkianurkkaisen parallellepipedin mukkain, k u m m a n pittuus, levehys ja korkius ovat 8 m, 5 m ja 4 m. Luvusta maan, laen ja seiniin pinta. 161. Parellellepipedit ovat 10 sm, 25 sm ja 100 sm pität, 18

a levviät ja korkiat—1 sm. Kuin suuri ono jokko parallellepipedin tilavuus? 162. Luvusta parallellepipedin tilavuus, kummaal pittuus, levehys ja korkius ovat: 8 sm, 5 sm, 1 sm. 4 sm, 12 sm, 1 sm.

9 dm, 5 dm, 1 dm. 18 sm, 7 sm, 1 sm.

163. Parallellepipedin pohjan pinta ja korkius ovat: 100 kv sm ja 1 sm 4 kv m ja 1 m 250 kv sm ja 1 sm 25 kv m ja 1 m. 9 kv m ja 1 m 16 kv m ja 1 m. Lövvä jokko parallelepipedin tilavuus. 164. Parallelepipediil ono pittuus, levehys ja korkius 15 sm, 4 sm ja 4 sm. J a a pääs se sloiks ja bruuskiks ja sil viisii luvusta senen tilavuus. Luvusta parallelepipedin tilavuus, k u m maal pittuus, levehys ja korkius ovat 4 sm, 5 sm ja 6 sm; 12 sm, 10 sm ja 10 sm. 165. Luvusta kuubiin tilavuus, kumpiin kylet ovat 1 m ; 2 m ; 3 dm; 4 dm; 5 dm; 6 dm; 7 dm 8 sm; 10 sm; 20 sm. 166. Luvusta tilavuus ja koko päällyksen pinta parallelepipedoil, kumpiin kylet ovat: 3 dm, 1 dm 8 sm 2 m, 12 dm, 12 dm 8 sm, 8 sm, 2 dm 5 sm 25 dm, 20 dm, 25 sm, 12 dm, 8 dm, 5 dm 1 m, 2 dm, 2 dm 167. Luvusta parallelepipedoin tilavuus, jos heijen pohjiin pinta ja korkius ovat: 24 kv sm ja 5 sm 72 kv dm ja 15 dm

128 kv sm ja 25 sm 72 kv dm ja 25 dm

168. Klaassaas ono 36 oppilast. Jokko oppilapseel pittää olla 6 kubam. huukua. Klaassan pittuus ono 9 m, levehys б m, korkius 4 m. Tapajaaks huukua klaassaas? 169. Mittaa oman klaassan pittuus, levehys ja korkius Luvusta huukun tilavuus enstää kubadesimetrilöis ja siis muuta neet kubametrilöiks. Tapajaaks huukua klaassas, jos jokko oppilapseel pittää 6 kubametriä? 2*

19

170. Elohuunehees pittää inmihisel olla 30 kubametriä huukua. Talonpojan pertin s u u r u u s ono 8 m, 6 m ja 3 ra. Siin ellää б-henkiin pere. Kuin paljool ono h u u k u n tilavuus piinemp, ku pitäis olla? 171. Kolhosii stroitettii koti. Komnatin suuruus yht henkiä vart ono 4 ra 5 dm; 2 ra; 3 ra 5 dm; kaht henkiä vart: 4 m 5 dm; 4 tn; 3 m 5 dm. Tapajaaks siin h u u k u a ? Norma ono 30 kubametriä inmihist vart. 172. Oikianurkkaiseel laksuul k u m m a n puulet ovat 20 m ja 30 ra, pittää harottaa liivaa 3 sm. paksult. Mont vankkuria pittää liivaa, jos 1 kubametri sitä painaa 1500 kg? Vankkuriil m ä n n ö ö 500 kg liivaa. 173. 1 kubametri jäätä painaa 900 kg. Kuin paljo painaa 1 kubadegim. jäätä. 174. Rekkee pantii 6 oikianurkkaist jääbruskaa. Jokko bruska ono 15 dm pitkä, 4 dm levviä ja korkia. Kuin paljo neet bruskat painaat, jos 1 kubadepim. jäätä painaa 900 gr? 175. 1 kubametri puulikuivia koivuhalkoja painaa 450 kg. Väittäjä ottaa 3 J / 2 kubametriä. Kuin paljo painaat neet halot? 176. Tavvaravakkooni voip ottaa 16 / 500 kg gruusaa. Voipko se ottaa 30 kubametriä tuureht koivuhalkoa? 30 kubametriä puulikuivaa halkoa? 1 kubam. tuureht koivuhalkoa painaa 630 kg, a puulikuivaa — 450 kg. 177. Silossihavvan pittuus, levehys ja syvyys ono 4 m, 4 m ja 4 ra 5 dm; 1 kubam silossaa painaa 9 c. Monelle lehmälle tapajaa silossaa täst havvast, jos jokko lehmälle annetaa vuuvees 28 p? 178. Faabrikka laati tyyläisille ruuhtihoitopaikan, k u m m a n pittuus, levehys ja korkius ovat 50 ra, 10 ra ja 3 ra. Mont ^entneriä ruuhtiloja t ä n n e männöö, jos 1 kubam ruuhtiloja keskoisest painaa 5 f ? 179. Koperatiivaas ono sklaatu ruuhtiloja vart, k u m m a n pittuus, levehys ja korkius ovat 30 ni, 10 ra, ja 3 ra. Ruuhtit ottaat -g- täst sklaadust. Mont ^entneriä ruuhtiloja ono sill» jos 1 kubam ruuhtiloja painaa 5 p? 180. Fundamenttiä vart kaivettii hauta, k u m m a n yhtehiin pittuus ono 60 ra, levehys 1 ra, syvyys 8 dm. Mont tonnia maata kaivettii, jos 1 kubam. maata painaa 1 t 500 kg? 181. Hiinonna kubadegmetrilöiks. 2 kubam.; 12 kubam. 250 kubadm; 3,2 kubam; 0,75 kubam. 182. Hiinonna kubasantimetrilöiks: 5 kubadm 18 kubadm 340 kuubasm. 5,25 kuubadm; 0,075 kuubam. 20

183. Muuta kubametrilöiks: 2 kubam. 250 kubadm-, 3 kubam 25 kubadm-, 300 kubadm. Tulokset kirjuta kymmänäosalukulois. 184. Muuta litroiks: 3 1 150 kubasm; 250 kubasm; 1 1 25 kubasm. Tulokset kirjuta kymmänäosalukulois.

TOIN OSA

Pääsreknatuksia ja esimerkkilöjä. 185. Tyyläin päivääs sorvais 15 suurt veerua ja 15 piint. 4 Suurest veerust hää sai 36 кор., piinest —-g- tätä maksoa. Kuin paljo hää sai päivääs palkkaa? 186. Kolhosnikka teki yhes kuus 25 tyypäivää; toisees — 29. Vlljanjaoos vuuvven lopus hää toisest kuust sai jyvviä 48 kg e n e m m ä n ku ensimäisest. Mont killoa jyvvää hää sai toisest kuust? 187. 36 15 66- 15 17-9 18- 2 - 9 16 10 25- 4 - 3 35 2 2 - 2 24-15 88-115 18-9 18-18 15-19 25-12 35-8 16-15 28- 15 25-9 45 18 19-29 125-24 145-8 188. 3 6 - 8 125-8 1 2 5 - 2 - 3 340-6 1 8 - 1 5 - 7 - 2 9 16 125— 25 5 4 - 8 225-8 125-6 250-6 12- 9 + 1 - 5 6 12-125 — 250 72 • 8 450 • 8 450 • 6 750 6 16 • 25 — 8 • 25 24 • 125 — 500 189. Kolmiil vankkuriloil viitii 12 J:9

7l:6

8|Ч0

:8

12|:9

6-4 : 10

4

:6

4

:8

4 :6

4

:6

4 :4

4

:4

4

3 . 5 :6

1

3

1(

4

486. ( | - : 2 + 1 ± : 2 ) . 4 ( 4 : 2 + ^ : 2 ) (1=2-1:2). 6

2|:8

• 4 ( « : в) • 2

3—: 4 5

: 6

#

(lI:3-±:3).4(1:2).8

(|.4 + f.4):10(li:2 +

|.4):3(i:3).9

( f 4+ f 2 . 8 ) : 1 0 ( 3 i : 4 - | ) : 5

(1.9):3

487. Kahes otsaas siitsaa oli 13 j m. Yks otsa oli 2 j m pitemp toist. Mont metriä siitsaa oli kummaskii otsaas? 488. Ossettii 17 m hurstivaatetta ja 8 m flanelia. Hursti1 7 vaate maksoi 25у ruplaa. Metri flanelia oli jg ruplaa kaliihemp hurstimetriä. Mont ruplaa hukattii ostoo? 489. Kaks naisikkobrigadaa noisiit 10 kiistaamaa. Yksi brigaada, k u m m a a s oli 12 henkiä, kitki 10 päivääs 24 ga pellovast. 4*

51

Toin, 10-henkiin brigaada kitki 10 päivääs 22 у ga. Kumm a a s brigadaas naisikko kitki e n e m m ä n maata päivääs ja kuin paljoa e n e m m ä n ? 490. Yhen ganiittyheinän lyymisest kirjutettaa 4 у tyypäivää; 1 gektarin heinän korjaamisest saattoloihe kirjutettaa 5 y tyypäivää. Kaks kolhosnikkaa löivät ja korjasiit 1 ga heinää. Yks heist sai l y päivää e n e m m ä n ku tein. Mont tyypäivää kirjutettii kummallekkii?

Luvun osan löytämiin. 491. Mont metriä o n o 0,3 kml

0,7 km!

5 у km f 33

492. Mont litraa o n o 0,6 kubam? 0,2 kubaml щ kubaml 493. fleroplaani lentää tunniis 240 km. Mont kilometriä se 5 lentää 0,3 t u n n i i s ? ^ t u n n i i s ? 0,75 tunniis? 494. Kynnettii 63 ga m a a t a : ensimäiseen päivään 0,3 täst maast, toiseen — 0,25 ja kolmanteen — jäänös. Mont gektaria kynnettii jokko päivä? 495. Inmihisen keskoin paino ono 64 kg. Luut painaat 0,3 täst, muskulat 0, 45. Mont killoa painaat m u u t ruumehen osat ? 496. Lövvä у luvust 2; у luvust 3; g- luvust 5; у luvust 6; 2

4

2

3

У luvust 2; у luvust 3; у luvust 3; у luvust 6. 497. Kuin suuri osa krugast ono 10% hänest? 2 0 % ? 40%? 80 %? 25%? 50%? 75%? Vassukset a n n a prostois osalukulois. 498. Vaiha annettu prosenttiluku prostoil osalukuloil: 10% luvust 25 20% 25 B 25% „ 25 50% . 25

75% luvust 360 75% „ 50 75% „ 4 75% „ 70

40% luvust 25 40% „ 75 50% „ 120 60% , 240

499. Fiskulttuuraa neljännehel grupal pittää olla 40 tunnia vuuvees. Niist 10% o n o upraznenjoja, k u m m a t vahvistaat 52

muskuliloja, 2 5 % — o n o tiukkuloja, 10%—liikkumista. Mont tunnia ono annettu muskulilloin vahvistamisee, tiukkuloihe ja liikkumissee ? 500. Neljännehel grupal kuuspäivikkees ono 25 oppitunnia, niist 20% ono matematiikan oppitunniloja. Mont matematikan oppitunnia ono neljännehel grupal kuuspäivikkees? 501. Yhen rautatonnin sulattammiin tulloo savotalle m a k samaa 120 ruplaa. Materiaali maksaa 40% täst s u m m a s t , tyypalkka 25%; polttomateriaali — 20%. Mont ruplaa maksaat materiaali ja polttomateriaali yhen rautatonnin sulattamis e e s ? Mont ruplaa m ä n n ö ö tyypalkkaa ? 502. Tyyläiseel hoitokassaas ono 216 ruplaa. Kassa maksaa osamiihelle 6% vuuvees. Kuin paljo rahhaa tyyläiseel o n o 10 kuun p e r ä s t ? 503. Sluuzassi antoi hoitokassaa vuuven alus 150 ruplaa, a 4 kuun peräst viii 120 ruplaa. Hoitokassa maksaa 6% vuuvees. Kuin suuri s u m m a tulloo näist rahoist vuuven lopus ?

Luvun löytämiin annetun osan mukkaa. 504. Ensimäisees grupas ono 45 oppilast, k u m m a t ono kolmas osa kaikist opin oppilapsist. Mont oppilast ono o p i s ? 505. Lapsia 16 vuutee nas o n o linnaas 85 400. Hyy ovat neljäs osa koko linnan väest. Kuin paljo ono linnaas väkkiä? 506. Lövvä tiitämätöin luku x, jos A x = 11,5

~2 x = 3,25

0,1 л; = 0,75.

3

507. Oppilapset j tunniis männiit 3 km 600 m. Mont kilometriä männööt hyy tunniis, jos noisoot m ä n ö m ä ä samal viisii? 508. Lövvä tiitämätöin luku, jos jx=15

jx=15

0,9 л: = 45

0,3л; = 4,2

- | л : = 30

|-jc=15

0,9 x = 126

0,3^=15,6

5

/

3

509. Tiitämättömän luvun у

ono 255.

2

Kuin paljo o n o y 53

täst luvust?

Tiitämättömän luvun 0,4 ono 1248.

Kuin paljo

5

ono -g täst luvust? 510. 1,4 ga saatii 1680 kg jyvvää. Kuin paljo jyvvää saatii ga s a m m a a peltoa? 511. 0,8 kubam jäätä painaa 720 kg. Kuin paljo painaa 1,35 kubametriäl 3

512. Postikyyhkyläin у tunniis lensi 96 km. Mont kilometriä hää voip lentää 1,4 tunniis, jos noisoo lentämää yht selväst? 3

513. Miä hukkasin у omist rahoist ja miulle jäi viii 2,4 ruplaa. Kuin paljo rahhaa miul oli? 514. 1 kubam tuurehta koivuhalkoa hävittää vuuvees 0,8 veest, kumpa oli halkoloin sises ja se ono 180 litraa. Mont litraa vettä viii j ä ä p 1 kubam halkoa vuuvven peräst ? 515. 1932 v. sovhosit ja kolhosit antoit 75% kaikest viljast, k u m m a n riikki saautti. Kolhosit antoit 140 min. f, a sovho- i sit 25 min. f . Kaik m u u vilja oli saatu yksityisilt talonpoilt. Kuin paljo antoit yksityist talonpojat?

Kolminurkkain. 516. Laahi oikianurkkain kolminurkkain, k u m m a n katetat ovat 3 sm ja 3 sm; 3 sm ja 4 sm. 517. Sirkkulin ja lineikan avul laahi tasapuuliin kolminurkkain, k u m m a n jokko puuli ono 3 sm. 518. Piirrä kvadratti, k u m m a n jokko puuli ono 3 sm ja jaa se kahtee yhelaisee kolminurkkaisee. Lövvä jokko kolminurkkaisen pinta.

54

519. Piirrä oikianurkkain, k u m m a n puulet ovat 4 sm ja 3 * sm. J a a se kahtee yhelaisee kolminurkkaisee. Lövvä jokko kolminurkkaisen pinta. 520. Luvusta oikianurkkaisiin kolmnurkkaisiin pinnat, kum' piin katetat ovat: 15 sm ja 8 sm, 7 sm ja 5 sm; 24 sm ja 13 ,' sm; 50 m ja 27 m; 1 m 4 dm ja 7 dm. 521. Mittaa kolminurkkaisiin, k u m m a t ovat näytetty kuvas 2, kaik puulet. Lövvä niijen puuliin s u m m a ja jokko kolmi: nurkkaisen pinta. 522. Tasakupehisen kolminurkkaisen kaikkiin puuliin summa ono 145,5 m. Senen 2 puult ono 2,4 m pitemp kolmatI ta. Kuin pität ovat kaik puulet? 523. Tasakupehisen kolminurkkaisen kaikkiin puuliin s u m ma ono 13,05 sm. Senen kahen yhtsuuren puulen s u m m a ono 6,35 sm suuremp kolmatta puult. Kuin pität ovat kolminurkkaisen kaik puulet? 524. Maatykyn ympäär, kumpa ono oikianurkkaisen kolminurkkaisen kuvvaa, kaivettii kannaava. Yhen katetan pittuus ono 45 m; toin katetta ono 35 m p i t e m p ; kolmais puuli ono I 11,8 m pitemp toist katettaa. Kuin suuri ono maatykyn pinta ja kuin pitkä ono kannaava?

Temperatuurin grafikka. 525. Kletkapaperiil (kuva 3) ono näytetty viirun otsiil huukun temperatuuri, k u m p a oli aprelikuus. Oikiaal viiruul OX

I

г

3