Lue ja opi suomeksi 2 [PDF]

Zitiervorschau

HELI

LUMME

LUE

JA

OPI

SUOMEKSI

2

TIETOSANOMA

LUE

JA

OPI

SUOMEKSI

2

HELI

LUE

LUMME

JA

TIETOSANOMA

OPI

SUOMEKSI

2

on kopioiminen ja tekij\303\244noikeus(574/95) mukaisesti kielletty ottamatta Suomen valtion ja

T\303\244m\303\244n teoksen

tekij\303\244noikeuslain

asetuksen lukuun

ry:n

Kopiosto

(404/61)

tekem\303\244ss\303\244

sopimuksessa tarkemmin

osittaista m\303\244\303\244ritelty\303\244

opetustarkoituksiin.

kopiointia

Lumme

\302\251 Heli

Tietosanoma

Oy

19 C

Bulevardi

00120 Helsinki

puhelin

0800-12500

fax

693 3762

(09)

www.tietosanoma.fi

2., korjattu

painos

KL 88.2

ISBN 951-885-206-5 Kansi

Mikko

Kuutti

Kuvitus Jari Rasi

Taitto Satu

Paakkala

Gummerus

Kirjapaino

Oy, 2005

SIS\303\204LLYS

Kirjan

k\303\244ytt\303\244j\303\244lle

1

Menneit\303\244

2

Puhuttu

9

mahteja

23

vaieta

kieli uhkaa

3 Suomenkielenhistoriaa(Satu Tarkki)

36

4

Mit\303\244l\303\266ytyy menneisyydest\303\244mme?

45

5

Murheellisten

54

laulujen maa

6 Suomalaisiakirjailijoita ja tyylivirtauksia 7 Suomalaisia uskomuksia(SallaSaarinen) 8

\303\204\303\244risoikeistolaisuuden

9

Kulttuurin

10Ihminen

olla

voi

7 eri \303\244lyk\303\244s

voi

kivikaudella

15 Pacmanin

(Raija Saarelainen-Haila)

66 82

89 98

tavalla

110 eiv\303\244ttunne

lev\303\244kukinnat

13Kasvihuoneilmi\303\266

(Ulla Lumme)

maa?

ilmaston

12 Myrkylliset

Tarkki)

75

Euroopassa

ja kasvatus

ihmiskuva

11 Mukavan

14 Jo

nousu

(Satu

karata

rakennettiin

maiden

rajoja

(Pia Moisander)

122

k\303\244sist\303\244

132

hirrest\303\244

142

uusi tuleminen

153

lyhyesti

166

Kielioppi

1

Peruskielioppi

2

Adjektiivien

3

Lausetyyppej\303\244

187

4

Partisiipit

198

ja

adverbien

5 Lauseenvastikkeet

Sanasto L\303\244hteet

vertailuasteet

178

206

KIRJAN

K\303\204YTT\303\204J\303\204LLE

on

T\303\244m\303\244

kirja

auttaa kasvattamaan kirjoittamaan

luonnonilmi\303\266it\303\244

tai

lehtitekstej\303\244

tekstiin

eri

ja

alan

lauseenvastikkeita

harjoittavia

Kirjan Sanastossa

Kirjan

on

ja

sek\303\244luetun

t\303\244t\303\244

kirjaa

taivuttamista,

sanojen

2

suomeksi

opi

sek\303\244 ymm\303\244rt\303\244m\303\244\303\244n

k\303\244sittelev\303\244\303\244 asiateksti\303\244.

asiantuntijoiden

ja

suomalaista historiaa, kulttuuria,

15 erityisesti

tekniikkaa

sanastoa,

liittyy

opi suomeksi 1. Lue

opiskelijansanavarastoa

Kirjassa

tekstej\303\244.

Lue ja

kirjaan

jatkoa

varten

Tekstit

ovat joko

Jokaiseen

kirjoittamia.

partisiippeja

lausetyyppej\303\244,

tai

ymm\303\244rt\303\244mist\303\244, kirjoittamista

ja

puhumista

teht\303\244vi\303\244.

on sanasto,

lopussa

sanan

jokaisen

vieress\303\244

auttaa

kielioppi

tekemisess\303\244.Lis\303\244ksi

on

sanaluokka

sek\303\244tekstien

voi

apuna

opiskellaitsen\303\244isesti

jossa on selitetty

tai

sanat.

jossa sana esiintyy.

ja kappale,

teht\303\244vien ymm\303\244rt\303\244misess\303\244 ett\303\244

muita

k\303\244ytt\303\244\303\244

opettajan

tekstienlihavoidut

ja sanakirjoja.

kielioppi-

Kirjaa voi

ohjauksessa.

Iloa opiskeluun!

L\303\244mpim\303\244tkiitokseni autenttisia

olivat

tekstej\303\244

kollegoilleni ja

Eija

tuki kirjaa

paras

kirjoittaneillesek\303\244

nykyisille

Helsingiss\303\244 elokuussa

Heli Lumme

Sari

J\303\244rviselle,

Olasvuo-Murtolalle, tehdess\303\244ni.

ty\303\266tovereilleni

2002,

Kiitokset

jonka

idea

jonka kanssa my\303\266s kaikille

hyvist\303\244 vinkeist\303\244.

oli

k\303\244ydyt

kirjaan

k\303\244ytt\303\244\303\244

keskustelut

8

1

MENNEIT\303\204MAHTEJA C.

(Thyge

Kuvalehti

Tieteen

Bro,

on

Maailmanhistoriassa

ei

lukuisia

tietenk\303\244\303\244nvoi

ovat olleet

suurvallat

niin,

ett\303\244pienest\303\244

kehitty\303\244

mutta

erilaisia,

muodostuneet

aikoina

Eri

tyhj\303\244st\303\244.

l\303\244ht\303\266kohdiltaan

niill\303\244 on

my\303\266s

yhtym\303\244kohtia.

Ensimm\303\244iset

kiinte\303\244t,

10 \t000 vuotta

sitten. Paimentolaisina

ja hoitaa

maata

paikallaan

el\303\244neet

T\303\244m\303\244

karjaa.

ihmisyhteis\303\266t

pysyv\303\244t

aikaan

samaan

suunnan.

uuden

kehitykselle

aivan

muutti

radikaalisti

Yhteis\303\266n

elintapoja: kaikkea

ravinnonhankintaan.

Edellytykset

olemassa, ja

v\303\244hitellen

tarvittiin yhteis\303\266iss\303\244

yhteis\303\266t

Monissa

luotiin yhteis\303\266iss\303\244

ja kulttuuriltaan muun

joka

nyt

Suurissa

luonteen.

valtaa

p\303\266nkitt\303\244m\303\244\303\244n hallitsijan

vauraissa

kirjoitusj\303\244rjestelm\303\244,

k\303\244ytt\303\244\303\244

olivat

kasvamiselle

kaupunkimaisen

hallintoj\303\244rjestelm\303\244

est\303\244m\303\244\303\244n sekasorto.

vallankumous

en\303\244\303\244 tarvinnut

koon

yhteis\303\266jen

saivat

ihmiskunnan

neoliittinen

aikaa ei

Childen

jokseenkin

tapahtui

ett\303\244L\303\244hi-id\303\244ss\303\244 ja antoi

sek\303\244Kiinassa

viljell\303\244

Vere Gordon

arkeologin

englantilaisen

noin

syntyiv\303\244t

alkoivat

ihmiset

neoliittiseksi vallankumoukseksinimitt\303\244m\303\244muutos

ja

alueelle.

laajalle

levitt\303\244ytynyt

vaikuttaa sattumalta. Todellisuudessa

synty saattaa

maailmanmahti

joka on

mukailtu)

lyhennettyj\303\244

kertaa

monta

k\303\244ynyt

suurvalta,

on

ihmisyhteis\303\266st\303\244 kehittynyt

Suurvaltojen

12/1997,

kehittyneiss\303\244

muassa

helpotti

hallintoa. yhteis\303\266n

Ensimm\303\244iset valtiomaiset

ihmisyhteis\303\266t

sitten nykyisen Irakin alueelleEufratja Tigris-jokien korkeakulttuurit kukoistaneet ajalla syntyiv\303\244tkin vesireittien sen

valtiona,

ovat

l\303\244heisyyteen.

muun

rakentamistapa,

tulee

muassa alue

Jotta

muinaista

t\303\244ytt\303\244\303\244 tietyt

kriteerit.

ovat kriteerej\303\244 my\303\266skaupunkikulttuuri

5 500

vuotta

Vanhalla

varrelle.

vilkkaiden

tavallisesti

ihmisyhteis\303\266\303\244

voitaisiin

pit\303\244\303\244

K\303\244ytettyj\303\244tunnusmerkkej\303\244

asukasm\303\244\303\244r\303\244 (v\303\244hint\303\244\303\244n 5000),

ja vakiintunut

noin

muodostuivat

hallintoj\303\244rjestelm\303\244.

kiinte\303\244

Usein

asutus,

esitettyj\303\244

ja kirjakieli.

9

Kiinte\303\244ss\303\244valtiomaisessa

eri ammatteja

edustivat

onkin

Kansalaiset

ty\303\266njako.

sotilaisiin.

ja taiteilijoista

pappeihin

sepist\303\244

tunnusmerkkin\303\244

Yhten\303\244 valtion

vallitsi

ihmisyhteis\303\266ss\303\244

monipuolisuutta.

pidetty palveluiden

SUURVALTAHAAVEET

Kaikilla

jo

ollut

kadonneilla

mutta

yhteist\303\244.

Niit\303\244 on

paljon

laaja, valtakunnan

\tusein hyvinkin

Se edellytti

tehokkaasti.

suurvallat

Muinaiset

valtakunnan sis\303\244isest\303\244 kurista valloittamisesta. Joissakin

on

mielivaltaisesti

ovat

armeija

valtansa

oli

Esimerkiksi

Rooman

\tja

tasavallan

ollut

yleens\303\244

voima.

sotilaallisesta

-

ajanlaskun

sek\303\244

alueiden

vaikuttavat

l\303\244hett\303\244m\303\244ll\303\244 armeijansa

t\303\244ysin

Monet hallitsijat

p\303\244\303\244sseet

kimppuun. mutta heid\303\244n

my\303\266s

riski

ovat

on

joukossaan

varsinkin

hallitsijalle,

yhdist\303\244\303\244 my\303\266s

koossapit\303\244v\303\244

niemimaalla,

aluettaan.

laajentamaan

my\303\266sniit\303\244,

jos

h\303\244nen

oli vaara, ja armeijan edut meniv\303\244t ristiin, vallan ja valtiossa siirrytt\303\244isiin sotilasdiktatuuriin. valtakunnassa sotilaat nousivat valtaan aikana (510-27 eaa. = ennen ajanlaskunalkua).

suurvaltoja

on

v\303\244lill\303\244.

Jos hallitsijan

ottaisivat

Menneit\303\244

10

saattoi olla

horjuva.

poikkeustilanteissa

toimi

n\303\266yryytt\303\244vi\303\244 tappioita.

ett\303\244 sotilaat

keskeinen

aktiivisesti

valtansa

kansan

alue

valtiollinen

eri osien

valtion

uusien j\303\244rjestyksest\303\244 ett\303\244

sotasankareina,

kokeneet

Suuri

-

my\303\266s

osoittanut

ett\303\244niiden

keskitetty hallintoj\303\244rjestelm\303\244

laajenemispyrkimykset

jonkin lehdille

historian

ja

tapauksissa

pakkomielteelt\303\244: hallitsija

Niiss\303\244

se,

panostivat suurestisotavoimiin:armeijahuolehti

Siksi ne

jotka

Vaikka niiden

hyvi\303\244 liikenneyhteyksi\303\244

pyrkiv\303\244t

muassa

muun

yhdist\303\244nyt

on

valtakunnilla

merkitt\303\244vill\303\244

on ollut hyvin kehittynyt.

hallintokoneisto oli

aikoinaan

yksi

ainoa

\"valtionuskonto\342\200\235,

esimerkki

Erinomainen on

merkityksest\303\244

L\303\244hi-id\303\244ss\303\244 ja Pohjois-Afrikassa

alkamisen

eli vuoden

asema

uskonnon

islamin

on

uskonnon

voittokulku

600- ja

0 j\303\244lkeen).

joka

yhteiskunnassa. ollut

valtiollisesta

Arabian

700-luvulla jaa.

(= j\303\244lkeen

ja niiden

huomattavia, merkitys

ovat

on

kotiel\303\244imiksi.

kameli

vuohi,

sopivia

riisist\303\244

Ehk\303\244luonto

suurvalloista

ja

ratkaisi

on

T\303\244llaisia

ja hevonen.

lajeja

lajit

vehn\303\244st\303\244 tuli

kehittynyt

selitetty

muun

paljon el\303\244inlajeja, muun

muassa

joita h\303\244rk\303\244,

Amerikassa, Afrikassa ja Australiassa

viihtyiv\303\244t

v\303\244hemm\303\244n.

hyvin

Euroopan

Euroopassa

ett\303\244 suurin

ja Aasiassa,

hein\303\244kasveista

Villeist\303\244

alueilla n\303\244ill\303\244

k\303\244dess\303\244 sen,

juuri

vaikuttaneet

on

olivat el\303\244imi\303\244

toisiaan.

muistuttavat

viime

oli varsin

oli huomattavasti

sopivat

viljelykasveiksi

joiden ilmasto-olot muassa

perustuu

Muissa maanosissa

v\303\244h\303\244n. Asiaa

ja Aasiassa

kesytt\303\244\303\244

kotiel\303\244imiksi

Monet

verrattain

syntynyt

sill\303\244,ett\303\244 Euroopassa

lammas,

merkitt\303\244v\303\244sti

tai Aasiassa.

Euroopassa

sijainneet

korkeakulttuureja

voitiin

suuri

kulttuuriperint\303\266\303\266n.

kulkuun

maailmanhistorian

Useimmat

muassa

olleet

SYNTYSIJAT

VALTIOIDEN

suurvallat

ollut

kulttuuri

l\303\244nsimainen

nykyinen

ja Rooman

Kreikan

antiikin

on

j\303\244tt\303\244m\303\244ll\303\244 kulttuuriperinn\303\266ll\303\244

Esimerkiksi

j\303\244lkipolville.

pitk\303\244lti

henkiset

Niiden

omaper\303\244inen kulttuuri.

piirre on kukoistava, ja aineelliset saavutukset ovat

ominainen

suurvalloille

varhaisille

Kolmas

merkitt\303\244vi\303\244

osa

ja Aasian

muun

viljakasveja.

maailmanhistorian

alueella.

11

12

1

Etsi tekstist\303\244

Substantiivit

sanoille

(= samaa

synonyymit

tarkoittavat

sanat).

(mik\303\244?)

=

hukka

h\303\244vi\303\266, menetys,

kaaos =

(millainen?)

Adjektiivit

rikas,

=

varakas

suuri =

olennainen,

varhain

historiassa

ollut

=

=

aikainen

moni, usea

Verbit

= t\303\244rke\303\244

entisaikainen,

entinen,

=

merkityksellinen

t\303\244rke\303\244, huomattava,

=

(mit\303\244tekee?)

laajeta,

laajentua

=

tukea =

kohdistaa,laittaa

tai

rahaa

ty\303\266voimaa

johonkin,

satsata

=

Adverbiaalit (miten?) jyrk\303\244sti,

voimakkaasti

v\303\244h\303\244n kerrassaan,

= hiljalleen,

hitaasti

=

13

2 Selit\303\244

avulla.

k\303\244sitteet tekstin

vallankumous

neoliittinen

ihmisyhteis\303\266

kirjoitusj\303\244rjestelm\303\244

hallintoj\303\244rjestelm\303\244

ty\303\266njako

suurvalta

kulttuuri

korkeakulttuuri

3

Valitse oikea 1. Neoliittinen a)

ihmiset

vaihtoehto. K\303\244yt\303\244 teksti\303\244 vallankumous

eri puolille

vaelsivat

b) kiinalaisetkehittiv\303\244t c) ihmiset

2.

b) merien

c)

vuorien

d) kaukana

14

yhteen

muuttivat

Ensimm\303\244isetvaltiomaiset

a) keskelle

autiomaata.

ja jokienvarsille. suojaan. vesireiteist\303\244.

ett\303\244

maapalloa.

ihmiskuntaa.

asumaan j\303\244iv\303\244t

d) paimentolaiset

tarkoittaa,

apunasi.

paikkaan.

L\303\244hi-it\303\244\303\244n.

yhteis\303\266t

syntyiv\303\244t

3. Valtion

kriteereit\303\244

a)

asukasluku,

kiinte\303\244

b) uskonto,

muassa

muun

ovat

asutus

liikkuva

vahva

ja

p\303\244\303\244kaupunki

hallitsija.

tekniikka.

ja kehittynyt

c) armeija, sotasankaritja teatteri. d)

kiinte\303\244

asutus,

4. Muinaisille a) tehokas

c) vahva

hallitsija, vahva

heikko

5.

Tekstin

a)

virke \"Jos

uskontoja

parasta,

ett\303\244 sotilaat

6. Historian suurvaltojen a) ovat

h\303\244vinneet

kulttuurien

ett\303\244

tietyss\303\244

tilanteessa.

vallasta.

j\303\244ljet

kukoistivat

d)

kuolivat

muinaisissa

7. Korkeakulttuurien

kaupungeissa. vuosia

jo tuhansia

syntypaikka

a) niiden

ilmasto

b) niiden

el\303\244inlajisto

muissa

tarkoittaa,

ett\303\244

maailmasta.

c)

d)

valtiota

suistuu

viel\303\244nykyp\303\244iv\303\244n\303\244kin. n\303\244kyv\303\244t

c)

oli vaara,

maata.

b)

kotiel\303\244imet

ristiin,

maata.

johtaa

johtavat

meniv\303\244t

sotilasdiktatuuriin\342\200\235

siirrytt\303\244isiin

johtavat

ett\303\244 armeija

ja omaleimainenkulttuuri.

edut

armeijan

ja

hallitsijan

ett\303\244 sotilaat

d) oli mahdollista,

kulttuuri.

omaper\303\244inen

monta hallitsijaa

ett\303\244 ep\303\244todenn\303\244k\303\266ist\303\244, armeija

b) oli mahdollista, c) oli

yhteist\303\244

yksi

ja valtiossa

vallan

kirjakieli.

armeija ja monta eri uskontoa. armeija ja monta erilaista kulttuuria.

hallintokoneisto,

ottaisivat

oli

heikko

hallitsija,

d)

sotilaat

suurvalloille on ollut

hallintoj\303\244rjestelm\303\244,

b) heikko

ja

hallintoj\303\244rjestelm\303\244

ja

el\303\244inlajisto

ja

kasvisto

sitten.

on olivat

yleens\303\244

ollut

Aasia

tai Eurooppa,

koska

suotuisia.

(eli fauna

ja floora) olivat

villej\303\244.

eliv\303\244tsiell\303\244.

maanosissa

ei

ollut

ihmisi\303\244.

15

4 T\303\244ydenn\303\244tiivistelm\303\244\303\244n

alla olevasta

sanat

Valitse

sanat.

puuttuvat

taulukosta.

ihmisyhteis\303\266\303\244

el\303\244inlajisto

korkeakulttuureista

armeijan

tasavaltoja

viljelyskasveja

l\303\244ht\303\266kohdiltaan

valtioksi

uskontoa

uskonnolla

maailman mahtivaltioita olivat

Muinaisia

Kiina, Rooma,

puolilla maailmaa

syntyneet niill\303\244on

erilaisia,

my\303\266s paljon

eri

\t

ovatkin

suurvallat

Vaikka

sek\303\244 Inkavaltio.

Mongolia

Arabia,

It\303\244-Rooma,

Intia,

Persia,

Kreikka,

Egypti,

menneen

Jotta

yhteist\303\244.

ajan

voisi sanoa

sen ainakin

t\303\244ytyy t\303\244ytt\303\244\303\244 tietyt

5000

vakiintunut

asukasta,

valtiot Muinaiset

kriteerit.

olivat

Yhteis\303\266ss\303\244t\303\244ytyy

valta

sek\303\244

ett\303\244 diktatuureja.

oli heikko,

oli

oli

sotilaat

t\303\244rke\303\244 teht\303\244v\303\244: usein

samantyyppinen

ja kotiel\303\244imiksi kesytt\303\244\303\244

olla ilmasto.

samoja

Amerikassa,

tunnustettiin

syyn\303\244

Afrikassa

tai Australiassa.

vain

j\303\244seni\303\244.

Aasiassa

maanosien

Sek\303\244Aasiassa

ett\303\244

el\303\244imi\303\244 ja kasvattaa

. Vastaava ei

samoja

16

valtiossa

\t

My\303\266s

syntyi

on voinut Euroopassa. Osittain t\303\244h\303\244n

voitu

sill\303\244jos t\303\244rke\303\244,

vallan.

ottaa

saattoivat

maailman

Valtaosa

Euroopassa on

kummassakin

, mik\303\244l\303\244hensi yhteis\303\266n

yht\303\244

olla

ensinn\303\244kin

sek\303\244kirjakieli.

hallintoj\303\244rjestelm\303\244

asema hallitsijan

,

ravinnoksi

ole onnistunut

ja

5

Seuraavissa A)

Lue

tekstit

B) Miksi

ja

eaa.= ennen

Kiina

(Noin

Syntytapa:

Arabian niemimaa

Arabia

kaikkien

Sis\303\244maassa

joutui vuoteen

Hallituskaupunkina oli ensin Damaskos

on

seemil\303\244iskansojen

aikaa (n. 570-632jaa.)

reunaosiin.

niemimaan koko

jaa.)

Muhammedin

Ennen

suurvaltoja?

- VOITTOISA ISLAM

ARABIA

600-1258

olivat aikoinaan

Arabia

ja

alkua (ennen vuotta 0), alun (vuoden 0 j\303\244lkeen)

ajanlaskun

jaa. = j\303\244lkeenajanlaskun

KALIFIEN

taulukko.

sitten t\303\244ydenn\303\244

Kreikka,

suurvallasta.

muinaisesta

kolmesta

kerrottu

on

teksteiss\303\244

asuivat

valtioita

varsinaisia

beduiiniheimot.

634 menness\303\244 Muhammedin Medina,

sitten

alkuper\303\244inen

oli muodostunut

Islamin

synnyn

vain

j\303\244lkeen

kalifien, hallintaan.

seuraajien,

Arabian niemimaan

asuma-alue.

sijaitsevat

ulkopuolella

ja Bagdad.

Tuho: Jo 800-luvun kesken\303\244\303\244n sotivia irrottautuneita,

lopulla

Arabian

pikkuvaltioita.

niemimaalle

syntyi

Kun mongolit

keskushallinnosta

h\303\244vittiv\303\244t Bagdadin

1258, arabivalta-

kunta hajosi. Yhteiskunta:

Islam

Vaikutukset:

Kalifien

piti valtakunnan uskonnollisen

koossa. ja poliittisen

valtapiirin

levi\303\244minen

teki

islamista

alueen vahauskonnon.

Mustameri

nykyinen

Turkki

nykyinen

SaudiArabia

Arabianmeri

17

KREIKKA

-

eaa.)

alueeseen

kreikkalaiseen

kuului

Kreikan

yhdisti

330-luvulla eaa.

siirtokuntia.

Aleksanteri

Suuri

suurvallaksi,

jota yhdisti

sekakulttuuri

Kun

Tuho:

Kreikka

s\303\244ilyttiominaispiirteens\303\244.

eaa.) taloudellisia

ja

hallinnollisia

ensimm\303\244isen\303\244 eri p\303\244\303\244dyttiin

(31 eaa.)

ja lukuisia er\303\244\303\244nlaiseksi

j\303\244lkeen roomalaisvallan

entisell\303\244\303\244n. kulttuuri s\303\244ilyi pitk\303\244\303\244n My\303\266s

ei siis tapahtunut.

tuhoutumista

alueella

Kreikkalaisella

Yhteiskunta:

alueet

kreikkalaiset

valtio,

yhten\303\244inen

hellenismi.

rakenne

Suoranaista

ollut

lis\303\244ksiV\303\244h\303\244-Aasian rannikko

meritaistelun

Aktionin

siirtyi

Kreikan yhteiskunnallinen

kauteen,

Kreikka ei

antiikin

jakautunut

Kaupunkivaltioihin

Syntytapa:

vaan

KEHTO

KULTTUURIN

L\303\204NSIMAISEN

(Noin 700-146

jo

syntyi

arkaaisella

varhain

ns.

kokonaisuuksia,

Ateenassa

kaupunkivaltioita. j\303\244lkeenns.

hallintoj\303\244rjestelm\303\244kokeilujen

kaudella (800-500 kreikkalaiseen

kuitenkaan kaupunkivaltioissa harjoitettu kansanvalta ei vastannut demokratian vaatimuksia, sill\303\244 naisilla ja orjilla ei ollut oikeutta osallistua

Kreikan

demokratiaan.

nykyaikaisen kansankokouksiin.

Vaikutukset: niiden

kulttuurimerkitys.

kulttuurista ja

sivistyksen

havaittavissa

perusta.

omaksuivat

Eurooppaan. Klassisen antiikin

varsinkin yh\303\244

oli huomattavasti

merkitys

poliittinen

Roomalaiset

v\303\244littiv\303\244t ne kaikkialle

eurooppalaisen

se on

Kreikan valtioiden

kirjallisuudessa,

kulttuuriperint\303\266

j\303\244lkivaikutus

kuin

kreikkalaisesta

vaikutteita

Antiikin

pienempi

vaihtelee

kuvataiteissa,

onkin

eri aloilla, mutta

humanistisissa

nykyinen

nykyinen

Italia

Bulgaria

tieteiss\303\244

nykyinen

Espanja

nykyinen Turkki nykyinen

Algeria

V\303\244limeri

nykyinen

nykyinen

Libya

Egypti

Kreikkalaista asutusta (n. 700-146eaa.)

18

ja

eurooppalaiseen

ja latinasta

Kreikasta

filosofiassa.

kuuluvissa

kulttuuripiiriin

matematiikan,

biologian,

on paljon kaikissa kuten l\303\244\303\244ketieteen, tieteenalojen,

sanastoa

per\303\244isin olevaa kieliss\303\244. Useiden

t\303\244htitieteen

ja filosofian,

oppisanasto

on

kreikkalaisia t\303\244ynn\303\244

k\303\244sitteit\303\244.

nykyinen

nykyinen

nykyinen

KIINAN QIN-DYNASTIA

Taiwan

Thaimaa Ven\303\244j\303\244

(221-206 eaa.)

Qin

yhdistyi.

ensimm\303\244inen

vain

tuli

Shihuangdista

11 vuotta.

H\303\244nenj\303\244lkeens\303\244 Kiinan

jaettiin l\303\244\303\244nityksin\303\244 Han-suvun

jotka

kannattajille,

johtava ja valta

maanomistukseen.Hallitsijasukujen

alue

Kiinan

Yhteiskunta: Qin Maa jaettiin mittoja,

onnistui

keskitetysti

painoja ja

rakentamat

varsin

luomaan

lyhyess\303\244 ajassa

virkamiesten

johtamiin

Kuuluisa

aikaisemmin

valtioiden

keisarikunnan.

yhten\303\244isen

hallintopiireihin,

yhdenmukaistettiin. laink\303\244ytt\303\266\303\244

yhdist\303\244m\303\244ll\303\244 yksitt\303\244isten

kielt\303\244, kirjoitustapaa,

Kiinan muuri pantiin

pohjoisen paimentolaiskansoja

alulle

vastaan

suojamuurit.

Vaikutukset:

Qin loi perustan

Qin-dynastian 1911

p\303\244\303\244ttyi

1949.

vallankumouksessa

lopullisesti

(221 eaa.) laajimmillaan aikana (221-206 eaa.) Qin-dynastian Paksumpi viiva kuvaa Kiinan muuria.

ja

p\303\244\303\244asiassa

koulutukseen

perustui

maata j\303\244senille

olivat

virkamiehi\303\244.Virkamiesluokan asema

vallassa

oltuaan

rakenne muuttui:

valtiollinen

Kiinan

keisari.

Keisari Qin kuoli

Tuho:

Kiina

aikana

Qin-dynastian

Syntytapa:

aikana

alkoi vallankumous,

Yhteiskunnallisista

Tieteen (L\303\244hde:

muutoksista

2000vuotta

ihmisi\303\244 alettiin

jonka

hallitsijasukujen

alueille, pakkosiirt\303\244\303\244

seurauksena

huolimatta

kest\303\244neelle

syntyi

Kiinan

monet keisarivallan

vallalle

Kiinassa.

joilla tarvittiin ty\303\266voimaa. tasavalta (1912-49).

aikaiset

perinteet

jatkuivat.

Kuvalehti 12/1997)

19

Kalifien

Kreikka

arabia

Kiinan

Qin-dynastia

221-206 eaa.

Aika

Kreikkalainen

Hallinto

demokratia

eli

kansantasavalta

Islamin Yhteiskunnan

yhdist\303\244m\303\244

rakenne

valtio

Maantieteellinen

alue

6

jotka voi

lauseenvastikkeita, sivulauseet

kertovissa

suurvalloista

Muinaisista

mallin

teksteiss\303\244

muuttaa

on

tai

partisiippilauseita

p\303\244\303\244ja sivulauseiksi.

T\303\244ydenn\303\244

mukaan.

Malli:

Kaupunkivaltioihin monia

Antiikin

Kreikka, joka oli

jakautunut

kaupunkivaltioissa

demokratian vaatimuksia.

20

Kreikka

ei ollut

yhten\303\244inen

koska

valtio,

siirtokuntia.

sill\303\244 oli

1. \tKreikan

antiikin

jakautunut

harjoitettu

kaupunkivaltioihin,

kansanvalta

ei ollut

ei vastannut

yhten\303\244inen

valtio.

nykyaikaisen

Kansanvalta,

jota

2. \tKreikasta

ja latinasta per\303\244isin

eurooppalaisissa

on paljon

sanastoa

olevaa

kieliss\303\244. kieliss\303\244

Eurooppalaisissa

Arabian

3.

800-luvun

800-luvun

5.

Maa

jaettiin

Qin

8.

joita

Kiinan

Kiinan

pantiin

sittemmin Damaskos ja

irrottautuneita.

keskushallinnosta

syntyi

Bagdad,

alulle

\t

jotka

pikkuvaltioita,

johtamiin

\t

hallintopiireihin.

yhdist\303\244m\303\244ll\303\244 yksitt\303\244isten

aikaisemmin

valtioiden

suojamuurit.

perustan

keisari

alulle

pantiin

yhdist\303\244m\303\244ll\303\244 suojamuurit,

2000 vuotta

loi perustan

loi \303\226in

niemimaan

Arabian

pikkuvaltioita.

hallintopiireihin,

muuri

Kiinan

\t

sittemmin

Medina,

niemimaalle

virkamiesten

muuri

joka

Bagdad.

ensin

keskitetysti

jaettiin

Kiinan

Medina,

lopulla Arabian niemimaalle syntyi

rakentamat

7.

oli

Arabian

lopulla

sotivia kesken\303\244\303\244n

6.

Damaskos ja

sijaitsevat

hallituskaupunkina

jotka

Maa

oli ensin

\t

Arabian

sanastoa,

paljon

hallituskaupunkina

ulkopuolella

4.

on

kest\303\244neelle

vallalle, joka

hallitsijasukujen

Qin kuoli

keisari Qin

kuoli,

hallitsijasukujen

oltuaan vallassa vain

kun

\t

jotka

\t vallalle

Kiinassa.

\t 11 vuotta.

21

7

Joillakin

on tietty

partisiippimuodoilla

Kreikastakertovassatekstiss\303\244 \"Klassisen

antiikin

on

j\303\244lkivaikutus

qq

merkitys. lause:

seuraava

filosofian ja

esimerkiksi

havaittavissa

biologian

sanastossa.\342\200\235

on

eli saman lauseenvoi

'voi havaita/havaitsee',

merkitsee

havaittavissa

ilmaista

my\303\266s n\303\244in:

antiikin

\"Klassisen filosofian

/havaitsee

esimerkiksi

biologian ja

sanastossa.\342\200\235

on

Rakenteessa

samanlaiset

1. partisiipin

passiivin

on

3. Villiel\303\244imist\303\244 olivat

4. Villeist\303\244

olivat

ja Aasian

yhteisi\303\244

ei ollut mit\303\244\303\244n

kesytett\303\244viss\303\244

kasveista

5. Euroopan

n\303\244ht\303\244viss\303\244 useita

menetti valtansa,

hallitsija

monikon inessiivi. Mit\303\244seuraavat

tarkoittavat?

partisiippimuodot

1. Muinaisilla suurvalloilla 2. Kun

havaita

voi

j\303\244lkivaikutuksen

viljelt\303\244viss\303\244riisi

en\303\244\303\244 teht\303\244viss\303\244.

ja hevonen.

kameli

lammas,

ja

ilmasto ovat verrattavissa

ominaisuuksia.

vehn\303\244.

toisiinsa.

8

Keskustelkaa Vertailkaa

(tai kirjoita

Mitk\303\244valtiot

Voisiko

22

ja nykyajan

entisajan

valtio

Mill\303\244 perusteella

ovat

aine) nykyajan suurvalloista.

voi

olla nyky\303\244\303\244n

maailman nyky\303\244\303\244n

Suomi olla

suurvaltoja.

suurvalta?

Ovatko

suurvalta?

mahteja?

suurvallan

kriteerit

viel\303\244 samat?

2

PUHUTTU

KIELI

(Patrick

/ MWN,

Ekstrand

ihminen

mutta

kuolee,

kieliss\303\244

Valtaosa

6 809

on

montaa

kuinka

ett\303\244 tasaisin

- Suurin

kielist\303\244

eiv\303\244tole

kuin

aa eri

Kielten

Suomessa.

puute ovat

yll\303\244ttyneit\303\244, sill\303\244nyt

900:

tiedet\303\244\303\244n puhuttavan

toisistaan.

heimot

erist\303\244neet

arvioi,

kuin enemm\303\244n,

Ethnologue

maailman

kielist\303\244

Kielitieteilij\303\244t tulevaisuuden

-

Ray

asuu

v\303\244hemm\303\244nihmisi\303\244

ja teiden

tihe\303\244 viidakko siit\303\244,ett\303\244

olla jopa

Suurin osa

vuosisadan

puhutaan

ennustetta tutkia

90

loppua,

en\303\244\303\244 700-1000

kieli\303\244 kuolee,

Gordon

huolestuneina, kielten

kielt\303\244

on

kielist\303\244

j\303\244rjest\303\266. Jopa

ennen

4 000

kuolleita,

sijaitseva Terralingua on

Michiganissa

tavoittelematon

yrityksilt\303\244

luonnetta,

ja

kertoo.

Gordon

ennustaa. j\303\244rjest\303\266

ainakin

koska se

alkuper\303\244\303\244 ja

sit\303\244 v\303\244hemm\303\244n

prosenttia

kielt\303\244vuonna

on oikeassa, maailmasta katoaa joka viikko katsovat

se,

kieli.

Viel\303\244t\303\244n\303\244kin viidakoissa p\303\244iv\303\244n\303\244

listannut.

luokiteltu.

maailmassa

Mit\303\244enemm\303\244n

ihmiskielen

on

kuolla

saattaa

T\303\244m\303\244n mukaan

Jos ennuste

ole

voittoa

kansainv\303\244linen

lasketaan

syyksi

ja Nigeriasta

maassa

saattaa

ett\303\244maailmassa

ei

ett\303\244

heimoihin.

Terralingua

niist\303\244

johtuu

se,

Papua-Uudessa-Guineassa

kielt\303\244, vaikka

runsaus

t\303\266rm\303\244t\303\244\303\244n tuntemattomiin

ja monia

syy on

Papua-Uudesta-Guineasta l\303\266ydet\303\244\303\244n

jotkut Indonesiasta, Ethnologuenp\303\244\303\244toimittaja

Tutkijat

ei pysty

Yksi

puhutaan.

ennest\303\244\303\244n tuntematon l\303\266ydet\303\244\303\244n

v\303\244liajoin

osa

maailmassa

vaikea m\303\244\303\244ritell\303\244. Toiseksi

eroa on

ja murteen

kielen

kielt\303\244

arviolta

t\303\244ll\303\244 hetkell\303\244

Kukaan

el\303\244v\303\244\303\244 kielt\303\244, v\303\244itt\303\244\303\244 Ethnologue-julkaisu.

sanomaan,

nousseet

mukana kulttuurien

Maailmassa

i\303\244ksi unholaan.

painuvat

johtolangat

kuoleman

toiset ovat

kun taas

ja niiden

katoaa,

kielt\303\244 osaava

Jotkin

pid\303\244paikkaansa.

on elvytetty, silti

viimeinen

kun toiseksi

ei aina t\303\244m\303\244

kielist\303\244

ja mukailtu)

10.5.2001, lyhennetty

kuolee,

kielet

kamppailevat

kuolleista.

Metro

kieli

ett\303\244 V\303\244itet\303\244\303\244n, puhuttu

VAIETA

UHKAA

yksi

2100.

kieli.

murtaa pohjan

jakautumista.

pystymme

tutkimaan

selitt\303\244\303\244.

23

on

yhteensulautuminen

ett\303\244maassa

kuoleman

esimerkki

vahva

joka

ilta- ja

Gordon

esimerkki

jos

pelastaa,

ja

her\303\244tetty

viikonloppukouluissa

nambawan

tavoin

syntyi

kinini

my\303\266s

24

uusia

bilong

ihmist\303\244.

her\303\244tettiin

virallinen

Israelin

nyt

miljoonaa

Mit\303\244\303\244n muuta

kieli\303\244. Yksi

ole

kielt\303\244 ei

pidgin-kieleen,jossa

Britannian

Esimerkiksi

Kwin\342\200\235 eli

prinssi

kieli.

virallinen

paavi on suomennettuna

Charles

pisin,

joka

ripaus

saksaa.

Tok

Tok pisin

on

ykk\303\266slapsi,

joka

tok pisin kielell\303\244 tarkoittaa

on puolestaan kuuluu

tok

niist\303\244 on on

Jisusman\342\200\235, mik\303\244 vapaasti

Mrs

on

se

mutta

henkiin.

kieli.

k\303\266sjeesusmiest\303\244.

koettu

on todennut.

Gordon

puhui \303\244idinkielen\303\244\303\244n4,5

perustuu englanninpohjaiseen pisin on nyt Papua-Uuden-Guinean mielikuvituksellinen

ihmisi\303\244

on

kieli\303\244, jotka

kuten

Heprea

500 000

kotimaisena

Viime vuosisadalla

yritt\303\244v\303\244t.

on

reservaateissa

intiaanien

loppupuolella.

1995 hepreaa

heprean

siit\303\244,onko

keinoja, monet silti

onnistumisesta,

1800-luvun

toisena

tukemassa

sit\303\244 on

kiistelev\303\244t

tieteilij\303\244t

tehokkaita

hyv\303\244

Jotkut ovat melko

Heprea toimi kirkollisenaja kirjallisuudenkielen\303\244, Vuonna

kiistelev\303\244t,

on yksi

selitt\303\244\303\244.

hyv\303\244

k\303\244ytt\303\266kieleksi

ja he

laajalti,

pelastamaan.

Amerikan

T\303\244h\303\244n ei ole

pelastaa?

Heprea

Vaikka

jatkaa.

useissa

opettamaan

uhanalaisiksi,

israelilaista

mutta

ihmiset

selitt\303\244\303\244.

voidaan

h\303\244n

oikeasti

pelastamiseen

on

onnistuttu

on

yhteis\303\266,

\tT\303\244ll\303\244 hetkell\303\244

kieli.

ovat

uhka

tappavat

kysymyst\303\244

Gordon

sit\303\244 kieli mielt\303\244, ett\303\244

ja

Heprea

pohtivat

her\303\244tt\303\244\303\244 henkiin,

kielest\303\244,

optimistisia

palkattu

Alaskan

Krauss. Toinen

kielen

kamppailevan

Kielitieteilij\303\244t

kieli

voidaanko

-

kieliss\303\244

-

selv\303\244\303\244 vastausta.

kielen

hallitukset,

kielen.

koko

tarpeeksi

ja

rajoilla

yht\303\244kielt\303\244, kertoo

jotka Gordonin mukaan

ja taudit,

my\303\266s

Voiko

vain

puhutaan

h\303\244vi\303\244misen

kieli\303\244karsastavat

professori Michael

lingvistiikan

kansanmurhat

rajattomammaksi

kadota kokonaan. Joitakin

haluavat,

yliopiston

Yh\303\244

uhkaavasti

keinuvat

kielet

pienet

saattavat

jotka

vaaroista.

suurimmista

yksi

k\303\244yv\303\244ss\303\244 maailmassa

lopulta

Kulttuurien maailmanlaajuinen

sitten katoavat?

kielet

Miksi

rouva

eritt\303\244in \342\200\235mista

herra yk-

\342\200\235nambawan

kuningattarelle.

pi-

Kirjavuudesta

huolimatta

tok mielt\303\244, ett\303\244

pisin

kielet.

-

historian

ei ole

aikana,

kielitieteilij\303\244t

kielet

huomauttavat.

ovat

kielitieteilij\303\244t

ovat

kehittyneet

- Monet

sit\303\244

muut

Papua-Uuden-Guinean

kielitieteellist\303\244

eiv\303\244tkorvaa

tuhannet

Maailman

American

kuin yht\303\244t\303\244rke\303\244

kielet

N\303\244m\303\244 uudet

katoamassa.

of

Society

perint\303\266\303\244, joka

on

ihmiskunnan kieliryhm\303\244t

ovat

rauhassa ainakin 5000vuoden ajan. tulee ihmisen tuhansia vuosia Jos englannista kuluu, jokaisen p\303\244\303\244kieli, ennen kuin kieli muovaantuu moninaiseksi kuin mit\303\244meid\303\244n yht\303\244

erottuneet

kielellinen

toisistaan

perinteemme

ja kehittyneet

on

nyt.

N\303\244invoisi

k\303\244yd\303\244, jos

voimme

Kuitenkin olosuhteet, joissa erilaistuminenon mahdollista. t\303\244m\303\244nhetkinen kielten

kirjavuus

on ehdottomasti

korvaamatonta.

luoda

sellaiset

1

Etsi seuraaville selityksillevastineettekstist\303\244. Lause

Selitys a)

Se

ei ole

Se ei aina

aina totta.

kielet taistelevat

b) Jotkin

pysy\303\244kseen

elossa.

c) \tToisia

kieli\303\244on

alettu

puhua

uudestaan.

d)

\tUusia

kieli\303\244l\303\266ydet\303\244\303\244n

s\303\244\303\244nn\303\266llisesti.

e)

Ennuste

f) Pienet

vaikeuttaa

kielet voivat

kielitutkimuksia.

helposti

kadota

kokonaan.

g) Hallitukset joitakin

h)

Jotkin

vieroksuvat tai

kaihtavat

kieli\303\244.

kielet

voi saada

uudestaan

unohtuvat

kokonaan.

k\303\244ytt\303\266\303\266n.

i) Jotkin

26

kielet

tekstiss\303\244 pid\303\244 paikkaansa,

2

Vastaa kysymyksiin. 1. Miksi

on

ett\303\244 kielet t\303\244rke\303\244\303\244,

2. Miksi

kielten laskeminen

3. Miksi

jotkin

4.

Miksi

heprea

5.

Mit\303\244 on

6.

Mill\303\244 perusteella

tok

kielet

pysyv\303\244t

on vaikeaa?

kuolevat?

on esimerkillinen

pisin?

hengiss\303\244?

Miten se

voi sanoa,

kieli?

on syntynyt?

ett\303\244 kielten

kirjavuus

on korvaamatonta?

27

3

a) \tTekstiss\303\244

on

useita

t\303\244rkeit\303\244 verbej\303\244.

muodot

t\303\244ydenn\303\244puuttuvat

verbin

preesens,

perusmuoto

yks.

1.

persoona (1) elvytt\303\244\303\244

kadota

Selit\303\244,

mit\303\244verbit

merkitsev\303\244t ja

taulukkoon.

imperfekti,

mon. 3.

persoona

selitys

passiivin

imperfekti

saada

elvyttiv\303\244t

kadotti

(4)

in

henkiin

h\303\244vit\303\244

kamppailen

kamppailla

(3)

karsastaa

karsastettiin

(1)

keinua (1) laskea

laskea

yhteen

(matematiikka);

lasken

(1)

tulla

alas

(m\303\244ke\303\244); alentaa;

antaa

lukea (1) luokitella

lupa

luettiin

(3)

muovaantuivat

muovaantua

(1)

murtaa (1) (1)

perustua

summata

vaieta

28

rikkoa

laskea yhteen

(1) (6)

\342\200\231

vaiettiin

3

b)

lauseet \tT\303\244ydenn\303\244

Auto-onnettomuudessa minuutin

Jos

ajan.

lama

Jotkin melkein muassa

muun

Kasvit ja

annettiin

taloutta

uuteen

nousuun.

Eilen

opettamalla

el\303\244imet

samat

vai

ei

kaikki

Oletko

Kissael\303\244imiksi

pantterit. (sama

he

vaikea

p\303\244\303\244tt\303\244\303\244,

mieluummin

h\303\244nleikki

verbi)

se

kun

muassa

englantia

ja saksaa,

oli ensin

pehmennyt. alussa.

jo 1900-luvun

kieli

(sama

, saadaan

jo 5-vuotiaana,

koskaan

kissael\303\244in.

tapauksiksi:

v\303\244lill\303\244. Oli

koska

osatekij\303\244t

Ada osasi

ilves

vaniljaj\303\244\303\244tel\303\266\303\244.

pisinist\303\244

muun

toivottomiksi

vaihtoehdon

pihakeinussa, (sama

kasvi ja

ilmaversoinen

(sama verbi)

notkeammin,

sekoittunut

Jos

virheet,

kahden

Savi

Tok

on

ominaisuuksien

erilaisten

niiden

itsens\303\244

mansikka-

hiekkalaatikossa.

verbi)

(sama

niit\303\244lapsille,

min\303\244

Lapsi

henkiin

voi

uudelleen

ottaisinko

syd\303\244nhierontaa.

voimakkaastikin.

ihmiset

tekev\303\244t aina

usean

uhria

kokonaan kuolleet kielet

perusteella. Esimerkiksi osmank\303\244\303\244mi Jotkut

3a.

taulukosta

verbi

Valitse

tekohengityst\303\244 ja

joudutaan

saadaan

N\303\244in talous

loukkaantunutta

H\303\244nelle

uhkaa,

verbill\303\244.

sopivalla

verbi)

lopputulos.

ennen

latinaa?

Sit\303\244 voi

esimerkiksi

Siihen on

kuin olla

h\303\244n aloitti

helppokin

ilvekset,

puumat

koulun.

oppia! ja

verbi)

29

Talvella lapset

melkein m\303\244ke\303\244

kun se

aina,

on mahdollista.

yhteen, saadaan summaksi3.

Jos 1+2

esimerkiksi

Kissael\303\244imiksi

Miriam halusi

menn\303\244 y\303\266ksiAdan

ei

mutta

luokse,

ja pantteri.

puuma

ilves,

h\303\244nen \303\244itins\303\244

h\303\244nt\303\244.

Jotkut

ihmiset

Koska

kukaan ei

asioista!

vakavistakin

leikki\303\244

vaatimustasoa saanut kokeestat\303\244ytt\303\244 pistem\303\244\303\244r\303\244\303\244,

sai

. Niinp\303\244 moni

alemmalla

kiitett\303\244v\303\244n arvosanan

pistem\303\244\303\244r\303\244ll\303\244.

verbi)

(sama

Meluavat

lapset

h\303\244iritsiv\303\244t eilen

asiasta

Lisa

ei t\303\244ysin. H\303\244n

.

k\303\244skin heit\303\244

kertonut

siit\303\244kenellek\303\244\303\244n.

verbi)

(sama

vasemmalla

Ada katsoo

joten

opiskeluani,

Joskus

kieroon.

karsastamisen

Eduskunnant\303\244ysistunnossa ehdotusta uudesta

moni

He

ydinvoimalasta.

eli h\303\244nen silm\303\244ll\303\244\303\244n,

voi parantaa

vasen

silm\303\244ns\303\244

leikkauksella.

kansanedustaja pelk\303\244siv\303\244t,ett\303\244siit\303\244on

enemm\303\244n

haittaa

verbi)

(sama hy\303\266ty\303\244,

talvella

J\303\244\303\244nmurtajat

kulkea avointa

j\303\244\303\244t\303\244, jotta matkustaja-alukset

v\303\244yl\303\244\303\244 pitkin.

Lisa

toissap\303\244iv\303\244n\303\244 jalkansa.

Siihen

laitettiin

kipsi

sairaalassa.

Moni

ulkomaalainen

puheestaan kuuluu

30

kuin

oman

puhuessaan maan

aksentti,

(sama verbi)

suomea:

heid\303\244n

voivat

4 on

Tekstiss\303\244 seuraavat

virkkeit\303\244,

on

joissa

lauseenvastike

Muuta

tai partisiippi.

p\303\244\303\244ja sivulauseiksi.

virkkeet

Malli:

Puhuttu

kieli kuolee,

Kieli, iota

kun

kun

kuolee,

puhutaan,

viimeinen

toiseksi

kielt\303\244osaava

viimeinen ihminen, ioka

toiseksi

kuolee.

ihminen

kielt\303\244osaa,

kuo-

lee.

1. \tJotkin

kuoleman

2. \tMaailmassa

kieliss\303\244

on

3. \tMichiganissa

hetkell\303\244 t\303\244ll\303\244

sijaitseva

4. \tPapua-Uudessa-Guineassa

5. \tVoiko

kuoleman

kieliss\303\244

kielet

kamppailevat

arviolta

6809

Terralingua on

el\303\244v\303\244\303\244 kielt\303\244,

kansainv\303\244linen

tiedet\303\244\303\244n puhuttavan

kamppailevan

on elvytetty,

kielen

(joka-lause)

(joka-lause)

j\303\244rjest\303\266, (joka-lause)

900:aa

pelastaa?

eri

kielt\303\244,

(ett\303\244-lause)

(joka-lause)

31

5 Muuta seuraavat sivulauseetlauseenvastikkeiksi tai partisiipeiksi. Malli:

kieli kuolee,

Puhuttu

Puhuttu kieli kuolee

1. Terralingua

2. Jos

ennuste

toiseksi viimeisen

on oikeassa,

on kieli,

5. Heprea

6.

Kieli\303\244,

7. Tok

8.

jotka

kielet

kuollessa.

ihmisen

10 000

kielt\303\244.

yksi kieli.

h\303\244vi\303\244\303\244 viikko joka

vain

ett\303\244maassa

puhutaan

jotka tappavat

ihmisi\303\244,

vht\303\244kielt\303\244.

iso

ovat

uhka

my\303\266skielelle.

joka on pelastettu kuolleista. uhanalaisiksi,

koettu

on uusi kieli,

pisin

Uudet

on

maailmasta

haluavat,

ja taudit,

Kansanmurhat

on vli

kuolee.

ihminen

kielt\303\244osaava

kielt\303\244osaavan

arvioi, ett\303\244maailmassa

3. Jotkin hallitukset

4.

viimeinen

toiseksi

kun

opetetaan

j\303\244lkipolville.

joka perustuu englanninpohjaiseen pidgin-kieleen. kielitieteellist\303\244

eiv\303\244tkorvaa

ioka perint\303\266\303\244,

on

katoamassa.

6 Tekstiss\303\244

on

lauseita,

joitakin

Etsi seuraaville todenn\303\244k\303\266isyytt\303\244.

1. Maailmassa

lienee

kuvaavat

potentiaalilauseille

yli

4000

2. Jopa 90 prosenttia maailman

32

jotka

tekstist\303\244

kielt\303\244enemm\303\244n,

kielist\303\244

ep\303\244varmuutta

kuollee

kuin

ennen

tai

vastineet.

Ethnologue

vuosisadan

on listannut.

loppua.

3. \tKielet

kokonaan.

kadonnevat

oleva

4. \tKuolemassa

voitaneen

kieli

pelastaa.

7

a)

\tTekstiss\303\244

Sana

on

tekstiss\303\244

useita

t\303\244rkeit\303\244 adjektiiveja.

yks.

yksik\303\266n

nominatiivi

genetiivi

T\303\244ydenn\303\244taulukko..

komparatiivi

superlatiivi

(positiivi)

kansainv\303\244linen kansainv\303\244lisen

kansainv\303\244lisin

korvaamatonta korvaamaton

maailman-

laajuisempi

maailmanlaajuinen

moninainen moninainen

rajattoman

rajattomam-

maksi

suurin,

suuri

suurimmista

tehokkaita

tehokkaan tihein

tihe\303\244

tuntematon

tuntemattomampi

uhanalaisiksi

33

7

b) \tT\303\244ydenn\303\244lauseet Huomaa,

tarvittaessa.

1. Er\303\244sSuomen

orkestereita.

maailmankuuluja lukea

voitaneen s\303\244velt\303\244j\303\244ksi

Sibelius.

Jean

Uuno Klami

muassa

ovat muun s\303\244velt\303\244ji\303\244

Suomen

\t \t

H\303\244nt\303\244 hiukan

ja Fredric Pacius,vaikka

eli globalisaatio

alueeksi. Globaaleja

, yhteiseksi

ongelmia ovat

ovat

Sademets\303\244t

omistajat

sitten.

ja

monikansallisten

entist\303\244

yhti\303\266iden

ja

paljon

34

aiheuttaa

kuin muutama

asemassa

luontoa tuhotaan

kaataminen

aseita.

nyt Niit\303\244kaadetaan

ja terrori-

luonnonkatastrofit

esimerkiksi

iskut, joita vastaan on vaikea l\303\266yt\303\244\303\244

vuosikymmen

j\303\244lkimm\303\244inen

on aikamme ilmi\303\266.Sill\303\244tarkoitetaan

muuttumista

eli

3.

Mikko Franck.

Maamme-laulun.

2. Maailmanlaajuistuminen maailman

on

kapellimestareista

johtanut

s\303\244velsikin

teht\303\244v\303\244st\303\244 7a.

tai komparatiivia.

v\303\244lill\303\244 my\303\266ssuperlatiivia k\303\244ytt\303\244m\303\244\303\244n

ett\303\244 joudut

Taivuta sanaa

H\303\244n on

sana

Valitse

adjektiivilla.

sopivalla

enemm\303\244n. edustajat

sumeilematta.

hyv\303\244kuntoisempia

Joskus eiv\303\244t

Aikoinaan

kuin

ongelmia

tuntuu, juuri

ett\303\244maan

piittaa,

vaikka

sademets\303\244t Sademetsien nyky\303\244\303\244n.

koko maapallolle.

olivat

8

on lueteltu

Seuraavassa Millainen

kieli on

Mit\303\244 sinun

kielt\303\244

maailmankieli, millaiset kriteerit

mielest\303\244si

Onko sinun

10 puhutuinta

\303\244idinkielesi

tarkoittaa listassa?

puhujia

1. Mandariinikiina

1 075 000000

2.

Englanti

514

000

000

3.

Hindi

496

000

000

4. Espanja

425 000 000

5.Ven\303\244j\303\244

275

6. Arabia

256 000 000

7. Bengali

215000000

8.

194

9. Malaiji

176 000 000

10.

129

Ranska

(L\303\244hde:Metro

sill\303\244 on?

maailmankieli?

Kieli

Portugali

maailmassa.

000

000

000

000

000

000

10.5.2001)

35

3

Tarkki)

(Satu

suomalais-ugrilaiseen haaraan.

Suomalais-ugrilaisten

kielten

Tunnetuimpia

suomalais-ugrilaisia

24 miljoonaa.

noin

ja viro, joiden puhujat

unkari

ohella

kuolemassa.

sukupuuttoon alueella Ven\303\244j\303\244n

nykyisen

ja Siperiassa.

miljoonaa.

kielt\303\244puhuu

noin

6 miljoonaa

kielten

alkukoti

Uralilaisten

Ural-vuoriston

sijoitettu

Okan ja

kaikissa

esiintyy

joka

ovat olleet

puhujat osoituksena soutaa,

vanhat, suksi.

ugrilaisissa

tuttu

arvioiden mukaan jo pronssikaudella alkoi tuhansia vuosia ennen vuotta sanastoa

l\303\266ytyy.

tekemisiss\303\244

lainasanoja

balteilta,

on englanti.

36

Aikojen

saatossa

my\303\266sindoeurooppalaisten

germaaneilta

(unkarin

kieless\303\244

esiintyy

sanoissa

T\303\244st\303\244 ovat

jousi, nuoli,punoa,

t\303\244rke\303\244 osa el\303\244m\303\244\303\244,

runsaasti:

em\303\244nt\303\244, emakko),

ugrilaisiin

\303\244iti\303\244 mini\303\244, is\303\244,

kieliin on katkennut

(esihistoriallinen

ajanjakso,

ajanlaskun

Silti

0 eli

alkua). kansat

suomalais-ugrilaiset kanssa.

ja slaaveilta.

mez),

kielten

Suomalais-ugrilaisten

ovat olleet

muihin

yhteys

kielten

kalastajia. mets\303\244st\303\244ji\303\244 ja

sanoja

nyky\303\244\303\244n

set\303\244,v\303\244vy. Suomalaisten

mesi

kieliss\303\244.

ja sukulaiset ilmaisevia

merkitsev\303\244 em\303\244(suomessa

suomen

suomalais-ugrilaisten

kuvaavat sanat kuten

elinkeinoa

sukulaisuussuhteita

on suomenkielell\303\244:

tutkimusten perusteella sen sivujokien mutkaan, Volga-joen

nimitys

hunajan

alkukantaisia

My\303\266sperhe

puhutaan

on erilaisten

T\303\244rke\303\244 todiste

on vanha

sukulaisuudesta

siit\303\244 t\303\244ll\303\244 syyst\303\244

ihmist\303\244.

l\303\244nsipuolelle, varsille.

Kaman

alueellaan

on unkarin

Eniten puhujia

Toiseksi eniten puhujia

noin 15 kielell\303\244,

ovat

on

n\303\244ist\303\244 kielist\303\244

Useimpia

suomen

my\303\266s

kielist\303\244

kielet

hetkell\303\244 t\303\244ll\303\244

kieli\303\244ovat

maassaan

muodostavat

kielikuntamme

Useat

v\303\244hemmist\303\266kielen\303\244.

on

puhujia

osa suomalais-ugrilaisista

Suurin

kansakunnan. itsen\303\244isen

hetkell\303\244

kielikuntaan ja sen

uralilaiseen

kuuluu

kieli

Suomen

koska

HISTORIAA

KIELEN

SUOMEN

Kielemme

yhteist\303\244

ovat olleet

on saanut

voimakas

Nyky\303\244\303\244n

joka

vaikuttaja

Suomalais-ugrilaiset kielet ovat - kin).

- mme ss\303\244 on

ja tunnukset

liitteet

met,

runsaasti

tuli

Niinp\303\244

astevaihtelun

hankaluuksia

kielenoppijalle

mukaan,

(esim.

ja

lyhyt

pitk\303\244.

voivat tuottaa

mik\303\244saattaa

- kuvan,

kuva

kieless\303\244

Sanavartalot

asiaa.

eri

etu- tai

joko

kestoastetta:

kaikki

merkitsev\303\244t

konsonanttien

muuttua

my\303\266s

uudelle

- tulli

kaksi

on

ett\303\244konsonanteilla

- tuuli

-

kieless\303\244

Suomen

vokaalisoinnuksi.

ilmi\303\266t\303\244 kutsutaan T\303\244t\303\244

sek\303\244vokaaleilla

vain

olla

- i

koulu

Suomen

pitki\303\244.

samassa sanassa voi

mutta

p\303\244\303\244tteet, johti-

(esim. per\303\244\303\244n

ovat melko

sanat

eli

kieli\303\244,

synteettisi\303\244

liitet\303\244\303\244n sanavartalon

T\303\244m\303\244n vuoksi

vokaaleja,

takavokaaleja.

ns.

- luvan;

lupa

kukka - kukan, pako - paon).

Vanhin

yhten\303\244inen

suomenkielisi\303\244

T\303\244t\303\244 ennen

oli

joitakin

vain

puhuttuina

perustui

murteiden

mukaan

taistelu,

testamentin

jonka

oli

1548.

ja suomen

suomeksi,

l\303\244nsi-

kielt\303\244

it\303\244murteet

ja

t\303\244rke\303\244\303\244 luoda

1800-luvulla

Viel\303\244

seurauksena

Kirjakielen pohja

kirjakieleen.

Agricolan,

Mikael Agricolan kirjakieli

Suomessa

kirjakieli.

Ensimm\303\244isi\303\244

k\303\244\303\244nn\303\266s vuodelta

tekstej\303\244

murteina.

joten

v\303\244h\303\244n.

is\303\244n,Mikael

kirjakielen

kirkollisia

toisistaan,

ymm\303\244rrett\303\244v\303\244 yhteinen

ns.

suomen

lounaismurteisiin. p\303\244\303\244osin

poikkeavathuomattavasti

1200-luvulta.

kielest\303\244

1543 sek\303\244Uuden

oli vain

\tolemassa

unkarin

ovat

tekstej\303\244

vuodelta

ABC-kiria

on

n\303\244yte

on

kielist\303\244

suomalais-ugrilaisista

muistomerkkej\303\244

Kirjallisia

kaikkialla

maassa

Suomessa

k\303\244ytiin

otettiin

sanastoa

it\303\244murteiden

edelleen

s\303\244ilyisilti

lounaismurteisena.

siirtyi Ruotsilta

Suomi

Vuonna

1809

aseman.

T\303\244ll\303\266in my\303\266s

kirkollisen

ennen T\303\244t\303\244

latina ja hallinnon,

ohella

hallinnon

el\303\244m\303\244n ja

laink\303\244yt\303\266nja my\303\266s

aatevirtaus, joka T\303\244rkein

1800-luvun

korosti uusien

kielelle

suomen

kielen\303\244

ruotsi.

kansankielen sanojen

luoja

kielen\303\244

kielen

kieleksi.

oli

oli siis

suomen

ohella

kehitytt\303\244v\303\244

T\303\244h\303\244n vaikutti

autonomian

kansallisromanttinen

ja omakielisen ja useiden

asema.

sivistyskielen

yliopiston

vaikuttanut

sai autonomisen

Suomi

m\303\244\303\244r\303\244ttiin

Suomen

sivistysel\303\244m\303\244n

alussa

Ven\303\244j\303\244lle ja

kirjallisuuden

k\303\244\303\244nn\303\266st\303\266iden alulle

merkityst\303\244.

panija

oli

37

Elias Suomen

L\303\266nnrot,

Kalevalan

kielest\303\244

tuli

s\303\244\303\244dettiin kieliasetus. jokaiselle

kansalaiselle

kaikissa virallisissa

38

suomen

kokoaja, virallinen Kun

oikeus

Suomi

kieli

ruotsin

itsen\303\244istyi

kielen

professori ja l\303\244\303\244k\303\244ri. ohella vuonna 1863,jolloin

vuonna

1917,

omaa suomea k\303\244ytt\303\244\303\244 \303\244idinkielt\303\244\303\244n,

yhteyksiss\303\244.

taattiin tai

ruotsia,

1 T\303\244ydenn\303\244ristikko teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

Mit\303\244 se

apunasi.

muodostuu

Mik\303\244 sana

sanalla.

vastaavalla

selityst\303\244

pystysuoraan?

tarkoittaa?

1.

2.

3.

4.

5.

6. 7.

8.

9.

10.

1. Pojan

vaimo

2. Suurin

3. Esimerkiksi 4. Ikivanha

ruotsi, englanti, ven\303\244j\303\244 ja albania

josta suomessa

6.

hankkia

kuuluvat

t\303\244h\303\244n kielikuntaan

l\303\244hinn\303\244 urheiluv\303\244line nyky\303\244\303\244n

kulkuv\303\244line,

5. Kieli, Tapa

kieli

suomalais-ugrilainen

on paljon lainasanoja

toimeentulo

(ruokaa,

asunto

ym.)

7. Suomen kirjakielen perusta

8.

Vanha

9. Suomen 10.

Suomen

suomalainen

elinkeino

kielen toinen ainoa

is\303\244

virallinen

kieli vuoteen

1863saakka

39

2 Tekstiss\303\244

on

erilaisia

kieleen

liittyvi\303\244

k\303\244sitteit\303\244.Selit\303\244

seuraavat

k\303\244sitteet.

v\303\244hemmist\303\266kieli

lainasana

sanavartalo

vokaalisointu

astevaihtelu

murre

kirjakieli

sivistyskieli

kansankieli

kieli

virallinen

3

Vastaa kysymyksiin tekstin avulla. 1. Miss\303\244 suomen

2. Millaiset

kieli

asiat ovat

on syntynyt?

Miksi

muinaisille suomalaisilleolleett\303\244rkeit\303\244? Miten

perustellaan?

3.

Kuka

Mikael

n\303\244inuskotaan?

Agricola oli?

Mit\303\244 h\303\244n teki?

asiaa

4.

5. Miksi

Elias L\303\266nnrotia asema

Millainen

6.

sivistyskieleksi

taistelu?

murteiden

\tMik\303\244 oli

suomen

toiseksi

ja maan

kielen

suomen pidet\303\244\303\244n

kielell\303\244 ehk\303\244olisi,

viralliseksi

toisena

jos

is\303\244n\303\244?

sit\303\244 ei

olisi

m\303\244\303\244r\303\244tty

kieleksi?

4

a) \tTekstiss\303\244 astevaihtelu. Huomaa,

yks.

T\303\244ydenn\303\244taulukkoon

sanassa

ett\303\244 jokaisessa

Substantiivit

suomen

ett\303\244yksi

mainitaan,

(kuka?

nominatiivi

kielen

ominaispiirre

on

muodot.

puuttuvat

on astevaihtelu!

mik\303\244?)

(mik\303\244?)

yksik\303\266n

genetiivi

(mink\303\244?)

mon.

genetiivi

(keiden?)

kansakuntien

kansakunta kielikunnan set\303\244

alkukoti

englanti

englannin

muistomerkki

sukulaisuussuhde n\303\244ytteen

murre p\303\244\303\244te

liitteiden

hallinto laink\303\244yt\303\266n

41

Verbit

(mit\303\244tekee?)

preesens,

imperfekti,

yks. 1. persoona

mon.

perusmuoto

liitt\303\244\303\244 (1)

ottaa

passiivin 3. persoona

imperfekti

liit\303\244n

otettiin

(1)

poikkesivat

(4)

poiketa

sijoittaa (1) saattoivat

(1) s\303\244\303\244t\303\244\303\244 (1)

taata

s\303\244\303\244dettiin

takaan

(4)

(1)

vaikuttivat

4

b)

seuraavat \tT\303\244ydenn\303\244

Puuttuvan vain

sanan kerran.

yhden

tekstit

viereen on

teht\303\244v\303\244n 4a

sanan

laitettu

\t kieleen,

kuten

my\303\266s

muihinkin

vaikutteita

kieliin,

(tulostin),

printteri

sek\303\244netti

tai

vvebbi

sentteri

(verkko) ovat

(substantiivi)

-\302\261i

on varsinkin

nykyaikana

on

Niihin

tullut

puhekieless\303\244

esimerkiksi (keskushy\303\266kk\303\244\303\244j\303\244

lainasanoja.

sek\303\244

ja unkari.

my\303\266sviro

Esimerkiksi

(substantiivi).

sanat k\303\244ytetyt

k\303\244ytt\303\244\303\244

uralilaiseen

kuuluvat

johon

(substantiivi),

Suomen

voi

kielist\303\244

indoeurooppalaisista

(verbi)

ett\303\244 Suomi kuuluukin \303\244\303\244nt\303\244mykselt\303\244\303\244n.

sanastoltaan

sanaa

Jokaista

sanaluokka.

tarvittaessa.

Taivuta sanaa

1. Suomenkieli

(verbi)

sanoilla.

vain

j\303\244\303\244kiekossa)

\t

tekem\303\244\303\244n sanoista

kuin

(substantiivi)

ja

suomalaisia.

2.

Suomessa

velje\303\244

42

enoksi.

is\303\244nvelje\303\244

Mutta

sanotaan

esimerkiksi

englannin

kieless\303\244

sana

uncle

tarkoittaa

\303\244idin

mo-

suomalaisille

muinaisille

Jo

lempi\303\244.

ovat

(substantiivi)

(verbi) t\303\244rkeilt\303\244. ovat

Tutkijat

varsinkin

Ural-vuoriston

aluetta

(substantiivi)

ovat

l\303\244hisukulaiset

palkitaan

l\303\244nsipuolella.

My\303\266s

t\303\244rkeit\303\244. Suomessa

Moni is\303\244n-ett\303\244\303\244itienp\303\244iv\303\244\303\244. perhe

kielten

uralilaisten

tutkittuaan p\303\244\303\244telleett\303\244m\303\244n

mutta

viett\303\244\303\244 niit\303\244yksityisesti,

sek\303\244

\303\244itienp\303\244iv\303\244n\303\244

ansioituneet

(substantiivi)

my\303\266s

nykysuomalaiselle

vietet\303\244\303\244nesimerkiksi

\303\244idit

presidentinlinnassa.

3.

sitten

viikko

\tMuutama

koska h\303\244nt\303\244 G\303\266ran k\303\244vi l\303\244\303\244k\303\244riss\303\244, py\303\266rrytti

H\303\244nelt\303\244

ei onneksi h\303\244nelle

jonka

mit\303\244\303\244n vakavaa.

n\303\244kynyt

ansiosta

Sen

eli raudanpuute,

anemia

joten

h\303\244n

(verbi)

jo huomenna. olemaan

h\303\244n joutui G\303\266ran

(substantiivi) oli

G\303\266ranilla

m\303\244\303\244r\303\244ttiin rautal\303\244\303\244kekuuri.

kouluun p\303\244\303\244st\303\244

Koska

verikoe.

(verbi)

usein.

koulusta,

poissa

l\303\244\303\244k\303\244ri kirjoitti

laittoi

h\303\244nelle

todistuksen,

poissaoloselvityk-

(substantiivi)

seens\303\244.

4.

valtion

Suomalaisen

(substantiivi, monikko)

(substantiivi, presidenteille.Moni

pystytetty

l\303\244hinn\303\244

(verbi) Eduskuntatalon

on

patsaista

on

edustajista

yhdyssana)

l\303\244heisyyteen.

5.

Eduskunnassa

suomen

usein

kielt\303\244.

puhekielest\303\244.

(eli oikeus

ja poliisit).Lakien (verbi) oikeudenmukainen ja hyvinvoiva

kansalaisille on

(substantiivi)

ja virkavalta

tuomioistuimet

yhteiskunta. Lakikieli

varsinaisen lakitekstin

lait, mutta

virkamiehet.

kirjoittavat

lakikirjaan valvovat

(verbi)

vaikeaselkoista.

Esimerkiksi

Voisi

Eri

tietotekniikan

ehk\303\244 sanoa,

(substantiivi):

ett\303\244eri kaikki

aloilla

onkin

aivan

kieli poikkeaa ammattialojen puhuvat

avulla

oma tapansa

Suomen

k\303\244ytt\303\244\303\244

melko lailla tavallisesta kielet

kyll\303\244suomea,

ovat

kuin

mutta

\t jokainen

omalla tavallaan.

43

5

Taulukossa on suomenkielen

Mik\303\244 sana

ja murteella.

sanat.

Lis\303\244\303\244 puuttuvat Mist\303\244kielest\303\244

yleiskielell\303\244, slangilla

sanoja

arvelet

olevan

slangisanan

on sinun

lainattu?

\303\244idinkielell\303\244si?

slangi

yleiskieli

oma

l\303\244nsimurre/

\303\244idinkieli

it\303\244murre

snadi

pieni

v\303\244h\303\244 / pieni

koto /

koti linja-auto,

koti

onnikka

bussi

/ linja-

auto

kasvot, naama

kasvot /

viitsi\303\244

viitsi\303\244 /

n\303\244k\303\266

kehdata

6 Tekstiss\303\244

suomen

kerrotaan

Mit\303\244 sin\303\244 tied\303\244t omasta

Millaiset tapahtumat Miksi

oma

Keskustelkaa

44

kielest\303\244si?

ja

kieli on tai

kielen

kehityksest\303\244

Miten

ketk\303\244henkil\303\266t

ovat

t\303\244rke\303\244?

kirjoittakaa

aiheesta.

se

ja

kehitt\303\244jist\303\244.

on kehittynyt?

olleet

t\303\244rkeit\303\244?

4 MIT\303\204

L\303\226YTYY

(Heleena

Savela,

MENNEISYYDEST\303\204MME?

mukailtu)

lyhennetty

ja

Kuinkahan

monta

kehittynyt

teknologiaparatiisiksi,

esivanhemmat

suurissa

lukea

k\303\244\303\244nteiksivoidaan

alun

1800-luvun

nousun

suomalaisuuden

toiminta,

EliasL\303\266nnrot.

nousivat

kuohunnasta

valtaa Ven\303\244j\303\244n

1950-luvulla syntyneiden suomalaisten isovanhempien alussa

mullistuksia

suuria

taas elettiin sotavuosina

talonhetket on

mutta

kest\303\244nyt

Suomen

my\303\266s

lamavuosien

Euroopan

liittymisen

J. St\303\244hlberg,

koh-

sukupolven

1950-luvulla

syntyneiden

rakennemuutoksen

Kekkosen

kokenut

kuuluivat

yht\303\244l\303\244inen\303\244\303\244nioikeus,

vanhempiensa

1939\342\200\2241944.

suuren

n\303\244hnyt 1960-luvun

hyvinvointivaltion rakentamisen,

ja

ajan ja tuntenut kasinotalouden masennuksen.

unioniin

Nykypolvi

ja globalisaation

on

sek\303\244 sit\303\244

aktivistit.

vastustavat

historialliset

Vahvat sukuhistoriaan. is\303\244t ja

Heid\303\244n

vastaan

el\303\244ess\303\244 1900-lu-

olivat yleinen ja

ja kansalaissota.

itsen\303\244istyminen

n\303\244hnyt

Vuosisadan

joiden keskeisiin vaikuttajiin P. E. Svinhufvud, Santeri Alkio, K. syntyneet Jean Sibelius ja Axel Gallen.

Erkko,

huuman

kuin

nuorsuomalaiset,

1860-luvulla

ik\303\244polvi

py\303\266rteiss\303\244

johon vaikuttivat sellaiset voimahahmot

samanlaisesta

taistelemaan

vun

suvun

historian

tapahtui

kotipaikallaan

Johan Ludvig Runeberg ja

Snellman,

loppupuolella

Eero

kourassa on

mit\303\244 oman tiet\303\244\303\244, j\303\244nnitt\303\244v\303\244\303\244

mit\303\244 heid\303\244n

ja

on

ett\303\244maa

siihen,

jossa perussuomalaisen

k\303\244nnykk\303\244?On

tekiv\303\244t

tarvinnut

k\303\244\303\244nteiss\303\244.

Suuriksi

J. V.

sukupolvea Suomi on

sijasta

viinapullon

Kuukausiliite 4/2002,

Helsingin Sanomat,

Miten

isois\303\244t

tapahtumat vapauttavaa

kertomaan,

j\303\244tt\303\244v\303\244t j\303\244lkens\303\244 my\303\266s yksityiseen

olikaan,

mit\303\244he

nuorina

kun Neuvostoliiton miehin\303\244

olivat

romahdus sai

rintamalla

koke-

45

neet. Sodasta tuli

n\303\244inosa

sukupolvien

yhteist\303\244

historiaa.

ei muistojen

kipeyden takia kerro niit\303\244 eteenp\303\244in,

polven

samastua

Aina ei

kyky\303\244

kohtalonhetki\303\244

lon tai Nokian

tai

tarvitse

pulan

ja

esiinty\303\244

talvisodan

j\303\244lleenrakentamisen

k\303\244nnyk\303\244ntapaiset

Niidenkin k\303\244\303\244nteist\303\244. el\303\244m\303\244n pitk\303\244\303\244n ketjuun.

kokemuksiin.

edellisten

kertomuksissa

joka

Sukupolvi,

heikent\303\244\303\244 seuraavan

kautta

merkkituotteet

kiinnitymme

kansakunnan

kaltaisia draamaa.

Jopa

kertovat

edellisten

kossupul-

oman

osansa

sukupolvien

1 Mit\303\244seuraavat

Valitse

tekstiss\303\244

esiintyv\303\244t

sanat

tai

k\303\244sitteet

tarkoittavat?

vaihtoehto.

oikea

Teknologiaparatiisi

a) puutarha b) tekniikan

huippumaa

kehityksen

c) teknologiakeskus

Perussuomalainen a) tavallinen

suomalainen

asuva suomalainen

b) ulkomailla

c) uussuomalainen Esivanhemmat

a)

maailman

b) aikaisemmin

c)

ihmiset

ensimm\303\244iset

el\303\244neet,

sukuun

samaan

kuuluneet

ihmiset

i\303\244kk\303\244\303\244t sukulaiset

Voimahahmo

a) moottori

b) energiapakkaus henkil\303\266 c) t\303\244rke\303\244

Kuohunta

a) vallankumous

b) mullistus tai myllerrys

c) vaahto Yleinen a)

kaikki

b) vain c)

kaikki

ja

\303\244\303\244nioikeus yht\303\244l\303\244inen

lapset

saivat

\303\244\303\244nioikeuden

t\303\244ysi-ik\303\244iset miehet t\303\244ysi-ik\303\244iset saavat

saavat

\303\244\303\244nest\303\244\303\244

\303\244\303\244nest\303\244\303\244

47

Kasinotalous

ostamiseen ja

a) osakkeiden

myymiseenperustuva

talous

b) pelipaikka

c) rahan

s\303\244\303\244st\303\244minen pankkiin

Sukupolvi,

ik\303\244polvi

a) samassa

syntyneet

paikassa

ihmiset

b) ruumiinosa

c) samanik\303\244iset,

samaan

aikaan

ja

syntyneet

el\303\244neet

ihmiset

2 Yhdist\303\244 esimerkiksi

tai

tapahtuma

henkil\303\266

oikeaan

selitykseen.

apunasi K\303\244yt\303\244

tietosanakirjaa.

1. \tElias

a.

L\303\266nnrot

Suomen

itsen\303\244isen

pitk\303\244aikaisin

presidentti

(1956-1981)

2.

\tUrho

3. Jean

Kaleva

Kekkonen

Sibelius

4. kansalaissota

b. aika,

jolloin moni

menee

huonosti

c.

\tvapaussota;

d.

\tKalevalan

toinen 5.

lamavuodet

Suomen

kirjoittaja,

on

ty\303\266t\303\244 ja taloudessa

ilman

sis\303\244llissota

suomen l\303\244\303\244k\303\244ri,

ja Neuvostoliiton v\303\244lill\303\244 k\303\244ytysota

1939-1940

48

kielen

is\303\244

e. \tSuomen

6. globalisaatio

f.

7. talvisota

g. \tmaailmanlaajuistuminen;

suomalainen

\tkuuluisa

maailmassa

1918

vuonna

oleva

ja koko

s\303\244velt\303\244j\303\244

kaikkialla

maailmaa

koskeva

3 T\303\244ydenn\303\244seuraavat

1. Suomi

aikajanalle

oikeaan

j\303\244rjestykseen.

itsen\303\244istyi.

2. Neuvostoliitto

hajosi.

3. Suomalainen

kansallistunne nousi.

4. Suomessaalkoi 5. Talvisota 6. Suomi

tapahtumat

laskukausi.

talouden

ja jatkosota

liittyi Euroopan

Suomenja Neuvostoliiton unioniin.

6.12.1917 1939-1944

1800-luku

v\303\244lill\303\244.

1980-luvun

loppu

1995

1990-luvun

alku

4

a) \tTaivuta

tekstiss\303\244

Substantiivit

yksik\303\266n

(kuka?

nominatiivi

esiintyv\303\244t sanat

taulukoihin

mallin mukaan.

mik\303\244?)

yksik\303\266n

(mik\303\244?)

(mink\303\244?)

j\303\244lki

j\303\244ljen

genetiivi

monikon

partitiivi

(mit\303\244?)

sukupolvi

paratiisi

kotipaikka

ketju

vaikuttaja

ketjun vaikuttajia

k\303\244\303\244nne

talous

masennus

masennuksia

kokemus

mies

49

Adjektiivit

(millainen?)

nominatiivi

yksik\303\266n

yksik\303\266n

j\303\244nnitt\303\244v\303\244

monikon

genetiivi

j\303\244nnitt\303\244v\303\244n

partitiivi

j\303\244nnitt\303\244vi\303\244

keskeinen

yksityinen

historiallinen

Verbit

(mit\303\244tekee?)

preesens,

(1.

perusmuoto

inf.)

yks. 1. persoona

heikent\303\244\303\244 (1)

heikenn\303\244n

kiinnitty\303\244

kokea

(1)

passiivin imperfekti

imperfekti,

mon.

3. persoona

kiinnittyiv\303\244t

koettiin

(1)

samastua tehd\303\244

(1)

(2)

nousta

nousen

(3)

tarvita (5)

4

b) \tT\303\244ydenn\303\244seuraavat puuttuva

sana

Puuttuvan

taulukosta

kertomukset

sopivilla

sanoilla. Valitse

3a.

sanan viereen on

Jokaista sanaa voi

50

lyhyet

laitettu

vain k\303\244ytt\303\244\303\244 yhden

sanan

sanaluokka.

kerran.

Taivuta

sanaa tarvittaessa.

1. \tElias

on

L\303\266nnrot

yksi

Suomen H\303\244n oli

yhdyssana).

(substantiivi,

professori

useita

suomenkielisi\303\244

keruumatkoja

kansanperinteen

2. Suomalainen

(substantiivi),

sek\303\244Suomen

lainanottoa

ja

menetti

ajatellaan,

kuvitellaan

todellisuus

on tarua karumpi.

tuleminenon

\t

takia

vararikon

el\303\244m\303\244 on helppoa

el\303\244v\303\244n

henkil\303\266

vain

yritysten

kuin

ennen

elvytystoimenpiteit\303\244,

henkil\303\266iden

ett\303\244 julkisuuden

(adjektiivi).

mutta

pidettiin

liian

nousuun.

uuteen k\303\244\303\244ntyi

Heid\303\244n

Moni

syyn\303\244

(verbi)

ja vaipui ty\303\266ns\303\244 rajuja

3. Usein

vaihtui

jotka

sijoituksia,

ep\303\244varmoja

yll\303\244tt\303\244v\303\244

nousukausi

(adjektiivi)

(substantiivi).

talous

pahimmista

(adjektiivi)

ett\303\244

Moni suomalainen

taloutta.

(verbi)

tapahtui

(substantiivi)

ekonominen

kun

Laskukauden valtion

h\303\244n

(verbi) yhden

yhteiskunta

lamaksi. syv\303\244ksi

L\303\266nnrotin k\303\244yt\303\266ss\303\244.

ymp\303\244ri Suomea.

1990-luvulla.

aallonpohjistaan

rohkeaa

josta

sill\303\244h\303\244n

sanastossa,

edelleen

ovat

oli Sammatti,

(substantiivi)

useita

kirjoittaja.

n\303\244kyv\303\244t my\303\266s

jotka

sanoja,

kielen

suomen

virsirunoilija,

Kalevalan (substantiivi)

\t

kulttuuri

l\303\244\303\244k\303\244ri, tiedemies,

sek\303\244kansalliseepoksemme

H\303\244nen

keksi

arvostetuimpia

kuuluisuuden

(verbi) sinne

harva

(substantiivi,

tapahtuma

\t mutta

(substantiivi),

vauhdilla

(verbi)

ja

pysyv\303\244sti.

yhdyssana),

t\303\244htitaivaalle, T\303\244hdeksi

joka vaatii paljon

aikaa, rahaa ja ty\303\266t\303\244. Yksi

suomalaisen

laulaja

(substantiivi,

j\303\244lkeenkin. H\303\244nen

(adjektiivi).

Moni

tarjosi unohtumattomia

suuruuksia

musiikkiel\303\244m\303\244n

yhdyssana)

Olavi Virta,

on edelleenkin,

joka tunnetaan

suorastaan pidet\303\244\303\244n

tangotulkintojaan

1950-luvun

oli, ja

\t

viel\303\244kuolemansa

\t

nuori

(verbi) laulajaan, (substantiivi)

joka

ihailijoilleen.

51

5 T\303\244ydenn\303\244lauseet

1.Ainakin

50

2. Ennen

oikealla

objektin

valintasi.

omistaa

% suomalaisista

(matkapuhelin).

\t

heilutti

perussuomalainen

matkapuhelinta

Perustele

sijamuodolla.

k\303\244dess\303\244\303\244n

(viinapullo).

3. Suomi

punaisten

4. Toisen

Suomesta

5. Monet monikko)

6.

itsen\303\244istyi

ja valkoisten

jossa

k\303\266yhimmist\303\244kin

uudelleen.

rakennettiin

(maa)

j\303\244lkeen

hyvinvointivaltio,

isovanhemmat

(sota)

k\303\244ytiin

v\303\244lill\303\244.

maailmansodan tuli

vuonna

Seuraavana

6.12.1917.

huolehditaan.

ovat kertoneet

(sotamuisto,

j\303\244lkipolville.

Moni

vastustaa

nuori

(globalisaatio) Nuoret

(maailmanlaajuistuminen).

toimintatapoihin ja

luonnonvarojen

suhtautuvat

kriittisesti

eli

\t nyky-yhteiskuntien

tuhlaamiseen.

6

Seuraavasta puuttuvat

Sijoita

52

Mit\303\244l\303\266ytyy

sivulauseen ne

laatikosta

aloittavat

oikeille

menneisyydest\303\244mme

pronominit,

-tekstin

konjunktiot

tiivistelm\303\244st\303\244

tai kysymyssanat.

paikoilleen.

jos

joiden

mit\303\244

ja

mik\303\244

mutta

johon

ett\303\244

kun

kehitys on

vuoden

Monen

monia historiallisia

kuin

Ennen

mallimaa.

teknologian

kehkeytynyt

toimintaan

alkoivat

vastaan

valtaa Ven\303\244j\303\244n osallistuivat

my\303\266s

t\303\244h\303\244n on p\303\244\303\244sty, on

muun

lukea

lopussa

taistella

Suomessa

my\303\266s

Runebergin

ja alkoi

politiikassa

eletty

1800-luvun

muassa

Snellmanin

vaikuttivat

1800-luvun

merkkihenkil\303\266t.

on

voidaan

Sellaiseksi

hetki\303\244.

suomalaisuuden nousu, kaltaiset

Suomesta

johtanut siihen,

tapahtua:

nuorsuomalaiset, Jean s\303\244velt\303\244j\303\244

kulttuurivaikuttajat,

Sibelius

ja taiteilija

Axel Gallen.

Vapaussodan ja toisen maailmansodan lis\303\244ksi nousun

siirt\303\244minen

toiselle

sukupolvelta

heid\303\244n

j\303\244lkipolville,

sukupolvien

tapahtumista

yhteist\303\244

saattaa

seuraavalle,

muistojaan

kansakunnalle

n\303\244hneet

on

my\303\266s vaurauden lis\303\244ksi my\303\266s

k\303\244\303\244nt\303\266puolen:

yksityisen isovanhemmat

t\303\244rke\303\244\303\244.

he

el\303\244m\303\244ss\303\244\303\244n on tapahtunut,

edellinen

historiaa.

h\303\244vit\303\244 jotakin

huiman

talouden

ajan

historian

Kansallisen

lamavuodet.

kertovat

ovat

he

1980-luvulla,

1990-luvun sukuhistorian

rakentamisen

hyvinvointivaltion

sodanj\303\244lkeisen

kokeneet

ovat

suomalaiset

tekev\303\244t

polvi ei on

sellaista,

v\303\244lit\303\244

koko

t\303\244rke\303\244\303\244.

7

Suomen yhteiskunnan

Onko sinun Eroavatko

on tapahtunut

historiassa

kehitykseen

kotimaassasi Suomen ja

Millaiset asiat ovat

sinun

sinun

monia asioita. Ne ovat

ett\303\244ihmisten

tapahtunut

maasi mielest\303\244si

vastaavia

kehitykset

vaikuttaneet

sek\303\244

elinoloihin. asioita?

toisistaan?

historiallisia t\303\244rkeit\303\244,

tapahtumia?

53

5

-

KUVASUOMESTA

MUSIIKIN

KEVYEN

MAA

LAULUJEN

MURHEELLISTEN

MUUTTUU

(Ilkka Malmberg, HelsinginSanomat4.7.1999, mukailtu) Aulikki

Oksasen

miest\303\244. Juna

kulki

Chydeniuksen laulussa juna kuljetti hiljaista Suuren muuton Suomen, jossa \342\200\235joet vieriv\303\244t, lepikot

ja Kaj halki

se mies?

liikkuvat\342\200\235. \342\200\235Kuka onkaan

mies

aikuinen

vaan y\303\266t\303\244, y\303\266t\303\266nt\303\244

m\303\244\303\244rittelem\303\244t\303\266nt\303\244 muuta

on vailla

Suomea,

Samassa surullisessaetel\303\244n junassa (Kiskot

Kuoppam\303\244ki

taivaaseen...

Min\303\244

itsemurhista

nuorten

aukeaa

tuntematon

kukka

aikaan

jonka koti

hajoaa.

itsemurhan

1970-luvulla

Sama armoton

paljon.

Aavaa jylh\303\244st\303\244

oli

Sekin

kuten

ja muun

rakennemuutoksen

n\303\244kym\303\244

-kappaleesta.

preeriaa

perjantaina kottisalkun parakkiin,h\303\244ntuoksuu tropiikin\342\200\235.

my\303\266s

\303\244iti lensi

kertoo

Laulu

Jukka

jopa

kuuluu

maisemaan

\342\200\235Is\303\244 l\303\244htiRuotsiin,

puhuttiin Nurmion

Tuomari my\303\266s

\"Mestari tuo

periferiaa,

samaan my\303\266s

lauluntekij\303\244\303\244,

samaan

pahvisuojan...\342\200\235

periferian nuoresta,

houkuttamasta pohjoisen

eteiseen:

ikkunaan

panin

Laulu

monta

oli

viev\303\244t etel\303\244\303\244n). Ja

teki enkelin

Lumi

Hectorin

saa katsella

kuvaa ty\303\266t\303\244?\342\200\235

kertovat

josta

se jossa

se maa,

romaanit.

kotimaiset

ilmestyneet

Mik\303\244 on

Suomen

ole. maisemaa,jota ei en\303\244\303\244

Juha

Vainion Suuret

Watt

kaikki Suomi-kliseen toveruus

ja mutkaton

j\303\244tk\303\244t saapuu

t\303\244nne

Esieurooppalainen kompleksisena

ja

Ollaankaukana

54

suomalaiset Seiv\303\244smatkat

jossa ovat

klassikko,

perusainekset:alkoholi,suoraviivaisuus, reiluus,

junttius. maasta

Suomi

Syntyi

k\303\244site H\303\244rm\303\244n \342\200\235H\303\244rm\303\244n j\303\244tk\303\244t.

m\303\244mmin, ruoka

kohtasi

k\303\244nniss\303\244. Voimaa

kansallis-

on

outoa

Seiv\303\244smatkoissa

saadaan

toisista

ja maakuntalaulujen

on muusi muun

liian

l\303\244mmin\342\200\235.

maailman

samanlaisista Suomi-kuvasta.

- kavereista.

Yhteislauluhitti Sininen ja \"Sininen on heijastaen,

on

valkoinen

on perinteinen hyvi\303\244

lauluissa.

ovat

Iskelm\303\244t

ja sumuinen

savuinen

olla vapaa

Tahdon

hauen

kilon

kera

vain saa t\303\244\303\244ll\303\244

karihousuun,

t\303\244n\303\244\303\244n

on vaikka

Min\303\244 l\303\244hden

Leevi and the

olla

h\303\244n,joka

G\303\266sta

Leavingsill\303\244.

verk-

farkut

vaihdan

Pohjois-Karjalaan,

erhe

ensin

- ja

lopuksi liityt\303\244\303\244n

Kiinnostava

j\303\244rvi, kirves,

murheellisten

samaan

maa.

laulujen

Suomi-kliseet -

laulujen

viinakauppaa\342\200\235.

Suomi putos

puusta on

my\303\266s

tietoinen

historia, nopea teknologiankehitys

Suomi \342\200\235Kun

blackia, y\303\266t

kaikki

tulee

el\303\244m\303\244n Olympos.

Normaalin Murheellisten

oli Eppu

laukkaa

Kun

aidon

tiivistym\303\244,

viime vuosikymmenten kansainv\303\244listyminen.

voikaan

onnellinen

kuinka

juon kaljaa aamunnousuun. Siin\303\244 Pohjois-Karjalasta

kohti \342\200\235Ja

Alangon

pakasteita,

\342\200\235Kun vein

on

asustaa.\342\200\235

ironisesti

viimeinen

ketjuun: Ismo

ymm\303\244rr\303\244n,

Suomi-myyttien Suomi-teemasta

Siin\303\244luetellaan

ja

aina

laulussa

Sundqvistin

viina

ja

muistikuvia

erilaisia

yritys

v\303\244ristys

saapui samaan aikaan papinkansliaan my\303\266skin on. Katson varmaan toisen kyl\303\244n neitosia nuorikon,

maalaismaisemaa

oikea

L\303\244hden

pappilaan,

konstaapeli

Aika

on

naapuriaan...

Hurjin

ja ylistetty.

nostalgioitu

koko

T\303\244\303\244ll\303\244 olen vanki.

sanoittama Maalaismaisema.

Virtasen

Jukka

ihmiset eiv\303\244ttunne

havuntuoksua.

on

Stadi.

lauluille, joissa \"Helsinki

hengitt\303\244\303\244

Maaseutu

\tKuusamoon.\342\200\235

varmaan

ja

ylt\303\244v\303\244t

vastakohtana

kaupungin

kaupunki, jossa

iskelmi\303\244,

kritiikitt\303\266myyteen

el\303\244\303\244 myyttinen

olleet otolliset

ovat

Markkinat

joissa

maaseutua

ylist\303\244neet

ajan.

maaltapaon

laulut,

ja

ja Pohjanmaasta

kaihtamattomia

kutsu. Vastaavaan

valkoinen

ja

j\303\244rvimaisemia

my\303\266s Lapista

Niist\303\244 tehd\303\244\303\244n patetiaa

kertovat

Sininen

maalailee

joka tapaa

Lakeuden

vaikka

kuin

j\303\244rvet sinisyytt\303\244

kesien...\342\200\235 y\303\266t

et\303\244\303\244lt\303\244 n\303\244hty Suomi-kuva,

my\303\266sHelsingist\303\244

-

on

valkoiset

hanki,

on

siniset

silm\303\244ns\303\244 sen,

lomas\303\244it\303\244. Maisemamaalailua

kertovissa sellaisia

on

siniset

taivas,

Seiv\303\244smatkojen vastakohta.

on

valkoinen

Kun

maito

oli

putos

puusta

Suomi

putos puusta kaikki

milkki\303\244,

yritys

koota

ja pilkkisaalis

k\303\244vi \303\244kki\303\244\342\200\235.

55

On

kuljettu

pitk\303\244 matka

suuntaan,

p\303\244invastaiseen

joka Muu

tyypit\342\200\235.

tullaan

junan

sellainen iloinen

Helsingin

on kuulemma Suomi

jossa

miehest\303\244,

Hei kuule

Suomi.

baareista

kohti

kun

johonkin

on paikkoja

Ultra

Laulussa

tavata

mielistellen. Sit\303\244 l\303\244hestyt\303\244\303\244n

Suomeen,

niin

oletko

ja kolmostuoppeja?\342\200\235

Bra tekee kuljetaan

Joensuuta\342\200\235 \342\200\235jotain

iloinen kaupunki. Halutaan

on tuntematon.

kyydiss\303\244

maa,

hiljaisesta

hitiksi viisun

Suomen-kiertueensa

Oulua,

junan

sin\303\244 Suomi

ja

\"Suomen me \342\200\235Jos

1 Yhdist\303\244

sana

oikea

ja selitys.

1.\tyleens\303\244 johonkin

a. periferia

ominaisuudet;

liitetyt

sanonta

kulunut

b. klisee

2.

c. kompleksinen

3. uskomus;

d.

4. aihe;

alue,

syrj\303\244seutu;

patetia

asiaan

tarina,

asia, josta

e. kritiikki

5. monimutkainen,

f. nostalgia

6. arvostelu,

g. teema

7. menneisyyden

h. teknologia

8. tekniikka

i. myytti

9.

\tpaatos;

kauniina

joka

on kaukana

joka

ei ole

v\303\244ltt\303\244m\303\244tt\303\244 totta; legenda

puhutaan

vaikea;

ongelmallinen

arviointi

haikeus ik\303\244v\303\266inti;

voimakas

tunne;

kaiken

n\303\244keminen

ja hienona

2 Tekstiss\303\244

kerrotaan

millainen

Suomi

Suomesta

oli ja

eri vuosikymmenin\303\244.

mit\303\244Suomessa

Selit\303\244

omin

sanoin,

tapahtui

1970-luvulla

1980-luvulla

1990-luvulla

Miten

Suomi

on vuosikymmenten

aikana

muuttunut?

3

Millainen millainen on

Perustele

tekstiss\303\244

kaupunki?

laulujen

kerrottujen

Oletko

samaa

mukaan

on maaseutu?

Ent\303\244

mielt\303\244?

mielipiteesi.

57

4

a)

on

Tekstiss\303\244

paljon

nominatiivi

yksik\303\266n

kirves

kirvest\303\244

partitiivi

sanat

Taivuta

t\303\244rkeit\303\244 substantiiveja.

yksik\303\266n

taulukkoon.

monikon

genetiivi

genetiivi

kirveiden

kirveen

rakennemuutos

perusaines hitti

romaani

erhe

klisee

maaltapako

teknologia

maisema iskelm\303\244

tiivistym\303\244

4

b)

lauseet \tT\303\244ydenn\303\244

taulukosta.

sanaa

Taivuta

Valitse

substantiivilla.

oikealla

sana

teht\303\244v\303\244n 4a

tarvittaessa.

Malli: Puuty\303\266kaluja

Suomessa

ovat

kirves,

on melko lyhyess\303\244

maatalousyhteiskunnasta

saha ja puukko.

vasara,

on

ajassa tullut

matkapuhelimet

58

tunnetaan

kaikkialla.

voi

pilkkoa

saunapuita.

:

tapahtunut teollisuusyhteiskunta.

on

Suomalainen

Kirveell\303\244

maailmankuulua:

suomalaiset

Aleksis

Kivi

\t

kirjoitti

suomalaisista Ultra Bra

on

viisujaan

ovat muun

muassa

Jari

mielest\303\244

on Sillanp\303\244\303\244

se

ja Hauki.

Sin\303\244l\303\244hdit pois

on aivan

ovat

ett\303\244suomalaiset

sanoa,

jonkun

kertoo

joka

. Heid\303\244n eritt\303\244in suosittuja

monta

tehnyt

ehk\303\244

Mutta

veljest\303\244,

osuvasti.

varsin

On

Seitsem\303\244n

rehellist\303\244

kansaa.

totta!

kuuluisa

t\303\244hti, joka

laulaa

monenlaisia

lauluja.

1970-luvulla moni suomalainen jopa

maalta

- muuttoa

kaupunkiin

voisi kuvata

\t \t

Kakkutaikinan

ovat jauhot,

Suomalaisuuden

\t

suoraviivaisuus.

(Sama

Kaikki

ihmiset

on

Suomessa

sokeri, kananmunat

muun

muassa

ja

voi.

rehellisyys

ja

sana)

tekev\303\244t

paljon

ovat

\t

ja metsi\303\244. j\303\244rvi\303\244

Suomi-myyttien

Kosteidenilmamassojen (Sama

muutti

;

Voisi

erehtyminenh\303\244n

sanoa,

ett\303\244ne

voisi kutsua

on

inhimillist\303\244!

hallitsevat

suomalaista

Pohjois-Karjalaa. aiheuttaa

sateen.

sana)

59

5

a)

on

Tekstiss\303\244

t\303\244rkeit\303\244 verbej\303\244.

paljon

infinitiivi

preesens,

yks.

kulkea

imperfekti,

passiivin

kuljettivat

kuljetetaan

mon. 3. persoona

1. persoona

kuljetan

(1)

kuljettaa

taulukkoon.

sanat

Taivuta

preesens

(1)

(1) ylist\303\244\303\244

maalailla

(3)

koota (4) kuvata

(4)

tavata

(4)

aueta

(6)

5

b) T\303\244ydenn\303\244lauseet Taivuta

oikealla

verbill\303\244.

sana

Valitse

teht\303\244v\303\244n 5a

taulukosta.

sanaa tarvittaessa.

Malli:

Viime

Monissa

vuonna

kuliin

t\303\266ihink\303\244vellen.

Suomea

ei vain

k\303\244sitell\303\244\303\244n negatiivisi\303\244kin

60

1800-luvulta l\303\244htien.

iskelmiss\303\244

Aina Suomea

Monissa

kulkea junalla jo

on voinut

Suomessa

lauluissa

ja suomalaisuutta.

, sill\303\244 joskus

asioita

on

kuten

maaltapakoa

ja

kauniita

lauluissa

ty\303\266tt\303\266myytt\303\244.

kuvia Suomen

luonnosta.

Viel\303\244nyky\303\244\303\244nkinjunat

Noin

20 kilometrin

matkustajia

ymp\303\244ri

Suomen.

kaunis

p\303\244\303\244ss\303\244 p\303\244\303\244kaupunkiseudusta

maalaismaisema. Ovi

nappia

Melkein parantunut vahingossa

kiveen.

(Sama

Karhuja

olimme

vaikka yst\303\244v\303\244\303\244ni,

(Sama

sopineet

vaikka

my\303\266s Etel\303\244-Suomessa,

Ateneumiin

potkaisin

sana)

eilen

tuntumassa.

kun

eilen,

Min\303\244en

it\303\244rajan

painamalla!

haavani

treffit.

niit\303\244p\303\244\303\244osin on

sana)

monien eri taiteilijoiden maalauksia.

on eilen

Liisa

palapelin,

jossa

oli 1000 palaa.

(Sama sana)

6 a)

\tTekstiss\303\244

nominatiivi

on

t\303\244rkeit\303\244 adjektiiveja.

paljon

yksik\303\266n

partitiivi

jylh\303\244

Taivuta

yksik\303\266n

sanat

genetiivi

taulukkoon.

monikon

partitiivi

jylh\303\244n

perinteinen

otollinen

otollista

otollisen

otollisia mutkattomia

mutkaton

armoton m\303\244\303\244rittelem\303\244t\303\266n

kaihtamaton

kaihtamatonta

tuntematon

61

6

b) T\303\244ydenn\303\244lauseet

oikealla

Valitse

sana

Taivuta

sanaa tarvittaessa.

teht\303\244v\303\244n 6a

adjektiivilla.

taulukosta.

Malli:

on

Joulu

aikaa kaupoille: ihmiset

otollista

ostavat

paljon

joten

joululahjoja,

kaupat

saavat suuret voitot.

Suomessa ei ole otollinen ilmasto on

Iskelm\303\244t\303\244hden

oli satoja

konsertissa

Afrikan

sijaan

- \tuseimmat

\t

siis minulle

sotilaskertoo

Suomen

jatko-

(Sama sana)

Suomessa ei juuri kallioita

meill\303\244kin

ole

korkeita,

uljaita

vuoria, mutta joitakin

\t

on.

.

tie on

Karjalaisten sanotaan iloisia

kuulijoita

romaani

V\303\244in\303\266 Linnan

Suora

sen

viljelyyn,

hyvin sopiva.

siihen

sodasta.

tai teen

kahvin

ilmasto

ja suorasukaisia,

olevan

ja

heid\303\244n

he

ihmisi\303\244:

on

kanssaan

helppo

ovat

tulla toimeen.

(Sama sana)

suomalaisia

jouluruokia

ovat

ja

peruna-

lanttu-,

porkkanalaatikko. h\303\244\303\244tapoihin kuuluu,

Latuhiihto

viime

(Sama

on

hiihtotapa,

luisteluhiihto

h\303\244\303\244valssin.

on

vasta

yleistynyt

vuosikymmenill\303\244.

sana)

Viime vuonna Liisa ja G\303\266ran kiipeiliv\303\244t kosken kanootilla. He ovat todella pelkoa

62

ett\303\244h\303\244\303\244pari tanssii

Alpeilla.

T\303\244n\303\244 vuonna

he

aikovat

laskea

ihmisi\303\244!

ennakkoontienneethotelliamme. Meill\303\244 oli

Espanjaan, emme

Kun matkustimme sanottu

niin

majoitus.

tarkasti

osaa

En

melko

on

ett\303\244mielipiteeni My\303\266nn\303\244n,

selitt\303\244\303\244 ajatuksiani.

\t

(Samasana) Kun

on -20

pakkasta

J\303\244\303\244kiekossa

voisi sanoa,

astetta,

.

:

on

kohtalo

taklaajan

ett\303\244 s\303\244\303\244 on h\303\244n joutuu

rangaistukseksi j\303\244\303\244hylle.

1990-luvulla

teki

Kumpulainen

Sepi

Siin\303\244h\303\244n kuvasi

menoa.

laulun

helsinkil\303\244isel\303\244m\303\244\303\244.

sana)

(Sama

7

a)

on

\tTekstiss\303\244

tekstist\303\244 lauseet, Selit\303\244,

joiden

merkitys

monesta

miten

joissa

lauseita,

on sama

lauseesta

tai lauseenvastike.

on partisiippi kuin

olevien

alla

tehd\303\244\303\244n yksi

lause

Etsi

lauseiden. partisiipin

tai

avulla. lauseenvastikkeen

Malli:

Laulu

kertoo periferian

Laulu

kertoo

1. \tLaulu

itsemurhan

kuvaa

\tSininen

houkuttamasta

josta

kertovat

periferian

nuoresta.

my\303\266s kotimaiset

romaanit,

jotka

aikaan.

ilmestyiv\303\244t samaan

2.

Suomea,

nuoresta, jota itsemurhahoukuttaa.

ja

valkoinen

on perinteinen

Suomi-kuva, joka on

n\303\244hty et\303\244\303\244lt\303\244.

63

3.

\tMaisemamaalailua

tapaa

my\303\266s

lauluissa,

jotka

kertovat

Lapista

ja

Pohjanmaasta.

4. \tVastaavaan

5.

\tHurjin

kritiikitt\303\266myyteenylt\303\244v\303\244t my\303\266s laulut,

varmaan

on

v\303\244ristys

jotka

jonka on

Maalaismaisema,

kertovat

Helsingist\303\244.

sanoittanut Jukka

Virtanen.

6.

on tuntematon.

\tMuu Suomi

Sit\303\244 siten, l\303\244hestyt\303\244\303\244n

ett\303\244 sit\303\244 mielistell\303\244\303\244n.

7

b) \tVastaa

kysymyksiin.

Malli:

Millainen on syrj\303\244seutujen H\303\244n on

surullinen

ja

1970-luvun

Mit\303\244 teemoja

H\303\244n kokee,

ettei

laulut ja Sininen

romaanit

ja valkoinen?

Mist\303\244kertoo

3.

Millainen

kuva

lauluissa

annetaan

Lapista ja

4. Millainen

kuva

lauluissa

annetaan

Helsingist\303\244?

Millaiseksi

6. Mill\303\244tavalla

ole mit\303\244\303\244n el\303\244m\303\244ss\303\244 hyv\303\244\303\244 ja

k\303\244sitteliv\303\244t?

2.

5.

64

yksin\303\244inen.

kuolla.

siksi h\303\244n ehk\303\244haluaa

1.

nuori?

kappale

Jukka muuta

Virtanen kuvaa Suomea

Pohjanmaasta?

maaseudun?

mielistell\303\244\303\244n lauluissa?

8

Keskustelkaa Millainen

(tai kirjoita

k\303\244sitys

on Suomesta

sinulla

Oletko samaa mielt\303\244 kuin Millaista musiikkia Kerrotaanko

sinun

kotimaasi

teksti)

laulujen kotimaassasi

kevyen

musiikin

Suomi-kuvasta.

ja suomalaisista?

tekij\303\244t?

Miksi,

miksi

et?

on?

lauluissa luonnosta ja

ihmisist\303\244

tai

maasi

historiasta?

65

6

JA

KIRJAILIJOITA

SUOMALAISIA TYYLIVIRTAUKSIA

Tarkki)

(Satu

Suomenkielisen 1872),

oli

joka

sai

Kivi tunsi

tunnetuin.

teoksistaan

niist\303\244 vaikutteita.

Canthin

yhteiskunnassa.

ottaa

Canth

teoksia

tunnetuimpia aikakauden

naisen

Kianto

Suomen 1926),

Leinon

ja

muassa

runoilijana

kuuluisimpana

aseman

miehen kanssa

kehitt\303\244j\303\244n\303\244kin. Erityisesti

asemaanperheess\303\244. vaimo.

Ty\303\266miehen

Canthin

Muita

saman

Juhani Aho, Maria Jotuni, Ilmari

runot ovat usein melankoliseen

suomalaisten

lyyrisi\303\244

ja

surumielisi\303\244,

hyvin

Eino

varmasti pidet\303\244\303\244n

uusromanttisia,

kirjoitti

joka

realistejamme.

Lehtonen.

Joel

ja

suomalaisia

ja tieteen

taiteen

muun

elokuva.

olla tasa-arvoinen

tuli

Anna-Liisa

ovat

n\303\244ytell\303\244\303\244n

ep\303\244oikeudenmukaisen

kantaa naisen

ovat

realisteja

ensimm\303\244isi\303\244

mielest\303\244

kirjoissaan

huSuomessa

ja

2002 ilmestynyt

vuonna

kuin

luetaan

teoksia

Kiven

naisen

niin lakien uudistajana

kertovat sisukkuudesta

esiin

kirjoissaan

ja

ja j\303\244\303\244r\303\244p\303\244isyydest\303\244

Minna Canth (1844-1897)on H\303\244ntuo

h\303\244nen

kirjallisuutta

n\303\244ytelm\303\244ns\303\244 ja

s\303\244vyyn.

Kivest\303\244 itsest\303\244\303\244n on

lienee

joka

maailman

muun

hyvin

romaaninsa

H\303\244nen

moristis-realistiseen

veljest\303\244,

(1834\342\200\224

Kivi

kirjailija.

kirjoittava

Seitsem\303\244n

kansanihmisten

tavallisten suomalaisten

yh\303\244, ja

kielell\303\244

ja romaanin

n\303\244ytelmi\303\244,runoja

kirjoitti

suomen

ensimm\303\244inen

AleksisKivest\303\244

katsotaan alkavan

kirjallisuuden

Leinoa

runoja.

loppusoinnullisia joten

ne vetoavat

Useita Leinon

perusluonteeseen.

(1878\342\200\224

hyvin

runoja on

my\303\266ss\303\244velletty.

V\303\244in\303\266 Linna vertaansa vailla.

alla

ovat

Sanotaankin,

66

on

(1920-1992) H\303\244nen

teoksensa

Tuntematon

historian kuvaajana sotilas

monien suomalaisten

vaikuttaneet ett\303\244Linna

suomalaisen

on

kirjoittanut

ja

T\303\244\303\244ll\303\244 pohjant\303\244hden

historiank\303\244sitykseen.

suomalaisten

historian

ik\303\244\303\244n kuin

vastaan.

Neuvostoliittoa

Sotilaiden

murteiden

avulla.

humoristista.

T\303\244\303\244ll\303\244

sotilaista

T\303\244m\303\244 tekee

pohjant\303\244hden

vaiheita

Linnan

v\303\244rik\303\244st\303\244,

sotilaidenkielt\303\244 erilaisten rikasta

ja

kansalaissodan

taas kuvaa

-romaani

alla

varsin

on

el\303\244vi\303\244kielest\303\244 ja

n\303\244k\303\266kulmasta.

perheen

yhden

kieli k\303\244ytt\303\244m\303\244

Suomea tulleiden

eri puolilta

kuvaa

sotaa

kuvaa

Kirja

sotilaiden n\303\244k\303\266kulmasta. sill\303\244 Linna

Suomenjatkosotaa rintamalla olevien suomalaisten

sotilas kuvaa realistisesti

Tuntematon

uudelleen.

p\303\244\303\244teoksista on

tehty

my\303\266s

merkitt\303\244vi\303\244elokuvia.

1910-luvun

olivat

Tulenkantajat

kantaa

aatteet

yhteiskunnallisiin

olivat

tuotantonsa aloittivat

1970-luvulla

ja Kaari

Hietamies naisen

1980-luvulla

lis\303\244ksi h\303\244n teki

my\303\266s

\342\200\235teki el\303\244m\303\244st\303\244\303\244n

ty\303\266nk\303\244\303\244nt\303\244j\303\244n\303\244.

muassa

muun

Laila

historiaa

kirjoissaan

etsint\303\244

ja

ihmisen

perustavat runouden

voimissaan;

Anja

vuosikymmenen seuran,

runoilijoiden

yst\303\244v\303\244t ja taistella

Snellman

\"kielen

Samalla

nainen.

n\303\244k\303\266kulmat,

H\303\244rk\303\266nen ja

El\303\244vien

moni

Vahvoja naiskuvauksia

pahuus.

Anna-Leena

yhdist\303\244\303\244

merkitt\303\244v\303\244n

nousevat esiin psykologiset

1990-luvulla runous on taas on

kuvaavat

joka

merkitt\303\244v\303\244n

tuotantonsa

Utrio, jotka

tunnetuimpana

(1937-1983),

esikoiskirjansa

julkaisi

kirjoittaneet esimerkiksi

aktiiviset runoilijat

Aikakauden

ajalle.

kirjallisen

vasemmistolaiset

Erityisesti

n\303\244k\303\266kulmasta.

ajan tuotannossa minuuden

kirjailijat

Saarikoskea

pidet\303\244\303\244n

runoa\342\200\235. Oman

nimenomaan

tuolle

sielt\303\244vaikutteita.

kirjallisuuden ottivat teoksillaan

ep\303\244kohtiin.

tyypillisi\303\244

Pentti

runoilijana

monet

jotka ihannoivat

osallistuvan

Suomessa

tuolloin

koska

vuosikymmeniksi,

jo

tulivat

muoto

ottaa

ja halusivat

Eurooppaa,

sanotaan

1960-1970-lukuja

Suomen

saavutti

eurooppalaisia,

moderneja

ulkomaailmaa,erityisesti

Paavo

ovat

modernistejamme

suomenruotsalaiseen my\303\266t\303\244

Tulenkantajien

ja

S\303\266dergranin

voimakkaasti

Keskeisi\303\244

kuvakieli saavutti

ja Eeva-Liisa Manner. Modernismitosin ja modernistinen lopulla; silloin vapaa mitta

Haavikko

runouteen.

1950-luvulla.

runouden

suomenkielisen

Edith

vapaa mitta ja uusi

eli runon

Modernismi

erityisesti

ovat

(ent. Kauranen). nuoret, jonka

k\303\266yhtymist\303\244

tavoitteena vastaan\342\200\235.

67

1 Tekstiss\303\244

on

useita

sivistyssanoja.

1. humoristinen

a.

2. realistinen

b. surullinen,

3.

c.

4.

romanttinen

modernistinen

kuvaa

se oikeasti

on

d. toimiva,

oma-aloitteinen,

lyyrinen

hauska,

mielt\303\244

g. tunnelmallinen, romantiikan

8.

apea, alakuloinen,surumielinen

todenmukainen;

f. ihmisen

mukaan s\303\244\303\244nt\303\266jen

68

el\303\244m\303\244\303\244 sellaisena

tehokas

reipas,

huvittava

tutkiva

vieh\303\244tt\303\244v\303\244,

mukainen,

h. modernismia (moderni

ja selitys.

tunnelmallinen

runollinen,

e. leikillinen,

7. psykologinen

sana

oikea

Yhdist\303\244

tunteista

kertova

kannattava, modernismin menev\303\244

= nykyaikainen)

kuin

2 Tekstiss\303\244

kuuluvat

perheeseen

substantiivi

(mit\303\244tekee?)

johdettu toisesta sanasta. T\303\244ydenn\303\244

jotka on

sanoja,

samaan

taulukkoon

verbi

useita

on

(kuka?

mik\303\244?)

sanat.

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

apunasi.

adjektiivi

adjektiivista

(millainen?)

tehty substantiivi (mik\303\244?)

kirjallinen

kirjoittaa

j\303\244\303\244r\303\244p\303\244isyys

sisu

realismi

realisti,

melankolia lyriikka

romantikko, romantiikka

modernisoida

suomen

kieli

runoilla

psykologisoida

3

Seuraavasta tekstin referaatistapuuttuu referaatti. Valitse

puuttuvan

sanan

kirjailija

Aleksis

Kivi, jonka

on Seitsem\303\244n veljest\303\244, jotka

asuvat

veljest\303\244.

teos

2) Se

kertoo

T\303\244ydenn\303\244

oikea vaihtoehto.

suomenkielinen

1) oli

paikalle

sanoja.

joitakin

1) a.

Yksi

b. Ensimm\303\244inen c. Ensin

seitsem\303\244st\303\244

Etel\303\244-H\303\244meess\303\244.

2)

a. kuuluisin

b.

kuuluisampi

c. tunnetumpi

69

Teos on ja

3)

kirjoitettu

se kuvaa

samalla

s\303\244vyyn

suomalaista

el\303\244m\303\244\303\244 varsin

3) a.

humoristinen

b. huumoriin c. humoristiseen

realistisesti.

Minna

Kaari Utrio ja

Canth,

suomalaisia

kuvanneet

aikakausina

asema

Naisilla ei esimerkiksiollut

Canth

Utrio kertoo

kirjoissaan muun

kirjoittanut

romaaneja.

elokuvattu

eli

monet

\t

V\303\244in\303\266 Linna,

jotka ovat

jonka

heist\303\244

romaani

Romaanista 11)

kauneuden

c. kauniin

\t

maantiede

on

7)

a. tekem\303\244ss\303\244

b. tehty tehd\303\244\303\244n

8)

\t

8) a. on

9)

\t

c. ovat kirjoittaneet

kirjoittanut

b. kirjoittavat

Tuntematon

on tehty

ep\303\244kohtiin

b. kauneuksien

c.

T\303\244rkein

hyvin

b. erimukaisuuksiin

c.

6) a.

sotilas 10)_

SuomenjatkosodastaNeuvostoliittoa vastaan.

5) a. ep\303\244kohtia

on 7)

Pelon

sotakirjallisuutta miehet.

c. joita

h\303\244n

filmattu.

Suomalaista

a. mitk\303\244

b. jotka

vaikuttaa.

halusi

my\303\266s fiktiivisi\303\244

teoksista

esimerkiksi

my\303\266s elokuvia:

4)

Juuri

muodin ja 6)

muassa

Snellmanin

Anja

huono.

l\303\244hinn\303\244 naishistoriasta;

mutta

historiasta

el\303\244m\303\244\303\244.

oli melko

\303\244\303\244nioikeutta.

t\303\244llaisiin 5)

on

naisen

nimenomaan

naisten

elinaikana

Canthin

ovat eri

4)

kirjailijoita,

ovat

Snellman

Anja

9) a. saattaa

b. olisi c. lienee

kaksi elokuvaversiota, .

10) a.kuvaa

b. kertoo c. kuvasi

11) a. tunnepitoisia

b. sentimentaalista c. tunnepituisia

70

runoudella

My\303\266ssuomalaisella perinteet.

Yksi

suomalaisia

13)

Eino Leino, joka runoja.

vahvat

12)

Yhten\303\244

kirjoitti

melankolisia

varsin

usein

runona

kauneimpana

on

lyyrikkoja

14)

\t

c. on

13)a. kuuluisa b. kuuluisimpia

c. kuuluisampia

Nocturne.

runoa

12) a. oli b. ovat olleet

14)a. pidet\303\244\303\244n b. tunnetaan

c. lasketaan

uudisti

15) Edith my\303\266t\303\244

16)\t

modernismi,

S\303\266dergran

15)a. Runoa b. Lyyrikkoa

nousi

c. Runoutta

kansainv\303\244liseenkin tietoisuuteen.

16) a. joka b. mink\303\244 c. jonka

kuvaa

17)

naisen

metaforisin 18)

symbolistisin

ja

el\303\244m\303\244\303\244 ylip\303\244\303\244t\303\244\303\244n.

17) a. T\303\244m\303\244n lyriikka b. H\303\244nenlyriikkansa c. H\303\244nenrunot 18) a. keinoin

b. keinolla c. tavalla

1960-luvun

19) Pentti

varmaankin ollut omakohtaiset

kokemukset

esitystavan.

20)

runoilija

suomalaisia

Rooman

Otonkoski

kertovat nykyajasta. naisen

Otonkoski ja

on saanut

kulttuurista.

el\303\244m\303\244n ja

19) a. huomaavin

b. merkitt\303\244vin

Saarikoski, jonka runoissa saivat uuden ja politiikka

muun muassa Lauri Lauri

on

22)

n\303\244k\303\266kulmasta.

Riina Niiss\303\244

runoilijoita Riina

c. merkityin

ovat

Katajavuori.

vaikutteita esimerkiksi Katajavuoren 21)

runot taas

\t ilmi\303\266it\303\244 varsinkin

20) a. Uudempia

b. Aikaisempia c. Varhaisempia

21) a. tarkasteltiin

b. sanotaan c. katsotaan

22) b.

a. luonnon luonton

c. luonteen

71

Suomen

kirjallisuuden ja valtion

yhteiskunnan

aikaisempien

Onko

ja suomen kielenkehityskaudet

el\303\244m\303\244n tapahtumiin.

tekstin ja t\303\244m\303\244n sinun kotimaasi kielen ja kirjallisuuden

asioita

tekstien

kuin

Ajankohta

(3, 4

yhdistyv\303\244t

T\303\244ydenn\303\244seuraava

ja 5)

taulukko

avulla. kehityksess\303\244

tapahtunut

samanlaisia

Suomessa?

Valtiollinen

Kieli

Kirjallisuus

el\303\244m\303\244

(milloin?)

1500-luku

Mikael

Agricola:

ABC-kiria Uusi

sek\303\244

testamentti

suomeksi.

1800-luvun

Julkaistaan

Suomen

loppupuoli

ensimm\303\244inen

virallinen

suomenkielinen

ruotsin

Aleksis

romaani,

Kiven

kielest\303\244

kieli

Nationalismi nousee.

rinnalle

(1863).

Seitsem\303\244n

veljest\303\244

(1870).

My\303\266sSuomen

kansalliseepos

Kalevala julkaistaan.

1900-luvun

Suomi

alkupuoli

6.12.1917.

itsen\303\244istyi

Naisten

\303\244\303\244nioikeus1906.

1900-luvun puoliv\303\244li

72

ja talouden

1900-luvun

Lama

loppupuoli

uusi nousukausi.

5 Muuta seuraavat partisiipittai lauseenvastikkeet sivulauseiksi. K\303\244yt\303\244 teksti\303\244 apunasi.

alleviivatut

Miten

sanat

Miksi?

muuttuvat?

Malli:

Kivi oli Kivi

oli

Canth

2. Minna

V\303\244in\303\266 Linnan

kirjailija.

kirjoittava

ensimm\303\244inen kirjailija,

1. Suomenkielisen

3.

suomeksi

ensimm\303\244inen

joka

kirjoitti

suomeksi.

katsotaan alkavan AleksisKivest\303\244.

kirjallisuuden

oli naisen

yhteiskunnallista asemaa tarkasteleva

sanotaan

romaaneissaan

kirjoittaneen

kirjailija.

uudelleen Suomen

historiaa.

4.Sotilaidenk\303\244ytt\303\244m\303\244 kieli on

5. Tulenkantajat

olivat

v\303\244rik\303\244st\303\244.

ulkomaailmaa

6.1960-luvunkirjailijoiden

katsotaan

ihannoivia eurooppalaisia.

ottaneen

kantaa

yhteiskunnallisiin

ep\303\244kohtiin.

7.1990-luvulla

kielen

runoilijat

perustivat

El\303\244vien

runoilijoiden

seuran

taistellakseen

k\303\266yhtymist\303\244 vastaan.

73

6

1.10-vuotiastytt\303\244reni 2. 65-vuotias

oikealla muodolla.

eniten pit\303\244\303\244

\303\244itinilukee

3. 68-vuotias

sanan

olevan

suluissa

T\303\244ydenn\303\244lauseet

(hevoskirjat).

(runot).

paljon

lue

is\303\244ni ei

(kaunokirjallisuus).

harrastaa

(kalastus)

ja lukee

vain

H\303\244n

(se)

liittyv\303\244\303\244

aineistoa.

4. Minun

mielikirjailijani

luonnehtia 5. Mieheni

6.

Velje\303\244ni

on

Anja

(joka)

Snellman, (feministinen).

per\303\244ti

taas lukee

l\303\244hinn\303\244

(j\303\244nnityskirjallisuus).

kiinnostavat

(elokuvat),

innostunut elokuvaohjaajien

joten

(el\303\244m\303\244kerrat).

7

sinun

Mink\303\244laista kirjallisuutta Mit\303\244 aiheita

Luetko

Miksi?

74

kotimaassasi

julkaistaan?

k\303\244sittelev\303\244t?

sin\303\244paljon? pid\303\244teniten?

Mist\303\244kirjoista

asioita

ne

kirjat

enemm\303\244n

tieto-

vai

Mink\303\244laisia

Luetko

kirjat

tuotantoa

k\303\244sittelev\303\244t,joita fiktiivist\303\244

kirjallisuutta?

sin\303\244luet?

h\303\244n on

voisi

7

USKOMUKSIA

SUOMALAISIA

(Salla Saarinen) suomalaiset

Muinaiset

uskoivat,

vaikuttivat kaikkeen onnea

ja

jolloin

ja sen

piiriss\303\244

Talojen

vahingoittamaan

teht\303\244viin

eli

saattoivat

ruokaa

Koska

leip\303\244palan

oli

karjaonnen

aikaan p\303\244\303\244si\303\244isen

navettoihin

tunkeutuvan

suhtauduttiin

siihen v\303\244h\303\244n,

lasta

pudottanutta

rangaistiin,

aiheuttaisi

ruokaan

suhtautuminen

ett\303\244 ep\303\244kunnioittava

\"pahalta

vied\303\244

Ja esimerkiksi

uskottiin

Esimerkiksi

pel\303\244ttiin,

lehmi\303\244\303\244n naapurin

p\303\244\303\244si\303\244isnoitien

lehmi\303\244.

kunnioittavasti.

lehmist\303\244.

kotiin

liittyi

ja onnen

varomista

maagista

ett\303\244naapurit

pahasti

trullien

tuottamaan ett\303\244

niukat,

hyvinkin

suojasivat

nimitt\303\244in,

ja vahingoittavan koska

olivat joskus

t\303\266ihin

pelk\303\244st\303\244\303\244n ajattelemalla

liikkuvien

ett\303\244

sairauksia.

ruokavarat

silm\303\244lt\303\244\". Uskottiin

muita

sek\303\244

esimerkiksi em\303\244nn\303\244t

takaamista.

uskottiin,

Maanviljelysyhteis\303\266ss\303\244

per\303\244ti parantamaan

Aikana,

yliluonnolliset

el\303\244m\303\244\303\244n.

onnistuttiin

taioilla

erilaisilla

ja voimat

olennot

ett\303\244

n\303\244lk\303\244vuosia.

on ollut

sauna

My\303\266s

Saunomisen uskottiin

t\303\244rke\303\244 osa

suomalaista sairauksia

sek\303\244 parantavan

uskomusperinnett\303\244. avio-onnen

ett\303\244 takaavan

ja lap-

kuuluivat parannuskeinoihin. ja viina silykyn. Saunomisen ohella terva terva Vanha suomalainen sanonta kuuluukin: \"Ellei sauna, ja viina auta, Saunominen kuului olennaisena osana my\303\266sh\303\244iden on tauti kuolemaksi.\" sai

Morsian

viettoon. kylvetettiin

oma haltiansa,

jonka

hillitysti, k\303\244ytt\303\244yty\303\244

sinne

talon

muillakin

kuten

piiriin

tyytyv\303\244isyys oli haltiaa

ment\303\244ess\303\244 ja

kunnioittaen.

kohtelun:

maagisen

avio-onnen

lemmennostatussaunassa

Saunalla -

aina

vaimoilta

yhteis\303\266ns\303\244

ja lapsilykyn

kuuluvilla asukkaille

takaamiseksi.

rakennuksilla

t\303\244rke\303\244\303\244. Saunassa

L\303\266ylyn

Eri sielt\303\244l\303\244hdett\303\244ess\303\244.

h\303\244net

henke\303\244

rakennusten

- oli tuli

tervehdittiin

haltiat

saivat

75

osansa vauraus

ja

onni

hyv\303\244

vuodeksi

j\303\244lleen

ihmiset

avulla

Magian

voimia

kestityksest\303\244.

my\303\266s joulunajan

pyrkiv\303\244t

hallitsemaan

el\303\244m\303\244ss\303\244

nytkin

jotkut

magialla

jos

tikapuiden

ali

menett\303\244nyt

musta

kulkeminen vakavan

kissa kulkee tuo

huonoa

tien

merkityst\303\244.

kolmesti sylk\303\244ist\303\244 yli,

tai

jotkut

onnea. Mutta

merkityksens\303\244 ja

osa

toimintana.

normaalina

esimerkiksi

ja

olentoja

magia oli saumaton

en\303\244\303\244 ole samanlaista

voivat

ihmiset

olkap\303\244\303\244n yli,

ei

takaamaan talon

yliluonnollisia

Aikaisemmin

ihmisten arkiel\303\244m\303\244\303\244n ja sit\303\244 pidettiin Nykyihmisten

pyrittiin

eteenp\303\244in.

niihin.

sek\303\244vaikuttamaan

Siten

Tosin

viel\303\244

vasemman

uskovat,

ett\303\244

taikausko p\303\244\303\244osin

monet suhtautuvat

siihen

humoristisesti.

(L\303\244hde: Leea

Virtanen

Seura, Helsinki)

1991: Suomalainen

kansanperinne.

Suomalaisen

Kirjallisuuden

on

1 sanat

mit\303\244seuraavat

Selvit\303\244,

merkitsev\303\244t.

yliluonnollinen

uskomus

olento

haltia

taikuus

magia

lykky

lempi

kestitys

2

Vastaa

kysymyksiin.

1. Miten muinaiset

2. Millaisia

3. Miksi 4.

5. Ovatko

sinun

Luuletko, samanlaisia kulttuurista

magiaan?

t\303\244rke\303\244 suomalaisille?

sen uskottiin

Miten

haltia?

suomalaiset

6. Millaisia

Onko

on ollut

suhtautuivat

suomalaisilla oli?

uskomuksia

sauna

Mik\303\244 on

suomalaiset

vaikuttavan?

taikauskoisia? nykyp\303\244iv\303\244n\303\244

uskomuksia

kotimaassasi ett\303\244kulttuuri

sinulla

itsell\303\244si

taikauskoisia vaikuttaa

on?

perinteit\303\244?

taikauskoon

Millaisia

vai ovatko

ne ovat?

uskomukset

huolimatta?

77

3

a)

on

\tTekstiss\303\244

useita

passiivimuotoisia

verbej\303\244.

Ker\303\244\303\244 ne taulukkoon

ja

muodot.

t\303\244ydenn\303\244puuttuvat

preesens,

perusmuoto

persoona

yks. 1.

mon.

imperf.,

3.

passiivin

persoona

imperfekti

uskottiin

onnistuivat

voida

(2) suhtauduttiin

rankaisivat

pelk\303\244\303\244n

(1) kylvett\303\244\303\244

tervehdittiin pyrkiv\303\244t

pid\303\244n

3

b) \tJoidenkin muodossa.

Eli

verbien

toteutuu

lauseessa

Muodosta seuraavista 1. uskoa

2.

Muinoin

3. Min\303\244eilen

78

- haltia - voida

h\303\244n

j\303\244lkeen

sanan

seuraavan

on oltava

m\303\244\303\244r\303\244tyss\303\244

rektio.

teksti\303\244 apunasi. sanoista loogisialauseita.K\303\244yt\303\244

sin\303\244?

- jos -

suututtaa

h\303\244n

lapsi

-

- taikausko

-

pudottaa

leip\303\244

-

kun

-

- rangaista - onnistua

yst\303\244v\303\244ni

- nauraa

-

4.

5. ei -

6.

-

ep\303\244onni

min\303\244-

- ennen

7. tervehti\303\244

kuin

- ihmiset

- morsian-

- aikoinaan -

-

- humpuuki

8. taikausko

joskus

-

- kannattaa

- vakavasti

suhtautua

pyrki\303\244

-

pel\303\244t\303\244

menn\303\244

-

liian

-

aina kun

magia

- naimisiin

kylvett\303\244\303\244

-

menn\303\244

-

h\303\244n

- he -

- saunahaltia

l\303\266yly

-

nyky\303\244\303\244npit\303\244\303\244

4

Seuraavissa

kuitenkin (joka,

useita

partisiipin

lauseissa

sama

on

Tekstiss\303\244

(vaikka,

konjunktio

asia on ett\303\244,jotta,

sis\303\244lt\303\244vi\303\244 virkkeit\303\244.

Sivulauseista

sivulauseilla.

sanottu

kun,

niin, jos) tai

koska,

puuttuu

relatiivipronomini

mik\303\244).

lauseet T\303\244ydenn\303\244

1. Aikaisemmin vahingoittivat

puuttuvalla

sanalla.

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

uskottiin,

trullit

apunasi.

navettoihin

tunkeutuivat

ja

karjaa.

2. Lapsi,

3.

tai lauseenvastikkeen

Lis\303\244ksi

pudotti

leip\303\244palan,

sai

saunominen

uskottiin,

rangaistuksen.

sairauksia

parantaisi

ja takaisi

naimaonnen.

4. Saunassa

piti

5

saunasta

haltiaa

siten, k\303\244ytt\303\244yty\303\244

l\303\244hdettiin,

l\303\266ylyn henke\303\244

kunnioitettiin.

tervehdittiin.

79

5

a)

\tTekstiss\303\244

on

substantiivit

useita

on

verbist\303\244 Mit\303\244verbi

tehty?

tehtyj\303\244

Mist\303\244 verbist\303\244

substantiiveja.

tarkoittaa?

kohdat.

T\303\244ydenn\303\244 puuttuvat

verbin

preesens, mon. 3.

merkitys

substantiivi

persoona

perusmuoto

varominen

taata

vakuuttaa

(4)

suhtautuvat

saunominen kestitt\303\244\303\244 (1)

tarjota

ruokaa

ja

juomaa viett\303\244v\303\244t

toiminta merkitsev\303\244t

kulkea

(1)

menn\303\244 eteenp\303\244in

5

b)

lause \tT\303\244ydenn\303\244

Jokaista

sanaa

1. Maya

ei

voi

sopivalla

Valitse

substantiivilla.

vain kerran. k\303\244ytt\303\244\303\244

Taivuta

sana taulukosta

sanaa tarvittaessa.

on

. H\303\244nen mielest\303\244\303\244nsaunassa

pid\303\244

5a.

liian

kuuma.

2. Joskus

aineet

voi tulla kalliiksi,

vieraiden maksavat

paljon.

3 suomalaiset

80

maahanmuuttajiin

ovat

sill\303\244 hyv\303\244truoka-

suopeita,

mutta

toiset karsastavat

vaihtelee heit\303\244.

paljon:

jotkut

lainan

5. \t\303\226isinpimeill\303\244 6. \303\226iseen

vaikuttanut

on

liioiteltua. :

_

magian

maksamaan

vaarallista!

koskaan

ei ole

aikaan

pysty

lainasta.

voi olla

kaduilla

ei

lainanottaja

vastaamaan

joutuu

takaaja

lyhennyksi\303\244,

7. \tAika

Jos

on aina riski.

4. Lainan

sit\303\244 ei nyky\303\244\303\244n

en\303\244\303\244

t\303\244rke\303\244n\303\244 kuin ennen. pidet\303\244 yht\303\244

8.

\tMagia

9.

Varsinkin

tulkitaan

usein nyky\303\244\303\244n

kes\303\244isten

haluaa

esimerkiksimoni

turhanp\303\244iv\303\244iseksi

on

juhlien

h\303\244\303\244t nimenomaan j\303\244rjest\303\244\303\244

Suomessa

tavallista:

kes\303\244ll\303\244.

6

Suomen

kieless\303\244

useita

on

tarkoittavat?

sanonnat

kielt\303\244. Mit\303\244seuraavat

joita voi

sanontoja,

rikastuttamaan k\303\244ytt\303\244\303\244

Millaisissa

tilanteissa

niit\303\244voi

k\303\244ytt\303\244\303\244?

Valitse

vitsa

Nuorena Pane

sanonta

jokin

kirjoita

teksti,

mene itse

miest\303\244 m\303\244ess\303\244, \303\244l\303\244 m\303\244en alla.

Pata

kattilaa

Parempi

soimaan,

musta

kylki

kummallakin.

lakia.

virsta

ei Yritt\303\244nytt\303\244

Vakka

sit\303\244. k\303\244yt\303\244t

per\303\244ss\303\244.

Auta

H\303\244t\303\244 ei lue

jossa

v\303\244\303\244nnett\303\244v\303\244.

asialle,

lapsi

ja

vaaraa.

laiteta.

kantensa

Luonto k\303\244yyli

v\303\244\303\244r\303\244\303\244 kuin vaaksa

valitsee. kasvatuksen.

81

8

NOUSU

\303\204\303\204RIOIKEISTOLAISUUDEN

EUROOPASSA (Ulla Lumme)

den

kasvamaan

suosion

maailman

murrosta

\303\204\303\244rioikeiston

ovat

juuret

havaittavissa

ylemm\303\244t

1800-

ja

ja

johtajaksi tuolloin alettiin

harjoittaa

maailmansodan

kansa

kurissa.

ett\303\244Euroopan

ihmisluonnon

siirtolaisvirtojen l\303\244nsimaiden

Hitler

pel\303\244ttiin T\303\244m\303\244n vuoksi

ylivallan.

jossa

korostettiin

Euroopan

kauheudessaan

kolmannen valtakunnan nousi. Nationalismi k\303\244rjistyi

valittiin

totalitarismia

joka suosi arjalaista

rotuoppia, j\303\244lkeenkin

kaikessa

kannatus

kansallissosialistien

natsismiksi,

huonomman

huipentui

1934

Vuonna

Saksassa.

rotu-k\303\244sitteen

harjoittaa rotuhygieniaa eli eugeniikkaa.

noudattaminen

Rotuhygienian Hitlerin

alettiin

maassa

monessa

ja tuhoavan

lopulla innostuttiin Elazar Barkanin

kansalaisia

vaihteen

oli

piirteit\303\244

t\303\244rke\303\244 tavallinen pit\303\244\303\244

passiivisina,

1900-luvun rotua

valkoista

oli

luokitteluja.

keksiv\303\244t

yhteiskuntaluokkien

pidettiin

rotuja

ulkopuolisia

ja

luokat

Eliitin

sek\303\244alempien

sill\303\244 rasismin

1700-luvun

rotuteorioita

s\303\244ilytt\303\244\303\244kseen omat etuoikeutensa.

huonontavan

my\303\266t\303\244.

Euroopan

vastapainona

valistusaikana.

jo

mukaan yhteiskunnan

edustajina.

on pidetty

historiassa, syv\303\244ll\303\244

n\303\244ettekem\303\244\303\244n tieteellisi\303\244

Niinp\303\244

tapahtua

etsimiselle.

yhteisen identiteetin

l\303\244nsimaissa

alkanut

ja Euroopan yhdentymisen

globaalistumisen kasvua

\303\244\303\244rioikeistoliikkei-

Kansakunnissa on

Euroopassa.

\303\204\303\244rioikeistoliikkeiden

on saanut

katoamisesta

identiteetin

kansallisen

Pelko

maissa

ja

antisemitismi\303\244;

rotua.

on vallinnut

Viel\303\244

toisen

nationalistisia

aatteita.

1990-luvulla \303\244\303\244rioikeistolaisuuden on valtioissa

82

vaikuttanut

globaalistuminen

lis\303\244\303\244ntymiseen

Euroopan

ja siirtolaisuuden

lis\303\244\303\244ntyminen

mutta

kriisi.

my\303\266s hyvinvointivaltion

seurauksena aiheutuneet

el\303\244m\303\244ss\303\244. \303\204\303\244rioikeistolaiset

tyytym\303\244tt\303\266myytt\303\244 ulkomaalaisista

ei ole ollut mukaan

omiin

varaa

pit\303\244isi olla

on

T\303\244m\303\244 on ollut

vaaleissa, pidetyiss\303\244

maan

joissa

saaneet

tullut

Niin

Alankomaissa

Muukalaisvastaisilla \303\204\303\244rioikeistolaisuuden pohtimaan

Euroopan

Euroopan

ase.

poliittinen

useissa

valtiolla

Euroopan

2000-luvulla

valtioissa

\303\244\303\244nim\303\244\303\244r\303\244t ovat kasvaneet

integraatiota

vastustavien kuin \303\244\303\244rioikeisto-

ovat

\303\204\303\244rioikeistopuolueet

Monissa protesti\303\244\303\244ni\303\244.

n\303\244et saaneet

maissa

Euroopan

Norjassa,

Tanskassa,

Belgiassa,

ja Italiassa on suuria \303\244\303\244rioikeistolaisia on voitettu vaalit muun teemoilla muassa kannatuksen

integraation

\303\244\303\244ni\303\244 ovat

tunnettuja muukalaisvastaisuudesta ja usein

Ranskassa,

my\303\266s EU-kielteisyydest\303\244.

vallassa,

etsineet

kyll\303\244styneiden keskuudessa

jotka ovat

ehdokkaat,

yh\303\244

\303\244\303\244rioikeistopuolueiden

etenkin

kansalaisilta

ovat

\303\244\303\244rioikeistolaisten

trendi

kasvava

tullut

sis\303\244politiikkaankin

on

puolueista

sit\303\244 ei

n\303\244ht\303\244viss\303\244 Euroopan

entisest\303\244\303\244nhuomattavasti.

oman

lis\303\244nneet

siirtolaisiinkaan.

Oikeistoradikalismista

maissa.

niin

kansalaisiinsa,

ovat

Jos omalla

pahoinvointiinsa.

syntipukkeja

sopivia

turvattomuus

ty\303\266tt\303\266myysja

ihmisten

murenemisen

Hyvinvointivaltion

lis\303\244\303\244ntyminen

ja kansallisvaltioiden

on

puolueita.

Tanskassa.

her\303\244tt\303\244nyt

tulevaisuutta.

It\303\244-

1 T\303\244ydenn\303\244ristikko

muodostuu

Mik\303\244 sana

Mit\303\244 se

sanoilla.

vastaavilla

selityksi\303\244

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

apunasi.

pystysuoraan?

tarkoittaa?

1.

2.

3.

4.

5.

6. 7.

8.

9.

10.

11.

12.

1. Maat, joissa ei ole ollut esimerkiksi

l\303\244nsipuolella,

2. Tapa, Maanosa,

4.

Henkil\303\266,

5.

esimerkiksi

jossa joka

on

j\303\244rjestelm\303\244\303\244 ja jotka

Yhdysvallat,

demokraattisissa

jolla

3.

sosialistista

sijaitsevat

maapallon

Suomi.

maissa

sanotaan

mielipide esimerkiksi vaaleissa.

Ruotsi,

Espanja ja

osittain

muuttanut

(vapaaehtoisesti) joidenkin

Maailmanlaajuistuminen;

Englanti,

Saksa ja

asioiden

Ven\303\244j\303\244kin sijaitsevat.

toisesta maasta muuttuminen

toiseen. koko maailmaa

koskeviksi.

6. Se, millainen 7. Syyllinen 8. Yhteiskunnan

84

joku

johonkin;

henkil\303\266

tai

jokin

kansa

syyp\303\244\303\244.

ylemm\303\244t

luokat;

parhaimmisto.

on; ominaispiirteet,

yksil\303\266llisyys.

9. Yhdentyminen,

yhteen liittyminen. ja poliittinen yhteen liittyminen. 10.

Valtion

omien

esimerkiksi p\303\244\303\244tt\303\244minen)

Esimerkiksi

hoitaminen (mm. sosiaali-ja

asioiden

Vastakohta

eduskunnassa.

11. Eugeniikka. Suuntaus,jonka mukaan ominaisuuksia

ja

12. Suuntaus,

taloudellinen

terveysasioista

ulkopolitiikalle. v\303\244est\303\266n perinn\303\266llisi\303\244

yritet\303\244\303\244n parantaa

sekoittuminen.

estet\303\244\303\244n rotujen

jonka avulla

maiden

Euroopan

on muita

ihmisrotu

ett\303\244jokin

todistaa, yritet\303\244\303\244n

parempi.

2 Tekstiss\303\244

on

mainittu

useita

eli

aatesuuntauksia

ismej\303\244.

Yhdist\303\244

oikea

aate

ja selitys.

1. nationalismi

a. yhteiskunnan valtio

2. rasismi

j\303\244rjestelm\303\244, jossa

b. suuntaus,

joka pyrkii

voimakkaasti;

c. juutalaisviha,

d.

asioita

muuttamaan

\303\244\303\244rimm\303\244isyyskanta

juutalaisiin

juutalaisvaino;

negatiivisesti suhtautuminen, 4. antisemitism.

asioista

m\303\244\303\244r\303\244\303\244 kaikista yhteiskunnan

eritt\303\244in

3. totalitarismi

poliittinen

heid\303\244n syrjint\303\244

esim. Suomessa

kansallisuusaate;

kansallismielisyys,

1800-luvunlopulla suomalaisuutta korostanut 5. natsismi

e. kansallissosialismi; \303\244\303\244rioikeistolainen

6. radikalismi

f.

rotusyrjint\303\244,

liike,

rotusorto;

Saksassa jota

1930-luvulla

aate

noussut

johti Adolf Hitler

tiettyihin

ihmisrotuihin

negatiivisesti suhtautuminen

85

3

avulla

T\303\244ydenn\303\244tekstin

miellekartta.

SUOSION

NOUSUN SYIT\303\204:

RASISMIN

JUURET:

1700-luvulla:

- rotuteoriat

- eliitti - siirtolaiset

4 on

Tekstiss\303\244

on

seuraavan sanan

on

Tekstiss\303\244

Tee

muodossa.

Pelko

86

my\303\266skolme

sanoista

postpositiota,

loogisia

Lauseissa

muodossa.

tietyss\303\244

lauseita

verbej\303\244,

joita mallin

joiden

on siis

ennen sanan mukaan.

+

elatiivi

vilustumisesta

(mist\303\244?):

sai minut

l\303\244htem\303\244\303\244n kotiin

j\303\244lkeen

rektio.

on oltava

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

+ substantiivi

substantiivi

1. \tpelko

oltava

ja

adjektiiveja

substantiiveja,

jo aiemmin.

tietyss\303\244

avuksesi.

2. \tvastapaino

+

adjektiivi +

verbi

+ elatiivi

(mist\303\244?):

+ verbi

+ objekti +

1. saada

2. innostua

-maan:

sai minut

vilustumisesta

Pelko

3.

(mille?):

substantiivi

tunnettu

olla

allatiivi

l\303\244htem\303\244\303\244n kotiin

jo aiemmin.

+ -maan:

+ -maan: her\303\244tt\303\244\303\244

verbi

+

substantiivi

1. pit\303\244\303\244 + essiivi

3. valita

(min\303\244?):

+ partitiivi

2. harjoittaa

+ objekti

4. korostaa 5. suosia

+

+

translatiivi

6. vaikuttaa

+

illatiivi

7. vastustaa

+

partitiivi

+ illatiivi 8. kyll\303\244sty\303\244

(miksi?):

(mit\303\244?):

partitiivi

+ partitiivi

(mit\303\244?):

(mit\303\244?):

(mihin?): (mit\303\244?):

(mihin?):

postpositio

1. genetiivi (mink\303\244?)

+

my\303\266t\303\244:

2. genetiivi

(mink\303\244?)

+

j\303\244lkeen:

3. genetiivi

(mink\303\244?)

+

seurauksena:

87

5 on

Tekstiss\303\244

tekstin virkkeetp\303\244\303\244ja sivulauseiksi.

1. Eliitti

rotu-k\303\244sitteen

keksi

2. Siirtolaisten

3.

Heid\303\244n

4. Oikeistoradikalismista

7.

rotua.

valkoista

on tullut

5. T\303\244m\303\244 on n\303\244kynyt

Euroopan

6. Rasismin

oli

piirteit\303\244

6. ja

lauseet

l\303\244nsimaiden ylivallan.

tuhoavan

pel\303\244ttiin

my\303\266s

etuoikeutensa.

omat s\303\244ilytt\303\244\303\244kseen

huonontavan

pel\303\244ttiin

toisin

Sano

Miksi?

muuttuvat?

sanat

alleviivatut

Miten

Muuta seuraavat

ja lauseenvastikkeita.

partisiippeja

joitakin

trendi

kasvava

2000-luvulla

valtioissa

l\303\244nsimaissa havaittavissa

7. Oikeistoradikalismin kasvu

on

ollut

useissa

maissa.

Euroopan

pidetyiss\303\244

vaaleissa.

jo valistusaikana.

maissa.

n\303\244ht\303\244viss\303\244 useissa

6

tai kirjoita

Keskustelkaa

a) Pohdi

syit\303\244, miksi

\303\244\303\244rioikeistolaisuus

nostanut

on

useammassa p\303\244\303\244t\303\244\303\244n yh\303\244

maassa.

Euroopan

b) Miten

Ulla Lumme)

laatinut

(Kysymykset

aine jostakinseuraavistaaiheista.

eroaa

nykyp\303\244iv\303\244n\303\244\303\244rioikeistolaisuus

\303\244\303\244rioikeistolai-

1700-1800-lukujen

suudesta?

c) Miten

maat

d)

toinen

on vaikuttanut

Mit\303\244\303\244\303\244rioikeistolaisuuden

nousulle

Ovatko

t\303\244m\303\244n p\303\244iv\303\244n Eurooppaan?

vai haluavatko kansallismielisempi\303\244,

suvaitsevaisemmiksi?

88

maailmansota

ne liittoutua

voisi

tehd\303\244?

muiden Miten

maiden

ihmiset

kanssa?

saataisiin

9

KASVATUS

JA

IHMISKUVA

KULTTUURIN

(RaijaSaarelainen-Haila) vaikea

\"Heit\303\244 on

kun

usein,

meist\303\244

n\303\244emme

ei muuta

ihminen

koska

oikeaksi tavaksi

on

Kulttuuri

kulttuurinsa

oman

asioita

katsoo

tai kuulemme

outoa

jotain

voi.

syntym\303\244\303\244n. Kasvatuksen

ja reagoida

on

teht\303\244v\303\244 on

Kulttuuri,

meille

oikein

Samalla

m\303\244\303\244rittyyse,

ja

tiedosta.Kun tietoa

ja jakaa

kulttuurisista

kasvattaja

lukee

on

ovat

laiskoja,

karttavat

mielest\303\244\303\244nliiallinen komentaa

lapsi ohjausta

ja

on

rangaista.

kokeakseen

ja

sitoutuu

sattuneet

uudelle

sukupolvelle.

m\303\244\303\244ritteleemeille,

el\303\244mme,

muodostuu.

K\303\244sitys

ihmisk\303\244sitykseen.

totena. mukaan, mit\303\244h\303\244npit\303\244\303\244 uskomuksista, joita ihminen ei aina

lapsen

takaa tuleviin

sukupolven

pilaa

toisenlaiseen ja

h\303\244n liitt\303\244\303\244 t\303\244t\303\244

kehityksest\303\244,

ymm\303\244rt\303\244minen

oppimisen

on aina

hyv\303\244\303\244 k\303\244yt\303\266st\303\244 ja mik\303\244 huonoa.

valehtelevat

tiedonhaluinen itsest\303\244\303\244n

osat

keskeiset

vastuuta ja Aivan

tapamme

Kulttuuri olemme

sit\303\244

osa sosialisaatiota.

olennainen

Esimerkiksi

ihminen.

kalan

tietoa sen

teorioita monen

tiedostamattomiin,

el\303\244m\303\244mme;

ihmiskuvamme

luonteesta

puhua

siit\303\244,millainen

on

millaiseksi

ja lapsen

n\303\244hd\303\244 kuin

siin\303\244 ymp\303\244rist\303\266ss\303\244, johon

mik\303\244 v\303\244\303\244rin, mik\303\244 on

vastaanottaa

Voidaan

ainoaksi

helposti

tavalla. hyv\303\244ksytyll\303\244

siirt\303\244\303\244 kulttuurin

mik\303\244 on

Ihminen

vaikea

yht\303\244

kasvamme ymp\303\244r\303\266im\303\244n\303\244

jonka

kasvatuksesta

l\303\244hipiirins\303\244 n\303\244k\303\266kulmasta,

jokap\303\244iv\303\244inen

yleisesti

kasvatus

Lapsen

on

ihmisen

jota

se v\303\244littyy

opittua, ja

sanomme

k\303\244sitt\303\244m\303\244t\303\266nt\303\244. Jokainen

T\303\244m\303\244 n\303\244k\303\266kulmarakentuu

vett\303\244. Kulttuuria ymp\303\244r\303\266iv\303\244\303\244

ajatella,

ja

kulttuuri\342\200\235,

tarkastella maailmaa.

ilmi\303\266,

tuntea

erilainen

niin

heill\303\244 on ymm\303\244rt\303\244\303\244,

uskomuksiinsa

opettaja voi ajatella, ett\303\244lapset mink\303\244 kerki\303\244v\303\244t.H\303\244nen

lapsen.

Siksi

lapsia

pit\303\244\303\244

kasvatukseen johtaa ajatus,

utelias.

H\303\244nvain

tarvitsee

ett\303\244

lempe\303\244\303\244

riemun.

89

Kulttuureissa, joissa luottamista,

itseens\303\244 yksil\303\266llist\303\244 p\303\244\303\244t\303\266ksentekoa,

arvostetaan

p\303\244rj\303\244\303\244mist\303\244 ja itsen\303\244isyytt\303\244,

hyv\303\244ksytty normi.

kasvatustapa yleisesti

on

l\303\244nsimaisen

on

auttaa

ohjausotetta.

ne,

ovat

jotka

Niiss\303\244

kulttuureissa,

ja perheen

ja

piiriss\303\244

Kun

tarkoituksenmukaisia

omassa

meill\303\244

kulttuurin

ett\303\244 joku

minuus

ihmisen on jaettua

ja

yhteis\303\266n

kulttuurin

Kollektiivisen

h\303\244nen puolestaan. p\303\244\303\244tt\303\244\303\244

kasvatusta ja suhdetta muihin

mukautuvat

perinteen ohjaukseen.

tieto.

ovat

kasvatustavat

mainitut

toimivia

ja Mutta

ymp\303\244rist\303\266ss\303\244\303\244n ja yhteiskuntaj\303\244rjestelm\303\244ss\303\244\303\244n.

kulttuurit

kohtaavat, opettajan

kolinaa.

syntyy

tai

perheens\303\244

kypsym\303\244tt\303\266myydeksija

edustaja

taas tulkitsee

ja sopimattomaksi r\303\266yhkeydeksi

tuntua

odottaa,

ne, jotka

riippuvaisuus tulkita

edelle.

edun yksil\303\266n

t\303\244rke\303\244\303\244,

riippuvaisuutta

kulttuureissa

yhteiskunnassa

ohjaavat

edell\303\244

erilaiset

j\303\244senen

aina

tarvittava

Molemmat

ja lasten

Siell\303\244vastuu yhteis\303\266\303\266n.

saanut

menestyv\303\244t

Perinteess\303\244 on kaikki

kun

suhteessa

kasvatuksensa

perinteet

ihmisiin,

menestyv\303\244t

auktoriteettien

pysyminen,

vanhuksista huolehtiminen on Kollektiivisissa

menee

etu

yhdess\303\244

tottelevaisuutta

selke\303\244sti

ryhm\303\244n

tilanteissa

muuttuvissa

perheen

sek\303\244opettajasta.

rakentuu

riippuvainen

v\303\244itet\303\244\303\244nkin kasvatusk\303\244yt\303\244nn\303\266ss\303\244

joissa

kasvatuksessa

vanhemmistaan

el\303\244m\303\244st\303\244\303\244n olematta

sis\303\244lt\303\244ohjautuvia.

totteleminen korostetaan

vastuun

ottamaan

pystyy

Yhteiskuntamme

autoritaarista

tavoitteena

Kasvatuksen

ett\303\244 h\303\244n

omasta

p\303\244\303\244t\303\266ksist\303\244\303\244n ja my\303\266hemmin

ja vapaa

keskittyminen, yksil\303\266\303\266n

piirre.

niin,

itseohjautuvaksi

kenest\303\244k\303\244\303\244n. Suomalaisessa

salliva

Individualismi, keskeisin

kulttuurimme

lasta

on

taitamattomalta

Yhteis\303\266llisen ryhm\303\244n mielipiteest\303\244

saatetaan

Kollektiivisen

ep\303\244itsen\303\244isyydeksi.

omista eduista huolehtimisen

k\303\244yt\303\266kseksi.

Ei-autoritaarinen

opettaja

vanhempi ja kurinpitoa v\303\244ltt\303\244v\303\244

saattaa

lapsensa

hylk\303\244\303\244j\303\244lt\303\244.

Kulttuurien

kohdatessa

ymm\303\244rt\303\244isimme, mik\303\244 on

90

on

syyt\303\244 k\303\244yd\303\244 jatkuvaa

erilaisuudesta

huolimatta

keskustelua,

oikein.

jotta

Toisaalta tulisi

on

Tullakseen yhteis\303\266ss\303\244toimeen henkil\303\266kohtaisista ohjautua

malleista

Ihmisoikeuksienpolkeminenkulttuurin Yksil\303\266llisess\303\244

kulttuurissa pyrkiv\303\244t

kohdata.

ja sosiaalisena

my\303\266sk\303\244\303\244n t\303\244ysin

oikein

itseisarvo,

silta

miss\303\244\303\244n.

yhteis\303\266llisess\303\244

molemmat

Kun

ihmisk\303\244sityksill\303\244

joka toimii eroista

ryhm\303\244t

yhteis\303\266-

eri

my\303\266syksil\303\266n\303\244

yht\303\244l\303\244isyyksiin

yksil\303\266llisest\303\244

yhteis\303\266lliseen.

(L\303\244hteet: Alitolppa-Niitamo,

Salo-Lee,

Liisa - Malmberg,

v\303\244linen viestint\303\244.

YLE,

Helsinki)

1994: Kun kulttuurit

Anne Raija

-

Halinoja,

tilaa

on

osana

n\303\244hd\303\244 ihminen

olentona,

N\303\244inmuodostuu

omista pelk\303\244st\303\244\303\244n

ei ole

nimiss\303\244

erilaisilla

puolustaa.

muuttuvassa maailmassa.

jatkuvasti

mahdollisuus

T\303\244ll\303\266in tarjoutuu

eri tilanteissa.

ei voi

v\303\244litt\303\244minen.

toisiaan, ymm\303\244rt\303\244m\303\244\303\244n

kulttuurisena \303\244\303\244n,

tavoin

toisesta

puolestaan

ohjautua

ihmisen

korostuu

kulttuurissa

ei voi Ihminen

l\303\244ht\303\266kohdistaan.

antamista

perinteen

ihminen

vedoten

kulttuuriin

turha

mit\303\244 my\303\266symm\303\244rt\303\244\303\244, v\303\244\303\244ryyksi\303\244

kohtaavat. Otava, Helsinki

Raimo 1996: Meja muut.

Kulttuurien

ja

1

Etsi

sanoille

tekstist\303\244

Verbit

tarkoittavat

(= samaa

synonyymit

(mit\303\244tekee?)

definoida;

luonnehtia,

kertoa, millainen jokin

on =

= ottaa selville,selvitt\303\244\303\244, ymm\303\244rt\303\244\303\244

aikaa

ehti\303\244, olla

=

siirty\303\244

=

n\303\244hd\303\244 kasvokkain

tavata,

v\303\244ltt\303\244\303\244, varoa,

kaihtaa

varoa, kaihtaa

karttaa,

=

=

= k\303\244sitt\303\244\303\244

tajuta,

=

suuntautua

Substantiivit

ilo

=

(mik\303\244?)

=

is\303\244 tai

= \303\244iti

=

samanlaisuus

samankaltaisuus,

tuhoaminen, sortaminen; jalalla painaminen toimeen

selviytyminen,

Adjektiivit

(millainen?)

yst\303\244v\303\244llinen,

92

tuleminen,

hyv\303\244tahtoinen,

hell\303\244=

=

suoriutuminen

=

sanat).

2 Selit\303\244

avulla.

tekstin

kulttuuri

sosialisaatio

individualismi

itseohjautuva sis\303\244lt\303\244ohjautuva

kollektiivinen

3

Vastaa

kysymyksiin.

1. Mitk\303\244seikat 2. Miten

vaikuttavat

ja

yhteis\303\266llinen

kasvatustapoihin?

yksil\303\266llinen

Miksi

5. Miten

erilaisten

kulttuurien

n\303\244it\303\244 ongelmia

6. Mink\303\244laisesta Mill\303\244 tavoin

sinut

voisi

kulttuurista

kohdatessa voi tulla ongelmia? v\303\244ltt\303\244\303\244?

sin\303\244 tulet?

on kasvatettu?

Onko sinulla ollut Miten

toisistaan?

eroavat

muodostuu erilaisissa kulttuureissa?

3. Miten ihmisen minuus

4.

kasvatuskulttuuri

olet selvinnyt

vaikeuksia,

kun

olet

kohdannut

muiden

kulttuurien

edustajia?

vaikeuksista?

93

4

a) \tTekstiss\303\244

useita

on

sek\303\244 adjektiivista

muodot

puuttuvat

verbi

>

verbist\303\244

johdettuja

edelleen

johdettuja

substantiiveja.

ja

substantiivien

merkitykset.

selit\303\244

substantiivi

adjektiivi

1. k\303\244sitt\303\244\303\244 (1) >

adjektiiveja

tai substantiiveja T\303\244ydenn\303\244taulukkoon

merkitys

> k\303\244sitt\303\244m\303\244t\303\266n se, k\303\244sitt\303\244m\303\244tt\303\266myys tai

ettei

ymm\303\244rr\303\244

k\303\244sit\303\244 jotakin

asiaa

2. tiedostaa

>

(1) >

>

3. 4. sopia

>

(1) >

>

5.

kypsym\303\244tt\303\266myys

taitamaton

>

se,

ettei

osaa

jotakin

6.

kasvattaa

(1) >

kasvatus

kasvattava

7. k\303\244sitt\303\244\303\244 (1) >

k\303\244sitys

>

8.

kehitys

>

9.

ohjaus

se, ett\303\244vie jotakuta johonkin suuntaan

10.

sallia

11.ohjautua

salliva >

(1) > >

(1)

ohjautuva

>

se,

ett\303\244

suuntautuu /

menee

johonkin (suuntaan)

12.

13.

94

>

>

tottelevainen riippuvainen

> >

itse

4

b)

Valitse

tai substantiivi.

adjektiivi

verbi,

, miten

1. On

2. Kulttuuri

4. Lapset

paljon kulttuuri

mielest\303\244

h\303\244n ei

kasvatukseen.

vaikuttaa

aina

sanalla.

tarvittaessa.

sanaa

Taivuta

vaikuttaa ihmiseen, vaikka

3. Joidenkin

numerolla olevalla

4a samalla

taulukossa

lause \tT\303\244ydenn\303\244

.

sit\303\244

on

perhesidonnaisuus

.

ovat erilaisia: toiselle

kuin

kasvatus

ankarampi

toiselle.

5. Ei-autoritaarinen

ole kasvattaja ei v\303\244ltt\303\244m\303\244tt\303\244

,

h\303\244n silt\303\244 vaikuttaisikin.

6. Lapsen

saaminen

kokemus.

on aina

7. Kulttuuriksi 8.

Lapsen

9.

Kasvattaessaan

koko

etenee

11. Kollektiivisen

12.

lasta.

h\303\244n tukeutuu

Sek\303\244kollektiivisen

kuin

ovat

kulttuurin

toiset.

tavallaan

edustaja

ulkoap\303\244in,

ymp\303\244r\303\266iv\303\244\303\244n yhteis\303\266\303\266n.

ett\303\244itseohjautuvuuteen

pyrkiv\303\244n

yhteis\303\266n

lapset

.

kasvatetaan

13. Kollektiivisen yhteis\303\266st\303\244 kuin

el\303\244m\303\244mme.

ik\303\244kausittain.

vanhempi

10. Toiset vanhemmat

koska

jokap\303\244iv\303\244inen

kasvatuksen

itseohjautuvuuteen

saanut on

yleens\303\244

kasvatettu.

95

5

Seuraavasta tekstin referaatistapuuttuu sanoja. sanan oikea vaihtoehto. puuttuvan paikalle Ihminen

kannattavia

ja eli

3)

b. ketk\303\244

eli

individualismia

ovat

kahdenlaisia: niit\303\244, 2)

ovat

2) a. mitk\303\244

on ainakin

Kulttuureja

yksil\303\266llisyytt\303\244

c. ymp\303\244rill\303\244

osat

keskeiset

teht\303\244v\303\244 on siirt\303\244\303\244 kulttuurin uudelle sukupolvelle.

Kasvatuksen

kautta.

kasvatuksen

tavat

\t

niit\303\244,2)

c.jotka

3) a. konkreetteja

b. kollektiivisia

yhteis\303\266llisi\303\244.

c. kommunikatiivisia

4)

kulttuureissa

kaltaisissa

4)

ihmisen

korostetaan

5)

\t

ovat

kasvatustavat

omassa

J\303\244lkimm\303\244isen

rakentuu

b. rakentaa

kulttuurin

c. rakentunee

ja tarkoituksenmukaisia

toimivia

mahdotonta On ymp\303\244rist\303\266ss\303\244\303\244n.

kumpi kasvatustapa

Edellisen

c.

5) a.

yhteis\303\266\303\266n.Kummankin

suhteessa

a. Toisen

b.

yksin,

kyky\303\244selviyty\303\244

j\303\244lkimm\303\244isiss\303\244 taas minuus

Valitse

1) a. ymp\303\244r\303\266iv\303\244n b. ympyr\303\266im\303\244n\303\244

h\303\244nt\303\244 1)

oppii

kulttuurin

T\303\244ydenn\303\244teksti.

sanoa,

.

olisi 6)

6)

a. paremmin

b.

parhain

c. parempi

7) a.

Ehti\303\244ksemme

b. Halutaksemme

7)

erilaisia ymm\303\244rt\303\244\303\244 meid\303\244n

kulttuureja, niist\303\244

entist\303\244

8)

\t

c. Voidaksemme

8) a. on .

9)

Siten

tiedett\303\244v\303\244

b. oli tiedett\303\244v\303\244 c. on tiet\303\244v\303\244

pystymme

syit\303\244 tiettyihin l\303\266yt\303\244m\303\244\303\244n

9) a. enemm\303\244n b. v\303\244hemm\303\244n

k\303\244ytt\303\244ytymismalleihin.

c. niukemmin Aina

kohtaa

toisensa,

kohtaavat

T\303\244m\303\244 voi

kulttuuriperinteet.

kulttuurin

ja

t\303\266rm\303\244yksen.

sen

tapoja,

edustajaa

aiheuttaa

voimme

c. kun

joskus tunnemme

\t

12)

10) a. kuin

b. kunnes

my\303\266serilaiset

kuitenkin

ongelmiakin. 11) kulttuuria

eri

kaksi

10)

toista

11) a. Jos

b. Vaikka c. Kun

12) a.

v\303\244itt\303\244\303\244

b. v\303\244litt\303\244\303\244 c. v\303\244ltt\303\244\303\244

96

kummaltakin

vaatii

Tilanne

erilaisuuden

toleranssia eli

.

13) a.

osapuolelta ja

sietokyky\303\244

13)

\t

c. sivistyst\303\244

toimeen

14)

14) a.

ei voi

oudossakin yhteis\303\266ss\303\244ihminen henkil\303\266kohtaisista h\303\244nen t\303\244ytyy

15)

huomioon

ottaa

vain

ohjautua

l\303\244ht\303\266kohdistaan,

suvaitsevaisuutta

b. siet\303\244m\303\244tt\303\266myytt\303\244 Tullen

b. Tulemalla c. Tullakseen

\t

15) a. vaan

my\303\266s ymp\303\244r\303\266iv\303\244

b. vain

kulttuuri.

c. mutta

16) a.koska

on

Vastaavasti

se ei

silti

ole

b. sill\303\244 c. ett\303\244

toisin

onkin

asia

vaikkajokin

16)

hyv\303\244muistaa,

olemme

kuin

tottuneet, 17) a. Kuin

molemmat

v\303\244\303\244rin. 17)

b.

osapuolet on erilaisilla

toista,

18)

pyrkiv\303\244t

silta

N\303\244in muodostuu

19)

20)

ja

kohdata.

tilaa

ihmisk\303\244sityksill\303\244

Kun

c. Kunnes

18) a. ymm\303\244rt\303\244m\303\244\303\244n b. ymm\303\244rt\303\244\303\244 c. ymm\303\244rt\303\244m\303\244ll\303\244

\t

19) a.

yksil\303\266llisest\303\244

erosta

b. eroamisista

c. eroista

yhteis\303\266lliseen.

20)a. samoihin b. yhteisiin

c.

yht\303\244l\303\244isyyksiin

6

Mink\303\244laisia

vaikuttaa

kulttuuri

mill\303\244tavoin

Pohdi,

perinteit\303\244

ja

tapoja

ihminen

ihmisen

el\303\244m\303\244\303\244n.

tuo mukanaan,

kun

h\303\244nmuuttaa

maasta

toiseen? Mill\303\244 tavoin

Muuttuuko Ent\303\244 sitten,

Onko

kulttuuri, kun

kulttuurien

Keskustelkaa

kulttuurin

oman

kun se

perinteinen

tavat sopivat joutuu

toiseen

kulttuuri

onkin

uuteen

maahan?

ymp\303\244rist\303\266\303\266n?

aivan

erilainen

kuin uusi

kulttuuri?

v\303\244lill\303\244 ristiriitoja?

tai kirjoittakaa

aiheesta.

97

10

IHMINEN

VOI OLLA

(Rolf Haugaard,

Tieteen

Yh\303\244 useammat

sesti.

on

ollaan

seitsem\303\244\303\244

aikansa

ovat

luovuudesta

voidaan

totuutta

h\303\244nen

selvit\303\244 kyvyist\303\244\303\244n

vaaditaan monenlaisia

ja

tietoja

tapaa toivoton

monella

psykologipiireiss\303\244

lahjakkuuden

ovat

vanhakantaiset

monella

\303\244lyk\303\244s

paljasta koko

tilanteissa,

joissa

mittaaminen

nokkeluuden

ja

moninaiset.

\303\244lykkyydell\303\244,

on \303\204lykkyytt\303\244

toiset

ovat

pidetty

kaikenlaisia ongelmia. mitattava

Perinteisesti

Toisia

puolestaan er\303\244\303\244nlaisena Vallalla

olevan

m\303\244\303\244r\303\244 \303\244lykkyytt\303\244,joka

Ihmiset voidaan \303\244lykkyysosam\303\244\303\244r\303\244ll\303\244. toisessa

eiv\303\244tk\303\244 eri

tavalla,

ominaisuudeksi.

yleisinhimilliseksi

tyhm\303\244t,

se ei

\303\244lykkyyden

Howard Gardner onkin H\303\244nen

\303\244lykkyystestit.

toisiinsa.

riippuvuussuhteessa

tietty

millaiset

mutta

Ihmisen

professori

psykologian

yliopiston

on

on,

kyvyist\303\244.

p\303\244\303\244tell\303\244,

sosiaalisissa

hyvin

kyseenalaistanut ihminen

asti

kerro

LUONNE

\303\204LYKKYYDEN

Harvardin

viestinn\303\244llisist\303\244

sill\303\244 inhimillisen teht\303\244v\303\244,

ilmenemismuodot

\303\244lykkyys-

ei

erilaisissa

taitoja.

ett\303\244

\303\244lykkyysosam\303\244\303\244r\303\244

rajaan

ihmisell\303\244

taipumukset

ja

ja

tiettyyn

\303\204lykkyysosam\303\244\303\244r\303\244st\303\244 oppimisvalmiudet

saatu

el\303\244neit\303\244. Niill\303\244 esiin

mit\303\244\303\244n k\303\244yt\303\244nn\303\266ss\303\244 yksil\303\266n

98

ja

Ty\303\266nantaja-, opettaja-

lajia.

kapea-alaitodennut,

mielt\303\244 siit\303\244,ett\303\244 enenev\303\244ss\303\244m\303\244\303\244rin perinteiset yh\303\244 yht\303\244

testit

on

\303\244lykkyys-

kykyj\303\244 varsin

henkisi\303\244

professori Howard Gardner on

Yhdysvaltalainen

\303\244lykkyytt\303\244

tavanomaisiin

ynse\303\244sti

ihmisen

mittaavat

ja mukailtu)

lyhennetty

9/1997,

suhtautuvat

psykologit sill\303\244ne

testeihin,

Kuvalehti

TAVALLA

7

\303\204LYK\303\204S

\303\244lykk\303\244\303\244t.

asettaa

mielest\303\244\303\244n

\303\244lykkyydenlajit ole on

\303\244lykkyytt\303\244 ihmisi\303\244

joutuneet

on

luonnehdittu

runsaalla

siunattu

tyytym\303\244\303\244n v\303\244hemp\303\244\303\244n.

jolla

yleisty\303\266kaluna, k\303\244sityksen

voidaan

kiinte\303\244ss\303\244

mukaan

ilmaista

voi

ratkaista

ihmisell\303\244

on

yksil\303\266n

ovat janalle, jonka toisessa p\303\244\303\244ss\303\244

Gardner

Howard

tavalla.

m\303\244\303\244rittelem\303\244ll\303\244 \303\244lykkyyden uudella

siten

aivan liian

mutta

hallintaa, tai

kykyj\303\244

mutta

koulussa,

\303\204LYKKYYTT\303\204

Gardner

El VOI

taustastaan.

mittaamassa

arvioidaan

yksil\303\266n

kyky\303\244

vanhastaan

on

vasten

T\303\244t\303\244 taustaa

on

\303\244lykkyydenlajeja

persoonallista

\303\244lykkyys.

lahjakkuutta

\303\244lykkyys

ja tunteitaan. eli

muita

kuin

pohjautuvat tietoihin,

joita

ihmisi\303\244

ihmisk\303\244sitys

vaihtelee

ei ole

keksitty

\303\244lykkyydenlajia

eri alojen

luokittele

tutkimus on

antanut

\303\244lykkyydeksi.

kielellinen,

kehollinen\303\244lykkyys ja

matesek\303\244

intrapersoonallinen

\303\244lykkyys

ja

taitoa

\303\244lykkyydenlajit

sill\303\244

N\303\244it\303\244 seitsem\303\244\303\244

ja

omia itse\303\244\303\244n, ymm\303\244rt\303\244\303\244

kyky

N\303\244m\303\244

pahassakin.

kulttuurisidonnaisia,

on

Interpersoonallinen

kyky\303\244 ymm\303\244rt\303\244\303\244

hyv\303\244ss\303\244

inter-

ns.

\303\244lykkyydenlajia,

Intrapersoonallinen

ajatuksiaan

seitsem\303\244n:

musiikillinen ja

visuaalinen,

taito-

ominaisuudet

pidetyt

vain

siell\303\244kin

ja

tieto-, pit\303\244mi\303\244

H\303\244n esitt\303\244\303\244kin,ett\303\244

maattis-looginen,

paikkaansa

puolustanut

ett\303\244 Gardner ymm\303\244rrett\303\244v\303\244\303\244,

taitoina

ja

kykyin\303\244

Brasilian

kuin

yhteiskunnassa

arvossa

keskiluokan

kulttuurisesta

\303\244lykkyytt\303\244

\303\244lykkyystesti on

\"valkoihoisten\342\200\235,

siit\303\244kin

ep\303\244onnistuneena

ja

toisenlaista

Vanhanaikainen

perinteisi\303\244

kulttuuriarvoja.

niin

menesty\303\244

sosiaalisesta

tarvitaan

Suurkaupungissa

l\303\244nsimaisessa,

kaksi

edellytyksist\303\244

\303\244lykkyysk\303\244sityst\303\244

irrotetaan

ett\303\244 \303\244lykkyys

sademets\303\244ss\303\244.

monet

lapsen

matala

ERIST\303\204\303\204

pit\303\244\303\244 perinteist\303\244

syyst\303\244,

visuaalisia

yksil\303\266n

seikkoja. Korkea tai

kun hy\303\266ty\303\244,

juurikaan

ja

el\303\244m\303\244ss\303\244.

menesty\303\244

vain

ole

siit\303\244ei

viitteit\303\244

on

ja

Niiden

\303\244idinkielen

mittaavat

avaruudellisia

antaa

voi

\303\244lykkyysosam\303\244\303\244r\303\244

k\303\244sitys

\303\244lykkyyden

\303\244lykkyystestej\303\244.

eiv\303\244t laisinkaan k\303\244yt\303\244nn\303\266ss\303\244

hahmottaa

taitoa

H\303\244nkritisoi

tarpeisiin: ne

koulun

luotu

teht\303\244v\303\244t on kuin matematiikan

kapea-alainen.

mielest\303\244\303\244nperinteinen

ja kielellisen

matemaattisen

vain

kattaa

\303\244lykkyydest\303\244

H\303\244nen

sitten

vuotta

jo viisitoista

huomiota

her\303\244tti

on

sosiaalista

manipuloida ovat

heit\303\244

voimakkaasti

kulttuureittain.

sill\303\244 ne tyhj\303\244st\303\244,

ihmisest\303\244. Gardner

pi99

t\303\244\303\244

\303\244lykkyyden

kulttuurissa

kyseisess\303\244

arvostettuja

t\303\244yttyminen ei

kriteerin

kriteerin\303\244

keskeisen\303\244

kuitenkaan

kyky\303\244

ajatuksia

riit\303\244

ehtoja t\303\244ytett\303\244vi\303\244

toisistaan,

kyydenlajit

muodostama

kyydenlajien

ett\303\244 kyseess\303\244

kokonaisuus.

Esimerkiksi

edustaakehollisesti\303\244lyk\303\244st\303\244 ihmistyyppi\303\244, on

oltava

nopeasti, mit\303\244vastapuolen

Monet

keskustelun

se

olemuksesta

p\303\244\303\244navaaja.

kaikkia

ilmenemismuotoja. mielt\303\244,

korkeammalla

ei

tasolla

ei liity

olevaa.

on kaikkiaan

erottaa

olisi

\303\244lyk-

en\303\244\303\244 eri \303\244lyk-

taitava jalkapalloilija h\303\244nell\303\244

menesty\303\244kseen

ja

tajuttava

ei

hyv\303\244ksynt\303\244\303\244 psykologipiireiss\303\244.

kuitenkin

On

ajatuksiin.

teoriansa

luovuuden

eri

nojanneet

ty\303\266ss\303\244\303\244n

ett\303\244keskustelu selv\303\244\303\244,

on mahdollisesti

Gardner

kiist\303\244

valota my\303\266sk\303\244\303\244n

ett\303\244viisaus

ei

visuaalisesti

ovat

tutkijat

jatkuu.

Gardner

selit\303\244 esimerkiksi

Se

ja

m\303\244\303\244rin Gardnerin

jossain

\303\244lykkyyden

varauksetonta

kasvattajat

opettajat,

ainakin

saa

T\303\244m\303\244n keksint\303\266j\303\244.

aikovat.

pelaajat

teoria ei

Gardnerin

mutta

aikaa

tilaa

j\303\244sent\303\244\303\244ja

my\303\266skyky

ja

ominaisuutta

ei niin,

mutta

ja tuottaa

ongelmia

uusia

Seitsem\303\244n \303\244lykkyydelt\303\244 vaadittavaa

seitsem\303\244n.

ratkaista

puutteita.

vain

H\303\244ntiet\303\244\303\244, ettei

ja persoonallisuuden

viisauden \303\244lykkyydenlajeihin

olemusta. vaan

Gardner on

jotakin

on

sit\303\244 viel\303\244

1 Selvit\303\244,

sanat

mit\303\244seuraavat

merkitsev\303\244t.

\303\244lykkyys

luovuus

kyky

persoonallisuus

viisaus

2

Vastaa kysymyksiin.

1.

Miksi

professori

Gardnerin

mukaan

perinteiset

\303\244lykkyystestit

ovat

kapea-alai-

sia?

2.

Mit\303\244 kertoo? \303\244lykkyysosam\303\244\303\244r\303\244

3.

Mill\303\244 perusteella

4. Millaista suurkaupungeissa?Anna

5.

Mill\303\244 tavoin

sityksest\303\244?

voi sanoa,

tarvitaan \303\244lykkyytt\303\244

ett\303\244 \303\244lykkyys

Brasilian

on

kulttuurisidonnaista?

sademetsiss\303\244

ja

millaista

esimerkkej\303\244.

Gardnerin

k\303\244sitys \303\244lykkyydest\303\244

eroaa

tavanomaisesta

\303\244lykkyysk\303\244-

3

a)

\tTekstiss\303\244

on

useita

tekstiss\303\244

joitakin

joissa

lauseita,

esiintyvi\303\244

on partisiippi.

partisiippimuotoja.

Taulukkoon on ker\303\244tty

T\303\244ydenn\303\244puuttuvat

muodot.

verbi

>

el\303\244\303\244 (1) >

partisiippi

partisiipin

partisiipin

partisiipin

tekstiss\303\244

yks.

yks.

mon.

mon.

nominatiivi

partitiivi

nominatiivi

partitiivi

el\303\244nyt

el\303\244nytt\303\244

el\303\244neet

el\303\244neit\303\244

(aikansa)

partisiipin

el\303\244neit\303\244

saada

(2) >

(esiin) saatu

arvostettu arvostettuja

olevia

olevan

mitattavat

mitattava t\303\244ytett\303\244vi\303\244

vaatia

(1) >

vaadittavaa

muodostama

(1) > pit\303\244\303\244

(arvossa) pit\303\244mi\303\244

102

muodostamaa

pit\303\244m\303\244

pit\303\244mi\303\244

3

b)

on

\tTekstiss\303\244

useita

tekstiss\303\244

joitakin

ker\303\244tty

my\303\266s

passiivimuotoisia esiintyvi\303\244

passiivimuotoja.

on

Taulukkoon

verbej\303\244.

T\303\244ydenn\303\244puuttuvat

muodot.

verbi

verbin

tekstiss\303\244

preesens

passiivin

perusmuoto

passiivin imperfektin

kielteinen

muoto

voidaan

voida (2)

voidaan

ei voitu

arvioidaan

ei tarvittu

tarvitaan

vaaditaan

vaatia (1)

on luonnehdittu

luonnehtia

(1)

siunataan

on siunattu

on pidetty on luotu ei ole

keksitty

keksit\303\244\303\244n

3

c)

lauseet \tT\303\244ydenn\303\244

sopivalla

partisiipilla

ja sopivalla

passiivilla. Valitse

sanattaulukoista3aja 3b. Taivuta

sanoja

Jokaista

tarvittaessa.

sanaa voi

vain kerran. k\303\244ytt\303\244\303\244

Malli:

Gardnerin

1.

\tVanhoilla

mukaan aikansa

testeill\303\244

el\303\244nvt \303\244lykkyysk\303\244sitys

esiin

voidaan

\303\244lykkyyden

uudelleen

muuttaa.

ominaisuudet

arvioitaviksi.

103

2.

koulussa

ihmisi\303\244

\tMonia

\303\244lyk-

kyydenlajeilla.

3.

ihmisen

Usein

pelk\303\244st\303\244\303\244n

perusteella.

taitojen

4.

\t

\303\244lykkyytt\303\244

kuitenkaan

Niit\303\244ei

ja taitoina

lahjakkuutena

5. Vanhaa

ominaisuuksia,kuten

\303\244lykkyydest\303\244.

6

on

\303\244lykkyyskriteerist\303\266

kuin

laaja-alaisempi

kriteeris-

kattavana.

aiemmin

7. Uusia

\t

valkoihoisten

\303\244lykkyysk\303\244sityst\303\244

n\303\244kemykseksi

t\303\266, jota

aikaisemmin

sosiaalisuus.

tai

musikaalisuus

kuin

el\303\244m\303\244ss\303\244 samoin

kriteerien

olemassa

ei

kriteerej\303\244

tilalle.

8

aiemmin

, ett\303\244ihmisten

vain

ominaisuuksia voidaan

pit\303\244\303\244 \303\244lykkyyden

lahjakkuuksina eri

arvossa

lajeina.

4 Tekstiss\303\244

on

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

->

tehtyj\303\244

lause, jossa

substantiiveja.

substantiivia k\303\244yt\303\244t

Tee

adjektiivista

objektina.

apunasi.

-> \303\244lyk\303\244s \303\244lykkyys:

1. \tlahjakas

104

adjektiiveista

Tee sitten

substantiivi.

Malli:

monia

\303\204lykkyytt\303\244 ei

:

voi mitata

vanhakantaisin

menetelmin.

2. viisas

->

\t

3.

->

\t

luova

4. nokkela

->

\t

5. kokonainen -> \t

6.

->

persoonallinen

5

Howard

mukaan jotakin

Gardnerin

7 ehtoa:

kun se t\303\244ytt\303\244\303\244 seuraavat \303\244lykkyyten\303\244,

1. \303\204lykkyydell\303\244 on

2. \303\204lykkyys 3.

oma

paikka

aivoissa.

lahjakkuuteen.

perustuu

\303\204lykkyydell\303\244

ominaisuutta voidaanpit\303\244\303\244

(esim. musikaalisesti

ilmaisukanava

oma

on

erottaa \303\244lyk\303\244s

s\303\244veli\303\244).

4. \303\204lykkyytt\303\244voi

kehitt\303\244\303\244.

5. \303\204lykkyydell\303\244 on

(sill\303\244on

menneisyys

oltava

ihmisen

evoluutioon

liittyv\303\244

tausta).

6.

\303\204lykkyys

muista

eroaa

7. \303\204lykkyytt\303\244voidaan

\303\244lykkyydenlajeista.

testata.

Gardner

T\303\244h\303\244n kriteerist\303\266\303\266n perustuen

Seuraavissa

teksteiss\303\244

T\303\244ydenn\303\244kuvien

on

esitetty

ja tekstien

eri

on

esitt\303\244nyt,

ett\303\244 on \303\244lykkyytt\303\244

7 lajia.

\303\244lykkyydenlajit.

avulla taulukkoon

erilaisten

\303\244lykkyyksien

ominaispiirteet.

105

1. KIELELLINEN

Kielellinen

\303\244lykkyys

puhumalla

erottamaan

tarkasti

ja kirjoittamalla.

Kielellinen

kielt\303\244. Lasten k\303\244ytt\303\244\303\244

kielellinen

on

\303\244lykkyys on

itse\303\244\303\244n

osa

yht\303\244 hyv\303\244tedellytykset

kehitys noudattaa

samaakaavaa

maailmassa. kielellisesti

toisistaan,

merkitykset

ihmisist\303\244.

lahjakkaista

He pystyv\303\244t

kielt\303\244 osuvasti k\303\244ytt\303\244m\303\244\303\244n

sek\303\244

luovasti.

ilmaisemaan asioita

Kielellisen aluetta

ilmaista

yksil\303\266nkykyyn

ihmisroduilla

esimerkkej\303\244 hyvi\303\244

sanojen

vaikuttaa

sill\303\244 kaikilla ihmisyytt\303\244,

kaikkialla

Runoilijat ovat

\303\204LYKKYYS

kannalta

\303\244lykkyyden

on olennaisia.

on vasen

sijalla

kaksi aivopuolisko. Erityisesti s\303\244\303\244telee oleva alue puolella

vasemmalla

sijaitseva alue vaikuttaa kielen ymm\303\244rt\303\244miseen.

ohimolohkossa

toinen puhekyky\303\244,

keskeisell\303\244

otsalohkon

Toinen

MATEMAATTINEN

2.

Matemaattinen

\303\204LYKKYYS

ja looginen

yksil\303\266nkykyyn

laskutoimituksia ja

monimutkaisia

suorittaa

\303\244lykkyys vaikuttavat

johtop\303\244\303\244t\303\266ksi\303\244. Matemaattinen \303\244lykkyys

on

muista

tehd\303\244

\303\244lykkyydenlajeista

riippumaton.

Matemaattista ohella

eri alojen tutkijat.

ja todistamaan ilmenee

Heid\303\244non

aukottomasti,

usein jo varhaisella

Matemaattinen tiettyihin

edustavat \303\244lykkyytt\303\244

ja loogista

ihminendementoituu

vaan on tai saa

ett\303\244 olettamukset

ja

luonnontieteilij\303\266iden

j\303\244rkevi\303\244 ongelmakokonaisuuksia T\303\244m\303\244 \303\244lykkyyden

pit\303\244v\303\244t paikkansa.

laji

i\303\244ll\303\244.

ja looginen alueisiin

matemaatikkojen

luomaan pystytt\303\244v\303\244

\303\244lykkyys sijaitsee hajallaan.

jonkin

3.

Siksi

vasemmassa

Se ei keskity

aivopuoliskossa.

t\303\244m\303\244 \303\244lykkyydenlaji

on

vaarassa,

kun

aivovaurion.

MUSIIKILLINEN

Musikaalisuuden

\303\204LYKKYYS

keskeisiin

s\303\244velmi\303\244 s\303\244veli\303\244, ja rytmej\303\244. \303\244lykkyydenlaji.

tekij\303\266ihin

kuuluu

Musiikkilahjakkuus

kyky on

erottaa

itsen\303\244inen

ruumiillistumina

Musiikkilahjakkuuden

ilmenee

jakkuus usein

luovia pidet\303\244\303\244n

my\303\266s kykyn\303\244 tunnistaa

paikantuu erityisesti osiin kuin esim. kielellinen

tiettyihin

tuntee

oikeaan

Musiikkilahjakkuus

v\303\244hitt\303\244iseen tai t\303\244ydelliseen

hahmottamisen kyky\303\244:ihminen

eri

kuten aika

taitoa

hahmottamisen

laivan kapteeni.

heid\303\244non Ty\303\266ss\303\244\303\244n

hahmottamisen

kehollisen

Niiden kehitt\303\244minen

Hyvin

hallitsevat

kehonsa

kehoaan

\303\244lykkyyden

Oikean aivopuoliskon aivopuoliskon

keskus

voi aiheuttaa

aktiivisin motorinen

puolestaan

toispuoleisen

tai

aikaa ja

visuaalisesti.

tilaa

aivopuoliskon

voi johtaa

\303\204LYKKYYS

\303\244lykkyyden

ilmentym\303\244t

ominaisia

ovat

muodossa.

alkeellisemmassa

my\303\266s

Joidenkin

ovat poikkeuksellisen kehittyneet. usein alkanut jo lapsuusi\303\244ss\303\244.

kyvyt on

eli ilme- ja

mm. miimikot k\303\244ytt\303\244v\303\244t

tanssijat

urheilijat, my\303\266s

monenlaisia taitavasti k\303\244ytt\303\244m\303\244\303\244n Kehollisen

j\303\244sent\303\244\303\244

kuvanveist\303\244j\303\244, shakinpelaaja

osan vaurioituminen

tosin

keholliset

ihmisten

taitavasti

havaintojaan

taito my\303\266s

kasvoja.

tuttuja

simpansseille,

Poikkeuksellisen

Siihen liittyy

oikean p\303\244\303\244asiassa

sijaitsee

KEHOLLINEN

Jotkin

mm.

tarvitsevat

T\303\244m\303\244n aivojen

tai tunnistaa

5.

n\303\244ytt\303\244v\303\244t

niist\303\244 selke\303\244nkuvan.

kuvata ajatuksiaan ja

haluaa

hahmotettava

kyky

takaraivossa.

karttaa

tulkita kyvytt\303\266myyteen

esineet

ja tila.

Avaruudellisen

n\303\244k\303\266keskuksessa, joka on

luomaan

ja luonnoksina.

malleina

esim.

avaruudellisen

milt\303\244 eri ymm\303\244rt\303\244\303\244,

pystyy

n\303\244k\303\266kulmista, ja

on hy\303\266ty\303\244, kun Kyvyst\303\244

Avaruudellisen

musikaalisuuden

\303\204LYKKYYS

tarkoitetaan \303\244lykkyydell\303\244

Visuaalisella

abstrakteja

tarkasti

niin

katoamiseen.

4. VISUAALINEN

asioita

mutta ei

voi johtaa

Aivovaurio

esiin

ihmelasta.

musiikin

monta

aivopuoliskoon,

\303\244lykkyys.

Se tulee

musiikkiin. el\303\244yty\303\244

rytmej\303\244 ja

Maailmanhistoria

jo varhaislapsuudessa.

Musiikkilahs\303\244velt\303\244j\303\244neroja.

ja

k\303\244sity\303\266l\303\244iset, joiden

elen\303\244yttelij\303\244t.

on

pystytt\303\244v\303\244

ty\303\266kaluja.

alue sijoittuu keskus

sek\303\244 vasempaan

ohjaa kehon vasenta

kehon oikeaa

puolta.

ett\303\244 oikeaan puolta

Jommankumman

aivolohkoon.

ja vasemman

puolen

aivovaurio

halvauksen.

107

6.

\303\204LYKKYYS

MIN\303\204KESKEINEN

ns.

Min\303\244keskeisell\303\244\303\244lykkyydell\303\244 tarkoitetaan

lista

tunteita ja ajatuksia. vajeesta: autisti

puoliaan.

el\303\244m\303\244n

kykyjen suhteessa

muihin,

mik\303\244

kontakteihin.

sosiaalisiin

Erityisesti monet

kuten

koko

kehittyy

intrapersoonallisten

omia tunteitaan

ei osaa tulkita

intrapersoonal-

sis\303\244isi\303\244 prosesseja,

T\303\244m\303\244 \303\244lykkyydenlaji

on esimerkki

Autismi

ajan.

heijastuu

omia

tunnistaa \303\244lykkyytt\303\244: kyky\303\244

ovat

ja filosofit

kirjailijat

itsetuntemukseen

Pyrkimys

erittelem\303\244\303\244n omia

taitavia

liittyy

selke\303\244sti ihmisen\303\244

ja heikkoja

vahvoja

olemiseen

ja

kasvamiseen.

Aivojen

olevan

vaikuttaa

otsalohko

kehittymiseen. T\303\244m\303\244n olon hyv\303\244nolontunnetta. Otsalohkon

intrapersoonallisen

yhteydess\303\244

aiheuttaa

vaurio

tai \303\244rtyisyytt\303\244

\303\244lykkyyden

sairaalloista

mm. apaattisuutta,

aiheuttaa

yl\303\244osanvaurio

euforiaa,

masennusta

ja

unettomuutta.

SOSIAALINEN

7.

Sosiaalinen jolle

\303\204LYKKYYS

on ns.

lahjakkuus

on ominaista

kyky

asettua

ihminen

lahjakas

tulkita

heid\303\244nluonteenpiirteit\303\244\303\244n

T\303\244m\303\244 \303\244lykkyydenlaji

Interpersoonallista

kehittyy,

vaaditaan \303\244lykkyytt\303\244

erityisesti

on tekemisiss\303\244 esimerkiksi

Heid\303\244n on

osaa

yksil\303\266iden v\303\244liseterot,

ja tajuaa

T\303\244ll\303\244

heid\303\244naikeensa, kuin

aikuisten

kyseinen

kanssa.

opettajilta,

motivoimaan pystytt\303\244v\303\244

ihmisi\303\244

suorituksiin.

erilaisiin

Otsalohko

on

keskeisess\303\244

asemassa.

aiheuttaa persoonallisuush\303\244iri\303\266n, Vanhuusi\303\244n dementia v\303\244hitellen

108

\303\244lykkyytt\303\244,

ihmisten asemaan.

- usein jopa paremmin

kun lapsi

sosiaality\303\266ntekij\303\266ilt\303\244, papeilta ja lasten vanhemmilta.

(Tieteen

havaitsee

tavoin

tarkoitusper\303\244ns\303\244 ja tunteensa henkil\303\266itse.

interpersoonallista

toisten

vaikuttaa

katoavat.

Kuvalehti 9/1997)

joka

Sen vaurioituminen ilmenee

tai

kehittym\303\244tt\303\266myys

voi

muita kohtaan. v\303\244linpit\303\244m\303\244tt\303\266myyten\303\244

interpersoonalliseen

\303\244lykkyyteen

niin,

ett\303\244 sosiaaliset

taidot

ominaisuudet

\303\204lykkyydenlaji

aivoissa

sijainti

ketk\303\244esimerkiksi

1. kielellinen \303\244lykkyys

2.

hajallaan vasemmassa aivopuoliskossa

3.

erottaa

kyky

s\303\244velmi\303\244 s\303\244veli\303\244,

ja

rytmej\303\244,

kyky

musiikkiin el\303\244yty\303\244

4. visuaalinen \303\244lykkyys

5.

miimikot, urheilijat (esim.

Pele),

voimistelijat, tanssijat

(esim.

Nina

Hyv\303\244rinen), k\303\244sity\303\266l\303\244iset

omia

erittelee

6.

vahvoja

ja

heikkoja

puoliaan

otsalohkossa

7.

6

Pohdi erilaisia\303\244lykkyyksi\303\244. Tunnistatko,

mik\303\244niist\303\244kuvaa Mill\303\244 eri

\303\244lykkyyteen vaikuttavat?

Keskustelkaa

tai

tavoin

kirjoittakaa

parhaiten

sinun

voi \303\244lykkyytt\303\244

\303\244lykkyytt\303\244si? Millaiset

asiat

kehitt\303\244\303\244?

aiheesta.

109

n

Luonto

Suonien

Halkka,

(Antti

MAA?

ILMASTON

MUKAVAN

ja mukailtu)

4/2002, lyhennetty

ilmastollisesti erilaisiin osiin. Maa jakautuu niin pystySuomi jakautuu erilaisiin kuin poikkisuunnassakinvarsin vy\303\266hykkeisiin. Koko maankin ilmastolla on kuitenkin omat tunnusomaisetpiirteens\303\244, paikkansa havumets\303\244vy\303\266hykkeess\303\244

on

ilmasto

kuin

my\303\266s edullisempi

Islannissa ja Skotlannissakasvukausi ma

reagoi

voimakkaasti t\303\244ll\303\266in

perussysteemit

helpommin

haavoittuvaisella

kiinni

olla

reuna

ennen

on

500-1000

kilometri\303\244

leveysasteita\342\200\235,

Suomi

sijoittuukin

on arktinen

au110

Solantie

valaistus

mutta

Esimerkiksi

viile\303\244. L\303\244mp\303\266sum-

muutoksiin.

maissa Suomeaep\303\244vakaammalla

Kanadassa

Meid\303\244n

ja

v\303\244hent\303\244\303\244

ja Siperiassa

kylm\303\244npurkaukset pohjoispuolellamme

ovat

j\303\244\303\244massat

voivat

siell\303\244

Golf-virran

sulana talvellakin, ja kes\303\244ll\303\244 ilman Barentsinmeri esil\303\244mmitt\303\244\303\244

sen sijaan

takana.

Huippuvuorten

lieviksi. purkaukset j\303\244\303\244v\303\244t

mereinen.

ilmaston ankaruutta

pysyy

Suomeen, ja arktisten ilmamassojen

se saapuu

kuin

pitk\303\244

kes\303\244\303\244n. Siksi

hurjia.

Barentsinmeri l\303\244mmitt\303\244m\303\244 j\303\244\303\244n

aiheuttama

pohjalla.\342\200\235

pitk\303\244lle

viel\303\244 kes\303\244kuussa

talvien

v\303\244h\303\244isiinkin keskil\303\244mp\303\266tilan

Esimerkiksi

ratkaisevasti Barentsinmeri.

mantereessa

on

Suomen

mukaan

Solantien

Reijo

ylimeteoro-

hirmuisuus.\342\200\235

puhtaasti

ovat noissa

\"Ekologiset

kovien

puuttuu

talvien ja ylip\303\244\303\244ns\303\244

s\303\244ilyminen

laitoksen

Ilmatieteen

mereinen\342\200\235,

mantereista

on

ilmasto

vy\303\266hykett\303\244

Solantie sanoo. \"Suomesta

ikiroudan

Silti

osassa

t\303\244\303\244ll\303\244 parahultaisesti

logi Reijo

eli

boreaalisessa

suurimmassa

koska

omalaatuinen maa,

mutta

on

\"Suomi

maailmalla.

\342\200\235Golf-virta

selitt\303\244\303\244 sen,

ett\303\244Suomessa

kuin

suurimmassa

pohjoisempana

kasvaa

mets\303\244\303\244

osassa

samoja

selitt\303\244\303\244.

hyvin

erikoisesti

yhdistettyn\303\244

pohjoisilla leveysasteilla: \"Suomessa havumets\303\244ilmastoon.\342\200\235

Kes\303\244y\303\266n

ihanuus

on

rinko

mutta sin\303\244ns\303\244,

elinehto.

tai Kanadassa.

v\303\244hent\303\244ess\303\244\303\244n y\303\266n ja p\303\244iv\303\244n

samoissa

kuin

enemm\303\244n

v\303\244list\303\244 l\303\244mp\303\266tilaeroa

Siperiassa

avuksi

kasvillisuudelle

on

\"Aurinko

kasvillisuusvy\303\266hykkeiss\303\244

Suomen eri alueidenilmastossan\303\244kyy joitakin etenkin

on

se,

on

ilma it\303\244tuulilla

sen

routa

Siksi

Suomessa

Vaikka

v\303\244henee

vett\303\244on

\342\200\235Etel\303\244Lounais-Suomessa

kev\303\244tja

ja

koska

haihdunta

lis\303\244ksi alueella

It\303\244merest\303\244 on

ja melko

lauha

olla

saattavat

alkukes\303\244

v\303\244h\303\244sateisia,

voi

kuivuus

olla haitallista,

ollut

on

talvi t\303\244ll\303\266in v\303\244h\303\244ist\303\244. Jos edelt\303\244v\303\244

v\303\244h\303\244sateinen,

Suomen

tarkkaan

noudattaa

ilmastollisessa

paitsi

on

soita.

ojittamalla

Suomen

muokannut

30

luonnostaanko

jo muutenkin

prosenttia aika

koko

ojitettuja

\303\244\303\244rev\303\244ilmastoisetsuot

alhaisesta

y\303\266pakkaset kaiken jyll\303\244siv\303\244t

vy\303\266hykkeess\303\244

Kun

kuivatettiin,

Suomen

ja

kaksi

on

n\303\244m\303\244

laskivat y\303\266l\303\244mp\303\266tilat

tasostaan. Varsinkin 1970-ja kes\303\244\303\244 pitkin

maita

on Suomessa

soita

pinta-alasta.

vy\303\266hykkeen

rajalla

ilmastovy\303\266hykkeiden

kertaa niin paljon kuin peltoja.Keskiboreaalisessa mets\303\244ojitettu

pitk\303\244lti

ilmastoa raivaamalla

\342\200\235Mets\303\244nkasvulle

se, ett\303\244

ja kasvillisuus

Ilmasto

on.

muokkaavat toisiaan. Molemmat muuttuvat jyrkemmin kuin niiden sis\303\244ll\303\244.\342\200\235 Ihminenkin

Ilmasto

jakoa. alueella

mill\303\244kin

on esimerkiksi

jaossa

mets\303\244kasvillisuuden

kasvillisuus millainen m\303\244\303\244r\303\244\303\244,

etenkin

olla joskushaittaa.

yleisill\303\244 savimailla.\342\200\235

''Mielenkiintoista se

on lumipeitteeseen

pakkasia

voi kuivuudesta

kyllin,

Routa

lis\303\244\303\244 sateita.

kohti.

it\303\244kaakkoa

yllin

viel\303\244maan

rannikolle.

Pohjanlahden

paljonko

Syyn\303\244

ett\303\244 etel\303\244- ja

Salpaussel\303\244lle

m\303\244\303\244r\303\244ytyymukaan,

puolestaan n\303\244hden.

Suomensel\303\244lt\303\244

Suomenlahdelta

nousu

taas

Uudellamaalla

tuntuu

v\303\244h\303\244sateinen my\303\266s siksi,

laskemaan

joutuu

v\303\244h\303\244n

kohden.

kaakkoa vaikutus

kuivattava

ett\303\244K\303\266livuoriston

l\303\244nsiosissa.\342\200\235 Pohjanmaa

selvi\303\244 mutta

kasvavat

sateet

\"Esimerkiksi

piirteit\303\244.

tunnettuja

kohtuullisia.\"

ne ovat

mutta

tulee,

Y\303\266pakkasia

joskus olla jopa

se voi

kasveille

Lapin

1980-luvulla

keskiboreaalia.\342\200\235

111

Pahin

halloilta. kovimmat

loppumattomien

112

mets\303\244 jo ohi, kun ojitetuille soille kasvanut suojaa ovat \"Uusien metsien suojatessa maanpintaa j\303\244\303\244htymiselt\303\244

on kuitenkin

talvipakkasetkin

lieventyneet.

m\303\244nnik\303\266iden

Mutta

mereksi\342\200\235, Solantie

suoluonto kertoo.

on

muuttunut

1

Vastaa

kysymyksiin.

1. Millainen 2.

ilmasto

Mitk\303\244seikat

koko

on verrattuna

Suomessa

3. Millaisiaalueellisiapiirteit\303\244

maihin?

ilmastoon?

Suomen

vaikuttavat

muihin

on?

ilmastossa

Suomen

L\303\244nsi-Suomi:

Etel\303\244-Suomi: It\303\244-Suomi:

Pohjois-Suomi:

4.

Mill\303\244 tavalla

on

ilmasto

Miten

on vaikuttanut

ihminen

ihmisen

ilmastoon?

vaikutuksesta

muuttunut?

2 Tekstiss\303\244

on

sana

m\303\244nnikk\303\266.Se

Tee m\303\244ntymetsikk\303\266\303\244, ryhm\303\244\303\244 m\303\244ntyj\303\244.

tarkoittaa eri

(pient\303\244)

luontokappaleiden

m\303\244ntymets\303\244\303\244, nimist\303\244

vastaavanlaisia nimityksi\303\244.

Malli: m\303\244nty ->

->

haapa

tai m\303\244nnikk\303\266

m\303\244nnist\303\266

kuusi

->

->

lepp\303\244 ->

pensas

kaisla ->

ruoho ->

->

koivu

kivi

sammal

->

->

113

3

a)

\tTekstiss\303\244

ja

lis\303\244\303\244 ne taulukkoon.

ja taivuta

monia

ja adverbin

adjektiivin Muuta

sanat

muotoja. Etsi sanat tekstist\303\244

perusmuotoon.

Lis\303\244\303\244 sanan

vastakohta

sit\303\244.

Adjektiivit

sana

on

(millainen?)

tekstiss\303\244

suurimmassa

sanan

sanan

adjektiivin

perusmuoto

vastakohta

yks.

suurin

pienin

pienint\303\244

partitiivi

adjektiivin

mon.

partitiivi

pienimpi\303\244

(2 kertaa)

ep\303\244edullisempi

ep\303\244vakaampi

helpoin

lauhin, lauhkein

(miten?

Adverbit

sana

tekstiss\303\244

helpommin

miss\303\244?)

sanan

sanan

perusmuoto

vastakohta

helposti

vaikeasti etel\303\244ss\303\244

pohjoisempana v\303\244h\303\244n

liev\303\244sti

114

komparatiivi

superlatiivi

vaikeammin

vaikeimmin

3

tekstin

b) Seuraavasta

muodot.

T\303\244ydenn\303\244ne

Suomi

Ilmastoltaan

muiden samaan

ilmasto on puhtaasti

Islannin

koska

: l\303\244mmitt\303\244m\303\244 Barentsinmeri,

pysyy

talvet

haihdunta

olla

voikin

on

taas

sen

ennen

joskus

mm.

toiminta,

Soiden

ilmastoon.

kun

my\303\266s haittaa,

sill\303\244ilmasto

j\303\244\303\244htymiselt\303\244, my\303\266sy\303\266pakkaset

vaikuttaa

kuivuuteen.

muokkaa

alueen

ja

kasvillisuudessa

metsien raivaaminen,

ojittaminen ja edut olivat ojittamisen

kaikkein

entisest\303\244\303\244n

1970n\303\244ht\303\244viss\303\244

vaikeimmin

ja

on

y\303\266pakkasia

oli

l\303\244pikes\303\244n.

mik\303\244on hallalta suojaavaa mets\303\244\303\244,

tilanne.

koska

vy\303\266hykkeiden rajalla.

soiden

maanpintaa

v\303\244h\303\244sateisia,

ilmastossa

suurimmat sis\303\244ll\303\244,

laskivat y\303\266l\303\244mp\303\266tilat

on kasvanut

talvi

Muualla

\t

kaakossa.

olla

t\303\244ll\303\266in v\303\244h\303\244ist\303\244. My\303\266s lauha

ilmastovy\303\266hykkeiden

My\303\266s ihmisen

L\303\244nsi-Suomessa.

saattavat

alkukes\303\244

Esimerkiksi

piirteit\303\244.

v\303\244list\303\244 p\303\244iv\303\244n l\303\244mp\303\266tilaeroa.

vietet\303\244\303\244n Etel\303\244-ja

muutokset

tapahtuvat

kannalta

ominaisia

kuin

kasvillisuutta.

soille

joitakin

v\303\244hent\303\244\303\244 y\303\266n ja

kev\303\244tja

It\303\244merest\303\244on

Kuivuudesta

Nyt

ilman ja esil\303\244mmitt\303\244\303\244

sataa

puolestaan

Suomessa

80-luvuilla,

vaikuttaa mm. Golf-virran

sulana talvellakin

aurinko

kes\303\244\303\266isin paistava

vaikuttanut

mereinen.Suomessailmastoon \t

ilmastoon

Suomen eri alueiden ilmastolla

maassa

Suomessa,

keskil\303\244mp\303\266tilan

Suomen

joka

kuin

ep\303\244edullisempi

Suomeen.

saapumista

Lapissa

on

maiden

kuuluvien

reagoi

Islannissa.

kuin

vaihteluihin

luonto

Suomen

havumets\303\244vy\303\266hykkeeseen.

vy\303\266hykkeeseen

ilmasto

Islannissa

Esimerkiksi

ilmastosta.

eli

boreaaliseen

kuuluu

kuitenkin

eroaa

ilmasto

ja superlatiivi-

komparatiivi-

puuttuvat

3a vastakohtasanoilla.

taulukon

tarvittaessa.

sanaa

Taivuta

tiivistelm\303\244st\303\244

Kun

mets\303\244

suojaa

luonnon

maanpintaa

lieventyv\303\244t.

115

4

on kuusi

Suomessa

-kalat ja -linnut.Lis\303\244ksi

tunnuskasvit, -kasvit.

Seuraavassa

kasveista.

el\303\244imist\303\244 ja ilmastollista

Sijoita

aluejakoa

l\303\244\303\244ni:

Lapin

maakuntalintu

(Trollius europaeus),

Etel\303\244-Savossa.

hyvin

suolattuna

Oulun

eli graavina kuin

paikalle

on

3)lohi

kukaksi on

Lapin

Kainuussa, my\303\266s

2)kul-

Pohjanmaalla

salar), jota

(Salmo

valittu

voi

ja

yht\303\244 sy\303\266d\303\244

kypsennettyn\303\244kin.

on 4)kurki (Grus grus), joka

nimikkolintu

(Calluna vulgaris), joka

kasvaa

it\303\244isess\303\244 Suomessa,

erityisesti

Pohjanmaa

runsasluminen

talvi jota

hyvin

pitk\303\244koipinen

Kainuun

mustikka ja puolukka. suosii voi

kanervaa.

Se

Pohjois-

niin sy\303\266d\303\244

l\303\244\303\244ni:

mukaan

on 8)lumme

kukka

Pohjois-Savon

pohjoisosassa.

jonka marjat ovat

sy\303\266t\303\244vi\303\244. My\303\266s pihlaja

Tyypillinen vaikkapa

L\303\244nsi-Suomen

Samaan

menee naimisiin. p\303\244\303\244st\303\244

(Nymphea alba),jota nimikkokasvi on 9)pihlaja (Sorbus kasvaa

kasvaa

savolainen kala on

herkullisen

jonka kukunnasta

canorus),

7)k\303\244ki(Cuculus

monen vuoden

laskea,

kuuluvan Etel\303\244-Savon

paitsi Lapin

lintu on

yleinen

Pohjois-Karjalassa uskomuksen

jonka

kuten

varpukasvi

(Coregonus lavaretus), eli graavina.

suolattunakin

raakana

on

on

l\303\244\303\244niin kuuluvan

on 6)siika

nimikkokala

It\303\244-Suomen

116

kala taas

tunnuskukka on 5)kanerva

valmistaa

verran

jonkin

lintu. Se pesii suomaastossa.Oulun

ja -kaulainen

ottamatta.

yleisist\303\244

Suomen

l\303\244\303\244ni:

Pohjois-Pohjanmaan

paistettuna kuin

svecica).

(Luscinia

kasvaa

tyypillinen

Lapissa

raakana

jota

el\303\244inoikealle

sivulle 118.

karttaan

on 1)sinirinta

Suomessa

n\303\244ist\303\244 muista ja

kasvi ja

jokainen

kansallisel\303\244imet ja

on

Suomenmaalla

kerrottu

lyhyesti

kuvaavaan

Lapin

lero

on

tekstiss\303\244

on omat

maakunnilla

Eri l\303\244\303\244neiss\303\244 l\303\244\303\244ni\303\244. sijaitsevilla

ymp\303\244riSuomen

10)muikku

(Coregonus

voi

l\303\244\303\244niin

Suomessa

kaikkialla aucuparia),

Lapin perukoita albula),

lukuun

josta voi

muikkukukon.

l\303\244\303\244ni:

Varsinais-Suomen

maakuntalintu

on 11)naakka

maamme

lounaisosissa

l\303\244nsiosissa

etel\303\244ja

ja

(Corvus monedula),

Oulun

korkeudelle

joka

pesii

p\303\244\303\244osin

saakka. Alueen

nimik-

on aikoinaan

kopuu

Varsinais-Suomen

Varsinais-Suomen pyydet\303\244\303\244n

Suomen

yksi

l\303\244\303\244ni:

Uudenmaan

maakuntalintu Monet

Keski-Suomessa.

Lintu

It\303\244-Uudenmaan kukka on

16) leskenlehti

alba), joka

talvimuuton

aloittaa

mone nemorosa).Leskenlehden

lehti\303\244 voi

Ahvenanmaan

l\303\244\303\244ni:

Ahvenanmaan

maakuntalintu

kuolla sukupuuttoon.

lassa ja

hispida

(Pboca

saimaannorppa

it\303\244rajantuntumassa,

tarandus),

joka

albicilla),

on vaarassa

joka

jota kasvaa

veris),

21)hauki (Esox lucius),

erityisesti

Sen

se

Lapin

joka

esiintyy

ulottuu

Pohjois-Karja-

puhtauden

sek\303\244 25)

26) My\303\266s

Pohjois-Karjalassa

Etel\303\244-Savoon

vertauskuvana

susi

ja Oulussa

(Cygnus cygnus),

Lapista

24)ilves

el\303\244\303\244 siis Saimaassa,

l\303\244\303\244nin asukki.

27)laulujoutsen

pesim\303\244alue

Kalevalassa

Oulussa,

Tyypillisi\303\244 suomalaisel\303\244imi\303\244 ovat

saimensis), joka

Kymess\303\244,

on

tavataan

jota

H\303\244meess\303\244 ja rannikoilla

on varsinkin

kansallislintu

Suomessa. lintu:

(Ursus arctos),

poronhoitoalueilla. Kymess\303\244sek\303\244

ja

(Luciopercalucioperca).

l\303\244\303\244kkeen\303\244: siit\303\244 k\303\244ytt\303\244\303\244 my\303\266s

on

nimikkokala

esimerkiksi

kg.

on 22)karhu

kansallisel\303\244in

Suomessa

voi

(Ane-

ja -kasvit:

joka elelee

Suomen

Kev\303\244tesikkoa

30 per\303\244ti

lopulla.

17)valkovuokko

(Primula

20)kev\303\244tesikko

lievitt\303\244\303\244 Ahvenanmaan ysk\303\244\303\244.

Kansallisel\303\244in^

Suomen

on 18)kuha

ottamatta

lukuun

se sopii k\303\244ytt\303\244\303\244 l\303\244\303\244keyrttin\303\244;

on 19)merikotka (Haliaeetus kasvi on

Alueen

voi painaa

ja Uudenmaan

farfara)

my\303\266s

Pirkanmaan

ymp\303\244riSuomen

viihtyy

nimikkokala

Lounais-Suomessa. my\303\266s

suurimmillaan

Suomessa.

tavataan

jota

viimeist\303\244\303\244n lokakuun

(Tussilago

lievitt\303\244m\303\244\303\244n Uudenmaan reumas\303\244rky\303\244.

tee

(Clupea-lajit). Ahvenanmaalla. Se

muassa

merula),

(Turdus

talvehtivat

mustarastasyksil\303\266t

Pohjois-Lappia.

tehty

sillikaloihin

kuuluu

lis\303\244ksi muun

on 14)mustarastas

15)v\303\244st\303\244r\303\244kki (Motacilla

luonnonvaraisena

robur).

(Quercus

t\303\244rkeimmist\303\244 vientikaloista.

Uudenmaan

maakuntalintuon

12) tammi

k\303\244ytetty

13)silakka, joka

kala on

pyydetyin

Silakkaa eli hailia on

rakennukseenkin

laivojen

jota asti.

23) my\303\266s

(Canis lupus) tavattu

ei ole

on

koko

petoel\303\244in.

ollenkaan

Laulujoutsen

sek\303\244 Tuonelan

lynx),

(Lynx

(Rangifer tarandus

poro

on

lintuna

etel\303\244isess\303\244 myyttinen

eli

kuolemankuvana.

117

Suomen koivu

ovat 28)

kansalliskasveja

(Betula),

eri

jonka

maassa, ja 29) kielo

kaikkialla vallaria

Koivusta

majalis).

eli

vasta

(Con-

tehd\303\244\303\244n

jolla vastotaan Kielo on

vihta,

tai

saunassa.

vihdotaan

-

Pori

runsaimmillaan

ja

kaakkoispuolella sit\303\244 kasvaa

se sopii

Kuopio -linjan

Tornionkin

ja

joten

myrkyllinen,

koristeeksi.

vain

m\303\244\303\244rin

jossain

Kajaanin

Kielo on

tienoilla.

(Pinus

kasvaa

lajeja

30)

joka

sylvestris),

M\303\244nty

my\303\266s

65 peitt\303\244\303\244

honkana tunnetaan, ja pet\303\244j\303\244n\303\244

maamme

prosenttia

kuusi (Picea abies)eli n\303\244re 26

mets\303\244pinta-alasta ja 31)

Ei siis

prosenttia.

mik\303\244\303\244n ihme,

kuuluu

Suomi

havumets\303\244vy\303\266hykkeeseen. Edellinen on

Suomen

aina

levinnyt halki asti,

tunturipaljakkaan

Luoteis-Inaria

j\303\244lkimm\303\244inen aina

vy\303\266hyke

ett\303\244

my\303\266ten.

5

on

Tekstiss\303\244

P\303\244\303\244ja sivulauseiksi

Sana

mets\303\244

kasvaneet

niiden

merkitys

kuvaavat juoma:

118

Esimerkiksi lause monia

hein\303\244,

tunnesanat

kala

on ojitettu, se

yksik\303\266ss\303\244,vaikka

Suomen

kieless\303\244

suojaa

halloilta\342\200\235.

on

sanoja,

\"Suomessaon paljon Muita

halloilta\342\200\235.

suojaa

kaikkia

tarkoittaakin

on monikollinen.

kuusimetsi\303\244.

mets\303\244

kuuluu:

soille, jotka

eri soille.

on

Suomessa

kasvanut

on

vaikka yksik\303\266ss\303\244,

nesanoja.

lause

jaettuna

on

joka

\"Mets\303\244,

soille kasvanut

\"Ojitetuille

lause

t\303\244llaisia

joita

voi

Sanat

ovat

metsi\303\244,

yksikk\303\266sanoja

kuusimets\303\244\303\244\342\200\235 tarkoittaa,

sanoja

viljalajien

ovat

lauseessa k\303\244ytt\303\244\303\244

ovat

esimerkiksi

nimitykset; ruokasanat kuten onni, suru sek\303\244sanat pvvkki ja raha. kuten ja eri

jotka

ai-

tai

ett\303\244

luontoa

leio\303\244. ruoka,

Mit\303\244 seuraavat

lauseet

Miten merkitys

muuttuu,

1. T\303\244ll\303\244 hetkell\303\244

sanoja

monikkoon?

tied\303\244t?

paljon rahaa.

ei ole

minulla

muutetaan

sana

alleviivattu

onnea!

3. Suomessa

4. Kun

jos

samanlaisia

Mit\303\244 muita

2. Paljon

tarkoittavat?

vehn\303\244\303\244. kasvaa My\303\266shein\303\244\303\244

viljell\303\244\303\244n paljon

tulimme lomalta, meill\303\244 oli

suuret

runsaasti.

m\303\244\303\244r\303\244t likapvvkki\303\244.

6 on

Tekstiss\303\244 Sanoilla taivutusmuodot

1.\tommel a)

on

aivan

ovat

merkitys,

mutta

ompele ja

sanoja

Keksi itse jokin

1. kannel

tavalla

kahdella samanlainen

- 2.

sanapari

taivutus

niiden

Muita

sekoittuneet. kielenk\303\244yt\303\266ss\303\244

- 2.

\tTaivuta

sama

jonka toinen

1. manner,

my\303\266s substantiivi

samanlaisia

kantele.

mukaan.

mallin

tyhjiin kohtiin.

2.

1.

1. ommel

2. ompele

yks. partitiivi

ommelta

ompeletta

yks. genetiivi

Ompelen

ompeleen

mon. partitiivi

ompelia

ompeleita

yks.

on

muoto on 2. mantere. erilainen - tosin sanoja ovat esim.

nominatiivi

b) Kumpaan

taivutustyyppiin

tekstiss\303\244

esiintyv\303\244 sana

kuuluu?

Mill\303\244

perusteella?

119

7

a)

\tLue

s\303\244\303\244tiedotukset

ja

vastaa

kysymyksiin.

Talvi

Kes\303\244

Ilma

on

poutainen

Suomessa.

Rannikkoalueilla

voimistuu

paikoittain.

tuuli

noussee

lounaistuuli

It\303\244ja

Suomessa sadekuuroja Lapissa

Lounais-

Etel\303\244-ja

tulee

heikkenee, ja

koko maassa

Kaakkois-

paikoin. l\303\244mp\303\266tila

15 asteen.

yli

Rankat lumisateet

Uudellamaalla ja

on

ilmaa,

lauhempaa kuluessa

lumen

pakkanen

joka

muuttaa

p\303\244iv\303\244n

keskiosassa

r\303\244nn\303\244ksi. Maan

kiristyy

laskee p\303\266tila

iltaa

kohden

-20 asteeseen.

ja

y\303\266l\303\244m-

My\303\266s Pohjois-

pakkanen kovenee y\303\266ksi.

voimassa

Lounais-Suomessa.

Rannikkoseudulle kelin

120

It\303\244-Suomea.

Id\303\244st\303\244 levi\303\244\303\244 p\303\244\303\244kaupunkiseudulle

Suomessa Mets\303\244palovaroitus

koettelevat

varoitus.

annetaan

liukkaan

1. Onko

Kuopiossa varmasti

Oulussa

2. Saako

3. Sataako

4.

nuotion sytytt\303\244\303\244

Rovaniemell\303\244

Imatran Pyrytt\303\244\303\244k\303\266

5. Miksi

18astetta l\303\244mmint\303\244kes\303\244ll\303\244?

juhannuksena?

vett\303\244kes\303\244ll\303\244?

talvella?

seudulla

id\303\244st\303\244 levi\303\244v\303\244 lauha

muuttaa

rintama

lumen

r\303\244nn\303\244ksi

p\303\244\303\244kaupunkiseudulla?

6.

Kannattaako

Vaasan

alueella

ajaa talvella ylint\303\244sallittua

nopeutta?

Miksi?

7

b) Vertaile Mit\303\244samaa,

Suomen ja kotimaasiilmastoa, mit\303\244erilaista

niiss\303\244

flooraa

ja faunaa

toisiinsa.

on?

121

12

LEV\303\204KUKINNAT

MYRKYLLISET

RAJOJA

MAIDEN

TUNNE

EIV\303\204T

(Pia Moisander) levien

Myrkyllisten maailmaa.

mikroskooppiset

Tietyt

olosuhteissa

tiheit\303\244

ruskehtavaksi, Usein

usein

esiintynyt

n\303\244ky\303\244

levien

kasvun

kaloja Alexandrium-

Monien

kukintoja.

kulkeutuu

Niist\303\244

on

laajoja kalakuolemia.

joista kaikki

nimitt\303\244in

esiinty\303\244

tai

kuten

edelleen simpukoita

kulkeutua

voivat

toistuvasti

Alexandrium-lev\303\244n

tapaan

k\303\244ytt\303\244viinel\303\244imiin,

l\303\244nsirannikolla

Yhdysvaltojen

ovat

Yhdysvaltojen

ja

ongelmia

Pseudo-nitzschia-piilev\303\244n kukinnat.

tuottanut

eri

populaatioidenv\303\244lill\303\244

muodostaa

Alexandrium

Sek\303\244

taloudellisia

aiheuttaneet

simpukanviljelij\303\266ille.

ongelmia

Norjan rannikolla panssarisiimalev\303\244

122

hermostoon,

vuorovaikutuksessa.

ett\303\244Pseudo-nitzschia-kukinnat

Panssarisiimalev\303\244 Heterosigma

myrkytyksi\303\244.

myrkkyjentuotantokyvyss\303\244

lev\303\244myrkkyjen

myrkyt

myrkylliset

tappioita Kanadan ja

voi

lev\303\244laji

levi\303\244ravinnokseen

ihmiseen. sy\303\266v\303\244\303\244n

puolestaan aiheuttavat

yhteydess\303\244

maksaan,

eri populaatioita,

esimerkiksi

eroina

panssarisiimalev\303\244

kaloihin.

erottuvat

kukintojen

ja

pienet geneettiset erot

mutta

it\303\244rannikolla Yhdysvaltojen

ja

ett\303\244 ne

muassa

Sama

ymp\303\244rist\303\266olosuhteiden

simpukoihin

riippuen.

lev\303\244lajista

kerrallaan. lev\303\244laji

muutama

ihmisten my\303\266s

joskus

ja

myrkky

vedenpinnan v\303\244rj\303\244\303\244v\303\244t

v\303\244riseksi

laajoja,

muun

monia

kuulua

suurina

myrkyllisi\303\244

oikeissa

tai hengitysteihin.

maailmaa,

voivat

ymp\303\244ri

myrkkyj\303\244,

eiv\303\244t v\303\244ltt\303\244m\303\244tt\303\244 ole myrkyllisi\303\244.

puolilla

niin

kotiel\303\244inten,

voi

lev\303\244lajiin

per\303\244ti

voi kohdistua

ruuansulatuskanavaan

Yhteen

jonkin

tuottavat

lev\303\244lajit

vaikutus

Myrkkyjen

olla

voivat

muun

vain yksi tai

muodostaa

Monet

satelliittikuvissa.

tai

puhuttavat muodostavat

Ne

lev\303\244kukintoja.

kellert\303\244v\303\244ksi

Massaesiintym\303\244t

onkin

planktonlev\303\244t

kasvustoja,

kukinnan

meriss\303\244

massaesiintym\303\244t

It\303\244merell\303\244 puolestaan

Japanin simpukkaviljelmille, ja

Chrysochromulina

havaitaan

on

aiheuttanut

useimpina

kesin\303\244

eli syanobakteerien

sinilevien dularia

-laji tuottaa

spumigena

Rannikoille

muutamiin

puhutaankin

eritt\303\244in nyky\303\244\303\244n

luvulla.

It\303\244meren

alueella

esiintyi

ovat

8000

jo jopa

It\303\244merelle pit\303\244\303\244

nia, joka

on

t\303\244rke\303\244 osa

on

kuorma

lis\303\244nnyt

toiseen

levi\303\244v\303\244t paikasta

muun muassa

lis\303\244\303\244ntyneen

Levi\303\244minen edesauttaa

voi johtaa toisien

kuten

on

h\303\244vi\303\244miseen

levien,

el\303\244nyt

miksei tulevaisuudessakin. haasteita

uusia

Levi\303\244minen on laivaliikenteen

pienet

havaita jo rajoja,

niiden

avulla.

Vain

tekij\303\244t,

voidaan

On

my\303\266s mahdollista,

haitallisia

lev\303\244kukintoja.

jo tuhansia

vuosia - siis asettaa

tuntemalla kukintoja

toimintaa.

syntymekanismien

osa-alueeksi. ja

Kehitteill\303\244

myrkylliset

erityisesti Siten

kukinta-alueista.

tutkiminen

ennustamiselle.Lis\303\244ksi on

kukinnan aikaisessa vaiheessaon

havainnointi

levien

joka

suosia

mutta

yleistymist\303\244.

suosii

kukinnan syntyvaiheessa.

myrkyllisten

my\303\266t\303\244.

sukupuuttoon

kukintojen havainnoinnille ja

lev\303\244pitoisuudet,

varoittaa

helpottunut

kuitenkin Lis\303\244\303\244ntynyt ihmism\303\244\303\244r\303\244

muodostunut t\303\244rke\303\244ksi lev\303\244tutkimuksen

joilla

Lev\303\244lajit

samankaltaistumista)

entist\303\244 t\303\244rke\303\244mp\303\244\303\244 ymm\303\244rt\303\244\303\244 kukintojen

Myrkkylevien

taas

esiintymistiheytt\303\244.

lev\303\244kukintojen kanssa

rinnan

kasviplankto-

ravinnep\303\244\303\244st\303\244m\303\244 lis\303\244\303\244ntynyt

helpommin.

ilmastonmuutos

ett\303\244 meneill\303\244\303\244noleva

lev\303\244kukintoja

muin tavoin.

ja monin

kansainv\303\244lisen

myrkyllisten

sinilev\303\244kukintoja

Ravintoverkkoa

maailmanlaajuista

lajiston

joidenkin lajien

lajien,

Ihminen

entist\303\244

ett\303\244

ilmi\303\266n\303\244. Lev\303\244tovat

kukintojen

myrkyllisten

jo 1700-

havaintoja

Avomeren

rannikkovesiin

ett\303\244ihmisen

lev\303\244kukinnoista

paljastaneet,

kalastamalla

It\303\244meren

johtaneet

kirjattu

ravintoverkkoa.

merten

esimerkiksi

on

sitten.

vuotta

luonnollisena

hy\303\266dynt\303\244\303\244

On ep\303\244ilty,

niist\303\244

paljon,

tutkimukset

voidaankin

ihminen

ovat

lev\303\244massat

kotiel\303\244inkuolemiin. Vaikka

alueella

No-

sinilevist\303\244

myrkky\303\244.

myrkylliset

ajautuneet

It\303\244meren

massaesiintymi\303\244.

voidaan

Koska

pyrki\303\244

voidaan

ajoissa maiden

lev\303\244teiv\303\244ttunne kansainv\303\244lisen

lev\303\244kukintojen

tulevaisuudessa

menetelmi\303\244,

populaatiot,

yleis\303\266\303\244

onnistuu parhaiten myrkyllisten

on

syntyyn

yhteisty\303\266n

vaikuttavat

est\303\244m\303\244\303\244n.

123

1

Vastaa

1.

kysymyksiin.

levien

Mit\303\244 ovat

2. Miten 4. Kuinka

ihminen

massaesiintym\303\244t? Millaisia

voi saada

kauan aikaa

5.

Miksi

myrkylliset

6.

Miksi

on

lev\303\244kukinnot

t\303\244rke\303\244\303\244 oppia

Millainen

lev\303\244myrkytyksen?

It\303\244merell\303\244 on

tuntemaan

ovat

ollut

viime

ne ovat? vaikutus

sill\303\244 on?

levi\303\244?

aikoina

kukintojen

lis\303\244\303\244ntyneet?

syntymekanismi?

2 sinilev\303\244tilanne a) \tTaulukossa 1. on esitettymerialueiden Merialueilla tarkoitetaan Pohjanlahden etel\303\244osaa, Ahvenanmerta Vastaa taulukon avulla kysymyksiin.

124

vuosina

1997-1998.

ja Suomenlahtea.

1. Merialueiden

Taulukko

1997-2001

sinilev\303\244tilanne

4 2 \342\226\240 0 lev\303\244m\303\244\303\244r\303\244

1997

_

\342\226\240

1998

1999

2000

2001

vuosi

0 =

ei ollenkaan 1 = v\303\244h\303\244inen

2 =

kohtalainen

3 = runsas 4 = eritt\303\244inrunsas

3. Miten

ollut pahimmillaan?

sinilev\303\244tilanne on

1. Min\303\244vuonna

2. Kuinka

(L\303\244hde:Suomen

paljon

sinilev\303\244\303\244 on

vuosina

sinilev\303\244m\303\244\303\244r\303\244t ovat eri

Mist\303\244t\303\244m\303\244n voi p\303\244\303\244tell\303\244?

vuosina?

viime

ollut

ymp\303\244rist\303\266keskus)

vaihdelleet?

Milloin

lev\303\244\303\244 on ollut

v\303\244hiten?

2

b) Taulukossa

2. on

esitetty

Taulukko

2.

kertoo, Sis\303\244vesien

kuinka

suuressa

lev\303\244tilanne

j\303\244rvien,

yms.

jokien

1998-2001.

keskim\303\244\303\244r\303\244inen lev\303\244tilanne kes\303\244kuukausina

Prosenttiluku

eli

sis\303\244vesien

m\303\244\303\244r\303\244ss\303\244 tutkituista

vesist\303\244

oli

lev\303\244\303\244.

1998-2001

30 20 10 \342\226\240 lev\303\244m\303\244\303\244r\303\244 % 0

1998

2000

1999

2001

vuosi

(L\303\244hde:Suomen

Vertaile

eri

vuosien

lev\303\244tilannetta

ja

tee

siit\303\244lyhyt

ymp\303\244rist\303\266keskus)

selostus.

125

3 avulla

T\303\244ydenn\303\244tekstin

miellekartta.

Kirjoita

sitten

tekstist\303\244

referaatti.

2. my\303\266steht\303\244v\303\244\303\244

K\303\244yt\303\244 apunasi

4 Tekstiss\303\244

sivulauseet

on

6

virkett\303\244,

niiden

joissa

on

partisiippi.

Etsi ne

ja

seuraavat t\303\244ydenn\303\244

avulla.

Malli: Niist\303\244 myrkyt Niist\303\244myrkyt

126

voivat voivat

kulkeutua kulkeutua

edelleen

ihmiseen. simpukoita ja kaloja sy\303\266v\303\244\303\244n ia kaloia. edelleen ihmiseen, ioka sv\303\266simpukoita

1. lev\303\244massat,

Myrkylliset

jotka

2.

On

ep\303\244ilty, ett\303\244lis\303\244\303\244ntynytravinnekuorma,

jonka

3. on

Levi\303\244minen

helpottunut

kansainv\303\244lisen

laivaliikenteen

my\303\266t\303\244, joka

4.

On

ett\303\244ilmastonmuutos,

my\303\266s mahdollista,

5. Ihmism\303\244\303\244r\303\244, joka

joka

\t

5

a)

\tTekstiss\303\244

t\303\244rkeit\303\244 substantiiveja,

muodot

puuttuvat

Substantiivit

Sanan

on

ja

adjektiiveja

verbej\303\244.

T\303\244ydenn\303\244

taulukoihin.

(mik\303\244?)

perusmuoto

yksik\303\266n

partitiivi

yksik\303\266n

genetiivi

monikon

partitiivi

olosuhde myrkky

ravinto

(2 x)

ilmi\303\266

el\303\244in

127

(2 x)

myrkytys

havainnointi

syntymekanismi

Adjektiivit

(millainen?)

Sanan

perusmuoto

yksik\303\266n

partitiivi

yksik\303\266n

genetiivi

monikon

partitiivi

passiivin

perfekti

myrkyllinen

mikroskooppinen

luonnollinen haitallinen

laaja t\303\244rke\303\244

Verbit

(mit\303\244tekee?)

Sanan

perusmuoto

preesens,

pers.

yks. 1.

passiivin

preesens

on puhutettu

(1)

puhuttaa muodostaa

(1)

muodostan

(2 x)

erottua (1)(2x)

tuottaa (1) (1)

esiinty\303\244

kohdistua

(1)

kuulua (1) kulkeutua

(1)

aiheuttaa

suosia

(1)

(1)

levit\303\244(4)

havaita

128

levit\303\244\303\244n

(5)

5

b)

suomalaisia

aikoina

Viime

hermo

ja

limakalvoja.

Jos

ihoalueelle,

se voi

\303\244rsytt\303\244\303\244 ihoa ja

(adjektiivi)

my\303\266s

vaurioiden

voi

aine

(verbi) Esisuodatuksen

j\303\244lkeen

orgaaninen

niin sanottuun

kuten

ilman

koska

aine

alkaa

j\303\244lkeen

vedest\303\244

ja

saostamiseksi.

vedest\303\244

\t

hapellisia

ainetta (verbi)

laskeutuu

selkeytysaltaiden siit\303\244poistetaan

veteen

Siin\303\244 puhdistettavaan

Prosessissa

ja huumeneulat. Ilmastuminen on

terveyssiteet

orgaanista

vett\303\244 k\303\244sitell\303\244\303\244n viel\303\244biologisesti:

kemiallinen.

palauttaa

perustuu

Puhdistusprosessi m\303\244d\303\244nty\303\244. jossa

erotettu

v\303\244ltt\303\244\303\244

siivil\303\244. Siin\303\244j\303\244tevedest\303\244

ilmastukseen.

matkaa

jatkaa

aktiivimenetelm\303\244\303\244n,

(verbi) on

vesi

karkea

on

voi

ett\303\244sen

mikrobit k\303\244ytt\303\244v\303\244t

(substantiivi)

vaihe

v\303\244lpp\303\244\303\244n, joka

vaihe,

(adjektiivi)

niin,

roskat,

voi

tai grillaten.

puhdistetaan

kaikki

ihminen

on tiedossa,

kuin paistaen

vesi tulee

Ensin

(substantiivi)

Hermostollisten munuaisia. ja Akryyliamidi, joka altistaa ruoasta, puolestaan sy\303\266v\303\244lle.

(substantiivi) toisin

\t

ja sekavuus.

paistetusta

2. Vedenpuhdistamossaj\303\244tevesi takaisin kiertoon.

(verbi)

maksaa

vahingoittaa

sit\303\244 ruuan kypsent\303\244m\303\244ll\303\244

akryyliamidi

oireisiin

altistumisen

puutuminen

ihmiseen

(verbi)

j\303\244tevesien

(verbi)

Myrkylle

aineen

Koska

\t vesiliukoisissa

imeytyess\303\244\303\244n

vapina,

huimaus,

lis\303\244ksi

oleva p\303\266lyn\303\244

sit\303\244

(substantiivi). (verbi)

(verbi)

valmistuksessa,

paperin tai

Vesiliuoksena

v\303\244riaineissa.

\t ruokaan

(verbi) muassa

syntyv\303\244

kokeissa

amineja.

heterosyklisi\303\244

yhdisteit\303\244,

muun k\303\244ytet\303\244\303\244n

joita

polymeereiss\303\244,

Tehdyiss\303\244

ainetta

lis\303\244ksi

saostuksessa

akryyliamidi.

yhdyssana),

ett\303\244pitk\303\244 paistoaika

(adjektiivi) (substantiivi)

ruokaan

(verbi)

^(subst.,

(verbi),

ett\303\244 joitakin

Huomaa,

(2 x).

kaksi kertaa sanojat\303\244ytyyk\303\244ytt\303\244\303\244

1.

sanan sanaluokka.

on laitettu

viereen

sanan

Puuttuvan

5a sanoilla.

taulukon

tekstit \tT\303\244ydenn\303\244

liete

\t Massa

biomassan.

pohjalle. typpi.

Selkeytyksen Viimeinen

lis\303\244t\303\244\303\244n ferrosulfaattia m\303\244d\303\244tet\303\244\303\244n ja kuivataan.

fosforin Siit\303\244

129

syntyneell\303\244 lietekaasulla

(verbi) Liete taas

tarpeisiin.

puhdistamon

(verbi) materiaali.

(adjektiivi)

\tRuoka

yhdyssana)

(substantiivi, (substantiivi).

kuin

L\303\244mmin

s\303\244\303\244 nimitt\303\244in

Pilaantuminen

kylm\303\244.

on

(substantiivi)

vaikeaa,

\t

ei

(adjektiivi),

ensimm\303\244iset oireet

ilmenev\303\244t,

\t ne ovat Sen

ruokamyrkytyksen.

kuin ihmisetkin.

(substantiivi)

vaatii

lihaan, kalaan

kooltaan

kun

niit\303\244 tietenk\303\244\303\244nn\303\244e. Vasta

tiet\303\244\303\244 saaneensa

yht\303\244lailla

herkemmin

ruoan

Ja koska

ruuasta.

maista

pilaa

kes\303\244ll\303\244 tavallinen

bakteerien

(adjektiivi) sill\303\244 niit\303\244ei

on

varsinkin

(verbi)

ja maitotuotteisiin.

myrkytys

turpeen ja puunkuoren koska se on lietemassaa,

kompostoidaan

kanssa. Viherrakentajat

3.

s\303\244hk\303\266l\303\244mp\303\266energiaa ja

voivat saada

Pahimmillaan

sairaalahoitoa.

6 T\303\244ydenn\303\244lauseet

oikealla

objektin

sijamuodolla.

Perustele valintasi.

1. Myrkylliset 2. Jokin

lev\303\244laji

3. Ihminen (kalat)

(ihmiset).

lev\303\244tpuhuttavat

voi

voi

muodostaa

(kukinto).

(myrkyllinen)

saada

(myrkytys)

jotka

(simpukat),

ja

\t

sy\303\266m\303\244ll\303\244

kantavat

\t

(myrkky).

4. On

kaikkien

etu,

levien

ett\303\244myrkyllisten

(syntymekanismi) selvitet\303\244\303\244n.

5.

Siten

voidaan 6.

(myrkylliset) ehk\303\244ist\303\244 entist\303\244

Er\303\244\303\244ss\303\244 lehdess\303\244

tehokkaammin.

kerrottiin,

ett\303\244Suomen

(j\303\244rvi) puhdistettiin

130

(kukinnot)

sinilev\303\244st\303\244.

(likaisin)

Puhdistamiseen

7.

\t

poisti

joka

(alumiinikloridi),

k\303\244ytettiin

(fosfori)

j\303\244rvest\303\244

ja

\t

h\303\244vitti

(roskakalakanta).

7

on

Tekstiss\303\244

Monet

vastaa

1. Ihminen

2.

el\303\244nytjo

tarkoittaa

My\303\266s muissa

'vierell\303\244,

tavoilla,

ja monin

muin

tavoin.

tavoilla

my\303\266s muilla

(13)

5. Ihminen

ei voi

maailmassa.

6. Tasaisin

kohdat.

monimutkaisia

kovin

perinteen

ohjautua

pelej\303\244

laskee

antamista

(15)

pelata.

paikoin

jopa

malleista

kieli.

ennest\303\244\303\244ntuntematon l\303\266ydet\303\244\303\244n

kielt\303\244ei

2. omin p\303\244in,8.

Selit\303\244

instruktiivimuotoja.

k\303\244ytetty

ole

heprean

her\303\244tetty

seuraavia lauseita, joissa k\303\244yt\303\244t

kyllin,

7. \tparhain

on

yli

30

cm

jatkuvasti

(9)

v\303\244liajoin

Mit\303\244\303\244n muuta

b) Keksi

yhdess\303\244\342\200\231

alleviivatut

t\303\244ysin

kanssa.

lev\303\244kukintojen

osassa Keski-Eurooppaa maaper\303\244

vuosisadassa.

muuttuvassa

rinnan

vuosia

teksteiss\303\244

kirjan

lauseiden

4. Suuressa

\tyllin

'monilla muilla

tuhansia

3. Tekstiviestein ei voida

1.

miss\303\244?

kalastamalla

ravintoverkkoa

tavoin tarkoittaa

on

Ihminen

seuraavien

7.

k\303\244ytet\303\244\303\244n

kalastamalla\342\200\231

rinnan

a)

mill\303\244 tavalla?

muotoa

lauseet:

merten hy\303\266dynt\303\244\303\244

muin

mutta

sanontamaisia,

kysymyksiin

yleens\303\244

seuraavat

on

Tekstiss\303\244

kuin

ovat

instruktiivi-ilmaukset

muutenkin. Instruktiivi

monin

instruktiivimuotoja.

joitakin

p\303\244in,3.

jalan,

4.

tavoin

(2)

henkiin.

(2)

instruktiivi-ilmauksia:

5. p\303\244\303\244osin,

kaikin

puolin,

6.

suurin

piirtein,

terveisin yst\303\244v\303\244llisin

131

13

(Risto

se todella

nousta

mukaan

arvioiden

sata

noin

liitukaudella

toteutuu,

maapallon

per\303\244ti 16 astetta.

hirmuliskot,

jotka

maapallolta

65 miljoonaa

vuotta sitten.

Yht\303\244l\303\244mmint\303\244 oli

teoriassa

on

kasvihuoneilmi\303\266 p\303\244\303\244ssyt

ihmiskunta p\303\244\303\244st\303\244\303\244 tulevaisuudessakin hiilidioksidia

kaikkea

kuten

muita

ja

uusiutuvilla \303\266ljy\303\244,

hiilt\303\244

aurinko-,

ja

biomassa-

tuuli-,

Vaara piilee suuren

ihmisen

maaper\303\244

voi

nopeutua

J\303\244\303\244 ja lumi

suot

ennen

esimerkiksi

joka vuosi

voivat

ilmakeh\303\244st\303\244

Jos merten pintakerros

vapauttaa

hiilidioksidia hiilidioksidia

muuttua l\303\244hteiksi,

ett\303\244 mets\303\244raja

voivat

pohjoisnapaa

Mit\303\244pienemm\303\244n

merialueet siirtyy

jos

auringonvaloa

heijastavat

l\303\244mp\303\266\303\244 pohjoiset

L\303\244mpenemist\303\244

my\303\266s,

merivesi.

tumma

kuin

vaikuttaisi my\303\266sse,

ikiroutaan

riippuu

jos

maa

kuumenee

liikaa.

j\303\244\303\244lautat sulavat.

enemm\303\244n

poistavat

alkavat

meret ja

Ne

merkitt\303\244viksi hiilidioksidin

L\303\244mpeneminen

tehokkaammin

kuten

hiilidioksidista.

tuottamasta

ilmakeh\303\244\303\244n.metsien My\303\266s

ja kuivuu

132

valtameriss\303\244.

liikaa,

nieluista

nousu

fossiilisia polttoaineita,

energiamuodoilla,

kuitenkin l\303\244mpenee varastoivista

korvaavat

suruttomasti

ja aaltoenergia.

ensinn\303\244kin

osan

etenkin jos

mahdollinen,

L\303\244mp\303\266tilan

ihmiset

nopeasti

joidenkin

viimeksi

kokonaan p\303\244\303\244tteeksi

ilmakeh\303\244\303\244n

kasvihuonekaasuja.

siit\303\244,miten

voi

keskil\303\244mp\303\266tila

liitukauden

katosivat

nautiskelivatsuuret

Karkuun

karkuun p\303\244\303\244ssyt

sitten. Silloin l\303\244mm\303\266st\303\244

vuotta

miljoonaa

K\303\204SIST\303\204

12.11.2000)

rajuin on

uhkakuvista

Ilmastonmuutoksen kasvihuoneilmi\303\266. Jos

Sanomat

Helsingin

Isom\303\244ki,

KARATA

VOI

KASVIHUONEILMI\303\226

alueen

ker\303\244\303\244v\303\244t. Samalla

pohjoiseen

kiihdytt\303\244\303\244 arvaamattomasti

varastoituneet

ymp\303\244r\303\266iv\303\244t

monta kertaa

metaaniyhdisteet,

ja Siperian

sit\303\244 peitt\303\244\303\244, j\303\244\303\244

tavalla

talvi lyhenee.

my\303\266smerenpohjaan

ja

niin sanotut metaaniklatraa-

tit.

riitt\303\244v\303\244sti,osa ilmakeh\303\244\303\244n.

tutkijat

ovat

on

mahdollisuus,

Se

pelottava

klatraatteihin pintaan

raportoineet

v\303\244hint\303\244\303\244n 10 000

kertaa

miljardin

sill\303\244 metaani

vapautuu

l\303\244mmitt\303\244\303\244 ilmaa

Merenpohjalta

pulpahtaneista,

satojen metrien saaren

Sahalinin

edest\303\244

Ven\303\244l\303\244iset

levyisist\303\244

l\303\244hist\303\266ll\303\244.

merenalaisilla

metaanitonnin

kuin

enemm\303\244n

sis\303\244lt\303\244m\303\244 metaani

metaania.

mukaan

arvion

julkaistun

l\303\244mpenev\303\244t

varastoitunutta

Okhotskinmerell\303\244,

Pienimm\303\244n

meret

Jos

kuin hiilidioksidi.

tehokkaammin

kertaa

metaanikuplista

2000

ja niiden

sulaa

nyt

jo

keskell\303\244. j\303\244\303\244n

klatraateista

kaksikymment\303\244 vapautuu

vankina

on

metaanikaasu

Niiss\303\244

on

mannerrinteill\303\244

mik\303\244 on

klatraatteja,

metaanin

olevan

ilmakeh\303\244ss\303\244 t\303\244ll\303\244 hetkell\303\244

m\303\244\303\244r\303\244.

ilmasto

Maailman

todenn\303\244k\303\266isimmin

1,5-6

l\303\244mpenee

seuraavien

astetta

vuoden aikana, kuten hallitustenv\303\244linen ilmastopaneeli vuonna 2001 julkaistussa raportissaan. Sekin ennustaa sadan

huomattava muutos.

1,0-3,5

astetta.

Uuden

raportin

sulaminen.

IPCC:n

mukaan

ilmasto

metri\303\244,

kaksi

meriveden

metri\303\244

Yli

kannalta.

meren

ranta-alangoilla, jotka

vuosisadassa.

j\303\244isiv\303\244t

maailman

alle,

todenn\303\244k\303\266isesti runsaasti

L\303\244nsi-Eurooppa

maissa.

jos

osassa

ei

joilla

voisi

merenpinta

vuoksi.

Pahimmassa

toteutuvat.

alueille pakkautuu ole varaa asua muualla.

noususta.

merenpinnan

Keski-Eurooppaa

valta-

Se nostaisi

etenkin monen kehitysmaan

ennusteet

Uhatuille

Belgialla, Saksalla ja Tanskalla on suuressa

tuhannessa

entisest\303\244\303\244nmonissa syvent\303\244\303\244 k\303\266yhyytt\303\244

perheit\303\244, k\303\266yhi\303\244 k\303\244rsisi

j\303\244\303\244tik\303\266n

el\303\244\303\244 niill\303\244 hedelm\303\244llisill\303\244

tapauksessamerenpinnannousu kolmannen

Lis\303\244ksi

l\303\244mp\303\266laajenemisen

ihmiskunnasta

puolet

l\303\244mpenisi

Gr\303\266nlannin

astetta.

kolme

l\303\244mpenee

metrin

ett\303\244ilmasto

mannerj\303\244\303\244tikk\303\266

ovat huolestuttavia

arviot

Ilmastopaneelin

on

on

sulaa

Gr\303\266nlannin

merten pintaa 7-8 nousta

oli,

ehk\303\244 ennuste h\303\244tk\303\244hdytt\303\244vin

jos alueen

vuodessa,

arvio

edellinen

Ilmastopaneelin

(IPCC)

laajoja

maaper\303\244

Erityisesti

ranta-alankoja. laskee

paikoin

My\303\266s

Alankomailla, Sit\303\244 paitsi

jopa

yli

kolmen

133

millimetrin nousu merenpinnan

Jos ilmasto

vuosivauhdilla on

nopeaa,

l\303\244mpenee

mukaan

raportin

tuhoutuisivat.

menehty\303\244.

Tutkijoiden

hyvin

134

kiistanalaisia.

kuusi

astetta,

kaksi

miljardia

ihmist\303\244

k\303\244rsisi

IPCC:n

vesipulasta. Amazonasin alue kuivuisi, ja sen voisi koralliriutoista osa maailman suuri My\303\266s

pahasta

sademets\303\244t

l\303\244mpenemisest\303\244 ei ole

Jos vuosisadassa). (30 senttimetri\303\244 vesi voi tulvia Helsinginkin kaduille.

pienen

vakuuttavia

v\303\244hemmist\303\266n

todisteita.

My\303\266s

mielest\303\244

osa

IPCC:n

ilmaston

ennusteista

on

1 avulla

tekstin

Yhdist\303\244

oikea

k\303\244site

ja

selitys

1. raju

a) maa-alue

2. fossiilinen polttoaine

b) paikkatai tai

3.

saadaan

josta

c) 0-200

l\303\244hde

ikirouta

d) erityinen

5. klatraatti

e) kun esineen

6. manner

f)

metri\303\244

7. paneeli

g)

alava

nousee, l\303\244mp\303\266tila

tuottava

ja

simpukoista

aine, joka

i) voimakas

10. koralliriutta

j) maa,

Vastaa

kysymyksiin

1. \tMik\303\244 on 2.

\tMillainen

3.

\tKuinka

4.

\tMiksi

tekstin

ei

lis\303\244\303\244nny

koralliel\303\244imist\303\244

(esim.

pitk\303\244,

lautta

h) keskustelu

9. alanko

tai

aineen

suurenee

tilavuus

yhten\303\244inen

l\303\244mp\303\266laajeneminen

maa, alanne yhdiste

merit\303\244hdist\303\244) rakentunut

8.

per\303\244isin

merenpinnan

kemiallinen

energiaa

on

jotakin

yl\303\244puolella oleva maa-alue;

4.

jokin

josta

asia,

(yleis\303\266n

joka on

edess\303\244)

aina j\303\244\303\244ss\303\244

avulla.

kasvihuoneilmi\303\266?

ilmasto

paljon

metaanin

maapallolla

maapallon

oli liitukaudella?

arvellaan l\303\244mp\303\266tilan

p\303\244\303\244seminen ilmakeh\303\244\303\244non

nousevan?

vaarallista?

135

5.

Mit\303\244 tapahtuu,

6.

Miksi

l\303\244mpeneminen voi

ilmaston

7. Miten

nousee?

merenpinta

jos

voitaisiin

kasvihuoneilmi\303\266

aiheuttaa

vesipulan?

est\303\244\303\244?

3 Selit\303\244,

mit\303\244seuraavat

1. Uhkakuvista

2.

on

Kasvihuoneilmi\303\266

suruttomasti

karkuun

on

rajuin

tarkoittavat.

lauseet

kohdat.

alleviivatut

Selit\303\244 erityisesti

olevat

tekstiss\303\244

p\303\244\303\244ssyt kasvihuoneilmi\303\266.

mahdollinen,

jos ihmiskunta

ilmakeh\303\244\303\244n p\303\244\303\244st\303\244\303\244

hiilidioksidia.

3. Vaara

4. Suot

piilee

voivat

valtameriss\303\244.

muuttua

hiilidioksidia varastoivista

nieluistamerkitt\303\244viksi

hiilidioksidinl\303\244hteiksi.

heijastavat

5. J\303\244\303\244 ja lumi

6. Uuden

raportin

ehk\303\244h\303\244tk\303\244hdytt\303\244vin ennuste

nousu

7. Merenpinnan

auringonvaloa.

syvent\303\244\303\244 kolmannen k\303\266yhyytt\303\244

8. Uhatuille

alueille pakkautuu

9.

laskee

Maaper\303\244

10. Osa

on

perheit\303\244. k\303\266yhi\303\244

paikoin.

IPCC:n ennusteista on

kiistanalaisia.

Gr\303\266nlannin

maailman

sulaminen.

maissa.

4 \tTekstiss\303\244

a)

on

tekstiss\303\244

joitakin

useita

joissa

lauseita,

esiintyvi\303\244

on partisiippi.

partisiippimuotoja.

Taulukkoon on ker\303\244tty

T\303\244ydenn\303\244puuttuvat

muodot.

verbi

>

partisiippi

partisiipin

tekstiss\303\244

yks.

uusiutuva

uusiutua

(1)

nominatiivi

partisiipin

partisiipin

yks.

mon.

mon.

partitiivi

nominatiivi

partitiivi

uusiutuvaa

uusiutuvat

uusiutuvia

partisiipin

uusiutuvilla

tuottamaa tuottamasta

varastoivat varastoivista

ymp\303\244r\303\266id\303\244

(2)

ymp\303\244r\303\266iv\303\244t

varastoitunut varastoituneet

sis\303\244lt\303\244mi\303\244

sis\303\244lt\303\244m\303\244

pulpahtaa

(1)

pulpahtaneista

julkaistut

julkaistun

uhatuille

uhattu

4

b) \tT\303\244ydenn\303\244lauseet sopivalla Valitse sana taulukosta 4a. Taivuta

partisiipilla. sanaa

tarvittaessa.

Malli:

Uusiutuvilla polttoaineilla

1. \tValtameret

poistavat

tarkoitetaan muun ilmakeh\303\244st\303\244

muassa

tuuli-

ja biomassaenergiaa.

ihmisen

hiilidioksidia.

137

2.

My\303\266s

suot

metsien

ja

maaper\303\244

Kuumetessaan

paikkoja.

ne voivatkin

kuivuessaan

ja

\t

hiilidioksidia

ovat

vapauttaa hiilidioksidia

ilmakeh\303\244\303\244n.

3.

Pohjoisnapaa sill\303\244 sulaminen

vaarallista,

Merten

4.

j\303\244\303\244lauttojen

voi

6.

Ven\303\244l\303\244iset tutkijat

aiheuttaa

ja ikiroutaan

merenpohjaan

metaania

ovat

\t

sulamisen.

klatraattien

T\303\244ll\303\266in klatraattien

olla

l\303\244mm\303\266nnousua. kiihdytt\303\244\303\244

l\303\244mpeneminen

5.

voi

sulaminen

havainneet

Okhotskinmeren

ilmakeh\303\244\303\244n. p\303\244\303\244sisi

pintaan

\t

metaanikuplia.

7

ovat

tutkimustulokset

8.

Yli

huolestuttavia.

alueilla.

asuu

ihmiskunnasta

puolet

melko

5

a)

\tTekstiss\303\244

on

useita

adjektiivien

muotoja.

T\303\244ydenn\303\244taulukoihin

ja adverbien puuttuvat

komparatiivi- ja superlatiivi-

muodot.

Adjektiivit (millainen?)

Tekstin muoto

yksik\303\266n

nominat.

yksik\303\266n

komparatiivi

superlatiivi

rajumpi

rajuin

genetiivi

rajuin

raju

pienemm\303\244n,

pieni

rajun

pienimm\303\244n

138

h\303\244tk\303\244hdytt\303\244vin

h\303\244tk\303\244hdytt\303\244v\303\244

pahimmassa

paha

Adverbit (miten?)

perusmuoto eli positiivi

komparatiivi

superlatiivi

tehokkaasti

tehokkaammin

tehokkaimmin

paljon todenn\303\244k\303\266isesti

5

b)

lauseet \tT\303\244ydenn\303\244

tai adverbin

adjektiivin

sopivalla

komparatiivilla tai

superlatiivilla. 5a. Taivuta

taulukosta

sana

Valitse

sanaa tarvittaessa.

Malli:

tuhoista.

aiheuttamista

tavalliset

toki

lukea

monesti

saa

Lehdist\303\244

tulee

mukaan

ennusteiden

Raiuimpien

maapallon

uutisia

entist\303\244

ovatkin

Ukkosmyrskyt

Mit\303\244l\303\244mpim\303\244mpi

myrskyt.

asennetaankin

taloihin

\t

on,

sit\303\244

Salamanisku

kes\303\244isin,

mitk\303\244\303\244n muut

vaikka

tuhot

voi tuhota vaikkapa jotka

ukkosenjohtimet,

kuin

onkin

ukkosia.

esiinty\303\244

salamaniskuista.

aiheutuvat

kuin

ukkosmyrskyj\303\244

voi

ukkosen

joskus

ilma

ukonilma.

talvellakin

16 astetta.

nousee l\303\244mp\303\266tila

ukkosen pit\303\244v\303\244t

asuintalon.Siksi loitolla

\t

keinot.

6 Tekstiss\303\244 oikein

on

annetulla

useita 1. tai

6.

verbiryhm\303\244n

verbej\303\244.

6.

verbiryhm\303\244n

verbill\303\244.

T\303\244ydenn\303\244seuraavat

lauseet

1. \tl\303\244mmitt\303\244\303\244 / l\303\244mmet\303\244 Usein

iltaisin

maitoa.

Maito

kattilassa

nopeasti. 139

2. \tkuumentaa

/ kuumeta

liikaa, se

maitoa

Jos

3.

t\303\244ytyy

Eli k\303\244teen.

verotoimistoon

soittaa

ja

\t

ett\303\244he pyyt\303\244\303\244,

, minulle

se

Kun

veroprosenttiani.

enemm\303\244n j\303\244\303\244

rahaa

kasvavat.

nettotuloni

/ lyhet\303\244 lyhent\303\244\303\244

Ylim\303\244\303\244r\303\244iset lyhennykset

nan korkoa. maksettua

5.

pian pahalta ja haisee viel\303\244pahemmalta!

maistuu

/ pienet\303\244 pienent\303\244\303\244

Minun

4.

palanut

Pohjaan

kiehumispisteeseen.

maito

Kun

laina-aikaa

\t

laina-aika

\t

,

pienent\303\244v\303\244t lai-

ja

saa

lainan

nopeammin

pois.

/ syvet\303\244 syvent\303\244\303\244

assa

lainanotto ja

lamaksi.

Suomessa

\t

ty\303\266tt\303\266myys

my\303\266s

Muun

mu-

yksityishenkil\303\266iden

ahdinkoa.

taloudellista

Miten lauseet Miten

laskukausi

talouden

1990-luvun

eroavat toisistaan? vaikuttaa

vaihtuminen

verbin

lauseeseen?

7 on

Tekstiss\303\244

lauseet

useita

potentiaaliin

joilla kuvataan

kohtia,

ep\303\244varmuutta.

Muuta

seuraavat

(lienee-muoto).

Malli:

Maapallon

Maapallon 1.

140

\tMetsien

voi

keskil\303\244mp\303\266tila

keskil\303\244mp\303\266tila

maaper\303\244

nousta

noussee

ja suot

voivat

16 astetta. 16 astetta.

muuttua

merkitt\303\244viksi

hiilidioksidin

l\303\244hteiksi.

2.

voi

L\303\244mpeneminen

voivat

3. \tMetaaniklatraatit

4.

ilmasto

Maailman

5. Uuden

raportin

nopeutua.

kiihdytt\303\244\303\244 l\303\244mpenemist\303\244.

todenn\303\244k\303\266isemmin

1.5-6

l\303\244mpenee

ehk\303\244 h\303\244tk\303\244hdytt\303\244vin ennuste

on

astetta.

Gr\303\266nlannin

j\303\244\303\244tik\303\266n

sulaminen.

6.

voi nousta

Merenpinta

alueille

7. \tUhatuille

8. \tVesi

pakkautuu

todenn\303\244k\303\266isesti

koralIiriutoista

maailman

osa

metri\303\244.

k\303\266yhi\303\244 perheit\303\244.

Helsinginkin kaduille.

voi tulvia

9. \tSuuri

kaksi

voi

menehty\303\244.

8 Selit\303\244

kuvan

avulla,

mit\303\244kasvihuoneilmi\303\266

aiheuttaa.

Kirjoita

sitten

tekstis'

t\303\244 referaatti.

Vastaa

kysymyksiin:

Kuka?

Mik\303\244?Mit\303\244 tekee?

Miksi?

Miten?

Mit\303\244 siit\303\244 seuraa?

Kasvihuonekaasut imev\303\244t maan ja ilmakeh\303\244n

osan

l\303\244hett\303\244m\303\244st\303\244 n\303\244in l\303\244mp\303\266s\303\244teilyst\303\244 ja l\303\244mmitt\303\244v\303\244t

ja

maanpintaa

alailmakeh\303\244\303\244.

Osa

valosta

auringon

heijastuu

takaisin

avaruuteen

ilmakeh\303\244st\303\244 ja maanpinnasta.

Auringon

l\303\244p\303\244isee s\303\244teily

ilmakeh\303\244n.

Suurin

osa

s\303\244teilyst\303\244 imeytyy maanpintaan. Maa

l\303\244mpenee.

L\303\244hde: Helsingin

Sanomat

12.11.2000

141

14

RAKENNETTIIN

KIVIKAUDELLA

JO

HIRREST\303\204

(Hannu

P\303\266pp\303\266nen,

Sanomat

Helsingin

ja

lyhennetty

19.5.2002,

mukailtu) 650 Suomestatunnetaan 3 500asumuspainannetta tallikautiselta asuinpaikalta. Suurin osa niist\303\244 sijaitsee

teena

j\303\244\303\244nn\303\266st\303\244, joka n\303\244kyy

sellaisia, pidet\303\244\303\244n

Kansallismuseon

Viel\303\244 melko

j\303\244ljittelev\303\244 hirsirakennus.

on

Tutkimusten

tuohikerros.

Asumuspainan-

asumusta kattohirsien

rakennuksen

paljaan

kaivetun

metri\303\244. v\303\244hint\303\244\303\244n nelj\303\244

kivikautista

rakennettu

on

pihalle

on

halkaisija

joiden

maastossa.

painanteena

p\303\244\303\244ll\303\244

on

kattona ett\303\244 tiedet\303\244\303\244n,

perusteella

tai

Pohjanmaalla

tarkoitetaan osittain maahan

Lapissa. Asumuspainanteella asumuksen

tai varhaisme-

kivi-

ollut

ei tiedet\303\244. Enollut viel\303\244turvetta, tuohta, mutta onko sen p\303\244\303\244ll\303\244 vanhan on rakennettu Puumalassa tehdyn, runsaat 5000vuotta

ainakin nallistus

Kansallismuseon

osaston

arkeologian

on

\"Tulkintaa

asumuspainannel\303\266yd\303\266n perusteella.

pit\303\244nyt

t\303\244ydent\303\244\303\244\342\200\235,

Kaarlo Katiskoski

tutkija

tunnustaa.

Suorakulman asumuksessa oli

asunut

on

kaksi

palanut on

kivikautisten

Suomesta Aiemmin kevytrakenteisia

142

Katiskoski

kertoo,

ja romahtanut

l\303\266ydetyt

arkeologit

Siin\303\244on

siis

todenn\303\244k\303\266isesti

rakennus

ett\303\244todenn\303\244k\303\266isesti

rakennettu, paikalleen. Maan sis\303\244\303\244n

ansiosta.

hiekkakerroksen

tapaan poikki ihmisten on ollut

asumukset

kivikautiset

otaksuivat, kotimaisia

kokoisessa

neli\303\266metrin

oviaukkoa.

perhett\303\244.

s\303\244ilynyt

60

sek\303\244kaksi

kivikautiseen

nyrhitty

hankala

tulisijaa

kaksi

hirsikerros

on

noin

muotoisessa,

kivikirveill\303\244,

malliksi

p\303\244\303\244tyhirret siit\303\244,miten

hirsi\303\244 kaataa.

ovat noin

ett\303\244 rakennukset

asumuksia,

Ennallistuksen

alin

laavuja

5000 vuotta

olisivat

olleet

tai katettuja

vanhoja.

pelk\303\244st\303\244\303\244n

asuinkuop-

pia.

alettu

aikana

vuosien

Viime

ja tuohta,

oli

Rannikkoseudulla Suomessa

kylm\303\244n

vuodenajan

mets\303\244st\303\244m\303\244\303\244n ja kalastamaan.

on luultu.

Yli-Iist\303\244

on asunut

on

asumuksia,

Rakennukset

kymmeni\303\244

rivitalomaisesta

j\303\244lki\303\244 ihmisi\303\244.

taas

yksitt\303\244isiss\303\244

seuduilla samanlaista, joista

Sis\303\244-

taloissa.

hirsirakennukset

l\303\244hdettiin kes\303\244ll\303\244

ovat osoittautuneet

Pohjois-Suomessa oli

l\303\266ytynyt

vuotta.

5000-6000

hajallaan,

hirsi-

hiiltyneit\303\244

kun

asuivat

on

perusteella

kyl\303\244yhteis\303\266j\303\244,

hylkeenpyyt\303\244jien

oli molemmilla

Rakennuskanta

kuin

jotka ovat s\303\244ilyneet

ja kalastajat mets\303\244st\303\244j\303\244t

kaivausten

esimerkiksi

rakenneosia, my\303\266s j\303\244re\303\244mpi\303\244 l\303\266yt\303\244\303\244

kattorakenteita

olivat

tehtyjen tarkempien

jopa 20 metri\303\244

my\303\266s

pitki\303\244

isommiksi

rakennuksia.

rakennuksesta, pitk\303\244st\303\244

jossa

1

Vastaa

1. Miten

Kysymyksiin

m\303\244\303\244ritell\303\244\303\244n asumuspainanne?

3. Mit\303\244tarkoittaa

4.

Miksi

5.

Miten

olivat kivikaudella?

asuinrakennukset

2. Millaisia

\"tulkintaa

lause

on

pit\303\244nyt t\303\244ydent\303\244\303\244\342\200\235?

olisi

ett\303\244l\303\266ydetyiss\303\244asumuksissa ep\303\244ill\303\244\303\244n,

nykyiset

ja

aikaisemmat

arviot kivikauden

asunut

kaksi ruokakuntaa?

asumuksista

eroavat

toisistaan?

6.

Miten

maantieteellinen

sijainti

vaikutti

asumiseen?

2 Tekstiss\303\244

on

partisiippimuotoja.

Muuta

seuraavat

virkkeet

p\303\244\303\244ja

sivulauseiksi.

Malli:

Kansallismuseon

pihalle

on rakennettu

asumusta

Kansallismuseon

pihalle

on rakennettu

hirsirakennus, joka

asumusta.

144

hirsirakennus. j\303\244ljittelev\303\244 j\303\244ljittelee

kivikautista

on rakennettu Puumalassa tehdyn

1. Ennallistus

asumuspainannel\303\266yd\303\266n

perusteella.

2. Maan

alin

sis\303\244\303\244n rakennettu,

3. Suomesta

4. Aiemmin

l\303\266ydetyt

olevan

oletettiin

katettuja

asuinkuoppia.

5. Viime

vuosien aikana

noin 500 vuotta

perusteella

ansiosta.

hiekkakerroksen

kevytrakenteisia

kaivausten

tehtyjen

s\303\244ilynyt

ovat

asumukset

kivikautiset

rakennusten

on

hirsikerros

vanhoja.

asumuksia, laavuja tai

on

l\303\266ydetty

j\303\244re\303\244mpi\303\244

rakenneosia.

6. On

l\303\266ydetty

esimerkiksi

hiiltyneit\303\244

hirsikattorakenteita

ja tuohta,

jotka ovat

vuotta.

5000-6000 s\303\244ilyneet

3 on

Tekstiss\303\244

ep\303\244varmuutta

kuvaavia

lauseita.

Muuta ne

potentiaaliin

(lienee-muoto). Malli: Siin\303\244on

Siin\303\244lienee

asunut

1. Todenn\303\244k\303\266isesti

2. Katon

tuohikerros

kaksi

perhett\303\244.

perhett\303\244.

rakennus

on

kaksi

asunut

todenn\303\244k\303\266isesti

on

palanut

ehk\303\244peitetty

ja romahtanut

paikalleen.

turpeella.

145

4

a)

rakentamiseen

on

Tekstiss\303\244

taulukoihin \tT\303\244ydenn\303\244

tekstiss\303\244

puuttuvat

esiintym\303\244tt\303\266mi\303\244

Substantiivit

Sanan

liittyvi\303\244

sanoja.

muodot.

Huomaa,

ett\303\244niiss\303\244

on

my\303\266s

sanoja.

(mik\303\244?)

perusmuoto

yksik\303\266n

partitiivi

genetiivi

tuohen

tuohta

tuohi

yksik\303\266n

monikon

partitiivi

tuohia

hirsi

tiili

elementti

pelti

turve

kattorakenne

tasakatto

rakenneosa rakennuskanta

kerros

Adjektiivit

(millainen?)

Sanan perusmuoto

yksik\303\266n

partitiivi

yksik\303\266n

genetiivi

monikon

j\303\244re\303\244

korkea

matala

matalan

kevytrakenteinen yksil\303\266llinen

ekologinen

146

ekologisia

partitiivi

Verbit

(mit\303\244tekee?)

Sanan

preesens,

perusmuoto

persoona rakentaa

yks. 1.

imperfekti

passiivin

passiivin

preesens

rakennettiin

(1)

asua (1) kokoan koota

(4)

(4)

rapata

b)

T\303\244ydenn\303\244rakennustekniikan

sanoilla.

Puuttuvan

Jokaista

sanaa

on laitettu

viereen

sanan voi

kerran.

vain k\303\244ytt\303\244\303\244 yhden

c) My\303\266s seuraavat

puuttuvat

ajanilmaukset

teksti

tekstist\303\244.

numeroiden

per\303\244\303\244n.

Kivikaudella

/ 1800-luvulla

/ 1960-1970-luvuilla

/

1980-luvulta

Suomesta

l\303\266ydetyt

(subst.,

m\303\244nty

ovat

asuinrakennukset

tuhansien

1990-

vuosien

takaa.

(verbi)

koivun

yhdyssana),

on

puurakennus

(adjektiivi)

ole

kuitenkaan

saanut

enint\303\244\303\244n nelj\303\244

ovat

rakennetut

edelleen

ulkopinnaltaan.

\t

2. (substantiivi).

(substantiivi) tuolloin

melko

puukerrostaloja ei . Puutalossa saa olla

1700-luvulta,

rakentaa

ja

p\303\244\303\244tyyn j\303\244tettiin

kautta aikojen. Vanhin, mutta varsinaisia

on rakennettu

Suomessa

Puusta

p\303\244\303\244osin

(substantiivi)

(substantiivi). Asumuksenkumpaankin

talot (adjektiivi)

/ ennen

l\303\244htien

asumukset

1.

Esimerkiksi

oikeille

nekin

Laita

puoliv\303\244li\303\244

Vanhimmat

oviaukko.

taulukon 4a

sanan sanaluokka. Taivuta sanaa tarvittaessa.

paikoilleen

luvun

kertova

kehityksest\303\244

rakentaminen

Helsingin

hyv\303\244kuntoisia.

Rappaamattomia

.

yleistyi 3.

keskustan Usein

punatiilitaloja

on

tiilitalot on

erityisesti

(verbi) 1950-luvun

lopun

147

(substantiivi). ovat (substantiivi)

Ajan

ennemmin

rakennusmateriaalina

4. tehdasvalmisteisia

kun ne

nopeasti,

sill\303\244 (adjektiivi),

valtaosaa

niist\303\244

on

oli,

viel\303\244rakennettu

ei aina

p\303\244\303\244asiassa

alas

katolta

kosteusvaurioita.

sein\303\244rakenteisiin ja aiheuttaa

(verbi)

ihmisi\303\244.

Taloja

tunkeutuu

on erityisesti

l\303\244hi\303\266iss\303\244, joissa

mm. betonilaatikoiksi

kuvattu

on

on

taloihin

esim. sadevesi

joten

vaan pahimmillaan Betonitaloja

tuhansia

Valitettavasti

Yleens\303\244

(substantiivi),

valumaan p\303\244\303\244se

valmistuivat

paloista.

peruskorjaamaan.

jo jouduttu

tasakattoisiksi.

kuin

ett\303\244 rakennukset

(verbi) valmiista melko

ovat osoittautuneet

valmisrakennetalot

harja-

k\303\244ytettiin

Etuna

(substantiivi).

\t

tiilt\303\244tai nykyp\303\244iv\303\244n\303\244kin:

rakennettiin

talot

Tavallisesti

(substantiivi).

kuin

materiaalia

pitk\303\244lti samaa

viitaten niiden rakennusmateriaaliinja muotoon.

5. Vaikka

(adjektiivi). puolin

talo

ilmett\303\244

muista

siin\303\244havaita

voidaan

kaikki

taloista

pirist\303\244\303\244 my\303\266s

talot

My\303\266s kiinnostus

(adjektiivi)

rakentamista

(substantiivi)

yhten\303\244

materiaalien

muinaisten

palaavat

yksityiskohtia.

sijoittelulla:

talojen

(adjektiivi)

kasvanut. Monet rakentajat

p\303\244\303\244llisin n\303\244ytt\303\244v\303\244t

poikkeavia

sekaan voidaan ripotella

kerrostalojen

niin kuin

entist\303\244

alueella, jossa

sijaitsisi

voi

samanlaisilta,

Rakennusalueen

rakennettu

on

talot

voi

olla

k\303\244ytetty

pariin. vaikkapa

korkeiden rivitaloja.

Niinp\303\244

5

a) Etsi

ne ja muuta

b) Kirjoita Huomaa,

148

ne

15 preesensin

on

ty\303\266selostuksessa

yksik\303\266n

2.

persoonan

passiivimuotoa.

imperatiiviin.

sitten ohjeet, kuinka lattia asennetaanja kuinka ett\303\244sanaj\303\244rjestys

muuttuu!

talon

turvetta

muinoin.

Seuraavassa

on

kohtaan

sit\303\244hoidetaan.

Lattian asennusLaminaattilattia m\303\244rkiin

tiloihin

eik\303\244huoneisiin,

Sitten lattia

huolellisesti.

T\303\244m\303\244n j\303\244lkeen

l\303\244mp\303\266tilaja kosteusvaihtelun

asennetaan

Lattia Valmis

lattia

on

noin 7 mm.

liimataan

passiivi

1. pest\303\244\303\244n

valon

ja

lakata

tai kiilloteta

kuten

v\303\244liin ly\303\266d\303\244\303\244n v\303\244likiila, v\303\244likiilat

jotta

siit\303\244tulee

imuroimalla tai puu-

mm:n

ja kynnysten

kuivuttua

suuntaisesti,

liikkuu

v\303\244liinj\303\244tet\303\244\303\244n noin 30

lautarivin

Liiman

se puhdistetaan

helppohoitoinen: hiota,

N\303\244iden

pest\303\244\303\244n

v\303\244litiivisteell\303\244.

Koska lattia

putkien

Seinien,

paikoilleen.

sis\303\244\303\244n tulevan

ei pyyhkim\303\244ll\303\244. Sit\303\244

Preesensin

listalla. peitet\303\244\303\244n

on

lautarivi

kuin

lautarivien

tai

kosteisiin

sovi

Ensin vanha lattia

tasoitetaan

eristet\303\244\303\244n ja

seurauksena,

Sauma

l\303\244heisyydess\303\244 laajenemisvara

ennen

on lattiakaivo.

ensimm\303\244inen laminaattilautarivi.

asetetaan

liikuntasauma.

joissa

Se ei

huonetiloihin.

tavallisiin

parhaiten

sopii

kuivataan

ja

ja hoito-ohje

tai

verbin

perusmuoto

yks.

pest\303\244

(3)

pese

poistetaan.

kaunis.

kostealla

liinalla

parkettilattiaa.

2. pers.

imperatiivi

2.

3.

4.

5.

6. 7.

8.

9.

10.

11. 12. 13. 14.

15.

ei kiilloteta

kiillottaa (1)

\303\244l\303\244 kiillota

149

b)

asennus-

\tLattian

ja hoito-ohje:

6 rakentamiseen

Mit\303\244seuraavat

on

merkitykselt\303\244\303\244n

tehd\303\244\303\244n?Tee

1. porata

(4)

tai

sama

verbit

tarkoittavat?

l\303\244hell\303\244 sit\303\244? Mill\303\244ty\303\266kalulla

joissa

lauseita,

Verbi

liittyv\303\244t

verbi

Mik\303\244muu

kyseist\303\244

ty\303\266t\303\244

k\303\244yt\303\244t verbej\303\244.

merkitys

2. verbi

ty\303\266kalu

tehd\303\244 reiki\303\244

kairata

pora,

poranter\303\244,

(kaira)

2. naulata

(4)

3. viilata (4)

4. hioa (1)

5.

mitata

(4)

6. maalata 7. ruuvata

sivellin,

(4)

laatoittaa

(1)

9. tapetoida

(2)

8.

pensseli, tela, suti,

(4)

laittaa

tapetti

sein\303\244paperi

10. sahata (4)

150

sieni

kiert\303\244\303\244

eli

lasta,

harja

tela,

suti,

1.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9. \tViime

remontissa

kiinnitet\303\244\303\244n sein\303\244-, tekstiili-

tapetoin tai

sein\303\244t

uudenlaisella

lasikuitutapettiliimalla

Moment-tapetilla,

ja tasoitetaan

joka

lastalla.

151

7

Seuraavassa on esitelty kolmeerilaista Suomea. Vastaako

mik\303\244\303\244n paikka

Millainen

sinun

olisi?

rannalla. Pyh\303\244j\303\244rven

j\303\244rveenja

Tontilla mets\303\244\303\244n. kuuluvat

2.

\tKaksio

ovat erilliset. sauna

puutarhatontti,

Pihalla

on 0,5

naapuriin L\303\244himp\303\244\303\244n

on

lasten

Merenrantaan p\303\244\303\244ss\303\244.

tupakeitti\303\266, on

joka

olohuoneeksi,

laajenee

maalattu k\303\244sin

Kaupat, koulut matka. Talo on

leikkipaikat. on lyhyt

ja kaivo.

kilometri\303\244.

kaksi

tapetti.

sijaitsevan kerrostalon 6. kerroksessa.WC on alkovi ja olohuoneessa l\303\244nsiparveke.

keskustassa

ja pesutupa.

joka rajoittuu

1800-luvulta per\303\244isin oleva

ja vanha,

autotalli

Keski-

sijaitsee

suihkul\303\244hde

kivetyksi\303\244, pengerryksi\303\244,

terassi. Olohuoneessa

Makuuhuoneessa

k\303\244velymatkan

suojaisa ymp\303\244r\303\266i

on 1950-luvulla. Siin\303\244

ja lasitettu

Turun

omakotitalo, joka

on kalliota,

on savusauna.

on rakennettu

makuuhuonetta

Taloa

vaja, my\303\266s

punamulta-aitta.Rannassa

rakennettu

rinnetontille

hirsirunkoinen

Suomessa

Talo

aiheesta.

tai kirjoittakaa

1. \tIdyllinen

Pihapiiriin

unelmakotiasi?

sinun

unelmakotisi

Keskustelkaa

Miksi?

asua?

Miss\303\244 niist\303\244 sin\303\244haluaisit

eri puolilta

ja asuinaluetta

taloa

ja kylpyhuone on Taloyhti\303\266ss\303\244

ja muut

palvelut ovat 1970-luvun

rakennettu

lopussa.

3.

asunnossa Huoneistoon Liikenneyhteydet

152

Ruskeasannassa

\tVantaan

on

huonetta, nelj\303\244

kuuluu ovat

uudistuotantoa kodinhoitohuone

pieni piha, joka

hyv\303\244t.

on

aidattu.

oleva rivitaloasunto. ja sauna.

Autokatos

Alue on rauhallista

Kaksikerroksisessa on

ja

talon

p\303\244\303\244dyss\303\244.

vehre\303\244\303\244.

15

Sovij\303\244rvi, Matkaviesti

(Matti

pelien

on

kiehtovuus

matkaviestint\303\244laitteilla

voi

Kilpakumppani

Muutos

tuhota

voi

ensimm\303\244isist\303\244

tekniikankinvuoksi

te-

tai

pelaajat

aivan

omia.

kiehtovin

vaikka

yhden ihmisen

pelattavia. Pis-

tuli

Mukaan

kahden

toimivat

Infrapunayhteydell\303\244

voittamisen

toisen

pian

parantaa

entisest\303\244\303\244n:

ovat

kunhan

sel\303\244t vastakkain,

kuten

niist\303\244,

verkkoon.

Pelit

latautuvat

peliss\303\244 riitt\303\244v\303\244n hyvi\303\244.

kymmenen

mullistuu -

soitto\303\244\303\244ni\303\244. Peli

niihin

ovat

P\303\244\303\244senk\303\266

puhelimienmy\303\266t\303\244. Java-puhelimilla tyyty\303\244

jotka

muutamaan

tai

pelej\303\244 ja

tallentuu

peliin,

gprs-puhelimeen

l\303\266ytyy

pelin voi valita omista

kansainv\303\244liseen kilpailuun.

aitoon

matkapuhelimilla

kuten logoja tai

vastustajia

Pelattavan

chattikumppaneita.

lis\303\244ksi

joutuvat

Pelaaminen

on muualla. Pian

pelimaailma

high scoret, tallentuvat

valinnut.

Ne olivat jo

Bluetooth-tekniikka

suosikeista,pelikumppanin

tarvitse

jonkun toisen kanssa.

toisistaan. p\303\244\303\244ss\303\244

kaikkialtaverkosta,

Pelaajat

avulla.

melkoinen.

ollut

ja vain

pieni parannus.

kamppailla

pelaamiseen

puhelimen

ajaa kilpaa

on

matopeleist\303\244

T\303\244t\303\244 ominaisuutta

voivat

tai

ufoja

oman

miss\303\244 tahansa.

olivat

pelit olivat

radiolinkin kantaman

Mutta

ilkeit\303\244

yksinkertaisia

aikaenn\303\244tykset

pelattavat

onni.

olla

l\303\266ytyy

pelattavien

voi osallistua

tahansa

kuka siin\303\244, ett\303\244

paikasta riippumatta. Pelikumppani Bussia odotellessa

lyhennetty)

2/2002,

tai oikeammin

Matkapuhelimilla

PELIT VERKOSTA

IMUROI

JAVA-PUHELIN

-

TULEMINEN

UUSI

PACMANIN

on

jo

muita

puhelimen

Parhaat

tulokset,

parhaan

listalle?

mullistunut ohjelmia

- Javavoi noutaa

muistiin.

En\303\244\303\244 ei

valmistaja on alle puolessa minuutissa.

jotka puhelimen

153

Tietokoneille

tarkoitettuja

pelej\303\244

ensimm\303\244isille kotikoneille,

pieniin

erinomaisestimatkapuhelimiin. Vanhat ders ovat

kotiutuneet

jo

Pelej\303\244

Eik\303\244 ole

ja Space

taisteluista

on

pelkoa

uusia

Perinteiset

tietokonepelit ovat kuitenkin vain yksi mahdollisuus. muuttuvat

entist\303\244kin

todellisuudessa,

ominaisuuksia. T\303\244llaisia

jotakin

Inva-

pelej\303\244

aikaa.

kaiken

oikeassa

tehtiin

strategioihin

siit\303\244,etteik\303\266

kehitett\303\244isi

roolipelit

kun

haastavammiksi,

jonkin

joko

pelata

niit\303\244

Erilaiset

pelataan

tuo virtuaalisia

matkapuhelin

johon

pelej\303\244 voidaan

ryhm\303\244n

tai

kesken

osana

tapahtumaa.

Mobiilipelaajalla on Laitteen

mukana.

oltava

laite,

ei n\303\244pp\303\244imist\303\266ksi

mekaanista kest\303\244vyytt\303\244. n\303\244yt\303\266n pit\303\244isi

hetkell\303\244 T\303\244ll\303\244

yleistyv\303\244t ja

niiden

puhelimella mentietokonetta,

pelata

aina

sill\303\244

m\303\244\303\244r\303\244\303\244 mink\303\244lainen sen,

mainiosti karkearesoluutioisella ovat

toimintapelit

edellytt\303\244\303\244pelikoneelta

ei voida

pidett\303\244v\303\244ksi

ja melkoista

parhaimmillaan my\303\266s

kovin monimutkaista valtaa

silt\303\244,ett\303\244 n\303\244ytt\303\244\303\244kin Java-teknologia

Internetin

Pelikoneiksi

-

idea

pelin

logiikka

Tekstiviestein

mik\303\244 tahansa,

logiikkaansa

Nopeatempoiset

Pelaamisen v\303\244rin\303\244yt\303\266ll\303\244.

matkapuhelimet

voi

Shakkia

olla.

riitt\303\244v\303\244n pieni

kelpaa

lopuksi

Loppujen

mustavalkon\303\244yt\303\266ll\303\244.

ominaisuuksia.

on

joka

pelaaminenedellytt\303\244\303\244 omaa n\303\244pp\303\244imilt\303\244

teknisi\303\244

peli\303\244pelata.

my\303\266s

tapaan.

matkapuhelimet

ovat

riitt\303\244v\303\244n hyvi\303\244.

resoluutio

pelaten. mutta

paranee, graafisesti Toki pelaamisen apuna voi suuri

tuskin

n\303\244ytt\303\266

kustannuksia, joita kahdestaerillisest\303\244

154

Pacman

suosikit

k\303\244nnyk\303\266ihin.

ja kilpa-ajoista kullankaivuuseen.

niist\303\244

nostalgisille Commodore 64:lletai koneisiin tarkoitetut pelit sopivat

nyt jo

muistiltaan

N\303\244ihin

Amigalle.

Vanhimmat

tuhansia.

on

laitteesta

Kun

vaativatkin

v\303\244rin\303\244yt\303\266t

pelit

PDA:ta, k\303\244ytt\303\244\303\244

korvaa

sit\303\244 hankaluutta

syntyy.

sujuvat k\303\244m-

-

ja

TEKNISTEN TERMIEN

=

SELITYKSI\303\204:

kalentereita, pelej\303\244,

erilaisia sovelluksi (kuten

voi ladata

joiden avulla

ja ohjelmointialusta,

Ohjelmointikieli

teht\303\244v\303\244listoja).

Infrapunavhteys

= Tieto kohtaavat

ilman

siirtyy

toisensa

johtoja

ja yhteys

avulla.

infrapunas\303\244teen

toimii.

Este

katkaisee

Tarvitaan

s\303\244teet

jotta n\303\244k\303\266yhteys,

yhteyden.

Bluetooth-tekniikka =

Yhteys,

joka

ei vaadi

Esimerkiksi n\303\244k\303\266yhteytt\303\244.

tapahtuu.

infrapunayhteydess\303\244

Et\303\244isyyssaa

jokin

este ei katkaise

olla korkeintaan

yhteytt\303\244,

niin

kuin

10 metri\303\244.

sm

= General Packet aiemmin

verkko

paikasta

toiseen.

se on

siell\303\244 niin

Service

Radio

oli varattu

koko ajan,

Kun esimerkiksi kauan,

(GPRS)

on tapa

on se

jokin peli

on

tietoa siirt\303\244\303\244

nyt varattu kerran

vain

sen

eriss\303\244, paketteina.

ajan, kun

gprs-tekniikalla

tieto

siirtyy

siirretty puhelimeen,

kunnes se poistetaan.

(L\303\244hteet: www.nokia.fi/puhelimet/teknologiatjawww.sonera.net/in,

Kun

23.6.2002)

1

Etsi

sanoille

tekstist\303\244

Substantiivit

(mik\303\244?

kantomatka,

=

taktiikka

toimintasuunnitelma,

=

koura

k\303\244den sis\303\244puoli,

(millainen?)

aikamoinen,

=

inhottava

h\303\244ijy,pahansuopa,

sellainen,

joka on muka totta

kappaleiden tai eri osien liikkeisiin

tallentaa;

hakea,

ime\303\244p\303\266ly\303\244 p\303\266lynimurilla

riitt\303\244v\303\244n\303\244; mukautua,

ehtona

pit\303\244\303\244 jotakin

jollekin

sopeutua

=

kilpailla, otella, taistella =

toisaalla,

(milloin?

miss\303\244?

miten?)

=

eri paikassa

joka puolelta,joka paikasta =

tarpeeksi= ei

varmaankaan,

kokoajan, jatkuvasti 156

oikeasti

konemainen,

perustuva,

=

pit\303\244\303\244 jotakin

Adverbit

mutta

(mit\303\244tekee?)

noutaa,

vaatia;

=

kohtalainen

merkitsev\303\244;

tekotodellinen;

hakea

=

johonkin

jostakin

=

kaveri, toveri

Verbit

sanat).

kuka?)

et\303\244isyys

Adjektiivit

tarkoittavat

(= samaa

synonyymit

luultavasti =

ei; (ei)

edes =

=

=

keksitty koneellinen

= =

2

Valitse

1.

oikea vaihtoehto.

peli

K\303\244nnyk\303\244ll\303\244 pelattava

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

on kiehtova,

apunasi.

koska

a) pelaaminenei olesidoksissa paikkaan. b)

peli\303\244ei

2. Alkeellisimmat a) toimivat

tietyss\303\244

matkapuhelinpelit infrapunayhteydell\303\244.

hengen

yhden

pelej\303\244.

radiolinkin.

c) vaativat

3. Java-puhelimet

mullistavat

pelimaailman,

a) pelin voi

imuroida verkosta.

b) pelin voi

tallentaa

c)

4. Mobiilipeleiksi

b)

vvebbiin.

sopivia

pelej\303\244 ovat

ja strategiat.

kilpailu-

c) erilaiset

ja

rooli-

a) puhelimen

score

high

logiikka, mekaaninen

resoluutio, n\303\244yt\303\266n

c)

n\303\244pp\303\244intenlogiikka,

6.

Kehittyneimpi\303\244

nopeatempoiset

ovat

ominaisuuksia t\303\244rkeimpi\303\244

b)

a) puhelinten

-pelit.

taistelupelit.

ja

5. Pelipuhelimen

b)

koska

chattailla.

peleill\303\244 voi

a) logot

paikassa.

on tuntematon.

c) pelikumppani

b) olivat

kuin

voi pelata

kest\303\244vyys

n\303\244pp\303\244imist\303\266n kest\303\244vyys

mekaniikka n\303\244yt\303\266n

mobiilipelej\303\244

kehittyy

grafiikka

pelit

kuvatarkkuus c) v\303\244rin\303\244ytt\303\266jen

voi

pelata,

ja

k\303\244mmentietokone.

ja tekniikan

ja puhelimen

soveltuvuus.

tekniikka.

kun

entisest\303\244\303\244n.

yleistyv\303\244t.

kehittyy.

157

3

tekstin

Seuraavasta aloittavat

tiivistelm\303\244st\303\244

laatikosta oikeille

Sijoita ne

ja kysymyssanat.

konjunktiot

pronominit,

tai lauseen

sivulauseen

puuttuvat

paikoilleen.

joko-tai

joka

sek\303\244-ett\303\244

panikseenvaikkapa

ka,

mutta

ovat

n\303\244pytteli

laajentuu,

osana

ryhm\303\244ss\303\244

tarvitse

Pelien ehtymist\303\244k\303\244\303\244n ei pelej\303\244 keksitt\303\244isi

merkityst\303\244.

T\303\244rke\303\244\303\244 ett\303\244laitteen on,

Kun

sopiva. tekniikka

graafisesti

158

voi

juuri

vaativienkin

kehittynytt\303\244

edelleen, pelien

ole

jo

puhelimessa vanhat

roolipelit.

voi

Roolipelej\303\244

pelata

tapahtumaa.

suurempaa

\t

pienint\303\244k\303\244\303\244n pelkoa,

teknisilt\303\244

on

ominaisuuksiltaan,

my\303\266s

\t

toiminnot peli\303\244 pelata.

V\303\244rin\303\244ytt\303\266jen yleistymisen

kehittyy

vain

tyyty\303\244

imuroida

voi

pelin

on kest\303\244v\303\244, n\303\244pp\303\244imist\303\266

ett\303\244puhelimen on, t\303\244rke\303\244mp\303\244\303\244

tekstiviestein ei oltava

on

matkapuhelin

viel\303\244kin

tahansa

toisistaan. p\303\244\303\244ss\303\244

lis\303\244\303\244.

jatkuvasti

Sill\303\244,

Bluetooth-tekniik-

kantaman

jotakin

sill\303\244 ei pel\303\244t\303\244,

h\303\244nnyt

ovat

erilaiset

Pacman)

pelipis-

kirjanneet

voi

matopeli\303\244,

tarvitse

pelikump-

pelimaailman.

mink\303\244

ei siis puhelimeen. En\303\244\303\244 oleviin peleihin. Sopiviamobiilipelej\303\244 (esim.

tietokonepelit

yksin

radiolinkin

ovat

verkosta omaan valmiiksi

mullistanut

t\303\244t\303\244 n\303\244kem\303\244tt\303\244. T\303\244m\303\244n mahdollistaa

valikoima

pelien

siit\303\244,

voi valita

Pelaaja

riippumatta.

kehitys on

mobiilipelaaja

ett\303\244

johtuu

niist\303\244,

ett\303\244pelaajat riitt\303\244\303\244,

My\303\266s

kiehtovuus

pelien

nopea

kanssa

vastustajan

kun

tahansa

Tekniikan

aikoinaan kamppailla

mink\303\244lainen

niit\303\244paikasta

kenet

verkkoon.

teens\303\244

jossa

pelattavien

voi pelata

tahansa

sill\303\244

jotka

Matkapuhelinv\303\244lineill\303\244

kuka

etteik\303\266

sopivat

pelkin on

resoluution My\303\266s n\303\244yt\303\266n

resoluutio my\303\266t\303\244

voidaan rakentaa puhelin,

pelaamiseen.

pelaamiseen:

paranee

entisest\303\244\303\244n. soveltuu

4 lauseenvastikkeen

on

Tekstiss\303\244

sis\303\244lt\303\244vi\303\244 virkkeit\303\244.

seuraavat

mukaan.

mallin

lauseenvastikkeiksi

sivulauseet

Muuta

Malli:

Bussiaodotellessavoi

1. Mobiilipelej\303\244

2. Aiemmin

voi

pelaaja

kilpaa jonkun toisen kanssa. kilpaa jonkun toisen kanssa.

voi ajaa

bussia,

odottelee

Kun

aiaa

pelata,

saattoi

on jopa kilometrien p\303\244\303\244ss\303\244.

kun kilpakumppani

viett\303\244\303\244 illan

yksin

niin,

kotona

ett\303\244h\303\244n n\303\244ovtteli

ma-

tooeli\303\244.

3.

Useat

verkkoon

nuoret

pelaavat,

pelaaja on

imuroinut

pelin

5. Tiedet\303\244\303\244n,ett\303\244pelaaminen

6. Odotetaan,

7. Kun

8. Siten,

voisivat

tallentaa

netist\303\244,

h\303\244n voi

parhaimmat

tuloksensa

luettavaksi.

kaikkien

4. Kun

jotta he

ett\303\244pelaa

on parantunut,

mobiilioelj\303\244.

sen gprs-puhelimeen.

edellytt\303\244\303\244 mekaanista n\303\244pp\303\244imilt\303\244

ett\303\244 resoluutio n\303\244ytt\303\266jen

resoluutio

tallentaa

paranee

voi pelata

voi

tutustua

kest\303\244vyytt\303\244.

entisest\303\244\303\244n.

graafisesti

ihmisiin,

vaativiakin

pelej\303\244.

joihin ei muuten

tutustuisi!

159

5

a) Tekstiss\303\244 lauseet

on

useita

on partisiippi. Muuta

joissa

lauseita,

alla olevat

partisiippiin.

teksti\303\244 K\303\244yt\303\244

apunasi.

1.

Pelej\303\244,

pelataan

2.

Infrapunayhteydell\303\244

3.

Pelej\303\244,

joita

toimivat

pelit

ovat sellaisia,

on tarkoitettu

tietokoneille,

matkapuhelimet,

jotka ovat

jotka

4. Nykyajan

matkaviestint\303\244laitteilla, voi

pelata joita

voi soveltaa

pitk\303\244lle

voi

miss\303\244 tahansa.

pelata

kaksi

ihmist\303\244.

my\303\266s matkapuhelimiin.

kehittyneit\303\244,

mahdollistavat

mo-

biilipelit.

5

on tietty b) Joillakin partisiippimuodoilla Tekstiss\303\244

seuraava

on

lause:

\"Mobiilipelaajalla qq oltava

on (on

oltava

merkitsee

+ preesensin

(preesensin

Muuta

partisiipin

/ on

pakko

/

(laitetta)

passiivin

lauseet

naimattomien tulevan

olla\342\200\231 pit\303\244\303\244

voi

miehens\303\244.

mukana\342\200\231 pit\303\244\303\244

translatiivi)

edell\303\244

mainittujen

aikaisin

t\303\244vtvv l\303\244hte\303\244 huomenaamulla

n\303\244hd\303\244kseen unessa

pidett\303\244v\303\244ksiaina

passiivi)

partisiipin

2. Juhannuksena

160

't\303\244ytyy

'jotta

viel\303\244seuraavat

1. Minun

laite, joka on riitt\303\244v\303\244n pieni

merkitsee

pidett\303\244v\303\244ksi

merkitys.

naisten

kaltaisiksi.

ehti\303\244kseni

junaan.

pit\303\244\303\244 ker\303\244t\303\244 7 erilaista

kukkaa

mukana.\342\200\235

3. \tAikoinaan

juhannuskokkoja

4. Monet vapaana niit\303\244 voisi

jotta

jotta

esimerkiksi

el\303\244v\303\244t el\303\244imet,

pahat

leijona

henget

karkotettaisiin.

ja tiikeri,

ovat

liian

villej\303\244,

kesytt\303\244\303\244.

kemialliset

5. Useat

polttaa,

piti

kuten metanoli,

liuokset,

ovat liian

myrkyllisi\303\244,

niit\303\244

jotta

voisi nauttia.

6. Paritalo

on suunniteltu

sellaiseksi,

asua

ett\303\244 siin\303\244voi

kaksi

perhett\303\244.

6

Joillakin

superlatiivimuodoilla

Tekstiss\303\244

on

toimintapelit

merkitsee,

olla +

ovat

parhaimmillaan

ett\303\244 nopeatempoiset

Ne sopivat v\303\244rin\303\244yt\303\266ll\303\244.

Rakenteessa

siis

v\303\244rin\303\244yt\303\266ll\303\244.\342\200\235 n\303\244kyv\303\244t ja toimivat

toimintapelit

kuin

paremmin v\303\244rin\303\244yt\303\266lle

parhaiten

millek\303\244\303\244n muulle

n\303\244yt\303\266lle.

on superlatiivin

adjektiivin

seuraavat T\303\244ydenn\303\244

lauseet

monikon

annetun

Luonto

linnut laulavat

Ampiaiset

merkitys.

lause

\"Nopeatempoiset Se

on tietty

adessiivi

+ omistusliite

adjektiivin on

(kaunis)

ja

ovat p\303\244iv\303\244t

parhaimmillaan

silloin kes\303\244ll\303\244;

-rakenteella.

kukat

kukkivat,

aurinkoisia.

kun (\303\244k\303\244inen),

niiden

pes\303\244

rikotaan.

161

Min\303\244

rahat

kun

opiskeluaikanani, (k\303\266yh\303\244)

eiv\303\244ttahtoneet

riitt\303\244\303\244 edes

ruokaan.

Juutalaisvainot

toisen

(voimakas)

maailmansodanaikana.

7

a)

on

\tTekstiss\303\244

ker\303\244tty

useita

t\303\244rkeit\303\244 verbej\303\244,

taulukkoon.

seuraavaan

jotka

Jokaiselle

taas saa objektin.

T\303\244ydenn\303\244taulukkoon

eiv\303\244t saa

verbille

on olemassa

on

pari, joka

ja niiden

verbit

puuttuvat

Verbit

objektia.

muodot

mallin mukaan.

verbi

tekstiss\303\244

verbin

verbin

preesens,

yks.

perusmuoto

3.

preesens,

pari,

yks. 1.

perusmuoto

persoona

persoona

l\303\266ytyy

(1) l\303\266yty\303\244

(1) l\303\266yt\303\244\303\244

tallentuvat,

tallentua

(1)

latautua

(1)

ladata (4)

kotiutua

(1)

kotiuttaa

tallennan

tallentuu

tallentuu mullistuu,

on

mullistunut

(1)

muuttuvat

paranee

162

parantua (1)

(parata)

paranee, parantuu

parannan

7

b)

Jokaista

verbi\303\244 tarvittaessa.

suomalaisvoimin

tarkoitettu

on

s\303\244hk\303\266auto. Auto

t\303\244yteen

S\303\244hk\303\266auton

huippunopeus

tuntinopeuteen

13

sill\303\244 sen

2.

Tietoa

Auto

on

ovat

, jos

etsiv\303\244

kirjojenkin

painetun

paperiversion

Teknologisen perinteiset

el\303\244m\303\244ntapaa.

voi

kypuhelimella

voi

ottaa

edelleen. yleisty\303\244. pelej\303\244, jotka

piirroksia,

kuvan, Kun

kirjan

teoksesta

julkaisee

\t

Se

koneelleen

sek\303\244

ja

halutessaan

voi

sit\303\244 p\303\244ivitt\303\244\303\244 tarpeen

siis

my\303\266t\303\244

my\303\266s

julkaisumuodot.

3. \tMatkapuhelinvalmistajat

grafiikkaa,

kokonaisen

ja langattomuus

kustantaja

omalle

kehityksen

60-120

50 km:n

nollasta

k\303\244ytett\303\244vyytt\303\244 ja p\303\244ivitett\303\244vyytt\303\244.Kuluttaja nettikirjan

suomalaista

ja se kiihtyy

ett\303\244s\303\244hk\303\266isennettiversion.

\t

ajaa

s\303\244hk\303\266autotyleistyv\303\244t.

Yh\303\244 useampi

julkaisua.

saatavuutta,

painotuotteiden

voi

Akusto

l\303\244mp\303\266eristetyst\303\244 s\303\244ili\303\266st\303\244.

verkottuminen

Digitalisoituminen,

j\303\244nnite.

latauksella

Internetist\303\244 vaikkapa

voi

nimitt\303\244in

mukaan.

voltin

kaupunkeihin melko hyvin, Tulevaisuudessa saasteista k\303\244rsinyt

suotuisat.

per\303\244ti

luettavakseen.

kirjan

km tunnissa,

ilmastovaikutukset voi

ilmasto

tavaratilasta,

on 72

sekunnissa.

72

yhteens\303\244

s\303\244hk\303\266\303\244, ja yhdell\303\244

auton

Akusto

kilometri\303\244.

kehitetty

kaupunkien jakeluliikenteeseen.

erityisesti

lyijyakkua, joissa on

12 suljettua

on

saako

tarkasti,

vain kerran. k\303\244ytt\303\244\303\244

verbi\303\244 voi

automaailman

1. 1990-luvulla

Autossa

Katso

verbeill\303\244.

vai ei.

verbi objektin Taivuta

7a

taulukon

tekstit

seuraavat \tT\303\244ydenn\303\244

ovat jo Nyt

osaksi k\303\244nnyk\303\244n

mobiilimaailma

j\303\244lleen:

v\303\244litt\303\244\303\244 n\303\244etmultimediaviestej\303\244,

- jopa

\303\244\303\244nt\303\244 ja digitaalikuvia

jotka

videokuvaakin. Gprs-puhelimella

puhelimen

joka multimediaviestit

yleistyv\303\244t,

on hauskempi V\303\244rin\303\244yt\303\266lt\303\244

katsoa

puhelimeen

my\303\266s

elo- ja helposti

ny-

sis\303\244lt\303\244v\303\244t teksti\303\244,

puhelimien valokuviakin

vaikkapa

muistiin

ja

l\303\244hetet\303\244\303\244n

alkavat v\303\244rin\303\244yt\303\266t sek\303\244pelata Internetist\303\244.

163

8

tai kirjoita

Keskustelkaa

kehitti

Marconi

a)

aine jostakin seuraavistaaiheista.

keksi puhelimen 1870-luvulla. yleistyi

1970-luvulla.

Ensimm\303\244iset

voi

katseluun tai pelaamiseen.

Internet

tekniikan

Tarvitaanko Voisiko

b)

kehityst\303\244

uuden

ja

viel\303\244perinteisi\303\244

Nyky\303\244\303\244n jopa

sinulla

Onko

k\303\244nnykk\303\244 tarpeellinen,

ovat jo

ottaneet

netist\303\244

voi

kuunnella

radiota

ja

mahdollisuuksia.

ne?

suomalaisista

80 prosenttia

Onko

kuin

viestint\303\244v\303\244lineit\303\244?

korvata

matkapuhelin

teknologian

puhumiseen

matkapuhelin

ja

markkinoille

tulivat

k\303\244ytt\303\244\303\244 yht\303\244lailla

muiden viestint\303\244v\303\244lineiden teht\303\244vi\303\244: esimerkiksi katsoa reaaliaikaisia tapahtumia. Pohdi

Saksassa,

matkapuhelimet

Nykyp\303\244iv\303\244nmatkapuhelimia

valokuvien

Hitlerin

Bell mutta laite

taitteessa.

1900-lukujen

ja

keksittiin

Televisio

1950-luvulla.

vasta

1800-

radion

ensimm\303\244isen

k\303\244ytt\303\244\303\244 k\303\244nnykk\303\244\303\244.

k\303\244nnykk\303\244?

Mit\303\244 hyvi\303\244 ja

huonoja

puolia

c) Ihminen

voi

tupakasta,

alkoholista ja

tulla

vai

riitt\303\244isik\303\266 kuitenkin

pelkk\303\244

on? Perustele k\303\244nnyk\303\244ss\303\244

riippuvaiseksi

netti-,

mobiili- ja

kotipuhelin?

pohdintasi.

videopeleist\303\244

huumeistakin.Peliriippuvainen

ei

osaa

aivan

niin

kuin

el\303\244\303\244 ilman

pelaamista.

Mist\303\244luulet

Voiko joku Miten

164

peliriippuvuuden ihminen

peliriippuvuutta

johtuvan?

j\303\244\303\244d\303\244 helpommin

voisi

koukkuun

tai ehk\303\244ist\303\244,

miten

kuin toinen? siihen

sairastunutta

voisi auttaa?

KIELIOPPI

165

1

PERUSKIELIOPPI

LYHYESTI

SANALUOKAT

(Sari

J\303\244rvinen)

Suomen

substantiivit,

pronominit,

adjektiivit,

Jokainen sana kuuluu

tai

paikkojen

verbit ja

numeraalit,

partikkelit.

sanaluokkaan.

johonkin

sellaiset sanat, jotka

kuuluvat

Substantiiveihin ihmisten,

sanaluokkaa:

kuusi

on

kieless\303\244

asioiden

nimi\303\244.

ovat

Substantiiveja

aineiden,

tavaroiden,

sokeri.

siis esimerkiksi

ovat

Kalle, kaupunki, opiskelu. kuuluvat

Adjektiiveihin ihminen,

paikka

tai

asia

sanat,

kertovat,

jotka

millainen jokin tavara,

ovat esimerkiksimukava,

on. Adjektiiveja

aine,

v\303\244svnvt.

t\303\244rke\303\244.

puhelias.

ovat sellaisia

Pronominit

sanoja, joilla viitataan

sanaa (tavallisesti substantiivia) ei tarvitse Pronomineja

pronominia. k\303\244ytt\303\244\303\244

kuka,

joka,

(j\303\244rjestysluvut):

Verbit

166

sanoja, yksi,

ovat sanoja,

esimerkiksiolla,

koska

toistaa,

jatkuvasti

muun muassa

sanaan.

Samaa v\303\244lill\303\244 voi t\303\244m\303\244, ne.

min\303\244, sin\303\244,joku,

mik\303\244.

ovat

Numeraalit

ovat

toiseen

johonkin

lukea,

jotka ilmaisevat

1989 (peruslukuja),

jotka

arvioida,

ilmaisevat h\303\244vit\303\244.

lukum\303\244\303\244r\303\244\303\244 (perusluvut) ensimm\303\244inen,

tekemist\303\244 tai

sadas

olemista.

tai

j\303\244rjestyst\303\244

(j\303\244rjestyslukuja).

Verbej\303\244

ovat

Partikkelit

ovat

konjunktiot

ja, mutta,

adverbit

kanssa,

varten.

postpositiot

ohi

yiL

jotka

(apu)sanoja,

eiv\303\244t taivu.

t\303\244n\303\244\303\244n, takana,

ovat

Partikkeleita

hvvin

eilen,

esimerkiksi

sek\303\244pre-

ja

NOMINIEN TAIVUTUS

(Sari J\303\244rvinen)

erilaisiin

tyyppeihin

sen

muutoksia

sanassa

tapahtuu,

tyyppiin sana

kuuluu,

pronominit ja

adjektiivit,

(eli substantiivit,

Nominit

perusteella,

millainen

kun siihen sanaa

on

numeraalit)

perusmuoto

sanalla on ja

Kun lis\303\244t\303\244\303\244n sijap\303\244\303\244tteit\303\244.

helppo

ryhmitell\303\244\303\244n mit\303\244

tunnistaa,

taivuttaa.

perus-

yksik\303\266n

yksik\303\266n

monikon

muoto

genetiivi

partitiivi

partitiivi

(vartalo-n)

1. \tMAA-tyyppi

mAA

m A A-n

mAA-ta

mAI-ta

viikkO

viikO-n

viikkO-a

viikkO-ja*)

pankki

pankl-n

pankkl-a

pankkE-ja**)

joki

joE-n

jokE-a

jokl-a

(lopussa kaksi vokaalia)

2. \tVIIKKO-tyyppi

(lopussayksi O,

3.

U \303\226,

A,

\303\204,

tai Y)

\tPANKKI-tyyppi

(osa i-loppuisista

sanoista; lainasanoja) 4. \tJOKI-tyyppi (mm. lahti, Suomi,

j\303\244rvi,kivi,

nimi, ovi, talvi,

lehti, pilvi,

happi)

mihin

5.

pieni

pienE-n

pien-t\303\244

pienl-\303\244

uuSI

uuDE-n

uu-tta

uuSI-a

7. TAIDE-tyyppi

taidE

taiiEE-n

taidE-tta

taiiEI-ta

8. RAKAS-tyyppi

ralsAS raisAS

rakkAA-n

raJsAS-ta

rakkAI-ta

\tPIENI-tyyppi

lapsi,

kieli,

(mm.

meri, nuori, saari,

suuri, tuuli,

sieni,

veri,

uni,

\303\244\303\244ni)

6.

UUSI-tyyppi

9. AJATUS-tyyppi (my\303\266s YS,

ajatUS

OS,

\303\226S ja

ES-loppuiset)

10. LAPSUUS-tyyppi (my\303\266s

ja

lapsUUS

YYS-loppuiset

(kauneUS

erityisesti

adjektiiveista

tehdyt

US/YS-loppuiset)

11.

IHMINEN-tyyppi

ihmiNEN

12. AVAIN-tyyppi

avaiIN avaiIN

13. RAHATON-tyyppi

rahaTON

14.

v\303\244syNYT

V\303\204SYNYT-tyyppi

(my\303\266s

168

NUT-loppuiset)

availME-n

avalN-ta

avaiMI-a

*) Huom!VIIKKO-tyyppisten

sanojen

monikon

partitiivit

eiv\303\244tole

aina

samanlaisia:

A

Lyhyet sanat

perusmuoto Vartalon vokaali

o,

\t\303\226, U,

riippuu

partitiivi

monikon

viikO-n

viikkO-a

viikkO-ja

Y:

on A

vokaali

(monikon

ensimm\303\244isen tavun

partitiivin

p\303\244\303\244te

vokaalista):

halpa

halvA-n

haipA-a

halpO-ja

kirja

kirjA-n

kirjA-a

kirjO-ja

kukka

kukA-n

kukkA-a

kukkl-a

koira

koirA-n

koirA-a

koirl-a

kyn\303\204-n

kyn\303\204-\303\244

kynl-\303\244

on

vokaali

Vartalon

\303\204:

kyn\303\244

B Pitk\303\244t

partitiivi

on

viikko

Vartalon

genetiivi

sanat,

joiden

vartalo

A:h\303\244n p\303\244\303\244ttyy

tai

\303\204:h\303\244n

perusmuoto

genetiivi

monikon

opettaja

opettAJA-n

opettAJI-a

ohjelma

ohjelMA-n

ohjelMI-a

mukava

mukaVA-n

mukaVI-a

opiskelija

opiskeliJA-n

opiskellJOI-ta

asia

as

aslOI-ta

p\303\244\303\244ryn\303\244

p\303\244\303\244ryN\303\204-n

p\303\244\303\244ryN\303\226I-t\303\244

IA-n

partitiivi

ravintola

ravintoLA-n

ravintoLOI-ta

tavara

tavaRA-n

tavaROI-ta

mansikka

mansiKA-n

mansiKOI-ta

voi olla

(Adjektiiveissa

**) Huom!

Osa

poikkeuksia:

pitkist\303\244

ihaNA-n

ihaNI-a

ahkeRA-n

ahkeRI-a)

PANKKI-tyypin

sanoista

saa

monikon partitiivissa

-p\303\244\303\244tteen:

170

perusmuoto

genetiivi

monikon

naapuri

naapuri-n

naapure-ita

l\303\244\303\244k\303\244ri

l\303\244\303\244k\303\244ri-n

l\303\244\303\244k\303\244re-it\303\244

kaveri

kaveri-n

kavere-ita

seteli

seteli-n

setele-it\303\244

kaupunki

kaupungi-n

kaupunke-ja

poliisi

poliisi-n

poliise-ja

hotelli

hotelli-n

hotelle-ja

turisti

turisti-n

turiste-ja

partitiivi

-it\303\244 / -it\303\244

Nominit taipuvat

Suomenkieless\303\244

sijamuodoissa. on

14 sijamuotoa.

Niist\303\244kolme

on melko

harvinaista.

sijamuoto

yksikk\303\266

monikko

lause-esimerkki

nominatiivi

pankki

pankit

Miss\303\244 on

pankin

pankkien

Pankin

l\303\244hinpankki?

(mik\303\244)

genetiivi

Nieminen.

(mink\303\244)

partitiivi

pankkia

pankkeja

(mit\303\244)

essiivi

Lasse

johtaja on

on useita

Keskustassa pankkeja.

pankkina

pankkeina

nus

(min\303\244)

kouluraken-

T\303\244m\303\244 vanha

on toiminut

pankkina

jo monta

vuotta.

translatiivi

pankiksi

pankeiksi

Koulurakennus tiin

muutetuiksi)

vuonna

pankiksi

1982.

paikallissijat:

inessiivi

pankissa

pankeissa

(miss\303\244)

elatiivi

puoli

pankista

pankeista

(mist\303\244)

illatiivi (mihin)

\303\204iti on

ollut

jo

pankissa

tuntia.

Lopultakin

ulos

\303\244iti tuli

pankista.

pankkiin

pankkeihin

Huomenna

my\303\266s

t\303\244ytyy menn\303\244

minun

pankkiin.

adessiivi

pankeilla

pankilla

T\303\244ll\303\244 hetkell\303\244

menee

(mill\303\244/miss\303\244)

ablatiivi (milt\303\244/mist\303\244)

Olen 10000euroa

pankeille

pankille

(mille/mihin)

velkaa

harvinaiset

muodot:

abessiivi

(mit\303\244ilman) (mill\303\244, mink\303\244

instruktiivi

(miten,

Savossatuhatkunta

Halden

172

otsikoissa,

s\303\244hk\303\266tt\303\244 (YLE Teksti-tv

viisumitta

mainoksissa

ovat mahdollisia:

lauseet

(Etel\303\244-Saimaa

kotimaassa ulkomaalaisen

voi raksuttaa K\303\244nnykk\303\244 (Etel\303\244-Saimaa

lehtiuutisten

usein

n\303\244kee

taloutta

edelleen p\303\244\303\244see

Paul Abbotin

pankein

seuraavat

Esimerkiksi

pankkeine

kanssa)

mill\303\244)

Harvinaisia sijamuotoja

pankille.

pankeitta

pankitta

komitatiivi

Viipuriin

n\303\244ytt\303\244\303\244

pankilta.

allatiivi

uutisissa.

hyvin.

Tuo rakennus

pankeilta

pankilta

pankeilla

9.7.2002) 8.7.2002) operaattorin

hinnoin

8.7.2002)

Tehdas tulee

kolmanneksi

uusin

16.11.2001) Sanomat 16.6.2002) (Helsingin

jaksoin

suomalaisavuin

(Metro-lehti

ja

Jokaisella sijamuodolla

on

selv\303\244perusmerkitys:

esim.

genetiivi

ilmaisee

omistamista,

partitiivi

ilmaisee

m\303\244\303\244r\303\244\303\244 tai osaa ep\303\244m\303\244\303\244r\303\244ist\303\244

ilmaisee

essiivi

autoni

Minun

esim.

jostakin,

(usein)

ollut sairaana

Olen

esim.

olotilaa, tilap\303\244ist\303\244

Sy\303\266nkakkua

(huom!

kotona. ulkona)

ilmaisee

translatiivi

naispresidentiksi ensimm\303\244iseksi

Perusmerkityksen

lis\303\244ksi

Esimerkiksi

essiivi

tulin

translatiivi

luvattiin

kotiin;

kaikilla

(min\303\244)

(mill\303\244)

ruoka

uimassa,

on

sijamuodoilla

ilmaisee

(miksi)

adessiivi

sadetta;

k\303\244vimme

paikkaa tai liikkeen suuntaa,

esim. Olen ollut

viikkoa.

kolme

Lappeenrannassa

Suomen

ja

ilmaisevat

paikallissijat

esim. Tarja Halonenvalittiin

muutosta,

my\303\266s aikaa,

ilmaisee

my\303\266smuita

Viime

esim.

my\303\266s

aikaa

viikon maanantaina Juhannukseksi

esim.

my\303\266s aikaa,

ilmaisee

teht\303\244vi\303\244.

Illalla

sek\303\244 v\303\244linett\303\244, esim.

puikoilla. sy\303\266d\303\244\303\244n

VERBIT

Suomen Verbit

kieless\303\244

jaetaan

infinitiivi) ja taivutus

erilaista

kuusi

eri tyyppeihin

tekij\303\244

verbityyppi\303\244.

sen mukaan, millaisia niiden perusmuoto(1.

taipuvat aktiivissa ja

ovat. Verbit

verbin

Aktiivissa

on

kerrotaan,

esim.

passiivissa.

min\303\244 kirjoitan,

h\303\244n on

juossut,

me

havaitsimme.

Verbin

taas k\303\244ytet\303\244\303\244n

passiivimuotoa

ei kerrota,

eik\303\244 Passiivilauseessahan tekij\303\244\303\244. yleinen

muoto

sellaisissa

muun

muassa

teksteiss\303\244,

joissa

silloin,

ohjeissa kerrotaan

sek\303\244erilaisissa

jostakin

kun

halutaan

kuka asian

korostaa

tekemist\303\244

tekee. Passiivi on

selostuksissa

tapahtumasta.

ja uutisissa:

siis

Aikamuodot

Verbeill\303\244

on

(tapahtui

eilen /

aikaisemmin ja

nelj\303\244 aikamuotoa:

viel\303\244)sek\303\244pluskvamperfekti

jatkuu

imperfekti

on alkanut

(tapahtuminen

perfekti

menneisyydess\303\244),

t\303\244n\303\244\303\244n tai nyt),

(tapahtuu

preesens

on alkanut

(tapahtuminen

ja loppunut

menneisyydess\303\244).

mit\303\244joskus

kertoo,

Imperfekti

kerrotaan

kun

erityisesti,

tapahtui.

menneisyydess\303\244

Imperfekti\303\244

k\303\244ytet\303\244\303\244n

asiasta. Se on yleinen aikamuoto

jostakin

erilaisissa

selostuksissaja uutisissa. Esimerkiksi:

Tavallisen

Pian se

sotaan.

varustautui

Saksa

lis\303\244ksi perfekti\303\244 k\303\244yt\303\266n

tarkkaa ajankohtaa

tai

nopeasti.

kun

silloin,

erityisesti k\303\244ytet\303\244\303\244n

ei ole

tapahtuma

miehitettiin

Puola

Puolaan. hy\303\266kk\303\244si

ei kerrota

s\303\244\303\244nn\303\266llinen.

Esimerkiksi:

harrastanut

Olen

joogaa

11 vuotta. Olen harrastanut

ratsastusta

my\303\266s kieli\303\244,

ja

juoksua.

kun Pluskvamperfekti\303\244k\303\244ytet\303\244\303\244n,

kerrotaan,

mit\303\244oli

ennen

tapahtunut,

kuin

jotakin tapahtui.

Esimerkiksi: Kun

Saksa

Huomaa

oli varustautunut

my\303\266s,

miten

sotaan,

aikamuodon

se

Puolaan. hy\303\266kk\303\244si

vaihtuminen

vaikuttaa

seuraavien lauseiden

tulkintaan:

rakennettu

Talo

on

Talo

rakennetaan

tiilest\303\244.

/ Taloa

/ Taloa

tiilest\303\244.

ei ole

rakennettu

ei rakenneta

tiilest\303\244,

tiilest\303\244,

on

(talo

(talon

t\303\244rke\303\244)

on

rakentaminen

t\303\244rke\303\244\303\244)

Talo

oli rakennettu

Talo

rakennettiin

t\303\244rke\303\244\303\244)

174

tiilest\303\244. tiilest\303\244.

/ Taloa

/ Taloa

ei ollut

rakennettu

ei rakennettu

tiilest\303\244,

tiilest\303\244,

(talo

(rakentaminen

on

t\303\244rke\303\244)

on

Modukset

on

Verbeill\303\244

indikatiivissa,

tarkoittaa

Imperatiivi esim. k\303\244skiess\303\244,

\303\204iti huusi:

ehk\303\244olisi

Sit\303\244k\303\244ytet\303\244\303\244n esimerkiksi

k\303\244skymuotoa.

Tulkaa

tapahtunut,

Potentiaali ilmaiseeep\303\244varmuutta tapahtuu, asia

ehk\303\244, se

tapahtuu

Esimerkiksi

matkani, olkaa

Suunnittele

vakuutusturvasi

eli

hypoteettisuutta

ja

mit\303\244

jotakin. asia

sit\303\244,ett\303\244 jokin

ja

saattaa

seuraavat lauseet

Turvatkaa

unelmointia

jos ensin olisi tapahtunut

ja

ohjeissa

imperatiivissa.

lausetta

viisi

sis\303\244\303\244ni: kirjoita

ilmaisee kohteliaisuutta,

Konditionaali

k\303\244ytet\303\244\303\244n

aina.

lauletaan

karaokessa

verbej\303\244

joskus en laula ollenkaan,oletkojoskus

lauloin,

eilen

Min\303\244laulan,

esim.

laulanut?,

Tavallisesti

eli tapaluokkaa.

nelj\303\244modusta

todenn\303\244k\303\266isesti

tapahtua.

mahdollisia:

ovat

Vahinkovakuutuksen

(Nordea hyv\303\244 viisaasti!

esite)

L\303\244het\303\244 yhteydenottopyynt\303\266

(Nordea

Vahinkovakuutuksenesite)

tulkitsisi aivoveritulpan Kamarimusiikkisali toisi tilaa Tapiolan Superlaskin

lis\303\244\303\244 asukkaita

Ruoholahti.saanee

Nord-veden koemarkkinointi Vanhuksilta

Tavallisimmat

verbin

heti

perusmuoto

ovat

sin\303\244 ja

sin\303\244: my\303\266nteinen

tule/t ->

16.11.2001)

(Uutislehti 100 19.6.2002)

18.6.2002)

te.

/

kielteinen tulla

21.6.2002)

16.11.2001)

Arabiemiraateissa

viet\303\244neen lis\303\244varat (Metro-lehti

imperatiivimuodot

(Metro-lehti

kirjastolle

(Metro-lehti

alkanee

Sanomat

(Helsingin

te:

my\303\266nteinen

/

kielteinen

tule! / \303\244l\303\244 tule!

tul/la tulko!

-> tul/kaa!

/

\303\244lk\303\244\303\244

persoonan

on -isi-.

tunnus

Konditionaalin vartalon

ja

liitet\303\244\303\244n aktiivin v\303\244liin.

persoonap\303\244\303\244tteen

on -(t)taisiin.

konditionaalin tunnus

Se

vain

Perfektiss\303\244

verbin perusmuoto

Passiivin

preesens aktiivi toisi

tulkita

tulkitsisi/tulkittaisiin

-isi-tunnuksen.

passiivi olisi tuonut/olisi

/ tuotaisiin

ei toisi

/ tuoda

tuotu

olisi tulkinnut/

olisi Kieltomuoto

aktiivi /

perfekti

/

passiivi

tuoda

preesensiss\303\244

saa

olla-verbi

3.

preesensiss\303\244 monikon

tulkittu

ei olisituonut/

/ ei tuotaisi

eiolisi

tuotu

ei tulkitsisi /

/ tulkita

kieltomuoto

ei tulkittaisi

ei

olisi

ei olisi

tunnus

Potentiaalin vartalon

ja

verbin

Perfektiss\303\244

vain

en

lie(ne)

lienev\303\244t,

perusmuoto

Se

olla-verbi

kieltomuoto

muuttuu:

preesens aktiivi /

passiivi

tulkinnee

kieltomuoto

/ tuoda / tulkita

lienet, lienee,

lienen,

perfekti

aktiivi

passiivi

/ tuotaneen

lieneetuonut/

lienee

/ tulkittaneen

ei tuone /ei ei tulkinne /

tuotane

lienee

tulkinnut/

lienee

tulkittu

ei

liene

ei liene

ei tulkittane

ei

liene

ei liene

176

tunnus

preesensiss\303\244 potentiaalin

tuotu

tulkita

infinitiivi-

jne.

tuonee

tuoda

Passiivin

tulkittu

preesensiss\303\244 verbin

aktiivin liitet\303\244\303\244n

v\303\244liin.

persoonap\303\244\303\244tteen

on -(t)taneen. lienemme,lienette,

on -ne-.

tulkinnut/

tuonut/ tuotu

tulkinnut/ tulkittu

/

REKTIO

tarkoitetaan

Rektiolla

on oltava

sanan

seuraavan

sanaa

sit\303\244,ett\303\244 jotakin

tietyss\303\244

muodossa.

Esimerkiksi:

rakastaa

Verbin

j\303\244lkeisen

Liisa rakastaa Verbin

taas

Liisa pit\303\244\303\244 Matista, verbi

kun

on oltava

sanan

on oltava

partitiivissa:

Mattia.

pit\303\244\303\244 j\303\244lkeen

Mutta

sanan

elatiivissa:

=

(pit\303\244\303\244 tyk\303\244t\303\244)

'olla

pit\303\244\303\244 merkitseekin

jotakin

tulee mielt\303\244\342\200\231,

seuraavan

olla

sanan

essiiviss\303\244:

mukavana

Pid\303\244n Liisaa

Verbin

joutua

Moni

sairaala

Substantiivin

j\303\244lkeen

ihmisen\303\244.

joutuu sulkemaan

vaikeus

j\303\244lkeen

on vaikeuksia

Minulla

Substantiivin

mahdollisuus

sa ennen

sanan

j\303\244lkeen

kanssa

prepositioiden

esim. Ennen taloa

illatiivissa:

infinitiivin

tvhii\303\244 osastoja.

on oltava

inessiiviss\303\244:

sanan

on oltava

taas

on mahdollisuus

ja postpositioden

Esimerkiksi

3.

on oltava

ihminen)

kieliopissa.

Luuletko,ett\303\244minulla Pre-

verbin

seuraavan

mukava

on

Liisa

mielest\303\244ni

(Minun

sanat ovat ennen,

oikealle. k\303\244\303\244nnytte

sana on genetiiviss\303\244,

uuteen

esim.

yleens\303\244

kohti ja

tai

partitiivissa

p\303\244inj\303\244lkeen

Postpositioita Tulin

illatiivissa:

ty\303\266paikkaan?

t\303\244nne Liisan

sanat

kautta, kanssa.

genetiiviss\303\244.

ovat ohi, l\303\244pi,

partitiivissa, yli ja

kans-

2

ADVERBIEN

JA

ADJEKTIIVIEN VERTAILUASTEET

ADJEKTIIVIT

vastaavat

Adjektiivit

on

Adjektiiveilla

millainen,

kysymykseen

kolme

vertailuastetta:

mink\303\244lainen?

positiivi,

ja

komparatiivi

superlatiivi.

\t

Esimerkiksi: \342\226\241

1. suuri

2. suurempi

3. suurin

(positiivi)

(komparatiivi)

(superlatiivi)

on

Positiivi

adjektiivin

Komparatiivia

kun kahta k\303\244ytet\303\244\303\244n,

Esimerkiksi:toinen (2.)laatikko

on

Superlatiivia

kun verrataan k\303\244ytet\303\244\303\244n,

Esimerkiksi:

toinen (2.) laatikko

kolmas

(3.)

on

asiaa suurempi

millainen joku tai toisiinsa.

verrataan kuin

ensimm\303\244inen

asiaa

v\303\244hint\303\244\303\244n kolmea

suurempi

kuin

on.

jokin

(1.).

toisiinsa.

ensimm\303\244inen

(1.),

mutta

on suurin.

Komparatiivin

Komparatiivin

tunnus

on -mpi. superlatiivin

vivartaloon).

tunnus

on jrK

muodostus

Komparatiivin tunnus -mpi

178

se kertoo,

perusaste;

liitet\303\244\303\244n adjektiivin

heikkoon

vartaloon

(esim. genetii-

perusaste

yksik\303\266n

outo

oudon

oudompi

rakastettu

rakastetun

rakastetumpi

tyly

tylyn

tylympi

ylpe\303\244

ylpe\303\244n

ylpe\303\244mpi

mukava

mukavan

mukavampi

surullinen

surullisen

surullisempi

onneton

onnettoman

onnettomampi

ohut

ohuen

ohuempi

v\303\244synyt

v\303\244syneen

v\303\244syneempi

suuri

suuren

suurempi

kiltti

kiltin

kiltimpi

viisas

viisaan

viisaampi

vapaa

vapaan

vapaampi

terve

terveen

terveempi

genetiivi

Kaksitavuisten adjektiivien, joiden -e:ksi.

komparatiivi

(mink\303\244?)

lopussa on

tai

dk,

viimeinen

perusaste

yksik\303\266n

vanha

vanhan

vanhempi

halpa

halvan

halvempi

Sanoilla

hvv\303\244.kiva,

pitk\303\244 ja

hyv\303\244,parempi

kiva,

kivempi

pitk\303\244,pitempi lyhyt,

lyhyempi

tai kivampi tai tai

pidempi lyhempi

Ivhvt

genetiivi

on poikkeava

komparatiivi

komparatiivi:

kirjain

muuttuu

Komparatiivin

taivutus

Yksik\303\266ss\303\244 tunnus Komparatiivi taipuu eri sijamuodoissayksik\303\266ss\303\244ja monikossa. -mma-. monikossa -mpi-, -mmi-. Esimerkiksion taivutettu muuttuu \342\200\242mpi -mpa-.

sanat

onneton

ja

pitk\303\244.

onneton

pitk\303\244

sijamuoto

yksikk\303\266

monikko

yksikk\303\266

monikko

nominatiivi

onnettomampi

onnettomammat

pidempi

pidemm\303\244t

onnettomampia

pidemp\303\244\303\244

pidempi\303\244

onnettomampien

pidemm\303\244n

pidempien

onnettomammissa

pidemm\303\244ss\303\244

pidemmiss\303\244

onnettomammista

pidemm\303\244st\303\244

pidemmist\303\244

onnettomampiin

pidemp\303\244\303\244n

pidempiin

onnettomammilla

pidemm\303\244ll\303\244

pidemmill\303\244

onnettomammilta

pidemm\303\244lt\303\244

pidemmilt\303\244

onnettomammille

pidemm\303\244lle

pidemmille

onnettomina

pidemp\303\244n\303\244

pidempin\303\244

onnettomammiksi

pidemm\303\244ksi

pidemmiksi

onnettomammitta*

pidemm\303\244tt\303\244*

pidemmitt\303\244*

onnettomammin*

pidemm\303\244n*

pidemmin*

onnettomampine*

\342\200\224

partitiivi onnettomampaa

genetiivi onnettomamman

inessiivi onnettomammassa

elatiivi onnettomammasta

illatiivi onnettomampaan

adessiivi onnettomammalla

ablatiivi onnettomammalta

allatiivi onnettomammalle

essiivi

onnettomana

translatiivi onnettomammaksi

abessiivi onnettomammatta*

instruktiivi onnettomammin*

komitatiivi

*)Muotoa

180

....

harvoin k\303\244ytet\303\244\303\244n

pidempine*

muodostus

Superlatiivin

Superlatiivin tunnus dn

loon).

liitet\303\244\303\244n sanan

viimeinen

Vartalon

kirjain

vartaloon

heikkoon

(esim. genetiivivarta-

muutoksia.

voi aiheuttaa

perusaste

yks. genetiivi

muutos

superlatiivi

outo

oudon

-

oudoin

rakastettu

rakastetun

-

rakastetuin

tyly

tylyn

ylpe\303\244

ylpe\303\244n

> i \303\244

ylpein

mukava

mukavan

a >

i

mukavin

surullinen

surullisen

e >

i

surullisin

onneton

onnettoman

a >

i

onnettomin

ohut

ohuen

e >

i

ohuin

v\303\244synyt

v\303\244syneen

ee

suuri

suuren

e >

i

kiltti

kiltin

i

>

ei

viisas

viisaan

aa > ai

viisain

vapaa

vapaan

aa > ai

vapain

terve

terveen

ee

> ei

tervein

vanha

vanhan

a

Huom! Poikkeukselliset taivutukset:

hyv\303\244,paras

tai

parhain

pitk\303\244, pisin

lyhyt, uusi,

lyhyin tai

lyhin

uusin

kiva, kivin tai

kivoin

-

tylyin

> ei

> i

v\303\244synein

suurin

kiltein

vanhin

Superlatiivin

taivutus

eri sijamuodoissa

Superlatiivi

taipuu

-in muuttuu

-impa- ja

sanat onneton ja

yksik\303\266ss\303\244 ja

-imma-, monikossa-impi-,

-immi-.

Yksik\303\266ss\303\244 tunnus

Esimerkiksi

on taivutettu

pitk\303\244.

onneton

pitk\303\244

sijamuoto

yksikk\303\266

monikko

yksikk\303\266

monikko

nominatiivi

onnettomin

onnettomimmat

pisin

pisimm\303\244t

partitiivi

onnettominta

onnettomimpia

pisint\303\244

pisimpi\303\244

genetiivi

onnettomimman

onnettomimpien

pisimm\303\244n

pisimpien

inessiivi

onnettomimmassa

onnettomimmissa

pisimm\303\244ss\303\244

pisimmiss\303\244

elatiivi

onnettomimmasta

onnettomimmista

pisimm\303\244st\303\244

pisimmist\303\244

illatiivi

onnettomimpaan

onnettomimpiin

pisimp\303\244\303\244n

pisimpiin

adessiivi

onnettomimmalla

onnettomimmilla

pisimm\303\244ll\303\244

pisimmill\303\244

ablatiivi

onnettomimmalta

onnettomimmilta

pisimm\303\244lt\303\244

pisimmilt\303\244

allatiivi

onnettomimmalle

onnettomimmille

pisimm\303\244lle

pisimmille

essiivi

onnettomimpana

onnettomimpina

pisimp\303\244n\303\244

pisimpin\303\244

translatiivi

onnettomimmaksi

onnettomimmiksi

pisimm\303\244ksi

pisimmiksi

abessiivi

onnettomimmatta*

onnettomimmitta*

pisimm\303\244tt\303\244*

pisimmitt\303\244*

instruktiivi

onnettomimman*

onnettomimmin*

pisimm\303\244n*

pisimmin*

komitatiivi

...

*)

182

monikossa.

Muotoa

harvoin. k\303\244ytet\303\244\303\244n

onnettomimpine*

...

pisimpine*

ADVERBIT

Adverbit vastaavat Ne

tekemisen

kertovat

milloin?

miten?

kysymyksiin

tavan, m\303\244\303\244r\303\244n,

ajan

miss\303\244?

ja paikan.

Esimerkki:

Liisajoi paljon

vett\303\244.

nopeasti.

veden

H\303\244n joi

Eilen

h\303\244n ei

Liisa

asuu

vett\303\244.

juonut

idemp\303\244n\303\244 kuin

min\303\244.

voi

(millainen?)

Adjektiivista

vartaloon

heikkoasteiseen

tehd\303\244

(esim.

adverbin

yksik\303\266n

(miten?)

lis\303\244\303\244m\303\244ll\303\244 adjektiivin

-sti. p\303\244\303\244tteen

genetiivi)

Esimerkki:

adjektiivin

nominatiivi

adverbi

genetiivi

yksik\303\266n

nopea

nopean

nopeasti

hidas

hitaan

hitaasti

onnellinen

onnellisen

onnellisesti

onneton

onnettoman

onnettomasti

Muita

hiljaa,

(miten?,

tapaa

kovaa,

hvvin.

(milloin?)

paikkaa

(miss\303\244?,

ovat

adverbej\303\244

muassa:

muun

mielell\303\244\303\244n.

kuvaavia

m\303\244\303\244r\303\244\303\244 (kuinka paljon?)

aikaa

kuvaavia

mill\303\244tavoin?)

ovat aikaisin,

kuvaavia mist\303\244?,

ylh\303\244\303\244lt\303\244, yl\303\266s:kaukana,

adverbej\303\244

mihin?)

kaukaa,

ovat

my\303\266h\303\244\303\244n, silloin,

kuvaavia

kauas:

ovat

alhaalla,

ennen,

kauan,

harvoin.

alhaalta, alas:

ylh\303\244\303\244ll\303\244.

l\303\244hell\303\244, l\303\244helt\303\244, l\303\244helle.

sek\303\244kaikki

ilmansuuntia

esimerkiksi

etel\303\244ss\303\244, etel\303\244st\303\244, etel\303\244\303\244n: rannassa,

merkitsev\303\244t

v\303\244h\303\244n.

paljon,

ja

jotkin

muita

paikkoja

rannasta,

merkitsev\303\244t

rantaan.

sanat,

taulukkoon on taivutettu

Seuraavaan

vertailumuodossa

Adverbien

joitakin

muutokset

tapahtuvat

adverbej\303\244.

noudattavat adjektiivien

muutoksia.

vertailumuotojen

perusmuoto

komparatiivi

superlatiivi

nopeasti

nopeammin

nopeimmin, nopeiten

onnettomasti

onnettomammin

onnettomimmin

v\303\244syneesti

v\303\244syneemmin

v\303\244syneimmin

hiljaa

hiljempaa,

mielell\303\244\303\244n

mieluummin

mieluimmin,

mieluiten

hyvin

paremmin

parhaimmin,

parhaiten

paljon

enemm\303\244n

eniten

v\303\244h\303\244n

v\303\244hemm\303\244n

v\303\244hiten

aikaisin

aikaisemmin,

kauan

kauemmin

ennen

ennemmin

ylh\303\244\303\244ll\303\244

ylemp\303\244n\303\244

ylimp\303\244n\303\244

ylh\303\244\303\244lt\303\244

ylemp\303\244\303\244

ylimp\303\244\303\244*

ylh\303\244\303\244lle, yl\303\266s

ylemm\303\244s, ylemm\303\244ksi

ylimm\303\244s,

etel\303\244ss\303\244

etel\303\244mm\303\244ss\303\244

etelimm\303\244ss\303\244*

etel\303\244st\303\244

etel\303\244mm\303\244st\303\244

etelimm\303\244st\303\244*

etel\303\244\303\244n

etel\303\244mp\303\244\303\244n

etelimp\303\244\303\244n*

rannassa

rannemmassa

rannimmassa*

rannasta

rannemmasta

rannimmasta*

rantaan

rannempaan

rannimpaan*

Useilla *)

adverbeill\303\244

Joidenkin

puuttuu

184

esimerkiksi

voi

adverbien

kokonaan.

olla

hiljemmin

kahdenlaisia superlatiivimuotoja

aiemmin

hiljimmin

aikaisimmin* kauimmin

*

komparatiivitaas

ylimm\303\244ksi

tai superlatiivimuotoja. harvoin k\303\244ytet\303\244\303\244n

tai

muoto

Monella adjektiivin

ja

vakiintuneita,idiomaattisia

herrasmies

vanhahko)

Yh\303\244 useampi

Formula-autot

= muita

ovat aina

vain

ajavat

vuorelle

niin

kuin muutkin.

kodin

my\303\266svahvistava

partikkeli:

ulkopuolella.

/ nopeampia. vain

/

entist\303\244

nopeammin.

my\303\266sfraaseissa:

ihmeempi\303\244/ei Eip\303\244

superlatiivin

m\303\244\303\244r\303\244\303\244:

Ferrari

sopii

formula-autoksi mit\303\244 omituisimpia

kummempaa.

k\303\244yt\303\266st\303\244:

absoluuttisella

suurta

H\303\244n kyseli

k\303\244y ansioty\303\266ss\303\244

vh\303\244/aina

Mit\303\244 kuuluu?

sanotulla

kiipe\303\244n

liittyy

parempia

esiintyy

Niin

merkityst\303\244)

komparatiivimuotoon

Komparatiivi

Esimerkkej\303\244

vaan

konserttiin

saapui

huonommaksi)

nainen

ja useampi

Formulakuljettajat

rouvashenkil\303\266

pehment\303\244\303\244 adjektiivin

ja adverbin

adjektiivin

/

pahemmaksi,

pekkaa j\303\244\303\244

(pekkaa pahemmaksi

Usein

on

superlatiivimuodolla

k\303\244yt\303\266st\303\244:

my\303\266h\303\244ss\303\244. komparatiivi (Adjektiivin

etten P\303\244\303\244tin,

tai

komparatiivi-

merkityksi\303\244.

(=

Vanhempi

adverbin

komparatiivin

Esimerkkej\303\244

SUPERLATIIVIMUODOT

JA

KOMPARATIIVI-

VAKIINTUNEET

superlatiivilla

ilmaistaan

mit\303\244parhaiten.

asioita.

Olin aivan

ihmeiss\303\244ni.

ominaisuuden

eritt\303\244in

olla

monikon

+ superlatiivin

Talvi on

tammikuussa.

kvlmimmill\303\244\303\244n

on kaikkein

(Tammikuussa

omistusliite:

+

allatiivi

kylmint\303\244,

kylmemp\303\244\303\244 kuin

tomaatit ovat halvimmillaan

Kotimaiset

maksavat

(Tomaatit

/ huokeimmillaan

ne kes\303\244ll\303\244,

v\303\244hiten

muina

ovat

halvempia

kuukausina)

kes\303\244ll\303\244.

kuin muulloin)

Olen viimeisill\303\244ni! =

(viimeisill\303\244ni

verbi

viimeisi\303\244

parhaani,

Matti

tulivat

niin

pukeutuneena

Superlatiivi

viimeisin

Viimeisin

itsen\303\244inen

vaikutukset

186

ei

(=

ovat

eritt\303\244in

pian)

selvi\303\244isi.

kuin osaan)

parhaimmissaan.

parhaimpiin vaatteisiinsa)

v\303\244ltt\303\244m\303\244tt\303\244 ole adjektiivin

viimeinen

superlatiivimuoto,

merkityksens\303\244.

= toistaiseksi,

Viimeisimm\303\244n

hyvin

h\303\244ihin

(He tulivat

sill\303\244 on

asia

jotta

asian (Yrit\303\244n selvitt\303\244\303\244

Liisaja

syntyy

+ omistusliite:

+ superlatiivi

Yrit\303\244ntehd\303\244

lapsi

raskaana,

aikoja

t\303\244h\303\244n menness\303\244

viimeiseksi

helposti

tehdyn)

havaittavissa.

viimeinen:

tutkimuksen

mukaan

kasvihuoneilmi\303\266n

vaan

LAUSETYYPPEJ\303\204

Suomen kieless\303\244 yleisimpi\303\244.N\303\244iden

on

erilaisia

lis\303\244ksi

on

lausetyyppej\303\244.

olemassa

on

k\303\244sitelty

esitelty

niist\303\244

lausetyyppej\303\244. Lauseet

my\303\266s muita

Sivulauseita

p\303\244\303\244ja sivulauseisiin.

on

Seuraavassa

tarkemmin

jaetaan

my\303\266hemmin.

P\303\204\303\204LAUSEET

1

a) \tTavallisin

on peruslause,

Peruslauseeseen (kuka,

Esim.

voi

jossa on tekij\303\244(subjekti)

liitty\303\244 my\303\266s adverbiaali

millainen).

Abdi

juoksee.

kuka?

mit\303\244 tekee?

(predikaatti)

(subjekti)

Abdi ei kuka?

juokse kovaa

mit\303\244 tekee?

(subjekti)

Abdi

kuka?

on

miten?

mihin?

(pred.) (adverbiaali) (adv:li)

poika.

mit\303\244 tekee?

(subjekti)

kouluun.

kuka?

(pred.) (predikatiivi)

(aika,

ja taipuva

verbi (predikaatti).

paikka,

tapa) tai predikatiivi

1

b) Passiivilauseissaeli lauseissa,joissaverbi Navetassa

Esim.

miss\303\244?

on

ei kerrota. tekij\303\244\303\244

passiivissa,

ammutaan,

mit\303\244 tehd\303\244\303\244n?

(predikaatti)

(adverbiaali)

kilpaa?

Juostaanko

mit\303\244 tehd\303\244\303\244n? mit\303\244?/ket\303\244?

(objekti)

(predikaatti)

1

c)

S\303\244\303\244lauseissa

ei ole

Ulkona sataa

Esim.

Eilen

(predikaatti)

yksik\303\266n

3.

persoonassa.

miten?

(adv:li)

(lunta).

pvrvtti

milloin?

on

rajusti.

miss\303\244? mit\303\244 tekee?

(adv:li)

Verbi

tekij\303\244\303\244 (subjektia).

mit\303\244 tekee?

(mit\303\244?)

(objekti)

(predikaatti)

(adverbiaali)

2

Objektilauseissa lauseessa on tekij\303\244n ja objekti

(taipuva

predikaatti

verbi)

(tekemisen kohde). tai

My\303\266s passiivilause

olla

lis\303\244ksi

(subjektin)

my\303\266s

muita

nominatiivin

s\303\244\303\244lause voi

Objektin

lauseenj\303\244seni\303\244.

n\303\244k\303\266inen) ja

olla

partitiivi.

(vrt. 1b,

objektilause sijat

ovat

Persoonapronomineilla

1c). Lauseessa voi

akkusatiivi

(genetiivin tai

on erityiset

akkusatiivimuodot.

Esim.

Abdi kuka?

opiskelee mit\303\244 tekee?

suomen

kielt\303\244.

mit\303\244?

(subjekti) (predikaatti) (objekti)

188

HUOM!

opiskella

+ partitiivi!

Shakespeare

n\303\244ytelm\303\244n,

kirjoitti

kuka?

mit\303\244 tekee?

Yleis\303\266 palkitsi

Yleis\303\266 ei

HUOM!objekti akkusatiivissa

h\303\244net!

HUOM!kieltolauseessaobjekti

minua.

palkinnut

akkusatiivin

objekti

genetiivi-muodossa

(objekti)

(predikaatti)

(subjekti)

HUOM!

mink\303\244?

partitiivissa

Perhe rakentaa kuka?

mit\303\244 tekee?

prosessi

kesken,

objekti partitiivissa

mit\303\244?

(objekti)

(predikaatti)

(subjekti)

Se on kohta

HUOM!

viel\303\244taloa.

valmis. millainen?

mik\303\244? mit\303\244 tekee?

(pred.) (predikatiivi)

(subj.)

kakkua v\303\244h\303\244n vai Sy\303\266d\303\244\303\244nk\303\266

HUOM!osa -> objekti

mit\303\244 tekee?

partitiivissa,

(predikaatti)

mit\303\244? miten?

->

objekti akk. nominatiivissa

(adv:li)

(objekti)

kokonaan

Sy\303\266d\303\244\303\244nk\303\266 koko kakku? mit\303\244 tekee?

(predikaatti)

Taloa

mik\303\244?

(objekti)

rakennetaan

mit\303\244?mit\303\244 tekee?

(objekti)

(Passiivilauseessa painoteta

viel\303\244.

(adv: li)

(predikaatti)

objekti

ett\303\244 tekeminen sit\303\244,

HUOM!prosessi kesken,objekti

miten?

partitiivissa

on tavallisesti on

kesken

nominatiivi-muodossa, ellei todella

tai se kohdistuu

vain

osaan

objektista!)

Suomen

presidentiksi

H\303\244net

Tarja

ehdokkaan

viiden

valittiin

valittiin

Halonen.

joukosta.

nut,

objekti

akkusatiivissa. Jos

kuka?

jos

taas

substan

nominatiivin

3

lauseen

Omistuslauseissa

joko adessiivissa (kenen,

(kenell\303\244,

tekij\303\244 (joissakin mill\303\244), inessiiviss\303\244

mink\303\244).

Lauseen

Esim.

on aina

predikaatti

on

Minulla

mit\303\244 tekee?

kenell\303\244?

Liisalla

kolme

ja Abdilla

on.

autoa. mit\303\244?

on pieni

poika.

keill\303\244? mit\303\244 tekee?

Onko

teill\303\244/ teid\303\244n kylm\303\244?

mit\303\244 tekee?

kenell\303\244?/kenen?

Huoneessa

on kuusi ikkunaa.

tekee? miss\303\244?/mill\303\244? mit\303\244

190

kieliopeissa (miss\303\244,

m\303\244\303\244ritelty subjektiksi) keness\303\244)

tai

genetiiviss\303\244

on

lauseissa kerrotaan, ett\303\244jossakin

ilmaisevissa

Paikkaa

Lause alkaa

aina paikkaa ilmaisevalla

Lauseen adessiivissa.

predikaatti

tulee kohdan Esim.

on aina

1a) mukainen

Autossa

joka

sanalla, yksik\303\266ss\303\244!Jos

on jotakin.

on

inessiiviss\303\244

tai

sanaj\303\244rjestys muuttuu,

lauseesta

peruslause!

istuu viisi

henkil\303\266\303\244.

miss\303\244? mit\303\244 tekee?

ei ole

Keinussa

lautaa vaan

vanha

autonrengas.

miss\303\244? mit\303\244 tekee?

Pihalla

on

miehi\303\244.

miss\303\244? mit\303\244 tekee?

T\303\266lkiss\303\244 on

maitoa.

miss\303\244? mit\303\244 tekee?

5

Nesessiivilauseet

ilmaisevat pakkoa.

Niiss\303\244 tekij\303\244 (joidenkin

on aina

yksik\303\266ss\303\244!

Esim.

Kenen kenen?

Minun kenen?

kielioppien

on tultava

mukaan

heti aamusta

subjekti)

on

genetiiviss\303\244.

t\303\266ihin?

mit\303\244 tekee?

t\303\244vtvy/on mit\303\244 tekee?

pakko/pit\303\244\303\244 tulla

heti

aamulla

t\303\266ihin.

Predikaatti

6

Essiivi-

toistensa

ja translatiivilauseet ovat tavallaan kuvataan

Essiivilauseissa

olemista

olevaa

vallalla

toistaiseksi

v\303\244liaikaista,

vastakohtia.

translatiivilauseissa muuttumista.

Esim. Olen ollut kuka

+

Liisa

ja Abdi

kuka?

mit\303\244 tekee?

millaisena?

'silloin

+ essiivi: + essiivi:

kuka?

Tarja

tulivat

mit\303\244 tekee?

Halosen

mik\303\244?

miksi?

Vanhemmaksi

1990.

1990)

eilen

sairaiksi.

millaiseksi?

valinta presidentiksi mit\303\244 tekee?

tultuani...

varmistui

toisella

vasta

kierroksella.

milloin?

'kun olin vanhentunut...

olin

tullut

minusta

192

sytykkein\303\244.

ihmisen\303\244.

miksi?

tuli opettaja

Liisa ja Abdi

sanomalehti\303\244

K\303\244yt\303\244n vanhoja

opettajaksi

mit\303\244 tekee?

(Minusta

kuolema!

kuolla\342\200\231

Pid\303\244n h\303\244nt\303\244 mukavana

Min\303\244valmistuin

kuka?

per\303\244ti

rektiot:

seuraavat

+ objekti k\303\244ytt\303\244\303\244

Esim.

nuorempi\342\200\231

voi olla voi

sinilev\303\244myrkytyksen,

+ objekti pit\303\244\303\244

olin

kun

seurauksena

Sinilev\303\244mvrkvtvksen

Huomaa

sairaina,

eilen

eiv\303\244tolleet

mit\303\244 tekee?

saa

kirjanpit\303\244j\303\244n\303\244.

min\303\244?

Nuorempana...

'jos

ia

toimittajana

opettajana,

vanhemmaksi...

oli tullut

vanhempi...'

ja

Tv\303\266 on

teht\303\244v\303\244 valmiiksi

on 'ty\303\266

teht\303\244v\303\244 nyt,

verbi

erikoistui/

alkoi/

H\303\244n aleni/

palasiksi /

haiosi

vaihtui

olla

valmis

huomenna\342\200\231

ryhtvi/

sopi

(hvvin)/

osoittautui

Koulu

erikoissairaanhoitajaksi.

yleni

hyv\303\244ksi

valinnaksi

/ Punainen

valo

vihre\303\244ksi.

+ objekti

+ translatiivi:

kutsuin/

Min\303\244 haukuin/

Liisaa

t\303\244ytyy

translatiivi:

verbi +

Peili

sen

koska

rektiot:

seuraavat

Huomaa

huomiseksi.

luonnehdin/

moitin/

nimitin/ sanoin/

svvtin

varkaiksi.

H\303\244nt\303\244/Liisaa

suositeltiin/

ehdotettiin/

\303\244\303\244nestettiin

(mutta

ei valittu)

osastonjohtajaksi.

Tunnen/tied\303\244n

H\303\244net/Liisa

itseni

alennettiin/

\303\244\303\244nestettiin (ia valittiin)

Tied\303\244n

h\303\266lm\303\266ksi, ('tunnen/tied\303\244n,

h\303\244net/Liisan

kruunattiin/

nimitettiin/

osastonjohtajaksi.

sopivaksi

teht\303\244v\303\244\303\244n.

ett\303\244 olen

h\303\266lm\303\266\342\200\231)

valittiin/ ylennettiin/

heit\303\244/

SIVULAUSEET

Sivulauseet

Sivulauseet vaikka,

mutta,

milloin,

miksi,

selitt\303\244v\303\244t ja

alkavat

tarkentavat

konjunktiolla

(ett\303\244, jotta,

(joka,

relatiivipronominilla

vaan), kuka

asiaa.

kerrottua

p\303\244\303\244lauseessa

koska,

sill\303\244,kun,

kunnes,

mik\303\244) tai

kysymyssana!la

jotka

lauseet yhdist\303\244v\303\244t

jos, (-ko,

jne.).

1

a)

\tKonjunktiot

Konjunktiot

Konjunktioilla

konjunktio

ovat

pieni\303\244,

on

jotta koska

esimerkkilause

merkitys kertoo

asian,

jonkin

referoi miksi selitt\303\244\303\244,

tehd\303\244\303\244n;Tein

jotakin

mik\303\244on

kertoo,

selitt\303\244\303\244 p\303\244\303\244lausetta,

selitt\303\244\303\244 p\303\244\303\244lausetta,

jos

koska

asiasta,

\303\204itini kuuli

kertoo

kertoo

Yst\303\244v\303\244 oli surullinen, h\303\244nell\303\244 ei ole

nyt

kertoo

milloin

ajankohdan,

kertoo

tapahtuu;

kertoo,

syyn

mit\303\244tapahtuu

johonkintoiseen

tai

siell\303\244kes\303\244t\303\266it\303\244, jotta

oli tehtaassa yst\303\244v\303\244ns\303\244

jotakin

kunnes

konkurssiin. saisin

p\303\244\303\244m\303\244\303\244r\303\244 ty\303\266kokemusta.

syyn kun

kenk\303\244tehdas

ett\303\244 suuri

Kuulin,

oli mennyt

syyn sill\303\244

toisiinsa.

merkitys.

tietty

selitt\303\244\303\244 tai ett\303\244

sanoja,

taipumattomia

asti

tapahtumaan

Kun

sill\303\244

t\303\266it\303\244.

meni

yritys

h\303\244nen t\303\266iss\303\244.

konkurssiin,

moni

j\303\244i ty\303\266tt\303\266m\303\244ksi.

Moni

oli

perustettiin

kunnes ty\303\266t\303\266n,

uusi

yritys.

menness\303\244

kertoo, jotta

mit\303\244t\303\244ytyy

tapahtua,

voisi tapahtua

jotakin

muuta. On ehto jollekin.Uusi ei

tapahtuma

uusi

Jos

tilauksia,

yritys

tarvitaan

saa paljon lis\303\244\303\244

ty\303\266ntekij\303\266it\303\244.

v\303\244ltt\303\244m\303\244tt\303\244

toteudu.

vaikka

kertoo

tai

tapahtuujostakin

mit\303\244 selitt\303\244\303\244,

huolimatta

v\303\244litt\303\244m\303\244tt\303\244

194

tai

Vaikka ei

aina

olisikin

saa

hvv\303\244ty\303\266ntekij\303\244,

ty\303\266paikkaa

helposti.

mutta(*

kertoo jonkin asian

H\303\244nen

vastakohdan tai

mutta ty\303\266t\303\244,

rajoituksen

H\303\244n tuli

joutui

kertoojonkin

vaan(*

asian

(ei sama

H\303\244n ei

kuin vain =

h\303\244n vritti

sitke\303\244sti.

mutta

toimeen, kyll\303\244

el\303\244m\303\244\303\244n s\303\244\303\244steli\303\244\303\244sti.

rikas vaan k\303\266yh\303\244 saikin tv\303\266tt\303\266mvvsavus-

ollut

(. vaikka

vastakohdan

uutta

saada

vaikea

oli

tusta).

ainoastaan)

ja vaan

mutta ett\303\244

*)Huomaa,

eiv\303\244tyleens\303\244

aloita

virkett\303\244!

esim.

(Poikkeus

laulut

ja runot.)

k\303\244ytet\303\244\303\244n my\303\266skieltomuotoja,

Konjunktioista

on yhdistetty

joissa

ja

konjunktio

sana.

Esim.

muttei =

+

mutta

jollei = jos

+ ei

ettei = ett\303\244+ eik\303\244=

ja +

ei

ei

ei

jne.

1 b)

\tMuita

ja niiden

konjunktioita

merkityksi\303\244

esimerkkilause

merkitys

konjunktio

joko - tai

antaa

joista

vaihtoehtoja,

valitaan

sek\303\244- ett\303\244

rinnastaa jotka

Otan

kaikki

eri asioita, voidaan valita

joko kahvia tai

juotavaksi

on halvempaa.

vain

teet\303\244, kumpi

voi pelata K\303\244nnyk\303\244ll\303\244

sek\303\244muisti-

mutta

peli\303\244ett\303\244matopeli\303\244,

tietysti

eri aikaan.

ja,

ynn\303\244, sek\303\244

rinnastetaan

tai

lis\303\244t\303\244\303\244n Juhliin

asioita

osallistuivat

sek\303\244koulun

Huomaa,

ett\303\244 sanojen

joko

- tai ja

sek\303\244-

ett\303\244 v\303\244liinEl

kaikki ynn\303\244opettajat

opiskelijat jsLvanhemmat

muu

tule

henkil\303\266kunta.

pilkkua

(,)!

ei-

2 Relatiivipronomini

a)

ioka korvataan

\tRelatiivipronominilla

taipuu

jokin

tietty

verbin mukaan.

sivulauseen

Seuraavassa joka-pronominin yleisimm\303\244t taivutusmuodot Pronominin korvaava sana on suluissa pronominin vieress\303\244.

yksikk\303\266

(kuka?

mik\303\244?

esimerkkilauseet.

ja

esimerkkilause

pronomini

sijamuoto

nominatiivi

Joka-pronomini

p\303\244\303\244lauseensana.

/ monikko

on laulaja,

Madonna

joka/jotka

( saava

saavat

-> juokseva

juoksevat

-> tapaava

tapaavat

sijaitse+va-> sijaitseva pakene+va -> pakeneva

sijaitsevat pakenevat

taivutus:

-va-partisiipin

taipuu kuten -va-loppuiset

Partisiippi

nominatiivi

millaiset?)

(millainen?

millaisia?)

(millaista?

(esim.

adjektiivit

sijamuoto

partitiivi

esitt\303\244v\303\244

genetiivi (millaisen? millaisten)

mukava).

yksikk\303\266

monikko

pakeneva

pakenevat

pakenevaa

pakenevia

pakenevan

pakenevien

2

-NUT-PARTISIIPPI

2.

(Aktiivin

ioka

partisiippi,

subjektina)

on subjektina -nut-partisiippi korvaa sivulauseen,jossa relatiivipronomini joka jossa verbi on aktiivin perfektiss\303\244, imperfektiss\303\244 tai pluskvamperfektiss\303\244.

Partisiippi vastaa mukaan,

-nut-

kysymykseenmillainen?,

(monikossa

-neet-)

ja

se

taipuu

partisiipit taipuvat

kuten

adjektiivit.

Esimerkiksi:

Mies, ioka oli Aiemmin

koiran

aiemmin

omistanut

omistanut

mies

koiran,

hankki kissan.

hankki kissan.

lauseessa -nut-,

ja

p\303\244\303\244sanansa

-nyt-loppuiset

hankkineella

Siamilaiskissan

Ne suomalaiset, jotka Madonnaa

jo

ovat

ollut kissaa.

aiemmin

Madonnaa

ihailleet

suomalaiset

ihailleet pitk\303\244\303\244n

jo

eiv\303\244tviel\303\244k\303\244\303\244n ole pitk\303\244\303\244n,

eiv\303\244tviel\303\244k\303\244\303\244n ole n\303\244hneet

muodostus:

-nut-partisiipin

Partisiipin tunnus -nut, +

4.-6.

(3.

verbiryhm\303\244ss\303\244

-neet

monikossa

-nnyt),

verbiryhm\303\244ss\303\244

-nneet)

kahdennus

konsonantin

(3.

-yt,

verbiryhm\303\244ss\303\244

liitet\303\244\303\244n verbin

perusmuodon

partisiipin

perusmuoto

eli

monikko

partisiipin

yksikk\303\266

-> omistanut omista+neet -> omistaneet

1. omista/a

omista+nut

2.

saa+nut

-> saanut

saa+neet

-> saaneet

ihail+lut

->

ihail+leet

-> ihailleet

saa/da

3. ihail/la 4. tava/ta

tava+nnut

-> tavannut

tava+nneet

5. sijai/ta

sijai+nnut

->

sijai+nneet->

6. pae/ta

pae+nnut -> paennut

ihaillut

Partisiippi taipuu

kuten

-nut-,

-nyt-loppuiset

sijamuoto

nominatiivi

sijainnut

pae+nneet

-> tavanneet sijainneet ->

paenneet

taivutus:

-nut-partisiipin

partitiivi

+ -ut,

vartaloon:

infinitiivin

verbin

-eet,

-nyt

-nnut,

verbiryhm\303\244ss\303\244

kaksoiskonsonantti

(millainen? (millaista?

millaiset?)

millaisia?)

genetiivi (millaisen? millaisten?)

200

ei ole

kissaa.

Suomessa.

idoliaan

4.-6.

miehell\303\244

aiemmin ollut

Suomessa.

idoliaan

n\303\244hneet

ei ole

siamilaiskissan.

hankki

ioka

Miehell\303\244,

adjektiivit

(esim.

v\303\244svnvt)

yksikk\303\266

monikko

sijainnut

sijainneet

sijainnutta

sijainneita

sijainneen

sijainneiden

3

-MA-PARTISIIPPI

ioka objektina)

(Agenttipartisiippi,

-ma-partisiippikorvaa Sivulauseenverbin

sivulauseen, t\303\244ytyy olla

mutta

aktiivissa,

joka on

relatiivipronomini

jossa

verbin aikamuoto

objektina. ei vaikuta

partisiippiin.

on

-ma-partisiipilla

aina

vastaa

omistusliitteell\303\244. Partisiippi

mukaan,

(esim.

tekij\303\244,

joka

kuten

genetiivill\303\244

(kenen?)

ja se

millainen?,

kysymykseen

taipuvat

-ma-partisiipit

ilmaistaan

taipuu

kolmitavuiset

muutkin

tai p\303\244\303\244sanansa

ma-loppuiset

n\303\244kym\303\244).

Esimerkiksi:

on

ja Julia

Romeo

Romeo ja

on

Julia

(relatiivilauseen

jota

Kirjaa,

jonka

Partisiipin

verbin

minun

kirja on

olen tehnvt.

Tekem\303\244\303\244ni kirjaa

-ma-partisiipin

on

sin\303\244luet,

kirjoitti. n\303\244ytelm\303\244.

nominatiivista

muuttuu

lukemasi

T\303\244m\303\244 (sinun)

kirjoittama

Shakespearen subjekti

T\303\244m\303\244 kirja,

Shakespeare

n\303\244ytelm\303\244, jonka

genetiiviin)

kirjoittamani.

minun

kirjoittamani.

k\303\244ytet\303\244\303\244n oppikirjana.

k\303\244ytet\303\244\303\244n oppikirjana.

muodostus:

tunnus

perusmuoto

-ma,

-m\303\244 liitet\303\244\303\244n verbin

partisiipin

yksikk\303\266

taivutusvartaloon.

partisiipin

1. kirjoittaa

kirjoitta/vat ->

2. saada

saa/vat

3.

ihaile/vat

->

ihailema

ihailemat

tapaa/vat

->

tapaama

tapaamat

ihailla

4. tavata

kirjoittama

-> saama

kirjoittamat

saamat

monikko

sanat

5.

h\303\244irit\303\244

h\303\244iritse/v\303\244t->

6.

paeta

pakene/vat

h\303\244iritsem\303\244

h\303\244iritsem\303\244t

-> pakenema

pakenemat

taivutus:

-ma-partisiipin

sijamuoto nominatiivi

millaiset?)

(millainen?

millaisia?

(millaista?

partitiivi

genetiivi (millaisen?millaisten?)

yksikk\303\266

monikko

kirjoittama

kirjoittamat

kirjoittamaa

kirjoittamia

kirjoittaman

kirjoittamien

4

JA -(T)TU-PARTISIIPIT(Passiivipartisiipit,joka objektina)

-(T)TAVA-

(t)tu-partisiippi

ja

-(t)tava-partisiippi

Joissakin

yleens\303\244 objektina. Sivulauseenverbin

t\303\244ytyy

vastaavat

Partisiipit

tapauksissa

olla

sivulauseet, joissa ioka on se voi ilmaista my\303\266s paikan (jossa). korvaavat

passiivissa.

kysymykseen

millainen?, ja ne

taipuvat

p\303\244\303\244sanansa

mukaan.

1. \tpassiivipartisiippia kun k\303\244ytet\303\244\303\244n,

kuin

(-tava) sivulauseen

p\303\244\303\244lauseessa.

toiminta

verbi

Relatiivilauseen

samaan

tapahtuu

aikaan

tai

on preesensiss\303\244.

Esimerkiksi: ensi Elokuvan, ioka n\303\244hd\303\244\303\244n viikolla, Ensi

202

viikolla

n\303\244ht\303\244v\303\244n elokuvan

Englanti

on yksi

Englanti

on yksi

niist\303\244 kielist\303\244, enemm\303\244n yh\303\244

on ohjannut joita

Aleksi

on ohjannut

Aleksi

opiskellaan

opiskeltavista

M\303\244kel\303\244.

M\303\244kel\303\244.

enemm\303\244n. yh\303\244 kielist\303\244.

my\303\266hemmin

(-tu)

2. \tpassiivipartisiippia

toiminta

kun sivulauseen k\303\244ytet\303\244\303\244n,

samaan

kuin

aikaan)

aikaisemmin

on tapahtunut

on

verbi

p\303\244\303\244lauseen. Relatiivilauseen

(tai

(yleens\303\244)

tapahtuu

perfektiss\303\244,

imperfektiss\303\244 tai pluskvamperfektiss\303\244.

Esimerkiksi:

Tok pisin,jota

on

puhuttu

jo

Papua-Uudessa-Guineassa

on pitk\303\244\303\244n,

maan

virallinenkieli.

jo

Papua-Uudessa-Guineassa

N\303\244yttelij\303\266it\303\244, jotka

puhuttu pitk\303\244\303\244n

elokuvassa

n\303\244htiin,

Elokuvassa

n\303\244htvi\303\244 n\303\244yttelij\303\266it\303\244 ohjattiin

K\303\244til\303\266, joka

oli

Synnytykseen

h\303\244lytetty

Huomaa

seuraavat

Puhuttu

kieli

Kieli, iota

kieli.

ammattitaitoisesti.

ammattitaitoisesti.

k\303\244til\303\266 oli lomalla.

passiivipartisiipit:

vaieta.

voi

(Partisiippi

on

jo aiemmin

ja puhutaan

T\303\244m\303\244 talo

virallinen

voi vaieta.

puhutaan,

T\303\244m\303\244 talo

maan

oli lomalla.

synnytykseen,

h\303\244lytetty

ohjattiin

pisin on

tok

menneess\303\244

on asuttu, on sellainen,

koska

muodossa,

se tarkoittaa,

ett\303\244kielt\303\244 on

puhuttu

edelleenkin!)

mutta tuo

viereinen talo on autio.

iossa asutaan...

koska muodossa, (Partisiippi on menneess\303\244 jo aiemmin ja asutaan edelleenkin!)

T\303\244m\303\244 talo

on asuttava,

sill\303\244 se

T\303\244m\303\244 talo

on sellainen,

iossa voi asua.

on

se tarkoittaa,

kunnossa. hyv\303\244ss\303\244

ett\303\244 talossa

on

asuttu

Passiivipartisiippienmuodostus: Partisiippien

ja -tu

-tava

tunnukset

ja muissa

taivutusvartaloon

1. verbityypiss\303\244 yksik\303\266n liitet\303\244\303\244n

verbityypeiss\303\244

perusmuodon

1. persoonan

vartaloon.

(1. infinitiivin)

-(t)tava verbin

yks.

1. persoona

partisiippi

yksikk\303\266

partisiippi

monikko

perusmuoto

1.

esitt\303\244\303\244

2.

n\303\244hd\303\244

esit\303\244/n

(a tai

> e) \303\244

esite/tt\303\244v\303\244

esite/tt\303\244v\303\244t

n\303\244h/t\303\244v\303\244

n\303\244h/t\303\244v\303\244t

3. opiskella

opiskel/tava

opiskel/tavat

4. ohjata

ohja/ttava

ohja/ttavat

5.

h\303\244irit\303\244

h\303\244iri/tt\303\244v\303\244

h\303\244iri/tt\303\244v\303\244t

6.

paeta

pae/ttava

pae/ttavat

-