154 109 13MB
Finnish Pages [583]
JULKAISTAAN VKP(b):n. IX EDUSTAJAKOKOUKSEN JA SNTL.n NEUVOSTOJEN II EDUSTAJAKOKOUKSEN PÄÄTÖKSEN PERUSTEELLA
IX
ESIPUHE
Tämä osa sisältää "Agraarikysymyksen vihkot” — alus tavaa aineistoa teoksia varten, joissa V. I. Lenin eritteli Länsi-Euroopan maiden, Venäjän ja Amerikan Yhdysval tojen kapitalistista maataloutta, arvosteli agraarikysymyksessä esiintyneitä porvarillisia ja pikkuporvarillisia teo rioita, reformismia ja revisionismia. Tämän osan sisältämät aineistot käsittävät vuosien 1900 ja 1916 välisen kauden. Uusissa olosuhteissa, jolloin kapi talismi siirtyi korkeimpaan ja viimeiseen kehitysvaihee seensa, imperialismin vaiheeseen, Lenin kiinnittää suurta huomiota proletariaatin vallankumouksellisen puolueen agraariohjelman ja agraaripolitiikan kehittelyyn ja perus teluun sekä marxilaisen agraariteorian edelleen kehittämi seen, t.s. niiden kysymysten kehittelyyn, jotka koskevat maaseudun luokkia ja luokkataistelua, proletariaatin johta maa työväenluokan ja talonpoikaisten liittoa ja näiden yhteistä taistelua tilanherroja ja kapitalisteja vastaan demokratian ja sosialismin puolesta. Vallankumouksen kohtalo riippui siitä, kenen mukana lähtee kulkemaan talonpoikaisto, joka käsittää monissa Euroopan maissa valta osan tai huomattavan osan väestöstä. Talonpoikaisten saamiseksi proletariaatin liittolaiseksi lähestyvässä val lankumouksessa oli paljastettava lopullisesti vihollis-
X
ESIPUHE
puolueet, jotka pyrkivät saamaan talonpoikaisten johdettavakseen, ja näiden puolueiden ideologit. Uudella aikakaudella nämä kysymykset kävivät erittäin ajankohtaisiksi ja merkitykseltään kansainvälisiksi. Juuri sen vuoksi porvarilliset taloustieteilijät, reformistit ja revisionistit hyökkäilivät yhä kiivaammin marxilaisuutta vastaan. Marxilaisuutta arvostelivat porvariston apologeetat, pikkuporvarillisten puolueiden ideologit sekä sosialide mokratian riveissä olleet opportunistit. Kaikki he kiistivät Marxin maankorkoteorian, maanviljelystuotannon keskit tymisen lain sekä suurtuotannon etuisuudet pientuotantoon verrattuna ja väittivät, että maatalous kehittyy muka eri koisten lakien mukaan ja että siinä vaikuttaa vääjäämätön ”maan vähenevän hedelmällisyyden laki”. He olivat sillä kannalla, että ratkaiseva merkitys maanviljelyksessä on valtoimilla luonnonvoimilla eikä ihmisen työllä ja työväli neillä. Tosiasioita ja tilastotietoja väärentämällä "Marxin arvostelijat” yrittivät todistella pienen talonpoikaistalouden "vankkuutta” ja sen paremmuuksia kapitalistiseen suurtuotantoon verrattuna. V. I. Leninin historiallinen ansio agraarikysymyksen kehittelemisessä on se, että hän suojasi Marxin vallanku mouksellisen opin "arvostelijain” hyökkäyksiltä ja kehitti tätä oppia edelleen uusia historiallisia olosuhteita vastaa vasti luodessaan uudentyyppisen proletaarisen vallanku mouspuolueen ohjelmaa, strategiaa ja taktiikkaa, todisti mahdolliseksi ja välttämättömäksi proletariaatin johtaman työväenluokan ja talonpoikaisten liiton vallankumouksen eri vaiheissa ja osoitti, miten se saadaan aikaan. Agraarikysymyksen teoreettisella kehittelyllä oli varsin suuri merkitys määriteltäessä työväenluokan ja erilaisten talonpoikaisryhmien oikeita keskinäisiä suhteita vallanku moustaistelun kehitysprosessissa. Talonpoikaisto jakautuu kapitalismin aikana erilaisiin etujensa kannalta toisistaan eriäviin ja vastakkaisiin luokkaryhmiin, jolloin keskivarak kaan talonpoikaiston "poishuuhtoutumisen” kustannuk sella toiseen kohtioon erottuu määrällisesti vähälukuinen, mutta taloudellisesti voimakas huippukerros, varakas kula-
ESIPUHE
XI
kisto ja toiseen kohtioon maalaisköyhälistön, maaseudun proletaarien ja puoliproletaarien joukot. Lenin osoittaa, että talonpoika, pien-tavarantuottaja, on luonteeltaan kak sinainen, että sen taloudelliset ja poliittiset edut ovat kak sinaiset: toisaalta ne ovat sellaisen työtätekevän talonpojan perusetuja, joka kärsii tilanherran ja kulakin harjoittamas ta riistosta, mikä pakottaa hänet hakemaan tukea ja apua proletariaatilta, ja toisaalta yksityisomistajatalonpojan etu ja, minkä vuoksi häntä vetää porvariston puoleen ja hän on poliittisesti epävakaa ja horjuu työväenluokan ja porvaris ton välillä. Lenin korostaa työväenluokan ja talonpoikais ten sellaisen liiton välttämättömyyttä, jossa proletariaatti esittää johtajan osaa ja joka auttaa proletariaatin dikta tuurin pystyttämistä ja sosialismin rakentamista työläisten ja talonpoikain yhteisin ponnistuksin.
*
JjC
Иг
Tämän osan ensimmäinen jakso sisältää agraarikysymystä käsittelevien Leninin teosten jäsennyksiä ja konsep teja. Ensi sijalla niiden joukossa on ”Agraarikysymys ja 'Marxin arvostelijat’ ” teoksen (ks. Teokset, 5. ja 13. osa) alustava aineisto. Tässä osassa julkaistuista kyseisen teoksen lukuisista jäsennyksistä nähdään havainnollisesti, kuinka Lenin hahmottelee peruslinjan ja konkreettiset kysy mykset ryhtyessään arvostelemaan porvarillisia reformis tisia teorioita ja revisionismia. Niissä on esitetty ohjelma, jonka mukaan Lenin muokkasi lukuisista alkulähteistä ottamansa välttämättömän todenperäisen aineiston kumo takseen paljon puhuttua "maan vähenevän hedelmällisyy den lakia” koskevat "Marxin arvostelijain” perustelut, malthusilaiset katsomukset työtätekevien onnettomuuksien syistä, näiden hyökkäilyt Marxin maankorkoteoriaa vas taan j.n.e. Kootessaan aineistoa "Agraarikysymys ja 'Marxin arvos telijat’ ” nimistä teostaan sekä agraarikysymystä koskevia
XII
ESIPUHE
luentojaan ja referaattejaan varten Lenin tutki tarkoin tä r keimpiä lähdeaineistoja ja monia erikoistutkielmia; hän käytti laajasti hyväkseen Euroopan maiden agraaritilastotietoja perustellakseen marxilaisen agraariteorian paikkan sapitäväksi. Hän tarkasti ja eritteli valtavan määrän tilas toaineistoa, teki siitä yleistäviä yhteenvetoja ja taulukoita, jotka paljastavat vakuuttavasti numeroin taloudellisten prosessien syvälliset syyt, niiden olemuksen ja yhteiskun nallisen merkityksen. Leninin suorittama agraaritilastoaineistojen erittely osoittaa havainnollisesti, kuinka ääret tömän suuri merkitys tilastotiedoilla on taloudellisten lakien tiedostamisessa, kapitalistisen yhteiskunnan risti riitojen paljastamisessa sekä kapitalismin ja sen apologeettojen tieteellisessä arvostelussa. Osan ensimmäisessä jaksossa julkaistut asiakirjat osoittavat Leninin teoreettisten tutkimusten ja hänen suo rittamansa marxilaisen agraariteorian kehittelyn liittyvän välittömästi työväenluokan käytännölliseen vallankumoustaisteluun. Tässä osassa julkaistut aineistot, jotka Lenin kokosi "Marxilaisia mielipiteitä agraarikysymyksestä Euroopassa ja Venäjällä” aiheisia luentojaan ja "Sosialistivallan kumouksellisten ja sosialidemokraattien agraariohjelma” aiheista referaattiaan varten, kuvastavat tärkeää vaihetta taistelussa, mitä Lenin kävi sosialistivallankumouksellisten pikkuporvarillista puoluetta ja sosialidemokratian riveissä olleita opportunisteja vastaan Venäjän marxilaisen työväenpuolueen todella vallankumouksellisen agraariohjelman ja taktiikan määrittelyn ja perustelun puo lesta. Venäjä oli siihen aikaan porvarillis-demokraattisen vallankumouksen kynnyksellä. Kapitalismi oli Venäjällä kehittynyt imperialismiksi oloissa, jolloin maan talouselä mässä ja koko valtiojärjestelmässä oli säilynyt huomatta vasti maaorjuuden jäänteitä. Esikapitalististen suhteiden perusjäänteenä taloudessa oli tilanherrain maanomistus; maaorjuuden jäänteiden pauloittamaa oli niin ikään talon poikain osuusmaanhallinta, joka oli mukautettu työllämak-
ESIPUHE
XIII
sujärjestelmään pohjautuvaan tilanherrain talouden hoi toon. Maaorjuuden jäänteet jarruttivat tuotantovoimien kehitystä sekä Venäjän teollisuudessa että maataloudessa, jätättivät Venäjää yhä enemmän jälkeen teknillisessä ja taloudellisessa suhteessa Lännen kehittyneimmistä kapita listimaista ja olivat työväenluokan ja talonpoikaisten orjuuttavien riistomuotojen säilymisen pohja. Sen vuoksi agraarikysymys oli Venäjän porvarillis-demokraattisen vallankumouksen perusta ja määräsi tämän vallankumouk sen erikoisuuden. Lenin korosti erikoisesti teorian merkitystä puolueen ohjelman laatimisessa: "Jotta voitaisiin verrata ohjelmia ja antaa niistä arvio, täytyy tarkastella periaatteita ja teo riaa, joista ohjelma juontuu” (tämä osa, s. 28). Talonpoikaistalouden taloudellisen olemuksen teoreettinen erittely soi Leninille mahdollisuuden määritellä oikein, mitkä pro letariaatin ja eri talonpoikaiskerrosten luokkaedut ovat porvarillis-demokraattisessa vallankumouksessa yhteneväisiä ja mitkä eriäviä, sekä viitoittaa politiikan talonpoikaiston suhteen. Porvarillis-demokraattisen vallankumouksen kau den agraariohjelman perustehtävänä oli määrittää vaati mukset, joiden tarkoituksena oli saada talonpoikaisto proletariaatin liittolaiseksi taistelussa tsaarivaltaa ja tilan herroja vastaan. "Meidän agraariohjelmamme ajatus: Venä jän proletariaatin (maaseudun proletariaatin siinä luvussa) täytyy tukea talonpoikaistoa taistelussa maaorjuutta vastaan” (tämä osa, s. 38). Lenin arvosteli murhaa vasti sosialistivallankumouksellisten (eserrien) agraarionjelmaa ja todisti kumoamattomasti, kuinka periaatteettomuus ja eklektisismi teoriassa johtivat eserrät siihen, että he sivuuttivat taantumuksellisten tapaan vaitiololla tuon kauden historialliset tehtävät — maaorjuuden jäänteiden hävittämisen, kiistivät talonpoikaiston luokka jakautumisen ja luokkataistelun maaseudulla, laativat erilaisia "maan sosialisointi”- ja ”tasanjako”-luonnoksia j.n.e. Samalla kun Lenin kohdisti arvostelunsa kärjen eserriä vastaan, hän paljasti P. P. Maslovin, A. S. Martynovin, D. B. Rjazanovin ja muiden tulevien menshevikkien marxi-
XIV
ESIPUHE
laisvastaiset katsomukset Venäjän maataloutta ja talonpoikaistoa koskevassa kysymyksessä: nämä väittivät, ettei talonpoikaisto voi esittää vallankumouksellista osaa, ja pitivät sitä kauttaaltaan taantumuksellisena joukkona. Toi sin kuin menshevikit Lenin korosti, että narodnikkilaisuus oli luonteeltaan kaksinaista, siinä oli demokraattinen puoli, joka edellytti taistelua maaorjuuden jäänteitä vastaan, ja utooppinen taantumuksellinen puoli, joka kuvasti pikku porvarin pyrkimyksiä ikuistaa pientaloutensa. Samassa yhteydessä Lenin sanoi, että narodnikkilaisuuden historial lista merkitystä arvioitaessa on otettava varteen sen kum matkin puolet. Ensimmäinen jakso päättyy "Talonpoikaisto ja sosiali demokratia” kirjoituksen kahteen jäsennykseen (ks. tätä osaa, ss. 46—48). Nämä jäsennykset antavat perusteen olettaa, että Lenin aikoi kirjoittaa tästä aiheesta erikoisen teoksen tehdäkseen siinä yhteenvedon agraarisuhteiden tutkimuksen tuloksista ja ulkomaiden sosialististen puo lueiden kokemuksesta agraariohjelmien laadinnassa sekä perustellakseen politiikkaa, jota VSDTP noudatti talonpoi kaisten suhteen. Lenin mainitsee niissä tarkkanäköisesti "agraarikysymyksen käytännöllisestä merkityksestä toden näköisessä lähitulevaisuudessa” (tämä osa, s. 48), osoittaa Venäjän maaseudun luokkasuhteiden erikoisuudet ja sen, että maaseudun proletariaatin on taisteltava rintaman kah della sivustalla: toisaalta tilanherroja ja maaorjuuden jäänteitä ja toisaalta porvaristoa vastaan. Lenin esittää ne johtavat periaatteet, joiden mukaan marxilaisen puo lueen tulee orientoitua maaseudulla, missä luokkataistelua käydään mutkikkaassa tilanteessa: "Yhdessä talonpoikaisporvariston kanssa tilanherroja vastaan. Yhdessä kaupun gin proletariaatin kanssa talonpoikaisporvaristoa vastaan” (tämä osa, s. 46). Tämän osan toisessa jaksossa kuvastuu, kuinka on käsitelty kriitillisesti sitä laajaa tosiasia- ja tilasto aineistoa, jota on esitetty agraarikysymystä koskevassa porvarillisessa ja pikkuporvarillisessa kirjallisuudessa ja virallisissa tietolähteissä. Erittäin mielenkiintoisia ovat
ESIPUHE
XV
aineistot, jotka on omistettu useissa Euroopan maissa toi mitettujen maatalouden ja eritoten talonpoikaistalouden tilaa koskevien erikoisten tilastotiedustelujen tulosten erit telylle ja muokkaukselle. Leninin laatimat jäsennykset, konseptit ja muistiinpanot ovat loistava näyte agraarisuhteiden todella tieteellisestä erittelystä, marxilaisen metodin soveltamisesta yhteiskun tataloudellisten tilastotietojen muokkaukseen ja porvaril listen tietolähteiden ja kirjallisuuden kriitillisestä hyväksi käytöstä. Lenin kumosi porvarillisten taloustieteilijäin, reformistien ja revisionistien väitteet ja todisti vakuutta vasti todenperäisten tietojen perusteella, että kapitalisti nen suurtuotanto on maataloudessakin tuottoisampaa kuin pientuotanto ja että se syrjäyttää väistämättömästi vii meksi mainitun; että suurpääoma pakkoluovuttaa talonpoi kaisen pientalouden ja työtätekevä talonpoikaisto joutuu taloudelliseen häviöön ja proletarisoituu. Sellainen on maatalouden kapitalistisen kehityksen yleinen lainmukai suus, samalla kun sen ilmenemismuodot eri maissa ovat erilaiset. S. Bulgakovin, E. Davidin, M. Hechtin, F. Hertzin ja K. Klawkin teoksia koskevissa arvostelevissa huomautuk sissaan Lenin kumoaa porvarilliset reformistiset teoriat, jotka ylistivät pientaloutta maanviljelyksessä ja sen "pa remmuutta” suurtuotantoon verrattuna. Hän paljastaa ne porvarillisten ja pikkuporvarillisten taloustieteilijäin käyt tämät menetelmät, joiden avulla suurtalouksien tuloja kei notekoisesti alennetaan ja pientalouksien tuloja korote taan. Sellaisten valheellisten ylistysten vastapainoksi, että pientalonpojan ahkeruuden ja taloudellisuuden, säästäväi syyden ja kestävyyden ansiosta pientalous on muka "elin kykyistä”, Lenin osoittaa, että pientaloutta maanviljelyk sessä pitää pystyssä pienviljelijän ylenmääräinen rasit tava työnteko ja aliravitsemus, hänen elinvoimiensa jatkuva ryöstökulutus, karjakannan huononeminen ja maan tuottovoiman ryöstökäyttö. Erittäin ankarasti Lenin arvostelee reformisteja ja revi sionisteja, jotka "höynäyttävät muita sanoen olevansa
XVI
ESIPUHE
sosialisteja” ja kaunistelevat kapitalistista todellisuutta ahkerammin kuin porvarilliset tusina-apologeetat. Lenin erittelee yksityiskohtaisesti E. Davidin kirjaa "Sosialismi ja maatalous” — agraarikysymystä käsittelevää revisionismin tärkeintä teosta — ja osoittaa, että se on kokoelma "sosialistisilla” fraaseilla verhottuja porvarillisia ennak koluuloja ja porvariston valheita. Samanaikaisesti Lenin poimii ja tutkii perin pohjin por varillisista lähteistä ja kirjallisuudesta löytämänsä tie teellisessä suhteessa kelvollisen tosiasia-aineiston sekä oikeat havainnot ja johtopäätökset. Lenin kirjoittaa muis tiin O. Pringsheimin artikkelista huomautuksen, että "ny kyaikaista maataloudellista suurtuotantoa pitää verrata manufaktuuriin (siinä mielessä, missä Marx sen käsittää)” (tämä osa, s. 87), ja sitten esittää sen teoksissaan monta kertaa (ks. Teokset, 5. osa, s. 131 ja 22. osa, s. 89) . F. Mauricen "Maanviljelys ja sosiaalinen kysymys. Ranskan maanviljelys- ja agraariolot” kirjan johdosta Lenin tekee tällaisen huomautuksen: "Tekijällä on kerrassaan typeriä mitä primitiivisimpiä anarkistisia ajatuksia. On joitakuita mielenkiintoisia asiallisia huomautuksia” (tämä osa, s. 153). Lenin kiinnittää erikoista huomiota Tanskan agraarijärjestelmää valaisevien tilastotietojen erittelyyn, sillä kapitalismin apologeetat kuvasivat Tanskan talonpoikai sen pientuotannon ”ihanne”-maaksi. Lenin paljastaa por varillisten taloustieteilijöiden ja revisionistien väärennysmenetelmät ja näyttää, että agraarijärjestelmä tuossa maassa on luonteeltaan kapitalistinen. Porvarillinen poliit tinen taloustiede ja revisionistit hämäävät sen perustosiasian, että valtaosa maista ja karjasta on Tanskassa kapitalistisesti talouttaan hoitavien maanomistajain hallussa (ks. tätä osaa, ss. 209 ja 378—384). "Tanskan maatalou den perustana on suuri ja keskisuuri kapitalistinen m aan viljelys”, Lenin kirjoittaa. "Puheet ’talonpoikaismaasta’ ja ’pienviljelyksestä’ ovat pelkkää porvarillista apologetiikkaa ja tosiasiain vääristelyä, jota kaikenlaiset tittelöidyt ja tittelöimättömät pääoman ideologit harjoittavat”
ESIPUHE
XVII
(Teokset, 13. osa, s. 184). Lenin ruoskii "sosialisteja”, jot ka hämäävät tuotannon keskittymisen ja sen, että suurtuo tanto syrjäyttää pientuotantoa, ja ovat vaiti siitä tosi asiasta, että Tanskan maatalouden kapitalistinen kukois tus pohjautuu maalaisväestön joukoittaiseeti proletarisoitumiseen. Osan kolmas jakso käsittää Euroopan ja USA:n kapi talistista maataloutta koskevaa tutkimusaineistoa vuosilta 1910—1916, m.m. aineistot, jotka liittyvät kirjaan "Uusia tietoja kapitalismin kehityslaeista maanviljelyksessä. I vihko. Kapitalismi ja maanviljelys Amerikan Yhdysval loissa”. Tässä teoksessa korostetaan, että USA "uusimman kapi talismin edistyneimpänä maana” on erittäin mielenkiin toinen maatalouden yhteiskunnallisen ja taloudellisen ra kenteen sekä nykyaikaisen kapitalismin oloissa tapahtu van maatalouden kehityksen muotojen ja lakien tutkimisen kannalta. "Amerikassa maatalouskapitalismi on puhtaam paa, työnjako puhtaampaa; vähemmän yhteyksiä keski aikaan, maahan kiinnitettyihin työläisiin; maankorko pai naa vähemmän; kaupallisen ja luontoistaloudellisen maan viljelyksen sekaantuminen toisiinsa vähäisempää” (tämä osa, s. 424). Tärkeää on niin ikään se, että USA on maa, jossa kapitalistinen maanviljelys on mittasuhteiltaan laa jinta ja suhteiltaan moninaisinta, vivahteiltaan ja muodoil taan rikkainta. Todellista asiaintilaa väärentäen porvarilliset taloustie teilijät, reformistit ja revisionistit yrittävät kuvata USA:n farmaritalouden maanviljelyksen ”ei-kapitalistisen kehi tyksen” mallinäytteeksi, siis sellaisen maanviljelyksen, jossa "omaan työhön perustuva pienviljelys” muka syr jäyttää suurtuotantoa, suurin osa farmeista on "omaan työhön perustuvia talouksia” j.n.e. Niitä yleisiä por varillisia katsomuksia, että maanviljelys kehittyy kapita listisessa yhteiskunnassa ei-kapitalistista tietä, edusti tyy pillisesti N. Gimmer, joka esitti nämä katsomuksensa USA:n vuoden 1910 väenlaskennan yhteenvetoja käsittele vässä artikkelissaan. "Gimmer porvarillisten katsomusten l*
XVIII
ESIPUHE
kiteytymänä. Hänen lyhyt artikkelinsa on t ä s s ä s u h t e e s s a nidoksien veroinen”, Lenin huomauttaa (tämä osa, s. 412). Johtopäätöksiä tehdessään marxilaisuuden vastustajat "nyhtäisevät erillisiä tosiasioita ja yksityisseikkoja, erillisiä numeroita ja pikkutietoja erilleen poliit tisten ja taloudellisten suhteiden yleisestä yhteydestä”. Amerikan tilaston yleisiin tietoihin nojautuen Lenin luo "kuvan kapitalismista Amerikan maanviljelyksessä koko naisuudessaan” (Teokset, 22. osa, s. 7). Porvarillinen tilastotiede, Lenin huomauttaa, kokoaa maataloustiedusteluja toimittamalla runsaasti aineistoa, mutta tämä kutakin erillistä taloutta koskevien tieto jen "runsauden ja täydellisyyden puolesta erinomainen” aineisto menettää arvonsa ja menee pilalle, muuttuu aivan kelvottomaksi väärän yhdistelyn ja ryhmittelyn vuoksi ja lopputuloksena on tolkuttomia numerosarakkeita, tilastol lista "numerokonstailua” . Lenin muokkaa itsenäisesti yleisiä maataloudellisia tilastotietoja ja laatii taulukoita talouksien tieteellisiä ryhmittelyperiaatteita vastaavasti. Erinomaisena mallinäytteenä yhteiskuntataloudellisen tilastoinnin käyttämi sestä eräänä sosiaalisen tiedostamisen välineenä on Leni nin laatima yhteenvetotaulukko (ks. tätä osaa, ss. 444— 445). Vertaamalla ja rinnastamalla keskenään kolmea eri farmiryhmää — tulojen, s.o. farmeilla tuotettavan tuot teen arvon, maan määrän ja tuotannon erikoisalan (tär keimmän tulolähteen) kannalta — hän osoittaa kapitalis min ristiriidat ja kehityssuunnan USA:n maanviljelyk sessä. Leninin tekemä laajan faktillisen agraaritilastoaineiston ja yleisten tietojen analyysi todistaa kumoamattomasti USA:n maatalouden kehittyvän kapitalismin tietä. Siitä ovat todisteena palkkatyön käytön kauttaaltainen lisääntyminen, palkkatyöläisten osuuden suureneminen, itsenäisten yrittäjäin määrällinen väheneminen, keskiryh mien poishuuhtoutuminen ja äärimmäisten ryhmien voi mistuminen, kun otetaan huomioon farmien kokonaismäärä sekä kapitalististen suurtalouksien kasvu ja pientalouksien
ESIPUHE
XIX
syrjäyttäminen. Kapitalismin kasvun teinä USA:n maanvil jelyksessä, Lenin kirjoittaa, on sekä maa-alaltaan suurien talouksien joudutettu kehittäminen laajaperäisen m aan viljelyksen seuduilla että tuotannon mittasuhteiden puo lesta suurempien kapitalististen talouksien perustaminen pienemmillä maapalstoilla voimaperäisen maanviljelyk sen seuduilla. Maataloudessa tehostuu tuotannon kes kittyminen ja pienfarmareiden pakkoluovutus ja syrjäyttä m inen— omistajien prosentuaalinen määrä farmarien joukossa pienenee. Lenin osoittaa kirjassaan, kuinka kurja on pienfarma reiden ja vuokraviljelijöiden, eritoten neekerien asema, joita sorretaan häikäilemättömästi ja katalasti. "Kuo reensa sulkeutuneisuus, luutuneisuus, raittiin ilman puute, jonkinlainen 'vapautettujen’ neekerien vankila — sellai nen on Amerikan etelä" (Teokset, 22. osa, s. 15). Samalla Lenin panee merkille, että Amerikan neekerien taloudel linen asema muistuttaa hämmästyttävästi entisten tilanherrain talonpoikien asemaa Venäjän keskisellä maanviljelysseudulla. Muuan USA:n pienfarmareiden taloudelliseen häviöön joutumisen osoittimia on kiinnitettyjen farmien määrän lisääntyminen, mikä "merkitsee... sitä, että niiden hallinta siirtyy tosiasiallisesti pääoman käsiin”. Finanssipääoman kynsiin jouduttuaan suurin osa farmareista köyhtyy vielä enemmän. "Ken pitää käsissään pankkeja, hän pitää välit tömästi käsissään kolmasosaa koko Amerikan farmeista ja välillisesti hän hallitsee koko farmimassaa” (sama, ss. 82 ja 89). Lenin tutki maatalouden kapitalistisen kehityksen ylei siä lainmukaisuuksia ja erikoisuuksia, joita niiden ilme nemisessä on eri maissa, ja valaisi kaiken sen perusteella syvällisesti ja kaikinpuolisesti, kuinka suurtuotanto syr jäyttää pientuotantoa. Tähän monimutkaiseen ja kivulliseen prosessiin sisältyy paitsi suurpääoman suorittama työtätekevien talonpoikien ja farmareiden välitön pakkoluovutus myös "pienviljelijäin taloudelliseen häviöön jou tuminen, heidän taloutensa aseman huononeminen, mikä
XX
ESIPUHE
voi jatkua vuosia ja vuosikymmeniä” (sama, s. 60) ja ilmenee ylivoimaisena työntekona ja ravinnon huonone misena, rasittavana velkataakkana, maanmuokkauksen ja karjan ruokinnan huononemisena, pientalouden teknilli sen kehityksen pysähtymisenä j.n.e. Ajasta, jolloin Lenin teki analyysin Euroopan ja USA:n kapitalistisesta maataloudesta, on kulunut vuosikymme niä. Kapitalististen maiden maataloudessa on tapahtunut näiden vuosien mittaan huomattavia muutoksia. Kapitalis min objektiiviset kehityslait ovat kuitenkin pysyneet järk kymättöminä. Kapitalistisen maatalouden kehitys todistaa täydellisesti ja kokonaan oikeaksi ja elinvoimaiseksi marxilais-leniniläisen agraariteorian sekä maaseudun luok kien ja luokkataistelun luonnehdinnan. Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen ohjelmassa korostetaan, että kapitalististen maiden maataloutta luonnehtii porvarilli selle järjestelmälle ominaisten ristiriitojen jatkuva syve neminen— tuotannon tehostuva keskittyminen, pien viljelijäin, talonpoikain ja farmareiden, pakkoluovutuksen voimistuminen. Monopolit ovat vallanneet maataloudessa hallitsevat asemat. Miljoonia farmareita ja talonpoikia joutuu taloudelliseen häviöön ja heitä häädetään mail taan. Vuosikymmeninä, jotka ovat kuluneet ajasta, jolloin Lenin teki analyysinsa, maataloustuotannon koneistami sessa on tapahtunut suuria muutoksia. Samalla kun kone kohottaa ihmistyön tuottavuutta, se johtaa niin kuin Marxin ja Leninin aikoinakin ristiriitojen jatkuvaan syve nemiseen kapitalistisessa maataloudessa. Kapitalististen suurtalouksien tuotannon koneistamista seuraa tehostettu työn voimaperäistäminen, työolojen huo noneminen, palkkatyöläisten syrjäyttäminen ja työttö myyden lisääntyminen. Samalla joutuu taloudelliseen häviöön yhä enemmän talonpoikain pientalouksia ja farma reita, jotka eivät pysty hankkimaan ja käyttämään järki peräisesti nykyaikaisia koneita ja joita painaa velka- ja verotaakka; suurtalouksien syrjäyttämistä pienistä ja kes kisuurista farmareista tulee vuokraajia tai palkkatyöläi
ESIPUHE
XXI
siä: osattomia vuokraajafarmareita häädetään mailta. Sitä todistavat USAissa, Kanadassa, Hanskassa, Sak san Liittotasavallassa ja muissa kapitalistisissa maissa toimitettujen maataloustiedustelujen yleiset tilastotie dot. Vastoin reaalista todellisuutta nykyajan porvarillinen poliittinen taloustiede sekä kaikenkarvaiset reformistit ja revisionistit toistelevat kuitenkin erilaisissa muo doissa niitä marxismin-leninismin jo aikoja sitten torju mia ja elämän kumoamia teorioita, joiden mukaan pieni talonpoikaistalous on kapitalismin aikana "vankkaa” ja sillä on "paremmuuksia” suurtalouteen verrattuna ja joi den mukaan työtätekevien talonpoikien turvattu toimeen tulo on mahdollinen kapitalismin aikana. Nykyajan reformistit ja revisionistit yrittävät herättää henkiin vanhoja oppeja osuustoiminnan avulla tapahtu vasta "maanviljelyksen ei-kapitalistisesta kehityksestä”. Porvariston ja sen "sosialististen” apureiden ylistämät tuotteiden myyntiosuuskunnat eivät kuitenkaan pelasta pienviljelijöitä puutteelta eivätkä häviöön joutumiselta. Nykypäivien todellisuus vahvistaa täydellisesti paikkansa pitäväksi analyysin, jonka Lenin teki osuustoiminnasta kapitalistisessa yhteiskunnassa. Monien kapitalististen mai den meijeriosuuskuntia valaisevan konkreettisen aineis ton pohjalla Lenin näytti, että osuuskunnat yhdistävät pääasiallisesti suuria (kapitalistisia) talouksia, mutta pienviljelijöistä kuuluu osuuskuntiin aivan mitätön vähem mistö (ks. tätä osaa, ss. 191, 193—194). Nykyäänkin kapi talistimaissa pankkien ja monopolien määräysvaltaan alistettua osuustoimintaa käyttävät hyväkseen etupäässä kapitalistiset taloudet eivätkä pienviljelijät. Arvostelulla, jonka Lenin antoi porvarillisista refor mistisista ja revisionistisista katsomuksista agraarikysymyksessä, on aktuaalinen merkitys nykyäänkin loistavana näytteenä puoluekantaisuudesta tieteessä, leppymättömästä taistelusta vihollismielistä ideologiaa vastaan, por variston puolustusta, nykyajan reformismia ja revisionis-
XXII
ESIPUHE
mia vastaan. Kapitalismin yleisen kriisin ja luokkaristi riitojen jatkuvan kärjistymisen kaudella porvaristo ja sen ideologit tehostavat taisteluaan saadakseen talonpoikais ten puolelleen käyttäen menetelminään sosiaalista dema gogiaa, luokkaetujen sopusoinnun reformistista propagointia ja lupaillen pientalonpoikaistolle, että sen asema paranee kapitalismin säilyessä. Leninin agraarikysymyksestä antamat ohjelmaluontoiset ohjeet auttavat kapita listi- ja siirtomaiden kommunistisia ja työväenpuolueita ratkaisemaan oikein sellaisen tärkeän kysymyksen kuin on työväenluokan suhde talonpoikaistoon liittolaisena vallan kumoustaistelussa, jota työväenluokka käy kapitalismia ja kolonialismia vastaan demokratian ja sosialismin puo lesta. Päinvastoin kuin porvarilliset neuvonantajat, jotka kyl vävät pientalonpoikien keskuuteen harhakäsityksiä, että hyvinvoinnin saavuttaminen on mahdollista kapitalismin aikana, Lenin korosti, että marxilaisten arvio talonpoi kaisten todellisesta asemasta kapitalistimaissa "johtaa kiertämättä siihen, että tunnustetaan pientalonpoikaiston aseman ulospääsemättömyys ja toivottomuus (toivotto m uus— jos se jää ulkopuolelle proletariaatin vallanku mouksellisesta taistelusta koko kapitalistista järjestelmää vastaan)” (Teokset, 5. osa, s. 180). Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden histo riallisen esimerkin pohjalla koko maailman talonpojat vakuuttuvat maaseudun sosialistisen kehitystien parem muudesta sekä siitä, että vain todella kansan vallan pys tyttäminen ja tuotannollinen osuustoiminta kykenevät pelastamaan talonpojat kurjuudelta ja riistolta ja luo maan olosuhteet, joissa he voivat elää vauraasti ja kult tuurisesti. Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden kokemus on kumonnut lopullisesti pääoman palvelijoiden "teorian”, että talonpoikaisto on muka juurta myöten sosialismia vastaan. Käytännössä on todistettu paikkansa-! pitäväksi se marxismin-leninismin teesi, että talonpoikais-1 talouden menestyksellinen muuttaminen sosialistiseksi ja työtätekevän talonpoikaisten mukaan saaminen sosialis^
ESIPUHE
XXIII
min ja kommunismin rakentamiseen on välttämätöntä ja mahdollista. •j»
*
Perusosa tämän osan sisältämistä aineistoista jul kaistiin ensimmäisen kerran XIX, XXXI ja XXXII Leninkokoelmassa vuosina 1932—1938. Ensimmäisen kerran julkaistaan seitsemän asiakirjaa: Muistiinpanoja E. Seignourefn kirjasta "Esseitä yhteiskunta- ja agraaritaloudesta”, "Ranskan maataloustilasto” kirjassa esitettyjen tietojen erittelylle omistettu käsikirjoitus, huomautuksia G. Fischerin teoksesta "Koneiden sosiaalinen merkitys maataloudessa”, "Käsi- ja konetyö” kirjaa erittelevä käsi kirjoitus, huomautuksia E. Joniin kirjasta "Sähkömoot tori maataloudessa” y.m. Osassa on säilytetty Leninin käsikirjoituksen eri koisuudet: aineiston sijainti, reunaviivoitukset ja allevii vaukset tekstin sisällä. Viimeksi mainitut on osoitettu käyttämällä eri kirjasinlajeja: yhdellä viivalla alleviiva tut kohdat on painettu kursiivilla; kahdella — h a r v e n n e t u l l a k u r s i i v i l l a ; kolmella — puolilihavalla; neljällä — h a r v e n n e t u l l a p u o l i l i h a v a l l a ; aal toviivalla —p u o lilih a va lla k u rsiivilla ; kahdella aaltovii valla — h a r v e n n e t u l l a p u o l i l i h a v a l l a k u r siivilla. Tämän laitoksen koko teksti on tarkastettu uudelleen V. I. Leninin käsikirjoitusten ja alkuperäisten lähteiden mukaan. On tarkastettu uudelleen kaikki tilastotiedot; erinäisissä tapauksissa esiintyvät summien, erotusten ja prosentti lukujen epätarkkuudet on jätetty korjaamatta, sillä ne johtuvat siitä, että Lenin on pyöristänyt lukuja tehdessään muistiinpanoja kysymyksessä olevista läh teistä. Tässä osassa on julkaistuja aineistoja koskevissa alahuomautuksissa viitattu V. I. Leninin teoksiin "Agraarikysymys ja 'Marxin arvostelijat” ’ ja "Uusia tietoja kapi
XXIV
ESIPUHE
talismin kehityslaeista maanviljelyksessä”. Ne osoittavat alustavien aineistojen olevan erottamattomassa yhtey dessä Leninin teoksiin ja näyttävät havainnollisesti, mi ten Lenin on käyttänyt näitä aineistoja teoksissaan. NKP:n Keskuskomitean marxismin-lenlnlsmin Instituutti
1
1
A G B A A R I K YS Y M Y S T Ä K Ä S IT T E L E V IE N TEOSTEN JÄSEN N YKSIÄ JA KONSEPTEJA
1 40. osa
3
"AGRAARIKYSYMYS JA ’MARXIN ARVOSTELIJAT’ ” 1 TEOKSEN JÄSENNYKSIÄ ENSIMMÄINEN
VARIANTTI
Ehkä voi ryhmitellä näin: A) Bulgakovin eräitä yleisiä teesejä ja "teorioita” B) Contra-arvostelijain esittämiä asiatietoja M. Hecht * Badenin tilastokysely (Winzerien osalta) ** "Vankka talonpoikaisto” K. Klawki *** "Bäuerliche Zustände” 2 (Hertz****, 15) B audrillart3 Ranskan tilasto. (Souchon ja Maurice) ***** Saksan tilasto ****** (osuuskuntien osalta) Belgia (Vandervelde, Chlapowski *******?). C) Luokkataistelu v a i osuustoiminta? Engelsin vääristely4. Yleiset tiedot isännistä ja työläisistä. Kapitalistinen järjestelmä. Böttger 5. [Bulgakovin suurempi johdonmukaisuus] D) " I s k r a n ” 3. numerossa julkaistu Venäjän agraariohjelma 6. * ** *** **** ***** ****** *******
Ks. tätä osaa, ss. — viininviljelijäin Ks. tätä osaa, ss. Ks. tätä osaa, ss. Ks. tätä osaa, ss. Ks. tätä osaa, ss. Ks. tätä osaa, ss.
96—105. Toim. osalla. Ks. tätä osaa, ss. 160—165. Toim. 118—139. Toim. 74—85. Toim. 150—157. Toim. 172—201. Toim. 158—159. Toim.
4
V.
I.
LENIN
TOINEN VARIANTTI
А Bulgakov maan vähenevän hedelmällisyy den laista. (vrt. Maslov, joka ei ole aivan oikeassa7) А Bulgakov suur- ja pientaloudesta. ((Ad* В?)) Bulgakov osuustoiminnasta ja individualis mista maanviljelyksessä В Badenin tiedot (Hechtin yhteydessä). В Baudrillart... В "Bäuerliche Zustände...." С) ... Böttger... Engelsin ja Marxin vääristely. С) ("Die Bauernfrage” **) "Moritz Hecht". В Osuuskunnat. (Vrt. Saksan maitotalousB) tilastoa) Yleiset tiedot maaseudun työläisistä ja C) maaseudun isännistä. "Iskran” 3. numerossa julkaistu Venä D) jän agraariohjelma. В K. Klavvki. В Ranskalaiset tiedot omistajista ja proleta riaatista maanviljelyksessä. (Ad А?) Sähkö maanviljelyksessä Pringsheim *** Mack 8 Kautsky9 KOLMAS VARIANTTI
ARVOSTELIJAT AGRAARIKYSYMYKSESSA
A)
1. Johdanto. Repeämä ortodoksisessa marxilaisuu dessa (Tshernov № 4, 127 10). I 2. Arvostelijain yleiset "teoreettiset” menetelmät. Bulgakov: law of diminishing returns **** (vrt. Maslov) * — kohtaan. Toim. ** — ” Talonpoikaiskysymys’\ Toim. *** Ks. tätä osaa, ss. 86—89. Toim.
— m aan vähenevän hedelm ällisyyden laki. T o im .
AGRAARIKYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
II
III
В)) IV V
VI VII
VIII
5
3. Bulgakovin kumoaminen hänen itsensä esittä millä tiedoilla. 4. Korkoteoria (vrt. Maslov). 5. Malthusilaisuus: vrt. Irlanti n . 6. Hertz (+ Bulgakov). Maatalouskoneet, suur- ja pientuotanto (Bulgakov_6 * Hertz: j * * ) . Contra Bulgakov I 240 II 115, 133. 7. Hertz. "Kapitalismi-määritelmä” (ja Tshernov) 8. — hypoteekit (ja Tshernov). Vrt. Bulgakov sääs tökassoista II 375. 9. — Engels Amerikasta 12 (Idem Tshernov). Bulgakov II 433 (vrt. I 49) Sähkö maanviljelyksessä (Pringsheim, Mack, K. Kautsky). 10. Tshernov. Kautskyn höyhentäminen (A — 6 Tshernov13). Ibidem Kautsky koronkiskuruudesta, Kautsky proletariaatin tunnusmerkeistä. Voroshilov. 11. Voroshilov N .—onista y.m. ( A— 1 Tshernov13) 12. kapitalismin "muoto ja sisältö” 1. M. Hecht (Blondei M, Hertz, David, Tshernov). 2. K. Klawki (contra Auhagen) (Bulgakov) 3. "Bäuerliche Zustände” (Hertzin ja Bulgakovin sitaatit) 15 4. Badenin tilastokysely. 5. Johtopäätökset " v a n k a s t a t a l o n p o i k a i s t a s t a” (Bulgakov e***. Hertz — S. 6 NB, Hertz 6 ****. Tshernov pikkuporvarillisesta talon poikaisesta. Tshernov № 7, 163; № 10, 240). 6. Baudrillart (Hertz s. 15 y.m., Bulgakov II, 282) 7. Souchon ja Maurice. 8. Ranskan tilasto. (Omaisuus ja travaux agraires *****, vrt. Hertz: "ei mitään proletarisoitumista" S. 59. Patruunat ja työläiset; laitokset, joissa on palkkatyöläisiä.) 9. Saksan tilasto. Latifundiumit. (Vrt. Hertz ja Bulgakov.)
* ** *** **** *****
Ks. tätä osaa, s. Ks. tätä osaa, s. Ks. tätä osaa, s. Ks. tätä osaa, s. _ m aataloustyöt.
65. Toim. 83. Toim. 65. Toim. 83. Toim. Toim.
6
V.
I.
LENIN
9 bis. Saksan tilasto...* (Vrt. Bulgakov II 106.) 10. Saksan tilasto. Maataloustuotannon teollista minen (Bulgakov ja Hertz. S. 88). 11. Saksan tilasto. O s u u s k u n n a t . Vrt. Badenin tiedot Winzerien osalta. IX 12. Belgia. (Vandervelde, Chlapowski.) C ) ) X 1. Yleiset tiedot isännistä ja työläisistä. (K a p i t a l i s t i n e n järjestelmä) 2. Unfug** "talonpoikaiston" suhteen. 3. Engelsin ("Die Bauernfrage”) vääristely. (Hertz, Tshernov.) 4. Bulgakov (johdonmukaisempi). 5. Luokkataistelu v a i osuustoiminta. 6. В ö 11 g e r. D ) ) XI Venäjän agraariohjelma ja ” Iskran” 3. numero. Kysymyksen a s e t t e l u ”1 s k r a s s a". 2a36:n 16 vastaväitteet Perustelut pro ja contra. NELJÄS
VARIANTTI
ARVOSTELIJAT AGRAARIKYSYMYKSESSA
I 1. Johdanto. Agraarikysymys— "repeämä” (ensimmäi sen kerran) ortodoksisessa marxilaisuudessa. (Tshernov № 4, 127; № 5, 2 0 4). 2. Arvostelijain (Bulgakov, Hertz ja Tshernov) yleiset teoreettiset teesit ja mielipiteet. Bulgakov: law of dimitiishing returns (vrt. Maslov). Bulgakovin fraa seja: I, 2, 13, 17, 18, 20, 21 (29—30 erikoisesti), 34, 35, 64 ja monet muut. (Vrt. K. Kautsky Brentanoa vastaan. Bulgakov ei suotta ihannoi Brentanoa. I, 116.) 3. Tämän lain kumoaminen Bulgakovin omilla tiedoilla: Englannissa: I, 242, 260; Saksassa: II, 132—133. Ranskassa II, 211. 4. JCorÄoteoria. (Vrt. Maslov.) Bulgakov I, 92. 105. 111— 1 1 3 . * Eräistä sanoista ei ole saatu selvää. Toitn. ** — Mielivalta. Toitn.
AGRAAR IKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
5. Malthusilaisuus. Bulgakov I, 214, 255. II 41 etc. II 212 (Ranska N В) — vrt. II 159. Erikoisesti II 221 ja seur. 223, 237 ja 233. 249. 2 6 5 NB (ja 261). Irlanti II 351, 384. II 6. Bulgakov + Hertz. Maatalous koneet Bulgakov I, 43—51. Hertz S. 40, 60—65. Taantu muksellinen suhtautuminen maatalouskoneisiin: Hertz, 65; Bulgakov I 51—52; 11 103. Contra koneista. Hertz 36 (Amerikka); 43—44; 15 (latifundiumit), 124 (höyryaura). Bulgakov I 240; II 115, 133. 7. Bulgakov + Hertz. Suur- ja pientuotanto. Bulgakov I 142, 154; II 135; 280 (Vrt. 282— 283). Contra Bulgakov I 239—240. Hertz 52, 81. (Koneet pientalouksissa.) Contra 74 (pientalous > työtä); 89—90 (talon pojan Arbeitsrente*); 91—92 (Nebenerwerb **). Bulgakov II 247 (pientalous omistaa < pääomaa).
7
Bulgakov Hertzistä I 139 ("mainio”) .
Koneet Englannissa: I 252
(Hertz 67: satoi suuden kohoaminen höyryauran käytön seurauksena.) Contra Bulgakov. Englannissa: I 311, 316,318—319. Pien tuotanto >> kärsi. I 333 (Englannis s a — ? ei ole todis tettu niitä (pientalouksia) elinkyvyttömiksi?).
Ranska II 188—189. (Keskisuurien vä heneminen — Bulga kovin verukkeita) II 213 (pientalous "on edellä”??). Irlanti II 359—360. 8. Hertz: "kapitalismi-määritelmä” (S. 10)— ja Tshernov №4, 133. * — tyfillämaksufcorko. Toim. ** — sivuansio. Toim.
V.
8
I.
LENIN
9. Hertz (ja Bulgakov ”Natshalossa”? 17) — hypoteekit. Hertz 24, 26, 28. (T s h e r n o v № 10, 216—217.) Kautskyn vastaus. 10. "Engelsin virhe” (Hertz 31; Tshernov №8, 203). Vrt. Bulgakov I 49 ja II 433 ("naiivius”). Vrt. Sähkö maanviljelyksessä (Pringsheim, Mack, K. Kautsky). III 11. Tshernov — "Kapitalismin muo to ja sisältö": № 6, 209; № 8, 228. 12. Tshernov Venäjän marxilaisis- Marxilaisuuden v ääta: №4, 139; №4, 141; № 8, ristämistä: "Inter238; №10, 213; № 11, 241 ja nationale”: № 5, 35. № 7, 166 (ketkä ovat toverei- Marx maanviljelykta?) Nikolai —onin ja Kablu- sestä №6, 216, 231 kovin ylistelyä: №10, 237. ja monet muut. Engels Belgiasta, №10, 234. Aikakauslehti "Natshalo” I, ss. 7 ja 13. 13. Tshernov. Kautskyn höyhentäminen: "tutustumatta edes Marxiin” (№7, 169)— idem kokoelmassa "Kun niakkaalla paikalla” koronkiskuruudesta, proletariaa tin tunnusmerkeistä. Voroshilov: № 8, 229. (vrt. K. Kautsky.) IV 14. M. H e c h t (Blondel, p. 27, Hertz 68, 79; Tshernov №8, 206. David). 15. K. K l a w k i (Bulgakov I 58). 2 sanaa Auhagenista. Hertz 70 ja Bulgakov I 58. (Vrt. Hertz 66: satoisuus Preussissa ja Etelä-Saksassa.) 16. " B ä u e r l i c h e Z u s t ä n d e " . (Bulgakovin ja Hert zin sitaatit.) V 17. B a d e n i n t i l a s t o k y s e l y (Hertzin viittaukset 68, 79 erikoisesti; ja Bulgakov passim*: erikoisesti II 272). * — eri kohdissa. Toim.
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
9
18. VII Johtopäätökset ”v a n k a s Bulgakov I I 289 ("tata t a l o n p o i k a i s t o s t a” lonpoikaiskammo”) . (Bulgakov II 1 38 NB ja 456), Bulgakov II 176 talonpojan suhteesta työläiseen ("Ranskan talonpoi (Bulgakov II 288; Hertz 4—15; kaista on jakautu 9. Hertz, 6 (1—2 palkkatyöläis nut proletariaatiksi ja omistajiksi”) tä) ja 5. Tshernov №7, 163 Bulgakov II 118 ("pikkuporvarillista”); №10, ("vankat talonpojat 240 (talonpoika = työmies)). + koneita eniten käyttävät suurtalon pojat”). VI 19. B a u d r i l l a r t (Hertz, 15 ja Souchon pien- ja seuraavat, 5 6—5 8; Bulgakov II suurtalouden vält tämättömyydestä . 282). Vrt. Bulgakov I 338 Vrt. Bulgakov II 208 (Englanti: historian Baudrillart’in I osasta tuomio— pientalouSouchon ja Maurice. (Vrt. Bul- • den puolesta) gakov II 280 pientalouksien Vrt. Rentengüter 18. palkkatyöläisistä.) VII 20. Ranskan tilasto. Maaseutuväes tön jakautuminen. (Hertz 55; Bulgakov II 195—197 ja Hertz 59 ja 60: (ei mitään pauperisoitumista). Patruunat ja työläiset (vrt. Bul gakov II 191). Laitokset, joissa on palkkatyö läisiä. VIII 21. Saksan tilasto. Pinta-alatilasto. Maata omistavien työläisten väheneminen (Bulgakov II 106). Latifundiumit. (Vrt. Hertz 15;
Hertz S. 55 ja S. 140 palkkatyöläistalonpoikien vaelta misesta Ranskan pohjoisosasta etelä osaan. (Vrt. Bulga kov II 191.)
10
V. I. L E N I N
Bulgakov II 126, 190, 363.) Teollistaminen (Bulgakov II 116; Hertz 88).
Osuuskunnat (vrt. Badenin tie dot Winzerien osalta) Hertz 120. IX 22. Belgia. (Vandervelde. Sivuan siot. Chlapowski. Pientuotannon asema. Sivuansiot.) X 23. Yleiset tiedot isännistä ja työ läisistä Euroopan maanvilje lyksessä. ( K a p i t a l i s t i n e n järjestelmä.) (Vrt. Maurice keskittymisestä. Hertz 82 ja 55 (!).) 24. Unfug "talonpoikaista”-käsit teessä. (Vrt. Venäjän tilastoa. Sen hyvät puolet.) 25. Engelsin ("Die Bauernfrage”) vääristely osuuskuntakysymyksessä. Hertz 122 (Tshernov№5, 42; № 7, 157). 26. Bulgakov > johdonmukainen (II 287, 266, 288). Hertz sosia lismista: S. 7, 14, 10, 72—73, 123, 76, 93, 105. Sosialismista: Bulgakov II 289, 456, 2 66 [luokkataistelun kiis täminen: vrt. vielä Bulgakovia I 303 ja 301.— Englanti], 27. Luokkataistelu v a i osuustoi minta. Hertz 21, 89. ("Sosialis min päätehtävä’’.) (Vrt. Tshernov. Ei-kapitalistinen kehitys № 5, 47; № 10, 229, 243—244.)
— Bulgakov II 260 harhakäsitys, että suurtalous on edis tyksen eteenpäinviejä. _ “ — Hertz 21, 89 ~ ("Sosialismin pe rustehtävä”) .
Vrt. Bulgakov I I 455 (”viljakysymys> kauhea kuin sosiaa linen”)
Kaupungin ja maa seudun vastakohtai suus. Hertz 7 6 Bulgakov "N a t s h a i o s s a”. Luokkataistelu vai mukautuminen suur- ja pikkupor variston etuihin.
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
Tshernov kokoelmassa "Kun niakkaalla paikalla” 195, 185, 188, 196.
Ц
(Onko rahatalous paras tie? Hertz 20.)
[Bulgakov versus sosialismi ks. 26. §.] Bulgakov II 255 (kasvitarhojen kan nalla: vrt. II 105: Agraari. Idem viljatulleista. II 141— 148). (Tshernov siteeraa №)
28. Böttger (Vrt. K. Kautsky) XI 29. Venäjän agraariohjelma ja ’Tskran” 3. numero. Kysymyksen a s e t t e l u f 1) luokkataistelu ) (2) sen 2 muotoa j 30. 2a36:n vastaväitteet ("otrezkamaat”) . Perustelut pro ja contra. Kirjoitettu kesä— syyskuussa /901 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
’AGRAARIKYSYMYS JA 'M ARXIN ARVOSTELIJAT’ ” TEOKSEN SISÄLTÖ
§§
I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX.
(Vähenevän hedelmällisyyden laki) ss. 2— 27. (Korkoteoria) ss. 27— 48. (Koneet) ss. 48— 73. (Kaupunki ja maaseutu) ss. 74—101. (Hecht) ss. 102—117. (Klawki) ss. 118—144. (Badenin tilastokysely) ss. 144—168. (Saksan tilasto) ss. 168—189. (idem) ss. 189—222.
Kirjoitettu kesä----syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran u. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
V. 1. Leninin käsikirjoitus "Agraarikysymys ja 'M arxin arvostelijat' teoksen V—IX luvun sisältö’*.— Ennen helmikuuta 1906.
13
"AGRAARIKYSYMYS JA ’MARXIN ARVOSTELIJAT’ ” TEOKSEN У —IX LUVUN SISÄ L T Ö »»
(V §) ss. 1—16 *) VI §) ss. 17—39 VI § ss. 39—43 VII § VII
43—56 56—67
VIII
67—89
IX
89—121: 89—94: 94—98: 98—108: 108—112:
(102—117). Hecht (118-------). Auhagen ja Klawki. i Kraft Hra Bulgakovin sitaatit j futter "Bäuerliche Zuständesta”. I mittel * (Badenin tilastokysely) Talonpoikaisten jakautumisen mer kitys ja sen ignorointi Bulgakovin taholta. Yhteenvedot Saksan tilastosta (1) pientalouksien lisääntyminen (2) latifundiumien merkitys (3) keskisuurten talouksien lisäänty minen: työkarjan huonontuminen. Yleinen S a ksa n tilasto karja eri talousryhmissä teolliset yritykset tupakanviljely maitotalous + viininviljely osuuskunnat
112—121 maata omistava ja maaton maalaisväestö *> nopeasti itsekseen lukiessa menee noin 7г tuntia 120 sivua S noin 2 tuntia 20 Kirjoitettu ennen v. 1906 helmikuuta Julkaistu ensi kerran o. 1938 XXXI Lenin-kokoelmassa
* - Väkirehut. Toirn.
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
14
MARXILAISIA MIELIPITEITÄ AGRAARIKYSYMYKSESTÄ EUROOPASSA JA VENÄJÄLLÄ2! LUENTOJEN KONSEPTEJA ENSIMMÄINEN
VARIANTTI
MARXILAISIA MIELIPITEITÄ A G R A A R I K Y S Y M YKS ESTÄ EUROOPASSA JA VE N ÄJ ÄL L Ä A. 1.
Y le is tä a g r a a r ik y s y m y s te o r ia a .
Kaupallisen maanviljelyksen kasvu.— Prosessin eri vaiheet.— Markkinain muodostuminen: kaupungit.— Teollisuudenharjoittajatalonpoika ("Kapital”, III, 2 ?) 22 — Luontoistalouden jäänteet.— Missä määrin talonpoika on riippuvainen markkinoista.— Vapaa kilpailu maanviljelyksessä. Quoad? * jyjg / Talonpoikaisen luontaisen kotitarveteollisuuden) \ rappeutuminen K. Kautsky ja Engels23. ) Rahantarve (Koronkiskurit. Ve r ot . ) 2. Maan vähenevän hedelmällisyyden laki. Ricardo — Marx (Bulgakov ja Maslov viime aikoina). 3. Korkoteoria. Ricardo — Marx: differentiaalikorko ja absoluuttinen korko. (Maslovin virhe.) 3 a. Kaupungin erkaantuminen maa s e u d u s t a (vrt. Bulgakov ja Hertz. "Zarja” № 2/324. Nossig **). 4. Nykyinen maatalouspula. (Parvus.) Maankoron pai suttaminen ja vakiinnuttaminen. Maankoron ies. 5. Pääoman "tehtävä” maanviljelyksessä 1) maanomistuksen erottaminen tuotannosta 2) yhteiskunnallistaminen 3) järkiperäistäminen * — Kuinka kauan? Mihin asti? Tolin.
** Ks. tä tä o sa a, ss. 256—257. T o im .
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
B. 1. 2. 3.
P ien tu o ta n to m a a n viljelyksessä (1— 4 yksi luento; 5—6 toinen). Suurtuotannon teknillinen paremmuus. Tilastot. Koneet. (Suur talous ja suur maanomistus.) Talonpoikaisten syrjäyttäminen ja proletarisoituminen. Pako kaupunkeihin.— Kotiteollisuusammatit.— Nebenarbeit *. Työkarjan huonontuminen. Saksan tilasto. Kuhans pannung**. Lisäys.
4. 5. 6. C.
15
Baudrillart, Souchon, Chlapowski
' Osuuskunnat. Saksan tilasto.25 (Hertz, David etc.). Suur- ja pientalouden tuottoisuuden ( ihminen vertailua. Klawki,*** Stumpfe. Vrt. I karja Hecht, Bäuerliche Zustände. I maa Etelä-Saksan tilastokyselyt. Badenin, Baijerin, Württembergin.26 Lännen m a rx ila iste n o h jelm a lliset ju lk ila u s u m at. Siirrettävä IV (D) osaan, sen loppuun? Länsieurooppalaisten j a ve näläisten sosialidemokraattien a e r a a r i o h j e l m a.
1. 2. 3. 4.
Marx ja Engels 40-luvulla. "Kommunistinen Mani festi”.— "Uusi Reinin .Lehti” 27— Marx Amerikan maanviljelyksestä 40-luvulla.28 Internationalen päätökset29, Engels v. 74, hänen ohjelmansa30. Vuoden 95 agraarikeskustelut.31 Engels "Neue Zeitissa” ranskalaisesta ja saksalaisesta ohjelmasta. NB Sozialdemokratie auf dem Lande. (B ö ttg er Hugo.) K. Kautsky "Soziale Revolutionissa". [Tähän D-§:stä? Venäjän agraariohjelman periaat teet.] **** * ** *** ****
— Sivutyö. Toim. — Lehmävaljakko Toim. Ks. tätä osaa, ss. 118—139. Toim. у l Lenin on vetänyt viivan "С ” kohdan yli. Toim.
V. I.
16
LENIN
D. A g r a a r ik y s y m y s V e n ä jä llä . Ad. D. Lasku Venäjän maataloudessa. Lamatila. N ä l k ä ä } at . L u h is tu m ista k a p ita lis m iin ?
narodnikkien teoriat
4. 5. 6. 7. 8. 9.
vai
1. Yhteisö. Fiskaalisen luonteen ignorointi. Erkaantumisen ig norointi. 2. Kansantuotanto. Tshernyshevski — .... (V. V., N. —on). 3. Ei ote maaperää kapitalismil le. Ei ole kotimaanmarkkinoita. Lamaannus.
s iir ty m is tä
Keskisiltä alueilta paetaan "kansantuotantoa” pääkau NB punkiin ja reu na-alueille.
Narodnikkien teorioiden historiallinen merkitys. Talonpoikaisten jakautuminen. Yleiset tiedot. Yhteen vedot. Merkitys (= pikkuporvaristo) Luokkataistelu maaseudulla. Maatalousproletariaatin muodostuminen. Siirtyminen veropäivätyötaloudesta kapitalistiseen. Kaupallisen ja kapitalistisen maanviljelyksen kasvu. Taistelu maaorjuuden jäänteitä vastaan. Liikkumis vapaus (Maslov) 32. Yhteisöstä eroaminen. Maan luovutusvapaus. Sosialidemokraattien agraariohjelma. "Otrezkamaat” .
П katsaus33 (agraaritilasto) 1. 2. 3. 4. 5.
6.
Hecht (Auhagen) Klawki. "Bäuerliche Zustände” Badenin tilastokysely. Saksan agraaritilasto pientalous latifundiumit keskivarakas talonpoikaisto. nen. Karja. Teolliset yritykset.
+ Baijerin 4- Württembergin + Stumpfe
Karjan huonontumi
AGRAARIKYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
7. 8. 9.
17
Maitotalous (Tupakanviljely, viininviljely). Osuustoiminta. Maalaisväestö asemansa mukaan.
Korko34.
A. 1 desjatiina — 80 puutaa käytetty pääomaa 40 rpl + voitto 8 rpl = 48 r p l: 80 = 60 kop 51.2 rpl (64 kop) 3.2 rpl B. 1 desjatiina — 75 puutaa käytetty pääomaa 40 rpl + voitto 8 rpl = 48:75 = 64 kop 48 rpl (64 kop) A) — 64 rpl 16 rpl B) — 60 rpl 12 C) 1 desjatiina — 60 puutaa käytetty pääomaa 40 rpl + voitto 8 rpl = 48:60 = 80 kop 48 rpl K ir jo ite ttu e n n e n h e lm ik u u n 10 (2 3 ) p ä i v ä ä 1903 J u l k a i s t u e n s i k e r r a n v . 1932 X I X L e n in -k o k o e lm a s s a
2 40. osa
J u lk a is ta a n
k ä s ik ir jo itu k s e n
m ukaan
18
V.
I.
LENIN
TOINEN VARIANTTI
M A R X IL A IS IA M IE L IP IT E IT Ä AG RAARIRTSYM YRSESTÄ EUROOPASSA JA VENÄJÄLLÄ A. Y l e i s t ä a g r a a r i k y s y m y s t e o r i a a . (Yksi luento A:sta) 1. Teoria edellyttää kapitalistista maanviljelystä = tavarantuotantoa + palkkatyötä. Kaupallisen maanviljelyksen kasvu: markkinain muo dostuminen kaupungit (Euroopassa ja Venäjällä) teollinen kehitys (Parvus) kansainvälinen viljakauppa. Kaupallisen maanviljelyksen esimerkki maitota muodot: louden keskittymi sen alueet sestä alle 2 ha spesialisaatio — omaavissa talouk teolliset yritykset sissa: artikkelin 103. sivu *. David (ja K- KautsDavid, S. 152, note**: ”Im allgemeinen prosperiert in NB ky) Kunst- und Handelsgärtneder Gärtnerei, wie in der reista. Landwirtschaft, der Klein betrieb. Nach der Betriebs zählung von 1895 entfielen von 32 540 Kunst- und Han delsgärtnereien. 40% 20 a asti 25 - 20—50 •• ”nur” 6% > 2 ha” *** * K s . T e o k s e t , 5 . o s a , s . 2 0 2 . T o im . ** — h u o m a u t u s . T o i m . , , *** _ ” K a s v i - j a p u u t a r h a n v i l j e l y k s e s s ä k u k o i s t a a y l e e n s ä a iv a n sa m o in k u in m a a ta lo u d e s s a p ie n tu o ta n to . V uoden 1895 te o llis u u s tila s to n m ukaan 3 2 5 4 0 :s t ä p u u - J a k a s v i t a r h a t a l o u d e s t a 4 0 % o m a s i 20 a a r i i n a s t i ; 2 5 % 20— 5 0 a a r i a ; j a 'v a i n * 6 % e n e m m ä n k u i n 2 h a / * T o i m .
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
ig
Missä määrin talonpoika on riippuvainen markkinoista budjetin rahaosa prosenteissa. rahan Koronkiskurit. Verot. tarve Patriarkaalisen kotitarveteollisuuden rappeutumi nen (K. Kautsky ja Engels) Talonpoika = teollisuudenharjoittaja ja kauppias ’/2:ksi ("Kapital”, III, 2, 34635, "K apitalism in k e h ity s”, 100*) Farmarien ja palkattujen maataloustyöläisten luokan muodostuminen prosessin alku (K. Kautsky. S. 2736. "Pääoma”, III, 2, 33237. "Kapitalismin kehitys”
118**)
palkkatyön moninaiset muo dot maataloudessa ("Kapita lismin kehitys” 120***)
vrt. artikkelia ss. 68—70 pienmaanviljelijäin " it senäisyydestä” ja "epäitsenäisyy destä” *****. talonpoikain pals maanhallinnan muodon (ei) vaikutus ("Kapitalismin ke- NB tojen pirstominen, hitys” 242 *****) pienentäminen. 2. Korkoteoria. Marxin Wert-teoria ******. Korko voidaan ottaa vain Mehrwertista ******* s.o. Surplusprofitista ********. Profit ********* (= Mehrwert: "Kapital”). Keskimää räinen voitto. (K. Kautsky, 67) Surplusprofit e r i l a i s e s t a heDifferentiaalidelmällisyydestä. korko Differentiale Rente I. Viljan hinta määräytyy huonoimman tuotannon mukaan ( maata rajoitetusti 1 ( markkinain kasvu / Differentiale Rente II: pääoman lisäsijoittami nen (käyttö) maahan. * K s . T e o k s e t , 3 . o s a , s s . 129— 130. T o i n i . ** K s . s a m a , s s . 147— 149. T o im .
*** Ks. sam a, s. 151. T o im . **** ***** ****** ******* ******** *********
K s . T e o k s e t , 5 . o s a , s s . 183— 186. T o im . K s . T e o k s e t , 3 . o s a , s s . 28 2 — 28 3 . T o i m . — A r v o te o r i a . T o im . — li s ä a r v o s ta . T o im . — y li v o ito s ta . T o im . — v o i t t o . T o im .
20
V. I. L E N I N
Differentiale Rente ka sva a monissa (useimmissa) kombinaatioissa. Differentiale Rente syntyy maalla harjoitettavasta kapi talistisesta t a l o u d e s t a syntyy t u o t o k s e n määrän erilaisuudesta. Maan yksityisomistuksen Absoluuttinen m onopoli. korko —A bsoluuttinen k o rko eli = monopolihinta (absoluuttinen korko) = eli = maanviljelyspääoman a lh a isem m a sta kokoonpanosta Absoluuttinen korko ei synny Maan maalla harjoitettavasta kapitahinta listisesta taloudesta, vaan maan yksityiso a l i s t u k s e s t a — ei tuotoksen määrästä, vaan se on pakkovero Maan hinnassa fikseerattu pakkovero. Maan hinta = kapitalisoitua maankorkoa. Pääoman ot taminen pois maanviljelyksestä Korkeiden hintojen fikseeraus. 3. Koron ja kapitalismin merkitys maanviljelyksessä. Korko estää viljanhintojen aleneKoron mermista (P a r v и s) kitys. vrt. "Kapital” , III, 2, ? 38 Korko o t t a a kaikki maanviljelysparannukset kaikki keskimäärän ylittävät voitot. (Maan kansallistaminen hävittäisi absoluuttisen koron.) Maatalouspula hävittää absoluuttisen koron. [korkoa tuottamattomien ja korjkoa tuottavien maiden välinen l kilpailu. Kaksi koron perimis/nuofoa: Koron perimismuodot fa r m a r ijä r je s te lm ä (K-Kautsky, 85) h yp o tee k kijä rje stetm ä (K. Kautsky 87—89. "Kapitalis min kehitys” 442 *) * Ks. Teokset, 3. osa, s. 493. Toim.
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
21
Kumpikin prosessi = (1) maanomistajan erottuminen maanviljelyksestä. Sen yhteydessä panna merkille kapitalismin mer kitys maanviljelyksessä. (2) maanviljelyksen järkiperäistyminen (kilpailu) (3) sen yhteiskunnallistuminen (4) velkaorjuuden ja työllämaksun häviäminen. 4 [3]. Vähenevän hedelmällisyyden laki. Ricardo (ja W est). M a r x i n o i k a i s u . "Zarja” № 2/3, s. * Bulgakov: viljan tuotannon vaikeus. Kumoaminen. "Zarja” № 2/3, s.** M a s l ov. vastaan: toisaalta Bulgakovia vastaan toisaalta tunnustaa laajaperäisen talouden > tuot tavuuden. Maslov ss. 72, 83 y.m. Erikoisesti 72. Contra-Marx III, 2, 21039 (”Kapitalismin kehitys” 186 ja 187***)
Marx R. Jonesista o t e 40
"sijoittaa maanviljelys 1 desjatiinan alalle” Maslov, ss. 79 ja 110 (ilman "Gesetzia” **** ei olisi myöskään Differentiale Rentea) s. 86 (maan vähenevä hedelmällisyys — kiistämätön tosiasia) Contra s. 1 1 4 (tapaa olla eri lailla!) Maslov s. 72. "Lain” kiistävät taloustieteilijät joutuvat ymmälle 1 1 0: työn tuottavuus saattaa kasvaa, mutta "laki” jäädä voimaan. (Perustelematta!) 130—131: Marxia vastaan (kiistetään absoluuttinen korko). NB 109: "ei selitä kilpailun johtuvan siitä, että korko on korkea, vaan päinvastoin”. = Maslovin virheen merkitys. Hämää p a k k o v e r o n (koron) — viljan tuotannon kustannukset— muka l u o n n o s t a joh tuvilla syillä. * ** *** ****
Ks. Teokset, 5. osa, s. 100. Toim. Ks. sam a, ss. 104—109. Toim. Ks. Teokset, 3. osa, ss. 222 ja 223. Toim. — "la k ia ” . Toim.
22
V.
I.
LENIN
5. Maanviljelyskapitalismin ristiriidat: maanviljelyksen järkiperäistäminen — ja maan ryöstökäyttö Kaupungin maaseudusta erkaantumisen merkitys (Bulgakov ja Hertz ja Tshernov ja ”Zarja” №2/3, s. *) Nossig, s. 103: o tteita velkaorjuuden hävittäminen — ja maataloudessa työs kentelevän palkkatyöläisen ja pientalonpojan paina minen alas. tuotantovoimien kehitys — ja hintojen alenemista ja pääoman maanviljelykseen sijoittamista estävän pakkoveron, koron kasvu. S u u rta lo u d en parem m u u s (sitä mukaa kuin kapita lismi kehittyy). ad A. 1) K. Kautsky. 2) "Kapitalismin kehitys”; 3) ”Zarja” (2/3) 4) Maslov 5) Parvus 6) Otteita Nossigilta. B. P i e n - ja s u u r t u o t a n t o m a a n v i l j e l y k s e s s ä . (kaksi luentoa B:stä) **. 1. Kysymyksen irrallisena asettamisen virheellisyys /kaikki kapitalismin puitteissa. Pientuotannon syr-^ Näyttäminen ei ole niinkään tärkeää kuin k o k o Vmaanviljelyksen kapitalistinen uudistaminen. / 2. Suurtuotannon teknillinen paremmuus. Koneet. ”Zarja” № 2j3 *** (Bulgakovin, Hertzin, Davidin etc. vastaväitteet) Kaupallinen halventuminen koneet (a) Lannoitteet Salaojitus a a
työnjako kooperaatio
(ß) rakennukset kalusto (y) myynti ja osto * Ks. Teokset. 5. osa, ss. 135—149. Toim. *» , 'B ” kohdan 1., 2. ja 3. pykälän yli on käsikirjoituksessa vedetty lyijyky nällä kaksi pystysuoraa viivaa ilmeisesti toimltusvaiheessa. Toim. *** Ks. Teokset, 5. osa, ss. 119—135. Toim.
AGRAARIKYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
23
3. Kleinbetriebin* moninaiset s y r j ä y t t ä m i s - ja r a p p e u t u m i smuodot: kotiteollisuusammatit vieraspaikkalaiset ansiotyöt palkkatyö ravitsemuksen huonontu minen työn lisääntyminen karjan huonontuminen maan .. (ryöstökäyttö) velkaantuneisuus j.n.e. 4. Y k s i t y i s k o h t a i s e t t u t k i m u k s e t . (2. agraariartikkeli) Hecht NB Auhagen / + Baijerin ■ Klawki / + Württem"Bäuerliche Zustände”! bergin Badenin tilastokyselyV + Stumpfe , NB
NB + Baudrillart + Souchon + Chfapowski NB
Yhteenveto: (1) ihminen (2) karja (3) maa 5. S a ksa n a g ra a ritila sto n yleiset tie d o t. (1) pientalous (2) latifundiumit (3) keskisuuri talous. Karjan huonontuminen Karjan jakautuminen. Teolliset yritykset. Maitotalous (tupakanviljely, viininviljely) 6. — Osuuskunnat 7. — Maattomaksi joutuminen ja proletarisoituminen. Maalaisväestön jakautuminen maanomistuksen mukaan. — p i e n t a l o u d e n . T o tm ,
24
V.
I.
LENIN
C. A g r a a r i k y s y m y s V e n ä j ä l l ä (C:stä 1 luento). 1. Vanhat katsomukset = narodN ar o d n i k k i nikkilaisuus. laisuude n Talonpoikaisto = "kansantuoolemus tanto” (ei pikkuporvaristoa) Yhteisö = kommunismin ituja (ei fiskaalinen), ei ole maaperää kapitalismille: ei ole kotimaanmarkkinoita, ta lonpoikaisto on mitä suurin antagonisti, maanviljelyksessä ei ole luokkataistelua. 2. Se on kokonainen maailman katsomus alkaen Herzenistä ”a g r a a r i d e ja päättyen N. —oniin *. Yhteis то k r a t i a”. kunnallisen ajattelun valtava historiallinen vaihe. merkitys Sen historiallinen jäänteitä m e r k i t y s : maaorjuutta ja sen sosialistiv ali ankujäänteitä vastaan käydyn tais telun i d e a l i s o i n t i a ("Agra m o u k s e llisi l l a. rische Demokratie”) ** Marx D e m o k r a t i a n aineksia + utopistinen sosialismi + pikkuporvarilliset reformis tit + pikkuporvarin taantumuk sellisuus. On erotettava nisut o h d a k keista. 3. Keskeisin kysymys: talonpoi t a l o n p o i k a i s kaisten j a k a u t u m i n e n , sen t e n j a k a u t u minen muuttuminen p i k k u p o r v a ristoksi, luokkatais ("Davidien” telu maaseudulla. virhe) Talonpoikaiston jakautuminen. Keinot sen tutkimiseksi (yhteisön s i s ä l l ä ) . Sen perussymptomit: "Kapitalismin kehitys” 81 (14 tunnusmerkkiä 2 — ja 12+)***. * — Danielson, N. F, Toim. ** — (” agraaridemokratia**). Toim. *** Ks. Teokset, 3. osa, s. 105. Toim.
a g r a a r ik y s y m y s t ä k ä s it t e l e v ie n
TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
25
Kunkin tunnusmerkin erittely muutamien esimerkkien valossa. (Maslov talonpojat ostavat maata ot e. ) Contra- Vihljajev s. 1084I. Hevosetta jääminen, "staattisuus” ja "dynaamisuus”. Johtopäätökset = p i k k u p o r v a r i s t o a . ("Kapita lismin kehitys” 115, 2. kohta *.) Hevoskannan laskennan yhteenvetotiedot ("Kapita lismin kehitys” 92 **). A l u e e t , joilla tapahtuu jakautumista: Etelä-Venäjä, maitotalous, Amur (Maslov 324), Orenburgin (325 Maslov), S i p e r i a n v o i n t u o t a n t o . /m issä talonpojan vain on parempi, siellä tapahtuu jakautumistakin X s i s ä i s e t jakautumistendenssit Venäjän agraarijärjestelmä. Jos olisi yksinomaan kapitalismia, ei tarvittaisi agraariohjelmaa. (Engels, Böttger.) Mutta.... maaorjuuden j ä ä n t e e t . Jakautumista pidättävät: työllämaksu korkeat verot liikkumisvapauden puuttu NB minen — (Maslov yhteisö: ot e) . koronkiskuripääoma 4. Siirtyminen veropäivätyötaloudesta kapitalistiseen. / siir- \ Työllämaksujärjestel| tymä- 1 mä. ("Kapitalismin keI järjes- J hitys" 133, 135***) \ telmä / otrezkamaat etc. Palkkatyöläisten l u o k k a maanviljelyksessä: 3*/а miljoo naa m i n i m u m. * Ks. Teokset, 3. osa, ss. 145—146. Toim. ** Ks. sama, s. 119. Toim. *♦* Ks. sama, ss. 166-167 ja 169. Toim.
maaorjuuden jäänteet
V.
26
I.
L E N I N
5. Työläisten liikunta Venäjällä kapitalismin kehityksen tu loksena paetaan kansantuot anto a ("Kapitalismin kehitys” 4 6 6—4 69) * Ergo **, Venäjän tämän hetken taloudellisen kehityksen (ja koko historian) olemus. = Maaorjuuden jäänteiden hävit täminen. — kapitalismin kehittymisvapaus = proletariaatin luokkataisteluvapaus Lamatila, ■ Aivan toisen nälkäajat. lainen agraariLamaannus ta? v a i ka kysymys (kuin Euroopassa) pitalismin vapautta? Siinä on narodnikkilaisuuden ydin, sen demokraattis-oa//ankumouksellinen ydin Varakas talonpoikaisto on jo muodostunut Palkka työläisten eri ryhmät.
10 milj. "Kapitalis min kehitys”, 4 62***
— maaorjuuden jäänteiden hävit täminen muotoaa sen vallan ja laajentaa sitä — elintason kohoaminen laajentaa kotimaanmarkkinoita, kehittää teollisuutta * K s . T e o k s e t , 3 . o s a , s s . 520— 524. T o i m . ** — S i i s . T o im . *** K s T e o k s e t , 3. o s a , s s . 516— 51 7 . T o i m .
Työläisten liikunta Venäjällä
Agraariohjelmamme olemus
AG RAAR I KYSYMYST Ä KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
— proletariaatin ja s o s i a l i sm in p u o l e s t a k ä y t ä v ä n l u o k k a t a i s t e l u n kehitty minen.
27
Sosialistivallan kumoukselliset ja Rjazanovit eivät käsitä agraariohjelmaa Rudinin teesit * Otrezkamaiden "kohtuullisuus”. Fraasi: osuustoi minta + sosialisointi + pakkoluo vutus— ei ole agraariohjelma, eikä ohjelma
K ir jo ite ttu e n n e n h e lm ik u u n 1 0 (2 3 ) p ä i v ä ä 1903 J u l k a i s t u e n s i k e r r a n v . 1932 X I X L e n tn -k o k o e lm a s s a
* K s. tä tä o sa a ,
37. T o im .
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
28
SOSIALISTIVALLANKUMOUKSELLISTEN JA SOSIALIDEMOKRAATTIEN AGRAARIOHJELMA 42 REFERAATIN KONSEPTEJA ENSIMMÄINEN
VARIANTTI
SOSIALISTIVALLANKUMOUKSELLISTEN** JA S O S I A L I D E M O K R A A T T I E N AGRAARIOHJELMA
Jotta voitaisiin verrata ohjelmia ja antaa niistä arvio, täytyy tarkastella periaatteita ja teoriaa, joista ohjelma juontuu. A)
Eserrien suhtautuminen narodnikkilaisuuteen 44. 1. Eserrät eivät ole puolesta eivätkä vastaan. 2. Rudin45 29: "arvokas pe ”Jo nytkin maa siirtyy Venärintö” ("puhdistetut”!?) 3. Rudin kiistää differentiaa! jällä paikoitel tion. Rudin 21. (!) len p ä ä o m a l 4. Piilotellaan häveliäästi nat a työlle” № 8, s. 8 46. rodnikkilaisuutta. 5. Eikä käsitetä sen histo riallista merkitystä ("agrarische Demokratie” demokratian en simmäinen muoto). 6. Poikkeama: ortodoksit, "Revoljutsionnaja Rosdogmaatikot lähtevät Venäjällä sija” № 11, ss. 8—9: ja vallitsevista suhteista ja Venä David ja K. Kautsky jää koskevista tiedoista, kun ja Guesde ja Jaures ja taas narodnikkilaisten "perilli Belgia ja Italia!! Vetä sillä” ei ole mitään siitä, sen vät mukaan talonpoi kaa. M i h i n ? sijaan he viittaavat Belgiaan + Italiaan.
agraarikysymysta käsittelevien teosten jäsennyksiä
29
B) Ei käsitetä lainkaan Venäjän taloudellista ja histo riallista kehitystä. 1. Istuvat 2 tuolilla, ovat "Revoljutsionnaja Rosnarodnikkilaisuuden ja marxi sija” № 12, 6: talon laisuuden välillä. poika — "palvelija ja "Vestnik Russkoi Revoljutsii” isäntä” viettää elämää, M 1 kapitalismin "rakentava [joka perustuu "t y ö n 1 lakiin” puoli”. (sitaatti "Zarjan” 1. numeros Luokkataistelu maaseu sa, toimituksen artikkeli.) dulla ("Revoljutsionnaja Rossija” № / / ) . "Emme tunnusta talonpoikaistoa” p i k k u porvarillisiin kerroksiin kuuluvaksi, (narodnikkilaisuuden ja marxilaisuuden kes kivälillä!) "omaan työhön perus tuva” ja ”porvarilliskapitalistinen” talous 2. Ei käsitetä Venäjällä ta "Revoljutsionnaja Ros pahtuvaa 2 talousmuodon sija” № 11, s. 9: ”he (maaorjuudellis-patriarkaalisen eivät ole huomanneet, ja kapitalistisen) vaihtumista j että maanviljelyksessä * kapitalismin rakentava Vide*: 3. Onko maaorjuuden jään merkitys on heikompi teitä? Onko tehtävänä kehittää kuin hävittävä”, ”d e so r g a n i s o i v a”. kapitalismia? Ei: ”Revoljutsionnaja Rossija” "Revoljutsionnaja Ros № 8, s. 4, Kyllä. "Revoljutsion- sija” № 15, 6: jos talonpoikaisto vaatii naja Rossija” № 15, 6. "Vuoden 61 reformit raivosi ”maan tasaamista”, on vat (!) täydellisen (!!!) liikku vain 2 ulospääsyä: joko ma-alan kapitalismin kehityk (1) antaa yksilölliseen selle.” omistukseen tai (2) an taa kollektiiviseen omis tukseen, s o s i a l i soi n t i * — k a t s o . T o itn .
30
V.
I.
LENIN
4. Otrezkamaat — velkaorjuutta. Taitaa olla niinkin (Rudin 14). ”Muttei laajaluontoista” Rudin 14 (!) ”Ei turvaa l a a j a a ! ! maan saantia” (Rudin 14). Pitää "antaa” enemmän, luvata enemmän!! 5. Hra Rudinin kaksi tee Ei kannata eritellä! Mi tä varten? Mitä haluaa siä (17) (a) maan anto talonpojille aut talonpoika: " l i s ä m a a taa talonpoikaa taistele ta ”!! "Revoljutsionmaan kapitalismia vas-. naja Rossija” №8, s.7? taan! emme perusta laskelmia (ß) — pidättää m u u t e n k i n varakkaisiin talonpoivaikeaa suurtalouden kiin,— sillä sosialistinen kapitalisoitumista (proses liike on alkanut sia!!) "Revoljutsionnaja Ros Ehkä + teesi (if) luokka sija” № 13, s. 5: ”on taistelun "tylsistyminen” epäilemätöntä”, että ta (17). lonpoikain liike ei ole so sialistista. Mutta '/a-sosialistisista ajatuksista propagandisti voi tulla "puhtaasti sosialistisiin johtopäätöksiin”. Köyhälistö on pohattoja vastaan, mutta / I j i n pu huu liikkeen por varillisten ja prole taaristen ainesten yhdistämisestä C. Ei käsitetä luokkataistelua, hämätään sitä. Talonpoikain 1. Talonpoikaisto ei pysähdy otrezkamaihin. Rudin 18. 2. Talonpoikaisto työ” -periaate
—
"oma
72 -sosialistinen
ohjelma "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 3/1. ”Oma työ -periaate”.
AGRAARI KYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
31
(eikä luokkataistelu?) Rudin 1 8. 3. Mitä seuraa otrezkamaiden j ä l k e e n ? Otrezkamaiden pe rästä? (Luokkataistelu.) Inde *: E. Ei käsitetä Venäjän vallankumousta. 1. Porvarillinen v a i demokraattinen? "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 3/2 ja "Vallankumouksellista seik kailupolitiikkaa”. Kylvävät illuusioita. 2. Vulgääri sosialismi: ei saa puolustaa yksityisomis tusta. "Revoljutsionnaja Rossija” № 13, ss. 5 ja 6. "Revoljutsionnaja Rossija” № 15, 6. ("Sosialistit” — porvarillisuuden levittäjiä!) Contra Marx vuonna 4 8 .____ ~ 3. Talonpojan yhdenvertaisuus ("Koko Venäjän talonpoikaistolle", s. 28, 1. kohta)*7— ja kiistetään oikeus mää rätä maasta. 4. Liikkumisvapaus — ja yhteisö " K o k o V e n ä j ä n t a l o n p o i k a i s t o l l e " . S. 28, kohta 1. (M aslovin tiedot)
F. Sosialidemokraattien agraariohjelma. Martynov 1. Ei ole toteutet- ? Menemme "Pelottaa Martytavissa takuuseen novin vuoksi” . 2. Senperiaatteet Maaorjuus *»-> Rudin 26. S ita a tti (ß) luokkaM artynov ilta*6. taistelu (y) sosialismi. 3. Sen ajatus = maalaisprole- Rudin "ei koko talontariaatin täytyy auttaa rikasta poikaisto ole vanhan*) ( a )
*) "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 7, 1: " p i k k u p o r v a r i l l i s e t k e r r o k s e t " " y l e e n s ä a i n a " "p i t ä \v ä t k i i n n i o l e m a s s a o l e v a s t a j ä r j e s t e l m ä s t ä" (Sie!) * — Tästä seuraa. Toim. Edelleen Lenin on osoittanut sinikynällä piirtäm ällään kaarella, miten on vaihdettava eri kohtien paikkaa, muttei ole m uuttanut näiden kohtien kirjainjärjestystä. Kohdat julkaistaan Leninin osoittamassa järjestyksessä. Tolrn.
V.
32
I.
L E N I N
ja varakasta talonpoikaa tais telemaan maaorjuutta vastaan.
järjestelmän vihollinen” 1 5 -1 6 . Contra: sita a tti E ngelh a r d tilta 49 5. Mitä sanomme talonpo Agraarijärjestelmä (10:172 -2 -6 V 2) 50 jalle? 4. Kysymyksen talonpoikaisVrt. Irlanti. reformin tarkistamisesta on 1) agraaritaistelu eiasettanut Venäjän koko edis kapitalistista. tyksellinen ( = liberaalinen) si 2) lunastus nykyään. vistyneistö. ___ 3) narodnikkilaiset vertaavat Venäjää Ir | S ita a tti V. V:ltä. | 51 lantiin.
Inde: D. Madallettu pikkuporvarillinen narodnikkilaisuus+ por varillinen ”arvostelu” 1. Ortodoksien ja kriitikkojen Periaatteettomia hyökvälillä ("Vestnik Russkoi Re- käilyjä (huutoja) ”d o g voljutsii” № 2, s. 57). Pientuo- m a a t i k k o j a ” vastanto kasvaa. taan etc. "Revoljutsionnaja Rossija” № 8 passiin *. 2. "Uusi tie sosialismiin” ”Revoljutsionnaja Rossija”. 3. Peliä: vääristellään Engel- Böttger täydentää Ensiä (otteet). "Revoljutsionnaja gelsiä: Engelsin ennusRossija’’ M 14, s. 6 ja Rudin tus käy toteen.
21.
4. Meidän ohjelmamme ja koko työväen = sosialidemo kraattisen sosialismin suhde pientalonpoikaan. 5. Osuuskunnat. "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 11 ("kaikenlaiset”). yleensä! (Levitski) Porvarillinen ja sosialistinen osuustoiminta Saksaa ja Venäjää koskevat tiedot! Saksan osalta Rocquigny 52 Venäjän osalta * — eri kohdissa. Toim.
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
33
G. Sosialistivallankumouksellisten periaatteettomuus. 1. Ihminen vailla vakaumuksia — puolue vailla peri aatteita. 2. Rudin 16: "tulevaisuus selvittää”. 3. Sama "taivutettava batrakki” (!!) 4. E i o l e o h j e l m a a ! Contra-Rudin, 4 ”Revoljulsionnaja Rossijakin" № 11, s. 6 kehaisee. ("Mei dän ohjelmamme on esitetty”) (?) Siis H. " Universaalisia ihmisiä" "Pojat, lisämaata” "Re Osuustoimintaa olemme näh voljutsionnaja Rossija” № 8, s. 7. neet, mutta S o s ia lis o in ti.
Neljä merkitystä: 1) = kansallistaminen ”Re- j a korostetaan, että minimum! voljutsionnaja Rossija” № 8, sosialisointi = s.o. "siir s. 11. täminen yhteiskunnan (osuuskunnalleen talous omaisuudeksi ja työtä y.m.). 2) = sosialistinen vallanku tekevien käytettäväksi”. mous ("Koko Venäjän talonpoikaistolle”) s. 31, k o h t a 12. (minimum?) 3) =yhteisö. Kansananarkia. "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 4, 2. "Talonpoikaisto julistaa tasasuhtaisuusperiaatetta.” "Idealisointi on meille vierasta”, m u t t a "yhteisömaankäytön perinteet” helpottavat. "Ennakkoluuloinen vastenmielisyys yhteisöperustetta kohtaan.” "Yhteisötalonpoikaiston suunnaton organisaatio" № 8, s. 9. mitään luokkaa ei sysätä siinä määrin poliittiseen taisteluun. Ibidem, s. 8 "viedä loppuun saakka" omaan työhön perustuva, tasasuhtainen käyttö № 8, s. 8. (Tasasuhtaisuus? yhteisöjen välillä?) 4 = "hollantilainen merkitys” "Revoljutsionnaja Ros3 40. osa
34
V. 1. L E N I N
sija” M 15, s. 8 "parhaiten sopii hollantilainen tyyp pi” *'1, s.o. kunnallistaminen. (pikkuporvarillista typeryyttä) Tosiaankin ”universaalisia ihmisiä"! Kirjoitettu ennen helmikuun 18 (maaliskuun 3) päivää 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
*i Hollantilainen: "yhteisön oikeuksien laajentaminen maan verotuksen, lunastuksen ja pakkoluovutuksen alalla”. "Revoljutsionnaja Rossija” № 15. 7.
AGRAARI KYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
TOINEN
35
VARIANTTI
SOSIALISTIVALLANKUMOUKSELLISTEN JA S O S I A L I D E M O K R A A T T I E N A GRA A R I O H J EL M A
Kolme perusteemaa: I. Agraariohjelman periaatteelli set perusteet. II. Sosialidemokraattien agraariohjelma. lii. Eserrien agraariohjelma. I. Agraariohjelman periaatteelliset perusteet (= venäläisten sosialistien mielipiteet agraarikysymyksestä V enäjällä). 1. Narodnikkilaisuus = agraarikysymyksessä esiintynei den vanhojen sosialististen katsomusten koko E. Venäjän sosialistisen ajattelun k o k o historia agraarikysymyksessä on ollut narodnikkilaisuuden ja tämän marxilai suutta vastaan käymän taistelun historiaa. 2. Eserrät eivät sitä eivätkä tätä. Toisaalta — kapitalismin "rakentava” puoli ("Vestnik Russkoi Revoljutsii” № 1, s. 2) e i v ä t sano: "olem me narodnikkisosialisteja”. Toisaalta — "eivät tunnusta talonpoikaistoa pikkupor varilliseksi” ("R e v o l j u t s i o n n a j a R o ss i j a " № 11, s. 7) "omaan työhön perustuva ja porvarillis-kapiialistinen talous”, i b i d e m R u d i n (21) kiistää " d i f f e r e n t i a a t i o n ” (Rudin 21) ”jo nytkin” ”m a a s i i r t y y p a i k o i t e l l e n p ä ä o m a l t a työlle" (”Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 8) talonpoika — "työn la k i" , "palvelija ja isäntä” (”Revoljutsionnaja Rossija” № 12, 6). 3. Kieroilua. Soditaan "dogmaatikkoja”, ortodokseja vastaan ja samaan aikaan vältetään ottamasta selvää
36
V. I. L E N I N
kantaa Venäjän sosialismin kysymyksissä ja viitataan Belgiaan + Italiaan! "Kriitikkojen” ja "ortodoksien” välillä David ja K. Kautsky 1 ptp Jaures ja Guesde j Vrt. " Vestnik Russkoi Revoljutsii” № 2, s. 57: (K- Kauts ky ja "kriitikot”) 4. "Peliä”: Engelsin sitaatit. "Ollaan samaa mieltä” sekä Liebknechtin, Marxin että Engelsin kanssa!! "Revoljutsionnaja Rossija”№ 14, s. 7 sitaatit Engelsiltä (idem Rudin lyhyesti 21) (täydellistä Engelsin vääristelyä) Otteita Engelsiltä. Böttger tä yd en tä ä E ngelsiä. (Ennustus käy toteen.) 5. Esimerkki sekaannuksesta Venäjän kysymyksissä: onko maaorjuuden jäänteitä? E i: " R e v o l j u t s i o n n a j a R o s s i j a " №8, s. 4 Raivanneet täydellisen liikkuma-alan!!! 1
n i i n , ei juridisia, mutta taloudellisia. " R e v o l j u t s i o n n a j a R o s s i j a " № 15, 6. ( Ei mitään suoraa vastausta!! ylipäänsä ei mi- 1 \ tään periaatetta!! / Näin ei v o i d a käsittää meidän agraariohjelmaamme eikä "otrezkamaita”!!
Selvittämättä suhdetta maaorjuuden jäänteisiin ja k o k o "vaihtumiseen”, koko reforminjälkeiseen taloudel liseen kehitykseen ei voida käsittää mitään. 6. Sosialistit eivät voi milloinkaan puolustaa yksityiso m i s t u s t a : "sosialistit” ovat "porvarillisuuden” "levit täjiä”. " R e v o l j u t s i o n n a j a R o s s i j a” № 1 3, 5 ja 6. № 1 5, 6. ovat hyväksyneet "porvarillisen leirin tunnukset” etc.
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
37
ohjelmaan ”on tuotu porvarillinen henki”. "Revoljutsionnaja Rossi ja” № 15, s. 7. ( v u lg ä ä r i s o s ia lis m i) C o n tr a -M a r x v u o n n a 1848* otteita.
7. Ei käsitetä (1) maaorjuuden jäänteitä (2) pienen v a p a a n y k s i t y i s omis tuksen historiallista merkitystä, mi kä johtaa siihen, ettei käsitetä lain kaan otrezkamaita. Sen sijaan, että arvioitaisiin h i s t o r i a l l i n e n mer kitys, arvioidaan merkitys yleensä maalla t u r v a a m i s e n mielessä. R u d i n 14: velkaorjuutta on y.m., muttei ”laajaluontoista”\\ (ei ole "laajaa maan saantia”) (Rudin 14) sen sijaan, että tehtäisiin johtopäätös kehi "Revoljutyksestä, esitetään hurskaita toivomuksia: tsionnaja joko "antaminen” talonpojille yksityisomis Rossija” tukseen tai talonpoikain tasasuhtaisen № 15, 6 maankäytön "järjestäminen”.
2
8. Rudinin "teesit” (s. 17) (1) Maan anto auttaa taistelemaan kapitalismia vastaan (2) pidättää m u u t e n k i n v a i k e a a yksityis omistuksellisen talouden kapitalisoitumista (3) tylsistää luokkataistelua.
9. Ei pysähdytä otrezkamaihin (Rudin 18). Ei tieten kään. Mitä edelleen? Luokkataistelu vai "oma työ” -peri aate (Rudin 18)?? II. S o s i a l i d e m o k r a a t t i e n
a g r a a r i ohj el ma.
1. Ei ol e t o t e u t e t t a v i s s a ? seen— (missä mielessä).
Menemme takuu
* Käsikirjoituksen 6. kohta on vedetty yli lyijykynällä. Toim.
38
V. I. L E N I N
2. Sen periaatteet (1) maaorjuuden jäänteet — vrt. Martynov,s.34. 3
Rudin, 26 "pelottaa Martynovin vuoksi” (2) luokkataistelu (3) proletariaatin sosialistinen vallankumous.
3. Etsitään m a akysymystä otrezkamaista, silloin kun tämä on vain keino antaa määritelmä t a i s t e l u s t a m a a o r j u u t t a v a s t a a n , maaorjuuden jäänteiden hävittämisestä. 4. Kysymyksen "vuoden 1861 reformin” tarkistamisesta on asettanut Venäjän koko edistyksellinen (= liberaali nen = porvarillis-demokraattinen) ajattelu. Sitaatti
4
V.
V :1 1 ä j
5. Meidän agraariohjelmamme ajatus: Venäjän pro letariaatin (maaseudun proletariaatin siinä luvussa) täytyy tukea talonpoikaistoa taistelussa maaorjuutta vastaan. Rudin 15—16: " e i k o k o t a i o n p o i k ä i s i o o l e v a n h a n j ä r j e s t e l m ä n v i h o l l in e n". Vrt. "Revoljutsionnaja Rossija” №8, s. 7: "pikkuporvarilliset kerrokset” "yleensä aina" "pitävät kiinni olemassaolevasta järjestel mästä”
5
6. M i t ä s a n o m m e t a l o n p o j a l l e ? "Talon poikaisten” agraarij ärjestelmä Contra- Engelhardt Sosialistinen puolue ja päivän tehtävä = sosialis min puolesta käytävän luokkataistelun a l k a m i n e n .
AGRAARIKYSYMYSTA KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
39
Sosialistivallankumouksellisten agraariohjelma. 1. Ihminen vailla vakaumuksia = puolue vailla teoriaa 2. Rudin 16: "tulevaisuus selvittää”: "täytyy mennä sekä työläisen että talonpojan luo” 3. Ei o le o h j e l m a a Contra-Rudin 4 ja "Revoljutsionnaja Rossija” № 11, s. 5. ("meidän ohjelmamme on esitetty”) 4. Taantumuksellista vaikenemista historiallisista ajan kohdan tehtävistä — ja hurskaiden, sekavien "sosialisointi”-toivomusten keksimistä. talonpojan yhdenvertaisuus "Koko Venäjän talonpoikaistolle", s. 28, 1. kohta — eikä ole oikeutta määrätä maasta liikkumisvapaus — eikä voi erota yhteisöstä. III.
(M a s lo v in tie d o t)
5. O s u u s t o i m i n t a : "Revoljutsionnaja (Saksassa | Rossija” № 8, s. 1 1. j Venäjällä > { Rocquignyj 6. Sosialisointi yksi nelj ässä persoo nassa ,
(1) = kansallistaminen. "Revoljutsionnaja Rossija” № 8, s. 11. Keskustelut maasta, 15 (2) = sosialistinen vallankumous. ”K o k o Ve n ä j ä n t a l o n p o i k a i s t e n e”, s. 31, 12. kohta. (3) = yhteisö. " Y h t e i s ö t a l o n p o i k a i s t o n s u u n n a t o n o r g a n i s a a t i o ’’ № 8, s. 9. yhteisön "perinteet helpottavat” etc. "viedä loppuun saakka tasasuhtaisuusperiaate” № 8, s. 8. (joskin "idealisointi” on meille vierasta!) (4) h o l l a n t i l a i n e n silli "yhteisön oikeuden laajentaminen maan verotuksen, lunastuksen ja pakkoluovutuk sen alalla.” " R e v o l j u t s i o n n a j a Ro s s i j a" № 15, s. 7
V.
40
I. L E N I N
"parhaiten sopii” hollantilainen "tyyppi” "Revoljutsionnaja Rossija” № 15, s. 8. Universaalisia ihmisiä!! Kirjoitettu ennen helmikuun 18 (maaliskuun 3) päivää 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
AGRAARIKYSYMYSTÄ KÄSITTELEVIEN TEOSTEN JÄSENNYKSIÄ
41
LOPPULAUSEEN JÄSENNYKSIÄ JA KONSEPTEJA ALUSTAVA JÄSENNYS
a Otrezkamaat eivät riitä. Nevzorov 3. Tshernov 11. servituutit. Nevzorov 6 Leninin ja Iljinin ristiriidat. Nevzorov 2 otrezkamaita pidemmälle: haksahtavat (Tshernov 1) ad a ”ei voida toteuttaa” (Tshernov 10 ei} luokkataistelu yhteisön sisällä (Tshernov 2). Liberaalikulakkeja nytkin: Tshernov 3 yhteisö. Nevzorov 5 P yhteistakuu. Nevzorov 4 Tf K. Kautsky ja Engels. (Tshernov 8) (ja Tshernov 16) toistetaan differentiaatiota ja proletarisoitumista koskevat ennustukset (Tshernov 17) ortodoksit ja kriitikot. Ei ole keskittymistä (Tsher nov 18) 8 osuuskunnat (4—6 Tshernov) S sosialisointi (Tshernov 7) r pikkuporvariston kultivointi. Tshernov 9 ja { Nevzorov 1 s y s ä ä m i n e n ] Tshernov 12 ("Russkoje Bogatstvo”)53 y| Plehanov (Tshernov 13. Nevzorov 7) & ”Narodnaja Voijan” 1. numero (Tshernov 14) Böttger (Tshernov 15) t narodnikkilaisuus = kyltti (Tshernov 19) ALUSTAVAN JÄSENNYKSEN TIIVISTELMÄ
i i —3 1 I 4 — t I 5 — nil ja а
i 6 — i: I 7 — 9 nilftII1— ad a II 2 — 6 nil
V.
42
I.
Щ 1-2 з _ = III 4 nil Nevzorov ß YHTEENVETO
L E N IN
m 5 8 III 6 s
REFERAATISTA:
1. Narodnikkilaisuuden ja marxilaisuuden välillä. ("Hofstetter”) Narodnikkilaisuus "kyltti” (hra Vla"Omaan työ dimirov) К а Ы u k o v, N. —on (hra Vladihön perustu va talous"? mirov) N i l! ( Kar ys hevi n, V ihl j a j e v i n "klassilliset” ) 2. Ortodoksien ja kriitikkojen välillä. Engelsin sitaatti (hra Vladimirov) \ , пА tehokkaasti)... 252. Maatalouskoneiden määrällinen kasvu 1855— 1861 — 1871 — 1880 55 236 1 205 2 160 4 222 59 252. Maataloustyöläisten väheneminen... vv. 1851—1871 (ja 1881 — 1891)..
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
55
255. Millä on selitettävissä? L i i k a v ä e s t ö e d e l l is ellä kaudella. 1+ ja maapalstojen yhteenliittäminen \ /,,ч V+ ja maatalouskoneiden käyttöönotto/ 260. Marxin (ja H a s b a c h i n) mielestä se vahvis taa keskittymislain, sen, että — kasvaa. (Bulgakov vastaan!) 262. Englannin väestö elinkeinojen mukaan vv. 1851—1881. 268. Kriisin perussyy — la\v of diminishing returns laki... 273. Tuottoisuus Englannissa eekkeriä kohti ei on kärsinyt korko (kriisistä)... 293. Työläisen palkka ja elintaso kohoavat... 301. Maataloustyöläisten liike ei ole milloinkaan ollut luonteeltaan sosialistista. 303: "maanviljelyksessä suurtalous ei johda positii visiin sosiaalisiin seurauksiin” (maataloustyö läisten ammatillista liikettä ei ole alkuunsakaan) (?). 306. Pikkufarmarit < vakaita. 308—309. Farmien ja maa-alojen jakautuminen Englan nissa 1 8 8 0—1 8 8 5—1 8 9 5. 311. Kriisi painoi raskaimmin p i e n i s ä n i i ä... 312. E ngelsin 'fantastinen k o n stru k tio ”. 313: 19. vuosisadan alussa tuhoutui paljon pienisäntiä... 316. Yeomanien * asema kurjempi kuin työläisten... 318—319. P/enisännät kärsivät > , heidän asemansa 3 20—321. huonompi kuin työläisten, hirveän raskasta... 325. Pyritään luomaan pientalonpoikaisto. Small Holdings Act60 1892 — 328 j a 331. Small Holdings Actia ei sovellettu laajasti Small Holdings Actilla ei ollut käytännöllistä merkitystä. 333. Bulgakovin johtopäätökset: pientalouksien > tuhoutuminen e i t o d i s t a (!!!) niiden olevan elinkyvyttömiä... (!!) *— maanviljelijäin. Toim.
56
V.
I.
L E N I N
338. "Loppuyhteenveto” — ta lo n p o ika isten uudel leen muodostuminen. "Tuomio kapitalistiselle maanviljelysorganisaatiolle.” II *. 12. IX vuosisadalta XIX vuosisadan Уз saakka oli vallalla kolmivuoroviljelys. 17. In stit61 vähenevät... 30. "Kommunistinen Manifesti” kuvaa todellisuutta väärin ("ennustelu”). 41. 40-luvun Preussi — y le in e n liik a v ä e s tö . 44. Saksan maanviljelyksen edistys vv. 1800—1850 ( > kuin 1 000 vuodessa) ??... "suoranainen seuraus väestön kasvusta” ja "luontoistuotteiden käytöstä” 45. Talonpoikain vapauttaminen — kapitalistisen maanviljelyksen perusta. 46. Maanviljelyksen edistys tulee ilmi pääasialli sesti suurtalouksissa (s.o. vaihdantaisAouksissa). 49. 30-luvun kriisi — kapitalismin koetus. 50. Pientalous on tuhon oma... 56. Suurtaloudet kasvavat nopeammin kuin pientaloudet. 57. Vv. 1852 ja 1858. Talouksien ja maan jakautu minen. 62. Suuri joukko pientalouksia tuhoutui... (vuo desta 1802) 63. "Suurtalouden kukoistus” (viinanpoltto)... 76. Maan tuottavuuden kasvu ja teknillinen edis tys — — — pääasiallisesti suurtaloudessa... ("todennäköisesti”) 79. Maataloudessa parannusta lU vuosisataa — nil maatyöläisille. 80. ..."k o h t a l o k a s e r i k o i s u u s”: ei ole kor keaan työpalkkaan perustuvaa taloudenhoitoa 89. Vuokramaksun kasvu 1849—1869—1898... 89—90. Kriisin rasittavuuden tunsi ensimmäiseksi talonpoikaistalous. Kohta selvisi, että kriisi oli tuhoi sin suurtaloudelle. * Jäsenneltävän kirjan 11 osa. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
57
Höyrypuimakone tuotti työläisille epäilemättä I vahinkoa. Siihen viittaa myös Goltz, rajoittami nen on utopiaa. 10 2. lastien määrä vapaisiin työläisiin verraten. I 0 4. Työläiset k a t s o v a t p a r e m m a k s i > va paan aseman. /03. " Työläisten vanhan aseman kapitalistinen reorganisaatio” !!. 105. Maata omaavien palkkatyöläisten luominen on u t o p i a a . Vrt. 11 255. 106. Kaikkien maataloustyöläisten ihanne — oma talous... 1882—1895. 106. Instien väheneminen. maata omaavien työläisten määrä — NB .. omaamattomien .■ .. + 106. Maataloutta sivutyönään harjoittavien henkilöi den (maataloustyöläisten) määrän kasvu... 114. Maatalouskoneiden määrä 1882 ja 1895 katego rioittain. 116— 117. Talouksia, joilla on yhteys teollisiin yrityksiin... (mielenkiintoisia, mutta epäselviä tietoja)... 117. "Kriisi ei ole riistänyt taloudelta edistymismahdollisuutta.” 115. Suurtalous käyttää pääomaa aina tehokkaam min kuin pientalous ja l u o n n o l l i s e s t i antaa etusijan mekaanisille tuotannon tekijöille elolliseen voimaan verrattuna (!!).. ((mielen kiintoista on suurtalouden yliotteen heikkene minen!)) 115—116. "Viittaus, että koneet korvaavat työläisen, ei pidä lainkaan paikkaansa.” 116. Edellä esitetyn perusteella suurtalouden asema on kriitillinen (!).. 118. Suurtuotannon t ä y t y y kehittyä edelleen voi ! dakseen säilyä: tuloja vain niissä talouksissa, ! jotka ovat tekniikan tasalla. 119. Pientaiouksien oloissa maan hinnat ovat kor keammat — ergo su u rta lo u s luovu tta a p a ik kaa pientaloudelle. 1 1 9 . Tendenssi: suurtalouden hajaantuminen pientaloudeksi... ja onneksi olkoon!! 103.
58
V.
I.
LENIN
120. Vuosien 1882 ja 1895 tilastot: suurtalouden siiriäuttäminen ja melko huomattavassa mi tassa. (!!?) 126. Keskisuuri talonpoikaistaloa on voimistunut palstatilojen ja suurtalouden (5—20 ha) kus tannuksella. 126. Latifundiumien kasvu — rappeutumisen merkki (sillä voimaperäistymisen tulee johtaa pirstou tumiseen!!!).. 127. Maataloudessa palvelevien toimihenkilöiden (?) lisääntyminen (?). 131. Maataloustuotannon, erikoisesti juurikasvi- N В ja sokeri;uurikasviljelysten, kasvu 132— 133. Preussin maanviljelys kehittyy, entä maalaisväestö? + + 4.5°/o (135) 133. ”Alituista raadantaa ja jopa työn haaskausta omassa taloudessa” (NB) 135. Koneiden lisääntyminen e i a i n o a s t a a n suurtaloudessa, vaan myös keskisuuressa. 135. Keinotekoisten lannoitteiden käytön kasvu (huo mautus) . 135—136. Kuinka on mahdollista edistys hintojen las kiessa? (vastoin normaaleja oloja*)... 136. Saksa saa kiittää nykyisestä edistyksestään en nen kaikkea t a l o n p o i k a i s t a l o u t t a . . . (!!)... 138. Politiikka: v a n k a n talonpoikaisten luominen ("Saksan sosialidemokratian täytyy osallis tua”!!) "Mahdollisuus perustaa itsenäinen talous”... 141. Ei voida kiistää viljatullien tervehdyttävää vai kutusta 143. — "tulleja ei voida ehdottomasti tuomita”. 144. Goltz on oikeassa: sekä työläiset (!!) että tuot tajat. 145. ..."kompromissi” — ainoa tie. 148. Suurtalouden teknillinen edistys on varsin epäi li lyttävää, se on suorittanut historiallisen tehtä vänsä (!)
* K ä s i k i r j o i t u k s e s s a ei o le s a n a a s e n m u k a is e s ti. Toim.
" o l o j a ” , s e n o n l i s ä n n y t to im it u s a j a t u k
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
59
159. Ranska 18. vuosisadan lopulla — ’’luontois taloudessa liikaväestöä”. 168. Kaupunkilais- ja teollisuusväestön kasvu Rans kassa 171. Suurtalouden maa-ala on 19. vuosisadalla laa jentunut 18. verrattuna.... 172— 173. Cötes foncieres * jako v. 1884 (2-laisia tietoja). 173— 174. Ranskan talonpojan velkaantuneisuutta koskeva Marxin väittämä (1850) -— ”pelkkää fantasiaa” ("ennakkoluulosta johtuvaa”). 174. > cötes määrä | Contra Souchon, p. 87, vuodesta 83 työläisten lisään tymisellä. Contra: näissä departementeissa > talonpoikaistalouksia. 193. Talouksia vähemmän kuin palstoja. "Tieten?(!!) kään ei ole perusteita olettaa, että yksiin käsiin kokoontuu paljon suurtiloja.... niitä on vain 2 Cao l ’’ 193. Viininviljelyksessä < 1 ha voi viedä kaiken työajan. 194. Isännöitsijäin johtamien (selvästi kapitalistis ten) talouksien määrän kasvu Maanviljelijäpäiuäläisten määrän väheneminen. * — kyseisen kom m uunin (kyläyhteisö R anskassa) alueella sijaitsev a m a a p alsta , joka on yhden henkilön om aisuutta. Toirn. ** Ks. tä tä osaa, s. 152. T o im .
V. I. L E N I N
60
195. — "fantastisen väitteen” kumoaminen. 195. Vuokrausten (”e p ä i l e m ä t t ä pienten”) lisääntyminen? 196. Maataloustyöläisten määrän supistuminen. 207. Ranskalainen maalaistyöläinen muuttuu (??) talonpojaksi. 210. Ranska saa kiittää edistyksestä pientaloutta (??) 211. Ranskan maanviljelyksen edistyksestä huoli matta maalaisväestö on vähentynyt... 212. maatalouskoneet (? Vastaus — "katoaa liikaväestö”) 213. ”Olemme nähneet, että pientalous kulkee edel lä” (!!) 213 j а 215. Talonpoikaistalouden ylistäminen. 214. Ei ollut keskittymistä: 3. sääty ostaa maata jo ennen vallankumousta... "Pakkoluovutetaan osa talonpoikaistosta”... 217. Väestöllä on rajoitetusti toimeentulovälineitä... 218. Bulgakov aliarvioi "kauan” Malthusia ("kuole maton teos”) 220. Väestön lisäkasvu stimuloi uusiin talousmuotoi hin siirtymistä. 221. ..."Epäilemättä” köyhyys johtuu osittain siitä, että on "absoluuttista liikaväestöä”... 221. Liikaväestöä oli aikaisemmin useammin (?).. 223. Liikaväestö ei ole sosiaalinen, vaan "yksin omaan” "taloudellinen” teoria.____________ 223. lv = "erikoinen ongelma” (lv - liikaväestö) 224. "Uusmalthusianismi”, syntyvyyden tietoinen säännöstely... 225. Dühring (Lange): alueen kapasiteetti. 229. Kapitalismi on välttämätön väestön tihenty mistä varten... (Struve (Lange)) 231. "Vanha kansantaloustiede” . Verelendungstheo rie, etc.* 233. Marxin ”s i s ä l l y k s e t ö n ” käsitys stationaarisesta liikaväestöstä... 237. "Talonpojat eivät kärsi niin raskaasti kriisistä.” * — K u r j i s t u m i s t e o r i a j. n .e .
Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
61
237. "Maaseudun liikaväestö”... 247. Talonpoikaistaloin, joka pääoman kannalta | on j> heikko, on luonnollisesti vähemmän kes tävä (mikä ei koske kysymystä sen elinkyvystä). 249. "Alueen kapasiteetin noudattaminen” — hyvin voinnin tärkein negatiivinen ehto. 251. ...Yksi keino... väestön harventaminen (vrt. huomautusta). 253. Kotiteollisuutta harjoittavat maanviljelijät Sak sassa. 255. (Teollisuustyöläisten) vihannesviljelysten kehit tymistä tulee pitää tervehdittävänä (!!) Vrt. II 105 259. Liikaväestön pohjalla kasvaa kulakisto, nälkää tietävät vuokraukset y.m. (!!) 259. NB: Kuka on häviöön joutuvien talonpoikien perillinen? Samat talonpojat. 260. "Konservatiivisten marxilaisten” "illuusio”, että suurtuotanto on edistyksen eteenpäinviejä. 261. "Hillitön himo”... 263. ..."Paheellisuus > kuin köyhän väestön lisään tyminen”... 265. Väestöprobleemi — kollektivismin suurin vaitMB: keus... 266. Maanomistuksen individuaalisuus — korkein laki. 271. Talonpoikaisten kohtalokas velkaantuneisuus — mytologiaa... 272. Velkaantuneisuus. Numerotiedot. Ei ole suuri talonpoikaista louksissa. 280. Se on Kautskyn "fantasia”, "viheliäinen olet tamus”, että pientalous antaa muka palkka työläisiä suurtaloudelle. (Ei ole suur- ja pientalouksien toisiinsa yhdis tymistä) 280. Piintynyt marxilainen ennakkoluulo, ettei talonpoikaisto pysty teknilliseen edistykseen. [Taulukot eivät todista mitään] 282. Talonpoikaistalouden edistys: "Bäuerliche Zu stände” * / I 72, 276 \ II 222 / * — ''T alonpoikien asem a” . T o im .
62
V.
I.
LENIN
282—283. Talonpoikaistaloudessa luonnollisesti ty ö > voimaperäistä kuin suurtaloudessa... 284—285. Talonpoikain osuuskunnat (”ja tietenkin suurtalolliset”). 287. On lyhytnäköisyyttä ja utopiaa pitää talon poikain assosioitumista askeleena sosialismia kohti (”Hertz on liian kovasti sidottu puolueensa mie lipiteisiin”) Kollektiivien "suppeus”... 288. Yhteiskunnallistuminen — teollisuudessa individualismi — maanviljelyksessä Demokraattinen kehitys -"tunnus”. 288. Talonpoika on samanlainen työtätekevä kuin proletaarikin... 289. "Talonpoikaiskammoa” vastaan.... "Maaseudulla e i o l e s i j a a l u o k k a t a i s t e l u l l e ”... "tällä taistelulla ei ole kasvattavaa vaikutusta”... (bis)... 290. Talonpojalla on kaupunkilaiseen verrattuna < poliittisia intressejä... 311. Irlanti — liikaväestö. 323. 2 Irlantia koskevaa näkökantaa: malthusilainen ja agraarisuhteita koskeva. 324. Bulgakov: tietty osa pahasta landlordismin kon tolla... 331. Middlemanisto 62 niin kuin kulakistokaan ei ole talonpoikaistalouden välttämätön seuralainen. 339. Vuokrausoikeus — alistettu merkitys... 340. Manuilovia vastaan. 346. Maatta jääminen seuraisi ilman landlordejakin liikaväestön vuoksi. 351. Vuoden 1846 nälänhätä oli hyväätekevä. Ei ole syytä yhdistää karkotusta ja emigraatiota ( t a u l u k k o t o d i s t a a p ä i n v a s t a i s t a ). 352. "Väestön väheneminen — Irlannin edistyksen syy”... 358. Perunapalstojen (alle 1 ha) kasvu (m.m. maalaistvöläisten osalta) Irlannissa.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
63
357. Irlannissa ei ole viljelysalojen supistumista (talonpoikaistalouden ansiota!) 359. Farmit kokonsa mukaan Irlannissa (ja 3 62) (k o n so lid o itu m in e n ).
360. Irlannissa kehittyy k a p i t a l i s t i n e n m a a n viljelys. 361. Kriisin aikana kapitalistinen maanviljelys Irlannissa taantuu (??) 1 ) farmaritalouksien pääoma < (! 0 .06%:a!) 2 ) "irrallisia todisteita”. 363. "Latifundiaarinen rappeutuminen” (!) f 30—200 eekkeriä — 1 ( 200 ja > eekkeriä + } 365. Marxilla Irlannin suhteen "tendenssimäisyyttä”, "kaaoksellinen röykkiö numeroita”... 369—370. Edistyksen aikaansaajana on ollut kapitalisti nen talous, mutta viime aikoina > talonpo jat (!!).. 371. Osuustoiminnan kehitys Irlannissa. 375. "Hyvinvointi l e v i ä ä s u u r e n a a a l t o n a alimpien kerrosten keskuudessa” (luottotoimintaa harjoittavat säästökassat)... 379. Marx — "tendenssimäistä todellisuuden vääris telyä”... 380. Nyt taas liikaväestöä. 384. Irlannin historia — väestön mukautuminen alueen kapasiteettiin, sen merkitys... 385. Vähenevän hedelmällisyyden laki — ihmiskun nan vitsaus... 386. Marx antoi Wakefieldista epäoikeudenmukaisen ja puolueellisen lausunnon. 393. — Wakefieldin arvioinnin mukaan Marx — taantumusmies taloustieteessä. ("Kapitalismin aset tamista villi-ihmisen tilalle ei ole syytä tuo mita.”) 396. Pohjois-Amerikan väestö elinkeinojen mukaan... 398—399. Amerikan teollisuus 1850—1860—1870—1880— 1890... 412. Amerikassa on ilmaantunut miljonäärejä ja paupereita. 414. Maanviljelysala vv. 1850—1890 (> )
V. I. L E N I N
64
422—423. Työnjako Amerikan maanviljelyksessä (ryöstökäyttö) . 425. Kriisi itävaltioissa. 429. Maito- ja puutarhatalous itävaltioissa. 4 3 3: "naiiviutta” Pohjois-Amerikan koneistetun maanviljelyksen suhteen. 435—436. F a r m i j a k o 438. Ei ole keskittymistä ("riemastuneita marxilai sia” vastaan). 445. V. 1896 minä "en kiistänytkään” Zusammen bruchs theorieta *... ("olisin poistanut”). 449. Kotimarkkinain määräävän aseman voimistu minen. 454. Kaupunkilaissivilisaatio törmäisi la w o f d im i n i s h i n g r e t u r n s lakiin. 455. Viljakysymys o n ^ > k a u h e a k u i n s o s i a a li) li ne n 456. Marx on aivan väärässä maanviljelyskysymyksessä. 456. I Ei pidä paikkaansa, että kapitalismi johtaa NB | kollektivismiin. 456. V a n k k a t a l o n p o i k a i stalous syrjäyttää suurtalouden ("demokraattinen vyöry”). 457. Marxin ennustus — "historian pilkkaama lyhytnäköisyys’' "tieteellisen sosialismin pöyhkeys”. 457. ..." yhteisku n n a llisen tiedostuksen y lia rv io i m inen"... 458. "Puoskarointia ja petkutusta” -------------ignoramus ** K irjo ite ttu k e sä - — s y y s k u u s s a 1901 J u l k a i s t u e n s i k e r r a n v. 1932 X I X L e n in - k o k o e lm a s s a
* — Rom ahdusteoriaa. T o im . ** — emme tiedä. T o im .
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
65
BULGAKOVIN KIRJAA KOSKEVIEN VASTAVÄITTEIDEN JÄSENNYS
pantava erikoisesti merkille a) law of diminishing returns. ß) korkoteoria. Y) a:n kumoaminen Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Irlannissa, Amerikassa 8) maatalouskoneista. e) "vankka talonpoikaisto” ja agraarit kysymyksessä, joka koskee työläisiä (vihannesviljelykset), koneita ja tul leja, "latifundiaarinen rappeutuminen” II, 126, 190, 363 (contra Hertz 15*) (Ad e: vrt. II 375) C) täydellinen luopuminen sosialismista. II. 287, 266, 288 — osuuskunnat — luokkataistelu II 289 — kapitalismi ei johda kollektivismiin. II 456 Kirjoitettu kesä - — syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
* Ks.
tä tä o sa a ,
s.
75,
Toim.
Julkoistaan käsikirjoituksen mukaan
66
ARVOSTELEVIA HUOMAUTUKSIA S. BULGAKOVIN JA F. BENSINGIN TEOSTEN JOHDOSTA
II osan 273. sivulla 2. huomautuksessa hra Bulgakov o n v ä ä r i s t ä n y t jälleen sitaattia mitä hävyttömimmin. Hänen taulukkonsa kolmas sarake ei koske "suur taloutta”, niin kuin hän sanoo sarakkeen otsikossa, vaan yleensä kaikkia talouksia (Untersuchungen etc. *, S. 573, Anhang. III). Hra Bulgakovin taulukon viimeistä edellinen sarake ei osoita "keskisuuren talouden” velkaantuneisuusprosenttia (niin kuin hra Bulgakov sanoo), vaan maanomis tuksen (sie!!) keskisuuruutta pientaloudessa. (L. c., Anhang, V, S. 575.) Viimeinen sarake ei osoita "pientalouden” velkaantuneisuusprosenttia, vaan maanomis tuksen keskisuuruutta suurtaloudessa (ibidem). Hra Bul gakov on sotkenut — se on uskomatonta, mutta totta — siteeraamansa originaalin taulukot ja "sekoittanut” maanomistuksen suuruutta ja velkaantuneisuusprosent tia koskevat numerotiedot keskenään. 843.101 24 35-13%
Todelliset numerot: 643.20 [ 24 26.go%
485.061 23 21.q9%
(Keskimääräinen velkaantuneisuusprosentti) KleinMittelG r o ß be betrieb** betrieb*** trieb****
35.13
26-go
21.09
Vielä kerran: kuinka hra Bulgakov siteeraa. * ‘'U n tersu ch u n g en der w irtschaftlichen V erhältnisse in 24 Gem einden des K önigreichs B ay ern ” ( “ B aijerin kunin g ask u n n an 24 yhteisön taloudellisia oloja .käsittelevä tu tk ielm a” ). T o im . ** — p i e n t a l o u s . T o im . *** — k e s k i s u u r i t a l o u s . T o im . **** — s u u r t a l o u s . T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
67
Hän viittaa Bensingiin, S. 77, jolla Bensing sanoo, että maatalouskoneilla * on tuotannon kohottamisessa pie nempi merkitys kuin teollisuuskoneilla. Mutta se on Bensingin johdannossa lukuun, jossa y h t e e n v e t o n a , S. 9 9, sanotaan tuotannon lisäänty vän huomattavasti maatalouskoneiden käytön ansiosta. Hra Bulgakov siteeraa Bensingiä. I 32, 48, 44. Bensing 4: Marx — Gegner der Maschinen in der Industrie ** Lisätä koneita käsittelevään §:ään*** Bensingistä: 1) Bensingin porvarillista suhtautumista maatalouskonekysymykseen (minkä Bulgakov omaksuu) kuvaa havainnollisesti se, että hän suhtautuu samalla tavalla koneisiin teollisuudessa. (S. 4. Marx — Gegner der Maschinen (vrt. 1—2) S. 5. Marx "dreht” vääristää koneiden hyväätekevää vai kutusta. S. 11. Marx "allerhand Unheil nachsagt” ****... maa talouskoneille. Bensingin kanta on porvarin, yrittäjän kanta nais- ja lapsityövoiman käyttö — n i l (S. 13—/4)!! 2) Maatalouskoneiden tuotannon kohoaminen a) erikoinen tilastokysely ß) kirjallisuudessa esiintyvien tietojen vertailua S. 99 (yhteenvedot) f 81 078 = 117.4% 1 kustannusten supistuminen. S. 1 6 7 ( 69 0 4 0 = 100% J (yhteenvedot). 3) Bulgakov siteeraa Bensingiä S. 42 sanomatta, että Bensing valaisee sillä koneiden merkitystä: S. 4 5. Bensing sähköstä: S. 127 ja 102. NB niin ikään Feldbahnen ***** S. 127—129. Voidaanko käyttää hyväksi Bensingin laskelmia (S. 145 und ff.) у :n ja sen muuttumisen määrittämiseksi? Maatila — 3 1 0 ha (240 ha Acker + 70 ha Wiese)******. Parasta on ottaa Bensingin omat numerot, S. 171, jos kaan ne eivät ole aivan tarkat. * Käsikirjoituksessa ei ole sa n aa "koneilla” , sen on lisännyt toim itus a ja tuksen m ukaisesti. T o im . ** — Bensing 4: Marx on teollisuudessa käytettävien koneiden v astustaja. T o im . *** Ks. Teokset, 5. osa, ss. 119—124. T o im . **** — "en n u staa kaikenlaisia onnettom uuksia” . T o im . ***** — m a a t a l o u t t a p a l v e l e v i s t a k e n t t ä r a d o i s t a . T o im . ****** — 3 j 0 ha (240 ha peltoa + 70 ha niittyä). T o im .
68
V.
I.
LENIN
Fall I*. v * * = 1 + 2 + 3 Lfd Num m er*** Mk. (S. 147— 148, taulukko) = 2 400 = 2 ihmistä + 9 7 0 0 = 17 17 5 2 5 = 13 294 työp. r
m * * = 10 (Abgaben +
Lasten) + Reinertrag **** = 300 "^425
( mlestä l 8 052 naista
--------v = 29 625 c * * = 38 690 ft 19 ihmistä ja
7 2 5 Mk. m =
725
1 3 2 9 4 työpäivää
W ** = 6 9 0 4 0 e = 4 + 5 + 6 + 7 + 8 + 9 + 11 + 12 + 13 Lfd. Nr. c tässä = joka vuosi kuluva c: n osa. 1 4470 Koko c = 57000 + 14000 + 150000 + (osa 35 500) 111 699 (nimittäin 35000 — 29625) . 464 6660 2800
{
J 1
1000 6035 1900 2662 38 690 Mk. ^ Mk. Pääoma: 57 000 elollinen irtaimisto 14 000 eloton irtaimisto 150 000 rakennukset 35 500 liikkuva pääoma 256 500 Fall II. Mk. _ 1 776 832.5 943.6 ____________
Mk. 1776=
Mk. 29 625
v
_
1 446 28 179
~
1184 työpäivää
330 = “ 220 1 446 =
964
_13 294 964
12 330 Also ***** 1 9 ihmist ä + 12 3 3 0
työpäivää
* — T a p a u s I. Toim. ** c —p y s y v ä p ä ä o m a — tu o t a n t o v ä l i n e i s i i n k ä y te tty p ä ä o m a ; v — v a lh te le v a p ä ä o m a - t y ö v o i m a a n k ä y te tty p ä ä o m a ; m — lis ä a r v o ; w —k o k o n a is t u o tte e n a rv o . Toim. *** L a u fe n d e N u m m e r — jä r je s ty s n u m e r o . Toim. **** - ( v e r o t + r a s itu k s e t) + p u h d a s tu lo . Toim. ***** - S iis . Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ m
300 verot
c
1 368.5 Reinertrag
1668-5
38690
c = 39 192-s v = 28 179
502.5 (uudet koneet)
■—
69
(>/4.2010)
m=
1 668.5
39 192-s
W = 69040.o Pääoma 57 000 14000 16010 | + 150000 3550 0 ? * )
2010
16010
258510 Fall III A.
v
—
28 179 92
v = 28 087
546 Mk. = 439 työpäivää 454 Mk. = 304 työpäivää 92 Mk.
—
12330 135
12195 135 työpäivää Also: 1 9 ihmistä + 1 2 1 9 5 työpäivää
с = 39 192,ä m = 300 verot + 362.5 (‘/4 X 1450) 4 878 Reinertrag ----------------39555 5178
Mk c = 39555 v = 28 087 m= 5178 W = 72 820 Pääoma 57 000 17460 150 000 35500
+
Mk 16 010 1 450 17 460
*>? Tekijä on olettanut, että liikkuva pääoma = >/2 elol lista + elotonta irtaimistoa 5 7 + 1 4 = 71 tuhatta. 71:2 = = 35-5, siis tässäkin pitäisi ottaa 57+16.Oi= 7 3 .0i. 73.,+ 2 = = 36505 Mk.
V.
70
I.
LENIN
Fall III В. v 28 087
-
1482.5 26 604.5 12195 1242
1 523 Mk. = 1 269 työpäivää 40.6 = 27 työpäivää 1 482.5
1 242 työpäivää
Also: 1 9 ihmistä ja 1 0 9 5 3 työpäivää
c +
39 555 150
{ 1 / 4 X 600 }
c = 39 705 v = 26 604 . 5 m = 6 510.5 { 3 0 0 + 6
2 1 0 .5
J
W = 72 820 Pääoma. Eloton irtaimisto , 17460 600
10 953
18 060 Fall III C. v
~
26604.5 486 Mk. = 360 työpäivää! c = , 3 9 7 0 5 67.5 = 45 •• I 400{ V4 X I 2 OO+IOO} 418-s 26 186.0 .418.5
_ 10 953 315
= 3 1 5 työpäivää) c = v= m=
Also: 1 9 ihmistä + 1 0 6 3 8 työpäivää
W =
40 105 26 186 6 529 (300 +
6
229)
72 820
Pääoma. Eloton irtaimisto , 18 060
10 638
+
1200 19
260
Fall lii D. v _26 186
2 320.5
2616 Mk. = 2 024 työpäivää 295.5 Mk. = 197 työpäivää
23 865.5 2 320.5 _ 10 638 1 827 8811
c = , 40 105 400 (V4 X I 6 OO)
1 827
c= v= m=
40 505 23 865.5 8 449.5(300+8 149.5)
Also: 1 9 ihmistä + 8 8 1 1 työpäivää
W =
72 820
Pääoma. Eloton irtaimisto , 19 260 1600 2 0
860
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
71
Fall III E. V = 23 865-s
1 470 V=
+
2 100 Mk. 630 Mk.
= 1 400 työpäivää' c = ,4 0 505 = 420 työpäivää 861(735+126)
22395.5 — 1 470 Mk. = 215 + 215 Mk.*) =
980 työpäivää • 140 työpäivää
22610.5
215*)
c = 41 151 V = 22610.5 m = 14476.5 (300+14.176.5) W = 78238
8811 980
+
__41 366
7 831 140
Pääoma. Eloton irtaimisto 20 860 (kone vuo k ra t t a ) (höyrypuimakone)
7 9 7 1 Also: 1 9 ihmistä + 7 9 7 1 päivää
Fall III F. v =
22 610.ä 1 890 Mk. == 1 575 työpäivää 1 035 855 690 työpäivää
21 575-5
1 035 Mk. =
885 työpäivää J с = v=
.7 971 1 885 I Also: 1 9 ihmistä + + ------- I 7 0 8 6 ' työpäivää 7 086
J
c
m= W
,41 151 + 250 (‘/ Nämä 215 Mk. ( = l/t 5 a 861:stä) siirrän arviolta v .h e n v u o k r a t u n , koneen (puimakoneen) arvosta. [Sama Fall IV:ssä höyryaurankin suhteen.]
V.
72
I. L E N I N
c = 38 786 v = 23465.5 m = 18 826-s
eloton irtaimisto 21 860 + 10000 Feldbahn 31 860
W = 81 078.0
(höyryaura on v u o k r a t t u ) A lso = 1 7 ihmistä ja 9 0 9 6 työpäivää
jo yksistään (höyryauran ja Feldbahnin käyttöönotto) muuttaa sekä elollisen Irtaimiston että vakinaisten työläisten määrää. 19 Ihmistä 2 (Ochsenmeister und Pferdeknecht) * — 1 250 Mk. ■■ 1 7 ihmistä
Päiväläiset — 7 0 0 päivää (1,50 pltä = 1 050 Mk.) Also minus 2 3 0 0 Mk.
Pieneneminen elollisen irtaimiston osalta: — 7 hevosta — 18 härkää
4 200 8100
— 1 2 3 0 0 Mk.
Elottoman irtaimiston kunnossapito: ennen = 24 866 Mk. nykyään = 20 981 Mk.
— 3 885 Mk. T. s. v on pienentynyt ..
c
..
..
2 300 Mk. (2 vakinaista + 700 päivää) 1 6 1 8 5
I1 +
1 2 f ° l
3885/
Mutta sen sijaan c suurenee 1 ООО ЛХа (VioXWOOO Feldbahn) + з/4 (minun arvioni mukaan) Dampfflugin vuokrausmaksusta, t.s. з/4 X 16 760 = 4 190 X 3 = 1 2 5 70, t.s. 13 570: llä S i i s c p i e n e n e e k a i k k i a a n 16185—13570 = 2 6 1 5 : l l ä v pieneni 2300 Mk., mutta sen sijaan suureni 1/4X1676O = 4 7 P 0 :llä ,
1,5
Mk. päivältä = 3 872.93 2 052.00 1 537.50 — 48.00 60.00 35.00
621,87
25 200.9,
B. Kotltalousmenot t Tulovero ...................................................... Kirkollisverot.............................................. Taloudessa tarvittavat elintarvikkeet... Perunan lisäosto......................................... Lihan •• ......................................... Siirtomaatavaroita...................................... Vaatteet ..........................— ........................ Jalkineet.......................................................
12-00 22-10 558.15 — 18.00 81-90 220.O0 52
104-OO IOO.95 461.50
50 124.80 216.00 588-00 61
NB
*> Siinä luvussa 14 355 markkaa 55 sonnivasikan ostoon, jotka sitten myytiin 19420.50 markasta. Ilman niitä !! Iillä— 0, mutta 11:11a— 1286 markkaa a + ß - f T I:llä -4 4 .42 II :11a — 755.3i
2 041.3! mutta rakennusten, elottoman ja elollisen irtaimiston koko arvo=9 151.60
и 43259
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
I markkaa Poika kymnaasissa *' ..................... 25 Lääkäri ja apteekki.......................... Tupakka ........................................... 24 Juomat.............................................. 26 Juhlat y.m......................................... 25 Polttoaine..................... ..................... 59.» Pikkumenot ..................................... 35-20 Kotitalousmenojen kokonaissumma 1 lös.«,**» Menojen kokonaissumma 1780.3,**) c Tulojen kokonaissumma: ............. 3586.95 Menojen kokonaissumma: .................. 1 780.3, Käteisvarajäännös: ................................ Prosentuaalisesti myyntihintaan (33651-6 ja 149559) verrattuna........ Liittämällä tuloihin kotitalousmenot (s. 49) saamme:....................... Prosentuaalisesti myyntihintaan ver rattuna................................................ Maanviljelyksestä saatu koko tule...... (s. 26) karjanhoidosta................
806.5«
**>*
n markkaa 700 60 80 70 120 —
— 2 736.S6 27 955.J6 30 675-95 27 955.16 2 720.,o
2.38% ***> 1 965.,g
1
1 778 {?s26}
.82%
5 457. V4
5.6*%***) 2 1 5 0 .5 5
Щ
3.,i% 8519.15 613.80 ****>
6
Perheen jä se n e t: I mies + vaimo II mies -j- vaimo 2 tytärtä (161 tytär, 9-vuotias ja 9-vuotias) 5 h e n k . 1 poika (7-vuotias) 1 poika, 14-vuotias *1 5 h e n k. 1 sisarenpoika, -------------------17-vuotias *> Ylläpito ja koulumaksu. **> Kirjoittajalla virhe: 1 750.37 ja 836.58, sillä summa virheellisesti 1 128.60 (vrt. ss. 48, 13) 1 158.60 asemesta. ***> Kirjoittajalla virhe: !!5.45% ja !!!8.8i %, sillä hän ottaa tulokset 836.58 806.68 asemesta ja 2965.08 (siel!) 1 965.08 asemesta ja sotkee h irveä sti % % laskiessaan!!! ****> Lisätuloa 19 420.5 mk myydyistä sonneista=5065.60. V . I . L e n i n i n e r i t t e l e m ä s s ä l ä h t e e s s ä o n v i r h e : 806.58 a s e m e s t a p i t ä ä o l l a 1806.se. T ä m ä n v i r h e e n V . I L e n in o n k o r ja n n u t te o k s e s s a a n " A g r a a r ik y s y m y s j a ' M a r x i n a r v o s t e l i j a t * *' ( T e o k s e t , 5 . o s a , s . 1 5 8 ), v a s t a a v a s t i m u u t t u v a t m y ö s l u k u 1965.08 j a p r o s e n t i t . T o in i.
V. I. L E N I N
112
1 Maata
4-6250
11 ha
2 6 -5 0
4 ha X 5400 = 21600 Peltoa Niittyä 0.м X 3800 = 1900 Puutarhoja 0-125 X 8 000 = 1000
X 4 000 = 100 000 4 500 . 3600 = 1800 . 7 200 =
25 1*25 0 -2 5
24500
4-625
ha m a rk ka a
m a rk ka a
26.SC1
106300
(Todennäköisesti II maa on huonompaa) [sadot sen vuoksi pienempiä??] Rakennukset _>.Eloton irtaimisto Elollinen i\OKonaissumma (myyntihinta)
=
6 300 721.20 2 130.m
25000 4861 13398
33651.00
149 559
I ajoneuvot................... •• 0 r i v i k y l v ö k o n e .............-. 0 l a n n a n h a j o t u s k o n e ... .. 0 l e i k k u u k o n e .............. - 0 p u i m a k o n e .................. - 0 l a j i t t e l u k o n e .............. . 0 eläinten punnitsemi seen käytetty vaaka 0 aura............................ 25(1)*
K 350 markkaa 400 150 400 700 100 150 80 (2)* j.n.e.
Työvoimaa I
II
Perheenjäseniä — 3 jäsentä — 4 jäsentä?? vai 3? (poika kymnaasissa) (+ puintitalkoot) Palkatut
5 ympäri vuoden 6 — l.V ja 10.XI välisenä aikana 4 elonleikkuussa (4—5 viikkoa)
1
3 puinnissa (4 viikkoa)
* Kaarisulkeissa olevat num erot osoittavat aurojen тЗЭгая. T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
ЦЗ
S iis 1 440
ty ö p ä iv iä 3 X 3 6 0
noin =
m in u n
1
080
1 800
1 140 l
k a ts o to ista p u o lta * (n o in
: 4 0 0 ? ! ? n o in -
1 0 0
(? 1 080) 1
140 84
— . 1 0 0 :4 5 0
5 X 360 6
X 190
4 X 3 X
35 28
4604
ha
{
hi |
I
Kaikkiaan työvoimaa ]
M a a ta
4.62.-,
2 6 .5 9
1
I
3
11.8 !
M aata
1 00
573
I
l
100
393 )
V a lja k o t
I — 3 lehmää II — 4 hevosta -f 3 vetohärkää
Karja
markkaa
1
3 le h m ä ä 2
1
260
II 1200 (3 )* *
sik a a
1 2 0
s o n n it
2 7 0 (1 )* *
450 6
750
h ev o set ja v e to h ä r ä t
0
n u o ria karjaa 2 6 0 ( 2 ) * *
— (2 5 4 950 (4 ) ( з 7 * * ~ " -— k aa 0 _____ J
s o n n iv a s ik llh o te tta v a na) **
M inulla
k a ik k i n a u ta y k s ik ö lk s i m u u n n ettu in a
ils: 1
II
su u r ta k a r j a a .......
3
10
n a u ta - -)- n u o rta k a rja a ........................
3
s i k o j a .......................
2
e m a k k o -f ^ p o r sa s ta .....................
I 3
10
25
1-5
1 2 .5
3
o.»
0
0-5
5.5
H
O .7 5
Sum m a
2 3 .25
* Ks. tätä osaa, ss. 116-117. Totm. »* Kaarisulkeissa olevat numerot osoittavat karjan päälukua. Ks. taulukkoa tämän osan 116. sivulta. Totm. 8 40. osa
V.
114
I.
LENIN
Maan hoito M aan m u o k k a u s.
Kyntösyvyys I
II
30
2 5 cm
R u is
6 cm
1 h a : 11 e
I
S o k e r i ju u rik a s a n a lo g is e s t i m y ö s r e h u ju u r ik a s s. 6
Keinotekoisia lannoitteita
cm
7 5 cm
II
3 1 -5U m ark k aa (3>/з s e n tn .)
40.50 m arkkaa ( 4 Vs s e n t n .)
4 se n tn . 6 sen tn . su p e r fo s fa a ttia
Sato 1 ha:lta sentnereissa 1
II
81 6
74 0
64
56
60
56
320
320
66
56
+
120 n a u la a
1 2 0 -3 0 0 C h ile n s a lp ie ta r ia
O h ra
6 cm
P eru n a
6 cm +
15
cm
10
cm
—
—
+
25
cm
2 0 cm
24
Pavut
ffc m
A p ila
?
?
25 cm
2 0 cm
S yysveh n ä
4 s e n tn , 4 s e n tn . s u p e r fo s fa a ttia
SSSSSt
cm
796 1 440 se n tn . n a v e tta la n ta a
8 se n tn . 4 se n tn . su p e r fo s fa a ttia
480 se n tn . I 8 s e n t n .} n a v e tta - { su p e r fo s-}? lan taa ( fa a ttia J
260
210
80
64
Siis 11:11a muokkaus ja lannoitus on paljon parempaa, mutta sadot huonompia!! (On selvää, että maa on 11:11a huonompaa} [Ei bonltoidaj i n K aikki menot keinotekoisiin lannoitteisiin = •/« h a :lle ...
198.0 — 2 0 5 2 .0 m ark k aa 10.70— 1 9 .^ m ark k aa
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
[ 15
K a rja n h oito:
Karjan rehu
S s. 8 j a 20:
n sentn. P a v u t ............................
44-64
R u is .................................
—
V e h n ä .............................
0.4O
O h ra ............................
19-8,
markoissa
sentn.
markoissa
250-0
1625.00
290-ig
IO.0
70-oo
З.20
15-o
120.00
118.8«
67.0
402.00
239.0
1505-70
2 312.0
462.40
-
K a u r a ............................
—
S o k e r iju u r ik a s le lk k e e t ............................
408.O
81-eo
R e h u j u u r ik a s ...........
192.«
96-00
—
—
—
—
-
P e r u n a ...........................
10.20
20.4П
A p ila ( k u i v a ) ...........
65.0
195.00
1 320
141 «.
275
(m in u n )
1537«.
se n tn .
1052.32 100
(m in u n ) s u m m a
19-20
litra a
se n tn .
%%
240
Ю5-60
litraa
25
630-0 4 815.10
805-22
K a ik k ia a n ......
M a ito a ........................... (h in n a t m in u n la s k e m ia )
210.0
6371.80 606
Epäilemättä karjan ravinto on II:ssa parempaa ja runsaampaa i
m a id o n tu o ta n to
n
3 lehmää 9 7 0 0 litraa — 3 lehmää 9 6 0 0 litraa.
116
V.
I.
LENIN
II pitää syyskuun 15 päivästä 25 sonnivasikkaa, lihottaa ja myy ne tammikuun 1 päivään mennessä. Sitten tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän välisenä aikana pitää 30 sonnivasikkaa, jotka lihot NB taa ja myy. Sen vuoksi menoissa ja tuloissa 55 son nivasikkaa. Rehun Auhagen laskee ilmeisesti 25 sonnivasikalle vuodeksi. Verratkaamme tähän karjan määrää osoittavia t ä y d e l l i s i ä tietoja i и Markkaa
hevoset ................................ vetohärät.......................................... lehmät............................................... suuri ja nuori karja...................... sikoja................................................ emakko ja porsaat....................... kanat ............................................... kyyhkyset....................................... Elollisen Irtaimiston kokonaisa r v o ................................... %% (m inun)................... ........... mutta määrän mukaan.............
—
—
—
—
3 3 2 13
1260 530 120 200
17
—
20.«
3600 1350 1200 6750 450
—
—
—
40 40
2130.« 100
:
100 (5.s)
Markka#
4 3 3 25 3
40 8
13398 629 423 (23.25)
Jos kalkki muunnetaan likimääräisesti nautayksiköiksi, niin — 3 10 suurta karjaa .......................... — pikkukarjaa .................................... a Vs 12-5 1.5 — 0.75 pikkukarjaa ........................... ä V« 0-5 — — pikkukarjaa ........................... 6*5 (5.6)*
23-25
Entä työntekijäin ylläpito? I. 3 työtä tekevää p e r h e e n j ä s e n t ä (s. 3) ja 2 työtä tekemätöntä. Heidän ylläpitonsa = / 158.50 markkaa 3 työntekijää kohti II. 3 työtä tekevää (!!) perheenjäsentä (s. 15 "vakinai sesti töitä johtavia, tarpeen tullen työtä tekeviä”). • Tässä Lenin osoittaa kaarisulkeissa erotuksen (I yksikkö), mikä hänen omiin laskelmiinsa verrattuna on syntynyt muunnettaessa 12 porsasta nautayksiköiksi (ks. tämän osan 113. sivua). Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Ц7
j
Työtä tekemättömiä perheenjäseniä 2 ^i^mrmasissa ?°П) Heidän ylläpitonsa = 2 736.2s 3 työntekijää kohti. Palkkatyöläisiä 5 + 3 + 0.8 = 8 .s ympäri vuoden. m ark k aa
ylläpitonsa = З872.дз:8.е = 440 440 j 1 158.60 :3 = 386 386 I P a lkkatyöläiset: 5 ympäri vuoden.— 6 1. V ja 10. XI välisenä aikana, s.o. б’/з kuukautta, s.o. бХ б!/з = 38 kuukautta = З'/в vuotta. — 4 4—5 viikkoa, s.o. 4X5 = 20 viikkoa, ja 3 4 viikkoa, s.o. 3 X 4 = 12 viikkoa, kaikkiaan Heidän NB
32
viikkoa.
Ve
vuotta + Ц = ‘/e + 8Лз =
= 78.2%,
s.o. alle 80%. Pienisäntä elää huonommin kuin suurtalollisen palkka lainen, kun otetaan huomioon maksettava työ: I:ssä 3 8 6 markkaa, II:ssa 4 4 0 markkaa 1 työntekijää kohti. Yhteenvedot: p i e n t a l o n p o j a l l a 1. Maan hoito on h u o n o m p a a : kyntösyvyys (s. 6 )* pienempi. Lannoitteita vähemmän. C o n t r a : sadot. Siis maa on parempaa. 2 . Karjan hoito on h u o n o m p a a : tilastotiedot s. 7**. 3. Työntekijän ylläpito on h u o n o m p a a : s. 7**** (ja g
4. Elottoman irtaimiston hoito on h и o n o m p a a: s. 5 *****. 5. Työn tuottavuus on a l h a i s e m p i (vrt. työntekijäin määrää ss. ß ****** ja 5 *******j Pientalonpoika elää huonommin kuin suurtalonpojan palkkalainen ja "ravitsee” maata ja talouttaan niukemmin. Pientalonpoika tekee raskaampaa työtä: 3 ******** Kirjoitettu kesä— syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXI Lenin-kokoelmassa * ** *** **** ***** ****** ******* ********
Ks. Ks. Ks. Ks. Ks. Ks. Ks. Ks.
tätä tätä tätä tätä tätä tätä tätä tätä
osaa, osaa, osaa, osaa, osaa, osaa, osaa, osaa,
s. П4. Toim. s. 115. Toim. ss. 116—117. Toim. ss. 110—111. Toim. s. 110. Toim. ss. 112—113. Toim. s. 111. Toim. s. 108. Toim.
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
US
ARVOSTELEVIA HUOMAUTUKSIA K. KLAWKIN "MAATALOUDELLISEN PIENTUOTANNON KILPAILUKYKYISYYDESTÄ” ARTIKKELIN JOHDOSTA 70
Landwirtschaftliche Jahrbücher. Zeitschrift für wissen schaftliche Landwirtschaft. Herausgegeben von Dr. H. Thiel. Berlin 1899. XXVIII (28). Band (1899). (6 vih koa vuodessa.) (1081 sivua + taulukot.) Dr. juris Karl Klawki. Uber Konkurrenzfähigkeit des landwirtschaftlichen Kleinbetriebs (S. 363—484).* Erittäin laajat laskelmat 12 tilan osalta, jotka sijaitse vat Braunsbergin piirikunnassa Itä-Preussissa. (Selaile mastani) pantava merkille: s. 453 (ja 452). | ota | (S. 452) "Suurtalous käyttää omassa taloudessaan keskimäärin 'Д kokonaistulostaan, keskisuuri noin ’/3 ja pientalous suunnilleen '/г- Torilla myytäväksi jäävä osa on pientaloudessa siitä huolimatta suurempi kuin suur- ja keskisuuressa taloudessa. Tämän ilmiön syynä on ennen kaikkea se, että pientalonpojat rajoittavat tavattomasti kotitalousmenoja. E m m e v o i su o ra lta kä d eltä r a t ka ista , jo h ta a k o se o sitta in tie tty yn alikulutakseen, sillä käytettävissämme olevien aineistojen perusteella em me voi tehdä oikeita johtopäätöksiä isännän ja hänen per heensä yleisestä kotitalousbudjetista.”
* Maataloudelliset vuosikirjat. Tieteellisen maatalouden aikakauslehti. Ju l kaisija tri H. Thiel. Berliini 1899. XXVIII (28.) osa (1899). (6 vihkoa vuodessa.) (1081 sivua+taulukot.) Lakitieteen tri Karl Klawki. M aataloudellisen plentuotannon kilpailukykyi syydestä (ss. 363—484). Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Ц9
Ruokamenot yhtä perheenjäsentä kohti markoissa (vain omasta taloudestako?)* Suurtalous |
xx
1
(s. 453) -
11
HI
269 — (Minun laskelmani) Keskimäärin = 227
IV
185
Keskisuuri talous I II III IV
2 4 0 -2 2 2 -2 5 2 —159
I
Pientalous II III
IV
136-142—1 6 3 -9 7
=218
= 135
Klawkin mukaan (373) Pientalous 1— 10 ha Keskisuuri talous 10—100 ha Suurtalous >100 ha | ßß | ... (453). Osittain pientalonpojat käyvät vielä uut terasti päivätöissä ja saavat näinä päivinä työnantajal taan paitsi työpalkkaa myös sapuskat... Emme kuitenkaan voi väittää, ilmeneekö pientalouksissa tiettyä alikulutusta, mutta pidämme sitä luultavana IV ryhmän pientalouden: suhteen. Mutta se on tosiasia, että pientalonpojat elävät hyvin säästeliäästi ja myyvät paljon sellaista, minkä he säästävät, niin sanoaksemme riistävät omasta suustaan. (Sie!) S. 479: Kun viimeisessä laskelmassa havaitsemme, että tietyn tuotemäärän voi tuottaa halvimmalla keskisuuri talous, meidän pitää ottaa huomioon, että pientalous voi arvioida kaiken käyttämänsä työvoiman suhteellisesti hal vemmaksi kuin keskisuuri ja suurtalous nimenomaan sen, vuoksi, että se on sen omaa työvoimaa. Maatalouspulan’ aikana ja muulloinkin juuri pientalous tulee olemaan kes tävin, se kykenee myymään tuotteita suhteellisesti enem män kuin muut talousryhmät supistamalla äärimmilleen kotitalousmenoja, mikä supistaminen on tosin johtava tiet tyyn alikulutukseen**. (!) • Tämän taulukon erittelyä ks. täm än osan ss. 133—134. Toim. ** Ks. Teokset, 5. osa, s. 167. Toim.
V.
12 0
Sadot
Vehnä: Ruis:
Pientalous
6—7 sentneriä 7
I.
L E N I N
Keskisuuri talous
Suurtalous
7—8
8—9
8 -9
10
S. 441. Keskimääräiset
(1 m o rg en ia koh ti)
antaa Klawki itse.
"Samoin on asianlaita kaikkien muidenkin viljelyskas vien suhteen” (441). "Vain pellavan viljelyksessä, mikä on perin laajaperäi sen talouden viljelyskasveja, voidaan panna merkille yhä voimistuva tendenssi pientalouksien eduksi." * Nimittäin ke'skisuuri talous pientalous
I 5 "steiniä” pellavaa IV 6 I 6.5 » lii 8 IV 8 ..
(1 morgenia kohti?)
(tuloa 4.50 markkaa) ( - 4.50 markkaa) ( .. 4.50 markkaa)
| V2 steiniä pellavaa = I 8 V2 naulaa (406). | Ellemme ota huomioon nykyään yleensä vähäisen mer kityksen omaavan pellavan satoa, niin suurimmat sadot saadaan suurtaloudessa ja pienimmät pientaloudessa (441). Syyt:
Suurtalou dessa maa on lannoi tettu merkeliilä
1) Pienisännillä ei ole juuri lainkaan sala ojitusta. Tai asentavat putket itse— huonosti. 2) Eivät kynnä kyllin syvälti — hevoset ovat heikkoja. (Lehmävaljakko on arve luttava. Raskasta työtä tehdessään leh mät lypsävät vähän.) 3) Karjalla — nautakarjalla — on useim miten riittämättömästi rehua. 4) Lannan tuotto on heillä huonompaa — heidän viljastaan saadut oljet ovat lyhyempiä, suurin osa oljista menee kar jan rehuksi ja aluseksi (Unterstreuen) jää vähemmän. **
* Ks. Teokset, 5. osa, s. 160. T o lm . ** K s . sam a, s. 261 Ja 13. osa, s. 181. T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
121
(442). Sellaiset ovat ennen kaikkea ne neljä syytä, joiden vuoksi pientalous jää nykyään jälkeen suurtaloudesta tuottoisuudessa. Ja edelleen Klawki sanoo, ettei koneilla ole maanviljelyksessä niin suurta merkitystä (tavan omaisia argumentteja. Ei mitään tosiasioita). ... Koneluettelot kumoavat Klawkin väitteen:
I
Höyrypuimakone Hevoskiertopuimakone................. Viskuukoneet......... Lajittelukone.......... Rivikylvökone........ Lannanhajotuskone Hevosharava........... Kiekkojyrät.............. Kaikkiaan =
Suurtalous II III IV
Keskisuuri talous I II III IV
I
Pientalous II III IV
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1 1 1 1 1
0 1 1 1 1 2 1
1 1 2 0 0 2 1
1 1 — — 1 1 1
1 0 1 0 0 1
1 0 1 0 0 1 0
1 1 0 0 0 1 0
1 0 0 0 0 0 0
0 0 0 0 0 0 0
1 0
0 0
0 0
3 1
29
1
11
1
...Suurisäntä lainaa mielellään pienisännälle jyräänsä, hevosharavaansa ja viskuukonettaan, jos tämä lupaa hänelle antaa siitä hyvästä niittomiehen kiireenä työ aikana ...(443). (Kuvaavaa "vastapalvelusten tekoa”!)* Maatalous kärsii epäsuotuisista myyntiehdoista. Talon pojat myyvät enimmäkseen "paikanpäällä”, ja pikku kaupungeissa kauppiaat alentavat suuresti hintoja (373). Suuret maatilat ovat tässä suhteessa paremmassa ase massa, sillä ne voivat lähettää samalla kertaa suuria eriä maakunnan pääkaupunkiin. Ne saavat siten sentneriltä tavallisesti 20—30 pfennigiä enemmän kuin pikkukaupun geissa myytäessä.** * Ks. Teokset, 5. osa, s. 162. T o im . ** Ks. sam a, s. 163. T o im .
122
V.
I.
L E N IN
Mutta Klawki on laskenut hinnat kaikkien osalta saman laisiksi (373). Kirjanpito on tarkkaa vain suurmaanomistajilla (374). Talonpojilla ainoastaan poikkeustapauksissa. Ei ole maataloudellisia teollisia yrityksiä. "Turpeennostolla on suuri merkitys ennen kaikkea pientalouksille, sillä niillä on siihen välttämätöntä aikaa ja työvoimaa” (439). Pellavanviljelyä harjoittavat enää vain pienisännät: vaatii suurta ihmistyövoiman käyttöä. Pienisäntien per heissä sitä on, mutta suurisännille palkkaaminen käy kal liiksi ja hankalaksi (440). Parannettu vuoroviljelys:......
keskisuuri suurtalous talous pientalous I—IV I, II ja IV II
Vanha kolmivuoroviljelvs:.......
keskisuuri suurtalous talous pientalous — III I, III ja IV
(441)
Karjanhoito. Suurtalous I jalostaa maidon voiksi: "erittäin tuottavaa omintakeista maidon käyttöä”. Suur taloudet II—IV lähettävät maidon kaupungin meijeriin ja saavat sen vuoksi suurempia tuloja kuin keskisuuret talou det, jotka jalostavat maidon voiksi kotona ja myyvät kauppiaille. Keskisuuressa taloudessa on painopiste hyvin lihotetun karjan myynnissä. Pientalous myy karjan nuorempana — ei voi rehunpuutteessa ruokkia sitä niin kauan kuin keskisuuressa talou dessa (444). Keskisuurissa talouksissa (Klawki nimittää niitä sään nöllisesti talonpoikaisiksi suurtalouksiksi) on voi p a r e m p a a kuin pientalouksissa (käytetään separaattoreita, val mistetaan joka päivä), jotka sen vuoksi saavat kauppiailta 5—10 pfennigiä vähemmän naulalta.*
* Ks. Teokset, 5. osa, s. 163. T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
1 morgenia kohti (raarkoissa)
123
KeskiSuursuuri Pientalous talous talous (Keskimääräiset 4 talouden osalta)
(Viljellyn maatalous maan 1 morgenia kohti (444))* Tuloja maanviljelyksestä ........................... Tuloja karjanhoidosta
ie., 15.e
18.a 27.,
Summa.......
32.3
45.,
22., 41-. 64.a
11
12
9
17
27
25
29
36
7
3
7
Maanviljelystuotteiden myynti........................ Karjataloustuotteiden myynti........................ Summa....... Siina luvussa maidon ja voin myynnistä Maanviljelystuotteiden käytti) omassa taloudessa ........................... Karjataloustuotteiden käytti) omassa taloudessa .................... Summa-.....
14
6
6
14
2
10
14
16«,)
28
I s. 445 1 ■) |
j
s. 447
SS.
|
448 - 449
(s. 450) »)
(s. 452)
8(‘/.)
(lähes '/ , kai kista tuloista)
*) Hintojen aleneminen johtaa yleensä siihen, että kar janhoito syrjäyttää maanviljelystä. Syy, josta johtuu pientalouden paremmuus maanvilje lyksessä: suurtalous kuluttaa enemmän rehun tuotantoon ja karjan ruokintaan (karjan rehun Klawki jättää pois maanviljelystuloista (s. 441): se muka kuuluu karjan hoitoon). Pientalous pitää paljon enemmän karjaa 1 morgenia kohti, vaikkei niiden karja tietenkään ole niin arvokas ta (446) ja hevoset ovat huonompia (447). Keskisuuren talouden karja ei ole huonompaa kuin suurtalouden. 2) Keskisuuressa taloudessa kulutetaan melko paljon omassa taloudessa, suurtaloudessa — myynti on edullista, pientaloudessa— omassa taloudessa käytetään voita ja kuorimatonta maitoa hyvin vähän, ... IV ryhmän pien taloudessa ei käytetä lainkaan (450). * Ks. Teokset, 5. osa, s. 160. T o im .
v.
124 I то тg e n i a k o h t i (markoissa)
Rakennuksiin sijoi tettu pääoma ............. Eloton irtaimisto...........
.
l e n i n
Keski suursuuri Pientalous talous talous (Keskimääräiset 4 talouden osalta) 89 13
Salaojitukseen käytet ty pääoma................... 14 Elollinen irtaimisto-..... 29 Keinotekoiset lannoitteet ...... ' 0 -ai Väkirehu*) 2 Johto- ja valvontaMl menot-..... Menojen ottam atta («0 21... suuruus: huomioon (yhteen- työvoiman lasketarvoa tuna) ottaen sen huomioon (P) 23.., 100 markani arvoinen (a) 65 tuotemäärä tuotetaan menojen ollessa (P) 70
91
147
21
37
8 49
59
0-88 0 0
16-м
27-ет 38 60
2 0*43 0
(s. 455) (minun laskelmani)
(>■) (s. 459) (s. 460) (s. 461)
Landvvlrtschaftlich / ss. 478- ) benutzte ( 479 Fläche71 1 morge51-„ nia kohti 8 (mk) (s. 479) markoissa 80 0
(s. 461)
Klawki esittää nämä 2 taulukkoa ja sanoo: Kummastakin taulukosta näkyy erittäin selvästi se suuri merkitys, mikä on isännän ja hänen perheensä omalla työ voimalla. Kun viimeisessä laskelmassa havaitsemme, että tietyn tuotemäärän voi tuottaa halvimmalla keskisuuri talous, meidän pitää ottaa huomioon, että pientalous voi arvioida kaiken käyttämänsä työvoiman suhteellisesti hal vemmaksi kuin keskisuuri ja suurtalous nimenomaan sen vuoksi, että se on sen omaa työvoimaa. Maatalouspulan aikana ja muulloinkin juuri pientalous tulee olemaan kes tävin, se kykenee myymään tuotteita suhteellisesti enem män kuin muut talousryhmät supistamalla äärimmilleen *> Meidän talonpoikaistaloutemme eivät käytä mitään väkirehuihin. Ne hangottelevat edistystä vastaan ja ovat erittäin kitsaita tekemään mitään menoja puhtaassa rahassa (461)*. # Ks. Teokset, 5. osa. s. 162. T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
125
kotitalousmenoja, mikä supistaminen on tosin johtava tiettyyn alikulutukseen. Sitä, niin kuin näimme, ilmenee jo nykyään IV ryhmän pientaloudessa. Monia pientalouksia siihen valitettavasti pakottaa velkakorkojen suuruus. Mutta sillä tavalla niille käy mahdolliseksi — vaikkakin suurella vaivalla — pysytellä pystyssä ja tulla jotenkuten toimeen. Nähtävästi juuri kova kulutuksen supistaminen pääasiassa selittää sen pienten talonpoikaistalouksien lisääntymisen paikkakunnallamme, minkä valtakunnan tilastot toteavat (vrt. 372. sivulla olevaa taulukkoa). (480)*. Königsbergin hallintopiirikunnassa (s. 372)
1882
1895
2 ha
55916
78 753
5 -
СЛ 1 ro o
Talouksien määrä
11775 16 014
2 0 -1 0 0 ..
13 892
A lle
2—
100 ja enemm 1 955
Viljelty maatalousmaa hatssa 1882
1895
33 890 14013 37 998 44596 18 933** 174054 196498 555878 555342 13833 613 038 654447 2069 26 638
Ja KJawki kiiruh taa sanomaan, ettei tämä ilmiö ole suotava. M u t t a pientalouksienkin keskuudessa tapah tuu edistystä: ja kaikki käy parhain päin.
Suurisännällä on se etu, että hän myy vaunukaupalla j.n.e. paljon edullisemmin, ja hän osaa hinnoitella vil jansa paremmin (451). Sama koskee karjaa. Suurisäntä myy viljaa sentnereittäin ja karjaa painon mukaan Talonpoika myy viljaa vakoittain (Scheffel) ja karjaa silmämitalla, minkä vuoksi hän häviää paljon. *** Pientalonpojat tekevät itse kaikki rakennusten korjaus työt (y.m.). * Ks. Teokset, 5. osa, s. 167. Toim. ** Ks. sama. Toim. *** Ks . s a m a , s . 163. T o im .
г
V. I. L E N I N
126
Keskisuuret taloudet III ja IV sekä pientaloudet asen tavat itse salaojaputket. (Kyseisellä paikkakunnalla sala ojitus on välttämätön ja putkien kysyntä kasvaa tavatto masti.) S. 460: suurin osa niistä (talouksista) käytti keino tekoista lannoitetta ensin vain kokeeksi. Menot työvoiman palkkaukseen. 100 m o r g e n ia k o h ti Suur talous
Keski suuri talous
Suurtalous I II III IV 1061 970 771 613 1061 970 771 746»)
Keskisuuri talous I II III IV 750 895 622 488 972») 895 622 4883)
Palkkatyö päivissä
887
744
Käsityö päivissä.....
887
924 4)
(ottaen huomioon talonpoikain työn) (s. 463)
Tuotteita markoissa loo työpäivää kohti ....................
372
481
(S. 463)
1 064
(s. 465)
Kokonaismenot kasityOn osalta 100 morgenia kohti .................... 1 065 Menot 1 työpäivää k o h ti............ l*so Työläisen vuotui nen keskipalkka 391 Tulot kutakin työ voiman palkkauk seen käytettyä 100 markkaa koh ti ........................... 305
5)
l*6i
470
Luontoissuoritusten ja rahamaksun välinen (s. 467) suhde (s. 467): Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus fl.^, markkaa 0.,, morgenia kohti Palkkatyö päivissä 100 morgenia kohti .................... 887
Työpäiviä 100 mor genia kohti vakinaisia työläisiä
822
(s. 466)
458
Suurtalous 7 .• 6 Keskisuuri talous 24 : 6 j Pientaloudessa i (s. 469)
sitä
ei
744
638
instmannit y.m. (S. 472)
päiväläisiä .............
112
30
"vapaita työläisiä" (I!)
ole laisinkaan
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
127
Pientalouksien osalta ei voida laskea. Kuitenkin on ilmeistä, että niissä on jonkin verran liikaa työvoimaa (464).'
Isännän 2 poikaa korvaavat 2 työläistä Ylärivi täydellisesti. vaihto 2> Isännän 2 naimatonta sisarta korvaavat ehdoitta. 2 piikaa. Alarivi 3) Isännän 2 poikaa korvaavat itse vanhan vaihtoehdoin. isännän. 4) Osa töistä on nähkääs kotitaloustöitä: palvelijattaret. Se pienentää osittain erotusta. 5> Tekevät työtä paljon ahkerammin: isännän osoittama "esimerkki” kannustaa "suurempaan ahkeruuteen ja huo lellisuuteen”.
Irtaimisto (markoissa)
Palkka- Schar- P ä i v ä l ä i s e t työläi- werset ker72 СЛ tл
G
Suurtalous
I.
513.71 ha
.5 0 01 55 954
G O O
6
I!>1
1
в > я я « я '5 GO с В
19 270
21 8
я . 6
с б
19 7 3
-
3 14 2
^
о 3 Н 53 996-ет
о с а» £ -
о
>о
'Л
■SS д.г => о О ->
JS о
О J«Z
15 745.Ж 13 745.30*)
lähes 50 morgenia menee rengeille
IV.
362-50 ha 430-20 ha 125-00 ha 1 431.„ :4 - 357.55
Keskisuuri talous [talonpoikainen suurtila) mies vanha + vaimo + 2 aikuista poikaa _____+ tytär mies + vaimo + vanhemmat
35 394 18 027.5,, 15 427 124 802-ßo :4
20 133 13 11 545 7 5 291 4
2 5 5
-31 201
74-25 ha
13 933
5 303
3
2
-
II.
57 ha
10 600
4 990
2
4
-
III.
55.5 ha
9 170
3 458
Pientalous (mies I . ") + vaimo -!- van hemmat)
15-875 ha 202-825:4 -50.8 7-125 ha
2 923 36 626 | 9 156 I 1192
1 545 15 296 3 824 754
-
43 459.88 23 156.ta 17 187-90 -
Rasitukset — veropäivätyöt, pikkutyöt ja sivuansiot
56 239 :4 -1 4 059
IV.
12 -
-
3
1
2
12 094.73 6 295.M 8 436.35
Saldovoitto
-
-
12 5 8 6 .„
10 094.7S1) 7 483.10=) 6 536-303)
31-28 33-80 58-оя
Puhdas voitto
—
7 147. ад
5 431.88*)
00-44
-
-
9 7 0 8 .7,
-
5 2 2 6 .gg
3 726.88е)
6 7 .78
3
-
-
7 433.38
+
4 6 4 9 .lg
3 149..3«)
69.3,,
2
-
-
3 181.83
+
2 419.83
1 219-вл7)
76.Д1
1 292.™
+
1 134-80
184.„o»)
2 -3
Knechtin ase mesta työtä tekevä veli saa 100 markkaa
V. I. L E N I N
и. ш.
(2 poikaa + tytär)
IL8*10*12)
III.U) ;mies +vaimo IV. + i aiKuinen poiKa + 2 aikuista tvtflrtü)
7.(jq ha
1 403
5.00 ha 2-875 lia
1059 916 4 570
22.ooo:4
-S .,
|1 142 |
1 673.J4
+
1 535.cfl
576-so
1 135*08 1 093.,„
+ +
1 059-,
709
1 109
992.6a
6S5.e »)
76.
159V )
31.
192.M>‘)
67.
3 148 1 787
|
U 2000 Mk Klawki vähentää korvauksena isännän tekemästä työstä. 3) Lisäys johtomenojen pienentymisen seurauksena (maanviljelys- Ja metsätalouden yhdistyminen), з] Korvauksena työstä, minkä ovat tehneet isäntä ja hänen kolme aikuista poikaansa, jotka ovat käyneet maatalouskouluja (397) ja antautuneet välittömästi [pontevasti, tosissaan] taloudenhoidolle, vähennetään 1 900 Mk (1 200 korvauksena isännälle ja 700 poikien osalle). 4) 6) e) 7)
Korvauksena isäntäväen tekemästä työstä vähennetään 1 500 (mies ja vaimo) + 216 (vaimon 2 sisarta). — 1 500 (mies, vaimo + 17-vuotias tytär)... — 1 500 (vaimo, tytär -f 2 poikaa)... 5 916 : 4 = 1 479 — 1 2 0 0 (mies ja vaimo)...
8) Isäntä käy 20 päivää päivätöissä. Harjoittaa (samoin kuin keskisuuri talous IV) turpeen nostoa. ®) — 1 000 ("Työvoiman arviointi” mies + vaimo + vanhemmat). Щ Isäntä oli aikaisemmin vaununtekijä ja tekee sen vuoksi itse ka ikki tarpeelliset korjaus- ja muut työt (430). n) — 1 O0 0 (idem [ 2 miehestä - f 2 naisesta] 12) Omistajan henkilökohtaiseen käyttöön menevien taloustuotteiden arvo on tässä taloudessa ja pientaloudessa IV melko alhainen. Mutta tulee muistaa, että kummassakin taloudessa omistajat ja vastaavasti myös heidän kottväkensä käyvät uutterasti päivätöissä saaden maksun lisäksi vielä sapuskat (435).* 13) — 900 (2 poikaa ja 1 tyttö orpojako?) n) — 800 1 1! Sic 1 1 [5 ihmisen osalta!! [
129
* Ks. Teokset, 5. osa, s. 167. T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
9 40. osa
mies + vaimo + aikuinen poika + aikuinen-tytär
V.
130
1 000 1 000 900 800
I. L E N I N
Ergo vähennykset isäntäväen ylläpitoon: Großbetrieb : 2 000—1 900 Mk. Mittelbetrieb : 1 7 1 6 -1 200 Mk. Kleinbetrieb : 1 0 0 0 - 800 Mk.
3 7 0 0 :4 =925? rengin tulot = 850
Pientaloudessa ei ole työläisten vakuutusta, keskisuu ressa taloudessa № I — 36.78; II — 32.3i; I I I — 24.во ja № IV toimihenkilöiden vakuutus 7.54 Suurtalous I. On pehtori. Isäntä saapuu pääkartanostaan kerran kuukaudessa (374) — (sie! siitä 2 000 markkaa) muutamaksi päiväksi.*** Kotitaloutta hoitamassa on koke nut naispuolinen töiden johtaja ja taloudenhoitajatar. Palkkamenot + konttorimenot = 1 350+150 markkaa + pehtorin ylläpito y.m.= 1 350. (Paitsi renkien ja päiväläisten palkkaa!). Työläisten vakuutus = 644.04. Suurtalous II. Pehtori ja kokenut naispuolinen sian hoidon valvoja. Isännän huolena vain johto ja yleinen valvonta. (Palkka I 100, yleinen johto 100.) Työläisten vakuutus = 159.76. Suurtalous III — piispan maatila — on annettu hoidetta vaksi vakinaista vuosipalkkaa vastaan. (Palkka = 1 800. Konttorimenot 150.) Työläisten vakuutus = ЗЗ8.25 markkaa. Suurtalous IV... pitäisin oikeampana nimittää talonpoi kaiseksi suurtilaksi. Työläisten vakuutus = 108-ю.***
* Ks. Teokset, 5. osa, s. 165. Toim. ** Ks. sam a. Toim. *** Ks. sama. Toim.
S a to
1 m o r g e n ia k o h ti s e n t n e r e is s ä
8.4
7
Ruis
10-83
Ohra
in
IV
I
И
9-8
9-3
7
8 .4
10.5
10-6
7-6
8-4
10.,
11-05
9-2
9.0
8 .5
7.9
Kaura
9-ГИ
7-3
8-e
9.0
8-3
Herne
9 '49
7-2
7-4
Velinä
Peruna Rehujuurikas Pellava
—
—
in
IV
I
II
in
IV
7.6
6 .8
5.,
7-2
6-8
-e
7-9
6
8 .0
7.3
7.5
8-4
4.s
4*9
7-0
7-7
—
9-3
9.0
7-3
5-o
8 .7
8.3
IO. 0
6.7
9-0
7-6
8
—
7-6
—
8 .4
—
10.8
84
62
50
55
57
53
69
40
38
32
50
50
225
200
135
200
200
200
125
100
70
100
200
100
----
—
—
—
5
—
—
Stein
6
Stein
6 V2 Stein
—
8 8 Stein
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
n
P ie n ta lo u s
K e s k is u u ri ta lo u s
S u u rta lo u s
I
(s. 4 4 1 )
131
Suurtalous
Keskisuuri talous
P ientalous
Suurtalous
Keskisuuri talous
Pientalous
W to
8.7
7-3
6 .4
=
V ehnä
=
3 4 .T
2 9 .8
19-11
9.9
8.7
7 .7
=
R u is
=
39.5
35.0
2 9 .7
9.4
7.4
6 .5
=
O h ra
=
37. 7
2 8 .6
19-6
8.5
8-7
8 .0
=
K a u ra
=
34.0
3 3 .9
32.0
1
г
ro 8 .0
9.2
7.7
=
H e rn e
=
2 4 .,
1 2 3 .2
1
I8
. 4
63
55
42
=
P eru n a
=
251
21 9
170
190
156
117
=
R e h u ju u rik a s
=
760
62 5
47 0
=
P e l la v a
=
—
—
5.5
* Ks. Teokset, 5. osa, s. 160. Toim.
7.5*
1 1
1
22.5
1
X X
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
133
Ravinto yhtä perheenjäsentä kohti *> (Omassa taloudessa käytettävien tuotteiden määrä) (s. 453) j--------------I x%
I
Suurtalous II III IV
I
Keskisuuri talous II III IV
I
Pientalous II III IV
Henkilö luku 5 4 - 64 8 6 5 5 4 5 3 5 1 henkilöä kohti mar koissa — 269 — 185 240 222=) 252 159=) 136 142 163 97
(Minun laskema)
Keskimääräinen227
218
135
*> Pehtori, taloudenhoitajatar, naispuolinen töiden joh taja ja 2 kotitaloutta hoitavaa palvelijatarta. 2> 2 alle 10-vuotiasta lasta = ”yksi aikuinen” 3> 1 108.28:6 = 185. Mies + vaimo + 3 poikaa + ? Suurtalous IV ostaa muualta jopa voitakin. Edelleen meidän on otettava huomioon, että mitä suurempi on talous, sitä enemmän se tavallisesti ostaa elintarvikkeita muualta (453).* Keskisuuri talous käyttää hyvin paljon, enemmän kuin edellyttää "keskimääräinen järkiperäinen ruokailu”. Mielenkiintoinen on Klawkin yritys (typerä) silottaa tätä erotusta: Olettakaamme kuitenkin, että pientaloudet voivat kohot taa käteisiä tulojaan ainoastaan tietyn alikulutuksen pe rustalla. Korjataksemme tämän seikan otamme kulutuksen 1 henkilöä kohti 170 markaksi vuodessa (?? miksei 218— 227?), jota summaa tulee pitää pikemminkin yliarvioituna kuin aliarvioituna, kun otamme huomioon, että tässä kuu luvat arviolaskuun vain omasta taloudesta otetut elintar vikkeet. Jos me yksinomaan ylläesitetyn taulukon numero*> Luontoistaloudellisesta kulutuksesta on vähennetty palveluskunnan elintarvikkeet ja esimerkiksi pellava. Muut summat jaetaan henkilöluvun mukaan. * Ks. Teokset, 5. osa, ss. 165—166. Toim.
V.
134
I.
LENIN
tietoja lähtökohtana pitäen laskemme pientalouden keski kooksi 20—25 morgenia ja taloudenhoitoon osallistuvien perheenjäsenten lukumäärän 4 henkilöksi, tekisi kulutus keskimäärin 135 markkaa henkeä kohti. Tähän lukuun ver rattuna oletettu 170 markkaa käsittävä kulutus yhtä ihmis tä kohti tekee plus 35 markkaa, mutta kun on 4 ihmistä, 140 markkaa. Kun se jaetaan 20—25 morgenin kesken, saa daan yhtä morgenia kohti 6—7 markkaa. Se merkitsee, että tässä tarkoituksessa pitäisi jättää markkinat vaille tuot teita tämän summan arvosta. Pientalous saisi siis vain 29—30 markkaa puhdasta tuloa 1 morgenia kohti ja olisi silloin yhtäläinen kuin keskisuuri talous; mutta suurtalou teen verrattuna se olisi kuitenkin vielä voitolla.* Ottakaamme 170 asemesta 218 markkaa — 135 = 83; 4 + 5 + 3 + 5 = 1 7 ; 17 :4 = 4‘/*; 83X 4.„ = 351.w; 351 : 20= = 17.6 markkaa; 3 5 1 : 2 5 = 14.*; 14.* + 17.5 = 31.9; 31.e : 2 = 15.9. Siis morgenia kohti 141/2—171/2 markkaa !keskiarvo 15.9 {36-14.6= 21.e; 36—17.5= 18.s} 3 6 -1 5 .9= i ä i Tulot myynnistä
Suurtalous
Keskisuuri talous
Pientalous
25
29
20.i
S. 464: Pientaloudet ovat vastustuskykyisimpiä. Pientalonpoika voi arvioida... käytettävän työvoiman... suhteellisesti halvemman hinnan mukaan, sillä se on hä nen omaa voimaansa, kun sitä vastoin suurtalonpoika ja kartanonomistaja ovat riippuvaisia yleisistä palkkaeh doista ja heidän pitää ottaa suuremmassa tai pienemmässä määrässä huomioon työläisten vaatimukset. Pientalon poika pystyy niin ikään pienentämään enemmän kuin suur talonpoika ja ennen kaikkea enemmän kuin kartanonomis taja yrityksen johtamiseen menevää osaa, yrittäjänvoittoa, sillä kriitillisinä aikoina hän kykenee rajoittamaan suu resti (sie!) kotitalousmenojaan. Pulan aikana se on pientalouden etuisuus. ... Työläisten ravinto talonpoikaistaloissa on epäilemättä parempaa kuin kartanonomistajain luona (467).** * Ks. Teokset, 5. osa, s. 166. Toim. ** Ks. sama, s. 164. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
135
Työläiset tulevat kalliimmiksi, mutta tuottavat enem män. (Poikkeus: suurtalous IV— pikemminkin — talonpoi kainen suurtalous.) palkka Scharwerkerille74
Tulot: .. .. .. ..
instmannln perhe deputantin73 perhe instmannln perhe deputantin perhe instmannln perhe
(suurtalous (suurtalous suurtalous suurtalous suurtalous
I) = 799—120=679 mk 1) = 704— 60=644 П =929— 120=809 H = 658— 60=598 III = 779— 89=690 IV = 861— 75=786 = 7 3 7 — 30=707 =sam a.
Keskisuuri talous II (lnstmannin perhe) Keskisuuri talous I .. .. Jos taas Scharwerker — omia lapsia, niin instmannln perheen tulot = 8 0 0 —900 m k, deputantin •• .. = 600—700 mk * ‘ (perheenjäsenten lukumäärää el ole osoitettu missään!)
Niinpä siis instmann menee mieluummin isännän — talonpojan — palvelukseen muun kuin suuremman maksun vuoksi. Syy: kuulemma enemmän vapaata aikaa, voi käydä päivätöissäkin (!?) (s. 476). Sellaiset instmannit ostavat, kun hyvin käy, muutaman morgenin maata säästöillään (säästetty palkkarahoista). He joutuvat raha-asiain kannalta suurimmaksi osaksi huo nompaan asemaan; he tietävät sen itsekin, mutta heitä houkuttelee vapaampi asema (476). Monet — eivätkä läheskään huonoimmat — siirtyvät kaupunkeihin. Nykyajan agraaripolitiikan tärkeimpänä tehtävä n ä — jotta saataisiin ratkaistuksi kysymys maalaistyöläisistä idässä — on kannustaa kyvykkäimpiä työ läisiä asettumaan vakinaisille asuinpaikoille anta malla heille mahdollisuus ellei ensimmäisessä, niin vaikkapa toisessa sukupolvessa hankkia palstan maata omaisuudekseen (476).* S. 477 Klawki selittää, että talonpojan on helpompi hank kia työläisiä. Mutta työläisten hankintakysymys käy talon pojankin kohdalta yhä kärkevämmäksi. Talonpojat valit tavat, että on vaikea saada työläisiä, varsinkin piikoja. ♦ Ks. Teokset, 5. osa, s. 167. T o im .
V. I. L E N I N
136
Lopullinen verSuurtalous
1 morgenla kohti markoissa
I 1) Kaikkiaan tuloja 2) Kaikkiaan menoja Puhdas tulo morg. kohti .. .. ha ..
35.(6 26.24 3-81 35-24
Keskimäärin m o rg e n ilta
Keskimäärin:
H 33.08 25.88 7-82 31-28
lii
IV
25.80 17.46
38.(8 23.ee 14-52 58-08
8 -3 4
ЗЗ. 3 6
9.87
1) 33.i8—44.18—64.24 Omituista, 2) 2З.30 27-03—5 l,66 9 . 88
1 7 -1 5
että tämä
1 2 - 58
K. Klawkin laskelmia v a s t a a n . 1) hän katsoi hinnat samanlaisiksi (s. 3)*. Mutta suurtaloudet 2) hän alentaa oikein arvioissaan perheen työvoiman arvoa 3) hän ei ota laskuissa huomioon keskisuuressa ja pientalou (asentavat putket itse) y.m. 4) Oman talouden tuotteiden käyttö ravintona vähenee puuttuu))* (0—10)*. (Samaan: pientalouksien palkkatyö: sille!! Klawkin mietteet siitä ss. 1 ja 2, ss. 5, 10)*. 5) Keskisuuren talouden työläiset tekevät työtä voimaperäi kuin s«wrtaloudessa. 6) Suurtaloudella suuremmat menot työkyvyttömyys- ja tekoiset lannoitteet, väkirehut, salaojitus). 7) Keskisuuressa taloudessa el oteta lainkaan lukuun las * Käsikirjoituksen sivuilla olevat viitteet ovat vastaavasti tämän osan seuraa ss. 7 ja 8 — ss. 128 —130; s. 5 —ss. 125—126; s. 2 —s. 120; s. 5 —s. 126; s. 1 —s. 119; s. 135; s. 1 —ss. 118—119; s. 2 —ss. 119—120; s. 5 —ss. 124—125; s. 10 —s. 134; s. 6 —
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
137
taus: (S. 483) Keskisuuri talous I
II
III
46.*i 26-50 2 0 -n 80.44
44.14 27.20 16.94 67-76
40.*3 23.53 17-30 69.20
P ie n t a lo u s IV
I
II
50-09 30-88 19.21 7 6 .84
45.34 38.86
59.7* 40-65 19-13 76-52
V rt.
I8 . 3 9
6-48 25.92
Bulgakov, I 58
lii
IV
56.75 48-80 7-95 31-80
9 5.10 78.35 16-75 6 7 - oq
12.5* M k
laskelma (minun) eroaa jonkin verran Klawkin numeroista!
saavat enemmän (ss. 3—4, s. 5)* suurtaloudesta keskisuureen ja pientalouteen (ss. 7 ja S)* dessa tehtäviä korjaustöitä (s. 5)*, salaojitusta (ss. 2 ja 5)* suurtaloudesta pientalouteen (ss. 1, 2, 4 lopussa (matto s. 3 ylhäällä, s. 7, s. 11 kannattaa maan antamista työläisemmin (s. 6
huomautus 5
)* (ja saavat enemmän: s. 11)*
vanhuusvakuutukseen ja maatalouden parantamiseen (keinokuissa valvontaiyoiä. villa sivuilla: käsikirjoitus, s. 3 —tämä osa, s. 122; ss. 3—4 —ss. 122—123; s. 5—s. 125; s. 2 —s. 119; s. 4 —s. 123; ss. 9—10 —ss. 133—134; s. 3 - s. 121; s. 7 - ss. 128-130; s. 11 — s. 127; s. 11- s . 135. Tolm.
V. 1. L E N I N
138
Klawkin esittämät tiedot ovat varsin epätarkkoja: hyvin paljon aukkoja. Esimerkiksi ei ole lainkaan tietoja karjan rehusta. Kokonaissatoa ei ole jaettu eri tarpeisiin: kylvö, karjan rehu, kulutus, myynti. Näiden aukkojen täyttäminen lienee tuskin mahdollista. Esimerkiksi suurtalous I. Kaikkiaan 513.71 ha (siis _ 2054.84 morgenia) Viljelty maatalousmaa = 1540 morgenia (s. 375 ja s. 382). 514.81 morgenia Peltoviljelmät ja kylvBniityt Mtreeni a Vehnä ................................... Syysruis................................ Kevätruis................................ — i* Ohra.......................................... — 22 Kaura........................................ —'180 Virna........................................ Peruna .................................... Valkojuurlkas........................
—. 33 - 42 — 22
Lupiini .................................... Apila ja timotei ..................
— 33 —540
m e ts ä ä
Morgenia =449.81
joutomaata lammikkoja teitä
= 2.88 = 20.88 — 15.lM
puutarhoja
= = > 488.64 25.ee 514-eo
Tvm , "Deputaatti" -maata м noin Niittyä ....................................
Parhaita laitumia (?)......... Puutarhoja.............................
50 (todennäköisesti: 53.g4) 1 302 123
7425" = 110-98
1 305.84 123-48
1 429.3J _ 2 054.84 110.8a 1 540.24
1 535-92 1 540.24 25.79_____________________
ha morgenia tiet ja pihamaat.......................... 3.70 lam m ikot........ ................... 3.22 peltom aa........................... 326.46 = 1 305-84
niityt ....................................... 30-87
=
123.48
parhaat laitum et....................... 27.73 m etsä ...........................................112-46 puutarhat.... .................................. 6.49 jouto- ja savimaa ................. 0-я 513.7!
=
110.9a
514-6Q
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
139
Koska K. Klawki esittää sekä myytävät että talou dessa käytettävät tuotteet vain rahassa, pitäisi 1) mää rittää kokonaissato kertomalla jokainen morgeniluku kunkin viljalajin osalta keskisadolla; 2) vähentää kylvö; 3) kertoa erotus keskihinnoilla (mutta näitä hintoja ei ole esitetty kaikkien tuotteiden osalta); 4) vähentää myydyt tuotteet j.n.e. Edelleen, koska karjaa ei ole muun nettu samaksi yksiköksi, ei kuitenkaan voida määrittää lukumäärällisesti, kuinka hyvin karjaa ruokitaan. Kaikki sellaiset laskelmat ovat siis hyödyttömiä. Vertaa B rasen kirjoitusta*, erikoisesti ss. 292 ja 297—298. Kirjoitettu kesä— syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXI Lenin-kokoelmassa
* K s. tä tä o s a a , s s. 140—148.
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
T o in i.
140
BRASE JA MUUT75 а.
BRASEN "TUTKIELMA MAATILOJEN VELKAANTUNEISUUDEN VAIKUTUKSESTA NIIDEN TALOUDENHOITOON" ARTIKKELISSA ESITETTYJEN TIETOJEN ERITTELYÄ
Thiel’s Jahrbücher. 28. Band (1899). Dr. В r a s e. Untersuchungen über den Einfluss der Verschuldung ländlicher Besitztümer auf deren Bewirt schaftung. (S. 253—310.) Tutkittavana olivat ”Liegnitzin hallintopiirikunnan erään alueen” (Ala-Sleesia) kartanonomistajain (17) ja talonpoikain (34) taloudet. Artikkelin kirjoittaja luettelee kaikki nämä taloudet, muttei tee loppuyhteenvetoa. 17 kartanonomistajaa, kulla kin 75—924 ha (9:llä 200—500 ha; l:llä alle 100 ha, nimit täin 75, 1:llä 127 ha; l:llä 924; l:llä 819). Kunkin talouden osalta on osoitettu vain ha-määrä (ja maalajin mukaan), karjan määrä, arviohinta ja velkaantuneisuus ("vuoden 1896 tutkimuksen mukaan”). 17:stä 2 ei ole velkaantunut lainkaan (204 ja 333 ha); 2 yli 100% arvosta (105 ja 104%); 1 90—100%; 3 80— 90%; 2 70—80%; 2 60—70%; 1 50—60%; 2 40—50%; 1 30—40%. Talonpojista 5 ei ole velkaantunut. 1:llä 7 ha 7:llä 10—20 ha muilla 20—110 ha
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
2 5 7 3 5 3 3 1
14)
10% :iin arviohinnasta 10—20 20—30 30—40 40—50 50—60 60—70 70—80
34 "Velkaantumattomina” kirjoittaja pitää niitä, 1) joilla ei ole hypoteekkivelkoja; 2) joilla on hypoteekkivelkoja, mutta pääomat eivät ole pienemmät; 3) joiden velkaantu neisuus on mitätöntä (ss. 262—263). Seikkaperäinen kuvaus talouksista (kartanonomistajain taloudet on merkitty latinalaisin pikkukirjaimin: a — r) a) 205 ha. Mainio talous: (8 hevosta + 14 härkää + 106 nautaa) alueen "helmi”. (Velkaantuneisuus = 87% arvos ta.) Erittäin runsaat sadot, viljelys korkeaa tasoa. "Maa perä on saatettu tähän kuntoon vasta vähitellen salaojit tamalla systemaattisesti, lannoittamalla runsaasti, möy hentämällä syvälti ja käyttämällä peltoa vaalien, muok kaamalla sen kunnollisesti ja oikeaan aikaan, harjoitta malla rivi- ja vakoviljelystä” (264. s.). Kaikki rakennukset ovat massiivisia — "täällä on sijoi tettu tavattoman suuria pääomia”. "Poikkeuksetta koko karja on erittäin hyvin ruokittua.” Kaikenlaisia koneita. Järkiperäinen vuoroviljelyjärjestelmä, lannoitteiden käyttö erittäin runsasta (lantaa ja keinotekoisia lannoitteita). "Kalliit uudisrakennukset nielevät kaikkinaisen koron.” b) 301 ha; velkaantuneisuus-% 46.з%. Maata on parannettu monivuotisella viljelyksellä, rai vattu kivet y.m., lisätty suuri määrä kalkkia. Rakennukset hyviä, kaikki massiivisia, tulleet maksa maan 170 000 markkaa. Koko karja (10 hevosta + 26 vetohärkää -f 100 nautaa+ + 400 lammasta) ruokitaan ja hoidetaan järkiperäisesti. Kaikenlaisia koneita (ei ole lueteltu).
142
V.
I.
LENIN
Lanta säilytetään hyvin. Ostetaan keinotekoista lannoi tetta. Kyntösyvyys 17—20 senttimetriä (juurikas: 30—35 sent timetriä).* Riviviljelys. c) 758 ha. (Karja: 26 hevosta + 54 vetohärkää + 220 nautaa + 900 lammasta.) Velkaantuneisuus = 76.g% ar vosta. Samoin kuin a ja b c:kin on mallitalous. Maa, rakennukset ja karja — oikein hyviä. Koneita. "Navetta- (karjan-) lanta säilytetään mitä parhaim malla tavalla.” Ostetaan 20000 kiloa Chilen salpietaria + + 30 000 ammoniakkisuperfosfaattia + 3000 — 4 000 kiloa kainiittia. Kyntö syvää; riviviljelys; niittyjen kastelu; sadot erit täin runsaita. d, e, f — eivät ole mallitalouksia, mutta "järkiperäisiä”. d) (75 ha) systemaattisesti salaojitettu. Vahvasti lan noitettu. Keinotekoisia lannoitteita. Kyntö syvää. Rivi- ja vakoviljely. e) (229 ha). Salaojitus pantu alulle. Rakennukset mas siivisia, osittain uusia. Karjaa ruokitaan hyvin. Keinote koisia lannoitteita (10000 kiloa Chilen salpietaria; 25 000 superfosfaattia; 50000 kiloa kalisuolaa + kalkkia). Kyntösyvyys 12—17 senttimetriä, perunaa varten 20—25 senttimetriä, juurikasta varten vieläkin syvempi. f : salaojitettu. Kyntö syvää j.n.e. "Rakennusten ja niiden kunnossapidon hyväksi tehdään pikemminkin liian paljon kuin liian vähän” (272). Karjan ruokinta erittäin hyvää. 8 litraa maitoa päivässä lehmää kohti. Keinotekoisia lannoitteita 5 000—6 000 markan arvosta vuodessa (15 000 kiloa Chilen salpietaria, 30 000—40 000 superfosfaattia, 50 000 kiloa kainiittia). g (819 ha). Rakennukset hyviä. Tallit osittain uusia. Salaojitettu. Maitoa 3 000 litraa lehmää kohti (vuodessa). Koko karja paraslaatuista. Rehu hyvää. Keinotekoisia lannoitteita. Koneita. Kyntö syvää.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
143
h (693 h a ) — salaojitus. Hyvä lannoitus. Rakennukset massiivisia, osittain uusia. Karjaa ruokitaan hyvin. Ostetaan väkirehua. Keinotekoisia lannoitteita. Kyntö syvää. i (527 ha). Rakennukset massiivisia, hyvässä kunnossa. Karjaa ruokitaan hyvin. Koneita. Kyntö syvää. Keinotekoi sia lannoitteita. k (445ha). (Velkaantuneisuus 95.7%.) Hoitaa taloutta "yksinkertaisesti”. Rakennukset "ränsistyneitä”, olkikat toisia. Kyntö syvää, 12—17 senttimetriä. Riviviljelys. Isäntä elää varsin vaatimattomissa oloissa. Ei osteta keinotekoisia lannoitteita eikä rehua. Hevo set huonokuntoisia (voimaperäisestä ruokinnasta huoli matta). I (347 ha). Velkaantuneisuus 42.3%. (On otettu käyt töön riviviljelys, käytetään keinotekoisia lannoitteita, os tetaan väkirehua, on otettu käyttöön höyryvoimalla käy viä koneita, mutta tulos on ollut kielteinen.) Palataan "laajaperäiseen" talouteen: keinotekoisia lan noitteita ja rehua ostetaan mahdollisimman vähän. Karjaa ruokitaan yksinkertaisemmin. Maitoa 5 litraa päivässä lehmää kohti. tn (924 ha, 750 ha metsää). Pääasiallisesti metsäta loutta. Taloudenhoito yksinkertaista, halpaa. n (572 ha) (tavattomasti velkaantunut}. Epäsuotui sat olot. Vuoden 1872 salaojitus joutunut rappiolle. Uutta varten ei ole varoja. Maasta on maksettu hirveä hinta. Kaikki rakennukset ovat massiivisia, mutta työläisil e tarkoitettu talo — vanha olkikattoinen savimaja. On konei ta, osittain käyttökelvottomia, rehusta on puutetta, m aa perä laihaa — yleensä kaikki huonosti. O (281 ha). Uudet tallit. 6—8 litraa maitoa päivässä. Keinotekoisia lannoitteita. Karjaa ruokitaan voimape räisesti.
144
V.
I.
LENIN
"Karjan voimaperäisen ruokinnan ansiosta saadaan lan taa; se jää lojumaan navettaan lantakouruihin aina siihen saakka, kunnes viedään pellolle, ja säilytetään järkiperäi sesti kainiitin ja superfosfaatin avulla. Kuivikkeina käyte tään yksinomaan rukiin- tai vehnänolkia eikä niin kuin ai kaisemmin kanervaa, metsänpuiden y.m. lehtiä” (286—287). Kyntö 17—20 senttimetriä. Riviviljelys. p (127 ha). Ostettu äärettömän kalliilla hinnalla. Vel kaantuneisuus 57%. Uusi omistaja ostaa enemmän keinotekoisia lannoitteita ja rehua, parempia koneita j.n.e. q (204 ha) (kun kysymyksessä on tällainen maa, taloutta hoidetaan liian kalliisti; "loistokartano”, "tehdään kaikki parhaimmalla tavalla teknillisessä, muttei taloudellisessa suhteessa”) . Rakennukset massiivisia, tallit holvikattoisia ja niissä on lantala. Ostetaan rehua. Koneita — pikemminkin liian paljon. Talous intensiivistä. Keinotekoisia lannoitteita. k ilo a
120000 35—40000 5 000 5000 ______ 2500
kainiittia tuomaskuonaa superfosfaattia ammoniakkia Chilen salpletaria
r (333 ha). Rakennukset massiivisia. Navetat holvittomia, niistä pidetään hyvää huolta. Työläisten asumukset uusia. Eloton irtaimisto vaatimatonta. Kynnön syvyys 12—17 senttimetriä. Niittyjen kastelu. Talonpoikaistalouksia ei ole lueteltu erikseen. "Suur- ja keskisuuret talonpojat hoitavat tavallisesti taloutta paremmin, intensiivisemmin kuin pientalonpojat, suuret puutarhanviljelijät (Großgärtner) ja kääpiöpalstojen omistajat” (292): kyntö syvempää (lehmät heikkoja) riviviljelys ostetaan keinotekoisia lannoitteita ja rehua.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
145
”Kun talonpoikaistalouksien satoisuus jää jälkeen kartanonomistajain tilojen valtaosan satoisuudesta, niin se riippuu ennen kaikkea pienen ja keskisuuren maanomistuk sen omalaatuisuudesta. Talonpoika kyntää 5 tai 8 sentti metriä matalampaan säälien nuoria hevosiaan, jotka hän haluaa myydä edullisesti. Yleensä hän osaa säästää kar jaansa paljon enemmän kuin palkatut rengit tavallisesti säästävät. Hän ei voi hankkia kutakin eri tarkoitusta var ten erikoista kalustoa, parantaa loputtomiin viljelysmene telmiä, suorittaa pitkällisiä kokeiluja lannoituksen ja vil jelyn alalla eikä paljoa muuta” (292). Talonpoika yrittää hoitaa talouttaan paremmin ja ottaa käyttöön keinotekoisia lannoitteita ja rehutarpeita, koneita. "Talonpoika on tullut jo aikoja sitten vakuuttuneeksi syväkynnön ja oikea-aikaisen maanmuokkauksen tärkey destä, arvokkaiden kylvösiemenlajien oikean valinnan ja navettalannan säilyttämisen välttämättömyydestä ja pal josta muusta sellaisesta. Ellei hän kuitenkaan poista kor jattavissa olevia puutteita ja menettelee niin muodoin vas toin vakaumuksiaan tai hänen on pakko menetellä siten, syynä on tavallisesti se, ettei hänellä ole kylliksi pääomaa sitä varten” (293). Rakennukset ovat "miltei kaikkialla” massiivisia ja hyvässä kunnossa. Karjaa ruokitaan hyvin. Tämä on ensimmäinen ryhmä talonpoikaistalouksia, 12 (piirikunnan pääkaupungista (Kreisstadt) etelään) 34:stä (№1 — 11 ja №18) № 18 = 110 ha Toinen ryhmä 2 2 (pohjoiseen) 34:stä (näistä 22:sta: neljä 10—20 ha; yksitoista 20—50 ha; seitsemän 50— 95 ha).M aa märkää hiekkaa, kärsii pysyvästä kosteudesta. Kynnön syvyys 10—13 senttimetriä. "Alkeellista puusahraa vetää pieni loppuun ajettu hevonen tai heikkovoimainen puolinälkäinen lehmävaljakko.” (296). Liian suuret viljakasviviljelykset... oljet lyhyitä, kor ret ohuita, tähkät tyhjiä ja jyvät litteitä... Karjaa on tavallisesti enemmän kuin niukat rehuvarat antavat NB myöten. Usein on puutetta rehusta ja kuivikkeista... Talvisin tätä lukuista karjaa ruokitaan jotenkuten oljilla, akanoilla, ruumenilla, vähän juurikkailla ja 10
40. o s a
146
V.
I. L E N I N
mädällä heinällä. Rehua on kaikkina aikoina täpärästi ja se on laadultaan huonoa, eräin paikoin juomavesi, jossa on paljon rautaa, on karjan terveydelle vahin gollista. Siitä syystä karja on pienikasvuista, laihaa, karkeakarvaista, ellei se suorastaan menehdy ja näe nälkää ahtaassa ja pimeässä navetassa. Siksi ei voida vaatia sen oikeaa hyväksikäyttöä eikä toivoa saatavan paljon hyvää lantaa. "Kaikki viljelyskasvit lannoitetaan, mutta m i t ä t t ö m ä s s ä m ä ä r ä s s ä . Tätä vähäistä ja riittämä töntä lannoitusta ei voida täydentää... ostamalla kainiittia. On kohtuutonta vaatia sairaalta mieheltä työkuntoisuutta. Paitsi välttämättömiä varoja puuttuu opastusta ja kokemusta. Talonpoika ei käytä milloin kaan kalkkia, vihantalantaa vain erinäisissä tapauk sissa... (297). Pellon muokkaus on äärettömän alkeel lista ja siitä huolimatta vaivalloista; koottu lanta hajo tetaan, 2/3 tai 3/4 siemenistä kylvetään käsin, sitten kyn netään ja sen jälkeen kylvetään loput 7з tai y4 sieme nistä maan pinnalle ja karhitaan omatekoisella kar hilla. Ruista kylvetään aika ajoin, silloin tällöin, koska puuttuu tarpeellista lannoitetta. Siementen vaihto olisi tietenkin edullista, mutta se ja paljon muutakin jää tekemättä pääoman puutteessa. Talonpoika karttaa periaatteessa kaikkea, mikä maksaa rahaa, jos hän haluaa elää edelleen. Hän pui vanhaan tapaan viljansa varstalla, viskaa sen käsin tai seuloo seulalla kaikki roskat. Hiljattain muutamat paremmassa asemassa olevat omistajat hankkivat itselleen pienen hevoskiertopuimakoneen. Oljet käytetään ennen kaikkea rehuna, silloin kun ne sopisivat paremmin (pääasiallisesti) eläinten kuivikkeiksi. Sitten täytyy tehdä heinä- ja olkisilppua, kattaa oljilla peruna- tai juurikassäiliö, korjata kehno olkikatto, sekoittaa olkiin hiukan heinää, jotta sitä riittäisi mahdollisimman pitkäksi aikaa, niin että sadon ollessa huono olkia ei jää ollenkaan kuivik keiksi tai jää mitättömän vähän. Käy niin, että tavan omaisesta puunlehtien käytöstä tulee yleinen sääntö. Kuivikkeiksi ei anneta enää silppua, vaan yksinomaan havuja, joita tavallisesti kootaan joka vuosi metsästä. Tämä vuorostaan johtaa siihen, että harvalukuiset pal jaalla hiekkamaalla kasvavat männyt alkavat kovasti
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
147
surkastua ja silloin, kun lukemattomia kertoja korja tut, ränsistyneet rakennukset uhkaavat hajota lopulli sesti, ei riitä rakennuspuuta, vaikka on laajat metsät. Rahakkaammatkaan omistajat eivät kykene pystyttä mään uusia rakennuksia. On puute mukulakivestä, sorasta, savesta, rakennuspuusta ja lopuksi nimen omaan rahasta... Kaikkea on niukasti. Tämän murheel lisen seudun surkuteltava maanomistaja vaivaa itseään ja tekee työtä aamuvarhaasta iltamyöhään, päivästä toiseen perheensä kanssa, joka on usein suuri; hänen känsäinen kouransa ja laihat kasvonsa ovat todisteena vain raskaasta ainaisesta raatamisesta. Hän kamppai lee kaikkea muuta kuin kadehdittavan toimeentulonsa puolesta, kamppailee murhetta ja huolia vastaan ja tulee jotenkuten toimeen; hän ponnistaa kaikin voimin hankkiakseen niin kauan kuin suinkin on mahdollista erääntyneiden korkojen ja verojen maksamista varten ja pelkää kuitenkin sortuvansa. Perinpohjaisiin paran nuksiin hänellä el ole lainkaan varoja; kuitenkin vain ne voisivat auttaa häntä ja johtaa siihen, että luonnos taan niin köyhä maatilkku tulisi taatusti tuottoisaksi ja voisi ruokkia paremmin isäntänsä” (298) — ilahduttavana poikkeuksena näistä toisen ryhmän 22 tilasta on ainoastaan kylänvanhimman tila R:ssä (JM®18: 110 ha, 43 nautaa, 4 sikaa + 6 hevosta, velka 5 0.з°/о, sitä suurempi velkaantuneisuus vain kolmella talonpojalla näistä 22:sta). Herra R. korjaa viljaa keskimäärin 2—3 kertaa, perunaa 3—4 kertaa, juurikasta 6—8 kertaa enemmän kuin kaikki muut R:n omistajat, jotka hoitavat taloutta vanhaan tapaan ja jotka velkaantuneisuutensa vuoksi eivät voi ja joiden ei pidäkään hoitaa sitä muutoin. Herra R. viljelee sellaisia kasveja, joita hänen naapurinsa eivät voi liittää menestyk sellisesti viljelykiertoonsa, koska heidän maansa on vailla tarpeellista muokkausta ja lannoitusta... Hän (herra R.) on maksanut tilastaan käteisellä ja hänellä on käytettävis sään p ä ä o m a a . Pääoma ja työ ovat johtaneet niin mai nioihin tuloksiin. Sama talonpoika ei olisi milloinkaan kyennyt luomaan "keidasta erämaahan”, ellei hänellä kai kissa ponnistuksissaan olisi ollut rahallista tukea ehdot tomana edellytyksenä (300).
V. I. L E N I N
148
Hänellä — "kuiva hiekka" otetaan vähitellen viljelyk seen (vihantalannoitus). Kainiittia y.m. hän käyttää "laa jassa mitassa”, .... harjoittaa riviviljelystä, ....ei ole oljenpuutetta, uudet karjanavetat.... erilaisia koneita.... Karja on hyvin ruokittua.... Navetta on rakennettu hyvin, se on tilava ja valoisa.... Karjalla on puhtaat ja kuivat makuusijat (299) j.n.e., se antaa paljon hyvää lantaa j.n.e. j.n.e. Pitää palkollisia... (Lopuksi artikkelin kirjoittaja väittää lujasti sitä vas taan, että velat myötävaikuttavat talouden parempaan hoitoon. Velat muka päinvastoin masentavat j.n.e. Ta loutta varten tarvitaan pääomaa, esimerkkejä rikkaista pääomaa omaavista talonpojista, kauppiaista, entisestä poliisista j.n.e. j.n.e.) Sato kiloissa 1 h a :lta : vehnä
ruis
ohra
kaura
rehu juurikas Kartanonom istajilla 1000- 2800 600- 2200 1200-3000 600- 2800 1 0-21 20-80 tuh. tuh. T a l o n p o j i l l a 400-1800 300-1400 250-2000 450-1800 47,—14 4-52 tuh. tuh. peruna
b.
BIBLIOGRAFISIA HUOMAUTUKSIA JA ANNOTAATIOITA KIRJOISTA
Dr. Michael Hainisch: ”Die Zukunft der Deutsch-Oesterreicher”. Eine statistischvolkswirtschaftliche Studie. (Wien 1892.) S.S. 165* Tilastoa siinä on itse asiassa nähtävästi hyvin vähän, mutta taitaa olla yhtä ja toista talonpoikaisten velkaantu neisuudesta ja talonpoikaistalouden tuhoutumisesta r a h a talouden vaikutuksesta: IV osa (ss. 114—153): "Talonpoi kaisten hädänalainen asema j.n.e.” Dr. Carl von Grabmayr (Landtagsabgeordneter in Me ran). Schuldnoth und Agrarreform. Eine agrar-politische * Tri Michael Hainisch: “ Itävallan saksalaisten tulevaisuus“ . Taloustilaa* tollinen tutkielma. [Wien 1892.] S. 165. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
149
Skizze mit besonderer Berücksichtigung Tirols. Meran 1894. (S.S. 211).* Velkaan tunei suuden kasvua S a m a . Die Agrarreform im Tiroler osolttaLandtag. Meran 1896. (S.S. 157).** vat yleiset numerot Statistische Monatsschrift. Wien 1901, Neue Folge, VI. Jahrgang (der ganzen Reihe 27. Jahrgang). (Alfred Holder, k. u. k. Hof- und Universitätsbuchhandler. Wien I. Rothenthurmstrasse. 13).*** samaten hänen Verlagissa " S o c i a l e R u n d s c h a u ”, herausgegeben vom k. k. arbeitsstatistischen Amte. Kuukausijulkaisu; vuodessa 2 К- = 2 Mk. Einzelne Hefte = 20 H. = 30 Pf.**** Kirjoitettu kesä- — syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXI Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* Tri Carl von Grabmayr (Meranin maapäivien edustaja). Velkataakka ja agraarireform i. Agraaripoliittinen katsaus, jossa huomioidaan erikoisesti Tirolin asema. Meran 1894. (S. 211.) Toim. ** S a m a. Agraarireform i Tirolin maapäivillä. Meran 1896. (S. 157.) Toim. *** Tilastollinen kuukausilehti. Wien 1901, uusi sarja, VI vuosikerta (koko sarjan 27. vuosikerta). (Alfred Hölder, keisarin ja kuninkaan hovin ja yliopiston kirjakauppias. Wien I. Rothenthurmstrasse. 13.) Toim. **** ••Sosiaalinen katsaus”, keisarillisen ja kuninkaallisen työtilastohallituksen julkaisema. Kuukausijulkaisu; vuodessa 2 kruunua •» 2 markkaa. Erillinen vihko = 20 helleriä = 30 pfennigiä. Toim.
150
ARVOSTELEVIA HUOMAUTUKSIA A. SOUCHONIN KIRJASTA "TALONPOIKAIN OMAISUUS” 76 N В Souchon S o u c h o n i n kirjassa pantava merkille: Pages 6. Pienomaisuus (ranskalaisten sosialistien mieles tä) — ilman palkkatyötä. 12. Talonpoikain omaisuuden valeur sociale * — d e f e n s e u r s de l a p r o p r i e t e * * (NB) NB 14. l’agent de Conservation sociale *** 16. ehkäisee janoamasta sosiaalisia uutuuksia... 23. Pientalousalueet kadottavat väestöä nopeammin kuin suurtalousalueet. 24. Omistajia koskevat Ja viittaus numerotiedot 1862 —toiset kuin v. 1892 maata omaavia päiväBulgatilästoky- Iäisiä 1882 —samat kovilla s e i v v n i 77 maattomia päiväläisiä 1892 —toiset -----1— NB? NB II. 195-196 25. Pienimmät omistajat > taipuvaisia muuttamaan kaupunkeihin. 39. Kolme tärkeintä argumenttia suurtuotannon puo lesta: (a) Vähemmän frais — Contra — (41) assosiaageneraux**** tiot * — sosiaalinen merkitys. Toim. ** — o m i s t u k s e n p u o l u s t a j a t . Toim. *** — sosiaalinen vakautuneisuus -tekijä. Toim. **** _ yleiset kulungit. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
151
(b) Työnjako ja ко- — Contra: koneita ei voida neiden käyttö käyttää aina (43), suursuurempaa. tuotannon epäedullisuus: viljanhintojen lasku (46) (c) > maanparannustöitä, teknil lisiä tuotanto aloja etc. — Contra: osuuskunnat (47) 57. S ekä suur- (" m a lli”) e ttä pien o m a isu u s on tarpeen (!) 57—58. Maata omaavien päiväläisten luku pienenee — vastoin teoriaa pienyrittäjäin merkityksestä palk katyöläisinä. 61. Lasketaan omistajia 57.4% 100 cotes * kohti. 67. Sivuansion omaavat omistajat (ei-päiväläiset) 68. Talonpoikaistaloa = 5 —20 ha ( < 5 h a NB
ei v o i e l ä t t ä ä p e r h e t t ä : pages 68 ja 69, huomautus 2)
ha 72: 1 427 655 — maatonta maataloustyöläistä 1 400 000 — maata omaavaa maataloustyöläistä 1 300 000 — sivuansion omaavaa 7 miljoo pienyrittäjää (vrt. 71 naa ja 67) (käsityöläiset etc.) 10 miljoonaa 1 000 000 — talonpoikaa 140 000 — suuryrittäjää O 20 ha), joilla on palkkatyöläisiä 23 miljoonaa 2=
5267 655
40 — miinus valtionу.m.s. maat
79. Maatalouspula on varsin epämääräinen asia. Siitä on huudettu jo 40 vuotta. * — tilaa. Toim.
V.
152
I.
LENIN
87. Vuodesta 1883 lähtien cotes foncieres luku supis tuu... — tendenssinä keskittyminen. 88—89 — kaupunkeihin m u u t t a v a t pienimmät yrittäjät NB 89 — "Keskittymisen uhreina pienimmät omista jat” _________ 92—93. Maatalouspulan täytyy päättyä pian. 94. Maatalouskoneiden määrä lisääntyy hyvin hitaasti, verkkaiseen. 156—158. Allotments a ct7B— vähämerkityksinen (ei S * 1 eekkeriä, ehdollisesti etc.) 163. Rentengüter — f e o d a a l i s e n puolueen luomia 164 ------------- sosialisteja vastaan kaupunkeihin muuttoa vastaan työläisten puutetta .. 167 — v. 1896 mennessä pirstottiin 605 maatilaa, joilla oli 53 316 ha, ja muodostettiin 5 021 Rentengüter 1 088 2 ‘/ s — 5 ha 1 023 5 —7V2 ha 169 työläisten hankinnan helpottuminen (NB) Kirjoitettu kesä- — syyskuussa 1901 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXI Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
— ei vähempää, ei enempää. Toini.
153
ARVOSTELEVIA HUOMAUTUKSIA F. MAURICEN KIRJASTA "MAANVILJELYS JA SOSIAALINEN KYSYMYS. RANSKAN MAANVILJELYS- JA AGRAARIOLOT” 79 f .
Maurice.
[Olen ainoastaan lehteillyt. Tekijällä on kerrassaan ty periä mitä primitiivisimpiä anarkistisia ajatuksia. On joi takuita mielenkiintoisia asiallisia huomautuksia.] P.p. * Pantava merkille 48. Maanviljelijät valittavat... Mitkä maanviljelijät? pienviljelijät: 5 miljoonaa — 12 miljoonaa ha (NB) suur .. 0.869 — 37 85. (Ranskalaisen) sotilaan annos— 1 kilo leipää 300 grammes lihaa 160 » vihanneksia 16 .. suolaa 15 kahvia 21 и sokeria 117. Cotes** 14 074 801; 59.3% talouksista —donc *** — 8 346 000 omistajaa (?) 119: V u o s i 1882: "Äärim 84.7% talouksista — 25.]% pinta-alasta mäinen” 15.3% (868 tuh.) — 74.9% (37., miljoo keskit naa ha) tyminen 122. Maalaisväestön jakautuminen vuoden 1886 tilastojen mukaan. 122—123. Lähes 720 000 poissaolevaa omistajaa (absentism i). 131—132. Pienviljely elättää paljon > väestöä. * Pages — sivut. Toim. ** — Tiloja. Toim. *** — siis. Toim.
V.
154
160. 165.
I.
L E N IN
Vuodesta 1831 vuoteen 1886 maaseutu on antanut kaupungeille 6 t t t i l j o o n a a i h m i s t ä . Maanviljelysväestö vv. 1 8 5 1 ja 1 8 8 6
I
167.
< omistajain luku | = osaviljelijäin luku > NB + työläisten luku J
Vakinaiset työläiset vv. 1862 ja 1882 (—). [Nume rot samat kuin В u i g a k o v i l l a (6)[ 174. Suurkaupunkien kasvuvuodesta 1831 vuoteen 1886. 194—195. Tekijä on paix socialen*, "laitostemme vankkuuden” kannalla ja vastustaa "maanviljelyksen yletöntä teollistamista” ja tämä on sosialisti! Konfusionsrath! ** 195—197. Nyt maanviljely on laajaperäistä (suurtalou dessa), antaa vähän tuotteita etc. Pitää olla pientä, voimaperäistä. 197 p i e n o m a i s u u s , p i e n t u o t a n t o : Mauricen tunnus. 197. Maanviljelyksen uusi (tuleva) vaihe "puutarhaviljelyn” (kursivoinut tekijä) tai " p i e n v i l j e l y n kausi” (!) — ainoa mahdollinen pelas tus (!). Nykyajan yhteiskunnan tendenssinä työn ja omaisuuden yhteensulautuminen. 198. Miten se saadaan aikaan? "Varsin yksinkertaisesti” (!) — 199 tarvitaan reformi, — täytyy ottaa huomioon ny kyään joukkojen keskuudessa vallalla olevat aat te e t— y k s i l ö l l i n e n o m a i s u u s (!!) p e r h e 200. 203.
(П)
Suurtalouden "asteittainen” syrjäyttäminen. Julistaa jokainen kansalainen oikeutetuksi käyttä mään kansallista aluetta siis maan kansallistaminen.
* — sosiaalisen rauhan. Tolm. ** — Sotkumestaril Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
155
204. 205.
Ensiksi valtiomaiden antaminen pientalouksille — suurten maaomaisuuksien verottaminen, etc. 234. (234—266) (!!) — Lakiehdotus (!!) Maan jako arvalla j.n.e. 278 — Erinäisiä eri departementtien kuvauksia. { Arvokkainta kirjassa.} N o r d . J uurikastuotanto (287. pivot de la cul ture*). Voimaperäinen lannoitus. 1—10 ha : 32 000 taloutta — 248 000 ha Vallitse 10—50 : 10 000 — 206 000 ha vana (??) 50 ja > : 690 .. — 53 000 ha pienviljelys Farmit: 232 ha. Sokeritehdas etc. Mallifarmi. 1 harita: 30 hl ble ”ne sont pas sensiblement superieurs ä ceux de la region” ** (p. 291)??? (vertaa Nordissa 24) 50 000 kiloa juurikasta (vertaa Nordissa 4 5 000) 140 ha. 20 lypsylehmää. 30 hl, 50 000 juurikasta. 7 ha. 6 lypsylehmää. 25 hl, 40 000 juurikasta (sie!) ’Tous frais payes, la famille en partie nourrie, le bene f ice, ic i p lu tö t le s a la ir e , est de 15 ä 1 800 frs. par an” *** (291). Industrie ja m in e s * * * * — niiden valtava kehitys 294. I K o k o väestö pienen maatilkun
295.
| omaavaa puolittain maanviljelys-, p u o l i t t a i n t e o l l i s u u s v ä e s t ö ä . A lle 5 h a o m a a v a e i s a a e la tu s ta a n . — m aksaa o m a n m a a n s a v ilje le m is e s tä (t)
296.
[Toisinaan työllä!] — lihottaa karjaa kauppiaille maksusta. Juurikkaan viljely — koneiden avulla. L a s t e n työ. — t e k e v ä t t y ö t ä Lilien v a l m i i d e n v a a t t e i d e n k a u p p i a i l l e (NB) NB
* — tärkein viljelyskasvi. Toim. * • — 30 hehtolitraa vehnää *'ei ole paljoakaan enemmän kuin alueella yleensä**. Toim. **• — ” Kun on maksettu kaikki kulungit, ruokittu osittain perhe, voitto, tässä tapauksessa pikemminkin työpaikka, tekee 15—1 800 frangia vuodessa.*' Toim. — Teollisuus ja k a i v o k s e t . Toim.
V.
156
I.
L E N I N
(14-tuntinen työpäivä — perheelle (!) 1— 1‘A frs). 297. Maaseudun työläisen asema assez dure *... Lihaa sunnuntaisin... Kurjuus... 298—299. Palkkatyössä käyvien pienomistajien määrän lisääntyminen. Mauricen "moraali”: maanviljelyksen teollistaminen on "vaarallista” (juurikas), on "virheellistä” (308) suhtautua maanviljelykseen kuin teollisuuteen ja muuta sel laista. On kehitettävä pientuotantoa!! j.n.e. 309. A is ne. Vallitsevana on suurviljelys — päinvas toin kuin Nordissa. Maa huonompaa, maanviljelys takapajuista 315.
talouksia 1 ha — 29 000 1 10 — 22 000 10— 50 — 7 000 _ 991 50—100 100—300 — 1016 — 69 300 ja > < —
320. 322. 340.
342.
ha — 14 000 — 94 000 —169 000 ) 404 000 j
Juurikastuotannon kasvu. (Idem 316) Työläiset ovat perin tyytymättömiä (”ei ole pal joakaan servagea ** parempi”!) ...vähän palkkaa ja ruokaa... Picardien työläisen ja "beauceronilaisen” asema ei ole parempi talouksia ha Puutarhaviljely s Pariisin < 1 ha: 11 000 5 00C ympäristössä... 28 000 1 - 10: 2600 ha:sta... 1 800 ha puutarha- 1 0 - 50 290 2300C viljelyksiä, jotka on jaettu 50—300 13 10 000 yritykseksi.... 1 000 300-500 2 metres carres *** aina 1 heh 28000 taariin (344)... Puutarhaviljelijät vuokraavat maata enimmäkseen 2 000 frs hintaan ...
* — melko tukala. Tolm. ** — m aaorjan asemaa. Toim. **' — neliömetriä. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
157
to со ю
3 4 5 . -------Kokonaistulo 1 ha:lta = 2 0 000 frs (yrityksen hoitamiseen tarvittava pääoma 25 000 frs) puhdas tulo = 10 000 frs 345. Työläisiä 1 h a kohti mies javaimo (isäntäväki) — 1yöpaikka 3 työmiestä — ja ylläpito = 6 000 2 tyttöä — frs naispuolinen päiväläinen —1 (kesäk Normandia. si) 358. 361. 375. 376.
Hyvin pienet omistajat käyvät palkkatöissä. — Vähemmistölle Normandia on ”pays riche” *, mutta talonpoikaisjoukoille ”rude et inhospitaИёге“ **.... Cherbourgin lähitienoon puutarhaviljelijät (kaa lin etc. myynti Englantiin).M aa maksaa 15—20 tu hatta frs (1 ha). 1—10 ha omaavat taloudet... (NB) 1 ha kohti tarvitaan 2—3 työmiestä (300— 500 frs) ja Maurice on ihastuksissaan: "pien viljely’’].. Kirloitettu
kesä- — s y y s k u u s s a 1901
J u l k a i s t u e n s i k e r r a n ti. 1938 X X X I L e n in - k o k o e ltn a s s a
* — "rik as m a a ” .
Toini.
** — " k a r u j a y r m e ä " . T o im .
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
158
MUISTIINPANOJA A. CHLAPOWO-CHLAPOWSKIN KIRJASTA "BELGIAN MAATALOUS 19. VUOSISADALLA” 80
Chtapowo-Chtapowskilta. Belgian tätige * maatalousväestö Maataloustöihin osallistuvat perheenjäsenet
1846) 1880) 1895)
ibidem
906575 982124 1015799
G esinde** ja päiväIäiset
Kaikkiaan (kumpaakin sukupuolta)
177 026 1083601 217195 1 199319 187106 1204810 + 1 905 Hofbeamte***
69—71 — "nykyaikainen” suurtuotanto. 71—72. Palstatilalliset suuryrittäjäin työläisinä. 99— 100. Idem (NB). 102. Pien- ja suurtalouksien välinen kilpailu. 137. Palstatilallisten=työläisten lisääntyminen. 139. Maaseudun työläisten surkea asema. Idem 14 5 — 14 6.
* — ansiotoimintaa harjoittava. Toim. ** — Palvelusväki. Toim. *** — t a l o u d e n h o i t a j a t . T o im .
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
159
144. P i e n y r i t t ä j i l l ä t y ö v o i m a p e r ä i s e m p ä ä (NB). 148. Työläisten korottaminen pienomistajiksi. 148. Pien- ja suuryrittäjäin väliset suhteet. (Tukeminen.) Kirjoitettu kesä---syyskuussa 1901 Iulkatsiu ensi kerran v. 1936 XXXI Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
160
HUOMAUTUKSIA BADENIN TILASTOKYSELYN AINEISTOJEN JOHDOSTA81
Erhebungen ü b e r die L a g e der L a n d wirtschaft im Großherzogthum Baden. 1883. Karlsruhe *. (3, oikeastaan 4 isokokoista osaa, sillä 3:nteen+£ r g e b n i s s e der Erhebungen **. Useita monografioita eri yhteisöistä ja sitten yhteen vedot. Hyvin paljon budjetteja.) I osa. Pantava merkille (lehteillystä) Sandhausenin yhteisö (Heidelbergin piirikunta) I osa, VIII *>, s. 30 [I osa, VIII * (yhteisö)]. Budjetit. Suurtalonpoika. 9.soha. 1 renki + 1 palvelijatar + + 379 päivää päivätyötä. P i e n t a l o n p o i k a . 2.96 ha ( 1.62 o m a a + 1.34 vuok rattua) viljelee tupakkaa ja humalaa. 10 ih m istyö p ä ivä ä (päivätyöt). [kun kysymyksessä on tupakka ja humala, täytyy laskea työtä l ‘/4 työpäivää aaria kohti. Siis summa = 370 päivää mies — 300 ) Koko tulo = 2 032.32 vaimo — 60 ? 370.] Menot 1 749.9i päiväläinen — 10 J 282.4) *> Kutakin yhteisöä koskeva kuvaus on painettu erikoi sena julkaisuna omine sivunumerointeineen. Siitä syystä viittauksissa on osoitettava osa ja yhteisö: II osa, XI = XI yhteisö II osassa. * Tutkielma maatalouden tilasta Badenin suurherttuakunnassa. 1883. K arls ruhe. Toim. ** Tutkimuksen tulokset. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
161
Sama Päiväläinen = pienvuokraajan talous. 2.30 ha 12.6 aaria omaa 16 päiväläisten 217.2 » vuokrattua työpäivää. 229.8 aaria kaikkiaan 13Д työpäivää 1 a kohti. 16 — päiväläinen Kokonaistulo —1543.so 300 — mies menot —1472-ss S=410 työ päivää 94 — vaimo +
70.92
Ergebnisse. Ss. 56—57. Päivittäinen lihankulutus hen keä kohti suurissa ja keskisuurissa talonpoikaisi&\ouks\ssa. K a i k k i a l l a (8 esimerkkiä) suurtalonpojilla p a l j o n suurempi. II osa. II, XI yhteisö. S. 48. 18 aarin tupakkaviljelmä vaatii 80 työpäivää. [Kokonaisuudessaan tämä Badenin tilastokysely on tutkielma 37 tyypillisestä yhteisöstä. Kaiken summana — mitä tarkimmat, y k s i t y i s k o h t a i s i m m a t , tavat toman yksityiskohtaiset budjetit (70), joiden tärkeimmät tulokset on esitetty lainaamassani taulukossa. Mielenkiintoinen on Ergebnissen Anlage VI: ”Uebersichtliche Darstellung der Ergebnisse der in den Erhe bungsgemeinden angestellten Ertragsberechnungen” (S. 149—165).* Siinä on t a u l u k o n muodossa yhteen vedot erikseen kuvattujen talouksien budjetti- (ja taloutta valaisevista) tiedoista. (37 + 33 = 70 budjettia.) 31 suurtalonpoikaa (eli siirtotalollista) Ks. näiden 70 budjetin tietoja koskevia muis 21 keskisuurta talonpoikaa tiinpanoja muistiosta. 82 18 pientalonpoikaa (siinä luvus— sa 1 viininviljelijä) 70 Ergebnissessa [olen lehteillyt ainoastaan Ergebnissen. Varsinaista aineistoa (1—3 osa) en, koska sen kvintessenssi on budjettitaulukossa eikä ole tilaisuutta tutkia aineistoa varta vasten] — kiintyy huomio johtopäätösten ylimalkaisuuteen: yhteenvedoissakaan ei ole missään ero tettu toisistaan johdonmukaisesti suuria, keskisuuria ja*1 * Mielenkiintoinen on Tulosten VI liite: "Lyhyt katsaus tutkituissa yhtei söissä toimitetusta tulojen laskusta saatuihin tuloksiin" (ss. 149—165). Toim. 1 1 40. osa
V.
162
I.
L E N I N
pientalonpoikia, kaikkialla, jopa esimerkiksi kulutuskysymyksessäkin, puhutaan "ylipäänsä”. Verrataan yhteisöjä eikä suuria, keskisuuria ja pienyrityksiä. (Esim. ss. 55—56.) Ergebnissen 21. s. on seuraavanlainen taulukko (v. 1873 tietojen perusteella) Maatalous- % _ yrityksiä
1 "sekayritykset” ("päiväläisten ja kotiteollisuudenharjoittajain") 0 -10 morgenia (0—3.„ ha) 160 581 II pientalonpoikain yritykset 10-20 (3.g—7.j ha) 38 900 III keskisuurten talonpoikain yritykset 20-50 18 346 (7.et,—18 ha) IV suurtalonpoikain 50-100 yritykset (18-36 ha) 3 721 V suuryritykset (niiden joukossa suurtalonpoikain(36—180 ha) 1177 kin yrityksiä) 100-500 21 V i ........................ 500 ja enemm. »» (180 ja enemm.) Yhteisömaat y.m. 222 746
Pinta-ala ha
%
72.„
227 213
28-,
17.,
193923
24.,
8.,
193 936
24.,
1..
90152
IL ,
o-, 0*oi “
65 671 5 542 21 060
8., 0-, 2-,
100
797 597*
100
Sivuansiot — kotiteollisuusammatit (Görwihl, Witten schwand, Neukirch) (s. 43) metsätyöt päivätyöt tehdastyöt, kivilouhimot j.n.e. j.n.e. Käydään myös toisilla paikkakunnilla maa- ja metsätöis sä (Neusatz, s. 45). Neukirchissa pidetään pienimpänä elatuksen antavana maa-alana 40 ha. S. 44. * ja ^ ** koskevien tietojen johdosta (ks. muistiossa ole vaa taulukkoa) on mielenkiintoista panna merkille: Suurten ja keskisuurten talonpoikain osalta, joiden tilat käsittävät likimain 7—10 ha viljaseuduilla ja 4—5 ha kau pallisten kasvien viljelys- ja viininviljelysalueilla... (ja * T ässä
s a ra k k e e s s a a lk u lä h te e s s ä
on
s a ta lu v u s s a
v irh e
(tu lo k s e k s i
saad aan
797 497). T o i m . ** a — keskimääräinen vuosivoitto ha:ta kohti (markkaa); P— m aatilan suua p riraman mahdollisen verotuksen ja velkojen prosentuaalinen suhde verotettavaan maatilan kapitalisoituun arvoon. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
163
metsää 20—30 ha)... laskutoimituksen (^jjj tulokset eivät ole huonot (s. 66)... Niiden osalta on vaaraton 40—70%:n, keskimäärin 55%:n velkaantuneisuus. ...Vähemmän suotuisiksi muodostuvat sitä vastoin pientalonpoikaisen väestön olosuhteet, t.s. ... kun harjoite taan 4—7 hailia maanviljelyä, 2—4 hailia kaupallisten kasvien ja viininviljelyä... omataan metsää aina 30 ha ... Näiden pientalonpoikien siedettävän velkaantuneisuuden keskiraja on... kaikissa suhteissa paljon alhaisempi kuin tulee määrittää keskisuurten ja suurtalonpoikain suhteen. ...Mainitunkokoisten tilojen osalta puhtaasti viljaseuduilla, perheen ollessa keskisuuri, velkaantuneisuuden raja... ei saa nousta yli 30% maatilan arviohinnasta edellyttäen, että korkojen maksu ja velan kuoletus on turvattu täydelli sesti ja säännöllisesti tapahtuvaksi... (s. 66). ...Edellä esitetyt numerotiedot ovat näin ollen vahvis taneet sen hyvin yleisen mielipiteen, että ne talonpoikaistilojen omistajat, jotka ovat rajamailla (keskivälis sä) päiväläisten ja keskitalonpoikien välillä (heihin kuuluvia maalaisisäntiä sanotaan kylissä tavalli sesti ’’keskisäädyksi” — Mittelstand), ovat usein vai keammassa asemassa kuin tilojen suuruuden kannalta heitä ylempänä tai alempana (sie!) olevat ryhmät,— sikäli kuin he, kestäen menestyksellisesti kohtuullisen velkaantuneisuuden, silloin kun velkaraja on tietyllä tasolla eikä kovin korkea, pystyvät vain kovin vaival loisesti täyttämään sitoumuksiaan, koska heillä ei voi olla säännöllisiä sivutuloja (päiväläistyötä y.m.s.) eivätkä he voi niiden avulla suurentaa tulojaan*. He voivat täyttää sitoumuksensa vasta sitten, kun lapset ovat jo kasvaneet ja nämä on saatu järjestetyksi ja perheen ylläpitokustannukset rasittavat vähemmän näitä pientalouksia. Sitä vastoin juuri maapalstan omaavat päiväläiset (kotiteollisuudenharjoittajat), mi käli heillä on edes jossain määrin säännöllisiä sivuan sioita, ovat usein tuntuvasti paremmassa asemassa kuin "keskisäätyyn kuuluvat”, sillä sivuansiot tuottaNB vat usein niin suuria puhtaita (s.o. raha-) tuloja, . kuten laskelmat hyvin monessa tapauksessa osoittavat, * Ks. Teokset. 5. osa. s. 177. T o im .
164
V. I. L E N ! N
että käy mahdolliseksi kuolettaa jopa suuriakin vel koja*; tällä on selitettävissä se usein havaittu ilmiö, että siellä, missä on mainitunlaiset olosuhteet, päivä läisten y.m.s. kaltaiset pienmaanomistajat lunastavat vähitellen pienet talonpoikaistilat vapaiksi veloista. Nämä laskelmat osoittavat niin ikään sen, että juuri niillä maalaisisännillä, jotka kuuluvat itsenäisen talonpoikaisväestön alimpiin kerroksiin, on eniten syytä käyttää varovasti luottoaan ja sen vuoksi heidän tulee kiinteää omaisuutta hankkiessaan tarkastaa erittäin huolellisesti finanssimahdollisuutensa (ss. 66—67) . Velkaantuneisuuskysymyksessä ovat niin ikään vallit sevina yhteisöjä valaisevat tiedot. Vrt. erikoisesti s. 97: "Loppuyhteenveto (velkaantuneisuuskysymyksestä); p/entalonpoikaisen väestön suhteelli sesti huonompi asema.” Tilaryhmittäin toimitetut velkaantuneisuustutkimukset osoittivat seuraavaa: Miltei kaikkialla... kävi ilmi, että eniten velkaantuneita prosentuaalisessa suhteessa ovat maanomistajain alimmat ryhmät (maapalstan omaavat päiväläiset) ja että varsi naisen talonpoikaisväestön osalta tämä prosentuaalinen suhde päinvastoin alenee tuntuvasti, ja yleensä se alenee sitä mukaa kuin tilat suurenevat ja toisinaan jopa hyvinkin nopeasti ja ylimmissä ryhmissä (talonpoikain suurtilat) katoaa hyvin usein jopa miltei kokonaan (s. 89). Kyseisissä yhteisöissä toimitettujen velkaantuneisuustason tutkimusten lopputulokset osoittautuvat näiden tie tojen mukaan seuraavanlaisiksi: Maapalstan omaavien päiväläisten kiinteistövelka on miltei kaikkialla hyvin huomattava. Siitä huolimatta tämä osa velasta on vaarattomin (s. 97) — sillä tämä maalaisväestön osa luottaa pääasiallisesti muihin kuin maasta saataviin tuloihin ja kokemus osoittaa, että kun on sään nöllisiä ("jossain määrin” säännöllisiä) ansiotöitä päivä läiset suoriutuvat veloistaan (mitkä useimmiten aiheutu vat maan ostosta). Keskisuurten ja suurtalonpoikien kiinteistövelka tutkit tujen yhteisöjen valtaosassa, jopa sellaisissakin yhteisöis* Ks. Teokset, 5. osa, s. 177. Toirn.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
165
sä, joita pidetään tavattoman velkaantuneina, pysyttelee tilojen koon sanelemissa rajoissa, ja melko lukuisissa yhteisöissä, joita on kaikissa talouspiireissä, tämä velkaan tuneisuus on hyvin vähäistä... Toisaalta pientalonpoikaisväestön velkaantuneisuus melko monissa tutkituissa yhteisöissä on suhteellisesti suurempaa ja vaarallista, kun otetaan huomioon siedet tävän velkaantuneisuuden raja, ja koska tämä suu rempi velkaantuneisuus on viime kädessä katsottava johtuvaksi pääasiallisesti tietyistä ulkoisista olosuhteis ta... (97) (maa, ilmasto, maanpuute j.n.e.), niin voi daan olettaa, että maan muissakin yhteisöissä tavataan samaa. Tämä velkaantuneisuus on tulosta pääasiallisesti kiinteistölainan otosta (maan osto ja tilojen haltuunotto). ...juuri p/entalonpoikaiselta väestöltä ja sen rinnalla olevalta päiväläisväestöltä ennen kaikkea vaaditaan... erikoisen suurta taloudellista varovaisuutta maata ostet taessa (s. 98) — tämä on kohta, johon viitataan suurim massa osassa tutkimusselostuksia. Pientalonpojat myyvät melko vähän käteisettä, vaikka heillä on erittäin kova rahantarve: siksi... ja pääoman vähyys tekee heille kaikkinaiset raesateet, karjakadot j.n.e. erittäin tuntuviksi.* K ir j o ite t tu k e s ä ---- s y y s k u u s s a 1901 J u lk a is tu e n s i k e r r a n v. 1932 X I X L e n ln - k o k o e lm a s s a
'* Ks. Teokset. 5. osa. s. 177. T o in i.
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
166
MUISTIINPANOJA M. E. SEIGNOURET’N KIRJASTA "ESSAIS D’ECONOMIE SOCIALE ET AGRICOLE” 83
M. E. S e i g n o u r et. "Essais d’economie sociale et agricole”. Paris 1897. (p. 232 et suivantes) — vertaa erääs sä näistä essais pien-, suur- ja keskisuurta taloutta (18 6 9 — Societe d’agriculture de la Gironde) vinicole exemplum fictum NB I. pientalous
1 ha 60 a — tekee työtä vain yksin per heineen II. keskisuuri 10 .. 25 . . — sekä itse perheineen että yksi työläinen (aide laboureur) -f päiväläisiä III. suurtalous 51 .. 25 . . — itse ei tee työtä. Maitrevalet 1, valets-laboureurs (3) et vignerons (6—7) ä prix-fait150 Ad I: tarvitaan työpäiviä: 250 miesten + 200 naisten Г50 miesten + 50 naisten {jää päivätöiden osalle Omaisuuden a n o
pientalo иs f rs
viinitarhat.................................. muu maa talo........................................ kalusto ja karja........................ £
keskisuuri f rs
4800 900
24000 1050Э
1 0 0 0
=6700
2 0 0 0
—
1000
1
= 37 500
suurtalous f rs
110000 55000 18000 4000
S = 187 000
167
MUISTIINPANOJA E. SEIGNOURET’N KIRJASTA "ESSEITÄ YHTEISKUNTA- JA AGRAARITALOUDESTA”
Hra E. S e i g n o u r e i . "Esseitä yhteiskunta- ja agraaritaloudesta”. Pariisi 1897 (s. 232 ja seuraavat) — vertaa eräässä näistä esseistä pien-, suur- ja keskisuurta viininviljelystaloutta (18 6 9 — Gironden maatalousseura)
j
keksitty esimerkki NB
I. pientalous 1 ha 60 a — tekee työtä vain yksin perhei neen II. keskisuuri 10 .. 25 — sekä itse perheineen että yksi työläinen (kyntöapulainen) + päiväläisiä III. suurtalous 51 .. 25- — itse ei tee työtä. Isäntärenki 1, kyntörenkejä (3) ja viinitarhureita (6—7) sopimuspal kalla Itseen: tarvitaan työpäiviä: 250 miesten + 200 naisten (50 miesten + 50 naisten j \ jää päivätöiden osalle I Omaisuuden arvo
pientalous frangia
keskisuuri frangia
suurtalous frangia
v iin ita r h a t...................................
4800
24 000
110000
m u u m a a ....................................
900
10500
5 5 00 0
t a lo .................................................
1 0 0 0
2 0 0 0
k a lu s t o ja k a r ja .....................
—
1000
2 =
6700
1 = 37 500
18000 4 000
il = 187 0 0 0
168
V.
I.
L E N I N
Menot :
p ie n ta lo иs
keskisuuri
4%
268 36
1500
impöt et prestations.............. echalas pour Ies vignes... ... virne...................................... .... arhat Hp fumfpr..........
25 15
70
,125 eläinten ken- 525 33 gitys ja kuo letukset *
45
palovakuutus....................... ...
1 0
(№
1
lannoite
4 Ю +30
)...... ....
550 350
1 2 0
» paille................... ..... 16 kuljetus............................... .... 15 talon korjaus...................... .... 15
vendanges
7 480 805
190
menoja
tynnyrien etc. korjaus....
suurtalous
2 0 0
30 150
,130 + 60 250
2 0
400
, 2
0 0 0
+ 1 170 palkka ~i"pg7 ”b
2 450 vielä palkka:= 1 350
soutrage, 300 miestyöp. 2 1 0 2.25 = 675 jonc -2 1 5 250 naistyöp. % eril. = 625 0 . 7 5 = 187
250 miestyöpäivää ä 2 . 2 5 = 562 2 0 0
naistyöpäivää
0 . 75
V _
= 150
:1
2 1 0
**
S = 4182
£ ==18 510
(№ 1) Quelques joumees d’hommes ou de femmes payees ou rendues, et la nourriture асЬе1ёе estimees: 20 frs. (p. 241)
* Tähän sarakkeeseen Seignouret on merkinnyt: "Eläinlääkintävakuutus tai eläinten arvonmenetys oli tuntuvampi kuin pienmaanomlstajalla.” Toini. ** Pientalouden «menoeräluettelosta Lenin on Jättänyt pois sarakkeen: korko menot - 4 frangia. Tolm.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ Menot:
pientalo иs
keskisuuri
suurtalous
268
1500
7 48 0
v e r o ja lu o n to is s u o r itu k s e t
36
190
80 5
tu k is e ip ä ä t v iin ita r h a a vart e n ...................................................
25
120
55 0
v i t s a k s e t ..........................................
15
70
350
la n n a n o s t o .....................................
40
o lk ie n o s t o ...................................
16
k u lje tu s
15
ta lo n k o r j a u s ................................
15
45
4
10
30
y .m . k o r ja u s ...... . 1 0 + 30
,1 3 0 + 60
150
250
,2 0 0 0 Ч 170
4%
p a lo v a k u u tu s ................................. ty n n y r ie n
viininkorjuu
(№ 1)................. .
e r ila is ia m en o ja
169
, 1 2 5 e lä in t e n k e n - 52 5 "■ 33 g i t y s ja k u o le t u k s e t la n n o it e
20
400
200
2 450
p a lk k a + j*g7 +
v ie lä p a lk k a = 1 3 5 0
2 5 0 m ie s ty ö p ä iv ä ä
к
2 0 0 n a is t y ö p ä iv ä ä
•> 0 .75 = 150
2.25 “ 5 6 2
k a isla a , 3 0 0 m ie s ty ö p . 2-25 = 6 7 5 r u o k o a 2 5 0 n a isty ö p . 0 .7 5
E = 1 21 0
£ -
= 187 4182
210
%
-2 1 5
e r il.
=625
E = 18 5 1 0
(№ 1) Palkkaa tai korvausta muutamista päivistä päivä läisiksi palkatuille miehille tai naisille, muonan osto — arvioperustana: 20 frangia (s. 241)
V. I. L E N I N
170 Tulot
4
p i e n t a l o n s
ty n n y riä v iin iä ä 2 4 0
= 960
k e s k i s u u r i
Ш
/2
ty n n y r iä
ä 250 = 4 625 m a a sta — 732 T u lo t = 5 357
suurtalous 7 5 ty n n y r iä ä 2 7 5 = 2 0 625 90 hl v e h n ä ä = 2 250 lo p p u m a a sta = 65 5 S = 2 3 530
Bilanssi-\-J175
B ila n s s i — 2 5 0
B i l a n s s i + 5020
E li to is in s a n o e n tu lo t
=
960 — 498 = 462
(4 9 8 = 1 2 1 0 -
5 62 — 150)
p ä iv ä ty ö t 5 0 m ie s t y ö p ä iv ä ä ä 2 . 2 5 = 112 . 5 0 5 0 n a ts tv ö p ä iv ä ä
0 .75 =
37 612
m u tta
premier valetin
o m in a is u u d e s s a
( t y ö lä in e n ) hän o l is i s a a n u t 8 4 0
frs
Kirjoitettu kesä----lokakuussa 1901
J u lk a is ta a n e n s i k e r r a n , k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ Tulot
4
p i e n t a l o и s
ty n n y r iä v iin iä ä 2 4 0
k e s k i s u u r i
= 960
18»/2 ty n n y r iä
а
171
suurtalous 75 tyn n yriä
250 = 4 6 2 5
ä 27 5 = 2 0 6 2 5
m a a sta — 732
9 0 h e h to litr a a v eh n ää = 2 250
T u lo t = 5 3 5 7
lop p u m a a sta = 6 5 5 E = 23 530
B ila n s s i — 2 5 0
В i lans s i
+
1 175
E li to isin s a n o e n t u lo t
=
9 6 0 — 4 9 8 = 462
( 4 9 8 = 1 210 -
5 6 2 - 150)
p ä iv ä ty ö t 5 0 m ie s t y ö p ä iv ä ä ä 2 . a 5 = 1 1 2 . 5 0 5 0 n a is t y ö p ä iv ä ä
.. 0 . 7 6 =
3 7 .60 61 2
m u tta
ensimmäisen rengin
o m in a is u u d e s s a ( t y ö lä in e n )
h ä n o l i s i sa a n u t 8 4 0 fr a n g ia
B l l a n s s i + 5 0 20
172
SAKSAN MAATALOUSTILASTOSTA 84 «Ss. 1-20))
18 8 2
Koneita käyttäneiden talouksien määrä vuonna 1 8 8 2 Dampf- Säema-
pflüge* sohinen*'*** 4 807 3 < 2 4760 2- 5 7 6493 5— 10 6 9487 10- 20 18 15980 5— 20 24 20-100 92 22 975 15320 100 ja > 710 836
63 842
Mähmaschi48 78 261 1232 1493 10681 7 334 19634
Dampfandere Dreschmaschinen***** 4 211 6 509 10279 23 221 16007 51822 74 589 18856 86 632 116 225 34 863 138454 190814 17960 115 172 15011 8 377
298 367
75 690
Ilmeisesti nämä koneet on otettukin näiden muistiinpa' | nojen 5. sivulle *****, jotta voitaisiin verrata vuoteen 1895 (viiden maatalouskoneen käyttötapausten määrää). Tässä tiedot samojen koneiden osalta vuodelta 1907 (käyttöt a p a u s t e n määrä): 7 < 2 ha 131 489; ryhmän 100 taloutta kohti 3.8 31.2 2— 5 313641; 90.9 968 349; 5—20 179., 20—100 469 527; 271.9 64 098; 100 j a > 2 33.9 1 947 104 =
>»
»»
»»
n
»t
•>
t»
>»
=
»i
»»
»»
>»
= s
»»
M
t>
>»
= =
Ä
=
Vuonna 1895 Säemaschinen käyttävien talouksien määrän pieneneminen on muka (S. 36*) osittain selitettä vissä sillä, "dass die Landwirte jetzt an Stelle der Säe maschinen die Drillmaschinen in Gebrauch genommen haben” ******. * — Höyryauroja. Toim. ** — Kylvökoneita. Toim. *** _ Niittokoneita. Toim. **** — Höyry- Ja muita puimakoneita. Toim. ***** Ks. tätä osaa, s. 178. Toim. ****** — ’*että m aalaisisännät käyttävät nyt tavallisten kylvökoneiden sijasta rivi kylvökoneita” . Toim.
Tulee osoittaa puutarhamaiden (gärtnerisch benutzt) ja metsämaiden jakautuminen 1907
Niistä yksinomai sesti puutarhata louksia %
A lle 2
ha
3 236367
2 4 1 5 91 4
3 6 7 402
Puutarha maata ha
Talouksia, joilla on metsää
Niillä metsää ha
Metsää v. 1907 ha
%
П-35
99 03 4
1 4 7 777
4-57
413033
514 279
-u
50 420
2 2 2 74 9
2 1 -0 2
5 4 6 86 0
654 607
5
..
1 016318
4 142 071
1 387
5 -
20
„
9 9 8 80 4
12 5 3 7 6 6 0
536
9-05
79154
4 0 0 55 7
40*io
1 8 5 0 277
2 121 0 2 4
2 0 —
100
..
281 7 6 7
1 3 1 5 7 201
69
0-oa
57 091
14 6 9 9 7
52*17
2 197 8 3 0
2 186 4 8 4
..
2 5 061
11 031 89 6
5
9*02
4 3 642
13 75 4
54*88
2 5 7 4 27 6
2 203 360
5 558 317
43 2 8 4 7 4 2
369 399
6*65
3 2 9 341
931 83 4
16.7(*
7 5 8 2 27 6
7 679 754
1 00
ja >
0
173
2 -
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Yhteensä talouksia
Niillä kaikkiaan maata
V. I. L E N I N
174
Näistä tiedoista ilmenee, että puutarhaviljelyksessäkin on keskittymistä, mutta sen mittasuhteet eivät ole määri teltävissä. Metsät ovat keskittyneet suurtalouksiin ( > 20 ha — 4.77 miljoonaa ha 7.58:sta, t.s. enemmän kuin 60%). Jos taas otetaan kaikki metsät (ei yksistään maatalou teen yhteydessä olevat), niin käy ilmi, että 953 874 talou della on 13 725 930 ha metsää ja kaikkiaan maata 30 847 317 ha. Miltei puolet kaikista metsistä (6 733 044 ha 13.7 miljoonasta, t.s. 49.0s%) on 1 OOO j a > ha om aavien talouksien hallussa. Kaupallisen puutarhaviljelyksen (Kunst- und Handels gärtnerei = "kasvihuoneviljelys” j.n.e.?) keskittymisestä on erikoiset tiedot:
N i i l i ä
T a lo u d e t k a u p a llis t e n p u u t a r h a v llje Iv s t e n k o o n m ukaan
NВ A lle 1 0 a
(3 90 AC 3 O 13 p-> 7 780
S o °
344
2 3 -м 42.J7 1
es S »t/i22
es
E.
1 3 724
1 0 -5 0 a
es
%
%
M a a t a k e s k i* m ä ä r in 1 t a lo u tt a k o h t i
m a a t a
13.70
SS
cS «S S,
n es
es
E Is CS 2 E n se s 3 S®
17 3 13
0*m
2 -j
56 5 1 9
0 .2(
4 -1
3 6 77
15.e»
7 7 945
0 .«
13 .,
4 208
17.er,
16 2 2 7 7
1-Я
4 7 .T
15 7 934
2.,„
3 987
1 6 .„
8 12 4
3 4 .„
2 3 570
10 0.,,,
V e r ta a D a v id ia , S. 152, 40% — a lle 2 0 a
[s i . »
5 3 8 10 7
10 9 ., 13 4 .T
66 1 1 9 0-7?
1 6 .,
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
] 75
W einbaubetriebe:
Viininviljelytalouksia Niiliä
’3> 3o * f-SS
Viinitarho jen koko
s* O Я *5 >
%
88362
25.63
4 962
1 0 -2 0 a
81936
2 3 .;6
11399
103 7 7 7
30.09
32179
13-67 1
31407
50
a—1
ha
1 -5
ha
Yhteensä
2 2 5 42
>
1085
6-63 ?20.52 0-32 j
3 4 4 8 5 0 lOO-oo
35 399 10 763 126109
Cl OO C *
5 h a ja
47148
«0 fO* es «s "a % SE E ’> sg 2 2 1 3 4 0 0-05 2-5 3-94 2 5 8 75 6 0-14 3-, 9.04 371 35 7 0-3i 3-5 25-51 201 888 О-ве 4-3 24-90 | 28-07 61-51 158 24 7 1-57 7-0 3 0 5 9 9 9-92 8-54 j 1 2 4 2 187 0-36 З.П 100*. (3й ЯдOя "S «'« Э“< qn
Alle 10 a 2 0 -5 0 a
maata
i Isäntää kohti
maata
( 49% - 13% I s® I 30% — 26% I l 21 % - 6 1 % I
Ryhmät maatalousmaan (landwirtschaftlich benutzte Flächen) mukaan: Alle 20 а 1 134.3 ha v iin i 20—50 .. 4 476 .. ta rh a t 50 а - 1 ha 9 867 „ 3 6 2 7 1 1— 2 ha 20 794 2— 5 ha 41 158 .. 5 -2 0 ha 37 649 .. 20-100 ha 8 746 .. 100 ja > 2 285 ••
alle 1 ha — 15477 hai 102 367=87.„% 1 — 10 — 86 890 J 1 0 - 5 0 - 19 015 ha 50 ja > - 4 727
j 12.g3 %
S = 126 109
E - 126 109
Ranskassa alle 1 ha
1-10 10—40 40 ja >
%
%
136-2 tuhatta ha 7.5e \ 637.5 35-42 } 42-98 467.9 25.98 ) 57-03 558.9 3W 1 800-5
lOO-oo
V. I. L E N I N
176
Epäitsenäisten suuri (suhteellisen suuri!) %
( О .35
% ja
0 .39%) 100 ja > ryhmässä on selitettävissä sillä, että epä
itsenäisten kirjoille maanviljelyksessä ovat tässä joutuneet ainoastaan Verwaltungs- und Aufsichtspersonen* (s. 49*). Edelleen itsenäiset A—C 100 ja > ryhmässä ovat suurim maksi osaksi metsänomistajia, teollisuudenharjoittajia ja kauppiaita.
S . 47*
1 = A 1 Selbständige ** 2 = A 1 Unselbständige *** 3 = A — C Unselbständige + D 4 = A — C S e lb s tä n d ig e
5 = Andere Berufsarten *****
T a lo u d e t H a u p t b e r u f in * * * * * k a n n a lt a 1.
Maatalous itsenäisiä
A lle 2 ha 2 - 5 5 - 20
1 7 .« 72.30 9 0 .7g
2 0 -1 0 0
96.le
100 ja > Y h te e n s ä
%%
3. 2. 4. 5. Muut Maatalous Maatalous Puutarhavllepäitse 4- teollisuus jelys 4- teolli elin + kauppa + am suus -f kauppa keinot näisiä matit ja muut -f muut Itse epäitsenäiset näiset
X %
22.53
9.73
100
8.93
16.3,
2-86
100
0-21
1.11
1-M 1-15
93.80
9-05 0-35
6-96 2-53
100
0-17 О.39
1-50
4-25
100
4 4 -o e
12-90
17.49
6.47
100
oда
50.31
2-48
CO
21.30
100
2 499130 + (7 1 7 037) + 1 7 2 7 7 0 3 + 9 7 1 9 3 4 + 3 5 9 5 5 0 = 5 558 317
* — hallintokunta ja valvojat. Toim. ** — itsenäiset. Toim. *** — epäitsenäiset. Toim. **** — muut elinkeinot. Toim. ***** — pääelinkeinon. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
177
Nebenberufin * omaavien itsenäisten maalaisisäntien prosentuaalista määrää koskevat tiedot osoittavat selvästi 100 ja > ha omistavien isäntien olevan erittäin edullisessa asemassa (heidän Nebenberuf = metsätalous, suurteolli suus, maataloustuotteita jalostavat teolliset yritykset, sotilas- ja siviiliviran hoito etc.). Alle 2 ha 2— 5 5— 20 20— 100 100 ja >
26.08 Nebenberufin omaavien 25.54 itsenäisten maalais1 5 .2 6
isäntien %
8.82 (S. 48*) 23.54 20.10
Selbständige
Unselbständige
A 2 6 ) .......................... .... 31751 В ....................................... ..... 704 290 C 1 - 1 0 ........................... ..... 130 682 32994 C 11-21 ....................... .... 72217 C 22................................. .... 971 934 H- ..................................... .... 1 727 703 359 550 Andere Berufsarten
А 1 ) ........ А 2 -6 ) В).............. С )............ С )............ С )............ D)
717037 67 605 790 950 12 757 101 781 836 36737 1 727 703
3059 187
+ .................................. А 1........................................ 2 499130 5 558 317
Koneita käytetään suunnattomasti enemmän suurtalouk sissa (79% ja 94%, kun taas keskisuurissa 46% ja pientalouksissa 14%—2%) (S. 36*) samoin m a i t otalouksissa käytettävät koneet (NB: S. 39*) (31%—3% suurtalouksissa, 3%—1% keskisuu rissa, 1%—0 .02% pientalouksissa)*12 * — sivuelinkeinon. Toini.
V.
178
I. L E N I N
V u o t e e n 18 82 verraten: Höyryanroja:
1882: 1895:
836 1 696
I ~r
N iitto k o n e ita :
talouk silla > 20 ha k a i k k i a a n 802 19634 35 084 1602
860 +
800
+
H ö y r y p u im a k o n e ita :
>2 0 h a
75690 259364
18015 27 493
15 450 +
26 337 62120
+ 183 674 + 35783
9 478
19 0 7: 2995 *2 873 19 0 7: 301 325 155 526 19 0 7: 488 867 86 472 ( + 1 299) ( + 1 271)
Koneita käyttäneiden talouksien määrän prosentuaalinen lisääntyminen on tietenkin suurinta alimmissa ryhmissä: pienet suureet kasvavat prosentuaalisesti nopeammin. (S. 36* + S. 39*) Y le e n s ä m a a ta lo u s k o n e ita k ä y ttä n e it ä 1 0 0 ta lo u tta k o h ti
Yhden
ta i to is e n m a a ta lo u s k o n e e n k ä y ttö -
(ks. s. 2)*
tapauksia
10 0
ta lo u tta k o h ti
1907
K bvw vvw w v
A lle 2 h a 2 - 5 5 - 20
2.оз
2-30
18.M 45.80
15-46
2 0 -1 0 0
7 8 .79
>
94.16
Y h te e n s ä
1 6 .3e
100 ja
V iid e n m a a ta lo u s k o n e e n k ä y ttö ta p a u k s ia 1 0 0 ta lo u tta k o h ti
1 8 8 2 1 S. 36* I "
1895
3-8 3 1 .2
3-91
56.04
9 0 .9
20-59
128.46
1 7 9 .J
59.47
92-01 + 32.64
352.34
2 7 1 .9
187.07
208-93 + 21.86
22.36
3 3 .9
8-6B
1 *59 "f-
0-50
П -8 Т +
1*09 7 . g6
43-86 "b 23*27
-16-59 4 -
5-- 1 0
h a 71.4
13-5
3 2 .9
1 0 -- 2 0
122.1
3 1 .2
6 0 .8
7.91
(vrt. "Deutsche Volkswirtschaft am Schlüsse 19. Jahrhunderts”, S. 51)**
* Ks. tätä osaa, s. 172. Toini. ** — ” Saksan kansantalous 19. vuosisadan lopulla", s. 51. Toini.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
179
Vuosina 1882 ja 1895 erilaisia koneita käyttäneiden talouksien määrän vertaamisesta puheen ollen tulee muis taa, että pienet ja keskisuuret taloudet käyttävät laajassa mitassa ainoastaan puimakoneita, muita koneita taas aivan mitättömässä määrässä. Höyryauroja käytetään (aletaan käyttää) vain suurta louksissa. Rivikylvökoneita käyttää Lannanhajotuskoneita —
18—57 % suurtalouksista 3—37 %
Milchzentrifugen* — 10- 15 %
-
5% keskisuurista 0.2% keski suurista 4% keski suurista
Sitten (N В) on laskettu tapaukset, jolloin on käytetty sekä omia e t t ä v u o k r a t t u j a koneita. Koneiden kes kityksen pitää siis olla vieläkin suurempaa.
Osoitettava vielä karjanhoidon keskittymiskysymyksessä, että vuonna 1895 koko Deutsches Reichissa**laskettiin olleen
Rindvieh *##**>:
NВ
Ohne Fläche * * * unter****** 0., Ar 0 .,-2 Ar 2 -5 5-20 '■ 20-50 ••
663 landwirtschaftliche Betriebe ** *» 663 76 223 »» 212 331 ** 748653 815 047
* — separaattoreita. Toim. ** — Saksan valtakunnassa. Toim. *** — ilman maata. Toim. **** — m aatalousyrityksiä. Toim. ***** — nautoja. Toim. ****** — alle. Toim.
Niillä
6905 4 1 310 4 986 47 414 176 987
180
V. I. L E N I N
”L a t i f u n d i a a r i s t a rappeutumista” (Bulgakov) koskevaan kysymykseen. Tiedot 1 000 ja > ha omaavista talouksista: 1895: 5 7 2 taloutta, joilla on 802 115 ha landwirtschaftlich benutzte Fläche* (2 .46%, jota vastoin v. 1882 2 .22 %) 1 159 674 ha Gesamtfläche** (2.68%, jota vastoin v. 1882 2 .55%) siinä luvussa 798435 ha varsinaista maatalousmaata 3655 „ puutarhoja 25 „ viinitarhoja 298 589 metsää (25.75%) Öd-und Unland*** — 1.72% m i r i i m u m kaikista mistä.
ryh
1 9 0 7 : 3 6 9 taloutta, joilla 6 9 3 6 5 6 ha Gesamtfläche siinä luvussa 497 973 ha landwirtschaftliche Fläche **** 2563 » Gartenland***** О .> Weingarten ****** 145990 ,, Forstland*******
[ ]:siin tiedot vuoden 1907 ajalta. Karjaa pitää — yleensä — 97.90%, Großvieh 97.73%, lam paita 86.01%, sikoja 90.73% j.n.e. Karjan määrä: hevosia: 55 591 [42 502]; Rindvieh: 148 678 [120 754]; lampaita 703 813 [376 429J; sikoja 53 543 [59 304]; vuohia 175 f 1441 ******** * — viljeltyä m aatalousm aata. Toini. ** — koko pinta-ala. Toim. *** — viljelemätöntä ja joutom aata. Toim. **** — m aatalousm aata. Toim. ***** — puutarhoja. Toim. ****** — viinitarhoja. Toim. ******* — metsää. Toim. ******** KS. Teokset, 5. osa, s. 188. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
181
Maatalouskoneiden käyttö: yleensä — 555. Höyryauroja 81 [120]; kylvökoneita 448 [284]; lannanhajotuskoneita 356; niittokoneita 211 [328]; höyrypuimakoneita 500 [337]; Milchzentrifugen 72 [137] + 140. (Koneiden käyttötapaus ten 2 = .2500.) Edelleen näistä (1 000 ja > ha omaavista talouksista) on yhteydessä sokeritehtaisiin — 16 viinanpolttimoihin — 228 tärkkelystehtaisiin — 16 myllyihin — 64 olutpanimoihin — 6 S = 330 (33 000 : 572) = 57.7% 211 viljelee juurikasta (26 127 ha) 302 viljelee perunaa viinan- ja tärkkelyksentuotantoa varten. 21 käy kaupungissa maitokauppaa (1822 lehmää) 204 kuuluu meijeriosuuskuntiin (18 273 lehmää) 20 400 : 572 = 35.6% 5 72:sta 54 4 on itsenäisiä maanviljelijöitä Hauptberufin kannalta (544:stä 227 (42%) ilman Nebenberufia 317 (58%) omaa Nebenberufin) 9 — Hauptberuf itsenäisiä metsätalouden harjoittajia, kauppiaita ja teollisuusmiehiä 19 — andere Berufsarten. Ilman Pachtland* — 63.29% näistä talouksista Niillä Pachtland = 12.56% niiden koko maa-alasta.
* — v uokram aata. T o im .
V. I. L E N ! N
182
Y k s in o m a a n Preussi. 1895: Milchzentrifugen käyttävien talouksien määrä 1907 Talouksia, iotka käyttävät Milchzentrifugen mit mit Hand Kraftbe betrieb* trieb**
Talouksia
Ohne Fläche Unter 0.г Ar
13
— 262
—
I
Talouksia
Talouksia, jotka käyttävät Milchzen trifugen
—
—
11
24
1
1
488
—
0 .,-
2
45 554
7
3
10
69 774
10
2 -
5
146 672
28
12
40
206958
27
5 - 20
..
525 466
147
76
223
560511
128
2 0 - 50
••
520236
326
56
382
515114
378
1 ha
410944
555
83
638
385 867
1 515
1 -
2
398 979
1415
141
1 556
362 265
7 606
2-
3
..
233596
1618
189
1 807
223 325
И 828
3-
4
..
163126
1 747
317
2064
166117
14 058
4-
5
-
126058
1697
433
2130
131 472
14 991
314634
6137
3111
9248
349352
58 347
214095
6 492
4565
11057
233 808
60777
50-
1 5 -
10 -
10— 20
..
2 0 - 50
155539
7 574
4 575
12149
147724
47349
50—100
..
32575
2 279
953
3232
28 252
8 506
100-200
..
8697
876
306
1 182
8 236
2 330
200—500
8 050
798
589
1387
7 871
2 031
500—1 000
3 110
307
445 |
752
2 670
899
533
70
340
129
3308 126
32 086
132 ! 202 | 15 998 ; 48 084
3 400144
230 909
1 000 ja > .. E
* — k äsisep araatto ri. T o im . — v oim aseparaattori. T o im .
Alle 2 ha 2— 5 5— 20 ■, 2 0 -1 0 0 100 ja > Yhteensä
62 912 308 323
69 366 302310
1 437 384
1 430 512
— 6 872
1 168 544 650 450
1 155438
— 13 106
695 230 3652 856
+ 44 780
3 627 613
-t
6 454
— 6013
+ 25 243
Alle 2 ha 2- 5 5 - 20 ■■ 2 0 -1 0 0 „ 100 ja
325 005 733 967
1 412 015
2 086 251 1 193 319
2 222 431 1 213350
650 607 5 817 158
698 129 6 005262
894 696 279 284
— 18 665
725 584 — 8 383 925 103 : 30407
24 845
275 220 24 485
2 257 797
2 256 732
31.!
35,!
2-, 0.«
4.8
+ 2.T
o..
+ 0-3.4
%
1882
1 8 9 Гу
306 340
459 337
501 212 1 385 769
Työeläimiä omaavta talouksia 1882
Lehmiä prosentuaali* sesti työeläinten kokonaismäärästä 1895 1882
Y h te e n s ä työeläimiä (hevosia + vetohärkiä ь le h m iä ) 1895 1882
— 4 064 — 360*)
_
189,5
9-io
Ю .ц ,
-
к ,.- ,
7 1 -3 0
-
3*4(1
96,* 99.,,
92,,,
—
3.ei
9 7 .e s
- 1 .5 3
99.42
97.,„
—
1 -7 2
42.,„
40.,
—
2-1o
74., „
*> Contra: höyryauroja käyttäviä talouksia 1882
92 710
1895
277 • 185 1325 -f- 615
183
20—100 ha HIO ja > ha
+ 4.s
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Työeläimili (hevosia + vetohärkiä) 1895 1882
lehmiä käyttäviä %%
Y le e n s ä lehmiä* käyttäviä %%
Y k s in o m a a n
82.u,
-1.64 l.u
1895
1882
1895
— 1 .2(J
14.70
16.05
Г 1.20
72-95
74.03
+ 1-08
27.05
25*07
— 1-98
..
18.«
20.*,
ri-81
2 9 .71
34.75
+5-01
70.29
65.25
— 5-04
2 0 -1 0 0 ••
O.o,',
0.28
-1 0 .0 3
3.42
6.02
+ 2 -6 0
96.58
93.08
— 2.00
100 ja > ••
0-Ш
0.03
+ 0 -0 3
0-25
1-40
+ 1-15
99.75
98.00
—’1-15
4 1 -ei
41 *82
r 0 -2 i
48-is
50-48
+ 2-30
51-82
49.52
— 2.30
20
* T.s. sellaisia, jotka käyttävät lehmiä, mutta myös hevosia ja vetohärktä. Totin.
LENIN
00
83-95
69.42
5-
tD
2— 5 •.
83.7,
1882
OC
ha
1895
O 4*o.
pi
Alle 2
1882
Hevosia ja vetohärkiä käyttäviä %%
Nämä tiedot työeläinten käytöstä osoittavat, että talous olojen huononeminen, ty ö e lä m ie n laadu n huononem inen on o llu t su u rin ta k e s k is u u r is s a ta lo n p o ik a is ta lo u k s is s a .
Y h te e n ta u k s i a
5 -1 0 ) 1 0 -2 0 )
N iis tä ty ö e lä im iä o m is ta v ia
605 814 548 378 392 990 376 725
N iis tä k ä y ttä v ä t le h m iä
K a ik is ta ty ö e ia im ia o m is ta v is ta ta lo u k s is ta %%
y k s in om aan le h m iä
50619 + 30 970 31 373 + 20 671
172 094 = 3 U * 15704 = 4.2%
+ +
C O )
}
% i 0 -3O%
2 0
%
90.5 95.«
253 683 . 67 748 .
.
.
= 4 6 -3 % ( ! ) 1 34 = 17.9% 1 (oikeastaan 18.0%)
.
*
Ja nimenomaan 5—10 ha:n ryhmä kasvoi eniten vuodesta 1882 vuoteen 1895: k o k o p in ta - a la
ta lo u k s ia
1 0 -2 0
..
1895
IO . 5 0
Ю .90
7.00
7-07
%%
1882
1895
+ O .40
11-90
12.37
+
0 .4 7
12.0(1
13*02
+ 0.70
+ 0-01
16-70
16-59
— 0 .Ц
1&4#
16-88
+O
1882
1895
.4 0
185
5— 10 h a
1882
m a a ta lo u s m a a ta
%%
%%
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
5—20 ha omistavissa talouksissa työeläimet ovat verrattomasti huonompia 5—10 ha:n ryhmässä.
Tiedot koneiden käytöstä 1 8 9 5 ajalta: [alhaalla: v. 1907 ajalta] 1895
Dampf pflüge [nüyryauroja]
breitwürfige Säe maschi nen [hajakylvökoneita]
Drill maschi nen [rivikylvü ko neita]
Düngerstreumaschinen [lannanhajotuskoneita]
Mäh maschi nen [niittokoneita]
Datnpfdreschmaschinen [höyrypuimakoneita]
andere Dresch maschi nen [muita puima koneita]
Hackma schinen [harakoneita]
Milchze itrifugen (im eigen eil Betrieb) [separa attoreita (omassa t iloudcssa)] mit Hand betrieb [käsikäyt töisiä]
mit Kraft betrieb [konekäyttöisiä)
4
214
14 735
105
245
35 066
15951
2 369
5295
673
2— 5
25
551
13 088
283
600
52 830
66653
9 224
12 004
1 834
[ 5 — 10
32
1 121
19 083
607
1 528
58 115
138 376
14 169
13 941
5 066
| l 0 - 20
33
2131
29668
1 324
5218
51 233
180145
16 553
13 769
7 521
5 - 20
65
3 252
48 751
1 931
6 746
109348
318 521
30722
27 710
12 587
2 0 -1 0 0
277
12 091
49 852
7 002
19 535
46 778
180575
22 311
15 256
8 292
100 ja >
1325
12565
14 366
9 328
7 958
15 342
15169
7 911
2 539
1 797
1 696
28 673
140 792
18 649
35 084
259 364
596 869
72 537
62 804
25 183
2 V iimeisen sarak keen £ (minun laske mani) 5968 12 477 13838 56955 19007 85986 21 290 94655 23 548 80137 4 336 6 696 87 987 336906
< LENIN
Unter 2 ha
Betriebe, welche im Jahre 1894/95 Maschinen nachbenannter Art benutzten |Talouksia, jotka käyttivät vv. 1894/95 allalueteltuja koneltaj:
Huomautus. ” Die Betriebe mit Hackmaschinen und Milchzentrifugen konnten nicht genügend zuverlässig ermittelt werden; vergleiche hierüber den einleitenden Text.” ** [NB suurimmalta osalta liioiteltuja; s. 39* tekstissä luodaan katsaus eri valtioita koskeviin tiedotuksiin niiden virheiden syistä (ja luonteesta), jolta on Milchzentrifugen valaisevissa tiedoissa. Tästä katsauksesta seuraa, että nämä Milchzentrifugen määrää osoittavat tiedot ovat suurim m alta osalta liioiteltuja; monesti nämä koneet on sotkettu yhteen toisten kanssa. Ergo, vuoteen 1907 vertaamista varten voidaan kuitenkin ottaa varauksin.] Mutta tekstissä (S. 38*) sanotaan, että näitä koneita koskevat tiedot ovat suurimmalta osalta v ä ä riä Preussia lukuun ottam atta (ibidem). S itte n k in (s. 39*) % (talouksien määrästä) on las kettu! joh
187
* Ks. tätä osaa, s. 182. Toim. ** — "H arausvälineitä ja separaattoreita käyttäneitä talouksia el voitu saada selville kyllin paikkansapitäväsi!; vertaa dannon te k s tiä /’ Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
2— 5 5— 20 20-100 100 ja >
0.,«
S. 60// 1898:
TupakanviljelljOitä
1 Alle 1 a
61 040 1 ! 27 132 j
II 1—10 a III 10 a— 1 lia IV > 1 ha
Heillä (likimain) tupakkaviljelmiä ha (maximum) ha
49 420 ) r, \ 51 1 579 / 139171
600
88 tuhatta
2700
,
3 300
tuhatta
139 tuhatta
17652 ha
88 tuhatta (63%) — ei > kuin З.я tuhatta ha (20%) NB: 139 tuhatta [NB: Fiskaalista tilastoa!] Äärimmäisen ylimalkaisen ryhmittelyn vuoksi (kaikkiaan 4 ryhmää!!) ei voida tehdä mitään, ei edes likimääräistä jakoa III ja IV ryhmän v ä l i l l ä . Selvää on ainoastaan se, että 88 tuhannella viljelijällä (lähes 63°/0) on enintään za* S tuhatta ha (ei > kuin 3.3 tuhatta = 2 0°j0). Mutta 51 tuhannella viljelijällä (za 37%) on lähes 15 t u h a t t a ha (za 80%) * — noin. Toim.
LENIN
51 tuhatta (37%) — lähes 15 tuhatta ha (80%)
Talouksia, joilla on yhteys seuraaviin teollisiin yrityksiin: < (1) Sokeritehtaat............................ (2) Viinanpolttimot........................ (3) Tärkkelystehtaat..................... (4) Myllyt.......................................... (5) Olutpanimot.............................. Yhteensä
2 ha
2 - 5 ha
5—20 ha
1 0 -2 0 ha
2 0 -1 0 0 ha
100 ha ja>
S]
154
34
(21)
52
(31)
34
76
350
689
388 29
(465)
1041
(576)
1042
5922
(28)
8 847 1 641
11 372
(11754)
45 20867
2 762 274
1 719
(1905)
3874
11 364 %
13 542 %
0-3j
1-33
33
Mutta talouksien kokonaismäärä 3 236 367 :1 016318 V. 1907 tapauksia, jolloin on ollut yhteys näihin 5 teolliseen yritykseen
5—10 ha
10 660
20 884
25879 %
(17)
58
(9113) (1 969)
5316 1823
696 198
439 47098 9255
998 804
8 273 % 2-97 281 767
25 061
63064 % 1.Ц 5558317
33514
8 464
5 588
79 110
2.5b
4006 % 15-98
Vrt. Bulgakov II, 116 vääristelty
189
” Elkä pidä luulla, että ne (maataloustuotteita jalostavat teolliset yritykset) ovat yhteydessä pääasiassa suurtalouksiin” (Bulgakov II, 116). Osui naulankantaan!!
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
1895 :
I! ii
"valtaosa (juurikkaasta ja perunasta) tuotettiin pientalouksissa" (ibidem). !! T ä s s ä tiedot juurikasta viljelevistä talouksista:
t a lo u k s ia
k o k o n a is m ä ä rä stä
j u u r ik a s t a ha * )
%
96%
o
5—
100 ja
10 781
20
••
>
..
V —
*)
j
0.33
3 781
1 .0
9 730
talouksien kokonais määrästä %96
565
O-oi
18 858
947
0*09
77 582
3 023
0-an
2 -ш
12 693
47 145
4 .7 2
48 213
З.а 12.!
26643
9.«
97 782
24.7
125 961
4 293
l.r,2
7 262
28*98
233 820
59.0
281 691
5195
20.72
113 244
2 -i 13
396 289
513822
14 023
0.2,
5 ha 21 413
8
2-
Talouksia, jotka viljelivät perunaa viinan- ja tärkkeIvstuotantoa varten
5 - 1 0 ha — — 18 752 1
i 1 0 -2 0 ,, .___ 29461 1
100
Perunan osalta ei ole numerotietoja pinta-alasta. Ta louksia koskevat numerotiedot ku moavat Bulgako vin täydellisesti.
< LENIN
Alle 2 ha
Juurikasviljelmiä v. 1907 ha
Tiedot pien- ja suurtalouksien merkityksestä maitotaloudessa [Bulgakov H. 117 on vääris tänyt tätäkin asiaa] ovat tällaiset:
Talouksien kokonaismäärä
%%
Talouksia
%
Niillä lehmiä
Lehmiä 1 talouttu kohti
28.5il 92..Ц
8 998 11049 15 344 •
0-3
25028
2. h
1..
30 275
2-7 4.(5 IO,,
< 2 ha
3 236 367
2- 5 5 - 20 20—100
1 016 318 998 804 281 767 25061
97.(,5 98.00
5 558 317
100 ja >
Talouksia, jotka ovat voimeijeriosuuskuntien ja vastaanottoasemien osakkaita
Talouksia
%
10 300 31 819
0.3
53 597
Lehmiä
18 556 73156 211 236
1.« 2-3 3,9
35.,
418 563 361 435
41.Ц
2.7
1 082 946
7-3
3-,
1-5
70 916
2-0 3.1
58 439 31 213
43561
5^ 15.,
97-72
5676 863
36.,
8 805
56.52
41930
0.8
215 871
5.,
148 082
Alle 2 ha
58-23
% 21.40
П . .59
6.93
1.7,
2— 5 5— 20 2 0 -1 0 0
3 00
26-35
14.03
21.49
6-70
17.97
36*09
32.85
36.19
19.51
5.07
1 3 ..5 4
27.07 1
100 ja >
0.45
2.00
%
100
14-4« /
100
%
41.5-,
%
29.42
38.«
5-9,5
33,,7
100
9.,,
100
72.g*j %
]9f
100
%
Lehmiä 1 taloutta kohti
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Talouksia, jotka myyvät tai varastoivat maitoa kaupungeissa Niistä Rind vieh omistavia
Maitotalouden keskittyminen on siis erittäin suurta ja valtaosan myytäväksi valmistet tavista maitotuotteista tuottaa k a p i t a l i s t i n e n s u u r t a l o u s . TWß/Yotalouden keskittymisen ja m aanviljelyksen keskittymisen ei tietenkään tarvitse lainkaan käydä yhteen. Ryhmitys pinta-alan perusteella on sen vuoksi tässä tapauksessa epätarkkaa. Keskittymistä on kunkin viljelyspinta-alaltaan yhtä suuren ryhmän sisälläkin: Maitotalouksia, joissa alle 2 ha
Maitotalouksia, joissa 2—5 ha
Maitotalouksia, joissa 5—20 ha
5 -10 ha
talouksia
niillä lehmiä
1 ta loutta kohti
talouksia
lehmiä
1 ta loutta kohti
1 lehmä
4024
4 024
1
1 862
1862
1
756
756
1
551
551
i
2 lehmää
2 924
5 848
2
4 497
8 994
2
2687
5374
2
1 946
3892
2
3 ja >
2050
15156
7.,
4690
19419
4-3
11 901
64786
5-,
6103 29213
8 998
25028
2.8
11 049
30275
2-7
15344
70916
4.«
8 600 33 656
talouksia
lehmiä
1 ta loutta kohti
talouk lehmiä sia
I ta loutta kohti
Valitettavasti on esitetty vain k o l m e ryhmää. Huomautamme niin ikään, että alle 2 ha omistavien maitotalouksien ryhmään on joutunut talouksia, joissa ei ole l a i n k a a n
LENIN
4- lehmää omistavia talouksia 97, niillä 1 203 lehmää (1 kohti 1 2 .4) [Alvan samoin näemme meijeriosuuskuntlinkin kuuluvien talouksien joukossa alle 2 ha omistavien ryhmässä 56 m aa to n ta taloutta, joissa on 466 lehmää (1 kohti 8.3), sekä 2—5 a omistavia talouksia 52, joissa 574 lehmää (1 kohti 1 l.o lehmää).] Jos alle 2 ha omistavien talouksien ryhmä jaetaan yleensä kahteen alaryhmään: alle 50 a omistaviin ja 50 a — 2 ha omistaviin, saamme ensimmäisessä alaryhmässä k e s k i m ä ä r i n paljon enemmän lehmiä 1 t a l o u t t a k o h t i kuin toisessa: selvä osoitus m aito- j a karjanhoitotalouden s p e s i a l i s o i t u m i s e s t a erilleen m aanviljelystaloudesta.
193
* — maitokauppoja y.m. Tolm.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
viljelyspinta-alaa. Sellaisia talouksia on 471 ja niillä on 5 344 lehmää (t.s. I I .3 lehmää 1 taloutta kohti!!); vain 6:11a näistä talouksista on 1 lehmä ja vain 17:llä 2, siis lopuilla 448 on 5304 lehmää, t.s. 1 1.8 l e h m ä ä kullakin. On selvää, että maitotalouden keskitty minen on verrattom asti suurempaa kuin pinta-alaa koskevat tiedot osoittavat ja että maitotaloudessa kehittyy erikoisia m aitofarm areja.
Kaupungeissa maitoa myyvät alle 2 ha omistavat taloudet: Nlista omista talouksia:
1 lehmän
2 lehmää
Meijcriosuuskuntiin kuuluvat alle 2 ha omistavat taloudet Ergo 3 ja >
Niina lehmiä
i issntaa kohti 'W*rV'WWV
Yhteensä lehmiä
talouksia
lehmiä
1 isäntää kohti
1944
722
372
850
9 789
H.»
11 255
869
3514
4
50 a—2 ha
7 054
3 302
2 552
1 200
5367
4-5
13 773
9 431
15 042
1
8 998
4024
2 924
2050
15156
7.4
25028
10 300
18 556
1.S
Mitä edelleen tulee maitotalouden keskittymisen äärirajoihin Saksassa, niin mielenkiin toisia ovat myös ylim pien ryhmien alaryhmät. Kaupungeissa maitoa myyvien talouksien ryhmässä on 500—1000 ha: 73 taloutta, joilla 4888 lehmää. Keskimäärin 66 lehmää 1000 ja > ha: 21 .. •• 1822 Keskimäärin 87 lehmää meijerlosuuskuntiin kuuluvien talouksien ryhmässä: 500—1000 ha:1573 taloutta, joilla 97403 lehmää. Keskimäärin 62 lehmää. 1000 ja > ha: 204 ■■ .. 18 273 •• Keskimäärin 89 lehmää. 500 ja > ha: 1777 •• 115676 200 - 500 ha: 3708 .. .. 158702 / M / \ > \ iW V * / V '4 < W W K 4 « V
200 ja > ha: 5 485
.>
»
274378
-
Keskimäärin noin 50 lehmää.
LENIN
0 -5 0 a
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
195
Karjan määrä auf je 1 0 0 h a landwirtschaftlich benutzter Fläche*: ( Ri ndvi eh) S c h we i n e Saksa 26. 1882 - 48.49 1895 — 52.44 -4 1 .7 ! Iso-Britannia 1885 -5 0 .3 7 18-20 Tanska 1893 — 59.81 29.24 Hollanti 1895 -74.02 -31.70 Belgia 1880 - 69.7i 32.69 Ks. tilastoja v. 1895 ajalta, tekstiä, S. 60*—65* Karjan jakautuminen ryhmittäin: Rindvieh 1895 1882
A lle 2 2— 5 5— 20 20— 100 100 ja >
ha -
10.5 16.8 35.7 27.o 9.9
--
100
8-3 16.4 36.5 27.3
H.»
Schweine 1895 1882
- 2 .3 -0 -5 + O.g + O. 3 + 1-6
100
24.7 17.« 31.4 2 0 .« 5.7 100
25.« 17.2 SI.» 19.,
6.5
+
0 .9
-0.4 — 0 .3 — 1.0 -r O.g
100
Kaupallisen lammastalouden tavaton lamaantuminen (vuosien 1882 ja 1895 välisenä aikana lampaiden määrä on vähentynyt V miljoonalla (21.1—12.6), ja tästä lankeaa> 20 ha omistavien talouksien osalle 7 miljoonaa!) tekee suurtalouden aseman epäsuotuisammaksi karjan kokonais määrän kannalta: 8
2
Koko karja (arvon mukaan): 1882 1895 A lle 2 ha 9.3 9-4 2 - 5 - 13.t 13.5 5 - 20 .. ЗЗ.3 34.2 2 0 — 1 0 0 28.81 4 2 2{4 44 1 0 0 ja > .. 14.g/44-3 14.J 1 0 0
1 0 0
+
0 .1
+
0 .4
+
0 .9
- 0 .7 --- O. 7
Saksa 1907 (ilman 0—2 ha) 1 taloutta kohti = 12.8 ha 2 357573 taloutta, joilla 30103 563 ha maata lousmaata. Niistä 1 006 277 2 - 5 ha 652798 5 - 1 0 ..
* — jokaista 1 0 0 viljellyn maatalousmaan h e h t a a r i a kohti. Toim.
V. I. L E N I N
196
Suurtalouksien osuuden suuruutta on tässä tiettävästi pienennetty, sillä karjan arvo on oletettu kaikkialla sa maksi, vaikka suurtaloudessa karja on tietenkin parempaa ja kalliimpaa, ja ryhmien välinen suhdekin on niin ikään saattanut siitä syystä tulla valaistuksi väärin (karjakan nan paraneminen suurtalouksissa). Mutta karjan kokonaismäärä oli lisääntynyt suurtalouk sissa tietenkin heikommin kuin pientalouksissa. Suurtaloudet menettivät eniten kaupallisen lammas talouden suuresta lamaantumisesta, ja voimistamalla tun tuvammin (kuin pientaloudet) nautakarjan- ja sianhoitoa ne vain lievensivät, mutta eivät korvanneet kärsimäänsä menetystä.
Kirjan ”Die deutsche Volkswirtschaft am Schlüsse des 19. Jahrhunderts” * 54. sivulla esitetään tällaiset karjan nautayksiköiksi muuntamisen perusteet: ”1 R i n d = 4 S c h w e i ne = 10 S c h a f e.” Kun lisäämme puolestamme niin ikään 1 Rind = 10 Ziegen, saamme:
1895. hevosia nautoja............................... lampaita (Vio)................... ....... sikoja vuohia (Vio)
1895
1882
3 367 298 17 053642
3114420 15 454372
1 259 287 3 390 660
2111696 2107 814
310 525
245 253
25 381 412 _ 23 033 555
23 033 556
2 347 857
• — "Saksan kansantalous 19. vuosisadan lopulla” . Toitn.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
1 lehmän omistavia 2 lehmää 3 ja > Yhteensä
197
talouksia 6 718— 6 718 lehmää 10 3 3 8 -2 0 676 17 056—27 394 24 874—188 477:24 874 = 7 41930—215 87186
NB S. 69 * osoitetaan, että Amerikassa, ”nicht mitge zählt (maatalousyrityksistä) sind dabei alle landwirt schaftlichen Betriebe unter 3 Acres ( = l.2o ha), sofern sie nicht im Censusjahr wenigstens einen Brutto ertrag im Wert von 500 $ geliefert haben, was nur NB bei einigen wenigen in der Nähe von Großstäd ten gelegenen Gärtnereibetrieben u. d. gl. zutrifft” *, minkä vuoksi vertaaminen Saksaan on muka mahdo tonta.
* — "tässä yhteydessä ei otettu lainkaan huomioon (m aatalousyrityksistä) alle 3 eekkeriä (= 1.» ha) omistavia talouksia, koska niiden kokonaistulo tilastolntivuotena ei noussut 500 dollariin, jollainen se tapaa^ olla vain muutamissa suurkaupunkien läheisyydessä sijaitsevissa harvalukuisissa puutarha- y.m.s. talouksissa". Toim.
Saksan m aanviljelysväestön v v. 1882 j a 1895 Berufsstatistik (E r w e r b s t ä t i g e **) NB: Maanviljelys v a r s i n a i s e s s a m e r k i t y k s e s s ä . Henkilöitä, joille maanviljelys on p&üellnkeino
[A lj (Tuhansissa)
Henkilöitä, joille maanviljelys on pää- ja sivuelinkeino
1882
1895
2 253
2 522
+ 269
A)
1 935
1 899
— 36
C 1) 2 599*)
4188
4 421
+ 233
+
С 3 (maatyöläiset, joilla on omaa tai vuokrattua maata)
866
383
— 483
— 55.8 %
A + С 1 + C3 =
5 054
4 804
— 250
47
77
1 589
1 719
A
Itsenäisiä (omistajia, vuokraajia)
С 1 (heidän perheensä jäsenet)
1
1882
1895
35.8
199
* — elinkeinotilastot. Totm. ** — Ansiotoimintaa harjoittava väestö. Tolm.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Yhteensä
1374
V.
200
I. L E N I N
Ammateissa tapahtuneita muutoksia tutkittaessa on otet tava perustaksi: 1) maatalous sen varsinaisessa mielessä: Ai eikä AI—6 (hra Bulgakov, II, 133, ottaa nimenomaan AI—6 saa den + Erwerbstätige määrän, t.s. liittää maanviljelykseen kaupallisen puutarhaviljelyksen, metsätalouden ja kalas tuksen, mikä on epäilemättä väärin) 2) Hauptberuf, t.s. henkilöt, joille maanviljelys on pääelinkeino. Nebenberufia koskevat tiedot ovat äärim mäisen epämääräisiä siinä mielessä, ettei niistä näy, mikä merkitys on tällä Nebenberufilla j.n.e. Johtopäätökset: 1. Bulgakov on aivan väärässä sanoessaan, että m aata loustyön määrä on lisääntynyt. Se on v ä h e n t y n y t Hauptberufissa. Emme voi sanoa, missä määrin maanviljelystyön lisääntyminen Nebenberufissa paralysoi tämän. 2. Ammattien jakautumisessa (Hauptberuf) tapahtunut muutos osoittaa: a) pakkoluovutuksen lisääntyneen: maata omaavien henkilöiden (isäntien, vuokraajien ja työläisten) kokonaismäärä o n v ä h e n t y n y t 250 tuhan nella. Isäntien määrä on lisääntynyt 233 tuhan nella, mutta sellaisten työläisten määrä, joilla on maata, on vähentynyt 483 tuhannella. Pakkoluovutettu on siis maanviljelijäin k ö y h i n osa. Kapitalistisesti käytettyjen työläisten määrä on kasva nut 231 tuhannella (+7.7%, t.s. kasvanut tuntuvasti enemmän kuin isäntien määrä, mikä on lisääntynyt 5.6%). Maanviljelyksen kehityssuunta on siis ollut nimenomaan ja erikoisesti kapitalistinen. [Huomautamme, että on kerrassaan virheellistä laskea palkkatyöläisiksi myös työtä tekevät isännän perheen jäsenet (C 1), niin kuin on tehty tilastoitaessa ja sen jäl keen on tehnyt hra Bulgakov, II, 133. С 1 = isäntiä, kanssaomistajia, mutta C 2—C 4 ovat palkkatyöläisiä. Siitä syystä С 1 pitää yhdistää A :n kanssa, kun on puhe työn kapitalistisen käytön määrittelystä.]
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
201
Mitä C3 tulee, niin se on tietenkin väliryhmä: toisaalta he ovat palkkatyöläisiä ja toisaalta isäntiä. Ja juuri tämä väliryhmä on 13 vuodessa karsiintunut eniten pois. K ir jo ite tta k e s ä - — s y y s k u u s s a 1901, l i s ä y k s e t t e h t y v . 1910 J u l k a i s t u e n s i k e r r a n v. 1938 X X X I L e n in - k o k o e lm a s s a
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
202
"RANSKAN MAATALOUSTILASTO. VUONNA 1892 KYMMENEN VUODEN AJALTA SUORITETUN TUTKIMUKSEN YLEISET YHTEENVEDOT” KIRJASSA ESITETTYJEN TIETOJEN ERITTELYÄ87 I osa
Pp. 80. Vehnäsadot (Nord — suurimmat) 87. Kaurasadot (idem) 90. Viljakasvikylvöjen v ä h e n e m i n e n 1862—1882— 1892 100. Viljakasvien kokonaistuotannon k a s v u vuodet 1834—1865—1885—1895 105. K a s v u erittäin voimaperäistä vv. 1882—1892 (1) 106. Syy: lannoitteet etc. 108. Vehnäsadot vuodesta 1815 vuoteen 1895 {Hertzillä, S. 50} 113. Vehnäntuotanto (koko) vuodesta 1831 vuoteen a 114 1891 ( + + ) erikoisesti — keskimäärät vuosikymmenittäin 115. Vehnän kulutuksen kasvu henkilöä kohti (ja teollisiin tarkoituksiin NB) 137. Pavun- etc. tuotannon väheneminen 143. P e r u n a n - y.m. tuotannon lisääntyminen ja satoi suuden kasvu (s. 144) 158. R eh u n tu o tan n o n kasvu 1862—1882—1892 kylvöniittyjä luonnonniittyjä
1862
1882
1892
2 -8
3.1 5.9
3.2 milj. ha 6.2 .. ..
5.o
161. N B. Niittyjen prosentuaalinen kasvu vuodesta 1862 (NB) 163. Cultures industrielles keskuudessa o v a t v a l l i t s e v i n a sacchariferes * (52.u%) * — Teollisuuskasvien Toim.
keskuudessa
ovat
vallitsevina
sokertkasvit.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
164. 180. 183. 198. 203. 206. 242. 257. 340.
203
— Nord edellä. Sokerijuurikas: erikoisesti Nord Sokerintuotannon kasvu vuodesta 1887 vuoteen 1897 Puutarhaviljelyksiä enimmäkseen suurkaupunkien lähellä (NB). Puutarhaviljelykset pienenevät sitten vuoden 1882. Kesannot vähenevät. Kaikkien viljelmien vertaaminen vuoteen 1840 Erittäin rikas karjasta on Nord Ii/ia/ikulutus
1. 2. 3. 4. 5. 6.
7. 8. 9. 10.
Vehnä ... hl vehnää koko maa talousmaan 100 ha kohti
Tuotanto h!
1 ha: Un
594 505 469 297 436 482 409 381 455 453
3 144 749 3 205 744 2 778499 1 498 899 2 455795 3412329 2 167158 103379 2579191 2570100
25.5 20.3 21.3 21.4 22.8 23.8 23.e 26.8 21.5 22.5
Nord...................... Pas-de-Calais...... Som m e................. Ardennes.............. O lse........................ A lsne..................... S ein e-et-O ise..... Seine...................... Eure-et-Loire....... Seine-et-Marne
hl
24 230
Ranskassa keskimäärin
Ranska.
1892: talouk sia %%
Alle 1 1 -1 0 1 0 -4 0 40 ja >
ha
16.4
(Pp. 356-359) Talouden keskikoko
Superficie non cultlcultivöe * vee *•
totale ***
39.J9
0-59
2.8*
1.35
2.67
45-90
4-39 2 0.J3
24.07
13-83
22.80
3°ool73 43.05Г305
21.96
28-981
62-80
45.55j 74-53
1 2 .4 * 1 ,. „
E = 117499 297 kok
rie s * *
2 . 7S
”
2 5 . 71
..
3 2 -з з 1 71
3-20 29-27 36-13
39.18Г -S1
a ito
S =
Exploitations
Jard in s * * * *
7.56
16-26
1*18
3 4 .4 8
11.90 18.94 67.g2
2 5 . eei
23.27/ 4y-2«
100
******
et forets*****
B o is
35.42 2 5 ' 98W 31 . o i / 5 7 -02
100
100
Vignes* * *
100
määrä (2. osa.
p.
100
221—225)
Alle 1
1-10
10-40
40 ja >
1862
?
2 435401
636309
154167
1882
2 167 6 67
2635030
727222
142088
1892
2 2 3 5 4 05
2 6 1 7 55 8
711118
138671
M aatalouskoneet (2. osa, p. 256—259) Höyry koneita ja lokomobiileja
Char- Houes i ehe- Puima- Kylvö- Niitto- Leikkuu- Heinän-■ Kaik rues*) vai*****5** koneita koneita koneita koneita pöyhi- kiaan jöitä koneita
1862 2 849 3 206 421 1882 9 288 3 267 187 1892 12 037 3 669 212
25 846 195 410 251 798
100 733 211 045 234 380
10 853 29 391 52 375
9 442 19 147 38 753
8 907 16 025 23 432
5 649 3 367 851 27 364 3 765 569 51451 4 321 401
Souchon riemuitsee suotta (p. 94), että koneiden määrä lisääntyy hyvin kohtuullisessa mitassa. Ellei auroja las keta "koneisiin” kuuluviksi, osoittautuu kasvu melko voimakkaaksi (p. 195). bisocs ou 1862—? polysocs ******** 1882—157 719 1892—198 506 * — peltomaat Toim. ** — niityt. Toim. *** — viinitarhat. Toim. **** _ puutarhaviljelykset. Toim. ***** — lehdot ja m etsät. Toim. ****** — Talouksien. Toim. ******* — hevosharoja. Toim. ********— kaksi- tai m oniteräisiä (auroja). Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
(2 .
osa,
tuhatta kiloa
1882 1892
p .
2 0 1)
lla it o m ä M
ja v o i t a tuhatta kiloa
juustoa
Tuotannon kasvu
Lypsylehmiä
1 leh yhteensä mästä milj. hl hl
74 851 5019 670 132023 5407 126
114696 136654
205
15 16
68-206 77-013
Viinitarhat II osa, p. 89: На-määrä on pienentynyt vuodesta 1882, mutta viinimäärä hitoissa 1 ha kohti lisääntynyt 15.28:sta 16.i2:een Juurikas (sokerijuurikas) (2. osa, p. 63) ha
1862 1882 1892
qx* ha:lta
136 492 240 465 271 258
324 368 267
Talouksien m ä ä r ä : (1. osa, 363) 4 0 - ■100 ha
> 40 ha
1882 142 tuhatta 1892 139 tuhatta — 3 tuhatta
113 tuhatta 106 tuhatta — 7 tuhatta
% 100 ja > ha % 1.98 29 tuhatta 0-51 1-84 33 tuhatta 0-6( + 4 tuhatta
Lisääntyi: < 1 ha
1882 1892
2168 tuhatta 38-22 2 235 tuhatta 39.21
ja 5—10 ha
1882 1892
769 tuhatta 13-56 788 tuhatta 13-82
Perunaviljelmiä prosentuaalisesti 10 ja > %
Basses-Alpes Rhone Puy-de-Dome Sarthe Haute Vienne Saöne-et-Lolre Dordogne Gorreze *— ■kvintaalia. T o im .
Loire Vosges Ругёпёев—Orientales Haut-Rhin (Beifort) Seine Ariege Ardeche 15
V.
206
I.
LENIN
lndre-et-Loire Gard_____________ Lot-et-Garonne Rhone Pyrenees-Orientales Gironde Gers Aude Herault 17
vign es* %% 5% ja >
Vaucluse Lot Maine-et-Loire Loire-et-Cher Tarn-et-Garonne Puy-de-Döme Var Haute-Garonne v ilja n kylv ö a la -% p. 65 teolllsuuskasvlen kylvöalat (Ilman % !!): p. 164 puutarhavlljelykset p. 199 Ilman %. viin itarhat p. 211 % on K a i k k i (?) (ei kaikki) viljelyskasvit %%: p. 238. perunan osalta % on p. 139. Viinitarhojen pinta-ala Ranskassa (Bulgakov, II, 193) koko maatalousmaasta
Koko pinta-ala (ha)
alle 1 ha 1-10 ••
11% 6%
1327253
10-40 •• 40 ja >
2-7% 3%
Keskimäärä 4.5%
tämä viinitarhojen pinta-ala clrha
145 tuh. ha
5 7 K H 14313417 22493393 49378 763
1244 700
675 tuh. ha 386 tuh. ha 675 tuh. ha
1 881 tuh. ha s. 184, 4. huom. mukaan viinitarhoja on 1 800 tuh. ha
* — viinitarhoja. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
207
Departementit, joissa juurikasviljely on kehittyneintä: (p. 180) Kaikkien juuri 40 ja > ha:n talouksien pinta-ala kasta talouksien pinta-ala ha ha
perunaa ha
p. 139 4» suhteessa terres labourables *
47 903
167 836
511 166
V»
19 714
% 5-,
Aisne
61429
392 007
674 860
> Va
13 286
2-,
Pas-de-Calais
37 325
250 733
629 350
7a
7 601
L»
16 278
339 419
547 800
>7-
10001
2-,
9 992
287 377
501302
> 7a
16 802
4-4
5 212
271 518
485 290
>7a
17 149
6.0
E = 238 063
2 258 587
4 471 001
> 7a
1. Nord
5. Oise Seine-et-Marne Seine-et-Oise 8. Ardennes
124 206
271 258 ha käsittä- > ‘/a keskimääräisen ollessa Ranskassa västä kokonais 45.sä96 (1 474 144: stä) määrästä
Keskimäärin koko Ranskassa 5 .75%
(mutta tuotteita niissä 64 miljoonaa quintaux 72:sta) 1892 - 271 tuh. ha 1882 = 240
”
»
1862 = 136
”
"
1840 = 58
”
”
K irjoitettu v. 190!
* — peltomaihin. Toini.
Julkaistaan ensi kerran, käsikirjoituksen mukaan
YHTEENVETOTIEDOT SAKSAN, RANSKAN, DELG1AN, ENGLANNIN, USA:n JA TANSKAN MAANYILJELYSTALOUKSISTA 1880- ja 1890-LUVUN LASKENNAN MUKAAN88 Maat
Talouksien koko
Talouksia 1882
%
Talouksia 1895
M СЛ
Alle 2 ha 2- 5 5 - 20 20-100 > 100 ha
3 061 831 981 407 926 605 281 510 24 991
58.Q8 18.oo 17.M
3 236 367 1 016 318 998 804 281 767 25 061
YhteensS:
5 276 344
5 .3 4 0 ..,
100
1
e
S
Alle 1 ha 1- 5 5-10 10-40 > 40 ha
2 167 667 1 865 878 769 152 727 222 142 088
Yhteensä:
5 672 007
Alle 2 ha 2- 5 5-20 20-50 50 ja > ha
709 566 109 871 74 373 12 186 3 403
Yhteensä:
909 399
38.qn 32.go 13*58 12-81 2-51
1
100
2 235 405 1 829 259 788 299 711 118 138 671 5 702 752 1895
1880 « 3j Ю
58.33
18.28 17.07 5*07 0.45 100
1892
1882 «
5 558 317
%
634 353
78.„ 12., 8-a 1*3 0..
3 584 829 625
100 il
Talouksien pinta-ala 1882 1 825 938 3 190 203 9 158 398 9 908 170 7 786 263 31 868 972
% 5-73 io .„ ,
28.,, 31-09 24.,, 100
1882 39-21 32.« 13-82 12.47
2-48 100
1 083 833 5 597 634 5 768 640 14 845 650 22 296 105 49 591 862
Talouksien pinta-ala 1895 1 808 444 3 285 984 9 721 875 9 869 837 7 831 801
100
5.„ 10.,,
29-00 30.35
24.Q9
32 517 941 1892
2.]q 11*29 11-63 29.pa 44.r.
%
1 327 253 5 489 200 5 755 500 14 313 417 22 493 393 49 378 763
100 1
2-08 П .,7 11*95 28*99 45.59
100
1895
CU
117 968 149 818 85 663 66 625 81 245 13 568 4 616 603 Il
1880 1880
« M o В
1000
nska XIX, . Ban h
- 2zgä «O
Il
139 241 2,54 749 781 574 1 032 810 1 695 983 75 972 28 578 4 008 907 1885
Alle 2,5 ha 2,5-10 10-40 40-120 Yli 120 ha
520 106 1890
1895
f
|
366 792 1 667 647 2 864 976 4 885 203 13 875 914 5 113 945 3 001 184 801 852
1880
Il
32 577 513
1880
II
'
100 Il
| 5.12 8.,,, 15.01, 42.51i 15.70 9..>i 2... 100
150 194 265 550 902 777 1 121 485 2 008 694 84 395 31 546 Il II
4 564 641 1895
117 816 67 773 43 740 27 938 1 953
1
125 602 66 591 44 557 27 301 2 031
259 220
Il
266 082
K ir jo ite ttu k e s ä - — s y y s k u u s s a
22.7 28-8 16.s 12-8 15-e 2.6 o., 0.,
Л
Il 623 218 619 И 1895
536 081 835 1885 * .g E gS
6 226 34 506 96 685 172 282 X 55153
6 349 34 102 98 107 169 195 56 822
S X S .H « •o G« O С u. я P i ^
364 852
||
J u lk a is ta a n e n si k e rra n , k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
1901
T o in i.
209
* — Hartkorn — pinta-alayksikkö maaveron määräämiseksi kootun sadon mukaan. Tönde — tonni.
364 575
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
'■3 c«Q
1 -5 eekkeriä 5 - 20 2 0 - 50 5 0 - 100 100- 300 300- 500 500-1000 1000 ja >
II
210
HOLLANNIN MAATALOUSTIE Hollannin m aataloustiedustelut vuodelta 1890. (Thiel’s (1893). Groh männin*} työläisten ja talonpoikien elottoman ja elollisen Heistä Tyypillisiä yhteisöjä
30 44 44
30 45 45
Vakuutettujen kokonaismäärä
Työläiset Pientalon pojat Ja talonpojat Suurtalon pojat
Työläiset Pientalon pojat Ja talonpojat Suurtalon pojat
Samanaikal* sesti kumpiakin
Omis
Vuok raajia
4551
1693
2055
803
4 319
1 700
1 363
1256
2 671
972
1013
686
4 551
1 693
2 055
803
4149
1 553
1331
1265
2 670
1 022
955
693
tajia
* Thielin "Maataloudelliset vuosikirjat". 22. osa (v. 1893) Grohmannin artik keli. Toim.
211
DUSTELI T VUODELTA 189089 L a n d w i r t s c h a f t l i c h e J a h r b ü c h e r . В. 22 Artikkeli irtaimiston vakuutus kategorioittain ja prosentuaalisesti. Kaikista vakuutuksen ottaneista ovat vakuuttaneet kohteittain ja prosentuaalisesti Asunnon
%
Talouskaluston
%
Karjan
%
Sadon
%
2 020
44.,
1 524
33.5
730
16
720
15.,
3084
71.4
2 263
52.,
1 712
39.7
1 787
41.,
2 059
77
1 827
68.,
1 472
55.,
1 631
61.,
Vakuutetun karjan määrä lajeittain ja prosentuaalisesti Lypsy lehmät
%
Nuori harja
%
Lampaat
%
Lihotetut siat
о. л
88.8
6028
132-5
3089
275.8 12 414
299.2
802
19,
13 562
507.9
349
13
4062
89.3
1416
31.,
4 041
17 470
421.0
11 129
268.3
11 441
28 166
1 0.50.3
22513
843.2 21 667
Jatkoa:
811.5
Vuohet ja », pukit ™
68
H evoset Vetoharat
85 253 84
%
Ruunat ja tammat
56
1«э 6.0 3.,
103 3545 7159
2-3 85.3 268.2
Nuoret hevoset
3 346 1504
%
O-o 8-* 56.3
Hollannin
Muita lannoitteita paitsi lantaa käyttäneitä
Yhteisöt
Laren
Maanviljelijäryhmät
n S E
55 «a E£
6 9 >7 78 24 15
?
(voor-Vracht)
Yhteensä Suurtalonpojat Pientalonpojat Tupakanvlljelijät Työläiset
530 406 84 26
149 13 39 38 65
Wamel
Yhteensä Suurtalonpojat Pientalonpojat Tupakanvlljelijät Työläiset
1 016 334 360 191 28
155 12 40 90 37
Leeuwen
913
179
Työläiset Ajurit
Summa
n— s > 359 181 108 29
ra ra
o« .5 o CU.M
1
2
3
4 5 ja >
4 4 >4 >4
СЛ
4 1
677
2 — —
—
—
5
2
121
62
/
7 10 16 16
3 _ _ 4
“
-
/
/
/
/
у/
/
X
/
/
49 17 25
_
1 X” /
X
3 — 4 1 8 11 4 3
27 7 51 18 35 29 8 8
—
43 12 27 13 — 52
7
19
— — 5
15
5
10
_ _
—
1 3 4 5
-
-
-
1 — —
1
7 40 1 2 30 — 1 24 — 5 —
_
_
-
6
-
_ 3 5 n
1
3
14
22
_
1 3 2 —
-
8
-
-
—
-
-
-
—
-
-
-
-
1
4
_
—
-
1
-
8
6 4
5 5 —
6 13
21
19
10
10
1 9
i 14 43
3 1
5 19
10
58
4
24
_
1 2 3
_
4 3
5
_
6 4
-
3 14 4
-
6
99
4 1 1 2 — 1 1 2 1 — —
—
10 8 5
_ -
13 6 2
LENIN
396 333 272 225 16 87
Geldermalsen
on
£
E.c
50ja> 25-50 10-25 1-10 1 ja< 1-10
Yhteensä
S e 1l a i s i a , j o i l l a työläisiä
Я
-—' «
S Я Z si 1- 2 2-10 10-20 30-40
Maanviljelijät
Sellaisia, joilla on renkejä (dinstboden)
ЬО
G
H £5 Z* ? ) ) ?
Työläiset Ajurit Pientalonpojat Suurtalonpojat
Ю
maataloustiedustelut vuodelta 1890:
Suurtalonpojat Pientalonpojat Ajurit Työläiset
Voorst
174
38
3
87 51 13 -
591 18 195 191
__
__
2 10
2 12 __ _ _ 58 17 1 _ 50 71 11 10
Summa
995
-
12
122 88 12 10
Suurtalonpojat Talonpojat Pientalonpojat Työläiset
129 257 176 379
2 —
i
2 — — 1
72 17 56 l 6 — 5 —
941
3
3
139 18
Työläiset Ajurit Pientalonpojat Suurtalonpojat
Dalfsen
Summa
l - 2 ---- 7 2 -10 / 10-20 / 20-60 £___
/
/
/
/
/ _ / _
—
—
2 _
_ 2 __
ie 28 3 13 1 2 16 _ 2 __ — 7 __ 4 - - 18 55
_
2
2 2
2
4 -
—
2 1 _
_
_
_
3 15
__
1
1
_ _
_ _
2
1
2
1
3 1 3 _ 2 _ 3 -
3 11
1 __
1 _ _
-
-
-
-
_ _ _ _ ___
_
1 -
-
_
_
1 -
3 1 _
4
__
_
E R IT T E L Y Ä 213
v. =vast (ferme; bleibend) — vakinainen, t. = tijdelijk (temporel, passager) -tilapäinen, v. =vrouwe!ijk (weiblich) — naispuolinen.
ARVOSTELEVAA
Tässä sarakkeessa esiintyy toisinaan koko summan ylittävä luku, sillä olen laskenut yhteen'taloudet, jotka pitävät 1 (2 j.n.e.) renkiä ja piikaa, silloin kun on olemassa talouksia, jotka pitävät kumpiakin. Valitettavasti e i o l e o s o i t e t t u palkkatyön käyttöön turvautuvien talouksien kokonaismäärää. Siis voidaan laskea yhteen jo ko vain tapaukset, jolloin palkataan työläisiä, tai palkkatyöläisten määrä (ja kertoa l:llä, 2:11a, 3:11a j.n.e.). "Työläisten” harjoittama maanviljely ( 1 - 2 ha) on näemmä tyypillistä ja kaikissa yhteisöissä.
K I R J A L L IS U U D E N
—
35 46 13 33 5 — 14 _ _ 5 - -
—
P O R V A R IL L IS E N
24 4 4 6
Summa
Raalte
1 2
64 42 33 35
20-70 -----7 10-20 / 5-10 / 2 - 6 L.___
2 14
V.
I.
L E N I N
Tiedustelun otsikkona on "Uitkomsten van hed Onderzoeck naar den Toestand van den Landbouw in Nederland” *, mitkä tutkimukset on toimittanut agraarikomissio, joka nimitettiin kuninkaallisen pää töksen nojalla syyskuun 18 pnä 1886. Neljä suurta nidettä (Haag 1890). Yhteisöjä koskevat kuvaukset ä la Badenin y.m. tilastokyselyt (mutta miltei ilman budjetteja). Eri koisen mielenkiintoisia ovat monien yhteisöjen osalta taulukot työläisten, "ajureiden”, pientalonpoikien ja suurtalonpoikien talouksien jakautumisesta (yhtei sössä №1, Laren, työläisiä ovat tavallisesti 1—2 ha omaavat, "ajureita” 2—10; pientalonpoikia 10—20 ja suurtalonpoikia 30—40 ha omaavat: I nide, s. 7). Täs sä joitakuita tuon taulukon otsikoita: 1) Getal = ta louksia ryhmittäin; 2) "maan tila ja sijainti on määritelty tietyn maanviljelijäjoukon osanotolla” (sijaintinsa puolesta ...talouden maa on edullista, keskinkertaista, huonoa); — "gebruikte Mest” (lan noitteiden: lannan, keinotekoisen lannoitteen käyttö talouksien määrän mukaan).— Hevosia ja karjaa, kaikki lajit erikseen.— Voita ja juustoa valmistavia talouksia (Zuivelboeren = maitotaloutta harjoitta vat talonpojat). "Maitotaloustuotannon” "vanhoja” (old, alt) ja "uusia” menetelmiä käyttäviä talouksia. "Renkejä” ja "työläisiä” pitäviä talouksia, kolme eri ryhmää: 1 työläinen, 2 ja ”3 ja enemmän” IV niteessä, yhteenvedoissa, on esitetty yhteisöittäin tiedot eräiden, harvalukuisten tietojen osalta, muttei NB ole yksiäkään yhteenvetotietoja, jotka käsittäisivät kaikki yhteisöt (kaikkiaan tutkittiin 9 5 yhteisöä). Ryhmittely on tässä erilaista: 1) työläiset, pienta lonpojat, suurtalonpojat; 2) maan mukaan 1—5 ha j.n.e. 60—70, 70 ja enemmän ha j.n.e.; 3) hevosten mukaan (yhteisö № 92: pientalonpoikia 1 hevosen omistajat; talonpoikia 2 hevosen omistajat; suurtalon poikia 3 ja useampia hevosia omistavat); 4) erikseen on erotettu puutarha- ja tupakanviljelijät j.n.e. j.n.e. Kirjoitettu aikaisintaan huhtikuussa 1902 — myöhäisiatään huhtikuussa 1903 Julkaistu ensi kerran o. 1938 XXXI J Lenln-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — "Alankomaiden maanviljelyksen tilaa koskevien tutkimusten tulokset". Tolm.
215
HUOMAUTUKSIA E. STUMPFEN TEOSTEN JOHDOSTA90 A STUMPFEN "PIENEN JA KESKISUUREN MAANOMISTUKSEN KILPAILUKYKYISYYDESTÄ SUURMAANOMISTUKSEEN VERRATTUNA” ARTIKKELIN TIETOJEN ERITTELYÄ
S t u m p f e . Uber die Konkurrenzfähigkeit des kleinen und mittleren Grundbesitzes gegenüber dem Großgrund besitze. ’ Thiel’s Landwirtschaftliche Jahrbücher, 1896, Band 25 *. Stumpfe aloittaa suoraan siitä, että jos suuromistus olisi maanviljelyksessäkin niin paljon korkeammalla pienomistusta kuin teollisuudessa, olisi laki Itä-Preussin kolonisaatiosta virhe, sosialidemokraatit olisivat oikeassa (s. 58). Vuoden 1882 tietojen mukaan keskisuuret taloudet (10—100 ha!!) = 12.4% talouksista ja 47.6% m aasta— ! "talonpoikaisten suuri taloudellinen merkitys” (s. 58). 9 taloutta [Suur- ja keskisuuret taloudet — pidettiin kir jaa. Pientaloudet — ”mitä voimakkain epäilys” s. 59]. 1 ryhmä. Glogaun piirikunta — hiekkamaa, ruis ja peruna. II .. Neumarktin ja Breslaun piirikunta — hyvä maa, juurikasviljely, erittäin voimaperäistä. III .. Liegnitzin piirikunta— vähemmän voimape räistä, juurikasviljely heikompaa. * — S t u m p f e . Plenen ja keskisuuren maanomistuksen kilpailukykyisyy destä suurmaanomlstukseen verrattuna. Thielin Maataloudelliset vuosikirjat. 1896, 25. osa. Tolm.
V.
I.
LENIN
Paljonko Bonitointi maata Luokka ha ha?
Kylvö ha
216
I ryh m ä S u u r ta lo u s vuod et 1 1 1 8 9 2 -1 8 9 3 /
1033
1 ryh m ä
21-35
V - 52 476 VI 2 0 3 (1903 V II — 198 m org e n ia ) V I I I - 23
? m ilt e i sa m a n la in e n m aa H u o m a u tu s
11-35
v -o V I— 3 V I I— V I II—
S u u r ta lo u s 471.5 (v v . 1 8 9 2 - 1 8 9 3 )
II ry h m ä
nautoja
2 + 9 ( + 6 s ik a a )
5 50 kaura: 7 .5
19
hevosia
23 4 - 170
79
7 .5
Karjan pääluku
M l* P ie n ta lo u s
K e s k is u u r i ta lo u s
P ie n ta lo u s
51.5
8 .5
K e s k isu u r i ta lo u s
P ie n t a lo u s
40-75
8 .0
10
1 -r 5 ( + 4 s ik a a )
5.25
3-50 3 3613
1 - 2 1 2 .5 1 1 -1 2 0 .5 I I I - 59.0 III 25 IV 13 V - 4 V I - О.7 5 II — 1 III— I V - 3.5
4
47.5
7-35
2 2 .3 5
- 3 .0 0 IV V — г.«,
1 .7 5
37.35
7-75
111
8
.t)
ju u rik a s 137
30 - r 180 (111 la m m a sta * *) 6 T 29 (1 4 s ik a a )
I I .3 0 (6
7
HI — U -5 IV — V - 3.5
ju u rik a s 146 vehnä 1 2 .7 5 I O .7
vehnä
4
?
S u u r ta lo u s 445 (v v . 1 8 9 3 -1 8 9 4 )
III ry h m ä
perä na
ni Is
/
K e s k is u u r i t a lo u s
Sato morgenla kohti sentnereissä
5 s ik a a )
2 9 + 173 1 3 2 4 la m m a sta \ 47 sik a a 7 + 2 9 19 sik a a
•>
* Ks. tätä osaa, s. 220. Toim. ** Tämä luku merkitsee lampaiden m äärällistä lisäkasvua vuosina 1892—1893. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Summa
Tulot (markoissa) viljan
Myynti
karjan ja maidon
(Tuloja kaikkiaan)
Kotitalous
Erilaisia
27 289
38136
217
62 111
5 500 ("linnan ti lin mukaan" )
+ 453*
133 489
1 257
758
—
—
2015
618
491
—
—
1 109
64 476
malto
21357
_u
karja' 19370 lampaat
6 455
+
+
198 *
1010
1 095
34334 muuta viljaa + siemeniä 12005
18 201
karja 1 910 maito 780 siipikarja 76
1457
hedelmät yleensä 4 767
peruna
vuokrauksesta 1 7 2 7 1 4 2866
peruna
4 050 juurikas
5 574
3584
juurikas 46144
767
5 852 (
=
rapsi ja apila 437
11 0 6 6
40 —
peruna 1 145 vuokrauksesta 117 tulot lammaskartanosta — 2 865
peruna
käteisvarat)
504
apila 153 siat = 1 0 0 7
2 105
68667
8 544
+ 530* 632
karja maito siat
176 juurikas 290 120
105 155 := kurkut ja kaali
1 478
[Jatkoa seuraavalla sivulla] * Stumpfe on osoittanut nämä tuloerät (453, 198 ja 530 markkaa) "In sg e mein” ("Tulot yleensä") erään kuuluvina. Toim.
V.
2 18
I.
L E N IN
[Jatkoa] M enot a) verot a) virkapaikka b) palo- ja ja •palko!raevalisten palkk;a kuutus b) päiväpalkat
a) b)
4*
953
.f
7 093 19 221
2 120
34 40 +b
a -f-b = 33
+b
347 1
90 1
Erilaista
4 939 (taloustarpeet) 36 593 (viinanpoltto)
30 26
a) b)
1 288 a) 2 238 b)
a)
159 a + 152 ь
a) b)
34 22
1 617
11 175
1 162 '
11 796
2 223
63 —
64 (seppä, satulaseppä, vaununtekijä) 29 (seppä y.m.)
30
siementen osto 239
5 336 2 836 13 228 puut ja hiili 432 erilaista: 661 palkolliset ja lammaskartano* elintarvikkeet menot 1 1 3 1 137
262 käsityö
218 palkollisten elintarvikkeet
vanhuusvakuutus=34
У
T
12 506
42 +
erilaista: 65
f
c)
*ь
90 —
_
a) b)
b)
1 560
a) b)
50 (erilaista)
1 374 a) 9 933 erilaista: 2 355 a) 24 725 viljan ostoonb) b) (( 1 734 084 c) 4 089 5 423 höyrypalkollisten auraan-2 530 elintarvikkeet
a 1 + { 379 a+ 1i b l ь У
a) karjan a) rakennusten b) rehun korjaus c) keinotekoi- b) muutto-, sen lannoitkuljetusteen osto ja postimenot c) menot yleensä
y le in e n 6 8
a) 14 557 24 552 b c) 10 052 lammaskartanomenot -= 4962
a) b) cj
kalkk iaan
111 398
625
287
692 1 111 1 2 0 3 5 0 2 914 6 168—käsityöläisten palkka 1 595 lämmitys 1 500 poltto- ja tarvepuu
3) b) c)
554 yleiset menot 890 969 5 5 00 634 275-seppä y.m.
a) b) c)
225 26
seppä y.m.
100
a) 2 070 5 320 b! C) 775 siemenet: 177
38 298
a) bl c) 770 siemenet 147
4 баз
549 900 305
a) c)
110
90 40
a) b) c)
SOS
375 117 618 2 714 käsitys
a) b) c)
b)
31
46 seppä у .m .
410
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
Voitto (miinus palkkio isännälle)
Sama
ha k o h t i
20591
36.72
Suurtalous
1 390 350(1!)
1 040
50.12
Keskisuuri talous
822 300(1!)
522
52.20
Pientalous
52 364 1 500
50 864
118.40
Suurtalous
5 566 450
5116
99.32
Keskisuuri talous
1 602 450
1 152
135.50
Pientalous
30 369 900
29 469
76.04
Suurtalous
3 911 450
3 461
84.92
Keskisuuri talous
1 068 350
718
89.72
Pientalous
22 091 1 500
~
—
”
Puhdas tulo markoissa
—
219
■
1 ryhmä
■
11 ryhmä
III ryhmä
220
V.
I.
L E N IN
H u o m a u tu k sia ta u lu k k o ih in *.
№ I. "Siinä (I ryhmän keskisuuressa taloudessa) ei voitu saada selville maan arvoa, mutta peltomaa oli laadultaan miltei samanlaista kuin kartanon herran maatilalla (suurtalous I), ehkä hieman yhtäläisempää” (s. 63). I ryhmästä artikkelin kirjoittaja (joka on itse ollut — s. 66 — kaksi vuotta tällä kartanonherran maatilalla vir kamiehenä ja tuntee maaseudun) sanoo: Kun kartanonherran maatilan talous, suuria rehuun ja keinotekoiseen lannoitteeseen meneviä menoeriä ja suuria palkkamenoja lähtökohtana pitäen ja maan hiekkaperäisyyden huomioon ottaen, tulee luonnehtia erittäin intensiiviseksi ja epäilemättä täysin nykyai kaisella tasolla olevaksi, niin kummastakin talonpoikaistaloudesta on sanottava aivan päinvastaista. "Niitä hoidetaan melkein kaikissa suhteissa van haan tapaan, ja niiden tuotanto on pääoman ja työn Sie! käytön kannalta luonnehdittava ekstensiiviseksi. Rehua ja lannoitetta ei osteta lainkaan, vaan vieläpä myydäänkin huomattava määrä olkia ja eritoten ruis ta ja perunaa. Sen seurauksena ravinteiden korvaus ei ole riittävää... Tuloksena ovat huonommat sadot ja karjan puute. Se, miten sitkeästi sikäläiset talonpojat pitävät !?? kiinni vanhoista tottumuksista, on vieläkin käsittämättömämpää sen vuoksi, että hyvä esimerkki, jonka he näkevät joka päivä edessään, saattaisi silti kiihot taa heitä kilpailemaan. Viime aikoina on kuitenkin tässäkin tainnut alkaa tapahtua käänne parempaan” (s. 61). Korvaukseksi suurtalouden omistajan tekemästä työstä lasketaan 7 500 (tavanomainen johtajan palkka!!): 5 (isän nällä 5 maatilaa!) = 1 500. Keskisuuren talouden — 350 ("maassa tavanomainen palkka” (s. 64) sellaisen talouden hoitamisesta!). Pientalouden — 300 ("kohde !!! on puolta pienempi kuin edellinen” s. 66). Perheiden suuruutta ei ole osoitettu. * Taulukkoja ks. tämän osan 216—219 sivuilta. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
221
II ryhmän johdosta Stumpfe huomauttaa, että taloudet eivät ole täysin verrattavissa, sillä suurtaloudessa m a a k i n o n p a r e m p a a (koko talous — helmi Sleesian maa tilojen joukossa (s.7 4 ),Hallesta olevan professorin lausun non mukaan!!) ja talouskin sijaitsee p a l j o n p a r e m m a s s a paikassa, vain 1 mailin päässä Breslausta (pientaloudet paljon kauempana). Ja sittenkin!! pientalous on hyvin edullinen!!! II ryhmän keskisuuresta taloudesta: "Mutta juuri siinähän onkin talonpoikaistalouden erityinen suuri etuisuus, että talouden hoito on kokonaan omistajan huostassa ja että työnteko omaksi eduksi ja omaa etua silmälläpitäen on miltei aina täysipainoisempaa, taloudellisempaa ja tuloisampaa kuin työnteko vie raiden ihmisten eduksi” (s. 69). Korvaus pientalouden osalta 450 markkaa = (1) isän nälle 350 H- (2) 100 markkaa vaimon vanhemmille, jotka korvaavat vieraan työvoiman (ss. 72—73). [Halvallapa korvaavat!] Keskisuurikin talous on muka nykyajan tasalla ja yli päänsä moitteeton, ei suurtaloutta huonompi. (ei ole yksityiskohtaisia tietoja koneista!!) Kylässä on maidon vastaanottoasema, koneiden käyttö on osuuskunnailta, lannoitteiden hankinta on osuuskun n a i l t a j.n.e.
f
III ryhmästä saamme tietää vain sen, että suurtaloutta hoidetaan erinomaisesti (s. 74) [Koko kuvaus III ryhmän osalta on äärimmäisen pinnallinen (ss. 74—77).] Stumpfen johtopäätös: mitä pienempi tila, sitä suurempi korko (s. 77). / f! ... On aivan ilmeistä, että talonpoikaistaloudessa, jossa omistaja huolehtii asian vaatimalla tavalla töi den edistymisestä tai osallistuu itse työntekoon, teh dään töitä sekä laadullisesti että määrällisesti aivan !? toisin kuin kartanonherrojen maatiloilla, paitsi ehkä määrällistä puolta urakkatöitä tehtäessä (s. 78). ... minkä vuoksi osittain vähäisestä kokonaistulosta huolimatta pientalouksien puhdas voitto oli kuitenkin korkeampi... (s. 78).
222
V.
I.
L E N IN
1 r y h m ä . Tulo markoissa (s. 78) maanviljelyksestä karjanhoidosta yleensä summa 7, ha 44 ha summa Vkot)tj * ha 7 < ha summa kohti summa kohti summa kohti 63652 28.37 27289 12.13 Suurtalous 7_ 73 - 0.3 715 40.3, _* 61 1257 15.,, 758 ..3 Keskisuuri talous 2015 24-27 618 15.4J 491 192.3 1109 27.„ Pientalous , j.n.e. j.n.e. yhtä ja samaa talonpoika myös voi supistaa suuresti kotitalousmenojaan (s. 80) y.m.s. !! { Sama: s. 83 ("panna suu säkkiä myöten”) Järkeilee, että sokerijuurikas- ja viinantuotanto pyrki vät erkaantumaan maanviljelyksestä j.n.e., että etuisuu det ovat pientalouksienkin saavutettavissa o s u u s k u n t i e n avulla (s. 85) j.n.e. (Vrt. D a v i d — laulaa samaa) Koneetta ei ole sitä merkitystä maanviljelyksessä. (V r t. Davi d! ) ”Se on joka tapauksessa varmaa, että höyryaura ei tee tuotteita lainkaan halvemmaksi” (s. 87) (Vrt. Bensing ja Fischer) Pientalonpoika k o r j a a i t s e (!!) (s. 92) ja työ välineet kestävät hänellä kauemmin (s. 92) — "Tähän on epäilemättä yhteydessä sekin, että käsityöläisten ansiot suurtalouksissa ovat suuremmat (ei siksi, että suurtaloudet maksavat enemmän, vaan siksi, että) heitetään menemään milloin työkalu, milloin lauta, joita pientaloudessa olisi käytetty hyväksi vielä pit kän aikaa (!!). Yleensä tämä pyrkimys käyttää pie nimmätkin esineet, tämä mahdollisuus supistaa sitä tietä äärimmäisen vähiin kaikki pienet jokapäiväiset taloustarvemenot on pientalouden tärkeä luonteen omainen etuisuus...” (s. 92). Sosialidemokratia uhkaa maaseudullakin — seuraa lakkojakin, kaikki se on paljon vaarallisempaa suur taloudelle (94). Työläisten ylläpitomenot ovat suuromistajalla suuremmat, sillä hän ruokkii kokonaisia työläisper heitä, mutta pienomistaja enimmäkseen naimattomia, ja joskin pienomistaja ruokkii paremmin— joskin työläisten ruoka talonpoikain luona on tuntuvasti parempaa ja siis kalliimpaa kuin kartanonherrain maatiloilla, niin sen sijaan näemme tässä toisaalta, juuri siitä johtuvana, nuorten, voimakkaiden, hyvin ravittujen työläisten paljon suuremman työn tuot-
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
223
tavuuden, ja tällä seikalla on suuri merkitys, eri toten kun tulee ottaa huomattavassa määrässä var NB teen myös kiihottavana ja kasvattavana momenttina isännän alustava ja yhteinen työ (s. 95). "Koko työnjärjestely suur- ja pientalouksissa, aina kin Sleesiassa, on sellaista, e t t e i m i l l ä ä n m u o NB t o a v o i d a e p ä i l l ä työn olevan halvempaa talonpoikaistaloudessa” (s. 96). — edelleen isännän ja h ä n e n l a s t e n s a työn teko vaikuttaa kiihottavasti (s. 96). Palkollisten elin tarvikkeet ovat talonpojilla parempia. Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutus niin ikään ovat suurtalouden rasituksia: / / ryhmä kaikkiaan 490 markkaa suurtalous O.30 markkaa 34 -• keskisuuri morgetalous 0.16 nia kohti 0 - pientalous 0 .. (s. 101) Herrat sosialidemokraatit ovat haksahta neet pahasti maatalouden suhteen... s. 102. Sering siirtoasuttamisesta ("Työvoima” her rojen maanomistajien "määräysvaltaan”!!),— mutta "Suurmaanomistus ei voi kilpailla sen suunnattoman pääoman kanssa, mikä näillä ihmisillä (siirtolaisilla) on k ä s i s s ä ä n ja j a l o i s s a a n ” (Sering, sitee rattu s. 102). S. 106: kaupalliselta kannalta suurtaloudet ovat suurimmalta osalta korkeammalla, mutta osuuskunnat auttavat talonpoikaa. S. 108: talonpojat myyvät tavallisesti v ä h e m m ä n edullisesti sekä viljaa että karjaa [mutta sen muka tasapainottaa muuj. "Ei Saksan junkkeri ole talonpojan vihollinen, epä olennaisia, pikemminkin sisäisen merkityksen omaavia kiistakysymyksiä lukuun ottamatta kummallakin NB on samat edut ja samat viholliset. Tämä on vakau mus, joka on viime aikoina raivannut itselleen tietä voimalla (s. 113). | ^ as sellainen hän on — Stumpfe! K i r j o i t e t t u k e s ä k u u s s a 1901 — m a a l i s k u u s s a 1903
Julkaistu e n s i k e r r a n v. 1938 XXXI I L e n i n - k o k o e l m a s s a
Julkaistaan
k ä s ik ir jo itu k s e n
mukaan
2 24
V. I. L E N I N
В HUOMAUTUKSIA E. STUMPFEN KIRJASTA "PIENMAANOMISTUS JA VILJANHINNAT”
Dr. Emil Stumpfe („Der kleine Grundbesitz und die Getreidepreise”. Leipzig 1897, Band III, Heft 2 der Staats und Sozialwissenschaftliche Beiträge von Miaskowski) * esittää melko laajojen budjettitietojen perusteella mielen kiintoiset yhteenvetotiedot Saksan eri alueiden pientalouksista (181 taloutta alle 10 ha), mutta y k s i s t ä ä n maa taloustuotteiden myynnin ja oston osalta. Stumpfe väittää Davidia vastaan ("Neue Zeit” 1894/5 № 36), joka on ottanut Hessenin tilastokyselyn tiedot ja laskenut myynnin ja oston. (Kühn laski yksinomaan myyn nin 1 ha kohti.) Stumpfe vähentää ostosta 33—40% val mistuksen osalle — ei saa muka ottaa ostettavan valmis teen hintaa, vaan ainoastaan valmisteen tuottamiseen käytetyn raaka-aineen hinta!! Tämä menettely (typerä) pilaa pahasti koko teoksen. (Joskin tämä muunnos toimi tetaan vain silloin, kun se muuttaa tulosta!) Erittelen muuten tekijän joka kerta merkit semät muuntamistapaukset: № 19 (Baden, NB: 2—3 ha) miinus muuttuu plussaksi, № 31 laskien yhteen (Baden 2—3 ha) — samoin, № 50 yhtä kaik ki miinus, № 112 Württemberg 2—3 ha kaikkien lajien plussan ja miinuk sen * — Tri Emil Stum pfe ("Pienm aanom istus ja viljanhinnat” . Leipzig 1897. Miaskowskin "Valtio- ja yhteiskuntatieteellisiä teoksia". XII osa, 2. nidos). Totm.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
№ 40 yhtä kaikki plus № 41 samoin .. 48 „ » 49 51 .. .. 60 .. 75 » » 79 „ .. 94 » 98 .. .. 100 „ »111 »
225
143 yhtä kaikki plus 151 152 154-161 169 170 171 172 „ 173 » 174 175 „ 179-181
№ .. .. „ „ „ „
Siis vain 3 tapauksessa Stumpfen typerä menetelmä on väärentänyt asiaa, muuttanut yhteisen miinuksen (ostoa enemmän kuin myyntiä) plussaksi. Valtaosassa tapauksia tulos ei muutu yhteisen miinuksen osalta. (Stumpfe laskee plussan ja miinuksen kolmen lajin, erikseen viljatuotteiden (I), karjataloustuotteiden (III) ja kaikkien muiden (II) osalta.) Sen vuoksi voin ottaa Stumpfen taulukon yhteenvedot plussista ja miinuksista (myynti ja osto kokonaisuudes saan, lopputulos) tehtyäni k o l m e oikaisua. Stumpfe vertaa erikseen I, II ja III myyntiä ja ostoa: I vilja- ja palkokasvit II kaikki muut maan antimet III karjataloustuotteet
antaa taulukossa (О I (2) I + II (3) I + II + III
Sitten Stumpfe esittää erikseen lopputulokset maittain ja erottaa E t e l a - S a k s a n (Baden 60 *>, Hessen 44, Württemberg 12 + Baijeri) P o h j o i s - Saksasta (Saksi 6 + 28, Sleesia 24, Hannover 7). Minä otan ainoastaan Etelä- ja Pohjois-Saksaa koskevat lopputulokset. (52 Stumpfe on koonnut itse!!: 24 Sleesia + 28 Saksin kuningaskunta.) *> alle 10 ha omaavia talouksia. Stumpfe ottaa vain alle 10 ha omaavat ja liittää yli 10 ha omaavat taloudet erikoiseen liitteeseen. 1 5 40. o s a
226
V.
I.
E t e lä - j a P o h jo is Saksa
taloudet
Etelä-Saksa Pohjois-Saksa
alle 2 ha
E Etelä-Saksa Pohjois-Saksa
J1/2—2 ha
E Etelä-Saksa Pohjois-Saksa
2—3 ha
E 1
CO
Etelä-Saksa Pohjois-Saksa E f
4 -6 l 1
6 -8
1 1
8—10 ha
j ) 1
Etelä-Saksa Pohjois-Saksa E Etelä-Saksa Pohjots-Saksa E Etelä-Saksa PohJois.-Saksa I
L E N I N
t a lo u k s ia
r a v it t a v ia p e r h e e n jä s e n iä y li a lle 1 4 - v u o t ia it a
20 7
56 19
50 12
27
75
62
5 7
19 19
10 12
12
38
22
21 9
66 23
47 19
30
89
66
10 12
40 32
17 24
22
72
41
26 (25)
103 (74)
55 (49)
51
177
104
23 2
102 7
31 4
25
109
35
19 7
88 25
39 18
26
113
57
Stumpfen kirja on yleensä hiomattoman tendenssimäistä tullien puolustelua. Alussa Stumpfe erittelee kysymystä, kuinka viljanhinnat vaikuttavat muiden maataloustuotteiden hintoihin, todistellen (oikein), että ш7/аяЫппоШа on valtava, kalkkimääräävä merkitys.
P O R V A R IL L IS E N
K u in k a m o n e s s a t a lo u d e s s a ? M y y n ti su u re m p i ( -!-) t a i o sto s u u r e m p i ( —) -r —
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
1
K o ko m aata lo u s m a a
a ik u is ia
ha k o h ti la p s ia
E R IT T E L Y Ä
A ik u is ia -f la p s ia ( 2 la s t a — 1 a ik u in e n )
6
14
2 4 .M
o -* 2 8
2
3 -3 0
7
—
1 3 -o e
1-4 3
o .«
u
13
14
3
2
7
—
1 0
2
16 * 1 9
25*)
8 1
.„
3-0 6
1 .1
2 .7
1-4 5
0 .9
1*9
2 .0
5
5 2 . ,(3
1 . 0 -,
0 .« 9
1*1.9
—
2 4 .,,
0 -9 ,
О .7 7
1 -32
5 i
3 7 .s u
1-0 7
0 .4 5
1-2 9
1 2
—
4 2 -8 3
0-74
O .»
1 -0 1
21
i 0 -78
0 .4 ,
0 -98
0-4Ü
0 -8 1
9
26
—
1 3 1 .M,
25
—
1 2 0
51
—
. 7 -,
2 2
i
1 5 6 .^
2
—
14 .-,o
24
i
19 7
—
—
16 8 .H 8 6 0-7Г,
0
.,,
0
-Й
0 -2 0
0 -7 5
O .j b
O .0 7
0-6 1
,r,o
Ü.gy
0 .„ 3
0-44
0 -28
0-5 5
0
227
261
*> Stumpfelia 19 ja 2, mutta summaarisesti 28 ja 2
V.
228
I.
L E N I N
Leipäviljan kylvöala Saksassa käsitti 1878 52.59% koko maatalousmaasta 1883 53.46 1893 54.37 Muiden viljojen kylvöalojen laajentaminen (karjataloutta vastaavasti) johtaa nopeasti vastaavaan liikatuotantoon, mikä jälleen tasoittaa hinnat (vrt. Marx Smithistä, Stumpfe ei siteeraa Marxia eikä yhdistä ky symykseen korkoteoriaa) "Näin ollen voidaan täysin perustellusti esittää teesi, että korossa, minkä erinäiset Kursivointi viljelyskasvit tuottavat pinta-alayksikköä Stumpfen kohti, ei voi olla pitkällistä epäsuhdetta ja että lyhyemmän tai pitemmän ajanjakson kuluttua täytyy seurata tasoittuminen” (s. 15). Stumpfe erittelee myös karjataloustuotteiden hinnat ja todistelee samaa. Stumpfe polemisoi valtakunnankansleri Hohenlohea vas taan, joka sanoi maaliskuun 29 pnä 1895, että korkeista hinnoista ovat kiinnostuneita yksinomaan yli 12 ha omis tavat taloudet, t.s. vain 4 miljoonaa 19-miljoonaisesta maatalousväestöstä, kun lasketaan ЗУ2 henkilöä taloutta kohden. Stumpfe jaottelee maatalousväestön likipitäen seuraavasti (v. 1882 tietojen perusteella) (s. 40)
Palstatilatalouksia Pientalouksia Keskisuuria talouksia Suurtalonpolkaln • • Suurtalouksia
alle
2 ha
2— 5 .. 5— 20 2 0 — 100 . . yli 1 0 0 »
miljoonaa maatalousväestöä О-в X 3.5 = 2., miljoonaa 0.99 x 4 .5 = 4 .4 ■> 0.9Г, X = 6.7 .. 0 -2 9 X13 = 3 -7 0 .025 X 9 0 = 2.0 .. 7
19.,
••
Stumpfe laskee, että 3 miljoonasta talou desta alle 2 ha:n talouksien osalle tulee maa talousväestöä korkeintaan 0,6 miljoonaa. ” 1 ha pienempien palstatilojen omistajat... ovat vai-
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
taosaltaan käsityöläisiä, pieniä ammatinhar joittajia, tehdastyöläisiä y.m., siis mitä hy vänsä, mutta eivät talonpoikia tai itsenäisiä maalaisisäntiä” (s. 39).
229
Sie! Stumpfe puhuu toisin muussa yhtey dessä!
Kutakin alle 2 ha omaavaa taloutta kohti 3*/2 henkilöä, sillä "täysikasvuiset lapsethan palkkautuvat suurimmaksi osaksi heti” (s. 40). Tässä perheiden kokoomusta koskevat tilastot Stumpfen esittämien tietojen mukaan: Taloutta kohti tuli (s. 82) 0—
> !r~
A ik u is ia
15
2.5
2
4*5
2
12
3 - ie
2 -6
5 -7 6
30
3
2.3
5 .2
22
3 -2 7
1 -8 6
49
3.6
2
5 .7
25 26 37
4-3 4-34
2 .3
6 .5
2— 3 3- 4 4— 6 6 8 8 — 10 10 — 20 20
L a p s ia
T a lo u k s ia
l> /„
R yhm ät
ha:
ja yli
12
.t 1-4
6
2
8 .- 5
2
S u m in a
5-1
5 .7
8
-,
IO.«
Ja Stumpfe teki johtopäätöksen: 5—20 ha:n talouksissa "keskiarvoksi” tuleekin noin 7, 20—100:n noin 13, jos 20—30:n noin 11. (Koomikko! hän on unohtanut p a i k k atyön!!) (Stumpfen toimittama maatalousväestön jako on mielen kiintoinen palkkatyön tilan kannalta.) Viljanhinnat muka kiinnostavat kaikkia talonpoikia 1 , ja — suurtalouksien työläisiä!! I ‘ Stumpfe itse epäilee, että tiedot, jotka hän on koonnut (Sleesiasta y.m., ks. edellä*), voivat vaikuttaa epätotuudenmukaisilta (s. 50), ja siksi hän puolustautuu jo etukä teen: minkä vuoksi, hänen tietojensa mukaan, olosuhteet Pohjois-Saksassa ovat paljon suotuisammat, silloin kun £7e/ä-Saksaa pidetään kulttuurillisesti kehittyneempänä? * Ks. tätä osaa,
s. 225. Toim.
230
V.
I.
L E N I N
Ja sitten Stumpfe karkaa £fe/ä-Saksan kimp puun "...tilat tavattoman pirstottuja” (s. 48) — 10—12—20 palstaa 1 ha:n alalla! — siitä johtuen "kauttaaltansa talouksien voimaperäinen työvoi malla varustaminen” (s. 49) — etelässä väestö yleensä paljon vakinaisemmin asuvaa (s. 49) — ks. muka Baijerin tilastokyselyä vuodelta 1 8 9 5, uusi!— vallitsevana 3-vuoroviljelys (Baijeri; tilastokysely) — "koko talous tavattoman takapajuis ta ” (s. 51), usein vielä voimassa tosiasiallinen vainiopakkojärjestelmä, edelleen "pirstoutuneisuus ja sarkajako estävät tai vaikeuttavat kaikkinaista maanparannusta” (s. 52), tekevät usein miltei Ha ha!! mahdottomaksi niin täydellisiksi kehitettyjen uusien maanviljelysvälineiden käyttöönoton ja käyttämi sen (s. 52), esimerkiksi Baijerin 24 yhteisöstä vain neljä käyttää rivikylvökonetta. "Rivikylvökoneella Ha ha! toimitetun kylvön etuisuudet ovat niin tunnetut ja kiistattomat” (s. 52) j.n.e. ja muutkin koneet ovat harvinaisia, vanhat aurat "malliltaan usein mitä alkeellisimpia” (s. 52), jyriä ei tunneta j.n.e. ... Tämä koneiden ja teknillisen kaluston takapajui suus... 'sama Stumpfe, joka toisessa yhteydessä aliarHa ha! ( vioi tyyten koneiden merkityksen — pientaloutta \puolustellessaan! — yhdessäkään Elelä-Saksan tilastokyselyn kuvaamassa paikassa ei yhtään separaattoria (s. 53). "Tämän teknilli sen takapajuisuuden kruunaa” Christazhofenista ja Ingerkingenistä saatu tieto puimisesta hevosilla (ratsain) — "sellainen perin vanhanaikainen jyvienirrottamiskeino”, huudahtaa Stumpfe. ... Lannoitusmenetelmissä on paljon toivomisen varaa (53) j.n.e. — mutta "Bäuerliche Zuständesta” otetut pohjoista koskevat sitaatit puhuvat pientalouden puolesta (ss. 54—55). Nämä sitaatit ovat jostain syystä Bulga kovin sitaattien kaltaisia! P i t ä ä v e r r a t a ! Sleesiassa talonpojilla on rivikylvökoneita, lannanhajotuskoneita y.m. y.m, (s. 55), vallitsevana monivuoroinen viljelyjärjestelmä, jyriä (ss. 56—57).
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
”Jo näiden perin tärkeiden (sie!) työväli neiden luetteleminen riittää paljastamaan maanviljelyksen tavattoman erilaisen tilan Etelä- ja Pohjois-Saksassa” (s. 57). Sitten "tavallisesti aliarvioidaan” (s. 58) — pohjoi sessa "hyvää esimerkkiä” (s. 59), jota näyt tävät kartanonherrat (sie!), talonpoikien "opettajat” (!), malli, "maanviljelyksen pio neereja" (s. 59)! Etelässä taas suurtalous puuttuu enemmän tai vähemmän täydellisesti (s. 60). Kirjoitettu aikaisintaan huhtikuussa 1902 — myöhäisintään huhtikuussa 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXl l Lenin-kakoelmassa
231
H
Oi herra Stumpfe!!
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
232
HUOMAUTUKSIA G. FISCHERIN TEOKSESTA ”DIE SOCIALE BEDEUTUNG DER MASCHINEN IN DER LANDWIRTSCHAFT” 91
Gustav Fischer. ”Die sociale Bedeutung der Maschinen in der Landwirtschaft”. Leipzig 1902. (Schmollers For schungen, XX. Band, 5. Heft.) Alkulauseessa esitetään sosialidemokraattien kirjalli suudesta Kleinbetriebia koskevia lainauksia. Muun muas sa S e r i n g . ”Die Agrarfrage und der Sozialismus” (suunnattu Kautskya vastaan) Schmollerin "Jahrbuch für Gesetzgebung, Verwaltung und Volkswirtschaft”. Band 23,4. Heft. Sering on jo osoittanut, ettei maanviljelys ole teollisuu den kaltaista — varsinkaan konekysymyksessä. I. Kapitel. "Die Kosten der Maschinenarbeit und die Grenzen ihrer Rentabilität”. "Die Bedingungen für die Anwendung landwirtschaft licher Maschinen waren am frühesten im Großbetriebe gegeben” (S. 4 ) — ensi alkuun tehtailijatkin huolehtivat koneista vain suurtalouksia varten. Nyt he toimittavat koneita myös pientalouksille. Teoksen kirjoittaja haluaa määrittää Grenzen näiden uusien koneiden osalta uusien tietojen perusteella.
233
HUOMAUTUKSIA G. FISCHERIN TEOKSESTA "KONEIDEN SOSIAALINEN MERKITYS MAATALOUDESSA”
Gustav Fischer. "Koneiden sosiaalinen merkitys maata loudessa”. Leipzig 1902. (Schmollerin tutkimuksia, XX osa, 5. nidos.) Alkulauseessa esitetään sosialidemokraattien kirjal lisuudesta pientaloutta koskevia lainauksia. Muun muas sa S e r i n g , "Agraarikysymys ja sosialismi” (suun nattu Kautskya vastaan) Schmollerin "Lainsäädännön, hallinnan ja kansantalouden vuosikirja”. 23. osa, 4. ni dos. Sering on jo osoittanut, ettei maanviljelys ole teollisuu den kaltaista — varsinkaan konekysymyksessä. I luku. "Konetyön hinta ja kannattavuuden rajat”. "Edellytykset maatalouskoneiden käyttöön olivat ennen muuta suurtalouksissa” (s. 4) — ensi alkuun tehtailijatkin huolehtivat koneista vain suurtalouksia varten. Nyt he toimittavat koneita myös pientalouksille. Teoksen kirjoittaja haluaa määrittää rajat näiden uusien koneiden osalta uusien tietojen perusteella.
V. I.
234
Tässä hänen laskelmien sa tulokset (S. 24—25):
D . . . .. . . Bezeichnung der Maschine:
L E N IN
Kautsky, S. 94. "Agrarfrage" osoittaa nach Kraft а) 1 0 0 0 ha, ß) 70 ha Grenze der vollen Ausnutzung. (S. 5)
Kosten der _ . Maschinen« „ ^:Г4П2? Ä?*s arbeit *öma Аks.А wirtschaftli,, bei \ пHand?ла- volle dien Nutzens voller*) arbelt Ausnut. edem. Ausnutzung рЯЯ» zung bei ha: pro ha p r o h a b e i ha
(*) Dampfpflug (20 Pferde stärke)
192
34
51.jo
500
Dampfpflug (12 Pferde stärke)
121
33.«
42.7
250
Breitsäemaschine
—
Drillmaschine (3.7lllim) (ß) Drillmaschine (l-sgm) Düngerstreumaschine Hackmaschine (3.7,-iem) Hackmaschine (2.0m) Hackmaschine einreihig Grasmähemaschine
21.«
9*88 2*56
0.14 > 360 6.(14 360
13.,;
3-48
— 4
1-12
6.04 160 0-55 > 280
1-2 0.эт
13.4
2-13 2.06 4.2
16 16 16
З. 5
5
6.9
11
ha 17 8.«
180
3-T 75 li 22.;5 о.« 58 3 .4
(bezw. 6.7) Getreidemähemaschine mit Selbstablage
76 76
7-, 24.J
68
5.,
35
0*95
9.5 — 8.,
11-25 7-0
11 > 11
2-9
63
12.5
Gespannrechen mit Kut 13.« (bezw. 6.9) schersitz
1
1.«
90 8-o(4)
Do ohne Kutschersitz
1*3
1-8
67.5 3-9(1 s>
(ß) do mit Garbenbinder do mit Handablage Heuwender
(bezw. 1.5)
9-45
(bezw. 4.n )
* Ks. edempää, tämä osa, s. 236. Toini.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
Tässä hänen laskelmien sa tulokset (ss. 24—25):
Koneen nimitys
Höyryaura (12-hevosvoimainen) Ha ja kylvökon e Rivikylvökone (3 . 7 6 8 m) (p) Rivikylvökone (l.gg m) Lannanhajotuskone
Kuinka paljon maksaa Taloudel- konetyö, *} !ä! ".ä lisen hyö- kun hyväk- käsityö täydelli- AksA. tyisyyden sikäyttö on ne" edeniraja täydellistä*) käyttö р а з * markoissa markoissa hehtaaha kohti
34
51-2«
500
121
33.*
42.;
250
—
0
2 1 .6
2
13.6 —
3 4
-я и
-6 «
.s
1 -1 2
4
2 .1 3
1.2
2
Kultivaattori, yksirivinen Niittokone
o .S7
4.2
(ß) sama, sitova sama, käsinluovutuslaitteella varustettu Heinänpöyhtjä
ha k o h t i reissä
192
Kultivaattori (3.7вбm) Kultivaattori (2 . 0 m)
Elonleikkuukone, itseluovuttava
235
E R IT T E L Y Ä
Kautsky "Agraarikysymyksen” 94. sivulla osoittaa Kraftin mu kaan a) 1 0 0 0 ha; ß) 70 ha täydellisen hyväksikäytön raja na. (S. 5)
ha.eissa
(a) Höyryaura (20-hevosvoimainen)
ARVOSTELEVAA
13-4 (tai 6 .7) 9-5
— 8.» 2.9 (tai 1 .5)
Ajoistuimella varustettu hevosharava
13.8 (tai 6 .9 )
Istuimeton hevosharava
9.45 (tai 4 . 7 з )
-oe
3 .5
6 .9
11
26
ha
. « ' 360 360 бон 160 бон 0
«•55
17 8 -8
> 280
16
180
16
75
1
2 2 .5
0-23
58
3.4
76 76
24.3
16 5
11 11
>
3.; -.
7-,
7-0
11
6 8
5.,
6 .3
12.5
35
О .9 5
e
1
1
1 .2
1-6
90
8
,,(4)
67.6 £1.9(1.e)
V.
2 36
I.
L E N I N
Teoksen kirjoittaja laskee esittämänsä Grenze des Nut zens seuraavasti: hän ottaa päivittäisen Leistung (5 ha Dampfpflug), määrittää, paljonko maksaa käsi- (respective Gespann-) arbeit siltä ajalta, ja laskee, kuinka monta päivää minimum pitää tehdä työtä koneella, jotta hinta olisi s a m a . Tämä minimum (muunnettuna hareiksi) onkin hänen Grenze (se on siis minimaalinen Grenze, jolloin kone ei vielä käy käsityötä halvemmaksi). Teoksen kirjoittaja siteeraa usein Bensingiä (ja asettaa hänen lausuntojensa vastapainoksi esimer kiksi Rimpaun maininnan, että Gespannpflug tekee \ työtä yhtä hyvin kuin höyryaura, vorausgesetzt, dass er ebenso tief pflügt: S. 8). Kartoffelegemaschinesta ei ole tähän mennessä tul lut mitään (perunat ovat erilaisia, ja paino ha kohti 8 Ctr., kun taas Körnersaat < 1 Ctr). Mutta hiljattain valmistettiin Kartoffelpflanzlochmaschine, joka tekee säännöllisin välimatkoin kuopat, auttaa zupflügen ja hacken, peruna vain pannaan käsin (S. 11). Sääs NB tää työtä ja Ertragssteigerung lasketaan 5%:ksi (S. 12). Ei ole vielä onnistuttu rakentamaan täysin hyviä Kar toffelerntemaschinen eikä Rübenheber. II. Kapitel. ”Die Anwendbarkeit der Maschinen in kleine(S . 2 7 ) ren Betrieben” . Oeirelde
pro
ha ..................
gegen
pro
H a n d a rb eit C t r . : ......
17.M M k:
= 0-34 M k p r o C tr
5 2 C tr. (E rtra g )
30-78
0*05 ( 6 4 0 C tr)
Wiesenheu A 00
V e r b illig u n g
Zuckerrüben
(: 8 0 C t r = ) O.to
Halpeneminen on siis vähäistä. Contra muka Bensing, sillä tämä schreibt die Gespannkosten den Maschinen nicht zur Last (S. 28) — "nicht ganz richtig”. Kun otamme lukuun, että Gespannkosten jäävät pois eräiden durch Zugthiere bewegten Maschinen osalta (sillä onhan taloudessa kuitenkin karjaa eikä se ole täysin
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
237
Teoksen kirjoittaja laskee esittämänsä hyötyisyysrajan seuraavasti: hän ottaa päivittäisen suorituksen (5 ha höyryauraa kohti), määrittää, paljonko maksaa käsi- (vas taavasti valjakon suorittama) työ siltä ajalta, ja laskee, kuinka monta päivää vähintään pitää tehdä työtä koneella, jotta hinta olisi s a m a . Tämä vähimmäismäärä (muunnet tuna ha:eiksi) onkin hänen rajansa (se on siis minimaalinen raja, jolloin kone ei vielä käy käsityötä halvemmaksi). Teoksen kirjoittaja siteeraa usein Bensingiä (ja asettaa hänen lausuntojensa vastapainoksi esimerkiksi Rimpaun maininnan, että hevosaura tekee työtä yhtä I hyvin kuin höyryaura, kun edellytetään, että se kyntää tarkalleen yhtä syvälti: s. 8). Perunanistutuskoneesta ei ole tähän mennessä tullut mitään (perunat ovat erilaisia, ja paino ‘At ha kohti 8 sentneriä, kun taas siemenjyvien — alle 1 sentnerin). Mutta hiljattain valmistettiin perunan kuoppaistutuskone, joka tekee säännöllisin välimatkoin kuopat, auttaa vakoamaan ja multaamaan, peruna vain pan naan käsin (s. 11). Säästää työtä ja tulon kasvu las NB ketaan 5%:ksi (s. 12). Ei ole vielä onnistuttu rakentamaan täysin hyviä peru nan- eikä juurikkaannostokoneita. II luku. "Koneiden käyttömahdollisuus pientalouksissa” . (S. 27) V iljakasvit
Halpeneminen
17.52 markkaa:
1 ha k o h t i .
käsityöhön verrattuna 1 s e n t n . k o h t i .................
markkaa sentn. kohti
0 . 34 1
Sokerijuurikas
52 sentn. (sato)
N llttyhetnä
30.78
8 .3 0
0-05
(:80) O-io
(640 sentn.)
(sentn.)
Halpeneminen on siis vähäistä. Muka Bensingiä vas taan, sillä tämä ei vie koneiden debetpuolelle valjakon vaatimia menoja (s. 28) — ”ei ole aivan oikein”. Kun otamme lukuun, että valjakkoon menevät menot jäävät pois eräiden koneiden osalta, jotka toimivat veto juhtien avulla (sillä onhan taloudessa kuitenkin kar jaa eikä se ole täysin kuormitettua), saamme vielä
238
V.
I.
L E N I N
kuormitettua), saamme vielä alhaisemman (Grenze des wirtschaftlichen Nutzens (S. 28) (ks. AA taulukossa*). ”Nun sind ja freilich die Landwirte, deren Besitz durch seine Größe die Verwendung von Maschinen eben noch gestattet, denjenigen gegen über im Nachtheil, welche die überhaupt mögliche Ausnutzung erreichen oder ihr nahe kommen, indessen vermindern sich die Kosten der Maschi nenanwendung pro ha nicht proportional der Zunahme der Benutzungszeit, sondern anfangs rasch, dann immer langsamer” (S. 29). Esim. Mähmaschine 8 Tage maksaa pro 1 ha — 5.94 Mk ,» 20 »• » ,» '* 5.24 »» Ha ha! ”...70 Pfennig pro ha, also gewiss nicht sehr bedeutend” (S. 30). Sitä paitsi pienyrittäjällä pitää laskea kuoletukseen koneiden osalta "eigentlich” alin °lo: enemmän Sorgfalt. Ks. muka Auhagen**, Stumpfe***, H e r k n e г (!) (”Die Arbeiterfrage”. Berlin 1897. S. 226). Pienyrittäjällä on mahdollisuus käyttää osuuskunnallisesti koneita: koneen (hyvin usein puimakoneen) vuokraus (S. 31) (mukavinta myös höyryauran suhteen, S. 32) (joskaan pienyrittäjä ei voi vuokraamallakaan käyttää höyryauraa: S. 33, geringe Längenausdehnung der Acker stücke). NB vrt. Klawkiü NB
Leihweise Überlassung der Maschine... ist sehr verbreitet (S. 33). ”Der Großgrundbesit zer verleiht seine Drillmaschine... an seinen kleinen Nachbarn...”
O s u u s k u n n a t ovat kehittyneet > kuin tilastot osoit tavat. Baijerissa oli v. 1890 282 Dreschmaschinengenos senschaften, mutta varsin monet taloudet yhdistyvät yksi tyistietä. * Ks. tätä osaa, s 234. Toim. •* Ks. tätä osaa, s. 110. Toim. *** Ks. tätä osaa, s. 222. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
239
alhaisemman taloudellisen hyötyisyyden rajan (s. 28) (ks. AA taulukossa*). ”On itsestään selvää, että isännät, joiden tila kokonsa vuoksi tekee hädin tuskin mahdolliseksi koneiden käytön, ovat epäedullisessa asemassa niihin verrattuna, jotka kykenevät käyttämään koneita niin täydellisesti tai melkein niin täydel lisesti kuin se on ylipäänsä mahdollista sen vuoksi, että koneiden käyttökustannukset 1 ha kohti eivät supistu samassa suhteessa kuin käyttöaika kasvaa, vaan ensin nopeasti ja sitten yhä hitaammin” (s. 29). Esim. niittokone maksaa 8 päivältä 1 ha kohti 5.94 mk. m m 20 »» m » 5.24 ” ”...70 pfennigiä 1 ha kohti ei tietenkään ole kovin Ha ha! paljon” (s. 30). Sitä paitsi pienyrittäjällä pitää laskea kuoletukseen koneiden osalta "oikeastaan” alin % : enemmän huolenpi toa. Ks. muka Auhagen, Stumpfe, H e r k n e r (!) ("Työ väenkysymys”. Berliini 1897, s. 226). Pienyrittäjällä on mahdollisuus käyttää osuuskunnallisesti koneita: koneen (hyvin usein puimakoneen) vuokraus (s. 31) (mukavinta myös höyryauran suhteen, s. 32) (jos kaan pienyrittäjä ei voi vuokraamallakaan käyttää höyryauraa: s. 33, peltomaiden vähäinen ulottuvuus pituus suuntaan). Koneiden vuokralle anto... on varsin yleistä (s. 33). "Suurmaanomistaja vuokraa rivikylvökonettaan... pienille naapureilleen”...
NB vrt. Klawkiü NB
O s u u s k u n n a t ovat kehittyneet enemmän kuin tilas tot osoittavat. Baijerissa oli v. 1890 282 kone- (puima kone-) osuuskuntaa, mutta varsin monet taloudet yhdis tyvät yksityistietä.
V.
240
I.
L E N I N
B r e it s ä e m a s c h in e
9
1
_
D r illm a s c h in e З .77 m
9
4
— —
D r illm a s c h in e 1 .88 m D ü n g e rstre u e r H a c k m a s c h in e
3 .7 m
Jungen-oder Frauentage
Ersparnis durch Maschinen
M annertage
O» bo CO
X9 >
Kun käytetään
alaikäisiä tai naisia
j |
>» Ü»
siihen tarvi taan
alaikäisten tai naisten työpäiviä
£(91
N iitto k o n etta
3-75 3 .2
L u o v u tta v a a e lo n le lk k u u k o n e tta
3 .s
1
i
8 8
S ito v aa le ik k u u k o n e tta
3.8
1
i
8
8
7
7
K äsin lu o v u tu sla itte e lla v aru stettu a elo n lelk k u u k o n etta
3-4
2 _
7
_
5
_
Ju u rik k a a n n o sto k o n e tta
i.T
2
9
—
13
H ein än p ö y h ijää
7
1
—
—
14
14
6
1
— —
4-s
-2 -1 -1
4-s
1
— —
3*6
-1
A jo istu im ella haravaa
v aru stettu a
Istu im eto n ta h evosharavaa
hevos-
1
—
—
4 4-s 3.6
"Kalkki koneet, lukuun ottamatta rivlkylvökonetta, jonka käyttö lankeaa kevät- ja syyskaudelle, ja lannanhajotuskonetta, mikä vaatii melkein samanlaista työn kulutusta, säästävät siis työtä käsityöhön verrat- ! tuna” (s. 38). ! 16 40. osa
V.
242
I.
LENIN
erikoisesti Hackmaschine — (erittäin tärkeä) ja Mähmaschine — sen vuoksi käytetään Selbstbinder, vaikka se onkin kalliimpi (elonkorjuun aikana on vähän työläisiäl). Samaten Dampfpflug. „Die vorstehend besprochenen Maschinen haben alle den Vorzug, den Landwirt von dem Bedarf an Arbeitern unabhängiger zu machen. Er kann übertriebenen Lohn forderungen, denen er sonst widerstandslos preisgegeben wäre, entgegentreten und, was viel wichtiger ist, er kann Arbeiten ausführen, für welche er sonst Arbeitskräfte überhaupt nicht finden würde” (S. 40). Düngerstreuer tekee työtä paremmin kuin kokematon työläinen, tasaisemmin. Drillmaschine — Saatgut s ä ä s t ö . ”Zu den Maschinen, welche einen durch Handarbeit nicht zu erreichenden Gütegrad der Arbeit liefern, gehört auch... die Milchzentrifuge” (S. 41). Vuonna 1900 Sak sassa oli 2 841 Molkerei-osuuskuntaa. Die Statistik von 1895 zeigt ferner, dass gerade die bäuerlichen Betriebe der absoluten Zahl nach am stärk sten daran beteiligt sind, während im Verhältnis zur Zahl der vorhandenen Wirtschaften der Großbetrieb allerdings noch sehr weit voran ist. ”Es waren an Molkereigenossenschaften oder Sammel molkereien beteiligt” (S. 41) Betriebe
unter 2 ha 2— 5 ha 5—20 ha 20— 100 ha 100 ha und mehr
!?
10300 31 819 53597 43 561 8 805
Von 100 Betrieben jeder Größenklasse
0.3 % 3., 5ч 15.4 35.t
”Die verhältnismässig geringe Beteiligung der kleineren Wirtschaften an den Molkereigenos senschaften wird sich übrigens zum Teil wenig stens daraus erklären, dass sie in der nächsten
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
243
E R IT T E L Y Ä
erikoisesti kultivaattori (erittäin tärkeä) ja elonleikkuukone — sen vuoksi käytetään itsesitojaa, vaikka se onkin kalliimpi (elonkorjuun aikana on vähän työläisiä!). Samaten höyryaura. "Kaikilla edellä mainituilla koneilla on se etuisuus, että ne tekevät maalaisisännän vähemmän riippuvai seksi työvoiman kysynnästä. Hän kykenee taistelemaan liian suuria palkkavaatimuksia vastaan, joiden uhriksi hän päinvastaisessa tapauksessa joutuisi vastarinnatta, ja, mikä on paljon tärkeämpää, hän voi suorittaa töitä, joita varten hän muuten ei löytäisi yleensä työvoimaa” (s. 40). Lannanhajotuskone tekee työtä paremmin kuin kokema ton työläinen, tasaisemmin. Rivikylvökone — siemenvarojen s ä ä s t ö . "Koneisiin, joiden tekemä työ on laadullisesti arvoltaan sellaista, ettei sitä voida saavuttaa käsityön avulla, kuu luu niin ikään maitoseparaattori” (s. 41). Vuonna 1900 Saksassa oli 2 841 meijeriosuuskuntaa. Vuoden 1.895 tilastot osoittavat edelleen, että niissä oli osallisena mitä laajimmassa mitassa juuri talonpoikaistalouksien ehdoton enemmistö, samaan aikaan kun niihin osallistuvien talouksien määrän kannalta suurtalous on joka tapauksessa vielä hyvin paljon edellä. "Meijeriosuuskuntien tai maidon vastaanottoasemien jäseninä oli" (s. 41) talouksia a lle 2 -
2 ha 5 ha
5 - 20 ha 2 0 - 1 0 0 ha 100 h a Ja yli
10 300 31819 53597 43 561 8 805
kunkin suuruusluokan kutakin 100 taloutta kohti
0.3 % 3.,
5.4 15.4 35.,
"Pientalouksien suhteellisen vähäinen osallisuus meijeriosuuskuntiin on muuten selitettävissä osit tain sillä, että ne sijaitsevat pääasiallisesti kau punkien lähimmässä ympäristössä ja myyvät
!?
244
I. L E N I N
Umgebung der Städte vorwiegen und mehr als die größeren Güter ihre Milch ohne Verarbeitung un mittelbar an die städtischen Kunden verkaufen” (S. 41). Dreschmaschine johtaa der Drescher, der gebun denen Tagelöhner, korvaamiseen durch freie Arbei ter (S. 42) (vrt. Max Weber). Luontoispalkka vaih detaan r a h a p a l k k a a n , "dadurch wird auch der kleinere Besitzer mehr als früher auf Barmittel angewiesen... Das sind sozial ungünstige Wirkungen der Dreschmaschine (S. 42). Maatalouskoneet vaativat > valistuneita työläisiä (cont ra teollisuustyöläiset??)... IV. Kapitel. ”Die Elektrizität in der Landwirtschaft”. Kirjoittaja pitää Kautskyn ja Pringsheimin olettamuk sia liioiteltuina, esittää kaksi esimerkkiä sähkön tosiasial lisesta käytöstä (kuninkaallisilla domeeneilla * vuonna 1895/1896), kiistää erästä laskelmaa vastaan, laskee, että tuotanto kallistuu eikä halpene (kuten kuninkaallisia domeeneja koskevan selostuksen laatija laskee), ja sanoo, että "der elektrische Betrieb noch nicht in der Lage ist, eine erhebliche Verminderung der Kosten herbeizuführen, wenn er auch für die Ausführung der Arbeiten mancherlei Bequemlichkeiten und Annehmlichkeiten bietet” (S. 51). Halvempaako Großbetriebille? Ei paljoa, sillä maanvil jelyksessä kaikki Kleinmotoren. Maanviljelyskoneiden vaihtaminen sähkömoottoreihin (Pringsheim) kuuluu spekulaation alaan. Finaali: "Die Erzeugung des elektrischen Stromes wird sich in großen Zentralen am billigsten bewirken lassen, an die der kleine Besitzer so gut wie der grosse sich anschliessen kann. Die Vorteile, die der letztere durch die etwas bes sere Ausnutzung der Motoren und den ihm vielleicht gewährten kleinen Rabatt hat, sind gering. Eine Verschie bung der sozialen Verhältnisse zum Schaden der Klein betriebe ist daher nicht zu erwarten” (S. 54). * Domeeni. Domäna — sukukartano; perintötila. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVO STELEV AA
E R IT T E L Y Ä
245
laajemmassa mitassa kuin suuremmat taloudet mai tonsa jalostamattomana välittömästi kaupunkilai sille ostajille” (s. 41). Puimakone johtaa puimamiesten, sitoumuksen alaisten päiväläisten, korvaamiseen vapailla työläi sillä (s. 42) (vrt. Max Weber). Luontoispalkka vaihdetaan r a h a p a l k k a a n , "minkä vuoksi myös pienempikin omistaja alkaa olla enemmän riippuvai NB nen käteisvaroista kuin aikaisemmin... Se on puima koneen käyttöönoton sosiaalisesti epäsuotuisia seu raamuksia” (s. 42). Maatalouskoneet vaativat valistuneempia työläisiä (teollisuustyöläisiin verrattuna??)... IV luku. "Sähkö maataloudessa". Kirjoittaja pitää Kautskyn ja Pringsheimin olettamuksia liioiteltuina, esittää kaksi esimerkkiä sähkön tosiasialli sesta käytöstä (kuninkaallisilla domeeneilla vuonna 1895/1896), kiistää erästä laskelmaa vastaan, laskee, että tuotanto kallistuu eikä halpene (kuten kuninkaallisia domeeneja koskevan selostuksen laatija laskee), ja sanoo, että "talouden sähköistäminen ei vielä kykene johtamaan kulunkien tuntuvaan pienenemiseen, joskin se tarjoaa monenlaisia mukavuuksia ja otollisia seikkoja töiden suo rituksen kannalta” (s. 51). Halvempaako suurtaloudelle? Ei paljoa, sillä maanvilje lyksessä kaikki pikkumoottoreita. Maanviljelyskoneiden vaihtaminen sähkömoottoreihin (Pringsheim) kuuluu spekulaation alaan. Finaali: "Sähkövirran tuotanto on pysyvä kaikkein halvimpana suurissa voimakeskuksissa, joihin pienomistaja voi yhtyä yhtä hyvin kuin suuromistajakin. Ne etuisuudet, joita viimeksi mainittu saa moottorien hiukan paremman käy tön ja hänelle ehkä myönnetyn pienen alennuksen tulok sena, ovat vähäpätöisiä. Siitä syystä tässä ei ole odotet tavissa mitään muutosta sosiaalisissa suhteissa pientalouden vahingoksi” (s. 54).
246
V.
I.
L E N I N
V. Kapitel. ”Die Maschinen in der Landwirtschaft Nord amerikas". Koneiden taloudellisen hyötyisyyden raja on vielä alhai sempi (sen pitää olla), sillä palkka on korkeampi. Nopeimmin kasvavat k e s k i s u u r e t farmit (Georges K. Holmes Amerikan maanviljelyksen edistyksestä ”Yearbook of the United States Department of Agriculture” 1899). 320 acres = 128 ha pidetään keskisuurina talouk sina, silla koko Betrieb on laajaperäisempää: S. 58. Suurtaloudet eivät niele missään pientalouksia (S. 62), koneet eivät voi antaa suurtalouksille sellaista yliotetta kuin teollisuudessa (S. 63). Voimaperäistymisen kasvua on seuraava myös talouk sien jakautuminen pieniksi. Pientalouksilla on samoja koneita kuin suurtalouksilla. Esimerkki: 300—320 acres 1 Sitz- 1 Scheibe- 1 Drillmapflug, negge, schine ja 6 500 acres 22 » 32 .» 10 j.n.e. (Fischer ei näe koneiden moninaisuudesta koituvia etuisuuksia!) ?
?!
”Aus der Maschinenanwendung erwächst also dem Großgrundbesitzer hier kein Vorteil” (S. 59)? Pienyrittäjä on tarkempi ja huolehtivaisempi, hän säästää ne 100 $, jotka suuryrittäjä maksaa työläi sille palkkiona parhaiten gedibbelte maa-aloista j.n.e. (S. 59). Suuria vehnäfarmeja on vain North Dakotassa, talous varsin laajaperäistä. I Ausnutzung suurempaa? (1 Bindemäheriä kohti toisessa tapauksessa 156 acres, pientaloudessa 65 I acres), mutta tämä' ”nur gering” (S. 61).
Schlußbetrachtung (S. 64—66) ...koneet tulevat yhä yleisemmin käyttöön pientalouksissa eniten työläisten puutteen y.m. takia
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
247
V luku. ”Koneet Pohjois-Amerikan maataloudessa”. Koneiden taloudellisen hyötyisyyden raja on vielä alhaisempi (sen pitää olla), sillä palkka on korkeampi. Nopeimmin kasvavat k e s k i s u u r e t farmit (Georges K. Holmes Amerikan maanviljelyksen edistyksestä "Yhdys valtojen maanviljelysministeriön vuosikirjassa” 1899). 320 eekkeriä = 128 ha pidetään keskisuurina talouksina, sillä koko talous on laajaperäisempää: s. 58. Suurtaloudet eivät niele missään pientalouksia (s. 62), koneet eivät voi antaa suurtalouksille sellaista yliotetta kuin teollisuudessa (s. 63). Voimaperäistymisen kasvua on seuraava myös talouksien jakautuminen pieniksi. Pientalouksilla on samoja koneita kuin suurtalouksilla Esim.: 300—320 eekkeriä 1 ajoistui- 1 lautas- 1 rivikylminen aura äes vökone ja 6 500 eekkeriä 22 .. .. 32 .. 10 .. j.n.e. (Fischer ei näe koneiden moninaisuudesta koituvia etuisuuksia!) "Näin ollen tässä koneiden käytöstä ei koidu mi tään etuisuuksia suurmaanomistajalle” (s. 59)? Pienyrittäjä on tarkempi ja huolehtivaisempi, hän säästää ne 100 dollaria, jotka suuryrittäjä maksaa työläisille palkkiona parhaiten viljellyistä maaaloista j.n.e. (s. 59). Suuria vehnäfarmeja vain Pohjois-Dakotassa, talous varsin laajaperäistä. Hyväksikäyttö suurempaa? (1 sitojaa kohti toises sa tapauksessa 156 eekkeriä, pientaloudessa 65 eek keriä), mutta tämä "vain vähän” (s. 61).
?
!!
?!
Loppupäätelmät (ss. 64—66) ...koneet tulevat yhä yleisemmin käyttöön pientalouksissa eniten työläisten puutteen y.m. takia
V.
248
I.
LENIN
Prosentuaalinen lisääntyminen vuodesta 1882 vuoteen 1895 (S. 65) < 2 ha 2— 5 ha 5— 20 ha 2 0 -1 0 0 ha > 100 ha
Dampf pflüge
Drill maschinen
Mähma schinen
33 257 171 201 87
211
169
410 669 352 83
76
9
187 226
Dampfdresch maschinen
733 414 214 160 83
Andere Dresch maschinen
145 187 130 57 1
"Diese Zusammenstellung zeigt, daß die prozen tuale Zunahme der Betriebe mit Maschinenanwen dung in den Kleinbetrieben... wesentlich stärker Ha ha! stattgefunden hat, als im Großbetrieb...” ... Diese Zahlen beweisen am besten (!?), dass die Maschinen in der Landwirtschaft durchaus keine Domäne des Großbetriebens sind (S. 66), sillä niiden merkitys selviää ja käyttömahdollisuus Sie! 1lisääntyy nopeasti bis in die Parzellenbetriebe. Kirjoitettu v. 1902
Julkaistaan ensi kerran, käsikirjoituksen mukaan
p o r v a r il l is e n
k ir ja l l is u u d e n
A RVOSTELEVAA
Prosentuaalinen lisääntyminen vuodesta 1895 (s. 65) Höyryaurat
alle 2 ha 2— 5 ha 5 - 20 ha 2 0 -1 0 0 ha vli 100 ha
33 257 171 201 87
E R IT T E L Y Ä
249
1882 vuoteen
Rivikylvökoneet
Elonleikkuukonect
Höyry-puima koneet
Muut puima koneet
211 187 226 169 76
410 669 352 83 9
733 414 214 160 83
145 187 130 57 1
"Tämä rinnastus osoittaa, että koneita käyttävien talouksien määrän prosentuaalinen lisääntyminen pientalouksissa... tapahtuu huomattavasti voimak Ha ha! kaammin kuin suurtaloudessa...” ...Nämä numerot todistavat parhaiten (!?), että koneet maataloudessa eivät ole suinkaan ominaisia vain suurtaloudelle (s. 66), sillä niiden merkitys selviää ja käyttömahdollisuus lisääntyy nopeasti aina palstatilatalouksiin saakka. Sie!
250
MUISTIINPANO P. TUROT’N KIRJASTA "VUOSIEN 1866-1870 MAATALOUDELLINEN TILASTOKYSELY” 92
Paul Turot. "Enquete agricole de 1866—1870, resumee par...” Paris 1877. Tilastokysely käsitti 33 nidosta, jotka eivät ole tulleet myyntiin. Ensimmäiset 4 nidosta sisältävät yleiset yhteen vetotiedot, joista hra Turot on tehnyt yleiskatsauksen. Joskin hänen teoksensa on "kruunattu” kultamitalilla, se on äärimmäisen alhaista tasoa. Se ei ole yhteenveto tilastokyselyn antamista tiedoista, vaan yhteenveto tilastokyselyä johtaneen ylivaliokunnan "päätöksiä koskevista tie doista”. Päätökset taas ovat esimerkiksi sellaisia, että koneiden tuonnin pitää olla tullitonta, täytyy palkita keksi jöitä (pp. 84—87: ei kerrassaan mitään tosiasioita konei den käytöstä!!), ei tarvitse ottaa käyttöön työkirjoja (p. 81—84) etc. Tämän "Chapitre 111. Salaires. Main d’oeuvre” * "luvun” sisällön mukaan (ei mitään sisältöä) on peut juger ** muista. Ei ole ihme, että kirja (Britannian museossa) on yhä aukileikkaamatta. Kirjoitettu aikaisintaan huhtikuussa 1902 — m uöh äisintään huhtikuussa 1903
* — *’III luku. Palkka. Suorituspaikka*’. Toim. *+ — voidaan päätellä. Toim.
Julkaistaan ensi kerran, käsikirjoituksen mukaan
251
MUISTIINPANOJA II. BAUDRILLARTTN KIRJASTA "RANSKAN MAANVILJELYSVÄESTÖ. 3. SARJA. ETELÄN VÄESTÖ” 93
Baudrillart (Henri). Les populations agricoles de Ia France. 3-me serie. Les populations du Midi. Paris 1893. Kun selailee tätä kirjaa, joka on kirjoitettu samassa hen gessä ja samaan tyyliin kuin edellisetkin osat, voi tehdä vain vähäisiä merkintöjä. Rhönen suisto. Marseillen kaupunki. Maatalouden ku vaus hyvin pintapuolista. Pannaan merkille kahdaviljelyksen levinnäisyys (metayer, m tg e r ). Muuten: le comte de Tourdonnet: "Etude sur le metayage en France” * (ei osoi teta paikkaa eikä aikaa). Esimerkiksi: "....Pienomistajan ja maaseudun työläisen asemassa olevien maanviljelijätalonpoikien keskuudessa on vallitsevana keskisuuri varallisuus”, menot esimerkiksi 510 frangia (mies + vaimo), tulot = 850 frangia. "Perhe siis voi (!!!) elää kunnollisesti (!!), kun sillä on 500 fran gia, ja tehdä säästöjä” (!!). Hän, Baudrillart, on aina samanlainen! Ss. 267—269 maanviljelyksen (Herault’ssa) ja teollisuu den (verkatuotanto) "solidariteetista” — esimerkiksi Villeneuvettessa sijaitseva tehdas (100 miestä + 300 naista). Sama tehtailijasuku vuodesta 1792 (Maistre), työläiset koko ikänsä samassa tehtaassa, "kristillinen” henki omis tajan ja työläisten välisissä suhteissa. Tehtaan omistaja "johtaa” tehtaan "pientä yhteisöä kunnallisneuvosten avul la, joka on lähtöisin sen ( = tehtaan johtokunnan) syvistä * — Kreivi de Tourdonnet:
"K atsaus kahdaviltelykseen
R anskassa". Toim.
V.
2 52
I.
LENIN
riveistä” j.n.e. Sellainen on Baudrillart! Kolmannelle osalle on näköjään erittäin kuvaavaa uskomaton kuivuus, yksitoikkoisuus, pöytäkirjatyyli ja täydellinen sisällykset tömyys. On mahdotonta ja hyödytöntä lukea tuota "ylhäi sen vanhuksen” jaaritusta, ja vain Bulgakovin kaltaiset "arvostelijat” voivat ottaa vakavalta kannalta moisen kir jailijan. Kirjoitettu aikaisintaan v. 1901 — myöhäisintään tammikuussa 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXII Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
253
Ё. COULET'N KIRJAA KOSKEVA MERKINTÖ Elie Coulet. ”Le mouvement syndical et cooperatif dans 1’agriculture frangaise”. La federation agricole (these pour le doctorat). Montpellier 1898 *. [Kirjallisuusluettelo, on mainintoja syndikaattien suorit tamista maataloustyöläisten erottamisista, ei ole sosialisti, mutta luultavasti "katederi” : ä voi d’oiseau ** katsottuna. Lähteenä Rouanet. Taitaa olla mielenkiintoisia tietoja.] Kirjoitettu ennen helmikuun 10 (23) päivää 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXI I Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — Elie Coulet. "Syndlkalistinen ja osuustoimintaliike Ranskan m aanvilje lyksessä” . Maanviljelijäliitto (tohtorin väitöskirja); Montpellier 1898. Toim. ** — lintuperspektiivistä. Toim.
MUISTIINPANOJA G. ROUANET’N ARTIKKELISTA ■'MAANVILJELIJÄIN SYNDIKAATTIEN VAARALLISUUDESTA JA TULEVAISUUDESTA” ”R e v u e s o c i a l i s t e"*) (29. osa) f e v r i e r 1899 (pp. 219—237). (Revue economique. ”Du danger et de 1’avenir des syndicats agricoles” par Af. G u s t a v e R o u a n e t ) * siteerataan Rocquignya, p. 42 kirjassa ”Les syndicats agricoles” 94 G. Rouanefn artikkeli on kirjoitettu Et ie Coulefn kir jan 95 johdosta. G. Rouanet ylenkatsoo "syndikaatteja” ”parti agrarien” ** hankkeena, niihin kuuluu p ä ä a s i a l l i s e s t i suuria ja keskisuuria maanomistajia, niiden toi minta työläisten hyväksi on naurettavan mitätöntä, niiden tarkoitusperä: maanomistajain trusti, näiden yhtyminen maanviljelystuotteiden myyntiä varten — niiden poliittinen ohjelma: suurmaanomistajien edut, suurmaanomistajien, jotka johtavat koko tätä liikettä, vetävät perässään pienmaanomistajia ja työläisiä ja pyrkivät saamaan täydelli sen herruuden suurmaanomistajain puolueen valtiossa. Syndikaatit kuten kaikki trustitkin toimivat uutterasti sosialismin hyväksi. 1 391 syndikaattia, joissa oli 438596 jäsentä (1897), perusti: ** Administrateur; M. Rodolphe Simon. (78. Passage Choiseul, Paris) 1 franc — 1 №. I l m a i s e k s i : tableau des articles depuis 1885. (Johtaja: hra Rodolphe Simon. (78. Passage Choiseul, Pariisi) 1 frangilla 1 numero. I l m a i s e k s i : artikkelien luettelo vuodesta 1885 läh tien. Toim.) * "Sosialistinen katsaus" (29. osa) helmikuu 1899 (ss. 219—237). (Taloudelli nen katsaus. Hra Gustave R ouanefn "M aanviljelijäin syndikaattien vaarallisuu desta ja tulevaisuudesta".) Toin. ** — "agraaripuolueen” . Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
"työturvallisuusyhdistyksiä: yhden; orpokoteja (orphelinats) yhden; paikanhakutoimistoja ja -konttoreita: kolmetoista; sovinto-oikeuksia, sovintokamareita kolme; ruumiillisen työn avustamisyhdistyksiä: kaksi; luontoisapua (secours en nature, dons d’effets aux enfants *) antavia yhden; työ välineiden hankinnassa auttavia (service de prets d’outils et d’instruments agricoles **): kaksi” (p. 225) ja Rouanet ivaa Deschanelia96.
255
NB NB
Rouanet siteeraa myös Rocquignya monta kertaa ja sa noo muun muassa, että tämän democratie rurale *** = = 300 000 suurmaanomistajaa!! (p. 231). Kirjoitettu ennen Helmikuun JO (23) päivää 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1938 XXXII Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — es-inelahjoja lapsille. Toim. ** — työvälineitä ja m aatalouskalustoa tilapälskäyttöön antavia. Toim. *** — maaseudun demokratia. Toim.
256
NOSSIGIN KIRJASSA ESITETTY JEN TIETOJEN ERITTELYÄ 97
N o s s i g ("Revision des Sozialismus”, Band II. Die moderne Agrarfrage) * esittää seuraavia mielenkiintoisia tietoja maan hedelmällisyyden ennallistamisesta Grandeau (Station agronomique de 1’Estin johtaja) *** laskee Ranskassa olevan 25 miljoonaa ha viljelysmaata maasta otetaan vuodessa: annetaan metritonneja samoin tuh. Stickstoff (typpeä) 613 000 285 49 miljoonaa päätä käsittä västä karjasta Phosphorsäure (fossaatu lannoite 147 forihappoa) 298 000 antaa (TisPottasche (potaskaa) 827 000 serandin mu 549 kaan) + Tämä on koko kar jan antama määrä, mutta ei se kaikki mene lannoitukseen! T.s. vajaus on keskimäärin noin 50°jo! (S. 101) Eivätkä keinotekoisetkaan lannoitteet korvaa likimain kaan kaikkea, mikä otetaan maaperästä. Englannissa maaperästä otetaan keskimäärin 1.9 milj. sentneriä Phosphorsäure, mutta linnunlanta ja luujauho korvaavat vain puolet (S. 109). * — N o s s i g ("Sosialism in revisio", II osa. Nykyajan agraarikysymys.) Toini. ** — Grandeau (Itäisen maanviljelysaseman johtaja). Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
257
Näin muodoin voimaperäisestä taloudesta ja keinote koisista lannoitteista on ollut hyötyä ainoastaan yksityis ten omistajain kukkarolle, muttei maalle (S. 109). Nykyään aletaan myöntää, etteivät yksinomaan väki- ja keinotekoiset lannoitteet riitä. 1 harlle tarvitaan 60 000 kg lannoitetta. Aikaisemmin se pyrittiin korvaamaan 125 kg Phosphor säure (S. 111) + 60 kg Stickstoff + 60 kg Pottasche Nykyään myönnetään, että pelkät keinotekoiset väki lannoitteet kuivettavat maaperää ja että paitsi niitä tarvi taan myös lantaa. Grandeau on sitä mieltä, että 60 000 kg:sta pitää olla ehdottomasti ainakin 20 000 kg luonnollista lannoitetta. Grandeau: "Annalles de la Station agronomique de 1’Est”. Deherain: ”Les plantes de grande culture” * erikoisesti pp. 27—29 (samaten 188—193). Nossig (joka käyttää hyväkseen uusinta maanviljelys- $ tiedettä ja viittaa Grandeau’hon, Deherainiin, Wollny’hin, S Hellriegeliin, Diinckelbergiin, Cohniin ja moniin muihin) > tekee johtopäätöksen \ että voimaperäinenkin talous tietää varsin usein maan ryöstökäyttöä. Se kohottaa satoisuutta tilapäisesti, muttei lisää maan hedelmällisyyttä pitkäksi aikaa eikä pysyväisesti. Maalle on palautettava niin ikään makkilanta. (S. 102, \ 108,112.) ! Kirjoitettu ennen helmikuun 10 (23) päivää 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — Grandeau: "Itäisen maanvUjelysaseman vuosikirja". Deheraln: " T ä r keimmät viljelyskasvit". Toim. 1 7 40. o sa
258
ARVOSTELEVIA HUOMAUTUKSIA E. DAVIDIN KIRJASTA 'SO SIA LISM I JA MAATALOUS” 98 A
David. 20 23 28
Marxilaisuus on "yksinkertaisesti” "siirtä nyt” maanviljelykseen teollisuudessa vai kuttavat lait. Viittaus "B ä u e r l i c h e B a r b a r e n ” * artikkeliin. "Menestys” (marxilaisen ohjel man agitoinnissa talonpoikaisten keskuu dessa) = nolla. tyypillistä opportunistin ahdaskatsei suutta: lähtee Internationalen päätöksis tä eikä teoreettisesta erittelystä. "Kommunistinen Manifesti” on kierretty. Utooppinen sosialismi samoin _sekä Sismondi etc.
33 33 36
{
On sivuutettu Engelsin alkulause ”Bauernkriegiin” ** I osassa Marx stiefmütterlich behandelt **** maanviljelykselle. Talonpoikaisten aseman paraneminen 19. vuosisadan 3:nnella neljänneksellä, f ovat kadonneet Lehmböden etc. **** ' etelä ja länsi.
* — "T alonpoikaisbarbaarit” . Ks. tä t i osaa, ss. 90—95. Toim. ** — ” Talonpoikaissotaan’\ Toim. *** — on antanut vähän sfjaa. Toim. **** — savilattiat y.m. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
43
49 49
51 52
K IR JA L L IS U U D E N
ARVO STELEV AA
E R IT T E L Y Ä
259
"Aufschwung” "d e s Bauerntums” * (eikö talonpoikaisporvariston??) Engels v. 1894" — "das Heite hyvin re” — Rettungsvorschläge — "un lon ymheilbarer Widerspruch” (Absturz Imärtäersparen) ** nyt! ”Schw erer S c h la g ” der marxistischen Lehre***: vuoden 1895 laskenta, keskiva rakkaan talonpoikaisten Vormarsch ****. huomautus. Määritelmä: Kleinbet r i e b = ilman vakinaisia vieraita työläi siä ja ilman Nebenerwerb alempana: Zwergbetriebe ylempänä: Mittelbetriebe (isäntäkin tekee työtä) Großbetriebe (isäntä valvoo) V. 1895 laskenta: p ien tuotanto s y r jä y t tää su u rtu o ta n to a (!) Kautskyn "Agrarfrage" — "verzweifelter Versuch” ***** 52: Eigentumsfrage ****** — ц osassa ...
53 56
57 59
Hertz hämmästytti Kautskya. Bernstein. P/mtuotanto on korkeammalla voimaperäistetyillä aloilla: voimaperäistämiseen siirtyminen vaatii pientuotantoa ( ( = il man palkkatyöläisiä//?? vrt. 49)). Tieteen t u l e e o l l a puolueiden yläpuo- . lella — Sering, Conrad — Kleinbetriebin kannalla Talonpoika v a l m i s t e l e e omalla t a v a l l a a n s o s ia lis m ia :o s u u s k a n -
* — "talonpoikaistoti" "edistys” . Toim. ** — Tässä Lenin tarkoitti Davidin seuraavaa ajatusta: "H uvittavaa (das Heitere), että Engels osoittaessaan talonpojan pelastumisen kerrassaan mahdot tomaksi ('absoluten Rettungsiosigkeit’ des Bauern) kehottaa samanaikaisesti pelastam aan (Rettungsvorschläge), kehottaa säästäm ään tuholta (Absturz erspa ren) tämän talonpojan." "Nämä ehdotukset ovat sovittamattomassa ristiriidassa (unheilbarer Widerspruch) Engelsin niiden katsomusten kanssa, jotka koskevat pientalonpoikatn tulevaisuutta." Toim. *** — "R a sk a s is k u " marxilaiselle opille. Toim. **** — etenemismarssi. Toim. ***•*— Kautskyn "A graarikysym ys” — "toivoton yritys” . Toim. ******— Omaisuus- (maaomaisuus-) kysymys. Toim.
260
V.
I.
L E N I N
77
n a t ("während die marxistischen Theore tiker” etc.) (die Wege... dem Sozialis mus) * — Produzenfengenossenschaften **: "as sosiaatio- ja individuaalisuusperiaatteen kompromissi”. — "noch keine sozialistischen Gebilde”, — weit davon. Mutta noch weniger*** — "siirtymistä kapitalismiin” (K. Kautsky). — "Die machtvollen Anfänge des Soziali sierungsprozesses” **** ( = osuuskunnat) ...Kapitel /. "W esensunterschied”...***** ...fehlt durchaus... Konzentration ****** (v. 1895 laskenta!!) ... teollisuus — m e k a a n i n e n , maanvil jelys — o r g a a n i n e n prosessi (= ole mus!) Ei pidä paikkaansa, (käymistila etc.) (1) puuttuu jatkuvuutta. (2) laadultaan erilaisten töiden vuorot telu. (3) paikanmuutokset. (Työpaikka muut tuu.) (4) tahdin määrää luonto. (5) työhallit laajoja. (6) lannantuotanto — (analogioitta!). (7) tuotteiden määrää voidaan lisätä vain hitaasti. Kleinbetriebin kasvi- ja eläinorganismien
77
ravinto (sie!), lisääntyminen, hoito ja suojelu” ei ole huonompaa, usein parem paa fraaseja "luonnon konservatiivisuu-
60 61 66 70
* — Täydellisesti tämä kohta on Davidilla seuraavasti: "Sillä aikaa kun m arxilaiset teoreetikot (Während die marxistischen Theoretiker) yrittivät omalla tavallaan perehtyä talonpoikaan ja saada hänet kiintymään sosialismiin, talon poika itse toimi uutterasti ralvatakseen omalla tavallaan tietä sosialismille (die Wege ... dem Sozialism us)". Toim. ** — Taoto/ito-osuuskunnat. Toim. ***— "eivät ole vielä sosialistisia m uotoja",— eivät likimainkaan. Mutta vieläkin vähemmän. Toim. ****__*• Voimakkaita sosialisoimisprosessin alkeita". Toim. ***** — I luku. " O l e n n a i n e n eroavuus". Toim. ****** — puuttuu tyyten., keskittyminen. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
261
desto,” (!!)— sen yhteydessä ”vähenevän hedelmällisyyden laki” (!) ("mißverstandenen, aber im Kerngedan ken richtig”) *. Y ksinkertainen kooperaatio 82
...Talonpojan saama "naapurin apu” (ha ha!). Naapureiden esimerkki (eikä yksis tään puute) saa aikaan pientalonpojan r a s t l o s e n F l e i ß * * . \\\ ...Marx ”im übrigen”??? " V öllig über s ie h t”*** (pötyä), että kapitalismi synnyt tää valvonnan työntekijän vastaanhangoittelun vuoksi. (Ja sitten heti sitaatteja Marxilta!) — H ubert A uhagen (NB) — "instruktive Studie” **** Kleinbetriebissa peltojen muokkaus pa rempaa. Großbetrieb verfügt über huonompaa Arbeit und bezahlt sie teurer *****! Maataloudellista sivistystä vastaan... ta lonpoika opiskelee lapsuudesta pitäen!!! Tietenkin on paljon Rückständigkeit******, mutta myöskään useimmat Großbetriebe nichts weniger als Musterbetriebe *******и (Esimerkki verukehtimisesta!) "Kriitillisiä momentteja”. Marx on vääräs sä: tässä on puute työläisistä. (Hyvin on käsittänyt!!) Talonpojalla on>työvoim aa) pro Fläche, höchste jännitys } ("etuisuuksia") etc., Arbeitsfieber ******** J Yksinkertainen kooperaatio ei suo suuryri tykselle mahdollisuutta saavuttaa samoin
84
86
88 89 90
92 92 94 *
—"väärin käsitetyn, mutta perusajatukseltaan oikean’*. Toim.
** — v ä s y m ä t t ö m ä n
u u t t e r u u d e n . Toim.
*** — Marx "m uuten” ??? "ei huomaa lainkaan". Toim.
**** —"perusteellinen tutkielma". Toim. ***** —Suuryrityksellä on suoritettavanaan huonompaa työtä ja se mak
saa siitä kalliimman hinnan. Toim. ****** — takapajuisuutta. Toim.
******* —suuryritykset eivät ole malliyrityksiä. Toim. ********—pinta-alaa kohti, suurempi jännitys j.n.e., työkuume.
T o im .
262
95 97—99
101
107
109 ja 110
113 114
117 117—118
V.
[. I. E N I N
työvoimavaroin sitä tulosta kuin saavuttaa talonpoikaisyhteisö (Pötyä!!) "Normaali” perhe (6—4 henk.) useimmiten riittää....— ha ha! "Talkoot” ("Ausbitten”) . Tuotantovälineiden säästö suurtaloudessa. Ei ainoatakaan esimerkkiä! Großbetrieb saa yleensä > maasta... Rentengutsbildung in Preussen... im Prinzip durchaus zu begrüßen... ( .Sic! ) ... ("SicIT) * (Sering... on aivan oikeassa...)... erhöhte Summe von Arbeitskraft für Restgü ter... ** D e r k l e i n e b a u t b i l l i g e r * * * (kur sivointi Davidin) — "Vorteil” ( A u h a g e n ) **** — "die persönliche Beteiligung schließt ein übers Ohr gehauen werden aus" ***** ( erittäin kaunista!) S t u m p f e : "mitä pienempi talous, sitä korkeampi korko”... Työvälineiden säästön (suurtaloudessa) kuittaa > kuin täydellisesti "huolellinen hoito” ("eigenhändige Reparatur”!!)****** (suurenmoista!) Stumpfe: (”...6 Jahre keinen Re chen...”) ******* A u h a g e n Suurtalouden kaupalliset etuisuudet? i --------- 1 Pientalous myy kuluttajille{ Sic! ) Johtopäätös: varjopuolet tasoittavat ]> kuin täydellisesti etuisuudet (kooperaa-
* — Vuosiverotitojen muodostamista Preussissa... on periaatteessa ehdot tomasti tervehdittävä... ( Sillä lalllal ) ... ( Sillä lailla!! ). Toim. * * — suuri m äärä työvoimaa jäljelle jääville tilojen omistajille. Toim. *** — P i e n i r a k e n t a a h a l v e m m a l l a . Toim. **** — "e tu isu u s" ( A u h a g e n ) . Toim. ***** — "henkilökohtainen osanotto ehkäisee kalliin työn ja leväperäisen työnteon” . Toim. ****** — "korjataan om akätisesti". Toim. ******* — ("... 6 vuoteen ei m itään haravoita...” ). Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
263
tiot ja kalustosta koituvat säästöt etc.) ( ha h a !) Yksinkertainen kooperaatio ei anna suur taloudelle keinen Vorsprung*... K a p ite l III. Työnjako.
Maanviljelys ja karjanhoito widerstrebt einer radikalen (!!) Specialisierung **. I Siitä syystä David on vaiti suurtalou den suuremmasta, ei "radikaalisesta” spesialisaatiosta 141
Suurtaloudessa karjaa hoidetaan huolimat tomasti. Contra talonpojalla... (Tanska).
146
( 145 ja hirveästi kaikenlaisia järkeilyjä:) talonpojan "persönliche Interessiert heit” ***. Nichts törichter, als**** käsitys, että ta lonpoika on typerä: monipuolinen työ etc. Im allgemeinen p r o s p e r i e r t in der Gärtnerei der Kleinbetrieb. ***** (Tavatto man kuvaavaa! "numerotiedot”!!) suurenmoista! ( N i m e n o m a a n i! ) (nur 6% über 2 ha( ****** Maanviljelys estää Nacheinanderia muuttumasta Nebeneinanderiksi ******* ( ei pidä paikkaansa! ) Suurtaloudessa kein differenzierteres Hand werkszeug ******** ( ei pidä paikkaansa ) Marx koneista maanviljelyksessä (I osa)... "überträgt ohne Bedenken” *********„ Ei kiistä etuisuuksia, joita koituu maata-
149 152
155
159 170 173
* — mitään etuisuutta. Toim. ** — haraa radikaalista (!!) spesialisaatiota vastaan. Toim. *** — "henkilökohtainen kiinnostus'*. Toim. **** — Ei mikään ole typerämpi kuin. Toim. *****— Yleensä puutarhaviljelyksessä k u k o i s t a a pientuotanto. Toim. ****** — [vain 6% yli 2 ha:n). Toim. ******* — "p e rättäistä " m uuttum asta "rinnakkaiseksi". Toim. ******** — ei ole erilaistunutta käsityökalua. Toim. ********* — "siirtää epäröim ättä". Toim.
264
178
181 183 185 191 192—193 201
207 209 221
_________
V.
I.
L E N I N
loudellisen ja teknillisen, mutta ei kaikki naisen muokkauksen yhdistämisestä (ш ) Puimakone. (Halvempi ja parempi. Bensing (S. 175).) Useammin suurtalouksilla (Pientalouksilla ei ole useinkaan mitään puitavaa!!! Koomikko). "Teknillisesti” ei mikään estä p ie n ta lo l takaan (lii) Höyryaura — ei ole syrjäyttänyt vielä ai noatakaan Kleinbetrieb |rohkeasti sanottul| T i e f k u l t a r *... ei ainoastaan silloin, kun on höyryaura | surkea veruke! | — Dampfpflug kein Universalpflug * I uutta! I "Dampfpflugphantasie” *** K. Kautskylla (missä?? veijari). "Hand and Machine Labor” **** — Ko ne tulee halvemmaksi. Ptentalouskin pystyy käyttämään sähköä (Verukkeita!) Sähköaura ei aiheuta mitään "vallanku mousta” (Sukkeluuksien luonne: petit bgte *****) Viittaus Fischeriin (ettei koneesta ole pel koa pienyrittäjälle)... ’Tm kleinbäuerlichen Betrieb ist die Kuh das i d e a l e , d. h. rationellst verwend bare und billigste Zugtier” ****** (NB NB) tietty lihastoiminta raittiissa ilmassa on hyödyllistä.... ....parasta ruokintaa [Manilovilaisuutta *******[] billig ja taasen:
* — s y v ä k y n t ö . Tolm. ** — Höyryaura ei ole universaalinen aura. Tolm. *** — "F antastisia käsityksiä höyryaurasta.” Tolm. **** - "K äsi- ja konetyö". Ks. tätä osaa, ss. 278—289. Tolm. ***** — m atalaa tylsäjärkisyyttä. Toim. ****** — "P ienessä talonpoikaistaloudessa lehmä on i h a n t e e l l i n e n , t.s. Järkiperäisimmin käytetty ja halvin työjuhta.” Toim. ******* — Saanut alkunsa N. V. Gogolin "Kuolleet sielut” teoksen erään satii risen henkilöhahmon, tilanherra Maniiovin, turhanpäiväisen haihattelijan, senti mentaalisen äitelän tyhjäntoim ittajan ja suunsoittajan, nimestä. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
239 246 250—253
257—258
265
A a h a g e n (mainitsematta m a t a l a m m a s t a kynnöstä!) Drillmaschine "durchaus zugänglich” * [Pienten lukujen kasvu!] (Veijareita). ...Mähmaschinen... einführbar... ** Johtopäätökset koneista. Joukko v e i j a r i n t e m p p u j a . S u u rta lo u s eim aschinellerl Edullisuus vähäistä (yksi Fischerin esittämä esimerkki, mutta muista on vaiti!!) Ei lisää tuotteiden määrää. {Valhetta: contra Bensing] ...Die arbeiterersetzende Wirkung der land wirtschaftlichen Maschinen v ö l l i g par a l i s i e r t wird... voimaperäistämisen yhteydessä entsteht viel mehr neue Handarbeit, als alte durch Maschinen ersetzt***. Koomikko:y ü ei ole ajatellut
262 265 267 271 281
284—285
...maataloustyöläisten freisetzung **** ai noastaan (??) siirryttäessä laajaperäisiin. Koron aleneminen Englannissa = Entwer tung des nationalen Bodens *****. Maatalouskoneet eivät johda t y ö n a u tomatisointiin? | Yksinkertainen elonleikkuukone?| Maatalouskone g a n z u n s c h u l d i g****** nais- ja lapsityövoiman käyttöön (?) Vastoin "konehullujen” väitettä harte mechanische Arbeit nicht vermindert ******* Taantumuksellinen. Minkä vuoksi? Orjat huokeita____________________________ lasten työ: kaikkein s u o t u i s i n edel lytys pienessä talonpoikaistaloudessa. ( Tomppeli)
* — Rivikylvökoneen "käyttö on täysin mahdollista". Toim. ** — Elonleikkuukoneita... voidaan ottaa käyttöön... Toim. *** — Seikka, mikä p a r a l y s o l t ä y d e l l i s e s t i maatalouskoneen vaikutuksen ihmistyön korvaamisessa... voimaperäistämisen yhteydessä ilm aan tuu uutta käsityötä paljon enemmän kuin se, minkä maatalouskoneet ovat kor vanneet. Toim. **** — vapautum ista, supistum ista. Toim. ***** — kansallisen maan arvon alentuminen. Toim. ****** — a i v a n s y y t ö n . Toim. ******* — raskas mekaaninen työ el ole vähentynyt. Toim.
266
| 282 I 288
292
301
299 323
325 327
V.
].
L E N I N
Jää fyysillinen työ оррог(eikä mielihyvä) tunistin — "monien miljoonien täytyy tulevairyhtyä harjoittamaan ammatiksuusseen mekaanista työtä” ihanne! Arbeitsschutz ja Kinderschutz* — suurta louden laskuun... "Korkean työpalkan antama säästö” — — on unohtanut!!! Vrt. Bulgakov______ Koneen aikaansaamasta työpäivän pidentymisestä в. c. *** nirgends | rohkeasti sa nottu! ... työväenliike Itä-Preussissa.... maaseudun "ränsistyneisyys”... Työläisten asema Itä-Preussissa. Ei pientalous, vaan suurtalous pysyy pystyssä vain sen vuoksi, että työnte kijä on puutteessa.... Maataloustyöläinen ei jaksa käsittää, k u i n k a s u u r t u o t a n t o on e d u l l i s e m p a a k u i n p i e n t u o t a n t o. Sie! P ro d u k tiv g e n o sse n sc h a ft auf dem Lan^0^ Ihanne? O n s e k o i t t a n u t tavarata Konfuloudessa tavattavien assosiaa sionstioiden kanssa. Vrt. 328: vaati rat» **** sivat viljatulleja.
328 342—343
Kohottava pientalonpoikaiston joukkoon!! ("Ortodoksi marxilainen ristii silmänsä") "Voimaperäinen (tiefe... S. 344) mekaani nen maanmuokkaus” (lämmön säilyttämi Kleinbetrieb??? seksi)
* — Työsuojelu ja lasten suojelu. Toim. ** — Ei ole saatu selville, mitä merkitsevät käsikirjoituksessa olevat k ir jaimilla: B. c. alkavat sanat. Kohdassa, josta Lenin puhuu. David kirjoittaa. "Työpäivän pidentymisestä maatalouskoneiden käytön seurauksena ei ole kuultu m issään" (nirgends). Toim. *** —T u o ta n to -o su u sk u n n a t m aaseudulla? Toim. **** — Sotkija! Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
352 352—355 357 360 362
389
267
Tiefkultur... * ei aina, täytyy menetellä ”järkevästi” Mitä suurempi talous, sitä työläämpää on järkiperäinen valvonta, mutta pientalonpo jalla — Herz und. HirnU **_________ Maanparannustyöt. | Kleinbetrieb??? | Pienyrittäjä e b e n s o osallistuu maanparannustöihin [Suoranaista valhetta! | . Maanparannustyöt in keiner Weise auf Großbesitz beschränkt ***... numerotiedot ilman °j0 ryhmän osalta'! "...Woraus ohne weiteres erhellt...” **** Keinotekoiset lannoitteet. P i e n y r ittä jä ll ä > k ä y tä n n ö llis iä tie to ja
415—417 417
420 424 427 428 429
ha ha! ---------- huolehtivaisempi ______ "...nichts im Wege...” ***** Mitä pienempi on talous, sitä helpompi/ on saada aikaan sopusuhtaisuus (lannoi-J ? tuksessa) ja kohottaa hedelmällisyyttä...\ Palstatilojen maanviljelyksen ja teolli suustyön yhdistäminen — ”s o p u s u h t a i s t a e l ä m ä ä ’’.... erilaisia töitä etc. ("narodnikit”) Kaupungin ja maaseudun välisen vasta kohtaisuuden hävittäminen... "nur” vuosi satoja (Merci!) P i e n y r i t t ä j ä l l ä > k a r j a a pro ha— e r g o D ü n g e r ... ****** \ yksinkertaista! \ ..."sicherer Besitz”: ******* David ylistä nyt... "Interesse”... ____ "Idealist oder Esel” ******** | kuvaavaa... hm! [ "Täuschung” *********, että vuokraus syr jäyttää omakohtaisen tuotannon.
* — Syväkyntö. Toim. ** — sydän ja aivot. Toim. ***— eivät millään muotoa rajoita suurm aanom istusta. Toini. **** — "Josta jo ilman m uuta näkee” . Toim. ***** — ” mikään ei ole tiellä” , "m ikään ei estä” . Toim. ****** — ha kohti — s i i s la n n o ite tta . Toim. ******* — "vakaa om istus” . Toim. ******** — "Idealisti tai aasi” . Toim. ********* — "H arhaluulo” . Toim.
V.
268
I.
LENIN
Kapitel VIII. 439 440—441 455 456 459 463 465 466
Yhä moninaisempien kasvien viljelykseenotto Euroopassa erikoisesti 19. vuosisata— Kleinbetrieb? Jalostettujen lajikkeiden valinta ja vil jely. ------------- Kleinbetrieb? Viljan puhdistus. ”Die modernen Trieure etc.” * .. .. Kleinbetrieb? •• .. Huolellinen työnteko pit kinä talvi-iltoina!!! "Kleinbetrieb entschie den im Vorteil” ** Fruchtwechsel — eines der wirksamsten Mittel der Unkrautbekämpfung.... *** Kleinbetrieb? ...interessierte Auge...****---------Taistelu tuhohyönteisiä ja -eläimiä vas ta a n — kasvien hoito etc. ”Den Vorsprung, den der kleine Selbst wirtschafter bei all diesen Arbeiten (hyön teisten hävittäminen, kasvien suojelu etc.) von Haus aus hat, kann der Große nicht einholen. (Kursivointi Davidin.) Freilich sieht es in zahllosen Kleinbetrieben, dank der Unwissenheit ihrer Besitzer, heute noch schlimmer aus als auf den Aeckern der Großlandwirte. Allein die Unwissen heit ist kein spezifischer, und vor allem kein organischer (kursivointi Davidin) Fehler des Kleinbetriebs.” ***** Siinä Davidin perusajatus!
* __ "Nykyaikaiset puhdistuskoneet j.n.e.” . Toim. ** — "Pientuotannon ratkaiseva yliote (etevämmyys)” . Toim. *** — Vuorovilfelys — tehokkaimpia rikkaruohonvastaisia talstelukelnoja Toim. **** _ asiasta kiinnostunut silmä. Toim. ***** — " Suuryrittäjällä ei voi olla sitä etuisuutta, Joka itsenäisesti maata viljelevällä pienyrittäjällä on asemansa vuoksi kaikissa näissä töissä (hyönteis ten hävittäminen, kahvien suojelu j.n.e.) (kursivointi Davidin). Tosin nykyään monet pienyritykset omistajiensa tietämättömyyden vuoksi ovat vieläkin su r keampi nähtävyys kuin suuryritykset. Tietämättömyys ei kuitenkaan ole millään muotoa pientalouden erityinen, elimellinen (kursivointi Davidin) pahe." Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
479 480 481 486 490
269
Züchtung*. Vrt. Rinder** painoa. Keskipainon lisääntyminen — K l e i n b e t r i e b i s s a?? ”An der Spitze des Zuchtvereinswesens marschieren die klein- und mittelbäuer lichen Gebiete” *** ( Ivain ne! ) Pientaloudet kasvattavat karjaa, mutta suurtaloudet "verwerten” **** |vrt. V. V .|100 Tiere... mit reiner und ausreichender Streu zu v erseh en .------------------------ Kleinbesfe sje sfs
494—495
S t u m p f e : talonpojat ovat parhaita Züch^ ^ ♦ i|f J(!
504
509
511
512 (ja 518)
Za 1850—1880 (S. 503) Sak san eteläosassa katosivat olkikatot, rakennettiin pa NB rempia talleja y.m. y.m. (vrt. S.36) Reparaturarbeit... ******* Talonpoika ei maksa... korjaa Tietenkin! itse... Es erspart dem Bauern manchen Taler ********. Ei pidä paikkaansa, että mielenkiin "Hausindustrie”... "normale toista! Ergänzung” (Marx) "in Contra najedem Falle unzutref rodnikit! fend” ********* "Die untere (!) (entä millainen on ’ylin’ ???) Grenze der Arealgröße für den landwirtschaftlichen Kleinbetrieb liegt da, wo die Bodenfläche noch gerade ausreicht, der selbstwirtschaftenden Bauernfamilie!! v o l l elf Beschäftigung und normalen
* — Karjan kasvatus. Toim. ** — nautojen. Toim. *** — "K arjanhoitojärjestöjen kärjessä ovat pienen ja keskisuuren talonpoikaistalouden a lu e e t." Toim. **** — "realisoivat” , "käyttävät” . Toim. ***** — V arustaa eläimet... puhtailla oljilla ja riittävässä m äärässä.--------------------- Pientuotanto? Toim. ****** _ karjanhoitajia. Toim. ******* — Korjaustyöt. Toim. ******** _ Se säästää talonpojalle montakin taaleria. Toim. ********* — "kotiteollisuus"... "norm aali lis ä " (Marx) "joka tapauksessa vää rin ". Toim.
2 70
513
518
528
528—529
V.
I.
L E N TN
Lebensunterhalt zu gewähren” *. | volle! ani harvoin | Millään muotoa ei saa verquicken Zwerg besitztümern kanssa,— unterhalb dieser Grenze....nur Verwirrung in die Frage (!!) ** Es ist eine Binsenweisheit, daß Leute, die nicht Land genug haben, ... einer anderen Beschäftigung bedürfen... *** Herabsinken des Minimalareals...**** voimaperäistämisen vaikutuksesta. Hecht 513— 516, e r i k o i n e n h u o m a u t u s 5 1 6 Schönfärber ] ***** Maaseudun kotiteollisuuden harjoittajat kuuluvat t e o l l i s u u styöläisten armei jaan ”Der bäuerliche Selbstwirtschafter aber gehört einer anderen Wirtschaftskategor/e” ****** (oikein!! Mutta mihin katego riaan, David hyvä?) Kautskyn "völlig haltlose Behaup- \ tung” *******, että sokeriteollisuus! Veion klassillinen esimerkki maatalou- [ Jari! dellisesta Großindustrie ) ja prosentuaalisesti... kokonaismäärästä "Das bedarf keines weiteren Kommen tars” ******** — nimenomaan! "...Was der Großbetrieb allenfalls an besse| I rer oder billigerer Kraft- und Werkzeugma| jschinerie voraus hat, das bringt der kleine
* — " A lim pana (!) (entä millainen on ’ylin’???) rajana pienmaanomistuksessa on sellainen paista, joka antaa r i i t t ä v ä s t i ! / työtä ja norm aa lin elatuksen vain kaikille itsenäisen talonpoikaisperheen jäsenille!!” . Toim. * * — sekoittaa kääpiöpalstojen kanssa, jotka ovat tämän rajan alapuo lella... vain kysymyksen sotkemista (II). Toim. ***— Se on kulunut totuus, että ihmiset, joilla ei ole kyUiksi maata, ...kaipaavat muuta puuhaa. Toim. **** — Minimaalisten palstojen supistuminen. Toim. ***** — Optimisti. Toim. ****** __ ••M aanviljelystä harjoittava itsenäinen talonpoika kuuluu toiseen taloudelliseen kategoriaan. Toim. ******* — "aivan perusteeton väite". Toim. ******** — "Täm ä ei kalpaa laajempia selityksiä." Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
529 531 532
533—534
539
540 541—542 550—551
271
Selbstwirtschafter durch die sorgfältigere Pflegearbeit wieder reichlich herein.” (("Kern”)) * Ei (talonpojan) Hörigkeit** (sokeriteh taasta), vaan "Organisation” — ! Teknillisiä tehtaita koskevat numerotiedot: hän, hölmö, on jäljentänyt ne niitä käsittä mättä. "...Die weitaus größte Zahl der Neben betriebe mit landwirtschaftlichen Kleinbetrieben verbunden sind” *** | Suo ranaista väärentämistä! | Ei mitään Industrialisierung,— das Ge genteil (!!), Kautskylla ainoastaan „heili ger Hegel”, ”der olle dialektische Pro zess” ****. Osuustoiminta... umwälzende Kraft, ein neues g enossenschaftliches W irt sc h a ftsp rin zip — Produzentengenossen schalt ***** Milchverarbeitung am energisch ste n ******— Tanska... "gesunde” Arbeits-Teilung.... (54 6 vrt. trusts) ******* 1898 Tanskassa 179 740 Viehställe ******** 3 0 ja > Kühe 7 544 = 4% 10—29 .. 49 371 = 27.82 < 10 » 122 589 = 68.97, joista 1—3 Stück 70 218 = 39.85% (???) 179 504 100.79 (??)
* — "Kaikki ne etuisuudet, joita suurtuotannolle suo parempi tai huo keampi energia ja kalusto, korvaa itsenäisessä pientaloudessa runsain mitoin huolellisempi työnteko." (("Y din” )). Toim. ** — riippuvaisuus. Toim. *** _ " s u u rin osa m aataloustuotteiden jalostuslaitoksista on yhteydessä pieniin m aatalousyrityksiin." Toim. **** — Ei m itään teollistamista,— päinvastoin (!!)— Kautskylla ainoas taan "pyhä Hegel” , "otollinen dialektinen prosessi” . Toim. ***** — mullistava voima, uusi o su u sto im in n a llin en ta lousperlaate— tuotanto-osuuskunnat. Toim. ****** — Maidon jalostus tehokkainta. Toim. ******* — "te rv e " työnjako... (J 4 6 vrt. trustit). Toim. ******** — navettaa. Toim.
V.
272
I.
L E N I N
Ergo: tuh.
za (30 j a » X 30 = 225 (10—29) X 11 = 536 4 9 .4 ( 4— 9) X 5 = 250 5 2 .4 ( 1— 3) X l.s = 100 7 0 .2 1111 t. 1797 tuh. Näistä 1111 000 Milchkühen — 900 000 an genossenschaftlichen Molkerein kirjoil la *, t.s. 33° lo:l la n o i n 7 5°loH! 7 .5
555
S e lla is ta iv a ilu a , e ttä m a id o n m y y n ti h u o n o n ta a r a v in to a —to m p p e li!
556
В a n g i n huomautus: talonpoika syö pa remmin kuin työläinen. Pienyrittäjä kamppailee > pulaa vas taan: ”die Kleinen können sich leichter aufs äusserste einschränken” ** Meijeriosuuskunnat "eivät ole läheskään sosialistinen ilmiö”, mutta "noch weniger" "rein kapitalistische” ***. ("Trustit”) — vilja-, maito- etc. alalla. David vertaa niitä Gewerkschaften kanssa!! ("nichts einzuwenden”)**** Ranska — hochentwickelten ***** osuus kunnat. Tanskan talonpoika 4- Englannin työläinen (välitön menekki) ( (mikä tomppeli! Beide Teile der Genossenschaftswelt, Bauer und Arbeiter ******, syrjäyttä vät kapitalistischen Unterneh^4*«f* ^ Englannin kulutusyhtymät ovat luopuneet talonpoikaiston kollektivisoinnista maan viljelyksessä
560 561 569 573 576 581
586
* — Näistä 1 Ш 000 lypsylehmästä — noin 900 000 meijerlosuuskuntien kirjoilla. Toitn. ** — ”pienet voivat vähentää äärimmilleen menojaan*. Toim. *** — Mvie!ä vähemmässä m äärässä” "puhtaasti kapitalistisia” . Tolm. ****— ammattiyhdistysten kanssa (” sitä vastaan ei voi väittää” ). Toim. ***** — pitkälle kehittyneet. Toim. ****** — O suuskuntajärjestöjen kumpikin osa» talonpoika ja työläinen. Toim. ******* — kapitalistiset yrittäjät. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
588
K IR JA L L IS U U D E N
A R V O S T E L E V A A E R IT T E L Y Ä
273
"optimistisia teoreetikkoja” vastaan!! (per sönliche Interesse etc.!) Luotto-osuuskunnat —koronkiskurin surma (contra m a r x i l a i s u u s ! ! ) Osuustoiminta-aatteen "rakentava voima” — on vienyt ad absur dum * sen marxilaisen opin, että talonpojan "tuhoutuminen on eh dotonta”. Kulutusosuuskuntien kauttaaltainen perus taminen pelastaa talonpojan kapitalisti silla välittäjiltä. Davidin virheen olemuksena on se, että hän sekoittaa keskenään välittäjiltä, kauppiailta pelastumisen ja p ä ä o m a l t a pelastumisen. ”Interessenvereinigung der Landbebauer und der Industriearbeiter” ** (kursivointi Davidin). — Talonpoikain liitot ja työläisten kulutusyhtymät — Zelle des Organisations system s*** ((tietenkin = ä la trusts)) Vähenevän hedelmällisyyden "laki”— siinä saavuttaa huippunsa m e k a a n i s e n j a orgaanisen tuotannon välinen e r o a v u u s ! ! von allergrößter Bedeu tung **** Turgot (vrt. "die Kunst nicht weiteres zu tun kann”) ***** (1) vasta tietyn intensiivisyysasteen jäl keen pienenee Ertrag (pro Aufwand) ****** (2) laki ei sano mitään siirtymisestä yh destä tieteellis-teknillisestä vaiheesta toi seen. (Ainoastaan yhdessä vaiheessa.) J. St. Mill — ”im Grunde richtig... *******”
592
598
(
601 604 611
614 615
617
* — järjettömyyksiin. Toim. ** — rnaanuiljeliiäin ja teollisuustyötäisten etujen yhdistym inen". Toim. *** — organisaatiojärjestelmän solu. Toim. *»«* _ mitä suurimerkityksellisin. Toim. ***** — Turgot (vrt. "taito el voi tehdä mitään sen enempää” ). Toim. »»•***_ tulo (kustannuksiin verrattuna). Toim. *.•««*» _ "pohjimm altaan oikeassa” . Toim. 18 40. osa
274
619 620 621 626 635 637 643 644
644
644
V.
I.
L E N I N
Marx mißachtet die dem Bodenertrags gesetz zu Grunde liegende große Wahr heit... * ------Hänen ekskurssinsa taloushistoriaan on vilppiä Marx puhuu ristiin Pääomassa, lii, 2, 277— ( tuo David on aasi | ...Rente... aus dem Boden **...!!! ...Arbeitsteilung... in der Landwirtschaft... keine Rolle spielt ***_________________ | rohkeasti sanottu! näyte vääristelystä! | ...beliebige Verzehnfachung (der Arbeit) unangängig ****... Saksassa (erinäisissä suurtalouksissa) satoisuus kaksinkertaistunut 100 vuodessa (Ranska 10.2—15.8 Hektoliter) Tuottoisuus ei ole kaksinkertaistunut ("sicherlich nicht’’) ***** (kulunkien, lan noitteiden etc. lisääntyminen) Produktivitätssteigerung ****** — työn tuottavuus, hra David? luultavasti > kuin kaksi kertaa! Mitä tekemistä siinä on me nojen lisääntymisellä C:n osalta?? On siinäkin taloustieteilijä! naturale Aufwand an l e b e n d e r Arbeit gestiegen.... unterliegt keinem Zweifel ******* | rohkeasti sanottuj (viittaus: Produktionskosten!!! ******** — ha ha! | Tuottoisuus on lisääntynyt, mutta beschei dener ********* kuin teollisuudessa.
* — Marx suhtautui halveksivasti maan hedelmällisyyden lain perus tana olevaan suureen totuuteen. Toim. ** — Korko... m aasta...11) Toim. *** — Työnjako... maataloudessa... ei näyttele mitään osaa. Toim. **** „ ehdonvaltaista (työn) kymmenkertaistamista ei ole tapahtunut. Toim. ***** — ("varm asti ei*'). Toim. ****** — Tuottavuuden kasvu. Toim. ******* — l i h a styön luonnollinen kulutus on lisääntynyt... se on aivan epäilemätöntä. Toim. ******** — tuotantokustannukset. Toim. »*«•***** „vaatim attom am m in. Toim.
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
645
654
655 656
659 660 667 670 674 683 687 699 700
275
1) luonnon konservatiivisuus 2) työn määrää supistavien keksintöjen soveltamisen rajoittaminen. "Voimaperäistymisen lisääntyessä konetyö jää prosen tuaalisesti (!) jälkeen käsityöstä” |iL?j "Koneistaminen ja tuotemäärän lisäänty minen ovat täysin vastakkaisia orgaani sessa tuotannossa” (!!) ”je höher die Intensität, desto weniger Maschinenarbeit” *. M. H e c h t — "typisch” ** (hänen esittä mänsä tiedot) (!) Bang "Neue Zeitissa”: tulojen suurene minen talouden pienetessä ( A u f s t e ig e n * * * itsenäisten talouksien katego riassa). (Fischer:) suuryrittäjä maksaa työläisille palkkion hyvästä työstä. "Das spart der kleinere Besitzer.” **** Maataloudessa palkkatyö vähenee, itse kohtainen työ lisä ä n ty y. "Vähenevän hedelmällisyyden laki” — joh taa Arealenveiterungiin ***** — kautta maailman (valtamerentakainen kilpailu) Karjan painon lisäys. Pientalouksilla karjaa enemmän. Sosialidemokratia on talonpoikaistalouden kaikinpuolisen Hebungin ****** etc. kan nalla. Marxilaisuus trifft nicht zu ******* (maa talouteen). Suurtalouksien muuttuminen pientalonpoikaisiksi. Maaseudun työläisten maataloudellisia osuuskuntia vastaan (vrt. tuotantoyhtymiin!!)
• — ” mitä voimaperäisempää, sitä vähemmän konetyötä” . Toim. ** — "tyypillisiä” . Tolm. *** — k a s o u. Toim. ****__ "Pienom istaja säästää siinä.” Toim. ***** — kylvöalan laajenemiseen. Toim. ****** _ kohottamisen. Toim. «,**#>*** — ei sovellu. Toim.
V.
276
I.
L E .V I N1
701
Produzentengen o s se n s c haf t e n — ta lo u d e n h o id o n in d iv id u a a lis e n j a a s s o s ia a tio p e r ia a tte e n v ä lin e n kom prom issi.
701
Pientalonpojalla työ on "aatteelliselta sisällöltään” paljon korkeampaa tasoa... Obereigentumsrecht der Gesamtheit und Nutznießungsrecht des einzelnen* yhdis tyminen... Pientalonpoikien ja maaseudun työläisten yhdistyminen...
701 703
Kirjoitettu tnaalis- — huhtikuussa 1903 Julkaistu ensi kerran v. 1932 XIX Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — koko yhteiskunnan ylimmän omistusoikeuden ja yksilön käyttöoikeuk sien. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
277
В
D a v i d i t ta: S. 109: "Pienyrittäjä rakentaa halvemmalla kuin suuryrittäjä.” Tekee työtä itse. "Tämä etuisuus” (sie!) koskee rakennusten kunnossapitoakin. S. 115 (Auhagenilta): pienyrittäjä ei ole ostanut kärryjä 22 vuoteen (suuryrittäjä kuluttaa loppuun 10—12 vuodessa ja myy sepälle)... S. 152: "Im allgemeinen prosperiert (!) in der Gärtnerei wie in der Landwirtschaft, der Kleinbetrieb.” * NB Vrt. tilastoja 221: "Im kleinbäuerlichen Betrieb ist die Kuh das ideale das heißt rationellst verwendbare und billigste Zugtier.” ** (!!) S. 528—529—532. Veijarintemppuja ä la Bulgakov, että pientalous on useammin yhteydessä juurikas sokeri- ja perunanjalostusteollisuuteen. 550—551. Tanska ((ja kansilehti)) 424: Pientaloudessa karjaa pro ha kaksi kertaa enem män kuin suurtaloudessa. (Vrt. D rechsler101). Kirjoitettu rnaaiis— huhtikuussa 1903 Julkaistu ensi kerran o . I93S XXXI Lenin-kokoelmassa
Julkaistaan käsikirjoituksen mukaan
* — "Yleensä puutarhaviljelyksessä niin kuin maataloudessakin kukoistaa (|) pientuotanto.” Toini. ** _ "P ienessä talonpoikaistaloudessa lehmä on ihanteellinen, toisin sanoen järkiperäisimm in käytetty Ja halvin työjuhta." (!!) Toim.
278
MUISTIINPANOJA KIRJASTA ”HAND AND MACHINE LABOR” "Hand and Machine Labor” (Thirteenth annual report of the commissioner of labor. 1898. Voi. 1 and II. Wash. 1899) 102 [hyvin mielenkiintoinen, erikoislaatuinen ja tavattoman arvokas teos käsi- ja konetuotantoa koskevasta kysymyk sestä. Vertaillaan tuotantoaloittain article produced or work accomplished ("unit” — yhteensä 672 units), työajan määrää, operaatioiden määrää ja erilaisten työntekijäin määrää käsi- ja konetyön osalta sekä niin ikään labor cost = työpalkan arvoa tuoteyksikköä kohti. Samat tiedot on esitetty tuotantoaloittain jokaista eri operaatiota kohti. Valitettavasti tiedot ovat äärettömän seikkaperäisiä eikä ole yritetty tehdä yhteenvetoa, resp. esittää vaikkapa likipitäisiä yleisiä numerotietoja. Vrt. p. 93: yleinen johtopäätös agriculturesta: "The aggregates presented by these 27 units necessarily vary very much with the crop produced, and the gains made by the supplanting of primitive methods by modern ones are quite different in different instances. With the exception noted in unit 22 there is a gain in each case, and in some instances, as in units 3 and 26, it is very large, though of course not comparable with those found in the manufacturing industries. An average deduced from the 27 units her'e reported shows that one man with the improved machinery in use to-day can cultivate and harvest nearly twice as large a crop as was possible under the primitive method.”
279
MUISTIINPANOJA KIRJASTA "KÄSI- JA KONETYÖ” "Käsi- ja konetyö” (Työasiainvaliokunnan 13. vuosiselostus. 1898. I ja II osa. Washington 1899)
[hyvin mielenkiintoinen, erikoislaatuinen ja tavattoman arvokas teos käsi- ja konetuotantoa koskevasta kysymyk sestä. Vertaillaan tuotantoaloittain valmistettuja tuotteita tai suoritettua työtä (”unit’’ — yhteensä 672 units), työajan määrää, operaatioiden määrää ja erilaisten työntekijäin määrää käsi- ja konetyön osalta sekä niin ikään labor cost = työpalkan arvoa tuoteyksikköä kohti. Samat tiedot on esitetty tuotantoaloittain jokaista eri operaatiota kohti. Valitettavasti tiedot ovat äärettömän seikkaperäisiä eikä ole yritetty tehdä yhteenvetoa, resp. esittää vaikkapa likipitäisiä yleisiä numerotietoja. Vrt. s. 93: yleinen johtopäätös maanviljelyksestä: "Kaikista näiden 27 units esittämistä viljelyskasveista saatiin mitä erilaisimpia satoja, ja tulo, joka on saatu muokattaessa maata alkeellisin menetelmin, eroaa erittäin suuresti siitä, joka on saatu nykyaikaisin menetelmin muo kattaessa. 22. unitia lukuun ottamatta kaikkialla on saatu tulo, joka erinäisissä tapauksissa, kuten esim. 3. ja 26. units, on hyvinkin korkea, joskaan sitä ei tietenkään voida verrata jalostusteollisuuden tuottamiin tuloihin. 27 units perusteella tehty laskelma osoitti, että parannet tuja työkaluja käytettäessä yksi mies voi nykyään kylvää ja korjata keskimäärin kaksi kertaa suuremman sadon kuin mikä oli mahdollista alkeellisia maanmuokkausmenetelmiä käytettäessä.”
2 80
V.
I.
L E N I N
(Nämä 27 units ovat omenapuu-, vehnä-, puuvilla-, ohra-, marja-, tupakka-, peruna- y.m. viljelmiä. Jokainen unit on jaettu 1. osassa operaatioittain.) Konetuotannossa operaatioita on yleensä paljon enemmän (työnjako! esim. boots and shoes: 45—102 operaatiota käsituotannossa ja 84—173 konetuotannossa), mutta maan viljelyksessä tapaa olla päinvastoinkin (useimmiten taitaa ollakin päinvastoin). Syy: konetuotannossa on yhdistetty useita operaatioita. Esim. unit 27, wheat, 20 bushels (1 acre). Hand method 8 operations machine .. 5 / voimanlähteinä \ käsityö: \ Ox and Hand / Ia — breaking ground Ib — sowing seed Ie — pulverizing topsoil and co vering seed konetyö: I — breaking ground, sowing and covering seed, and pulverizing top soil (gangplow, seeder, and harrow — NB voimanlähde: steam). 1597 pp. kummassa Ks. esimerkkejä erilliseltä liuskalta.* kin osassa Eri operaatioita valaisevat tiedot kuvaavat mainiosti t y ö n j a k o a . On sääli, ettei ole yritetty tehdä yhteen vetoja useampien ”units” osalta. Edelleen pitäisi tehdä yhteenveto operaatioiden määrästä (ja operaatioista prosentuaalisesti) ja motive power käsiä lukuun ottamatta. Ei ole yhteenvetoja työläisten keski-iästä (eikä sukupuo lesta) käsi- ja konetyön alalla Ei ole yhteenvetoja työpalkasta käsi- ja konetyön alalla. Kaikki ne voitaisiin (ja pitäisi) laskea units määrän ja operations määrän mukaan. Muuten ne jäävät pelkiksi esi merkeiksi, illustraatioiksi. * Ks. tätä osaa, ss. 284—289. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
281
(Nämä 27 units ovat omenapuu-, vehnä-, puuvilla-, ohra-, marja-, tupakka-, peruna- y.m. viljelmiä. Jokainen unit on jaettu 1. osassa operaatioittain.) Konetuotannossa operaatioita on yleensä paljon enemmän (työnjako! esim. saappaat ja kengät: 45—102 operaatiota käsituotannossa ja 84—173 konetuotannossa), mutta maanviljelyksessä tapaa olla päinvastoinkin (useimmiten taitaa ollakin päinvastoin). Syy: konetuotannossa on yhdistetty useita operaatioita. Esim. 27. unit, vehnä, 20 bushelia (1 eekkeri). Käsityömenetelmää käytettäessä 8 operaatiota konetyömenetelmää .. 5 voimanlähteinä käsityö: vetohärät ia kädet Ia — maan kyntö Ib — kylvö Ie — äestys konetyö: I — maan kyntö, kylvö, äestys (aura, kylvökone ja äes — voiman lähde: höyry). ss. 1597 kummassa kin osassa Eri operaatioita valaisevat tiedot kuvaavat mainiosti t y ö n j a k o a . On sääli, ettei ole yritetty tehdä yhteen vetoja useampien ”units” osalta. Edelleen pitäisi tehdä yhteenveto operaatioiden mää rästä (ja operaatioista prosentuaalisesti) ja käyttövoimasta käsiä lukuun ottamatta. Ei ole yhteenvetoja työläisten keski-iästä (eikä sukupuo lesta) käsi- ja konetyön alalla Ei ole yhteenvetoja työpalkasta käsi- ja konetyön alalla. Kaikki ne voitaisiin (ja pitäisi) laskea units määrän ja operaatioiden määrän mukaan. Muuten ne jäävät pel kiksi esimerkeiksi, illustraatioiksi. Ks. esimerkkejä erilliseltä liuskalta.
282
V.
I.
LENIN
Tekstissä (I osa) on yksinomaan selittäviä huomautuksia joka unitin osalta erikseen, niin ettei ole mitään yleis tyksiä. (Kun on kysymyksessä yksityiskohtainen tutustuminen työnjakoon e r i tuotantoaloilla, koneiden merkitys eri operaatioissa, työläisten ammattialojen merkitys ja näiden ammattialojen englanninkieliset nimitykset — teos on var sin arvokas. Mutta se on kauttaaltaan muokkaamatonta aineistoa, Nachsehlagebuch eikä muuta.) On erittäin tärkeää panna merkille, että eri tuotanto järjestelmien tekniikan kehitystason aivan tarkkaa vertaa mista varten kaivataan ehdottomasti nimenomaan j a o t t e l u a o p e r a a t i o i t t a i n . Tämä menetelmä on ainoa tieteellinen. Miten paljon se antaisikaan maanviljelykseen sovellettuna! Sama Report kuin on edellisellä sivulla,— VI ja VII osa on omistettu Cost of production. Kahdessa hyvin laajassa osassa esitetään jokaisen sadan tutkitun tuotantolaitoksen osalta mitä yksityiskohtaisimmat numerotiedot tuotanto kustannuksista, materiaaleista, työpalkasta etc., edelleen cost of living ja budjetit, työn tuottavuuden taso j.n.e. Valitettavasti kaikki se on aivan muokkaamatonta ja sel laisena miltei hyödytöntä aineistoa (paitsi ehkä vain eri näisten tietojen lähteenä). Kummallista, etteivät näiden kirjojen laatijat ole yrittäneet lainkaan tehdä mitään yhteenvetoja eivätkä edes muutamia yleisiä johtopäätöksiä!
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
283
Tekstissä (I osa) yksinomaan selittäviä huomautuksia joka unitin osalta erikseen, niin ettei ole mitään yleis tyksiä. (Kun on kysymyksessä yksityiskohtainen tutustuminen työnjakoon e r i tuotantoaloilla, koneiden merkitys eri operaatioissa, työläisten ammattialojen merkitys ja näiden ammattialojen englanninkieliset nimitykset — teos on var sin arvokas. Mutta se on kauttaaltaan muokkaamatonta aineistoa, hakuteos eikä muuta.) On erittäin tärkeää panna merkille, että eri tuotantojär jestelmien tekniikan kehitystason aivan tarkkaa vertaa mista varten kaivataan ehdottomasti nimenomaan j a o t t e l u a o p e r a a t i o i t t a i n . Tämä menetelmä on ainoa tieteellinen. Miten paljon se antaisikaan maanviljelykseen sovellettuna! Sama selostus kuin on edellisellä sivulla,—VI ja VII osa on omistettu tuotantokustannuksille. Kahdessa hyvin laa jassa osassa esitetään jokaisen sadan tutkitun tuotanto laitoksen osalta mitä yksityiskohtaisimmat numerotiedot tuotantokustannuksista, materiaaleista, työpalkasta ynnä muusta, edelleen elinkustannukset ja budjetit, työn tuotta vuuden taso j.n.e. Valitettavasti kaikki se on aivan muok kaamatonta ja sellaisena miltei hyödytöntä aineistoa (paitsi ehkä vain erinäisten tietojen lähteenä). Kummal lista, etteivät näiden kirjojen laatijat ole yrittäneet lain kaan tehdä mitään yhteenvetoja eivätkä edes muutamia yleisiä johtopäätöksiä!
284
V.
I.
LENIN
Kirjasta "H a n d a n d Eräitä esimerkkejä ” Summary of [” Käsi- ja konetuotannon Unit number [Tuotantoalan numero]
Description [Laji]
Name [Nimitys] Hand [käsityö]
Quantity Machine [konetyö]
2
Apple trees Apple trees 32 months from grafts 10 000(1 acre) [Omenapuut] [omenapuut, 32 kuun Ikäisinä oksastetut] 14 Onions Onions Onions 250 (1 acre) [Sipuli] [Sipuli] [Sipuli] bush. 27
Wheat [Vehnä] Boots [Saappaat]
Wheat Wheat [Vehnä] [Vehnä] Men's cheap grade etc. [Miesten, halpalaatuiset j.n.e.]
20 (1 acre) (bush.) 100 pairs [100 paria]
91
Bread [Leipä]
1 — pound ioaves bread [1 — naula leipää]
1000
176
Wheels [Pyörät] Trousers [Housut]
Carriage wheels etc. [Kärryn- y.m. pyörät]
1 set (4) [1 laite]
Cottonade trousers etc. [Housut huonolaatuisesta pumpulikankaasta j.n.e.]
12 dozen pairs [12 tusinaa]
69
212
241
Cottonades [Huonolaatui nen pumpulikangas]
todennäköisesti kangaslaatu
500 yards [500 yardia]
Tämä on 1. osasta — General table, introduction and analvsis. 2. osassa on yksinomaan taulukoita joka operaation osalta kussakin unitissa. Esimerkkinä esitän 2. osan tau lukoiden otsikot: 1) Operation number; 2) work done (kun kin operaation kuvaus); 3) machine, implement or tool used (erikseen kussakin operaatiossa); 4) motive power (hand, foot, horse, ox; steam, electricity etc.); 5) persons necessary on one machine; 6) employees at work on the unit — number and sex (työläisten); — occupation (ammatti tai työosasto); — age (työläisten ikä); — time
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
A RVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
285
M a c h i n e L a b o r ’’ Production by hand and machine methods” : yhteenvetotiedoista” :] Y ear of P r o d u c tio n [T u o ta n to v u o d e t]
!© >> g£
:© e >> So «c «0o Sä
D ifferent
D ifferent work-
o p e r a tio n s
[T y ö aik a] m e n e m p lo y e d 1 (E rila is ia H a n d M a c h in e t y ö n te k ijö itä , [k ä s i[k o n e jo tk a te k e v ä t ty ö ] työ] ty ö tä ]
p e r fo r m e d
[ E rila is ia o p e r a a tio ita , jo tk a s u o rite ta a n ]
X iS v>
C es m
O— C JB o % ö «e o
« — В« яg n O ££. CJ
nC.В tfi
SÜ
18— °71
3 189s
17
2 0
37
125
1850
1895
9
1 0
28
675
18 » 1830
5 189g“
1859
1895
83
1897
1897
11
1860
1895
1870
1893
Time worked
ч "«Г tn S •n S -r7 c 4» ■co.ti» Ä я w 0« ec l i
£ 3S
x ä g s
x i.s E .
1240.*
870.2*
193.5
433.55
223.23
30.8
64.«
2.58
З.7
O.;
27
408.5
35.*
69
5
Ш .0
2
2 2 .3
14
4
1 0
2
113
1436.40
16
1
1 2
28
8 .5 1 5
5 .6
1 .5
13
30
2
27
37
4-23
9-3
O.7 176
1895
6
13
1
16
1440
148.30
72
1895
19
43
3
8 4 .,*
135-g
8
5 1 2 2
252
7534.,
154-5
24.*
6 .8
91
2 1 2
241
Tämä on 1. osasta — Yleinen taulukko, johdanto ja erit tely. 2. osassa on yksinomaan taulukoita joka operaation osalta kussakin unitissa. Esimerkkinä esitän 2. osan tau lukoiden otsikot: 1) operaatioita; 2) suoritettu työ (kunkin operaation kuvaus); 3) kone, laite tai muu työväline, jota käytetään (erikseen kussakin operaatiossa);4)käyttövoima (käsi-, jalka-, hevos-, härkä-, höyry-, sähkö- y.m. voima); 5) yhtä konetta kohti tarvittava ihmismäärä; 6) palkkatyö läisiä unitissa — lukumäärä ja sukupuoli (työläisten); — occupation (ammatti tai työosasto); — age (työläisten
V.
286
I.
LENIN
worked; — pay of labor (rate p e r------ ) — labor cost (rate kerrottuna time worked tai kappaleluvulla kappalepalkan ollessa kysymyksessä). Esimerkiksi № 2 41. Käsityötä: 3 Housewives vain nais puolisia (worked at odd hours), 5 0 - v u o t i a i t a ; ei mitään koneita. Konetuotanto. pääasiallisesti steam frames and machine. Työtä tehdään 11 tuntia päivässä. Ikä 10 vuodesta (sie!) 50:een. Sekä mies- että naispuolisia. Tahi № 27 (wheat). Käsityötä: hand, ox. 4 "laborer”, 21—30 vuoden ikäistä. Plow, sickles, flails, shovel. Konetuotanto: Gang plow, seeder, combined reaper and thrasher. Steam and horse. 10 employees (kaikki ammatti miehiä: engineer, fireman, water hauler, Separator man, header tender, sack sewers, sack fillers, teamsters). Yritetään poimia yhteenvedot 27 maanviljelysunitin osalta: E= 27 eekke riä erilaisia viljelmiä Vuodet
1829-1872 1893-1896
Erilaisia operaatioita:
Erilaisia työläisiä:
Käsi- 304 Kone- 292
366 1 439
Time worked tunt. min.
9.758 5.107
Kun määritellään erilaisten työläisten määrä ottamatta lukuun № 14 (onions), 28 käsin ja 675 koneella työtä tekevää, saamme: käsin työtä tekeviä 338 koneella työtä tekeviä 764 jos vähennetään vielä apple trees (№ 2), 37 käsin ja 125 koneella työtä tekevää, ja № 19 (strawberries), 32 käsin ja 156 ko neella työtä tekevää, saamme: käsin työtä tekeviä 269 koneella työtä tekeviä 583 kuitenkin runsaasti kaksi kertaa enemmän!
Labor cost * 1 037.5
597.8
PORVARILLISEN KIRJALLISUUDEN ARVOSTELEVAA ERITTELYÄ
287
ikä);— työaika;— työpalkka (normihinta ... kohti) työn arvo (normihinta kerrottuna työajalla tai kappaleluvulla kappalepalkan ollessa kysymyksessä). Esimerkiksi № 2 41. Käsityötä: 3 kotiemäntää vain naispuolisia (tekivät työtä muutamia tunteja), 5 0-v Uo t ia i t a; ei mitään koneita. Konetuotanto: pääasiallisesti höyrykäyttöisiä työstöy.m. koneita. Työtä tehdään 11 tuntia päivässä. Ikä 10 vuo desta (Sie!) 50:een. Sekä mies- että naispuolisia. Tahi №27 (vehnä). Käsityötä: käsin, vetohärät. 4 "seka työläistä”, 21—30 vuoden ikäistä. Aura, sirpit, varstat, lapiot. Konetuotanto: Monisiipinen aura, kylvökone, kombinoitu elonleikkuu- ja puimakone. Höyry- ja hevosvoima. 1 0 palkkatyöläistä (kaikki ammattimiehiä: teknikko, läm mittäjä, vedenajaja, puimakoneen käyttäjä, elonleikkuukoneen käyttäjä, säkkien ompelijat, säkkien täyttäjät, ajaja). Yritetään poimia yhteenvedot 27 maanvlljelysunitin osalta: E = 27 eekke riä erilaisia viljelmiä Vuodet
Erilaista operaatioita:
Erilaisia työläisiä:
1829—1872 1893—1896
Käsi- 304 Kone- 292
366 1 439
Työaika tunt. min.
Työn arvo $
9.758 5.107
1 037.5 597,g
Kun määritellään erilaisten työläisten määrä ottamatta lukuun № 14 (sipuli), 28 käsin ja 675 koneella työtä tekevää, saamme: käsin työtä tekeviä 338 koneella työtä tekeviä 764 jos vähennetään vielä omenapuut (№ 2), 37 käsin ja 125 koneella työtä tekevää, ja № 19 (mansikka), 32 käsin ja 156 koneella työtä tekevää, saamme: käsin työtä tekeviä 269 koneella työtä tekeviä 583 kuitenkin runsaasti kaksi kertaa enemmän!
288
V.
I.
LENIN
27 unitista vain 1 tapauksessa (№ 22, tobacco) työaika ja l[abor] cost on konetuotannossa suurempi (199 ja 353 tuntia; 5.9 ja 30.2$). Tekijä huomauttaa: ”Unit 22 is unique in that the total time at the later date was nearly twice that at the earlier, a fact for which no other explanation appears than that previously offered” (p. 93) — page 91: ”The methods used at the two periods differ so largely that no comparison can be made.” Kirjoitettu syksyllä 1904
Julkaistaan ensi kerran, käsikirjoituksen mukaan
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
289
27 unitista vain yhdessä tapauksessa (№ 22, tupakka) työaika ja työn arvo on konetuotannossa suurempi (199 ja 353 tuntia; 5.9 ja 30.2 $ ). Tekijä huomauttaa: ”22. unit on ainoa siinä suhteessa, että koko työaika viimeksi kuluneen vuoden ajalta oli miltei kahta kertaa suurempi kuin edelli senä vuonna, se on tosiseikka, joka voidaan selvittää vain samalla tavalla kuin aikaisemmin on tehty” (siv. 93) — siv. 91: "Näiden kahden kauden aikaiset työmenetelmät ovat niin erilaiset, että vertailu on mahdotonta.”
19 40.osa
290
L. HUSCHKEN (PIENVILJELYSTÄ KOSKEVIEN) TIETOJEN ERITTELYÄ 103
H u s c h k e (pienviljelyksestä) V e r f ü t t e i *t W e iz e n u [n d ] R oggen: *
%:a
m e n e e V e r f ü tte r n * *
k a u ra a
%
5 -si
69.,j
K le in b e tr ie b
77-7 9.IJ9
Mittelbetrieb 1
7 2 -3 9
68.3l 29.M Mittelbetrieb II
54 .01
75.,, 3-&5
Großbetrieb
(S. 165)
E = 574.,s : 8
G e rs te * * *
(S. 52)
35-0 20.5
(S. 75)
12.2J 13-9«
(S. 93)
52-59 4 6 52
82.72 (S. 112) 74-70
=
7 1 *84%
E=
11.81 24
o
8
216.62 : 8 = 27.08%
* — S yötetään vehnää ja ru ista . T o im . •* — rehuksi. Kum m ankin sarakkeen ylim m ät p ro sen ttilu v u t eri tyyppiä ole vien talouksien o sa lta koskevat vuosia 1887—1891 ja alim m at vuosia 1893—1897. T o im .
*** — ohraa. Toim.
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVO STELEV AA
E R IT T E L Y Ä
291
Siis tiedot karjan ruokinnasta: (respective* keskisumma 10-vuotiskaudella)
Kleinbetrieb Mittelbetrieb
I
Mittelbetrieb II GroI3betrieb
Groß vieh ** kpl
Getreide (dz)
11
47.5 4.» 131 4.5 203.;, 8-, 184 2-7
29 25 67 E = 132
d z* * *
565,5 4
Rehualaa (ha)
5.5 0-50 15.5 0,53 12.» 0.48
42.4 0-63
Futterm it tel **** m enot m arkoissa
90 8 1290 44 404 16 3 226 48
Kauraa ha
2 7.6 6.9 8.e
75., 0-57
alhaalla = keskimääräinen 1 Großviehia kohti***** Jotta voitaisiin laskea tarkalleen jokaisen talouden rehu ala, täytyisi muuntaa h e h t a a r e i k s i karjan ravinnoksi käytetty viljamäärä 4 eri lajin osalta (Weizen, Roggen, Gerste und Hafer ******), pitäisi (1) vähentää Gesamterntesta Aussaat *******; (2) jakaa nettosato niin monella /lailla kuin on bestellt ******** kutakin viljalajia; (3) jakaa saadulla osamäärällä ne dz, jotka on syötetty karjalle. Sellaisen laskelman teko 4 viljalajin, 4 talousryhmän ja 2 viisivuotiskauden osalta on liian suuritöistä. Laskuvirhe ei kuitenkaan voi olla suuri, jos ilman muuta lasketaan kaikki Hafer re/mkauraksi, sillä sen kauran, jota ei käytetä rehuksi, tasoittaa rehuksi käytetty ohra (Gerste).
* — s u h t e e l l i s e s t i ; v a s t a a v a s t i ; ta i. Toim. ** — s u u r t a k a r j a a . Toim. *** — v i l j a a ( k a k s o i s s e n t n e r i a ) . Toim. ****— re h u * . Toim. ***** R iv in : “ a l h a a l l a = k e s k i m ä ä r ä i n e n I G ro ß v ie h ia
k o h ti“ L e n in o n l i s ä n n y t k y n ä l l ä t a u l u k o n o ts ik o n : “ S i i s t i e d o t k a r j a n r u o k i n n a s t a “ y lä p u o le lle . T ä m ä h u o m a u t u s k o s k e e t a u l u k o n 2 ., 3. j a 4. s a r a k k e e n , t . s . “ V i l j a a “ , “ R e h u a l a a “ j a “ R e h u m e n o t“ s a r a k k e i d e n , a l a r i v i n n u m e r o i t a . Toim. ****** — v e h n ä , r u i s , o h r a j a k a u r a . Toim. ******* — b r u t t o s a d o s t a s i e m e n j y v ä t . Toim. ******** — k y lv e tty . Toim.
292
V. I. L E N I N
Olettakaamme siis, että kauran koko kylvöala on yhtä kuin rehuala: (t.s. Hafer + Gemenge * + kaikki rehuheinät + Weizen). Koko rehuala
Kleinbetrieb
7-5 0.68
Näissä tiedoissa osoitetut keskimäärät ovat niin (mel ko) pysyviä, että niihin voi 18.9 Mittelbetrieb 11 daan todennäköisesti luottaa: 0.76 О ha pro 1 Stück Großvieh. Großbetrieb 51.0 Ennen kuin voidaan verrata Saksan yleisiin tilastoihin, 0-76 -------------- on otettava huomioon, että S = 100.50 Huschke on laskenut Groß°re vieh t o i s i n kuin minä. Ero ei johdu normien eroavuudesta, vaan siitä, että Huschkella karjakannan jaottelu on perin yksityiskohtaista. Huschke erottaa toisistaan Fohlen, Jungvieh, Kälber, Läuferschweine (S. 53, Anmerkung 1) **, kun taas minä 12. VI. 1907 toimitetun yleisen maataloustiedustelun tieto jen perusteella en voi ottaa huomioon näitä detaljieroavuuksia. Jotta voitaisiin verrata, Huschken tiedot on siis muunnettava 12. VI. 1907 tilastotietojen laskuperus NB teita vastaaviksi, t.s. k a i k k i Pferde ja k a i k k i Rinder = 1 .0; k a i k k i Schweine = '/ 4; k a i k k i Schafe = Ую***. Mittelbetrieb I
23.! 0-79
.7 5
T ä llö in sa a m m e : keskimäärin 10 (8) vuoden ajalta
Kleinbetrieb: Mittelbetrieb I: Mittelbetrieb II: Großbetrieb:
13.15« kpl $ 31.да ' Großvieh * 36.« 8 8 -8
170.9!
rehua ha 7.5 23., 18.9 51.0 1 0 0
*,
0-5« * — sekoitus. T o i m . ** — varsat, nuoren karjan, vasikat, porsaat (s. 53, huomautus 1). T o i m . **♦ — kaikki hevoset ja kaikki naudat — 1.©: kaikki siat = V«; kaikki lam paat = Vio- T o i m .
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
E R IT T E L Y Ä
293
mutta koko Saksassa (1907) rehuala on 13 648 628 ha (Wiesen + Futterpflanzen + Hafer + Menggetreide *) 29 380 405 Großvieh kohti, t.s. kutakin kohti 0.4 6Tämä on varsin todennäköistä, sillä Huschken tiedot koskevat h y v i ä (erittäin hyviä) isäntiä. || Huschken ||esittämistä tiedoista seuraa tällaisia johto päätöksiä: 1) suurtalous kuluttaa paljon enemmän Kunstdüngenin (S. 14 4) kyntää paljon syvemmälti (S. 1 5 2, 2. h u o 2) mautus) omaa paremman elottoman irtaimiston 3) turvaa suurimman satoisuuden kohoamisen 4) määräajassa 5) ruokkii karjaa paremmin kuluttaa enemmän vakuutukseen (S. 139) 6) saa paremman hinnan tuotteistaan (S. 14 6) 7) (S. 155) 1887/1891 Ad 1) p r o ha Kleinbetrieb { Vertaa )i Mittelbe1 S. 144 Jf trieb ||Großbetrieb
1893/1897 17.i8 16.e, —
(S. 139) pro ha in S Mark 40.4$ 32.60— t Samen 22.80 20.74- \ Futter41.34 48.95 + \ Diinge1 mittel
Ad 3). Kalustoluettelo, s. 1 0 7 y.m., S. 47. Menot Instandhaltung des toten Inventars, der Gebäude und Drainage pro ha in Mk **
K le in b e tr ieb M ittelb e tr ieb
1887/1891 14.Ю 1 3 .3 8 1 0 .7 0
G roßb etrieb
*
9.64
1893/1897 7.43 15.95 9.91 1 1 -95
— n iity t + re h u k a s v it 4- k a u ra + s e k a v ilja .
— 6.67 + 2 .5 7 M i k s i — О.79 n ä m ä ? + 2 .3 1
T o in i.
* * — elottoman irtaimiston, rakennusten ja yhden ha:n alalla olevien sala ojien kunnossapitoon markoissa. Toim.
V. I. L E N 1 N
294
Ad.4. Erträge pro ha in dz 4 viljalajin (Roggen, Weizen, Hafer + Gerste) osalta 1887/91 1893/97 NB; Großbe triebin maa huo nompaa ( S .125)
(S. (S. (S. ' (S.
51) Kleinbetrieb 73) Mittelbetrieb 92) 111) Großbetrieb
20.46 17.90 19-09 17.46
20.66 17., 8 21.06 19.77
+ 0-20 —0.77 + 1.97 + 2.3,
Karjan rehti (dz) Karjaa nautaykstkötksi muunnettuna 0
10.7b '"n *
Karjan hinta
Weizen Roggen Gerste Hafer
2 765 (S. 47)
1887/91
3 019 Kleinbe
1893/97
trie b
. 26.„ 30.« 1 23.-,,J ' 25.« 67-1
1 .4 4
—
1-68 0-40
—
14-24 8-м
—
30.74
48-85 35.5« 46.3, — +
12-78
1-34
21-,e
77.04 112.32
14.J6 +
6-3«
29.76
+
+
99.87 150.26 + +
12.7,
2-3»
59.24
10971 Mittelbe trieb II 23 442 (S. . 112)
25.7,
33.74
57.38
"Г
+
—
18.e,
0-63
23 300 Großbe trieb
15-49
1-15 1 ~r
15-811 128-83 163.97 41-25 146.«
9 474 (S. 74) 11 091 M ittelbe trieb I 10 574 (S. 87)
+
+ C4
—
94-33 168.67 122.«g 238.92
О
66.«
2.,e
£
t
+
+
,twvv
o Huschke esittää luvut 9.4 ja 10 (S. 53), mutta ne eivät käy yhteen hänen itsensä esittämien normien kanssa (S. 53)
P O R V A R IL L IS E N
K IR JA L L IS U U D E N
ARVOSTELEVAA
295
E R IT T E L Y Ä
? = Perennierende Futterkräuter? *
Bodenbenutzung** (ha)
Kleinbetrieb Mittelbetrieb I
6.B 33.-,
1 4
I S |C a
I I 0., 5
iS £ g .I
12 (*) M .-P )
Mittelbetrieb II
20.s
2.,
Großbetrieb....
45.,,
6.,,
4
2-s (Raps) ***
8.0
6.0 Raps
2.,,
4.0 Runkelrüben ****
Л-
9
* ** *** **** ****# ****** *******
— monivuotiset rehukasvit? Toitn. — m aan käyttö. Toirn. _ rapsi. Toim. _ rehujuurikas. Toim. _ sekarehu, maissi y.m. Toim. — kesanto. Toim. — sekalainen lihotusrehu. Toini.
И с iC о £ я £ 13-е* (56. ю)
— 3 61 Brache ****** 2-, 2.s
2.,, ( Ge- 1 3.,, m en-1 i Mais) Re> 1 j \ 0^C ^**^^**^**i“ 25(? 3)
Perennierende Futterkräuter... 2> Gemenge zum Abfüttern *******... 3> "loppu” (S. 110) ? 101— 76 = 25
>, 2 G 0) Ci 5
13,(у, 0-5
4
1 2
n edS— Ci 4 J=> 3 £Я :3 3 £ 3со s s 1° N& n
43., 101
( 1 + 2 + 3)
c 2 «• £О G 3 J l
'S a: c Ol £1. — :3 v. сeлc SS
о £J « e « c oо5«я » S ic «Яu G e> Q "J ^ >
3
Yhteensä rehualaa
cO ü о3 ü „-gt “ o 2o g+« + .5 Sj= 2 «'S з
2
„ 2* «5 • .2 5 .2 c я li 2*j= s 3 E* 1 u.—J eo — « + g S 'e a S |7 g
O.fio
15.»,
61.,.
0 1
1 3
45.гв
12.,.
5ча
108...
(? )4 2 .оа
—
296
V.
I.
L E N I N
K a r j a n a rv o : а) 1. 5 - v u o t is k a u s i
kpl nauta y k s ik ö ik s i m u u n n e ttu n a
ß) 2. 5 -v u o tis k a u s i I (K le in b e t r i e b ) ( S . 47)
N au to je n k e s k i a rv o
Mk
a)
5 3 .as :
5 = IO .75
2 7 6 5 .„
ß)
56.й, : 5 = 11.3.)
3 019.«,
523 : 2 = 26 1 .E
HO-,5 : 10 = li.«
5 784 2 = 2 8 9 2 .u
II (Mittelbe trieb) (S. 69)
a) 134.3 : 5 = 26.s
9 474.,,
153-3 :; 5 = 30.,
I l O91.0
P)
287-,
III ( M itt e lb e t r i e b ) (S . 87)
a)
: 10 = 2 8 .-,
70.„ :
P) 1 2 9 ., 2 ОО.3
:
3 = 2 3 .5
5 = 25.„
: 8 = 25-,
ffi
357-5
21 5 4 5 .№
2 3 442.,,
P) 333.(5 : 5 = 66.,
23 300.,,
CO
5 78 4 : 110. = 52.3 X 5 = , 261.
5
2 0 5 65 : 2 8 7 ., = - 7 1 ., X 5 = 357.5
10 971.a,
5 = 67.,
668.,, : 10= 66.,
261..,
20 565
2- 10282.ДО 10574-pö
: 2 = 10772.53 IV (G r o ß b e t r i e b ) (S . 107)
52.3 X 10 —
430.,,
21 5 4 5 .ю : 2 ОО.3 = = 10 7 -, X 5 - 537.5 107.5 X 8 = = 860 : 2 = 430
46 742 2 = 23 371.( 0
349.5 46 742 : 668. , , = = 6 9 ., X 5 = 349.5 S . 123: I
13-e,
h a 11
6 1 .10
29
— 45-05
25
-
II — III
IV -
1 0 8 .,,
kpl G ro ß v ie h
v a a rin . P itä ä ja k a a 2 892 : 11.,„ j . n . e . M u tta s u h te e t e iv ä t m u u tu .
67
K irjo ite ttu a ik a is in ta a n s y y s k u u s s a 1910 — m y ö h ä is in t ä ä n v u o n n a 1913 J u l k a i s t u e n s i k e r r a n v. 1938 X X X I L e n in - k o k o e lm a s s a
J u lk a is ta a n k ä s ik ir jo itu k s e n m u k a a n
297
III A I N E I S T O A E E R O O IRAN J A USA:» K A P I T A E I S T I S E N T A L O Г D E .У T U TKIM ISEKSI Vv. 1910—1910
299
SAKSAN AGRAARITILASTO (1907) 104
44 sivua. 40 ruutua pystysuuntaan X 33 (vaakasuuntaan)* S ta tistik des D eutschen Reichs.
Saksalaisia tilastojulkaisuja: Puttkammer und Mühlbrecht. Franzö sische Straße, 28. Berlin. (Verzeichniss unentgeltlich.)
B a n d 2 12. Berufs- und Betriebszählung vom 12. VI. 1907. L a n d w i r t s c h a f t l i c h e B e t r i e b s s t a t i s t i k .** kolme ensimmäistä osaa: 1 а; 1 b; 2 а "Ennakkohuomautuksista” taulukkoihin 4 ja 5 (”Osa l b”). Ensi kerran nämä numerot koottiin vuonna 1907. "Perustana näihin 11 luokkaan jakamisessa henkilöstön suuruuden mukaan on käytetty ohjekortin litteran С 1—3 tietoja; näin muodoin on otettu huomioon myös tilapäisesti avustavat perheenjäsenet (C 2 b) ja ei-vakinainen työ voima (C 3 с )” (sivu 455). "...Niiden talouksien luku, jotka on jaoteltu sarakkeisiin 14—64” (laitokset, joissa on työläi siä kussakin 1, 2 j.n.e. aina 200 saakka), "on tavallisesti pienempi kuin talouksien yhteinen luku 1. sarakkeessa" ( k a i k k i e n maataloudellisten "yritysten” luku), "koska tässä on sen lisäksi osoitettu myös taloudet, joissa on suurin määrä työläisiä, ja taloudet ilman henkilös töä”. (455). * Tämä laskelma (40X33 ruutua) merkitsee ruudullisen käsikirjo! tus vihkon sivun kokoa (form aattia). Toim. * * — S a k sa n tila sto . Saksalaisia tilastojulkaisuja: Puttkammer ja Muhlbrecht. Französische Straße, 28. Berliini. (Katalogi ilmainen.) 212. o s a . Vuo den 1907 kesäkuun 12 pn ammatillinen ja tuotannollinen tilastokyselv. Af a a t a l o u s t u o t a n n o n t i l a s t o . Toim.
300
V. I. L E N I N
Yleensä kaikista k o l m e s t a osasta (/ a, 1 b ja 2 a) tähän vihkoon on otettu k a i k k i oleellinen. _________ pois on jätetty toisarvoinen: metsätaloudet, erityiset ja detaljisarakkeet, siipikarja karjan pääluvun sarak keessa, j.n.e. j.n.e. Osoittaakseni, kuinka epäedullista maanviljelyksessä on työvoiman jakaminen sukupuolen ja iän mukaan, esitän tietoja ("Statistisches Jahrbuch” **, 1910) koko t e o l l i s u u d e s t a vuoden 1907 kesäkuun 12 pn tilastokyselyn mukaan. Koko henkilöstö = 14 3 4 8 0 1 6 henkeä, siihen luettuna naispuolinen henkilöstö 3 5 1 0 4 6 4 (= 2 4 .4%). Iän mukaan on nähtävästi jaoteltu vain apulaiset ja työläiset. Näiden kokonaisluku = 7474140 miestä + 1862531 naista, summa = 9 336 671; näistä 16-vuotiaita ja vanhempia — 6 923 586 miestä + 1663 070 naista; 14—16 vuoteen — 527 182 miestä + 190 454 naista, sum ma = 717 636; alle 14-vuotiaita: 23 372 m iestä+ 9 007 naista [summa = 32 379 = 0.3% 9 33667hstäJ. • W X sX /b /K S S /X
( 14—16 vuoteen 1 alle 14-vuotiaita
717636 32 379 750015 = 8.0%
Edelleen avustavat perheenjäsenet (141 295 miestä -f 790 602 naista) jakautuvat näin: 16-vuotiaita ja vanhem p ia — 126 738 miestä + 767 127 naista; alle /6-vuotiaita: 14 557 miestä + 23 475 naista. Statistik des Deutschen Reichs. Band 2 0 2. Berufs- und Betriebszählung vom 12. Juni 1907. B e r u f s s t a t i s t i k (12. VI. 1907 kyselyn mu kaan), 202. osa (1909). (Hinta
6 Mk)
Abteilung I. Einführung
202. osan tarkka nimi **
211. osa ( v a l m i s t e i l l a ) — "Zusammenfassende Darstellung der Ergebnisse” ***. * — ' T ila s t o ll in e n v u o s i k i r j a ” . Toini. * * — S a k s a n t il a s t o . 2 0 2. o s a . V u o d e n 1907 k e s ä k u u n 12 p n a m m a t illin e n j a t u o t a n n o llin e n t il a s t o k y s e l y . A m m atillinen tilasto ( v u o d e n 1907 k e s ä k u u n 1 2 p n k y s e l y n m u k a a n ) , 20 2 . o s a (19 0 9 ) . ( H in t a 6 m a r k k a a . ) 1 . o s a s t o . Johdanto. Toini. *** — Y h t e e n v e t o ja n u m e r o t ie d o is t a . Toitn.
A IN E IST O A
EUROOPAN
JA
USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
301
Vuoden 1895 tilasto: Statistik des Deutschen Reichs, neue Folge. Band 112 (Berlin 1898): "Die Landwirtschaft im Deutschen Reich nach der landwirtschaftlichen Betriebs zählung vom 14. VI. 1895” *. Osa 2 a. Taulukko 10. Viininviljeiystaloudet (viiniviljelm ien alan mukaan) Näillä talouksilla on Viininviljelystalouksia
yhteensä maata ha
maata vii nitarhoina ha
muuta maatalous maata
Viininvil jely stalouksien omista jia, jotka eivät ole päätoimensa puolesta maalaisisäntiä
2239
4 287
23
3 726
1 228
2 -5
25240
61 016
836
52440
11665
5 -1 0
56183
149 617
3 922
135 135
23127
10-20
79 031
270713
10998
235714
25900
20-50
99 805
409 727
30806
334396
23 054
50—1 ha
44 373
227 764
29 328
171 583
7156
1—2
16167
124 645
20 973
85140
2 578
2—3
2 747
35 262
6 315
19 777
541
3 -4
868
25 104
2 927
10 620
189
4 -5
437
10 433
1 860
5218
114
768
44 098
7 119
13 581
201
327 858
1 362666
115107
1 067 330
95 753
Alle 2 a
5ja enem män Yhteensä
* — Saksan tilasto, uusi sarja. 112. osa (Berliini 1898): *‘Saksan m aatalous vuoden 1895 kesäkuun 14 pn maataloustledustelun tietojen mukaan” . Toim.
V.
302
1) ylhäällä = Summe 2) = pääyrityksiä 3) alhaalla -- apuyritykslä
I.
L E N I N
tässä taulukossa on paljon omaa ja vuok ramaata koskevia yk sityiskohtia, jotka olen jättänyt pois.
Osa 1 a. Taulukko 1. Maatalousyrityksiä yhteensä
yrityksiä
2 084 060 89 166 1 994 894 1 294 449 369 224 0 .5 - 2 ha 925 225 1 006 277 718 905 2 -5 287 372 I 065 539 980 970 5-20 84 569 262 191 254 661 20-100 7 530 23 566 23 110 100 ja > 456 12 887 siinä luvus 12 737 sa 200 ha 150 ja > 5 736 082 2436 036 3300 046 Alle 0.;, ha
maa-ala ha
Tauluk *
Koko maa-alasta on
omaa maata
vuokramaata
|
Talouksia,
yksin yksinmuuta omaan omaan maata 1[puutarha peruna maata maata
369 752
157 132
92 182 Ц623 711
360 944
1 333022
426 380
113 534 1 13 263
21 831
3 501 620
713 415
91 386 1
1 200
249
12 401 022
1 239 747
127 752 1
289
74
11 622 873
946 723
53 415 1
27
2
7 873 850
2 028 962
13 719 H
3
6 063 052
1 607 373
4 448 1
37 102 139
5 512 359
5 266 586 5 997 626 5 376 631 620 995 7 770 895 1 7 134 436 7 326 203 444 692 !
671 655
59 385 1
233
54
568 092
68 367 1
56
20
619 066 142 995 476 071 1 872 936 725 021 1 147 915 4 306 421 3 153 829 1 152 592 13 768 521 12 702 834 1 065 687 12 623 011 12 097 243 525 768 9 916 531 9 696 179 220352 7 674 873 7 555 522 119 351 43 106 486 38 518 101 4 588 385
1
-
491988 1638 495
383 100
| 5 -10 ha 10-20 ha
; 1
652 798 589 266 63532 412 741 391 704 21 037
* Alla oleva taulukon sarake on siirretty tähän V. I. Leninin ohjeesta käsikir yritysten summaa, keskimmäiset pääyrityksiä ja alimmat apuyrityksiä. Toim.
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
303
1) summa 2) pääyrityksiä 3) apuyritvksiä
ко 2. joilla on
Koko maa-alasta on puu- ja kasvitarhamaata ilman koriste* puutarhoja
metsä* talous* maata
viljelemätentä ja jouto maata
38 762
22 788
246 961
76 431
6 256
118 994
61 782
976 345
71 296
29 046
237 117
117 939
2 350 006
73 454
,49 346
445 922
218 712
7 728 039
138 511
34 185
141 258
80 009
7 220699
79 810
5 878
13 630
8 775
5 910 304
42 214
657
8 411
5 231
4 683 308
31 867
236
995 683
510 005
24 432 354
481 716
115 368
peltoa ha
viini tarhoja ha
Koko maa-alasta on maatalousmaata yleensä
alle 2 ha 2 -2 0 yli 20 ha 240 369
117 892
3 379 657
69 450
23 379
205 553
100 820
4 348 382
69 061
10 806
359 553 24 400 335 153 I 371 758 462 317 909 441 3 304 878 2446 400 858 478 10421 564 9 710848 710 716 9 322 103 9 064 769 257 334 7 055 018 6 953 946 101 072 5 555 793 5 495 247 60 546 31 834 874 28 662 680 3 172 194 1 731 311 13 726 442 16 377 121 4 607 090 4 182 257 424 833 5 814 474 5 528 591 285 883
joituksen 17. sivulta (tämän osan 333. sivu). Sarakkeen ylimmät luvut merkitsevät
V. I. L E N I N
304
Tässä taulukossa, tässä ja edel 1) ylhäällä = m ie s p u o lis ia leen, kaikki summat (mies- + 2) keskellä = n a is p u o lis ia naistyövoiman osalta) olen las 3) alhaalla =yhteensä kenut itse. I b .
Taulukko 4: M aatalousyritysten hen
T y ö s s ä k ä y p ie n lu k u k e s ä k u u n 12 p n ä 1907
Osa
T y ö s s ä k ä y p ie n k o r k e in m ä ä r ä a j a l l a k e s ä k u u n 13 . 19 06 — N ä is t ä . . . m a a t a lo u s y r it y k s is s ä k e s ä k u u n 1 2 . 1907 1
n a is t a v a k i n a is t a t y ö v o im a a
y h te e n sä
y h te e n s ä
n ä is t ä e i-v a k in a is t a ty ö v o im a a
h e n k ilö s t ö y r it y k s iä
12 . V I . 1907
k o r k e in m ä ä rä
5 2 2 343 1 491 964 2 0 14 307
3 2 5 043 528 973 854 0 16
964 858 1 648 7 3 2 2 6 13 590
5 1 6 509 2 3 1 555 748 064
1 060 700
147 753 9 1 2 947
3 8 1 957 99 1 5 75
801 850 1 536 895 2 338 745
492 15 3 802 695 1 294 848
1 240 243 1 8 1 2 754 3 052 997
563 252 39 7 971 961 223
492 565
60 4 18 4 3 2 14 7
2 4 2 890 524 494
1 33 0 625 1 583 2 5 2 2 9 13 877
1 0 1 2 783 1 066 33 7 2 079 12 0
1 709 508 1 941 006 3 650 5 14
5 1 9 004 498 0 23 1 0 1 7 027
93 154
2 —5 h a
2 3 10 1 70 053
69 240 109 349
2 324 8 8 8 2 2 7 0 970 4 59 5 858
1 882 10 7 1 6 18 7 4 1 3 5 0 0 848
3 045 4 5 1 3 024 803 6 070 25 4
99 2 858 1 0 4 7 08 1 2 0 39 939
14 2 2 7
5 —2 0 h a
39 1 5 836
23602 2 0 28 5
1 13 9 898 929 5 3 5 ! 2 069 4 3 3 1
9 19 070 634 009 1 5 5 3 079
1 565 15 0 1 3 1 0 234 2 8 75 384
6 1 3 760 593 277 1 2 0 7 037
75 5
589 166
2 353 13 8 2
728 224 509 105 1 2 3 7 329
5 4 2 097 2 9 1 8 15 833 9 12
844 301 625 384 1 469 685
3 0 1 164 33 0 5 1 7 6 3 1 681
62
62
694 6 11
560 063 38 0 72 7 940 790
4 16 934 2 18 2 2 1 6 3 5 15 5
636 1 7 1 458 8 5 3 1 095 024
2 1 8 795 2 3 9 469 4 58 264
30
30
453 494
5 1 7 3 2 5 3 9 369 5 1 1 4 942 570 10 362 9 1 3 10 1 1 5 823 19 7 3 2 424
3 506 547 3 098 424 6 604 9 7 1
1 6 6 1 463
240 3 1 4 1 4 2 1 149 1 661 463
7 20 736 1 647 696 2 368 4 32
6563 5 259 8 22
17 6 6 8 1 5 890
828 577
5 934 4 395
A l l e O.5 h a
0
...
2
2 0 -1 0 0
ha
ha
1 0 0 h a ja enem m än
s iin ä lu v u s s a 2 0 0 h a ja enem m än
847 828 321 721 1 5 16 9 549 6
Y hte e n sä
8
1
! 5 -1 0
1 0 -2 0
ha
ha
8
1 2 3 9 883 1 2 5 1 454 2 491 33 7
1 001 675 8 92 956 1 894 6 3 1
1 593 788 1 6 16 384 3 2 1 0 17 2
4 8 3 18 5 5 0 2 028 985 2 1 3
1 085 005 1 0 19 5 16 2 104 5 2 1
880 4 32 7 2 5 785 1 606 2 1 7
2
1 451 663 1 408 4 19 860 082
509 6 73 5 4 5 053 1 054 726
11
8 22
11
2 405
1
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIM ISEKSI 305
kilöstö lukumäärän ja sukupuolen mukaan. työskentelevistä, yritysten isännöitsijät mukaan laskettuna:
henkilöstö yrityksiä
4 -5
3
2
12. VI. 1907
henkilöstö
henkilöstö
korkein määrä
yrityksiä
12. VI. 1907
korkein määrä
yrityksiä
korkein määrä
12. VI. 1907
324 880
250567 399 193
318 171 434 458
66 372
79 406 119 710
95129 130 939
19 644
34 269 48 554 82 823
39 695 53 319 93 014
426 043
319 863 532 223
446 119 182 016 618 457
224 209 321839
277 889 367 778
81 584
151 820 194 193 346 013
176 531 220032 396 563
330 535
296 159 364 911
414 281 312 821 474 573
431 143 507 320
539 652 222 679 611 119
121 400
126 194 116 606
212 595 252 719 208 956
385 231 372 926
542 336 475 524 1 058 301 1 361 568 I 032 429 1 344 729 537 519
2 354
2 943 1 765
7 977 6 302
8 605
15 911 9 904
33 406 24 169
57 167
150 793 111 409 262 202
247 806 193 646 441 452
32
55 9
392 375
49
95 52
522 462
158
500 233 733
1 378 999 2 377
15
24 6
237 252
14
32 10
181 209
27
88 36
362 331
I 205 244
449 854 529 782 498 361 577 755 948 215 1 107 537
995 781 1 399 535 822 582 1 135 995 1 488 934 856 756 1 845 537 2 356 760 1 885 179 2 390 480 1 331 751 1 671 986 1 414 707 1 743 121 3 730 716 4 747 240 2 467 746 3 160 920 2 410 488 3 142 656
1
1 102 110
104 613 99 607 204 220
19 290
21581 16 999
166 855 194 618 165 933 45 740 43 023
58 101
290 540 293 314 583 854
389 482 274 771 397 234
94 691 79 612
152 854 200 753 140 285
1 590 891 599 881 1 190 772
728 042 738 760 1 466 802
467 410 633 526 432 548 605 969 899 958 1 239 495
[Jatkoa seuraavalla sivulla] 2 0 40. osa
V.
306
I.
[J a tk o a ]
LENIN N a is ta . . .m a a ta lo u s y rity k s is s ä ty ö s k e n te le v is tä ,
6—10
1 1 -2 0
h e n k ilö s tö
rt *3> j» *
2 239 A l l e 0.5 h a
11 710 O .j- 2 h a
3 2 692 2 -5
ha
h e n k ilö s tö
rt
c
>
OJ **
«*л O «
2 1 -3 0
•
*>> >
e jl
mE
6 007 9 095 15102
7203 10 3 3 8 17 541
183
33 370 4 5 959 79 329
3 8 251 51 75 3 9 0 004
972
102 3 3 9 116 7 5 0 219 089
115 9 8 9 132 611 2 4 8 60 0
2 45 0
>1
s !
G
U n 0 *
h e n k ilö s tö
rt
СЛ M >л
ja s
>
.E
s i
Sb
SS r t
33
48 3 35 6
567 454
7 26 3 8 09 3
144
2 115 1372
2 788 1 9 18
18 24 6
34 4
4 69 2 3530
5 719 4 126
1 32 5
17 9 3
1 212
1487
6 147 7 09 6
15 94 2 17 842
20 25 2
76 6 674 1 1 7 6 0 7 7 8 448 1 54 5 122
7 6 534 8 0 28 9
8 7 73 2 9 3 32 0
1 36 3
16 59 3 16 63 2
18 97 6 19 151
1 259 071 150 553
609 30 5 494 58 3 1 103 888
8 2 7 983 36 727 690 86 9 1 5 1 8 852
2 59 354 2 2 9 139
322 736 28 9 113
4 026
5 0 24 2 4 7 61 5
60187 5 8 00 8
100 h a j a enem m än
992
5 551 2 61 0 8161
10 345 6 736 17 081
3 569
35 656 2 0 33 0
49 619 3 3 35 6
3 96 6
61029 3 9 705
76 503 54 314
S iin a lu v u s s a 200 h a j a enem m än
118
608 3 37 945
2 001 1 66 2
37 7
4 37 9 1753
6 923
1058
18 704 8 8 23
2 3 95 9 14 126
1 76 6 445 55 661 1 6 7 0 75 5 3 4 3 7 20 0
39 4 95 8 3 5 5 90 8 7 5 0 866
4 8 7 38 9 4 4 5 621 933 010
9 876
135 154 109 21 0 244 36 4
164 740 137 971 3 0 2 711
185 008 5 —2 0 h a
2 0 -1 0 0 h a
3 93 3
3663
3 8 3 194
1 385 904 I 298 736 2 6 8 4 640
6 2 941
206 045 2 1 4 83 4 4 2 0 87 9
242 528 2 5 2 67 8 4 9 5 206
3 741
2 4 80 2 26 293 51 0 9 5
2 7 97 3 2 9 89 5
511
6356 6 152 12 5 08
6 96 2
122 067
4 2 3 287 4 1 4 905 8 3 8 192
52 4 146 525 770 1 0 4 9 91 6
8 019
51 73 2 5 3 99 6
5 9 75 9 63 425
852
10 23 7 10 48 0
11 647 12 189
Y h te e n s ä
5 — 10 h a
1 0 -2 0 h a
6 2 9 33 2 629 73 9
7 32 9
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 307 yritysten isännöitsijät mukaan laskettuna: 51-100
101-200
yli 200 |
31 —50
korkein määrä
yrityksiä
korkein määrä
i
1 12. VI. 1907
yrityksiä
>
henkilöstö
I
.£ 4? «3 £o 5В
korkein määrä
yrityksiä
12. Vr. 1907
yrityksiä
1 1 !
henkilöstö
12. VI. 1907
henkilöstö
henkilöstö
21
590 202
976 579
16
852 229
1 322 371
n
912 436
962 556
1
179 30
179 30
60
1 484 811
1 810 1 042
25
1 099 581
1 300 667
10
862 446
1 109 569
3
463 228
516 175
111
2 758 1 381
3 229 1 790
50
2 303 1 271
2 543 1 482
18
1548 829
1 760 930
4
786 1 004
980 945
482
10 027 8 180
11 701 9 886
174
7 244 4289
8 867 5 294
47
3 942 2 479
4684 3 097
15
3 099 1 565
3 273 1650
1 167
23 278 19 968
28 875 25 538
320
13 236 7 763
16 475 11 525
95
8 687 4 440
10 719 6 241
27
5 560 2 783
5 936 2 946:
.
Is 956 !
141 141 164 612 6 230 255 654 289 423 2 115 160 220 176 208 406 68 261 74 315 119 793 136 154 54 249 60 858 95 068 118 881 177 056 212 650
3 379
87 952 103 628 5 431 229 374 258 941 2 043 154 674 169 638 388 64 198 69 826 116 005 131 735 51 910 58 191 48 939 64 070 152 908 183 845
7 797 179 278 211 203 6 815 280 388 319 930 2 296 176 171 195 442 456 78 348 85 199 59 859 66 604 . 125 610 157 716 128 423 147 547 191 189 231 989 138 207 151 803* ) 304 888 368 919 304 594 342 939 471 577 551 919
164
318
3 441 2 760 6 201
4 087 1 76 3 366
3 282 1 722 5 004
3 772 2 102
16
1 460 728 2 188
1 740 930
9
1890 904 2 794
2 041 999
6 586 5 420
7 614 6 520
3 962 2 567
5 095 3 192
31
2 482 1 751
2 944 2 167
6
1 209 661
1 232 651
1
98
S maximum ( > 6 työläistä) =6088551. S (maximum) = = 19 507 799.
V. I.
308
LENIN
verti- = miespuolisia kaalinen =naispuolisia järjestys = yhteensä Samassa. Taulukko 5. Maatalousyritysten henkilöstö Yritysten isännöitsijät
Perheen fi vakinaisesti T. työskenteleviä
näistä a yhteensä
omis* tajia
vuokralaisiä
muita (johtajia, isännöit sijöitä j.n.e.)
mieluvussa hiä/naisia alle 14-vuOtiaita
Alle 0.5 ha
279 464 135 017 414 481
135 084 92 817 227 901
98 928 33 816 132 744
45 452 8 384 53 836
31 353 369 641 400 994
2 364 2 841 5 205
0.5—2 ha
363 273 123 044 486 317
304 138 110 100 414 238
45 309 10 901 56 210
13 826 2 043 15 869
98 286 643 391 741 677
7 904 8311 16 215
2 -5 ha
681 216 73 917 755133
635 969 70 880 706 849
38 392 2 611 41 003
6 855 426 7 281
272 863 920 203 1 193 066
16 468 16 647 33 115
5-2 0 ha
936 185 57 062 993 247
906 121 55 692 961 813
25 478 1 028 26 506
4 586 342 4 928
626 299 1 247 274 1 873573
26 790 25 239 52 029
20-100 ha
242 975 13 585 256 560
228 370 12 974 241 344
11360 451 11811
3245 160 3 405
185 277 275 514 460 791
100 ha ja enemmBn
22 980 775 23 755
12 978 552 13 530
5 107 167 5 274
4 895 56 4 951
4 191 6 193 10 384
104 139 243
Siinä luvussa 200 ha ja enemmän
12 702
436 13 138
6 287 301 6 588
2 957 108 3 065
3 458 27 3485
1 548 2 138 3686
76 107 183
2 526 093 403 400 2 929 493
2 222 660 343 015 2 565 675
224 574 48 974 273 548
78 859 11411 90 270
1 218 269 3 462 216 4 680 485
58 888 57 926 116 814
Yhteensä
220 716 5 -10 ha 10-20 ha
562 393 35 692 598 085 373 792 21 370 395 162
(ja yhteensä talouksia 225 697) 544 423 34 868 579 291 361 698 20 824 382 522
15 448 618 16 066 10 030 410 10 440
2 522 206 2 728 2 064 136 2 200
5258 ! 4 749 10 007
415 295 333 626 741 594 1 075 220 292 673 505 680 798 353
15 548 14 927 30 475 11242 10 312 21 554
AINEISTOA EUROOPAN JA USA;n KAPIT. TALOUDEN TUTKIM ISEKSI 309
tuotannollisen aseman ja sukupuolen mukaan. jäsenet
Vieras työvoima
у vain tilapäisesti w työskenteleviä
vakinaista työvoimaa valvontaja tilinpaivaiaipltohenkisiä, työ lökuntaa renkejä läisiä ja (a) tn./n. ja piikeja inst6 manneja (fO 6 (v)
miehia/naisia
siinä luvussa alle 14-vuotiaita
123 306 888 204 1 011 510
19 191 17 871 37 062
1 003 469 1 472
4 297 19 617 23 914
8 926 4 229 13 155
184 838 612 088 796 926
38 533 34 070 72 603
1 646 486 2 132
12 094 27 245 39 339
177 721 376 646 554 367
49 761 42 233 91 994
2 131 555 2 686
170 486 358 981 529 467
66 132 56 446 122 578
32 320 82 948 115 268
(a):sta (|):sta
ei-vakinaista työvoimaa
ja
miehia/nalsia 3
siinä luvussa alle 14-vuo tiaita
177 259 436
73 994 74 787 148 781
681 620 1301
16 854 8 529 25 383
717 647 1 364
124 859 122 112 246 971
1564 1 192 2 756
32 958 59 365 92 323
23 615 12 297 35 912
3 028 2 251 5 279
140 121 140 269 280 390
2 766 1 947 4 713
4 965 1 614 6 579
254 249 281 870 536 119
60 409 30 921 91 330
16 750 7 002 23 752
272 295 293 248 565 543
9 984 5 498 15482
12 431 10 508 22 939
10 146 3 577 13 723
359 451 278 809 638 260
121 221 62 524 183 745
13 702 4 141 17 843
188 508 212 578 401 086
12 038 8 230 20 268
1 040 3 052 4 092
117 105 222
44 341 6 229 50 570
147 731 68 265 215 996
322 854 210 353 533 207
4 301 3 689 7 990
185 087 214 238 399 325
18 118 18 123 36 241
442 1 163 1 605
20 33 53
35 494 4 222 39 716
106 702 48 452 155 154
260 488 162 973 423 461
3 223 2 929 6 152
142 687 161 343 304 030
12 907 13 181 26 088
689 711 2 321 919 3 011 630
186 165 161 233 347 398
64 232 12 930 77 162
810 780 735 171 1 545 951
553 879 328 853 882 732
38 675 17 989 56 664
984 864 1 057 232 2 042 096
45 151 35 610 80 761
6 754
497 655
91 394
2 264 641 2 905 2 701 973 3 674
77 028 101 642 178 670 177 221 180 228 357 449
26 364 13 387 39 751 34 045 17 534 51 579
101 259 108 928 221 400 330 328 61 558 137 581 199 139
39 776 34 115 73 891 26 356 22 331 48 687
5,
(v);sts oli alle 14-vuotiaita
288 171 | 6 171 3 187 9 358 10 579 3 815 14 394
129 280 137 098 266 378 143 015 156 150 299 165
3 769 2 266 6 035 6 215 3 232 9 447
[Jatkoa seuraavalla sivulla]
V.
310
I.
LENIN
[J a tk o a ]
Vain tässä sarakkees sa summat (m.-(-n.) on esitetty originaa lissa. Muissa sarak keissa olen laskenut nuo summat itse.
Ergo, myös 20 — 50 ha:n ryhmässä on palkkatyö läisiä enemmän kuin perheeseen kuuluvia työntekijöitä (Minun laskelmani) Yhteensä työvoimaa
y le in e n h e n k ilö lu k u
522 343 1 491 964 2 014307
( * - £ + y ) p e rh e e se e n k u u lu v ia
(6ve_-J + 4) palkkalaisia
1392862 1826985
99102 187 322
2 338 745
1378523 2024920
158372 313 825
2 - 5 ha
1 330625 1 583 252 2913 877
1370766 2502566
212486 411 311
5—20 ha
2324 888 2 270 970 4595 858
3396 287
1 199 571
2 0 -1 0 0 ha
1 139 898 929 535 2069433
372047 832 619
557488 1236814
100 ha ja enemmän
728 224 509 105 1 237 329
10020 38 231
499085 1 199 098
560063 380 727 940 790
18 429
922361
A lle
0
.5
O .5
- 2
ha
ha
Siinä luvus sa 200 ha ja enemmän Yh teensä
5—10 ha 10—20 ha
801 850
1 536 895
6 847 828 8 321 721 15 169549 1 621 244 1 239883 1 251 454 2491 337 1 085 005 1 019 516 2 104 521
6 187 535 10621 608 737 270
2134186 4 547 941 883974 1
998 6 8 6 2 003633
252768 487 704
664631 1392 654
354885 711867
A IN E I S T O A E U R O O P A N J A U S A :n K A P IT . T A L O U D E N T U T K I M I S E K S I
(Minun laskelmani) Alle 14-vuotialta työläisiä perhee palkka yhteensä seen kuuluvia laisia
1 I
Prosentuaalisesti alaikäisiä
311
Työläisiä yhtä taloutta kohti
perhee perhee yhteen seen palkka yhteen seen palkka kuulu sä kuulu laisia laisista sä vista via
44004
42267
1737
2-3
2.3
0.g
l*o
0*9
0.,
92938
88818
4120
З .9
4-4
1.3
1.8
l*e
0.2
135101
125 109
9992
4 .6
4*9
2-4
2 -e
2.5
0.4
213841
174607
39 234
4.7
5.1
З .3
4*3
3-2
1-1
71057
32 946
38111
3-4
З.9
3.1
7-e
3.2
4-7
44696
465
44231
3*6
1*2
3.7
52.5
1*6
50.e
32476
236
32240
3.5
1-2
3.5
73.0
1.4
71-6
3.9
4.4
3.0
2-e
1*8
0.8
601 637 464 212 137 425 [
1 З.3
119759
104 366
15393
4*8
5.2
3.1
3.8
3.1
0.7
94082
70241
23841
4.5
5.0
3.3
5.!
3.4
I.7
V.
312
I.
L E N I N
Osa 2 a. Taulukko 6: Karjan Maatalousyrityksiä, jotka omaa
i
vaikka muuta karjaa, sekä siipimutta ei että muuta mitään karjaa siipikarjaa 6 7
vaikka a siipikarjaa, ei siipi- eikä mutta ei mi muuta tään muuta karjaa karjaa a ß
\ Alle 0.5 ha
714 035
0.5—2 ha
93 210
2—5 ha
summa (P-S)
/ 185 382 ; 498 870
685 773
1 370 025
44 308
217 790
939 141
1 201 239
17812
7 884
69 634
910 947
988 465
5 -2 0 . ha
7 075
2 089
28 304
1 028 071
1 058 464
20—100 ha
1 569
. 207
3 346
257069
260 622
100 ha ja enemmän
331
28
1 228
21 979
23 235
Siinä luvussa 200 ha ja enemmän
140
16
820
11 911
12 747 I 1
834 032
239898
819172
3 842 980
Yhteensä
j
4 902 050
4 661 152 2 0 - 5 0 ha 5—10 ha
4 824
1574
21 179
625 221
647 974
1 0 -2 0 ha
2 251
515
7125
402 850
410 490
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 313
jä tä n p o is k a n o j a , a n k k o ja ja h a n h ia o m is t a v ie n lu v u n ( s e k ä tä m ä n s iip ik a r j a n p ä ä lu v u n ) p ä ä lu k u m a a t a lo u s y r it y k s is s ä . talouttaan varten pitävät: suurta karjaa
n iit ä , j o illa
on
vaikka
x
sellaisia yrityksiä yleensä
X hevosia, nautakar hevosia ja mutta ei jaa, mutta nautakar mitään jaa nautakarjaa ei mitään hevosia
lampaita
sikoja
vuohia
164 907
6 573
157 024
1 310
48 348
923 528
705 477
670 552
26766
618 821
24 965
49 122
908 996
627 417
954 878
20 685
760 651
173 542
55 202
828 156
219 306
1 1 053 432 !
9916
354 882
678 634
140 365
972 062
193464
|
260 051
1 368
6 762
251 921
85909
246512
35093
23182
133
163
22 886
11 875
20566
2 618
12 722
53
81
12 588
7 964
11 182
1 415
3 1 27 002
65 441
1 908 303 1 153 258
390821
3 8 9 9 820
1 783375
644 040
7 292
299 631
337 117
65 583
585724
120 813
409 392
2 624
65251
341 517
74 782
386 338
72 651
j
f
! [Jatkoa seuraavalla sivulla]
V.
314
I.
LENIN
[Jatkoa] Karjan раз nautakarjaa hevosia
yhteensä
1
i lampaita
siltä lehmiä
sikoja
r
ha
9 598
196 262
173 567
179 402
1 975 177
ha
61769
1 119 370
852 962
236 359
2 407 972 1
2 - 5 ha
241 636
3 154 323
2 030 808
359943
3 1070:38
5—20 ha
1 323 490
7 873 092
3989 026
1448545
6334146
202 174
5305 871
2 285 643
2 326 268
3655146
1 0 0 ha ja enemmän
652 436
2327 291
1 007 959
4371 103
1 386 272
Siinä luvussa 2 0 0 ha ja enemmän
491 670
1
692 299
713947
3864 778
1026651
3 491 103
19 976 209
10 339965
921 620
18 865751
528 088
3 748 898
2 042 953
537 561
3158 595
795402
4124 194
1 946073
910984
3175551
A lle
0
.5
O. 5
- 2
2 0 - 1 0 0
ha
Yhteensä
1
8
20—50 ha
5— 10 ha
1 0 —
2 0
ha
•
V. I. Leninin käsikirjoituksen "S aksan agraaritilasto (1907)" 8. ja 9. sivu. Syyskuu 1910—1913
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 3JS
(Minun laskelmani) Isäntiä
luku
22 957
2554
360
381
15 594
15 527
28 255
200 ja >
12 652
2112
321
341
9 429
9412
20 347
1 497 975
2 995
415
442
206 914 151 307
166121
419170
31
15
15
33 272
19220
19 246
11
54 649
43 847
43937
Alle 0.5 0.5—2
S 5—10 ha 1 0 - 2 0 ha
j
353 366
|
50
10
4 225 |
i
1
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 317
minun merkintäni: A = yleensä talouksia, jotka käyttävät koneita B= n Joilla on omia koneita C = tämänlaisten "omien” koneiden lukumäärä. tykset ja maatalouskoneiden käyttö: rivi- ja ryhmäkylvökoneita
leikkuukoneita omia talouk
sia
talouk
sia
harakoneita
omia
omien leikkuukoneiden luku
talouk sia
talouk sia
koneiden luku
в
A
c
231
178
189
998
21
23
31
13
13
1 132
569
598
3 899
224
226
270
200
202
6 812
4 422
4 459
4 983
1 578
1581
1 140
1052
1060
137 624 125 640
130 561
33123
24 319
24 370
4146
3 726
3 773
136 104 131 292
158 375
30 795
28125
28 438
6011
5 597
5 794
19 422
19 297
47 381
9 327
9 274
13 493
2 814
2 793
4 978
10 943
10 887
32 270
5 761
5 741
9 479
1 716
1 706
3 537
301 325 281 398
341 563
83125
63 541
30 816
31 128
10 443
6 273
94 824
99 433
22 680
18 046
! 36261
!
68 131 14412 13381 15 820 6 280
1 395
1214
1227
18 090 | 2 751
2512
2 546
1
101 363
[Jatkoa seuraavalla sivulla]
318
V.
I.
LENIN
[Jatkoa]
höyrypuimakoneita
А
В
с
(multa puimakoneita) A
В
c
Alle 0.5
10468
116
125
5 431
444
444
O.ä-2
60 750
680
702 39321
10370
10 405
2 -5
127 739
1455
5 -2 0
203438
2 0 -1 0 0
perunaniS' tutuskoneita
A
c
В
3
3
71
32
32
1500 163287 116187 116297
55
29
29
3360
3 441 539 285 502826 503 717
312
204
204
69 005
4 311
4 380 190 618 185 895 187 317
866 679
681
100 ja >
17 467
9 906 10436
9061
8 656
9746 1352 1 342 1624
200 ja >
10721
7 702
8 202
3 649
3 488
4 212 1010 1 005 1271
V.
4
488 867 19 828 20 584 947003 824 378 827 926 2660 2289 2573
5—10 ha 118 840
1 687
1 733 275 793 J2 4 9 979 250 490
116
84
84
i
10—20 ha
84 598
1673
1708 263 492 252 847 253 227
-
196
120
120
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 319
perunannostokoneita В
A
viljanrouhintakoneita в
A
c
5
2
2
34
33
29
4
4
446
437
93
61
c
33
mattosentrlfugeja (separaattoreja) A
В
757
670
c
684
437 11720 10463 10550
63 2 476 2 410 2 414 56955 53210 53328
4196 3672 3691 12943 12735 12750 180641 175221 175467
5 442 5 040 5193 9 686 9 591
1239
647
9 627 80137 78 293 78556
1227 1839 3 747 3 735 4009
640
1 103 2615 2612 2 840
6 696
6 570
6 897
3 512
3438
3686
11 004 10006 10 792 29 332 28 941 29 270 336906 324427 325482
713
571
3483 3101
573 4 916 4 808 4816
85 986 82 807 82903
3118 8 027 7 927 7934 94655 92 414 92 564
E — erikseen A kaikissa sarakkeissa tekee 2424 543, mutta C:n summa — 1 808704
j
320
V.
1.
L E N I N
[v. 1895 huomioitiin vain Samassa. Taulukko 8. Maatalousyritysten Maatalousyrityksiä, sokeritehtaisiin
Alle 0.5
8
viinanpolttimoihin
tärkkelystehtaisiin
582
9
4199
7
0.5-2
12
2-5
23
11459
10
5-20
67
13859
29 l
2 0 — 10 0
118
2750
60
10 0
ja >
231
3 910
319
200
ja >
170
3 056
281
| 1
459
36 759
434
5— 10 ha
33
8 800
19
ha
34
5059
10
£
10 — 20
A IN E IST O A
EUROOPAN
JA
U S A :n
K A PIT .
TALOUDEN
T U T K IM ISE K SI
321
5 ensimmäistä lajia] yhteys sivuelinkeinoihin: joillaon yhteys jauhomyllyihin
olutpanimoihin
1265
191
360
248
3 893
494
889
616
8 383
1009
1908
1285
16 747
2812
4 895
3178
4 193
1343
1504
1952
943
185
498
1449
656
85
386
1072
35424
6 034
10054
8 728
9 467
1281
2511
1621
7 280
1531
2 384
1557
21 40. osa
sahalaitoksiin
tiilitehtaisiin
V.
322
I. L E N I N
Samassa. Taulukko 9. Maatalousyritysten heidän päätoi M a a t a lo u s y r it y s t e n o m is t a jis t a j a m u is t a
p ä ä to im en sa A . / . M a a t a lo u it s e n ä is iä
10 5
n a is t a yh te e n sä
ilm a n s iv u t o in t a
s iv u t o im e n o m a a v ia
h a llin t o « j a v a lv o n « ta h e n k i» liik u n t a a
r e n k e jä ja p iik o ja
85213
661П
19102
14175
1502
ha
364755
253337
111418
4591
778
2—5 ha
717 699
495439
222260
406
127
5 - 2 0 ha
980145
809 107
171 038
255
30
253 877
230 363
23 514
216
4
100 ha Ja enemmän
22 731
18 259
4 472
140
2C0 ha ja enemmän
12 568
9 541
3 027
64
2 424 420 1 872616
551 804
19783
2 441
Alle
0
.5 —
2 0 —
0 -5
2
1 0 0
ha
ha
Yhteensä
—
—
5 - 1 0 ha
588 958
468 744
120214
142
25
ha
391 187
340 363
50 824
113
5
1 0 - 2 0
\_
,
O -s-2 .. = 568 575 / “
1
Yhteensä A (A.l + A .2-6) = alle 0 5 ha =
494761
„
UW 3 3 6
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIM ISEKSI 3 2 3
omistajat ja muut tuotannon johtajat mensa mukaan: t u o ta n n o n jo h t a jis t a o n h e id ä n m ukaan:
A. 2 - 6 .
d essa
B . T e o llis u u d e s s a
P u u t a r h a n v ilje ly k s e s s ä , k a r ja n h o id o s s a , k a la s t u k s e s s a y .m .
a p tihe n k l i e kun t a a
it s e n ä is iä
apuhenk ilö k u n taa
y h te e n sä
s i i n ä lu v u s s a k o t i t e o lli su u d e ssa ty ö sk e n t e le v iä
11 940
30584
253 194
17663
752 278
703935
155 330
13 007
30114
203 677
10 042
305 102
291 039
16 636
5 564
12688
108 968
206
65004
61212
1078
2 040
4 979
37575
5477
4 613
7
411
197
3512
128
43
41
7
230
—
7
—
18
1
82
—
1
—
p a iv S l a is ia , t y ö lä is iä
It s e n ä is iä
351 347
—
j
— 524398
33003
1 053
1 458
25
582
2
2 0 1
s i i n ä lu v u s s a o p p ila it a , a p u la is ia j a t y ö lä i s i ä
y h te e n sä
4
78 569
607156
30116
628
28 811
174
4 950
4276
764
27
527
337
2
2 351
8
1 127 996 1 060842
[Jatkoa
s e u r a a v a lla s iv u lla ]
324
V.
I.
L E N I N
[J a tk o a ]
M a a ta lo u s y rity s te n o m is ta jis ta jo h ta jis ta o n h e id ä n
Alle O. 5 li а O.j—
2
ha
2—5
j
a p u h e n k ilö k u n ta a 1
1
a p u h e n k ilö k u n ta a 1
C i» t r.
its e n ä is iä
a p u lie n k ilö k u n ta a
’ел
C 27 H o te lli- ja ra v in to la -a la lla
C. 1 2 — 2 6 L iik e n te e s s ä ja y h te y d e s s ä
its e n ä is iä
C. 1 - 1 1 K auppa- ja v a k u u tu s -a la lla
70786
14 878
11993
104 011
27 837
863
40908
3 089
10046
32454
23104
2 1 0
17 703
540
7 544
8286
17 454
54
7 215
92
3 646
1
106
12 728
1 2
818
—
1
5—20 2 0 - 1 0 0
i
720
:
8
243
2 0
36
—
3
—
1 0
—
ha ja enemmän
13
—
1
—
2
—
Yhteensä
137 368
18 607
33 475
145 877
81 951
5—10 ha
5 386
75
2 768
985
9 281
ha
1 829
17
878
121
3 447
1 0 0
ja >
2 0 0
1139
f
1 0 —
2 0
1 0
1
2
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 3 2 5
Minun laskelmani
Tämän kirjaimen olen laittanut itse
3 780
29 086 70333
__ _ ”f 4-_____ siinä luvussa palkkatyö Iäisiä (punakynällä merkittyjen sarakkei den E)
Ä ^
H
323
5 746
1481
32
2108
1945 1294449
Yhteensä
Yhteiskunnallisten yritysten johtajat
17 351 101 442 227 116
G
Kotitalouden jäsenet, jotka yleensä eivät harjoita elinkeinoa taiharjoittavat vain sivuelinkeinoa
Ilman tointa ja ilman toimen osoitusta
-g
pj 1
Yksityis-jajulkiset toimet, vapaat ammatit
Kotipalvelusja tilapUisluontoinen palkkatyö
D
i i 1
mukaan:
Isäntien ylläpidossa olevat kotipalvelijat
ja muista tuotannon
päätoimensa
2084 060 1 273 137 - 14175
530889 -f 4 591
501
11 297 13823
9
242
1732
1006277
52
3916
3 307
6
30
1850
1065 539
2
756
407
1
3
861
262 191
| —
61
57
-
—
' 243
23 566
—
24
13
—
—
100
12887
371
8 129
8112
5736082
6
26
1041
652 798
0
4
i
21 686 146 558 315 043
44
|
8;
2636 1280
2515 792 1
809 | 412 741 |
V. I. L E N I N
326
Osa 1 b: T aulukko 3. Peltom aa Koko maa-alasta Peltom aata omaavien talouksien luku
Naiden koko maa* ala yleensä ha
siitä yhteensä
kevätvehnalle
ky 1
syysveh nälle Leipäviljaa
A lle 0., ha
1352 763
368 098
0 . . - 2 ha
1 232970
1 588 736
246 961
1 49., |
1 299
1912
8 115 976 345 2., 5.0 1 0.. |
21 819 1 O-o 1 l*a
985 613
3 948 861
2350 006 | 54.e | 9.e
17 468 1 о., I 4.,
99 763 1 2.3 | 7.,
1 050 696
13 124 460
7 728 039 1 56., | 31..
72 891 1 0.. | 20.a
430 479 1 3., | 32.,
259 475
11 942 678
7 220 699 1 57., | 29«
106 714 1 0., | 29.,
426074 1 3., | 32.,
10O ha ja enemmän
23 262
9 368 409
5 910 304 1 59., j 24.,
151 878 1 1-5 1 42.,
343 725 1 3.5 1 26.0
200 ha ja enem m än
12 769
7 379 305
Yhteensä
4 904 779
40 341 242
2 - 5 ha
5 - 2 0 ha
20-100 ha
4 683 308
114 751
358 365 24 432 354 | 56- | 100-o 1 0., | 100.„
262 029
1 323 772 | 3«i | lQQ«o
< 2 ha) 1 223 306 2 -2 0 ) 10 078 045 > 20) 13 131 003
9 414 90 359 258 592
23 731 530 242 769 799
5 - 1 0 ha
641 983
5634 959
3 379 657
26 818
178 520
1 0 -2 0 ha
408 713
7 489 501
4 348382
46 073
251 959
Alla % % (Zahn, 1910, S. 574106) :] ___\ = %: a m aatalous %: a t ä m ä n viljalajin y.m . koko viljelysalasta [ks. täm än • Ks. tä tä o saa, s. 329. T o im .
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
327
ja sen viljely on peltomaata Ve ‘ a 3 "
I kaikki nämä 7 — viljakasvien koko kylvflala \ (Zahnin mukaan)
spelttivehnSlle
rukiille
ohralle
kauralle
8511
10 667
l )
sekaviljalle
sokerijuurik kaalle
"Zahnin** mukaan 1615
32 386
14 235 6.,
260 602 1 П ., | 4.,
1 2-e |
53 576 1 1-, 1 23.,
648 844 1 »5-, 1 10.,
157 406 1 3., | 9„
117 920 1 0.» | 50-,
2 106 517 1 15-, 1 34.,
42 730 1 0, | 18., I 460 0.,
1 0.« |
1 o.„ |
282
231 536
1 o., I 100.O
1257
15 809 1.,
1 0., |
8 473 1.,
371046 1 8-.I 8.,
51 873 1U 1 5..
1 0., |
18 858 3.,
542951 1 4.n | 33.,
1 473 212 1 »О-, 1 35.,
204 784 1 1-, 1 22.,
1 0., |
77 582 15.,
1 795 482 | 14.a | 29.,
476 069 ' 3., | 29.,
1 384 181 1 Ю., | 32.,
273 528 | 2-, | 30.,
125 961 | U | 24.,
1 262 945 1 12., | 20.,
379 896 1 3., | 23.,
865 713 1 8 .,| 20.,
354 560 281 691 | 3.e | 39.s 1 2., | 54.,
1 018 704
6 106 776 | 14., | lOO-o
56 479 105 499 2., 4.0 1 4., |
I 444
298 069
1 621 312 | lOO-o
13„
651 013
1 0., |
288 599
221 857
513 822 4 210 318 901 998 100.„ 1 2., | 100.0 1 L, 1 100.,
1 9-,|
15 850 171 496 44 190
292 988 2 755 361 3 058 427
64 990 700 357 855 965
116 166 1 844 258 2 249 894
17 253 256 657 628 088
9 730 96 440 407 652
63 433
916 289
239 689
624 989
81 684
31 327
54 487
1 190 228
303 262
848 223
123 100
46 255
[Jatkoa seuraavaila sivulla]
yritysten maa-alasta yleensä (=43106486), toinen luku: vihkon 30. s.*].
V. I. L E N I N
328 (Jatkoa]
(Tämä taulukko on otettu k o k o n a i s u u d e s s a a n )
Koko maa-alasta on peltomaata siitä kylvetään perunaa
Alle 0.s ha
166 327
0.s- 2 ha
333 605 20., 15.s
2 -5 ha
5—20 ha
20-100 ha
muita peltokas veja
7 787
3 733
8 139
20 877 29 127 10.8 ~ T 7 j 3.,
80 516 3.0
3..
1.»
262 426 10.,
l-o
841 726 32.,
0.,
609 723 19.„
720 375 27.,
0-5
667 698
671 500 6-8 26.0
0.3
447 484 14., 10..
e.,
948993 29.0
6.,
4-8 100 ha ja enemmän
' eja
1 neksia 1 pellolla
6.7
21-0
94 397 8.„
42 916 16.2
2.0
100 569 3/.p
2.3
62 546 23.5
2.3
30 841 11.«
308 102 29.«
310 916
peltolaidun
kesanto (täysi)
745
1 139
11 836 0.8
9 353
1.3
0.,
42 207 1.0 3.0
1*0
1.0
41 742 4.a
22 618 280 695 20., ~ 2 T j 28.,
29.3
492 910 3.8 45.8
393 490 3., 39*
316 388 29.8
315 073 3.3 29*
266 936 26.« 27
246 139
214 385
1 084 389 2.« 100.„
993 355 2.3 100.0
3*3
528 225
22 351
254 403
3 173 830 7.. 100.o
2 584 682
265 536
1 062 663
499 932 1 396 477 1 277 421
88 655 1 104 152 1 391 875
28 664 143 485 93 387
32 860 402 499 627 304
12 581 263 825 807 983
10 492 322 437 660 426
5—10 ha
470 609
381 869
49 776
134 387
79 264
102 003
10-20 ha
478 384
459 857
50 793
173 715
142 354
179 692
200 ha ja enemmän
562 501
Yhteensä
20)
6.0
100.„ “ BTj 100.„
2-8
100.„
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
329
%% Zahnin mukaan: Leipävil jaa
Leipä viljan kylvöala yhteensä
Puutarha maa
1 Rehevä 1 laidun
Niityt
Viinitarhat
< 2 ha
13-7
4-3
21.7
3.7
5.»
30.,
12.»
5.2
0.5
1.5
1..
30.»
2 -5
19.„
10.2
32.ä
9.5
1-7
1*5.2
18.»
13.5
1-0
4.0
0 .,
34.,
5-20
19-3
34-0
36.0 | 33.5
1.0
28.s
16.»
38.,
1-5
24.,
O.»
29.»
18.3 | 29.e
35., | 30.s
0 .„ |
16.»
12-,
26-3
З.3 j 49.3
0., | 1
5.,
9.,
15.»
1., |
20.»
O..
0 .»
100.»
0.3
100.o
2 0 -1 0 0
i 100 ja >
V
17-a
21 .»
18.» 100.„
M aa ta lo u s m a a
yhteensä
22.3
0-4
8 .,
34*2 100.o
l.i
10O.o
33.»
M e ts ä ta lo u s m a a
V ä h ä ise t la itu m e t
13.» 100.»
2-o
V ilje le m ä t tö m ä t m a a t ja jo u to m a a t
M uut m aat
K oko m aaa la y h te e n sä
< 2 ha
69.»
5 .,
20.»
6 .,
2.»
0.3
2 .,
4.0
5.3
12.,
lOO-o
0*3
2 —5
Тб.»
10.,
15.2
8.5
2.0
9 .,
3 .,
9 .,
2.,
n .»
lOO-o
10.O
5 -2 0
7 5 .7
3 2 .,
15.*
27.e
2.»
33.3
4 ..
40.»
i-9
2 5 .4
100.g
31.»
2 0 -1 0 0
73.»
29.3
17.3
28.»
2-3
3 3 .,
4.«
3 7 .,
1*6
19.5
100.„
29.3
7 1 .,
2 2 .,
22.2
2 8 .7
2-0
18.»
1*3
8.»
3-,
3 1 .,
100.,,
23.„
73.0
I00.„
17.8
lOO.o
2*5
100.»
3 ..
100.„
2.,
lOO-o
100.»
100.o
100 j a >
s
330
V.
I. L E N I N
Samassa. Taulukko 2. M aataloustyöläisten Maatalousyrityksiä yhteensä
Koko maa-alasta on
yrityksiä
maa-alaa
omaa maata
vuok rattua maata
3 5 7 945
85395
16 3 3 2
20068
4 8 99 5
ha
182 8 0 6
j 182 068 1
77613
6 0 207
4 4 24 8
2 —5 ha
34998
113967
73 20 9
3 5 407
5351
3 751
27679
19590
7 43 4
655
—
—
—
—
—
100 h a ja e n e m m ä n
—
—
—
—
—
200 h a ja en em m än
—
—
—
—
—
Y h te e n s ä
579500
409109
186744
123116
99249
5 - 1 0 ha
3 687
26 769
18 9 4 5
7183
641
1 0 — 2 0 ha
64
910
645
251
14
A lle 0 .5 ha
0 .5 — 2
5 - 2 0 ha
2 0 - 1 0 0 ha
muuta maata *)
< 2 ha 2 - 2 0 ha > 20
*> Muu maa = virkamaat, deputaattlmaat j.n.e.
AINEISTOA EUROOPAN JA U SA .n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
331
tätä taulukkoa supistan kovasti. Jätän pois omaa ja vuokramaata koskevat yksityiskohdat etc. etc. ja päiväläisten taloudet lukumäärän j a maa-alan mukaan Talouksia, joilla on maata yksinomaan
Koko maa-alasta on
peltoa
puutarha- ja kasvitarhamaata (ilman koristepuutarhoja)
viini tarhoja
maatalous maata yhteensä
puutarhoina
perunalla
64735
11404
580
79383
43904
113345
132140
8210
1627
167 420
1034
13388
72877
2 222
504
101 679
45
38
16123
409
43
-
24018
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
285 875
22245
2 754
372 500
44 983
126771
15 665
398
43
23235
—
—
458
11
783
—
—
—
V. I. L E N I N
332
yhtä taloutta kohti on maatalousmaata ha
Koko karjan pääluku nautayksiköiksi muunnettuna
yhteensä karjaa nautayksiköiksi muunnettuna —
...
—
O.]?
0.4
826 963
l.i
1.5
1 922 168
3-2
4.3
4 243 647 10960 779
35.6
29.3
7 662 750
299.3
159.0
3 764 098
5 .5
5.!
1
29380 405
1
2 749131 15 204426 11 426 848 7.0
7.8
5 141 657
14.!
14.,
5 819122
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
Y h tä v a k in a is ta t y ö l ä i s t ä
k o h ti o n
alla: siin ä lu v u ssa i v a k in a i s ia t y ö l ä i s i ä ' K a i k k i e n t y ö lä is t e n ! lu k u m ä ä r ä
m a a t a lo u s m a a ta ha
y h t e e n s ä k a rja a n a u t a y k s i k ö ik s i m u u n n e t tu n a
0.4
O.g
2014307 854016
1.6
1.5
2338745 1294848
1 *6
2.3
2 913 877 2079120 4595858 3500848
6.0
4-9
2069433 1553 079
8.4
4-5
1237 329 833 912 940790 635155
3-, < 2
2 .9
15169549 10115823 4353052 2148864 7 509 735 5579968 3306 762 2 386991
h a:
2 - 20 :
> 20:
333
2-4
2.7
2491337 1 894631
3-6
3.6
2104521 1606217
V. I. L E N I N
334
Statistik des Deutschen Vertauksen vuoksi otan vuoden 1895 tiedot Maatalous- tai maitotaloustuotantoa e rik o is e s ti
1895
m a a ta lo u s y rity s te n lu k u m ä ä rä
e i m i ta f l n k a rja a
k a rja a y le e n s ä
s e lla is ia ta lo u k s ia y h te e n s ä
2 ha 2 -5 5 -2 0 5—10\ 10—20/ 2 0 -1 0 0 100 ja >
3237 030 1 016318 998 804 605814 392 990 281 767 25061
831 771 26 658 9 090 6542 2548 1 837 380
2 405 259 989 660 989 714 599 272 390442 279930 24681
965 517 960 110 985 911 596429 389482 279 274 24638
1895: 1907:
5558980 5 736 082 + 177 102
869733 1073930 + 204194
4689 244 4662152 — 27 092
321545Э 3 127 002 — 88 448
676 215 707 235
91 406 51 708 834441
584809 655 527
Yhteensä
karjaa yleensä
1895
1882
1895
1882
25.-JO
26-30 2-36
74 го 97.38 УУ.09 99-35 98.48 84-35
73-70 97.84
2.62 0.« 0.6ä Ui 15-65
0-58 0.26 0-38 15-81
99-44 99-74 99-62 84-ie
Näiden lukujen paikkaa on virheellisesti muutettu: 243 588 kuuluu riville 50 a — 1 ha, 521 172 kuuluu riville 1 ha — 2 ha.
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 335
Reichs, Band 112. talouksista, joilla oli karjaa: harjoittavista talouksista p itä v ä t taloutta varten
yleensä
suurta karjaa pitävät nimenomaan hevosia, nautakarjaa, hevosia ja ta ei mutta ei nautakarjaa namuutt akarjaa hevosia 28954 40080 152
281 767 25 061
262 191 23 566
2 0
ja >
306 828
285 757
—
24189 097
22 539 542
Yhteensä
5558 317
5 736 082
+
43 284 742
43 106486
2 0 —
1 0 0
359 553
_ — .
341
-1-
2415914
+
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
2 - 2 0
2 492 002
+
2— 5 5— 10 2 0
+ —
3 378 509
3 236367
1 0 —
1371 758
619 066 1872 936
ha
2
327 930 1460514
522 712 1893 202
2 084 060 1294 449
.. 4 9 8 6 9 7 3 2
9 641 761
a
«+P+7
kasvikset j.n.e.
muut
V
»WWWIVKV vihannes%WVkiWV« ja puutar maatalous vähäisem hamaa maata mät syöt niittyjä rehevin (ilman ko viinitarhat yh teensä tö-ja lai ha laitumia ristepuudunmaat tarhoja)
Alle 2 ha 3 1 2 3 7 2 2 -2 0 » 3 114 8 6 4 2 0 Ja> » 2 5 2 4 3 9 4
12 6 0 4 248 037 5 9 3 165
147 7 2 7 211 9 6 5 122024
3 5 30 2 73 531 6 535
5 951 6 3 0
853806
481 7 1 6
115368
2 =
1 7 3 1 311 1 3 7 2 6 44 2 16377121
55 674 4 5 2 162 553456
31 8 3 4 87 4 1 061 29 2
peltolaidun ja kesanto
2
Karjan pää luku nautayksiköiksi muunnet tuna Alle 2 ha... 2 — 2 0 ......... 2 0 J a > .......
2 7 4 9 131 1 5 2 0 4 426 11 4 2 6 84 8 29 380 405
2524000 ha niittyä karjan 11427 000 päätä kohti (nautayksiköiksi muunnettuna)=0.22o*!l! 3115000 ......................... 15204000 .. » ( » *• )= 0 .204** Johtopäätöksenä on, että karjan rehuksi (20 ja > ) on enemmän viljoja kuin (2—20). Niittyä taas (2—20) on vajaat puolitoista kertaa enemmän (kuin 20 ja > ) ; karjaa taas melkein \ lj2 kertaa.
349
* Ks. tätä osaa, ss. 326—327. Toini. , , .... . ,, „ „ , , . ** Luvut O.220 ja 0.304 tarkoittavat niittyhehtaarim äärää, mikä tulee karjan yhtä paata kohti 20 ja siitä yli ja 2—20 ha:n talousryhmissä. Toim.
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
(k s.
V. I. L E N I N
350
Taloudet palkkatyön käytön kannalta
Melkein ilman palkkatyötä.................... Palkkatyöläiset pienenä vähemmistönä ..................................................... Palkkatyöläiset enemmistönä .............
(Kaikkiaan työntekijöitä yhtä taloutta kohti)
Talouksien lukumäärä
Kaikkiaan työntekijöitä
(1-3)
3 689 289
6 539 697
856 756 466 095
3 730 716 4 899 136
5 012 140
15 169 549
4 384 786 652 798 698 498
7 266 929 2 491 337 5 411 283
5 736 082
15 169 549
(4-5) (6 ja > )
(s. 41)**Yhteensä............. Proletaarisia ja pientalonpolkaisia ...... Keskitalonpoikaisia................................. Suurtalonpolkaisia ja kapitalistisia..... Yhteensä............
(alle 5 ha) (5-10 ha) (> 10 ha)
Laskettu työntekijäin prosenttimäärän mukaan, joka on jKaikki yksityiskohdat Wolff Ula "Les Engrais". Paris 1887. Lantamäärän laskelmia koskevassa kysymyksessä tulee Bibliotheque Nationale, 8°. S. 11409), page 121—124****. seches des fourrages) + litiere (paille litiere) multiplie par 1.3 idem Kraftin "Maataloussanakirjassa” 8°. S. 10575
J. F r i t s c h : "Les Engrais” (Paris 1909?; Bibliothequ Va kuivaa rehuainetta (Trockensubstanz) + pehkut [Einstreu] sinkertainen määrä pehkuja ja rehuja c o n s ^ re s ä 1’etat £ (ä 1’etat sec) kerrotaan 1.3 kgr. cheval; 1.5 boeuf de travail; [Siis Heuzen ja Stoeckhardtin metodit lankeavat yhteen.]
* Ks. tätä osaa, s. 368. Toim. ** Wolff Ula "L annoitteet” . Pariisi 1887. Kansalliskirjasto. 8°. S. 9 5 58, M* - ö a r o / o : "Lannoitteet” (Pariisi 1903.— Kansalliskirjasto. 8\ S. 11409) **** — S t o e c k h a r d t i n m e t o d i : rehu (kuivan rehuaineen paino) 4 *****— j F r i t s c h : "L annoitteet" (Pariisi 1909?; Kansalliskirjasto: 8°. ****** — kuivana m itattuna. Toim. ******* — Hra H e u z e n mukaan. Toim. ********— (kuivana) kerrotaan l.a kilolla hevosta kohti; 1.$ tyohärkää; 2.» leh
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
Likimäärin*)
Yhtä taloutta kohti tulee
351
Yhtä taloutta Maatalous koneiden . kohti likimääräinen*' maa talous luku koneita
Maatalous* maata ha
Kaikkea karjaa nautayksiköiksi muunnettuna
työnte kijöitä
maata
5 706 798
7 263 322
1-77
1-5
1.»
167 699
7 050 002 19 078 074
7 515 336 14 601 747
10.5
8., 40.,
8.7 31.3
547084 1 093 924
0-, 2-,
31 834 874
29 380 405
3.0
6-a
5.S
1 808 707
О-se
5 036 189 4 607090 22 191 595
6 992 778 5 141 657 17 245 970
210 179 398 495 1200 033
31 834 874
29 380 405
1 808 707
4.3
karjaa
0.O5
osoitettu s. 41* ryhmittäin kolmen kategorian osalta. Bibliotheque Nationale 5°. S. 9 5 5 8 , page 100 et suivantes **.| panna merkille lähteet: G a r o la : "Engrais” (Paris 1903.— S t o e c k h a r d t i t i metodi: fourrage (poids de matieres (chevaux), 2.3 (vaches), 1.2 (moutons), 2.6 (porcs)****. Nationale: 8 °. S. 13 195), page 98 ***** [W o I f f in mukaan: samoin kuivana. £ X 4. Muiden kirjoittajien mukaan kaksec ******]. D’apres M. N e u z e *******, pehkujen ja rehujen 2.3 vaches; 2.5 porcs; 1.2 moutons. (Moyenne 1.8) ********
s. 100 ja seuraavat. Toim. ss. 121—124. Toim. pehkut (pehkuoljet) kerrottuna 1.3 (hevoset), 2.3 (lehmät), 1.2 (lampaat), 2.5 (siat). Toim. S. 13 195) , s. 98. Toim. mää; 2.s sikaa; 1.2 lammasta kohti. (Keskimäärä 1.«). Toim.
V. I. L E N I N
352
Nais- ja lapsityövoima (vertikaa- 1) miehiä linen jär- 2) naisia jestys: 3) yhteensä). (a) = tilapäisten työläisten % työläisten kokonaismäärästä. Vakinaisia työläisiä (työntekijöitä) perheeseen kuuluvia
Alle 0.ä ha
504 658 815 475
0.5—2 ha
766 435 1 227 994
2 -5 ha
5—10 ha
10—20 ha
20-100 ha
100 ha ja >
5 205 O.e
527 050 1 193 515
289 099 717 351
325 043 528 973 854 016
436 L,
5 641 0.,
1-.
17 579
1-.
1-7
72 217 130 921
1 012 783 1 066 337 5 279 4.0 2 079 120
38 394
1-s
30 475 1*8
115 670 221 326
1 001 675 892 956 9 358 4., 1 894 631
39 833 2-,
21554
1-8
198 735 412 702
880 432 725 785 14 394 3*5 1 606 217
35 948
i.,
344 910 835 728
919 070 634 009 17 843 2., 1 553 079
27 850 1-7
243 0-7
284 847 799 773
542 097 291 815 833 912
8 233 0.»
10 007
6 968 34 139
24 315 38 541
492 153 802 6£5 1 364 2.3 1 294 848
33 115
777 286 I 673 305
näist 1 alle 14 % vuoden %
näls tä alle 14 % vuo % den
36 260 66 854
16 215
994 120 1 948 199
yhteensä
palkattuja
nälst i alle 14 % vuoden %
7 990 o.s
-
2.,
siinä luvus sa 200 ja> Yhteensä Alle 2 ha 2-20 20 ja>
3 865 616 7 609 978
116 814 1 I l M
5 173 253 4 942 570 56 664 2.3 10115 823
1 076 954 1-5 2 505 845 I l I I I I
1 1 1
1 1 1
1 1 1
1 1 1
173 478 I I I I I I
1.7 1 1 I I I I
A IN E IST O A
EUROOPAN
JA
U S A ;n
K A PIT .
TALOUDEN
T U T K IM ISE K SI
353
maataloudessa:
Tilapäisiä työläisiä (työntekijöitä) yhteensä
palkattuja
perheeseen kuuluvia
näis tä
näist n alle (*) 14 % vuoden %
näis' ä alle 14 % vuoden %
alle ..
734 200 1 043 897
45
75 359
7.2
91 994 >6.5
. 140 269 280 390
68
4 713
,,
516 915 S34 757
29
96 707 11..1
11
73 891 22 .,
137 0Э8 266 378
54
6 035
2.3
358 498 596 706
24
79 926 13.,
137 531 199 139
14
48 687 24.,
156 150 299 165
42
9 447
3.,
293 731 498 304
23
58 134 »•„
82 948 115 268
14
22 939 19.g
212 578 401 086
32 20 268
5-„
295 526 516 354
25
43 207
8.3
3 052 4 092
n
5.,
214 238 399 325
33 36 241
9.0
217 290 403 417
32
36 463
9.«
j 2 321 919 | 3 011 630
29
347 398 ll.g
1 057 2 32 2 042 096
45 80 761
3.9
3 379 151 5 053 726
33 428 159
8 .,
I
888 204 1 011 510
55
37 062 3.6
74 787 148 781
612 088 796 926
39
72 603 9.,
376 646 554 367
22
221 400 330 328
i
122 112
222
1
1
1 l
1 | 1
1 > | 1
l l
i i
i i
(Jatkoa seuraavalia sivulla] 23
40. o s a
354
V.
I.
L E N I N
[ J a tk o a ] K a ik k i t y ö n t e k i j ä t y h d e s s ä
perheeseen kuuluvia
palkattuja
naisi a alle 14 % vuoden %
yhteensä
naist a alle 14 % vuoden %
nais a alle 14 % vuoden %
1 392 862 Alle 0.5ha 1 826 985
42 267 2.3
187 322
1737
0 .,
1 49! 964 2 014 307
44 004 2 .,
0.5—2 ha
1 378 523 2 024 920
88 818 4 .,
158 372 313 825
4120
1 536 895 1-3 2 338 745
92 938 3*9
2 -5 ha
1 370 766 2 502 566
125 109 4-9
212 486 411 311
9992
2.4 2 913 877
5 -10 ha
998 686 2 003 633
104 366 5.2
252 768 487 704
1 251 454 15 393 3-, 2 491 337
119 759 4.s
10-20 ha
664 631 1 392 654
70 241 5 .;
354 885 711 867
1 019 516 23 841 3.3 2 104 521
94 082 4-5
20-100 ha
372 047 832 619
557 488 32 946 3.Q 1 236 814
929 535 38 111 3., 2 069 433
71 057 3.,
38 231
10020
499 085 465 1.3 1 199 098
509 105 44 231 3.7 1 237 329
44 696 3-e
6 187 535 10 621 608
2 134 186 464 212 4-, 4 547 941
8 321 721 137 425 3.Q 15 169 549
601 637 3.fl
2 771 385 Alle 2 ha 3 851 905
257 474 501 147
4 353 052
820 139 1 610 882
7 509 735
1 056 573 2 435 912
3 306 762
100ha ja>
99102
■
1 583 252
135 I0I
4.«
Siina lu vussa 200 ha ja > Yhteensä
2-20
20 ja >
3 034 083 5 898 853 382 067 870 850
j
Zahn 1 ”Annalen” , 1910! S. 595
20-100 ” 100 ja >
Preussi а
88.5 84.,, 72., 2-0 65.0
S
7
3.»
i.5 3.a 10., 29., 17.,
О-в l.a 2., 9.B 44.,
9., ll-o 14.8 21., 31-8
2 594 470 1 497 799 2 518 338 I 374 647 1 035 270
0..
I0.5
7.«
15.,
9 020 524
P
o., o.a
0., O.t
e
2 = 100« absoluuttinen lukumäärä
В
Baijeri Y
89.3 89., 79.“ 50.e 5.„
0., 0., 0., O., 4-e
1.» 3.« 13., 35.8 22.,
l.a 3,,
41.»
5-7 6., 9., 26.8
382 369 461 674 934 697 301 141 21 771
78,,
0.,
12.,
2.„
7-0
2 101 652
yhteensä
84.0 81., 69.,, 34., 3-4 62 .„
O.a 0.2
0.3 I -о 6., l-o
IL, 11-7
2., 2-0
1-4 4., 19.,, 42., 18.,
39.8
13.Д 32,,
17.,
6.,
12.,
2.,,
8.s
Н .д
o.,
94 372 68 985 166 231 86 601 34 972
90., 90., 77.e 46.8
0., 0.x 0.8
а a lle 2 ha 2 20 2 0 -1 0 0 100 j a e n e m m ä n
5 >■ •'
y h te e n s ä
!■«>
1.0
s
7.7
0-8 0., 1-8 5., 29-,
7-0
4*7
1-8 2., 12.7 32.8 23.8
5-, 7-8 H.8 36-8
220 355 238 979 236 082 51 785 4 821
5 .s
451 161
83.,
O.i
U
1-8
7.6
752 022
K o k o S a k s a ( £ ~ 1 5 169 54 9 h e n k e ä )
5-
5
Württemberg
Saksi alle 2 ha 2— 5 » 5 - 20 •> 20-100 100 ja enemmän
S-IOOK absoluuttinen lukumäärä
P
a
88., 85.» 73.у 4 0 ., 3 .,
70.0
P 0 ., 0 .,
0., 0.7 4-, o.»
Y 1M 3 ., n., 30-8 17 ., 1 0 .,
В o.„ 1.0
£ 9-1
2.„ 8.»
9.« 12„ 19., 32„
5-8
13.5
43.,
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI 355
а = perheeseen kuuluvia työntekijöitä; jä = työnvalvojia, isännöitsijöitä etc.; 7 — vakinaisia renkejä ja piikoja; 3 = vakinaisia päiväläisiä ja työläisiä; e = tilapäistä työvoimaa.
Zahn (v. 1910, s. 567) nimittää pieniksi talonpoikaistalouksiksi 2— 5 keskisuuriksi •• 5 — 20 suuriksi .. 20—100
ha hai
Prosenttisuhde vuoden Maatalousyritysten omistajista heidän päätoimensa mukaan 1906— 1907 maksimimäärään oli itsenäisiä maalaisisäntiä: kesäkuun 12 pnä 1907*:il) (Zahn v. 1910, 1895 1907 naisia yleensä miehiä absol. % absol. % s. 567) 13.,
564 077
17.,
60.,
87.3
76.,
717 699
71-3
733 813
72.„
77-3
81-e
79.8
5 - 20
980 146
92.,,
906 786
90-a
76.3
75.,
75., 72.0
2-
20-100 100 ja enemmän
Yhteensä
253 877
96.3
270 931
96...
72.3
70.0
22 731
96.3
23 523
93.n
8 6 .3
81.,
84.J
2 424 420
42.3
2 499 130*)
45.„
73.,
80-,
76.,
*’ vrt. tämän vihkon s. 38, alhaalla*. **) Zahn, v. 1910, s. 568: kesäkuun 12 pnä 1907 olleen työläisten kokonaismäärän ver tailu m a k s i m i m ä ä r ä ä n . * Ks. tätä osaa, s. 363. Toim.
LENIN
449 968
5
alle 2 ha
AINEISTOA EUROOPAN JA USA:n KAPIT. TALOUDEN TUTKIMISEKSI
357
Maatalousyritysten omistajista heidän päätoimensa mu kaan oli epäitsenäisiä Band 211. S.- 89 kauppapalkkatyö, liiken teollisuu (” Die berufliche ja ravin vaihteleva Yhteen nelai sä dessa työ tola-alalla toksessa und soziale Glie derung” ) 109 Yhteensä
1907 1895
1 127 996 790 950
145 877 101 781
19 746 13 593
21 686 36 737
Alle 0., ha
1907 1895
752 278 514 840
104 011 67 632
15 741 10 493
17 351 29 078
0.5—2 ha
1907 1895
805 102 227 928
32 454 27 250
3 299 2 513
3 780 6 910
1907 1895
65 004 44 479
8 286 6 146
594 472
501 685
1907 1895
5 612 3 703
1 126 753
112 115
54 64
5 ha ja enemmän
C / (perheen jäsenet) ammatteja koskevan saksalaisen tilaston tavattoman sekavuuden vuoksi on tärkeää Zahnin seuraava yksinkertainen ja selvä vertailu (s. 4 8 6), jossa kyseiseen ammattiin kuuluvat ovat "ansiotoimintaa har joittavia, mukaan lukien heidän perheensä tointa vailla olevat jäsenet sekä kotipalvelijat”. Ammatteja harjoittavat v. 1882 Itsenäiset (A mukaan lukien A 1
CI).................................
V.
1907
Lisäys
Toimihenkilöt.................................... Työläiset (C ilman A 1 C 1)..........
20 586 372 829 865 18 398 378
20 881 542 3 067 649 28 396 761
295 170 2 237 784 9 998 383
Summa:...................
39 814 615
52 345 952
12 531 337
miljoonaa
+ o-, 2 10
V.
3 58
I.
L E N I N
Karjan rehua kos
Oljet
a 7 viljalajia*^ ha
Kaura, rehuheinä ja heinä
T rehuhdna
57 834 7
10 667
482 558 25
105499
2 -5
1 399 976 33
5— 10
Alle
ha
0 .5
O.s—2 ha
1 0 - 2 0
2 0 - 1 0 0
1 0 0
ja >
Yhteensä
0
P kaura
niityt
29 370 3
48 176 5
80516 4
283 002 H
469 017 24
371 046
262 426 5
800 045 19
1 433517 34
2 131 422 41
624 989
381 869 7
1056821
2063 679 40
2 817332 45
848 223
459 857 80»
1 257 998 22