Suomen kielen tikapuut. Kielioppi - ja harjoituskirja. Alkeistaso 1 / Кангасниеми Хейкки. Лестница финского языка. Грамматика и упражнения. Начальный уровень 1 [PDF]

Zitiervorschau

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT Kielioppi- ja harjoituskirja

ISBN 978-951-44-7061-5 (pdf)

Copyright ©2007 Tampere University Press ja tekijä Myynti Tiedekirjakauppa TAJU Kalevantie 5 PL 617 33014 Tampereen yliopisto puhelin (03) 3551 6055 fax (03) 3551 7685 [email protected] www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi Kansi ja taitto Iris Puusti Harjoitusten kuvat Päivi Rasinkangas Dialogien kuvat Vilja Takalo

ISBN 978-951-44-6908-4 Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2007

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT Kielioppi- ja harjoituskirja Alkeistaso 1

SISÄLLYS SAATESANAT SUOMEN AAKKOSET NUMEROT 0 - 20 NUMEROT 21 - 10 000 JÄRJESTYSNUMEROT MIKÄ NUMERO? KANSALLISUUDET SANOJEN PERUSMUODOT JA TAIVUTUS

9 11 15 17 19 19 20 21

KAPPALE 1 – 1. ÄÄNTÄMINEN – 2. LYHYT JA PITKÄ ÄÄNNE Äiti ja Sanna HARJOITUKSET

25 25 26 26

KAPPALE 2 – 1. PERSOONAPRONOMINIT – 2. VERBIEN PERSOONAMUODOT – 3. VOKAALIHARMONIA Kuka sinä olet? HARJOITUKSET

31 31 33 34 34

KAPPALE 3 – 1. NEGATIIVISET VERBIMUODOT – 2. DIFTONGIT – 3. PAINOTUS Minä haluan HARJOITUKSET

37 37 38 39 39

KAPPALE 4 – 1. KYSYMYKSET – 2. MUODOLLINEN Te Millainen elefantti on? Missä yliopisto on? HARJOITUKSET

44 45 45 46 47

KAPPALE 5 – PARTITIIVI Ben kaupungilla HARJOITUKSET

50 52 53

KAPPALE 6 – GENETIIVI Isä tulee HARJOITUKSET

59 60 61

KAPPALE 7 – 1. NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT – 2. TAVUJAKO Sanna odottaa talvea HARJOITUKSET

65 67 68 69

KAPPALE 8 – 1. PERSOONAPRONOMINIEN GENETIIVI JA POSSESSIIVISUFFIKSIT – 2. IMPERATIIVI (Yksikkö) Uusi huonetoveri HARJOITUKSET

73 75 76 77

KAPPALE 9 – 1. VERBITYYPIT JA PERSOONATAIVUTUS – 2. MONIKON IMPERATIIVI (POSITIIVINEN) Elokuviin HARJOITUKSET

81 83 84 85

KAPPALE 10 – SISÄLOKAALISIJAT (=Sisäpaikallissijat) Puhelu HARJOITUKSET

88 90 91

KAPPALE 11 – SISÄLOKAALISIJOJEN KÄYTTÖÄ Liftari Ben ja Jaana HARJOITUKSET

98 99 100 101

KAPPALE 12 – ULKOLOKAALISIJAT (=Ulkopaikallissijat) Nähdään yliopistolla! HARJOITUKSET

104 106 107

KAPPALE 13 – ULKOLOKAALISIJOJEN KÄYTTÖÄ Lahja HARJOITUKSET

110 111 112

KAPPALE 14 – NOMINIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) Missä minun kelloni on? HARJOITUKSET

116 120 120

KAPPALE 15 – 1. MONIKON NOMINATIIVI – 2. POSSESSIIVISUFFIKSI -Vn Sannan syntymäpäivä HARJOITUKSET

128 130 130 131

KAPPALE 16 – VERBIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) Sanna leipoo HARJOITUKSET

137 141 142

KAPPALE 17 – 1. JAOLLISET JA JAOTTOMAT SANAT – 2. MODAALIVERBIT täytyä, pitää JA tarvita Ben syö ravintolassa HARJOITUKSET

147 148 149 150

KAPPALE 18 – 1. EKSISTENTIAALILAUSE – 2. POSSESSIIVIRAKENNE Miksi minulla ei ole pikkuveljeä? HARJOITUKSET

158 159 160 161

KAPPALE 19 – IMPERFEKTI (Positiivinen) Sannan uni HARJOITUKSET

167 170 170

KAPPALE 20 – IMPERFEKTI (Negatiivinen) Pikkujoulu HARJOITUKSET

177 179 180

NOMINISANASTO VERBISANASTO PARTIKKELISANASTO

187 197 201

SISÄLLYS SAATESANAT SUOMEN AAKKOSET NUMEROT 0 – 20 NUMEROT 21 – 10 000 JÄRJESTYSNUMEROT MIKÄ NUMERO? SALLISUUDET SANOJEN PERUSMUODOT JA TAIVUTUS

9 11 15 17 19 19 20 22

KAPPALE 1 – 1. ÄÄNTÄMINEN – 2. LYHYT JA PITKÄ ÄÄNNE Äiti ja Sanna HARJOITUKSET KAPPALE 2 – 1. PERSOONAPRONOMINIT – 2. VERBIEN PERSOONAMUODOT – 3. VOKAALIHARMONIA Kuka sinä olet? HARJOITUKSET

27 27 28 28 33 33 34 35 36

KAPPALE 3 – 1. NEGATIIVISET VERBIMUODOT – 2. DIFTONGIT – 3. PAINOTUS 40 Minä haluan HARJOITUKSET

39

KAPPALE 4 – 1. KYSYMYKSET – 2. MUODOLLINEN Te Millainen elefantti on? Missä yliopisto on? HARJOITUKSET

46 47 47 48 49

KAPPALE 5 – PARTITIIVI Ben kaupungilla HARJOITUKSET

52 54 55

KAPPALE 6 – GENETIIVI Isä tulee HARJOITUKSET

61 62 63

KAPPALE 7 – 1. NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT – 2. TAVUJAKO

39 41 41

67 69

KAN-

SAATESANAT Neliosaisessa Suomen kielen tikapuut -oppimateriaalissa käydään läpi koko suomen kielen perusrakenne äänteistä ja sanatyypeistä aina lauseenmuodostuksen vaativimpiin haasteisiin saakka. Materiaali esittelee suomen kielen muodot ja rakenteet jaksoittain mahdollisimman yksinkertaisin säännöin mutta sikäli kattavasti, että opiskelija saattaa ongelmia kohdatessaan tarkistaa siitä myös vähemmän keskeisiä seikkoja. Runsaiden esimerkkien avulla käsitellyn asian ytimen voi oivaltaa myös sellainen kielenopiskelija, jota selityksiin perustuva kielenkuvaus ei kiehdo. Kappaleiden harjoitukset on yleensä laadittu sillä tavoin, että jo selitysosan ensimmäisten kohtien pohjalta on mahdollista tehdä muutamia harjoituksia, minkä jälkeen asiaan perehtymistä voi jatkaa selitysosan seuraavista kohdista, joihin liittyvät taas muutamat seuraavat harjoitukset, ja sitten sama uudestaan ja ehkä taas uudestaan. Näin asia on opetettavissa ja opiskeltavissa pala palalta välillä harjoitellen, välillä siihen lisää tutustuen. Kappaleisiin sisältyvät keskustelumuotoiset tai suorasanaiset tekstit havainnollistavat omalta osaltaan esitellyn kielellisen keinovaran käyttöä. Jokaisen kappaleen lopussa on englanniksi käännetty sanasto. Kussakin kappaleessa tulevat uudet sanat on annettu näissä sanastoissa aakkosjärjestyksessä, mutta nominit, verbit ja partikkelit on ryhmitelty erikseen. Jo kertaalleen esiintynyttä sanaa ei yleensä ole annettu uudestaan, vaikka sitä olisikin käytetty jossakin myöhemmässä kappaleessa hieman uudenlaisessa merkityksessä. Kappalekohtaisissa sanastoissa ei ole myöskään esitetty tietoja sanojen taivutuksesta, vaan nämä tiedot löytyvät materiaalin eri osien lopussa olevista sanastoista. Kunkin osan lopussa olevat sanastot on koottu siten, että alkeistason toisen osan sanastoissa ovat mukana myös kaikki jo ensimmäisessä osassa esiintyneet sanat, ja jatkotason ensimmäisen osan sanastoissa ovat edelleen mukana kaikki alkeistason materiaalin sanat, mutta jatkotason toisen osan sanastot sisältävät vain tuossa koko materiaalin viimeisessä osassa tulleet uudet sanat. Sanastoissa käytetty +-merkki tarkoittaa, että sanassa tapahtuu kpt-vaihteluita. Partikkelisanastoihin on sisällytetty myös joitakin sellaisia substantiivipohjaisia ilmauksia, joita ei perinteisesti ole partikkeleiksi luettu. Joitakin siellä täällä eri kappaleissa esiintyviä vähäkäyttöisiä sanoja ei ole otettu mukaan eri osien kokoomasanastoihin, vaan ne on esitelty vain kyseisen kappaleen sanastossa. Materiaalia laatiessa on täytynyt alati pohtia sitä, missä järjestyksessä asiat tulisi esittää. Kriteerinä ratkaisujen syntymisessä on ollut paitsi kunkin muodon tai rakenteen yleisyys myös sen ilmaisuvoima. Esimerkiksi verbien imperfektimuodot on käsitelty jo alkeistason ensimmäisessä osassa, koska niiden hallinta nostaa kommunikointikyvyn aivan uudelle tasolle. Toisaalta astevaihtelut on esitelty alkeistason ensimmäisessä osassa melko myöhään, vasta lokaalisijojen

jälkeen, koska niillä ei varsinaisesti ole mitään omaa ilmaisutehtävää. Sen sijaan 3. infinitiivin sisälokaalisijat tulevat ehkä hieman yllättäen vasta jatkotason ensimmäisessä osassa siksi, että sama asia on usein esitettävissä myös ilman niitä. Sellaisia yleisiä ilmauksia kuin ”syömässä” ja ”nukkumaan” voi tietenkin ottaa esille jo aikaisemmin harjoiteltaessa päivittäin kuultavia fraaseja. Lisäksi pyrkimyksenä on kuitenkin vielä ollut esittää asiat mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina. Sen vuoksi vaikkapa kaikki nominityypit tai sisälokaalisijat esitellään yhdessä huolimatta niiden jyrkistäkin yleisyyseroista kielenkäytössä. Tikapuiden aikaisemmista painoksista saamassani palautteessa on kiinnitetty huomiota siihen, että materiaalin verbityypittelyssä kaksi ensimmäistä verbiryhmää ovat toisessa järjestyksessä kuin useissa muissa esityksissä. Todettakoon tässä, että käyttämäni järjestys on sama, jota Maija-Hellikki Aaltio on käyttänyt alan ensimmäisiin kuuluvassa oppikirjassaan. Nähdäkseni ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä sillä, missä järjestyksessä verbityypit ovat, sillä käytännön opetustilanteissa niihin viitattaneen yleisemmin malliverbin avulla toteamalla esimerkiksi, että jokin verbi “taipuu niin kuin saada “ tai “on samaa tyyppiä kuin puhua”. Materiaalin nimi Suomen kielen tikapuut pohjaa wittgensteinilaiseen metaforaan, jota olen käyttänyt kuvaamaan kielen ja varsinkin sen rakenteen opiskelua. Aivan samalla tavoin kuin katolle kiipeäjä tarvitsee tikapuut, jotka hän voi sitten katolle päästyään potkaista pois, myös uutta kieltä opetteleva tarvitsee aluksi erilaisia sääntöjä ja malleja, joiden avulla hän voi kieltä harjoitella mutta jotka hän kieltä hallitsemaan opittuaan voi heittää pois ajatuksistaan.

Tampereella 14.3.2007 Heikki Kangasniemi

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 1 Minun nimeni on _________________________________________. Minun kotimaani on ______________________________________.

SUOMEN AAKKOSET A (B) L M (W) (X)

(C) N Y

D O (Z)

E P Ä

(F) (Q) Ö

G R

H S

I T

a (b) l m (w) (x)

(c) n y

d o (z)

e p ä

(f) (q) ö

g r

h s

i t

j u

–Vokaalit:

A

E

I

O

U

Y

Ä

Ö

(C)

D

(F)

G

H

J

K

L

M

N

P

(Q)

R

S

T

V

(W)

(X)

(Z)

–Konsonantit: (B)

J U

K V

k v

–Nimissä voi olla myös Å (å). HARJOITUS 2 A: Mikä sinun etunimesi on? B: Minun etunimeni on _______________________________________. A: Kuinka se kirjoitetaan? B: ______________________________________________.

11

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

VIIKONPÄIVÄT

MILLOIN?

maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

maanantai/na tiistai/na keskiviikko/na torstai/na perjantai/na lauantai/na sunnuntai/na

HARJOITUS 1 A: Mikä päivä tänään on? B: _______________________________________________. A: Mikä päivä huomenna on? B: _______________________________________________. A: Mikä päivä eilen oli? B: _______________________________________________. A: Mikä päivä ylihuomenna on? B: _______________________________________________. A: Mikä päivä toissapäivänä oli? B: _______________________________________________. KUUKAUDET

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

MILLOIN?

heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

tammikuu/ssa helmikuu/ssa maaliskuu/ssa huhtikuu/ssa toukokuu/ssa kesäkuu/ssa

heinäkuu/ssa elokuu/ssa syyskuu/ssa lokakuu/ssa marraskuu/ssa joulukuu/ssa

HARJOITUS 2 Täydennä. Nyt on ___________________________________________________. Sitten on _________________________________________________. 12

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

VUODENAJAT

MILLOIN?

kevät kesä syksy talvi

kevää/llä, ensi kevää/nä kesä/llä, ensi kesä/nä syksy/llä, ensi syksy/nä talve/lla, ensi talve/na

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin. 1. Milloin Suomessa on kesä? 2. Milloin Suomessa on talvi? 3. Milloin Suomessa on kevät? 4. Milloin Suomessa on syksy? 5. Milloin sinun kotimaassasi on kesä? 6. Mikä on paras vuodenaika?

JUHLAT

MILLOIN?

pääsiäinen vappu juhannus joulu uusivuosi

pääsiäise/nä vappu/na juhannukse/na joulu/na uute/na/vuote/na

HARJOITUS 4 Vastaa kysymyksiin. 1. Mitä suomalaiset syövät pääsiäisenä? 2. Mitä suomalaiset juovat vappuna? 3. Mitä suomalaiset polttavat juhannuksena? 4. Kuka käy jouluna? 5. Mitä suomalaiset tekevät uutenavuotena? 6. Mikä on vuoden paras juhlapäivä? 13

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

VÄRIT

sininen punainen

keltainen vihreä

violetti oranssi

ruskea harmaa

valkoinen musta

HARJOITUS 5 Vastaa kysymyksiin. 1. Minkävärinen taivas on? 2. Minkäväristä lumi on? 3. Mitkä ovat Suomen lipun värit?

4. Minkävärinen appelsiini on? 5. Minkävärinen sinun kotimaasi lippu on? 6. Mikä on sinun lempivärisi?

SUKULAISET

isä

äiti vanhemmat

(avio)mies poika veli isoisä setä eno

(avio)vaimo tytär, tyttö sisko, sisar isoäiti täti serkku

HARJOITUS 6 Vastaa kysymyksiin. 1. Kuka isän veli on? 2. Kuka enon lapsi on? 3. Kuka isän äiti on?

4. Kuka äidin isä on? 5. Kuka isän siskon lapsi on? 6. Kuka isoisän isä on?

TERVEHDYKSIÄ JA MUITA FRAASEJA

(hyvää) päivää hei, terve, moi (hyvää) huomenta (hyvää) iltaa hyvää yötä

ole hyvä olkaa hyvä kiitos ei kiitos

anteeksi ei se mitään tervetuloa näkemiin nähdään

A: Mitä kuuluu? B: Kiitos hyvää.

A: Kuinka voit? B: Kiitos hyvin.

A: Miten menee? B: Kiitos hyvin.

14

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Numerot 0 - 20 0 1 2 3 4 5

nolla yksi kaksi kolme neljä viisi

6 7 8 9 10

kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen

HARJOITUS 1 Lue ääneen alla olevat matemaattiset ongelmat. Sano myös oikea vastaus. MALLI: 1+1=2 yksi plus yksi on kaksi 6-2=4 kuusi miinus kaksi on neljä 2*4=8 kaksi kertaa neljä on kahdeksan 6:3=2 kuusi per kolme on kaksi 1+2= 2+3= 3+4= 5-4= 6-2=

2*3= 3+4= 6+2= 7-1= 6+3=

11 12 13 14 15

yksi/toista kaksi/toista kolme/toista neljä/toista viisi/toista

5+5= 9+1= 7+3= 4+6= 2+7=

16 17 18 19 20

10-1= 9*1= 8-8= 4+3= 5+2=

10:2= 9:3= 2*4= 3-2= 6:2=

kuusi/toista seitsemän/toista kahdeksan/toista yhdeksän/toista kaksi/kymmentä

HARJOITUS 2 Lue ääneen alla olevat matemaattiset ongelmat. Sano myös oikea vastaus. 4+7= 3+9= 5+8= 3+10= 7+8=

11-4= 3*4= 4*5= 19-11= 17-3=

11+7= 12*1= 12-1= 12+1= 17-2=

15-5= 15:3= 18:2= 16:4= 12:3=

19-17= 2+4+7= 3+6+8= 5+17-3= 20-8+5=

15

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin. 1. Kuinka monta sormea on kädessä? 2. Kuinka monta päivää on viikossa? 3. Kuinka monta viikkoa on kuukaudessa? 4. Kuinka monta kuukautta on vuodessa? 5. Kuinka monta laulajaa on duossa? 6. Kuinka monta kappaletta on tusinassa? HARJOITUS 4 Mikä on numerosarjan 8236407591 “salaisuus”? Miksi numerot ovat tässä järjestyksessä? HARJOITUS 5 Kirjoita numerot ristikkoon kirjaimilla. Mikä sana tulee pystysuoraan?

?

6 10 15 13 12 4 20 9 8 16

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Numerot 21 - 10 000 21 22 23 24 25

kaksi/kymmentä/yksi kaksi/kymmentä/kaksi kaksi/kymmentä/kolme kaksi/kymmentä/neljä kaksi/kymmentä/viisi

26 27 28 29 30 31

kaksi/kymmentä/kuusi kaksi/kymmentä/seitsemän kaksi/kymmentä/kahdeksan kaksi/kymmentä/yhdeksän kolme/kymmentä kolme/kymmentä/yksi

20 30 40 50

kaksi/kymmentä kolme/kymmentä neljä/kymmentä viisi/kymmentä

60 70 80 90

kuusi/kymmentä seitsemän/kymmentä kahdeksan/kymmentä yhdeksän/kymmentä

100 101 110 111 120 121

sata sata/yksi sata/kymmenen sata/yksi/toista sata/kaksi/kymmentä sata/kaksi/kymmentä/yksi

200 201 210 220

kaksi/sataa kaksi/sataa/yksi kaksi/sataa/kymmenen kaksi/sataa/kaksi/kymmentä

300 400 500

kolme/sataa neljä/sataa viisi/sataa

600 700 800 900

kuusi/sataa seitsemän/sataa kahdeksan/sataa yhdeksän/sataa

1000 tuhat 1001 tuhat yksi 1100 tuhat sata 2000 3000 4000 5000

kaksi/tuhatta kolme/tuhatta neljä/tuhatta viisi/tuhatta

6000 7000 8000 9000 10 000

kuusi/tuhatta seitsemän/tuhatta kahdeksan/tuhatta yhdeksän/tuhatta kymmenen/tuhatta

17

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 1 Lue ääneen alla olevat matemaattiset ongelmat. Sano myös oikea vastaus. 20+5= 20-5= 20*5= 22+10=

25*3= 33+11= 34+12= 41+24=

61-22+19= 27+4+11= 43+31= 42+25=

7*25= 77+9-24= 99+2+15= 102+231-78=

HARJOITUS 2 Vastaa kysymyksiin. 1. Kuinka monta senttiä on yksi metri? 2. Kuinka monta senttiä on puoli metriä? 3. Kuinka monta metriä on yksi kilometri? 4. Kuinka monta metriä on kymmenen kilometriä? 5. Kuinka monta minuuttia on yksi tunti? 6. Kuinka monta minuuttia on puoli tuntia? 7. Kuinka monta minuuttia on kaksi tuntia? 8. Kuinka monta senttiä on yksi euro?

18

100:2= 120:4= 900:3= 600:200=

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Järjestysnumerot Kuinka mones? = Monesko? 11. = yhdes/toista 12. = kahdes/toista 13. = kolmas/toista 14. = neljäs/toista

1. = ensimmäinen 2. = toinen 3. = kolmas 4. = neljäs 5. = viides 6. = kuudes 7. = seitsemäs 8. = kahdeksas 9. = yhdeksäs 10. = kymmenes

20. = kahdes/kymmenes 30. = kolmas/kymmenes 100. = sadas 1000. = tuhannes

HARJOITUS Lue alla olevat päiväykset ääneen. ESIM: 11.10.1997 = Yhdestoista lokakuuta tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän a) 4.1.1997 b) 9.2.1995 c) 5.6.1987 d) 10.9.1924

e) 16.4.1956 f) 6.3.1982 g) 2.5.2010 h) 17.8.1865

i) 21.6.1939 j) 22.11.2004 k) 31.10.1982 l) 24.12.2001

m) 2.2.2002 n) 6.12.1917 o) 5.8.2005 p) 21.1.2015

Mikä numero? ykkönen kakkonen kolmonen nelonen viitonen

kuutonen seiska kahdeksikko, kasi yhdeksikkö, ysi kymppi

19

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Kansallisuudet Englanti Saksa Norja Amerikka USA

-

englantilainen saksalainen norjalainen amerikkalainen USA:lainen

Tampere Helsinki Lontoo New York

-

tamperelainen helsinkiläinen lontoolainen newyorkilainen

Eurooppa Aasia Afrikka -

Suomi Ruotsi Eesti Venäjä Irak

-

suomalainen ruotsalainen eestiläinen venäläinen irakilainen

____________________ ____________________ ____________________

HARJOITUS 1 Intia Ranska Irlanti Sveitsi

-

intialainen __________________ __________________ __________________

Kanada Kiina Ukraina

- __________________ - __________________ - __________________

HARJOITUS 2 Vastaa kysymyksiin. 1. Minkämaalainen Carl Lewis on? 2. Minkämaalainen Vladimir Putin on? 3. Minkämaalainen Mick Jagger on?

4. Minkämaalainen Björn Borg on? 5. Minkämaalainen Matti Virtanen on? 6. Minkämaalainen sinä olet?

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin. 1. Minkämaalainen auto on Fiat? 2. Minkämaalainen auto on Volvo? 3. Minkämaalainen auto on Cadillac?

20

4. Minkämaalainen auto on Citroën? 5. Minkämaalainen auto on Volkswagen? 6. Minkämaalainen auto on Toyota?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Sanojen perusmuodot ja taivutus –Suomessa sanat taipuvat. –Taivutuksessa sanojen loppuun lisätään päätteitä. –Substantiivit (esim. talo) taipuvat sijamuodoissa, joita on viisitoista. Lisäksi substantiivi voi saada monikon päätteen. talo talo/ssa talo/sta

talo/a talo/n talo/t

–Samalla tavoin kuin substantiivit (esim. talo) taipuvat myös muut nominit, joita ovat adjektiivit (esim. kaunis), pronominit (esim. minä) ja numeraalit (esim. viisi). –Verbit (esim. puhua) taipuvat persoonamuodoissa.Verbit voivat saada myös muita päätteitä. puhu/a puhu/n puhu/t

puhu/isi/n puhu/isi/t puhu/i/n

–Nominien perusmuoto (sanakirjamuoto) on yksikön nominatiivi. –Verbien perusmuoto on 1. infinitiivi. –Partikkelit eivät taivu. Partikkeleihin kuuluvat adverbit (esim. pian), konjunktiot (esim. ja), interjektiot (esim. hei) ja pre- ja postpositiot (esim. kanssa).

21

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS Mihin sanaluokkaan alla olevat sanat kuuluvat? auto tulla se sairas rakkaus rakastaa opiskelija

22

olla tuo ilman tai halpa kieli valtio

työ työskennellä keltainen usein vesi istua nainen

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 1

1. ÄÄNTÄMINEN –Suomessa jokainen kirjain äännetään aina samalla tavoin, ja jokainen äänne kirjoitetaan aina samalla kirjaimella. –Poikkeuksia ovat g ja n. nenä nimi sana

kenNl>NHƧNl@ lanND>ODƧND@ vanNL>YDƧNL@

liiga agentti

kenglW>NHƧƧlW@ kangDV>NDƧƧDV@

2. LYHYT JA PITKÄ ÄÄNNE –Suomessa äänne voi olla lyhyt tai pitkä. –Lyhyt äänne kirjoitetaan yhdellä kirjaimella, pitkä äänne kahdella kirjaimella. kari tuli tuli laki mato

kaari tuuli tulli lakki matto

–d, h, j ja v voivat esiintyä vain lyhyinä äänteinä.

25

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Äiti ja Sanna Henkilöt:

Sanna, 3 vuotta, Äiti

Äiti ja Sanna katselevat kuvakirjaa. ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA:

Sanna, mikä tämä on? Se on talo. Mikä tämä on? Se on auto. Mikä tämä on? Se on kirja. Mikä tämä on? Se on kamera. Mikä tämä on? Se on puhelin.

* * * ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA:

Sanna, mikä tuo on? Se on kissa. Mikä tuo on? Se on koira. Mikä tuo on? Se on hevonen. Mikä tuo on? Se on kukka. Mikä tuo on? Se on puu.

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. apua raha ja matka aamu 26

’help!’ ’money’ ’and’ ’journey’ ’morning’

Aino Anna Arja Asta Aune

Ahti Asko Ari Arto Antti

Aalto Aho Alatalo Anttila Aro

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 2 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. ero nero vene mies nainen

’difference’ ’genius’ ’boat’ ’man’ ’woman’

Eeva Eila Elli Elina Esteri

Eero Eemeli Esko Eino Erkki

Elo Eronen Eskola Ekola Eilola

me te he

’we’ ’you (pl.)’ ’they’

HARJOITUS 3 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. ilo iso kissa hissi tiili

’joy’ ’big’ ’cat’ ’lift’ ’brick, tile’

Irja Irma Iita Iiris Irene

Iiro Ismo Ilpo Iikka Ilkka

HARJOITUS 4 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. oma olla otsa poika jono

’own’ ’to be’ ’forehead’ ’boy, son’ ’queue’

Olli Olavi Oskari Okko Ossi

HARJOITUS 5 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. ulos uuni lumi kuuma katu

’out’ ’oven’ ’snow’ ’hot’ ’street’

Ulla Ulpu Unu Usko Ukko

27

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 6 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. älä tämä minä elämä ääni

’don’t’ ’this’ ’I’ ’life’ ’voice’

äiti täti jää kesä väri

’mother’ ’aunt’ ’ice’ ’summer’ ’colour’

öljy hölmö työ söpö pyörä

’oil’ ’fool’ ’work’ ’cute’ ’bike’

HARJOITUS 7 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. takin tekin tikin

’of the coat’ ’you, too (pl.)’ ’of the stitch’

tokin tukin tykin

’with herds’ ’of the log’ ’of the cannon’

täkin tökin

’of the quilt’ ’I poke’

HARJOITUS 8 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. alas ale helmet home

’down’ ’sale’ ’pearls’ ’mould’

levy manner massa pore

’record’ ’mainland’ ’mass’ ’bubble’

HARJOITUS 9 Harjoittele ääntämään alla olevat sanaparit. puro kuka tili ala sika kisa latu kato uni kansa

28

’brook’ ’who’ ’account’ ’area’ ’pig’ ’race’ ’skiing track’ ’failure’ ’sleep’ ’the people’

puuro kukka tiili alla siika kissa laatu katto uuni kanssa

’porridge’ ’flower’ ’brick, tile’ ’under’ ’whitefish’ ’cat’ ’quality’ ’roof ’ ’oven’ ’with’

side tanner tie villa

’bandage, bond’ ’ground’ ’way, road’ ’wool’

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 10 Harjoittele ääntämään alla olevat sanaparit. maksa takka sivu lima pala savi tulla te

’liver’ ’fireplace’ ’page’ ’slime’ ’piece’ ’clay’ ’to come’ ’you (pl.)’

maksaa taakka siivu liima palaa saavi tuulla tee

’to pay’ ’burden’ ’slice’ ’glue’ ’to be on fire’ ’tub’ ’to blow’ ’tea’

HARJOITUS 11 Harjoittele ääntämään alla olevat sanaparit. muta tali kylä käry kasa tuki kelo tuma aita kuri korpi tikari

’mud’ ’tallow’ ’village’ ’smoky smell’ ’heap’ ’support’ ’snag’ ’nucleus’ ’fence’ ’discipline’ ’wilderness’ ’dagger’

mutta talli kyllä kärry kassa tukki kello tumma aitta kurri korppi tikkari

’but’ ’stable’ ’yes’ ’wagon’ ’cash desk’ ’log’ ’clock’ ’dark’ ’shed’ ’skimmed milk’ ’raven’ ’lollipop’

HARJOITUS 12 Harjoittele ääntämään alla olevat äännejonot. tata tataa tattaa taattaa taatta taata tatta tataa taataa

pipi pipii pippii piippii piippi piipi pippi pipii piipii

koko kokoo kokkoo kookkoo kookko kooko kokko kokoo kookoo 29

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO agentti auto hevonen henkilö kaari kamera kangas kappale kari kenkä kirja kissa koira kukka kuva laki lakki lanka liiga mato matto mikä nenä nimi puhelin puu sana se talo tuli tulli tuo tuuli tämä vanki vuosi äiti

agent car, automobile horse person, character curve camera materia, cloth chapter, piece rock shoe book cat dog flower picture law cap thread, wire league worm carpet, mat what, which nose name telephone tree, wood word it house fire customs that wind this prisoner year mother

katsella olla

to watch to be

ja

and

–Kappaleen 1 harjoituksissa olevia sanoja ei ole esitelty tässä sanastossa.

30

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 2

1. PERSOONAPRONOMINIT –Suomessa on kuusi persoonapronominia.

1. pers. 2. pers. 3. pers.

yksikkö

monikko

minä sinä hän

me te he

–Pronominia hän käytetään sekä miehistä (

) että naisista (

).

–Muista kohteista kuin ihmisistä käytetään pronomineja se ja ne. –Puhekielessä pronomineja se ja ne käytetään usein myös ihmisistä. –Puhekielessä pronominista minä käytetään usein lyhyempiä muotoja ”mä” ja ”mää” ja pronominista sinä muotoja ”sä” ja ”sää”. minä > sinä >

”mä, mää” ”sä, sää”

2. VERBIEN PERSOONAMUODOT –Verbit taipuvat eri persoonissa. –Jokaisella persoonalla on oma persoonapääte.

1. pers. 2. pers. 3. pers.

yksikkö

monikko

-n -t -V, -

-mme -tte -vat (-vät)

31

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Persoonapääte lisätään verbin taivutusvartaloon. puhu/a (Minä) puhu/n (Sinä) puhu/t (Hän) puhu/u

(Me) puhu/mme (Te) puhu/tte (He) puhu/vat

–Yksikön 3. persoonan preesensmuodossa lisätään vartalon jälkeen vokaali, niin että lyhyestä vokaalista tulee pitkä. Minä puhu/n Hän puhu/u

Minä sano/n Hän sano/o

Minä itke/n Hän itke/e

Minä tanssi/n Hän tanssi/i

–Jos verbin taivutusvartalon lopussa on pitkä vokaali tai diftongi, yksikön 3. persoonan muodossa ei ole päätettä. Minä saa/n Sinä saa/t Hän saa

Me saa/mme Te saa/tte He saa/vat

Minä syö/n Sinä syö/t Hän syö

Me syö/mme Te syö/tte He syö/vät

–Verbi olla taipuu osittain epäsäännöllisesti. Minä ole/n Sinä ole/t Hän on

Me ole/mme Te ole/tte He ovat

–Puhekielessä verbistä olla käytetään usein yksikön 1. ja 2. persoonassa lyhyempiä muotoja ”oon” ja ”oot”. Minä olen > Sinä olet >

”Mä oon” ”Sä oot”

–Preesensmuoto ilmaisee suomessa myös futuuria. Minä menen nyt. Minä menen kotiin. Minä menen sinne huomenna. Minä menen ensi viikolla Kreikkaan.

32

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

3. VOKAALIHARMONIA i,y

u

e,ö ä

o a

–Suomen vokaaleissa on kolme ryhmää: a) takavokaalit (u, o, a), b) etuvokaalit (y, ö, ä), ja c) neutraalit vokaalit (i, e). –Sanassa voi olla a) takavokaaleja (+ neutraaleja vokaaleja), esim. talo, tuli, b) etuvokaaleja (+ neutraaleja vokaaleja), esim. kylä, äiti, c) tai vain neutraaleja vokaaleja, esim. peili, kieli. –Samassa sanassa ei voi esiintyä sekä etuvokaaleja että takavokaaleja, EI: esim. *tälo, *kyla. –Vokaaliharmonia vaikuttaa myös sanojen taivutukseen. –Esimerkiksi inessiivillä on kaksi päätevarianttia, -ssa ja -ssä. 1) Jos sanassa on jokin takavokaaleista u, o, a, pääte on -ssa. talo/ssa auto/ssa

bussi/ssa mehu/ssa

2) Muussa tapauksessa pääte on -ssä. kylä/ssä pää/ssä

peili/ssä hissi/ssä

–Yhdyssanan osien välillä ei kuitenkaan ole vokaaliharmoniaa. iso/isä kirja/hylly/ssä

pää/kaupunki yö/vuoro/ssa

työ/huone

33

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Kuka sinä olet? Henkilöt:

Andreas Schmidt Ben Winter Jan Lange

ANDREAS: BEN: ANDREAS: JAN: BEN: JAN: BEN: ANDREAS:

Hei! Kuka sinä olet? Minä olen Ben Winter. Kuka sinä olet? Minä olen Andreas Schmidt. Tässä on Jan Lange. Hauska tutustua. Samoin. Mistä maasta te olette? Me olemme Saksasta. Mistä sinä olet? Minä olen Englannista. Ahaa. Tuolla on Tom Wilsson. Myös hän on Englannista.

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Minä puhun suomea. > Me puhumme suomea. 1. Minä puhun englantia. 2. Sinä puhut englantia. 3. Hän puhuu englantia. 4. Minä asun Suomessa. 5. Sinä asut Suomessa. 6. Hän asuu Suomessa.

34

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 2 Tee yksikön 3. persoonan muoto. MALLI: Minä puhu/n, sinä puhu/t >

Hän puhu/u

1. Minä osta/n, sinä osta/t 2. Minä katso/n, sinä katso/t 3. Minä kysy/n, sinä kysy/t 4. Minä aja/n, sinä aja/t 5. Minä rakasta/n, sinä rakasta/t 6. Minä voi/n, sinä voi/t 7. Minä jää/n, sinä jää/t 8. Minä mene/n, sinä mene/t

Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________ Hän _________________________

> > > > > > > >

HARJOITUS 3 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Minä syön kalaa. > Me syömme kalaa. 1. Minä juon kahvia. 2. Sinä juot kahvia. 3. Hän juo kahvia. 4. Minä olen kotona. 5. Sinä olet kotona. 6. Hän on kotona. HARJOITUS 4 Lisää inessiivin pääte -ssa/-ssä alla oleviin sanoihin. valo___ kynä___ peli___

keittiö___ kuva___ ikkuna___

tasku___ Italia___ jäätelö___

metsä___ rivi___ tee___

35

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO bussi Englanti ensi hauska he hissi huone hylly hän ikkuna iso isä jäätelö kahvi kala kaupunki keittiö kieli koti Kreikka kuka kylä kynä maa malli me mehu metsä minä ne peili peli pää rivi Saksa sinä Suomi tasku te tee työ valo 36

bus England next nice, funny they (humans) lift, elevator room shelf he, she window big, great father ice-cream coffee fish town, city kitchen language, tongue home Greece who village pen, pencil country, land model we juice, suryp forest I they (non-humans) mirror game head line, row Germany you (singular) Finland pocket you (plural) tea work light

viikko vuoro yö

week shift night

ajaa itkeä juoda jäädä katsoa kysyä mennä ostaa puhua rakastaa saada sanoa syödä tanssia tutustua

to drive to cry to drink to stay, remain to look, watch to ask to go to buy to speak to love to get, receive; may to say to eat to dance to become acquainted can, to be able

voida ahaa hei huomenna kotona mistä myös nyt samoin

sinne tuolla tässä

oh, I see hey tomorrow at home where from also, too now in the same way, same to you, likewise there there here

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 3

1. NEGATIIVISET VERBIMUODOT –Negatiivisessa verbimuodossa on kieltosana ei ja verbin taivutusvartalo ilman persoonapäätettä. –Kieltosanalla on eri muodot eri persoonissa. yksikkö

monikko

en et ei

emme ette eivät

1. pers. 2. pers. 3. pers. (Minä) en puhu (Sinä) et puhu (Hän) ei puhu

(Me) emme puhu (Te) ette puhu (He) eivät puhu

(Minä) en ole (Sinä) et ole (Hän) ei ole

(Me) emme ole (Te) ette ole (He) eivät ole

–Negatiivisen verbimuodon ääntämyksessä esiintyy ns. konsonantin kahdennus tai glottaaliklusiili. 0LQlHQSXKXVXRPHD>0LQlHQSXKXVVXRPHD@ 0LQlHQSXKXHQJODQWLD>0LQlHQSXKXHQJODQWLD@

2. DIFTONGIT –Suomessa käytetään paljon diftongeja. –Diftongissa on kaksi erilaista vokaalia, jotka kuuluvat samaan tavuun. lai-va

sei-nä

koi-ra

tu-pa-koi-da

–Jos kaksi perättäistä vokaalia eivät muodosta diftongia, niiden välissä on tavunraja. ka-pe-a

le-ve-ä

pu-hu-a

pi-an 37

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Suomen kielessä on 18 erilaista diftongia. –Diftongin molemmat vokaalit äännetään aina samalla tavoin kuin ne äännetään erillisinä vokaaleina. -i-loppuiset diftongit: ai ei oi ui yi äi öi

-u-loppuiset diftongit:

aika leipä poika uida lyijy äiti öisin

au ou eu iu

-y-loppuiset diftongit: äy öy ey iy

sauna koulu neuvo viulu

-ie-, -uo- ja -yö- (vain 1. tavussa):

täysi nöyrä peseytyä selviytyä

ie yö uo

mies syödä Suomi

–ey- ja -iy- ovat harvinaisia.

3. PAINOTUS –Suomessa paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla. –Lauseintonaatio on tavallisesti laskeva.

38

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Minä haluan Henkilöt:

Äiti Sanna

ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA:

Sanna, nyt me voimme lähteä kauppaan. Minä en halua lähteä. Miksi et? Minä en vain halua! Minä haluan jäädä kotiin. No, jos sinä haluat, niin sinä voit jäädä kotiin. Ei, ei, ei. Minä en jää kotiin. Minä haluan lähteä kauppaan.

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Minä puhun englantia. > Minä en puhu englantia. 1. Minä puhun suomea. 2. Sinä puhut suomea. 3. Hän puhuu suomea.

4. Me puhumme suomea. 5. Te puhutte suomea. 6. He puhuvat suomea.

HARJOITUS 2 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Minä olen Tampereella. > Minä en ole Tampereella. 1. Minä olen kotona. 2. Sinä olet kotona. 3. Hän on kotona.

4. Me olemme kotona. 5. Te olette kotona. 6. He ovat kotona. 39

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Minä tanssin. > Minä en tanssi. 1. Minä istun. 2. Me tanssimme. 3. Hän itkee. 4. He nauravat.

5. Te opiskelette suomea. 6. Sinä menet pois. 7. Me tulemme sinne. 8. Minä rakastan sinua.

HARJOITUS 4 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Minä en puhu englantia. > Me emme puhu englantia. 1. Sinä et puhu englantia. 2. Minä en laula. 3. Hän ei tanssi.

4. Hän ei tule sinne. 5. Minä en juo kahvia. 6. Sinä et istu.

HARJOITUS 5 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. hai Heikki soittaa kuiva hyi näin töissä

’shark’ ’to play, call’ ‘dry’ ‘phew!’ ‘in this way’ ‘at work’

rauha Oulu reuna liukas

’peace’ ’edge’ ‘slippery’

käyrä työ

’curve’ ’work’

tie löyly tuo

’way, road’ ‘heat in sauna’ ‘that’

kaunis kieli viiva oikea puhua

’beautiful’ ’language’ ’line’ ’right’ ’to speak’

HARJOITUS 6 Missä alla olevista sanoista on diftongi? kai ’probably’ asia ’thing, matter’ ainoa ’the only one’ höyry ’steam’ suomalainen ’Finnish, Finn’

40

yö melkein eläin sokea vaikea

’night’ ’almost’ ’animal’ ’blind’ ’difficult’

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Harjoittele ääntämään alla olevat sanat. kahvi pallo sinä

’coffee’ ‘ball’ ’you (sg.)’

milloin ’when’ tulevaisuus ’future’ aurinko ’sun’

sanakirja ’dictionary’ huomenta ’(good) morning’ anteeksi ’excuse me’

HARJOITUS 8 Lue ystäväsi kanssa alla oleva keskustelu ääneen. TARZAN JA JANE Henkilöt:

Tarzan Jane

TARZAN: JANE: TARZAN: JANE:

Minä olen Tarzan. Kuka sinä olet? Minä olen Jane. Minä olen Tarzan, sinä olet Jane. Minä olen Jane, sinä olet Tarzan.

*** TARZAN: JANE: TARZAN: JANE: TARZAN: JANE: TARZAN:

Tuo on Alma. Se on apina. Niin, Alma on apina. Minä en ole apina. Minä olen ihminen. Myös minä olen ihminen. Mutta minä olen mies! Sinä et ole mies. En, minä en ole mies. Minä olen nainen. Minä olen mies, sinä olet nainen.

*** JANE: Alma on kaunis. TARZAN: Myös sinä olet kaunis! Ja sinä puhut hyvin suomea. JANE: Ei, minä en puhu hyvin suomea. Minä olen englantilainen. Englannissa me puhumme englantia. TARZAN: Niin, Englannissa te puhutte englantia. Myös amerikkalaiset puhuvat englantia. JANE: Ja australialaiset. TARZAN: Mutta minä en puhu englantia. Minä puhun vain suomea.

41

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Mikä alla olevista viidestä suomen kielen sanasta ei kuulu joukkoon? Miksi? pöytä

tuoli

kello

peili

taulu

HARJOITUS 10 Mikä tämä on? 1.

2.

3.

____________________ ____________________ ___________________

4.

5.

6.

____________________ ____________________ ___________________

42

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO aika apina ihminen kapea kaunis kauppa kello koulu laiva leipä leveä lyijy mies nainen neuvo nöyrä poika pöytä seinä sauna taulu tuoli täysi viulu

ei time eivät ape, monkey emme human being en narrow et beautiful shop, store ette watch, clock, bell hyvin school jos ship mutta bread niin broad, wide no lead pian man pois woman vain piece of advice humble, lowly boy, son table wall sauna picture, painting, board chair, stool full violin

haluta istua laulaa lähteä nauraa opiskella peseytyä selviytyä tulla tupakoida uida

to want to sit to sing to leave, depart, go to laugh to study to wash oneself to manage, cope with to come to smoke to swim

no, doesn’t (they) don’t (we) don’t (I) don’t (you) don’t (singular) (you) don’t (plural) well if but so, as well soon away only

–Kappaleen 3 harjoituksissa 5 - 7 olevia sanoja ei ole esitelty tässä sanastossa. 43

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 4

1. KYSYMYKSET 1.1. Jos kysymys alkaa kysymyssanalla, sanajärjestys on yleensä sama kuin väitelauseessa, ts. subjekti on ennen verbiä. Kuka sinä olet? Mikä tämä on? Missä sinä asut? Miksi sinä itket?

Minä olen Ben Winter. Se on kynä. Minä asun Pispalassa. Minä olen niin surullinen.

1.2. Kyllä/ei-kysymyksissä verbi on lauseen alussa ja sen loppuun lisätään pääte -ko (-kö). Positiivisena vastauksena voi olla vain sana kyllä tai koko lause. Puhu/t/ko sinä suomea? Puhu/tte/ko te suomea? Asu/t/ko sinä Pispalassa?

Kyllä. Kyllä, me puhumme suomea. Kyllä.

–Puhekielessä sanan kyllä asemesta käytetään usein sanaa ”joo”. ”Oletko sinä Liisa?” ”Ootko sää Liisa?”

”Joo.” ”Joo, mää oon Liisa.”

–Positiivisena vastauksena voi olla myös verbi. Tällöin persoonapronominit jäävät yleensä pois. Puhu/t/ko sinä suomea? Puhu/tte/ko te suomea? Asu/t/ko sinä Pispalassa?

Puhu/n. / Kyllä, minä puhun suomea. Puhu/mme. / Kyllä, me puhumme suomea. Asu/n. / Kyllä, minä asun Pispalassa.

–Negatiivisena vastauksena voi olla kieltosana oikeassa persoonassa tai koko lause. Asu/tte/ko te Pispalassa?

Emme. / Ei, me emme asu Pispalassa.

–Pääte -ko (-kö) voidaan lisätä myös muihin sanoihin kuin verbiin. Vastauksena voi tällöin olla myös sana niin. Puhu/t/ko sinä kiinaa? Kiinaa/ko sinä puhut? Sinä/kö puhut kiinaa? 44

Puhun. Niin. Niin, minä puhun kiinaa.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Negatiivisissa kysymyksissä kieltosana tulee lauseen alkuun, ja sen loppuun lisätään pääte -kö. Et/kö sinä puhu englantia? En. Ette/kö te puhu englantia? Emme. Ei/kö tuo tyttö ole Liisa? On, kyllä se on Liisa.

2. MUODOLLINEN Te –Hyvin muodollisessa kielessä pronominin sinä asemesta voidaan käyttää pronominia Te, vaikka tarkoitetaan vain yhtä henkilöä. Myös verbi taipuu tällöin monikon 2. persoonassa. A: Kuka sinä olet? B: Minä olen Liisa. A: Missä sinä asut? B: Minä asun Hotelli Pinjassa.

A: Kuka Te olette? B: Minä olen professori Tanner. A: Missä Te asutte? B: Minä asun Hotelli Hiltonissa.

Millainen elefantti on? Henkilöt:

Sanna, Äiti

SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Äiti, millainen elefantti on? Elefantti on iso. Millainen hiiri on? Hiiri on pieni.

* * * SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Äiti, millainen Pekka on? Pekka on pitkä. Onko Tiina pitkä? Ei ole, Tiina on lyhyt.

* * * SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Äiti, millainen isoisä on? Isoisä on vanha. Olenko minä vanha? Et, kultaseni, sinä et ole vanha. Sinä olet nuori.

* * * 45

Heikki Kangasniemi

SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Äiti, millainen tuo auto on? Se on uusi ja kallis. Onko isän auto uusi ja kallis? Ei ole, se on vanha ja halpa. Onko se huono auto? Ei ole, se on vielä aivan hyvä auto.

* * * SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Äiti, miksi me emme mene ulos tänään? Koska sinä olet vähän sairas. Menemmekö me huomenna ulos? Menemme, jos sinä olet terve.

Missä yliopisto on? Henkilöt:

Ben Winter Tuntematon nuori nainen Tuntematon herra

BEN: Anteeksi, mutta puhutko sinä englantia? NAINEN: I am very sorry but I don’t speak English very well because I studied it only for ten years in school and that was a very long time ago and I have forgotten all the English I learned when I spent one summer as an au pair in the United States. BEN: Hmm. No, tiedätkö sinä, missä yliopisto on? NAINEN: En tiedä. * * * BEN: HERRA: BEN: HERRA: BEN: HERRA: BEN:

46

Anteeksi herra, tiedättekö Te, missä yliopisto on? Yliopisto on tuolla. Ahaa, kiitos. Entä Hotelli Ilves? Missä se on? Hotelli Ilves on tuolla. Kiitos. Anteeksi, mutta oletko sinä ulkomaalainen? Olen, minä olen englantilainen.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Tee kysymys. MALLI: Tämä on kartta. > Onko tämä kartta? 1. Tämä on kamera. 2. Tämä on radio. 3. Tämä on kissa. 4. Tämä on hyvä radio. 5. Tämä on hyvä kirja.

6. Tämä on hyvä auto. 7. Tuo on Suomen kartta. 8. Tuo on Suomen presidentti. 9. Hän on suomalainen. 10. Ben on englantilainen.

HARJOITUS 2 Tee kysymys. MALLI: Tämä maa on Suomi. > Onko tämä maa Suomi? 1. Suomi on Euroopassa. 2. Suomi on tasavalta. 3. Suomen raha on euro.

4. Suomen pääkaupunki on Helsinki. 5. Tampere on kaunis kaupunki. 6. Jean Sibelius on suomalainen.

HARJOITUS 3 Vastaa a) positiivisesti, b) negatiivisesti. MALLI: Oletko sinä suomalainen? a) Kyllä, minä olen suomalainen. b) En, minä en ole suomalainen. 1. Puhutko sinä suomea? 2. Asutko sinä täällä? 3. Onko tuo tyttö Marja? 4. Puhutteko te englantia? 5. Onko tämä sanakirja hyvä? 6. Oletko sinä ulkomaalainen? HARJOITUS 4 Tee negatiivinen kysymys. MALLI: Hän ei puhu suomea. > Eikö hän puhu suomea? 1. Hän ei ole suomalainen. 2. Tämä ei ole hyvä radio. 3. Hän ei asu täällä.

4. Tuo ei ole Ben. 5. Tämä ei ole Suomen kartta. 6. He eivät puhu suomea. 47

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Vastaa mallin mukaan. MALLI: Onko tämä kirja kallis? > Ei, se ei ole kallis. Se on halpa. 1. Onko elefantti pieni? 2. Onko hiiri iso? 3. Onko Pekka lyhyt? 4. Onko Tiina pitkä?

5. Onko isoisä nuori? 6. Onko Sanna vanha? 7. Onko isän auto huono? 8. Onko Sanna tänään terve?

HARJOITUS 6 Lisää puuttuvat sanat. 1. ________________ tämä on? 2. Se _________________ kartta. 3. _____________ tämä kartta hyvä? 4. _________, se on melko huono. 5. Mikä tuo ___________?

6. ___________ on sanakirja. 7. Onko ____________ hyvä sanakirja? 8. ____________, se on melko hyvä. 9. Kuka tuo tyttö ___________? 10. _____________ tuo tyttö ole Liisa?

HARJOITUS 7 Vastaa kysymyksiin. 1. Kuka sinä olet? 2. Oletko sinä ulkomaalainen? 3. Puhutko sinä englantia?

4. Asutko sinä Tampereella? 5. Onko Tampere kaunis kaupunki? 6. Viihdytkö sinä täällä?

HARJOITUS 8 Lisää puuttuvat sanat keskusteluun. A: ___________________ päivää. B: ___________________. A: ___________________ Te ulkomaalainen? B: ___________________, minä olen italialainen. A: ___________________ maa Italia on? B: Italia on ____________________ maa.

48

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO elefantti euro halpa herra hiiri hotelli huono hyvä kallis kartta kiina kiitos kultanen lyhyt melko millainen nuori pieni pitkä presidentti professori päivä radio raha sairas sana/kirja suomalainen surullinen tasa/valta terve tuntematon tyttö ulko/maa/lainen uusi vanha yli/opisto

elephant euro cheap mister, Mr., sir mouse hotell bad, poor good expensive map Chinese thanks darling short quite, rather what kind of young small, little long, tall president professor day radio money sick, ill dictionary Finn, Finnish sad republic healthy unknown girl foreigner new old university

asua tietää viihtyä

to live (somewhere) to know to enjoy one’s stay

aivan anteeksi entä ”joo” koska kyllä miksi missä tänään täällä ulos vielä vähän

quite excuse what about yes because yes why where today here out still, yet a little, a bit

49

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 5

PARTITIIVI –Partitiivin pääte on -a (-ä), -ta (-tä) tai -tta (-ttä). –Partitiivin päätteen edellä voi tapahtua äänteenmuutoksia. –Partitiivin perusfunktio on ilmaista indefiniittisyyttä. ²3DUWLWLLYLDNl\WHWllQP\|VSHUXVQXPHURLGHQ MlONHHQ yksi talo yksi puu yksi huone

kaksi talo/a kaksi puu/ta kaksi huone/tta

viisi talo/a viisi puu/ta viisi huone/tta

1) Yleisin partitiivin pääte on -a (-ä). talo tyttö kahvi leipä auto poika

: : : : : :

talo/a tyttö/ä kahvi/a leipä/ä _____________________ _____________________

2) Pitkän vokaalin, diftongin tai konsonantin jälkeen partitiivin pääte on -ta (-tä). maa voi suklaa mies pää taivas

: : : : : :

maa/ta voi/ta suklaa/ta mies/tä _____________________ _____________________

3) -e-loppuisten sanojen partitiivin pääte on -tta (-ttä). huone vene hame kone 50

: : : :

huone/tta vene/ttä _____________________ _____________________

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

4.1) ovi-tyypin sanoissa tapahtuu muutos -i > -e-. ovi Suomi sormi

: : :

ove/a Suome/a _____________________

4.2) kieli-tyypin sanoissa loppu-i katoaa. kieli uni tuli hiiri

: : : :

kiel/tä un/ta _____________________ _____________________

4.3) käsi-tyypin sanoissa tapahtuu muutos -si > -t-. käsi vuosi vesi

: : :

kät/tä vuot/ta _____________________

4.4) nainen-tyypin sanoissa tapahtuu muutos -nen > -s-. nainen ihminen hevonen

: : :

nais/ta ihmis/tä _____________________

4.5) salaisuus-tyypin sanoissa tapahtuu muutos -s > -t. salaisuus nuoruus

: salaisuut/ta : nuoruut/ta

–Pronominien ja kysymyssanojen kuka ja mikä partitiivimuodot ovat epäsäännöllisiä. minä : sinä : hän :

minu/a sinu/a hän/tä

me te he

: : :

mei/tä tei/tä hei/tä

tämä tuo se mikä kuka

: : : : :

tä/tä tuo/ta si/tä mi/tä ke/tä

–Jos substantiivi on partitiivissa, myös adjektiivi tai pronomini sen edellä on partitiivissa. yksi iso talo yksi kaunis puu yksi pieni huone

kaksi iso/a talo/a kaksi kaunis/ta puu/ta kaksi pien/tä huone/tta

viisi iso/a talo/a viisi kaunis/ta puu/ta viisi pien/tä huone/tta 51

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Vieraissa nimissä on konsonantin jälkeen välivokaali -i-. Ben Qatar

: :

Ben/i/ä Qatar/i/a

–Partitiivi esiintyy usein tervehdyksissä ja fraaseissa. Hyvä/ä päivä/ä!

Hyvä/ä yö/tä!

Hauska/a ilta/a!

Ben kaupungilla Osa 1: KAHVILASSA Henkilöt:

Ben Winter, Myyjä

BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ: BEN:

Kuppi kahvia, kiitos. Kahdeksankymmentä senttiä. Tässä, olkaa hyvä. Kiitos. Tuossa on kermaa ja sokeria. Ei kiitos.

Osa 2: KIRJAKAUPASSA Henkilöt:

Ben Winter, Myyjä

BEN: MYYJÄ: BEN:

Onko teillä suomalaista kirjallisuutta englanniksi? Kyllä on. Tuo hylly, ole hyvä. Kiitos.

Osa 3: ALKOSSA Henkilöt:

Ben Winter, Myyjä

BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ:

Pullo Koskenkorvaa, kiitos. Kuinka vanha sinä olet? Minä olen yhdeksäntoista vuotta vanha. Sitten sinä et voi ostaa Koskenkorvaa. Mutta sinä voit ostaa jotakin hyvää viiniä. Saisinko minä sitten jotakin valkoviiniä. Tämä valkoviini on oikein hyvää. Ja se ei ole kallista. Minä otan sitä. Kuinka paljon se maksaa? Kuusi ja puoli euroa.

BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ: 52

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Osa 4: KIOSKILLA Henkilöt:

Ben Winter, Myyjä

BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ: BEN: MYYJÄ:

Saisinko kaksi grillimakkaraa. Mitä mausteita? Sinappia ja sipulia. Entä ketsuppia? Ei kiitos, ei ketsuppia. Vain sinappia ja sipulia. Tässä, ole hyvä. Kaksi euroa viisikymmentä senttiä. Tässä on kolme euroa. Ja tässä viisikymmentä senttiä takaisin.

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Kerro, mitä kuvissa on. Sano myös, kuinka monta. Aloita: ”Kuvassa on...” 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

10. 9. 8.

53

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 2 Kerro, mitä kuvissa on. MALLI: Vasemmalla on yksi kynä ja oikealla on kolme kynää. 1.

2.

3.

6. 5. 4.

7.

8.

9.

10.

HARJOITUS 3 Kerro, mitä kuvissa on. MALLI: Vasemmalla on yksi vene ja oikealla on kolme venettä.

1.

2.

4.

3.

5.

6.

7.

8.

9.

54

10.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Kerro, mitä kuvassa on. Sano myös, kuinka monta.

HARJOITUS 5 Sinä olet ravintolassa. Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: kahvi > Saisinko kahvia, kiitos. a) maito, b) tee, c) kerma, d) sokeri, e) suola, f) keitto, g) kala, h) riisi, i) mehu, j) viini, k) olut, l) vesi HARJOITUS 6 Sinä olet taas ravintolassa. Tee lauseita mallin mukaan MALLI: musta kahvi > Saisinko mustaa kahvia, kiitos. a) rasvaton maito, b) kiinalainen tee, c) lämmin keitto, d) kuiva viini, e) suomalainen olut, f) kylmä vesi, g) tuo leipä, h) se ranskalainen juusto

55

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Sano mallin mukaan. MALLI: Iso talo. (3) > Kolme isoa taloa. 1. Hyvä omena. (5) 2. Vanha mies. (4) 3. Kaunis tyttö. (2) 4. Pitkä poika. (7) 5. Kallis takki. (2) 6. Uusi auto. (8)

7. Rikas nainen. (3) 8. Pieni hiiri. (12) 9. Iso elefantti. (10) 10. Viisas eläin. (3) 11. Kylmä käsi. (2) 12. Huono auto. (1)

HARJOITUS 8 Täytä sanaristikko kuvien avulla. Käytä partitiivia. Mikä sana tulee pystysuoraan? Minä rakastan Minä käytän Minä juon Minä syön Minä käytän Minä juon Minä syön Minä juon Minä syön Minä käytän Minä syön Minä juon Minä syön Minä syön Minä juon

56

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Järjestä alla oleva keskustelu. 1. Entä tuo poika? 2. Anteeksi, mutta kuka sinä olet? 3. Hän on Päivi Virta. 4. Minäkö? Minä olen Seppo Joki. Kuka sinä olet? 5. Niin tietenkin. Entä tuo tyttö? 6. Minkämaalainen hän on? 7. Minä olen Hannele Järvi. Hauska tutustua. Mutta kuka tuo tyttö on? 8. Tuo poika on Kari Ranta. 9. Suomalainen. 10. Myös hän on suomalainen. HARJOITUS 10 Muodosta sanoja alla olevista kirjainjonoista. MALLI: niruo > nuori a) nameo, b) sikä, c) ejrik, d) dvoia, e) pain, f) hupua, g) siunka, h) toima, i) lieki, j) suui

57

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO grilli grill hame skirt ilta evening jokin some juusto cheese kahdeksan eight kahdeksan/kymmentä eighty kahvila cafe kaksi two keitto soup kerma cream ketsuppi ketchup kiinalainen Chinese kioski kiosk kirjallisuus literature kirje letter (in correspondence) kolme three kone machine kuiva dry kuppi cup kuusi six kylmä cold käsi hand lämmin warm maito milk makkara sausage mauste spice, flavour minkä/maa/lainen from which country musta black myyjä salesperson nuoruus youth oikea right, correct olut beer omena apple ovi door pullo bottle puoli half, side rasvaton fatfree riisi rice rikas rich salaisuus secret sentti cent 58

sinappi sipuli sokeri sormi suklaa suola taivas uni valko/viini vasen vene vesi viini viisas viisi viisi/kymmentä voi yhdeksän yhdeksän/toista yksi

mustard onion sugar finger chocolate salt sky, heaven dream, sleep white wine left boat water wine wise, clever five fifty butter nine nineteen one

käyttää maksaa

to use to pay; to cost

kuinka oikein sitten takaisin tietenkin

how right, correctly then, in that case back of course

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 6

GENETIIVI –Yksikön genetiivin pääte on -n. Jussi/n auto Marja/n kirja

Liisa/n osoite opettaja/n kynä

–Genetiivin pääte lisätään sanan vartaloon. –Sanan vartalo on usein identtinen sanan perusmuodon kanssa. maa : talo : bussi :

maa/n talo/n bussi/n

–Vartalo eroaa perusmuodosta, 1) usein jos perusmuoto päättyy vokaaliin -i ja sana on kaksitavuinen, ovi Suomi sormi nimi kieli hiiri

: : : : : :

ove/n Suome/n _________________ _________________ kiele/n _________________

2) jos perusmuoto päättyy vokaaliin -e, huone vene hame kone

: : : :

huonee/n venee/n _________________ _________________

3) jos perusmuoto päättyy konsonanttiin. nainen ihminen hevonen taivas vieras eläin avain

: : : : : : :

naise/n ihmise/n _________________ taivaa/n _________________ eläime/n _________________ 59

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Pronominien ja kysymyssanojen kuka ja mikä genetiivimuodot ovat osittain epäsäännöllisiä. minä : sinä : hän :

minu/n sinu/n häne/n

tämä : tuo : se :

tämä/n tuo/n se/n

mikä : kuka :

mi/n/kä kene/n

me te he

: : :

mei/dän tei/dän hei/dän

–Jos substantiivi on genetiivissä, myös adjektiivi, pronomini tai numeraali sen edellä on genetiivissä. vanha/n miehe/n poika tuo/n kirja/n hinta se/n ulkomaalaise/n opiskelija/n osoite kolme/n henge/n huone

–Vieraissa nimissä on konsonantin jälkeen välivokaali -i-. Ben Qatar

: :

Ben/i/ä Qatar/i/a

: :

Ben/i/n Qatar/i/n

Isä tulee Henkilöt:

Äiti, Sanna

Sanna katselee ikkunasta ulos. Äiti lukee lehteä. SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: 60

Milloin isä tulee? Aivan pian. Onko tuo isän auto? Ei ole. Isän auto on punainen. Tuo auto on sininen. Kenen auto tuo on? Se on Anne-tädin auto. Onko Anne-täti Jennan äiti? On. Hei, nyt tulee punainen auto. Niin tulee, ja tuo on isän auto.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: opettaja, kirja > Tuo on opettajan kirja. 1. Hannu, kynä 2. Jussi, pallo 3. Esko, auto 4. Harri, laukku

5. Tiina, nukke 6. Liisa, hame 7. Marja, radio 8. Merja, sanakirja

HARJOITUS 2 Tee genetiivimuotoja mallin mukaan. MALLI: talo, ovi > talon ovi 1. auto, ovi 2. ovi, avain 3. nainen, hame 4. koulu, osoite

5. koira, nimi 6. taivas, tähti 7. isä, vene 8. Suomi, presidentti

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Kenen auto tuo on? (Esko) > Se on Eskon auto. 1. Kenen kirja tuo on? (opettaja) 2. Kenen pyörä tuo on? (Marja) 3. Kenen kynä tuo on? (Jussi) 4. Kenen laukku tuo on? (tuo suomalainen nainen) 5. Kenen hattu tuo on? (herra Koivu) 6. Kenen takki tuo on? (rouva Koivu) 7. Kenen huone tuo on? (tuo ulkomaalainen opiskelija) 8. Kenen radio tuo on? (Bob Miller)

61

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: opettaja, 215 6363 > Opettajan puhelinnumero on 215 6363. 1. Hannu, 747 681 2. Jussi, 227 638 3. Esko, 325 3546 4. Harri Vaara, 661 635

5. rouva Koivu, 550 6525 6. johtaja Kuusela, 224 442 7. Tiina, 223 455 8. Marja, 333 2700

HARJOITUS 5 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: tuo pitkä mies, takki > Se on tuon pitkän miehen takki. 1. se ulkomaalainen opiskelija, kirja 2. tämä nuori nainen, laukku 3. tuo englantilainen turisti, kynä 4. se amerikkalainen laulaja, kuva 5. tuo pieni koira, luu 6. tämä ranskalainen vieras, koira 7. tuo pieni lapsi, pallo 8. se suomalainen perhe, talo HARJOITUS 6 Tee kysymyksiä ja vastauksia mallin mukaan. MALLI: auto, Harri Vaara > Kenen auto tuo on? Se on Harri Vaaran auto. 1. takki, Salli Vaara 2. radio, Jussi Metsä 3. vene, Kalle Savolainen 4. talo, se englantilainen perhe 5. kirja, tuo opiskelija

6. huone, Tiina Mattila 7. kamera, Ben Winter 8. sukka, Ben 9. kartta, herra Winter 10. lapsi, Harri ja Salli

HARJOITUS 7 Vastaa kysymyksiin. MALLI: Kenen romaani on Seitsemän Veljestä? > Se on Aleksis Kiven romaani. 1. Kenen romaani on Sota ja rauha? 2. Kenen romaani on Vanhus ja meri? 3. Kenen maalaus on Kitara? 4. Kenen sävellys on Finlandia? 62

5. Minkä maan pääkaupunki on Pariisi? 6. Minkä maan pääkaupunki on Oslo? 7. Minkä maan raha on kruunu? 8. Minkä maan raha on tugrig?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 8 Ratkaise ongelma. On Maria X, Maria Y ja Maria Z. Yksi Maria on köyhä, yksi vanha ja yksi sairas. Yksi Maria on suomalainen, yksi saksalainen ja yksi englantilainen. Maria X:n puhelinnumero on 276 451. Maria Y:n poikaystävän nimi on Pauli. Maria Z on köyhä. Saksalainen Maria on sairas. Köyhän Marian puhelinnumero on 538 727. Maria Z:n poikaystävän nimi on Patrik. Suomalainen Maria on vanha. Sairaan Marian poikaystävän nimi on Joel. Köyhä Maria ei ole suomalainen, mutta suomalaisen Marian puhelinnumero on 318 343. Minkämaalainen Maria X on? Minkämaalainen Maria Y on? Minkämaalainen Maria Z on?

Mikä Maria X:n poikaystävän nimi on? Mikä Maria Y:n poikaystävän nimi on? Mikä Maria Z:n poikaystävän nimi on?

Millainen Maria X on? Millainen Maria Y on? Millainen Maria Z on?

Mikä Maria X:n puhelinnumero on? Mikä Maria Y:n puhelinnumero on? Mikä Maria Z:n puhelinnumero on?

HARJOITUS 9 Etsi alla olevasta kuviosta kaksitoista suomen kielen sanaa. Kuusi sanaa on vaakasuorassa ja kuusi pystysuorassa. s

k

a

u

p

p

a

k

i

r

i

t

m

s

d

r

e

u

g

a

n

h

i

n

i

l

l

v

e

k

ä

i

l

i

j

r

ä

a

e

a

j

y

l

u

m

i

i

h

z

s

k

ä

a

t

v

a

n

h

a

t

v

i

i

s

i

v

v

a

y

a

i

u

n

a

i

n

e

n

y

a

m

u

e

s

o

ö

n

r

h

m

s

a

n

a

p

j

e

ä

l

i

63

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 10 Mitkä ovat alla olevien sanojen perusmuodot? a) puun, b) kissan, c) koiraa, d) kirjaa, e) oven, f) pilven, g) nuoren, h) nimeä, i) onnea, j) hedelmää, k) ystävän, l) kuuta SANASTO avain eläin hattu hedelmä henki hinta johtaja kitara kruunu kuu lapsi laukku laulaja lehti lumi luu meri maalaus nukke numero onni opettaja opiskelija osoite pallo perhe pilvi punainen pyörä Ranska romaani rouva sininen sukka

64

key animal hat fruit person; spirit price leader, manager guitar crown moon, month child suitcase singer (news)paper; leaf snow bone sea painting doll number luck, happiness teacher student address ball family cloud red bike; wheel France novel Mrs., missis, madam blue sock, stocking

sävellys takki turisti tähti täti vanhus vieras ystävä

composition coat, jacket turist star aunt old man/woman guest; foreign friend

lukea

to read

milloin

when

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 7

1. NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT –Partitiivi- ja genetiivimuotojen perusteella nominit jakautuvat erilaisiin taivutustyyppeihin. 1.1. Vokaaliloppuiset nominit

1) maa-tyyppi: ei äänteenmuutoksia maa puu pää voi vapaa

: : : : :

maa/ta puu/ta pää/tä voi/ta vapaa/ta

: : : : :

maa/n puu/n pää/n voi/n vapaa/n

: : : :

talo/n ___________________ ___________________ ___________________

: : : :

bussi/n ___________________ ___________________ ___________________

2) talo-tyyppi: ei äänteenmuutoksia talo kuva koira kynä

: : : :

talo/a ___________________ ___________________ ___________________

3) bussi-tyyppi: ei äänteenmuutoksia bussi tuoli baari väri

: : : :

bussi/a ___________________ ___________________ ___________________

4) ovi-tyyppi: -i > -e- partitiivissa ja genetiivissä ovi talvi sormi järvi

: : : :

ove/a ___________________ ___________________ ___________________

: : : :

ove/n ___________________ ___________________ ___________________

5) kieli-tyyppi: -i > Ø partitiivissa, -i > -e- genetiivissä kieli : uni : suuri : pieni : kuusi (puu) : lohi :

kiel/tä ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

: : : : : :

kiele/n ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ 65

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

6) käsi-tyyppi: -si > -t- partitiivissa, -si > -de- genetiivissä käsi vuosi vesi susi kuusi (6)

: : : : :

kät/tä ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

: : : : :

käde/n ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

1.2. -e- ja konsonanttiloppuiset nominit

7) huone-tyyppi: -e > -ee- genetiivissä huone vene hame kone

: : : :

huone/tta ___________________ ___________________ ___________________

: : : :

huonee/n ___________________ ___________________ ___________________

8) nainen-tyyppi: -nen > -s- partitiivissa, -nen > -se- genetiivissä nainen ihminen hevonen

: : :

nais/ta ___________________ ___________________

: : :

naise/n ___________________ ___________________

: :

sairaa/n ___________________

9) sairas-tyyppi: -s > -a- genetiivissä sairas taivas

: :

sairas/ta ___________________

10) salaisuus-tyyppi: -s > -t- partitiivissa, -s > -de- genetiivissä salaisuus nuoruus

: :

salaisuut/ta ___________________

: :

salaisuude/n ___________________

: :

vastaukse/n ___________________

: :

avaime/n ___________________

11) vastaus-tyyppi: -s > -kse- genetiivissä vastaus kysymys

: :

vastaus/ta ___________________

12) avain-tyyppi: -n > -me- genetiivissä avain eläin

66

: :

avain/ta ___________________

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Lisäksi nomineilla on eräitä poikkeuksellisia ja harvinaisia taivutustyyppejä. kallis kaunis valmis keittiö vaikea lumi meri veri lapsi nukke mies veli olut kevät askel

: : : : : : : : : : : : : : :

kallis/ta kaunis/ta valmis/ta keittiö/tä vaikea/a, vaikea/ta lun/ta mer/ta ver/ta las/ta nukke/a mies/tä velje/ä olut/ta kevät/tä askel/ta

: : : : : : : : : : : : : : :

kallii/n kaunii/n valmii/n keittiö/n vaikea/n lume/n mere/n vere/n lapse/n nuke/n miehe/n velje/n olue/n kevää/n askele/n, askelee/n

–Perusmuoto (nominatiivi), partitiivi ja genetiivi ovat nominien teemamuotoja. Neljäs nominien teemamuoto on monikon partitiivi.

2. TAVUJAKO –Ennen kahden vokaalin välissä olevaa konsonanttia on aina tavunraja. ka-tu, mi-nä, suo-ma-lai-nen

–Kahden vokaalien välissä olevan konsonantin keskellä on aina tavunraja. kyl-lä, bus-si, met-sä, tal-vi, haus-ka

–Kolmen konsonantin jonossa on aina tavunraja ennen viimeistä konsonanttia. pank-ki, kort-ti, pals-ta

–Kahden sellaisen vokaalin välissä, jotka eivät muodosta diftongia eivätkä pitkää vokaalia, on aina tavunraja. te-os, pi-an, kau-as, keit-ti-ö 67

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Suomen kielessä on kymmenen eri tavutyyppiä (C=konsonantti, V=vokaali). V CV VC CVC VV CVV VVC CVVC VCC CVCC

o-vi, ko-e ka-la us-ko, te-os ras-kas aa-mu, au-to haa-mu, pai-ta, an-taa auk-ko, aat-to laut-ta, saak-ka ank-ka pilk-ku

–Lisäksi sanan alussa voivat esiintyä tyypit CCVV (esim. kruu-nu) ja CCVC (esim. trak-to-ri). –Pääte ja tavu eivät ole sama asia. talo/n talo/ssa talo/on

: : :

ta-lon ta-los-sa ta-loon

puhu/a : puhu/n : puhu/isi/n :

pu-hu-a pu-hun pu-hui-sin

Sanna odottaa talvea Henkilöt:

Äiti, Sanna

SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Äiti, onko nyt talvi? Ei ole, nyt on syksy. Milloin on talvi? Pian. Joko sinä odotat talvea? Jo. Sitten on lunta ja minä voin taas hiihtää. Ja sitten on joulu. Jouluun on vielä paljon aikaa. Kuinka monta yötä on jouluun? Melko monta yötä. Yli kolme kuukautta. Kun on joulu, tuleeko sitten myös joulupukki? Tulee, jos sinä olet kiltti tyttö.

68

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Taivuta alla olevat sanat partitiivissa ja genetiivissä. talo auto koulu kahvi kurssi viisi suuri vesi ystävä kivi

: : : : : : : : : :

talo/a _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________

: : : : : : : : : :

talo/n ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

HARJOITUS 2 Taivuta alla olevat sanat partitiivissa ja genetiivissä. perhe perhonen puhelin tuli vieras sana kuume kirje täysi pituus

: : : : : : : : : :

_____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________ _____________________

: : : : : : : : : :

___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

HARJOITUS 3 Mitkä ovat alla olevien sanojen perusmuodot? Mihin sanatyyppeihin sanat kuuluvat? a) lehteä, b) totuuden, c) ääntäkö, d) tornin, e) asteen, f) köyttä, g) kiirettä, h) likaista, i) lounaan, j) lammasta

69

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Tavuta alla olevat sanat. a) aurinko, b) eläin, c) ilo, d) ja, e) kana, f) elämä, g) mies, h) juosta, i) lattia, j) nopea, k) oppia, l) vihta, m) sävel, n) rakennus, o) poikkeuksellinen, p) kiuas, q) aie, r) hauis, s) hius, t) valtio HARJOITUS 5 Järjestä tavut sanoiksi. MALLI: pis-ke-ja-o-li > opiskelija a) pet-o-ja-ta, b) rin-au-ko, c) vä-ys-tä, d) pe-lai-tam-re-nen, e) mys-sy-ky, f) ke-ri-so,

g) to-ra-la-vin, h) ka-kuu-lo, i) kau-ki-pun, j) ve-lo-ter-a-tu, k) i-loi-nen, l) puk-jou-ki-lu

HARJOITUS 6

HE VA SA MÄ LIN

Tee kuvien avulla tavuista sanoja.

LI PAK A JU SII

KO PAL RA SAK VAIN

SA DI RA LO O

SIL SET LOM KIS

1.

______________

7.

______________

2.

______________

8.

______________

3.

______________

9.

______________

4.

______________

10.

______________

5.

______________

11.

______________

6.

______________

12.

______________

70

NA NA PU KA

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Tavuta alla olevat sanat. a) autossa, b) maitoa, c) huoneen, d) maassa, e) hedelmää, f) nimeä, g) puuta, h) miehen, i) ovea, j) ajamme, k) rakastatko, l) juot, m) menevät, n) sanoo, o) tanssitte HARJOITUS 8 Täytä alla oleva tavuristikko. Jokaiseen ruutuun tulee yksi tavu.

SANASTO aamu aatto aie ankka askel aste aukko aurinko baari elämä haamu

morning eve intention duck step grade, degree hole sun bar life ghost

hauis hius ilo iloinen joulu joulu/pukki järvi kana katu kesä kevät

biceps hair gladness, joy glad Christmas Santa Claus lake hen, chicken street summer spring 71

Heikki Kangasniemi

kiire kiltti kiuas kivi koe kortti kurssi kuukausi kuume kuusi (puu) kysymys köysi lammas lattia lauantai lautta likainen lohi lokakuu lounas materiaali moni mukava nopea paita palsta pankki perhonen pilkku pituus poikkeuksellinen rakennus raskas ravintola silmä susi suuri syksy sävel talvi teos torni totuus traktori 72

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

hurry usko nice siili sauna oven vaikea stone valmis test, experiment valtio card vapaa course vasara month vastaus fever veli spruce veri question vihta rope väri sheep (singular) ääni floor Saturday antaa ferry hiihtää dirty juosta salmon odottaa October oppia lunch; southwest material jo many kauas nice, comfortable kun fast, quick paljon shirt saakka column; parcel of land usein bank yli butterfly tervetuloa comma; spot length exceptional building heavy restaurant eye wolf big, great, grand autumn tone, melody winter piece of work tower truth tractor

belief hedgehog difficult ready state, country free hammer answer brother blood sauna whisk colour noise, voice, sound to give to ski to run to wait to learn already far away when a lot, much until, till; since often over, more than welcome

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 8

1. PERSOONAPRONOMINIEN GENETIIVI JA POSSESSIIVISUFFIKSIT –Persoonapronomineilla on omat genetiivimuotonsa. yksikkö 1. pers. 2. pers. 3. pers.

minä : sinä : hän :

monikko

minu/n sinu/n häne/n

me te he

: : :

mei/dän tei/dän hei/dän

–Persoonapronominin genetiivimuodon jälkeen substantiivin lopussa on standardikielessä vielä possessiivisuffiksi. minun talo/ni

sinun auto/si

–Jokaisella persoonalla on oma possessiivisuffiksinsa.

1. pers. 2. pers. 3. pers.

yksikkö

monikko

-ni -si -nsa (-nsä)

-mme -nne -nsa (-nsä)

–Possessiivisuffiksi lisätään nominatiivissa pääsanan vartaloon. minun talo/ni sinun talo/si hänen talo/nsa

meidän talo/mme teidän talo/nne heidän talo/nsa

minun nime/ni sinun nime/si hänen nime/nsä

meidän nime/mme teidän ______________ heidän ______________

minun huonee/ni sinun _____________ hänen _____________

meidän ______________ teidän ______________ heidän ______________

73

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Minun nime/ni on Jussi. Teidän talo/nne on hyvin kaunis. Tämä on hänen huonee/nsa.

–Pronominit minun, sinun, meidän ja teidän voidaan varsinkin kirjoitetussa kielessä jättää pois, jos niillä ei ole erityistä painoa. Auto/ni on rikki. Vaimo/si on hyvin kaunis nainen. Huonee/mme on tuolla. Idea/nne on hyvä. MUTTA: Tämä on minun koti/ni, ei sinun!

–Persoonapronominin genetiivi voi olla myös lauseen lopussa ilman pääsanaa. A: Onko tuo auto sinun? B: Kyllä, se on minun.

A: Mikä auto on Jussin? B: Tuo Saab on hänen.

–Possessiivisuffiksia ei käytetä erisnimien eikä muiden substantiivien kanssa. Hänen auto/nsa on rikki. Jussin auto on rikki. (EI: *Jussin auto/nsa...) Miehen auto on rikki. (EI: *Miehen auto/nsa...)

–Possessiivisuffiksi tulee vain substantiiviin, ei adjektiiviin, pronominiin tai numeraaliin. Tuo on minun vanha auto/ni. (EI: *Tuo on minun vanha/ni auto/ni.)

–Possessiivisuffiksi tulee sijapäätteen jälkeen. Minun koira/ni Meidän kissa/mme

Minun kaksi koira/a/ni Meidän viisi kissa/a/mme

–Genetiivin pääte katoaa ennen possessiivisuffiksia. Tämä on minun koira/ni. (Vrt. Tämä on koira.) Minun koira/ni nimi on Musti. (Vrt. Koiran nimi on Musti.)

–Puhekielessä possessiivisuffiksi jätetään usein pois. ”Minun auto on rikki.” ”Meidän huone on tuolla.” ”Mikä sinun nimi on?”

74

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Pronomineista minun ja sinun käytetään puhekielessä usein muotoja ”mun” ja ”sun”. ”Mun auto on rikki.” ”Mun nimi on Jussi.”

”Missä sun huone on?” ”Mikä sun osoite on?”

2. IMPERATIIVI (Yksikkö) –Yksikön 2. persoonan imperatiivissa persoonapääte -t jää pois verbin lopusta. Sinä puhut suomea. Sinä istut alas. Sinä olet kiltti.

> Puhu suomea! > Istu alas! > Ole kiltti!

–Negatiivisessa imperatiivissa on kieltosana älä ja pääverbin imperatiivimuoto. Älä sano mitään!

Älä mene pois!

Älä ole ilkeä!

–Standardikielen ääntämyksessä imperatiivimuodon lopussa esiintyy ns. konsonantinkahdennus tai glottaaliklusiili. PuhuVXRPHD>3XKXVVXRPHD@ OleNLOWWL>2OHNNLOWWL@ MeneXORV>0HQHXORV@ Älä sanoPLWllQ>bOlVDQRPPLWllQ@ Älä oleLONHl>bOlROHLONHl@

75

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Uusi huonetoveri Henkilöt:

Ben Winter, Hannu Suomalainen

Ben soittaa ovikelloa. Hannu tulee ovelle. BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU:

76

Hei! Minun nimeni on Ben Winter. Oletko sinä Hannu Suomalainen? Olen. Tule sisään! Sinä olet siis minun uusi huonetoverini. Tervetuloa! Kiitos. Tässä on sitten meidän huoneemme. Tuo on sinun sänkysi ja tuo toinen on minun. Onko tämä minun kaappini? On. Pane vain laukkusi ja takkisi sinne. Onko tuo televisio sinun? On, se on minun. Kuka tuossa kuvassa on? Onko se sinun tyttöystäväsi? Se on vain eräs Paula. Mutta istu nyt jo, niin minä keitän meille kahvia. Vai haluatko sinä teetä? Ei kiitos, ei teetä. Minä juon tavallisesti kahvia. Minä keitän sitten kahvia.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Onko tämä sinun kirjasi? > Kyllä, se on minun kirjani. 1. Onko tämä sinun pallosi? 2. Onko tämä sinun autosi? 3. Onko tämä minun paikkani? 4. Onko tämä teidän radionne?

5. Onko tämä sinun kynäsi? 6. Onko tämä minun kirjani? 7. Onko tämä teidän autonne? 8. Onko tämä meidän televisiomme?

HARJOITUS 2 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Tämä talo on minun. > Tämä on minun taloni. 1. Se kirja on minun. 2. Tämä auto on minun. 3. Tuo radio on hänen. 4. Tämä kynä on sinun.

5. Se pullo on minun. 6. Tuo huone on meidän. 7. Tämä pallo on sinun. 8. Tuo vene on heidän.

HARJOITUS 3 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Tämä on minun kirjani. > Tämä kirja on minun. 1. Tämä on minun kynäni. 2. Tuo on sinun sanakirjasi. 3. Tämä on meidän talomme. 4. Se on hänen takkinsa.

5. Tuo on heidän huoneensa. 6. Tämä on Jussin radio. 7. Se on minun televisioni. 8. Onko tuo sinun sateenvarjosi?

HARJOITUS 4 Tee lauseita annetuista sanoista. 1. Tämä, olla, minä, auto 2. Tuo, olla, sinä, paikka 3. Se, olla, Jussi, radio 4. Olla, tuo, sinä, kirja?

5. Tämä, olla, me, kartta 6. Olla, tuo, te, talo? 7. Ei, tuo, olla, sinä, sanakirja? 8. Tässä, olla, vaimo, Marja

77

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Kuvassa on minun kissani. (2) > Kuvassa on minun kaksi kissaani. 1. Kuvassa on minun koirani. (3) 2. Kuvassa on minun laukkuni. (5) 3. Kuvassa on minun veneeni. (2) 4. Kuvassa on hänen ystävänsä. (4)

5. Kuvassa on hänen poikansa. (2) 6. Kuvassa on hänen hevosensa. (3) 7. Kuvassa on meidän automme. (2) 8. Kuvassa on meidän lapsemme. (6)

HARJOITUS 6 Muuta lauseet standardikielelle. MALLI: ”Tämä on mun kirja.” > Tämä on minun kirjani. 1. ”Tuo on mun auto.” 2. ”Se on mun kynä.” 3. ”Mun nimi on Jussi.” 4. ”Onko tuo sun kirja?”

5. ”Missä sun huone on?” 6. ”Mä oon sun ystävä.” 7. ”Sä oot mun ystävä.” 8. ”Tuo on Jussi. Se on mun ystävä.”

HARJOITUS 7 Vastaa kysymyksiin. 1. Mikä sinun nimesi on? 2. Mikä sinun kotimaasi on? 3. Mikä sinun äidinkielesi on?

4. Mikä sinun osoitteesi on? 5. Mikä sinun puhelinnumerosi on? 6. Puhutko sinä suomea?

HARJOITUS 8 Muuta lauseet imperatiiviin. MALLI: Sinä katsot minua. > Katso minua! 1. Sinä menet ulos. 2. Sinä puhut englantia. 3. Sinä olet hiljaa.

78

4. Sinä tulet sisään. 5. Sinä jäät tänne. 6. Sinä nouset ylös.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Muuta harjoituksen 8 lauseet negatiiviseen imperatiiviin. ESIM: Älä katso minua! HARJOITUS 10 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. A: Mikä sinun ammattisi on? B: Minä olen opettaja. A: Mitä sinä opetat? B: Minä opetan koulussa äidinkieltä.

A: Puhutko sinä ruotsia? B: Puhun, mutta huonosti. A: No, sitten me voimme puhua suomea.

HARJOITUS 11 Täydennä lauseet. 1. Minun _______________________ on Kalle. 2. _______________________ kotimaani on Suomi. 3. Minä _______________________ suomalainen. 4. Minun äidinkieleni __________________ suomi. 5. Minä ___________________ myös englantia, mutta __________________. 6. Mikä sinun _____________________________ on? Hepreako? 7. _________________________ sinun kotimaasi on? 8. _________________________ tuo sinun autosi? HARJOITUS 12 Mitkä ovat alla olevien sanojen perusmuodot? a) kirjeeni, b) lomaamme, c) rikoksesi, d) paikkamme, e) hevosenne, f) tulevaisuuttamme, g) omenani, h) unensa

79

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO ammatti eräs heprea idea ilkeä kaappi loma mikään paikka rikos sateen/varjo sänky televisio toinen toveri tulevaisuus vaimo

profession, occupation, trade one, a, a certain Hebrew idea evil, mean wardrobe, cupboard holiday, vacation any, anything place, seat crime umbrella bed television, TV another, other, second mate, friend future wife

keittää panna soittaa

to cook, make to put to play, call, ring

alas hiljaa huonosti rikki siis sisään tavallisesti tuossa tänne vai ylös älä

down quiet(ly), silent badly, poorly broken, out of order so, thus in, inside usually, commonly there here or (in questions) up don’t (in imperative sentences)

80

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 9

1. VERBITYYPIT JA PERSOONATAIVUTUS –Verbin perusmuodossa on kaksi osaa: infinitiivivartalo ja infinitiivin pääte. –Perusmuodon viimeinen äänne on aina -a tai -ä. –Jos perusmuodon lopussa on äännejono -Va tai -Vä (V=vokaali), infinitiivin pääte on pelkkä -a tai -ä. puhu/a aja/a oppi/a

pysty/ä elä/ä etsi/ä

–Jos perusmuodon lopussa on äännejono -Ca tai -Cä (C=konsonantti), se on infinitiivin pääte. saa/da syö/dä

tul/la kävel/lä

nous/ta pes/tä

halu/ta pelä/tä

–Verbit taipuvat eri persoonamuodoissa. minä puhu/n sinä puhu/t te hän puhu/u

me puhu/mme puhu/tte he puhu/vat

–Verbit jakautuvat taivutuksensa perusteella neljään päätyyppiin (yhteensä seitsemään alatyyppiin). –Verbin tyyppi näkyy sen infinitiivin päätteestä. TYYPPI 1: TYYPPI 2: TYYPPI 3a:

TYYPPI 3b: TYYPPI 4a: TYYPPI 4b: TYYPPI 4c:

inf:n pääte -da (-dä): inf:n pääte -a (-ä): inf:n pääte -la (-lä): -ra (-rä): -na (-nä): inf:n pääte -ta (-tä), edellä -s-: inf:n pääte -ta (-tä HGHOOlYRNDDOLe, i): inf:n pääte -ta (-tä), edellä -i-: inf:n pääte -ta (-tä), edellä -e-:

saa/da puhu/a tul/la sur/ra pan/na nous/ta halu/ta tarvi/ta vanhe/ta 81

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

verbi

tyyppi

verbi

tyyppi

verbi

tyyppi

juoda aikoa paeta muuttaa

____ ____ ____ ____

erota kuolla viedä tietää

____ ____ ____ ____

uskoa istua ottaa kastaa

____ ____ ____ ____

–Eri tyyppien verbit taipuvat eri tavoin. –Verbityypeissä 1 ja 2 infinitiivivartalo on myös verbin taivutusvartalo. Muissa verbityypeissä taivutusvartalo eroaa infinitiivivartalosta. 1) 2) 3a) 3b) 4a) 4b) 4c)

saa/da puhu/a tul/la nous/ta halu/ta herä/tä tarvi/ta vanhe/ta

juoda osata viedä mennä uskoa

: : : : :

: : : : : : : :

saapuhutul- + nous- + halu- + herä- + tarvi- + vanhe-+

minä juon minä osaan _________________ _________________ _________________

e > tulee > nousea > haluaä > heräätse > tarvitsene > vanhenehallita ajaa palata elää harkita

: : : : :

+ + + + + + + +

-n -n -n -n -n -n -n -n

= = = = = = = =

saa/n puhu/n tule/n nouse/n halua/n herää/n tarvitse/n vanhene/n

________________________ ________________________ ________________________ ________________________ ________________________

–Verbit olla ja juosta taipuvat osittain epäsäännöllisesti. ol/la :

ole/n ole/t on

ole/mme ole/tte ovat

juos/ta:

juokse/n juokse/t juokse/e

juokse/mme juokse/tte juokse/vat

–Pronominit minä, sinä, me ja te voidaan erityisesti muodollisessa kielessä jättää myös pois. Haluan auttaa sinua. Olet oikeassa. Puhumme suomea. Kuinka voitte?

82

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

2. MONIKON IMPERATIIVI (Positiivinen) Puhu/kaa suomea, Ben ja Bill! Men/kää ulos, lapset! Ol/kaa hyvä ja istu/kaa, rouva Vaara.

–Monikon 2. persoonan imperatiivin pääte on -kaa (-kää), verbityypeissä 4a, 4b ja 4c -tkaa (-tkää). Pääte lisätään infinitiivivartaloon. –Muodollisessa kielenkäytössä monikon imperatiivia voidaan käyttää myös, kun viitataan vain yhteen henkilöön. 1) 2) 3a) 3b) 4a) 4b) 4c)

saa/da puhu/a tul/la nous/ta halu/ta tarvi/ta vanhe/ta

: : : : : : :

saapuhutulnoushalutarvivanhe-

+ + + + + + +

kaa kaa kaa kaa tkaa tkaa tkaa

= = = = = = =

saa/kaa puhu/kaa tul/kaa nous/kaa halu/tkaa tarvi/tkaa vanhe/tkaa

ESIMERKKEJÄ Ben ja Bill, syökää nopeasti! Puhukaa hitaasti, hyvä herra! Tulkaa tänne, lapset! Nouskaa ylös, pojat!

83

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Elokuviin Henkilöt:

Ben, Hannu, Jussi, Sirkku

Ben ja Hannu syövät yliopiston ruokalassa. Jussi ja Sirkku tulevat. HANNU: JUSSI: HANNU: JUSSI:

Moi, Jussi! Moi, Sirkku! Istukaa alas! Moi, Hannu! Tässä on Ben, minun uusi huonetoverini. Moi, Ben. Minä olen Jussi. Minä olen teidän naapurinne. Minä asun huoneessa 216. BEN: Hauska tutustua. Mitä sinä opiskelet? JUSSI: Minä opiskelen filosofiaa. Mutta tässä on Sirkku. SIRKKU: Hei. Minä olen Sirkku. Minä opiskelen ranskaa. HANNU: Mutta kuulkaa, minä ja Ben menemme tänään elokuviin. Elokuvateatteri Victoriassa menee Tarzan ja Jane 3. Lähtekää tekin! Se on varmasti hyvä. JUSSI: Ei mikään huono ajatus! SIRKKU: Minä en voi lähteä, mutta mene sinä vain, Jussi. JUSSI: Selvä. Mihin aikaan se alkaa? BEN: Kello seitsemän, mutta me lähdemme jo noin kello kuusi. JUSSI: Hyvä, soittakaa minun ovikelloani, kun te lähdette.

84

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Taivuta alla olevat verbit eri persoonamuodoissa. MALLI: puhua > minä puhun me puhumme sinä puhut te puhutte hän puhuu he puhuvat a) asua, b) rakastaa, c) vastata, d) kysyä, e) laulaa, f) harkita, g) matkustaa, h) opiskella, i) toivoa HARJOITUS 2 Taivuta alla olevat verbit eri persoonamuodoissa. a) sanoa, b) häiritä, c) juosta, d) muistaa, e) vihata, f) valita, g) luulla, h) omistaa, i) seisoa HARJOITUS 3 Mitä ovat alla olevien verbien perusmuodot? toistan käyt unohtaa tuo palaa

: : : : :

___________ ___________ ___________ ___________ ___________

tuulee myyn toivoo istuu vihaat

: : : : :

____________ ____________ ____________ ____________ ____________

HARJOITUS 4 Vastaa kysymyksiin. MALLI: Mitä koira tekee? > Koira haukkuu. 1. Mitä kala tekee? 2. Mitä lintu tekee? 3. Mitä sydän tekee? 4. Mitä kello tekee? 5. Mitä myyjä tekee?

6. Mitä kuningas tekee? 7. Mitä opettaja tekee? 8. Mitä laulaja tekee? 9. Mitä piirtäjä tekee? 10. Mitä urheilija tekee?

85

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Muuta lauseet monikon imperatiiviin. MALLI: Te puhutte suomea. > Puhukaa suomea! 1. Te tulette sisään. 2. Te olette hiljaa. 3. Te menette pois.

4. Te istutte alas. 5. Te ajatte varovasti. 6. Te jäätte tänne.

HARJOITUS 6 Muuta lauseet ensin yksikön imperatiiviin ja sitten monikon imperatiiviin. MALLI: Sinä opiskelet ahkerasti. > Opiskele ahkerasti! > Opiskelkaa ahkerasti! 1. Sinä katsot tänne. 2. Sinä puhut hiljaa. 3. Sinä uskot minua. 4. Sinä harkitset asiaa. 5. Sinä menet pois.

86

6. Sinä seisot tässä. 7. Sinä ostat maitoa. 8. Sinä palaat pian. 9. Sinä hymyilet. 10. Sinä nouset ylös.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO ajatus asia elo/kuva filosofia kuningas lintu naapuri piirtäjä ruokala seitsemän selvä sydän teatteri urheilija aikoa alkaa auttaa elää erota etsiä hallita harkita haukkua herätä hymyillä häiritä kastaa kuolla kuulla kävellä käydä luulla matkustaa muistaa muuttaa myydä nousta omistaa osata paeta

idea, thought matter, thing, affair movie, motion picture philosophy king bird neighbour drawer, illustrator canteen, eating-house seven clear heart theater sportsman

palaa palata pelätä pestä pystyä seisoa surra tarvita tehdä toistaa toivoa tuoda tuulla unohtaa uskoa to intend, be going to valita to start, begin vanheta to help vastata to live, be alive viedä to differ; to separate to search, look for to rule, govern ahkerasti to consider, think hitaasti to bark mihin to wake up moi to smile noin to disturb nopeasti to baptize; to wet varmasti to die varovasti to hear to walk to go, visit to think to travel to remember to move (somewhere) to sell to rise, get up to own to know how; can to escape

to burn, be in fire to return to be afraid, fear to wash to be able; can to stand to mourn, grief to need to do, make to repeat to hope to bring, import to blow to forget to believe to choose to grow old to answer to take, carry, export diligently slowly where to hello, hey about; in that way quickly, fast certainly, surely carefully

87

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 10

SISÄLOKAALISIJAT (=Sisäpaikallissijat)

Esko ja Eero ovat sauna/ssa.

Esko ja Eero tulevat sauna/sta.

Sitten Sirkka ja Silja menevät sauna/an.

–Sisälokaalisijoja ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi. inessiivi: elatiivi: illatiivi:

-ssa (-ssä) -sta (-stä) -Vn, -hVn, -seen

Suome/ssa Suome/sta Suome/en

–Sijapääte lisätään nominin vartaloon. talo Suomi saari bussi mies avain

: : : : : :

talo/n : Suome/n : saare/n : _________ : _________ : _________ :

talo/ssa Suome/ssa saare/ssa __________ __________ __________

: : : : : :

talo/sta Suome/sta ___________ ___________ ___________ ___________

–Illatiivissa on kolme erilaista päätettä: 1) jos vartalon lopussa on lyhyt vokaali, pääte on -Vn, sauna auto

: :

sauna/n auto/n

: :

sauna/an auto/on

2) jos sanassa on vain yksi tavu, pääte on -hVn, maa työ 88

: :

maa/n työ/n

: :

maa/han työ/hön

: : : : : :

talo/on Suome/en ____________ ____________ ____________ ____________

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

3) jos sanassa on enemmän kuin yksi tavu ja sen vartalon lopussa on pitkä vokaali, pääte on -seen. Porvoo huone sairas

: : :

Porvoo/n huonee/n ____________

: : :

Porvoo/seen _______________ _______________

–Adjektiivi, pronomini tai numeraali substantiivin edellä on samassa muodossa kuin substantiivi. kaunii/ssa Suome/ssa

tuo/sta iso/sta talo/sta

kolme/en maa/han

–Illatiivin päätteen loppu-n katoaa ennen possessiivisuffiksia. Menetkö sinä koti/i/si? Hän matkustaa kotimaa/ha/nsa huomenna. Mene huonee/see/si!

–Myös viikonpäivien nimissä ja vieraissa nimissä illatiivin pääte on diftongin jälkeen -hVn. tiistai Hanoi

: :

tiistai/n Hanoi/n

: :

tiistai/hin Hanoi/hin

–Samoin lyhenteiden jälkeen illatiivin pääte on -hVn. Suomi kuuluu EU:hun. Robert menee USA:han.

–Persoona- ja demonstratiivipronominien sisälokaalimuodot on esitetty alla. minä sinä hän me te he

: : : : : :

minu/n sinu/n häne/n mei/dän tei/dän ___________

tämä tuo se

: tämä/n : tuo/n : se/n

: : : : : :

minu/ssa sinu/ssa häne/ssä ___________ ___________ ___________

: tä/ssä : tuo/ssa : siinä

: : : : : :

minu/sta sinu/sta häne/stä ___________ ___________ ___________

: tä/stä : tuo/sta : siitä

: : : : : :

minu/un sinu/un häne/en ___________ ___________ ___________

: tä/hän : tuo/hon : siihen

89

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineista käytetään puhekielessä usein lyhyempiä muotoja ”mussa”, ”musta”, ”muhun” ja ”sussa”, ”susta”, ”suhun”. –Kysymyssanoilla on sisälokaalisijoja vastaavat muodot. mikä kuka

: mi/n/kä : kene/n

: mi/ssä : kene/ssä

: mi/stä : kene/stä

: mi/hin (minne) : kene/en

–Vieraissa nimissä on konsonantin jälkeen välivokaali -i-. New York

: New York/i/n

: New York/i/ssa

–Sana koti taipuu epäsäännöllisesti. Minä olen koto/na.

Minä tulen koto/a.

Minä menen koti/in.

ESIMERKKEJÄ Hän asuu Oulussa. Missä sinä olet työssä? Jussi muuttaa Turkuun. Minä menen kotiin. Mistä maasta sinä olet? Minä olen isäntä talossani. Liisa, oletko sinä huoneessasi? Ota lakki päästä!

Puhelu Henkilöt: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU:

Hannu, Ben

Haloo! Onko se Ben? Terve. Tämä on Hannu. Terve. Missä sinä olet? Minä olen Hämeenpuistossa. Ai. Mistä sinä tulet ja mihin sinä menet? Minä ja Jussi tulemme kirjastosta. Nyt me menemme Galaksiin. Se on eräs ravintola keskustassa. Tule sinäkin sinne! BEN: Kiitos mutta minä en voi tulla. Minä menen tänään teatteriin. HANNU: Mihin? BEN: Teatteriin.

90

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 2.

3.

4.

Vastaa kysymyksiin. 1.

Missä mies on?

Missä Mikko on?

Onko Kirsi koulussa? Missä turisti on?

5.

6.

7.

Misssä kirja on?

Missä poika on?

9.

Onko Bill taksissa?

8.

Onko Lea työssä?

10.

Missä Salon perhe on? Missä postimerkki on? HARJOITUS 2 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Missä Pekka on? (koulu) > Hän on koulussa. 1. Missä äiti on? (keittiö) 2. Missä Matti on? (sauna) 3. Missä Marja on? (sairaala) 4. Missä Liisa on? (ravintola) 5. Missä Leena ja Pekka ovat? (disco) 6. Missä Esa ja Vesa ovat? (puisto) 7. Missä Mary ja Nancy ovat? (hotelli) 8. Missä Pekka on? (posti) 9. Missä Ville on? (baari) 10. Missä isä on? (työ)

91

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Mistä Pekka tulee? (koulu) > Hän tulee koulusta. 1. Mistä äiti tulee? (keittiö) 2. Mistä Matti tulee? (sauna) 3. Mistä Marja tulee? (sairaala) 4. Mistä Liisa tulee? (ravintola) 5. Mistä Leena ja Pekka tulevat? (disco) 6. Mistä Esa ja Vesa tulevat? (puisto) 7. Mistä Mary ja Nancy tulevat? (hotelli) 8. Mistä Pekka tulee? (posti) 9. Mistä Ville tulee? (baari) 10. Mistä isä tulee? (työ) HARJOITUS 4 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Mihin Pekka menee? (koulu) > Hän menee kouluun. 1. Mihin äiti menee? (keittiö) 2. Mihin Matti menee? (sauna) 3. Mihin Marja menee? (sairaala) 4. Mihin Liisa menee? (ravintola) 5. Mihin Leena ja Pekka menevät? (disco) 6. Mihin Esa ja Vesa menevät? (puisto) 7. Mihin Mary ja Nancy menevät? (hotelli) 8. Mihin Pekka menee? (posti) 9. Mihin Ville menee? (baari) 10. Mihin isä menee? (työ) HARJOITUS 5 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Mihin Jussi menee? (ravintola) > Jussi menee ravintolaan. 1. Mihin äiti menee? (kauppa) 2. Mihin rouva Lahti menee? (kirkko) 3. Mihin herra Virta menee? (pankki) 4. Mihin kissa menee? (puu) 5. Mihin Esa ja Vesa menevät? (koti) 6. Mihin Liisa menee? (sänky) 92

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

7. Mihin Leena menee? (lääkäri) 8. Mihin Marja menee? (Lontoo) 9. Mihin Pekka menee? (Kreikka) 10. Mihin Jukka menee? (Hollanti) 11. Mihin Harri menee? (Australia) 12. Mihin raketti menee? (Kuu) HARJOITUS 6 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Missä Marja asuu? (Oulu) > Marja asuu Oulussa. 1. Missä Liisa asuu? (Kuopio) 2. Mihin Matti menee? (Helsinki) 3. Mistä Mary ja Nancy tulevat? (Jyväskylä) 4. Mihin tämä juna menee? (Pori) 5. Mihin te menette? (Turku) 6. Missä Ulla on? (Tukholma) 7. Mistä sinä tulet? (Kööpenhamina) 8. Mihin te matkustatte? (Oslo) HARJOITUS 7 Vastaa kysymyksiin. 1. Missä kaupungissa Big Ben on? 2. Missä kaupungissa Eifel-torni on? 3. Missä kaupungissa Punainen Tori on? 4. Missä kaupungissa Valkoinen Talo on? 5. Missä kaupungissa Eremitas on? 6. Missä kaupungissa YK:n päämaja on? 7. Missä kaupungissa EU:n päämaja on? 8. Missä kaupungissa Puijo on?

93

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

1.

HARJOITUS 8

2.

Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin. 1. Missä Aino on?

2. Missä herra ja rouva Virtanen ovat?

3.

3. Missä Jussi on? 4. 4. Missä ruoka on? 5. 5. Missä nainen on? 6. 6. Missä avain on? 7.

7. Missä hammas on? 8. 8. Missä kuva on?

9.

9. Missä parfyymi on?

10. Missä hattu on?

10.

HARJOITUS 9 Vastaa kysymyksiin. 1. Missä omena kasvaa? 2. Missä tukka on? 3. Missä sormus on? 4. Missä Rauhanmeri on?

94

5. Missä aurinko on kello 12.00? 6. Missä karhu asuu? 7. Missä valas asuu? 8. Missä kuningas asuu?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 10 Täydennä lauseet suluissa annetuilla sanoilla. 1. Menetkö sinä ______________________ (työ)? 2. Hän menee _______________________ (Espoo). 3. Jussi on ________________________ (uimahalli). 4. He asuvat ________________________ (Oulu). 5. Minä tulen _______________________ (koti). 6. Hän on ________________________ (olohuone). 7. Bill on ______________________ (Kanada). 8. Onko Jussi ______________________ (koti)? 9. Minä menen _______________________ (kirjasto). 10. Pekka asuu _________________________ (Jyväskylä). 11. Me asumme _____________________ ________________________ (kaunis talo). 12. Hän on _____________________ ________________________ (köyhä perhe). 13. Johtaja on _______________________ _____________________ (tärkeä kokous). 14. He asuvat _______________________ ___________________________ ____________________ (tuo suuri hotelli). 15. Me elämme ______________________ _______________________ (vapaa maa). HARJOITUS 11 Täydennä lauseet suluissa annetuilla sanoilla. 1. Minä menen _________________________ (toimisto) aamulla kello 8.30. 2. Kello 11.30 minä syön lounasta _________________ _________________ (pieni baari). 3. Minä tulen ___________________ (työ) ____________________ (koti) kello 17.00. 4. Sen jälkeen minä menen ________________________ (suihku). 5. Sitten minä teen ruokaa ___________________________ (keittiö). 6. Illalla minä istun ______________________________(olohuone) ja katson televisiota. 7. _____________________________ (Televisio) on paljon hyvää ohjelmaa. 8. Sitten minä menen ______________________________ (sänky).

95

Heikki Kangasniemi

HARJOITUS 12

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

1.

2.

Mikä on missä? 3.

6.

4.

7.

5.

8.

HARJOITUS 13 Käännä suomeksi. 1. I live in Oulu. 2. Are they in school? 3. Where do you live? 4. He is in the shower. 5. Go to your room! 6. They move to Espoo. 7. We are at home. 8. They are in Moscow. HARJOITUS 14 Mitkä ovat alla olevien sanojen perusmuodot? a) taloani, b) kirjassamme, c) huonettansa, d) hameesi, e) ikkunassani, f) laukkuanne, g) hevosestasi, h) pihaanne, i) naapuriammeko

96

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO disco hammas Hollanti isäntä juna karhu keskusta kirjasto kirkko kokous köyhä lääkäri maja merkki ohjelma olo/huone parfyymi piha posti puhelu puisto raketti ruoka saari sairaala sormus suihku taksi tiistai toimisto tukka tärkeä uima/halli valas

disco tooth Holland master train bear centre library church (offical) meeting poor phycisian, doctor cottage, hut mark, sign programme sitting room perfume yard mail telephone call park rocket food island hospital ring shower taxi Tuesday office hair important swimming hall whale

kuulua

to be heard; to belong to

ai haloo jälkeen -kin kotoa terve

oh, ouch hallo after also, too from home hello, hey 97

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 11

SISÄLOKAALISIJOJEN KÄYTTÖÄ –Sisälokaalisijoilla on myös monia ei-lokaalisia funktioita: 1) inessiivi (-ssa/-ssä) ilmaisee aikaa, Hän tulee kymmenessä minuutissa. Minä menen sinne maaliskuussa. He muuttavat ensi kuussa Helsinkiin.

2a) elatiivi (-sta/-stä) ilmaisee aihetta, Minä puhun Jussista. Kerro jotakin Suomesta! Kiitos kahvista!

2b) elatiivi (-sta/-stä) ilmaisee alkuperää ja syytä, Tämä pöytä on puusta. Lattia on kivestä.

Minä itken ilosta. Hän hymyilee onnesta.

2c) elatiivi (-sta/-stä) ilmaisee alkua, Minä olen työssä seitsemästä neljään. Luettele numeroita kymmenestä eteenpäin.

2d) elatiivi (-sta/-stä) ilmaisee mielipidettä, Minusta sinä et ole ihan viisas. Jussista hän on kaunis. Onko tämä sinusta hyvä? Jussin mielestä Liisa on kaunis. Kenen mielestä tämä on hauskaa?

3) illatiivi (-Vn, -hVn, -seen) ilmaisee loppua ja päättymistä. Minä olen työssä seitsemästä neljään. Laske kymmeneen!

98

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

ERIKOISTAPAUKSIA Minä pidän sinusta. Jussi pitää kahvista. Pidätkö sinä tästä? Hän ei välitä minusta. Hänestä tulee lääkäri. Liisasta tulee opettaja. Kuinka usein sinä käyt saunassa? Jätä laukkusi eteiseen! Minä löysin puistosta viisi euroa.

Liftari Henkilöt:

Jussi, Tuntematon autoilija

Jussi liftaa. Auto pysähtyy. Jussi nousee autoon. AUTOILIJA: JUSSI: AUTOILIJA: JUSSI: AUTOILIJA:

Päivää. Mihin sinä olet menossa? Päivää. Minä menen Ouluun. No tässä pääset Jyväskylään. Minä jään sinne. Selvä. Oletteko Te Jyväskylästä? Ei, en minä ole jyväskyläläinen. Minä menen sinne erääseen lääkärikokoukseen. JUSSI: Oletteko Te siis lääkäri? AUTOILIJA: Olen. Minä olen työssä Tampereen keskussairaalassa. Oletko sinä opiskelija? JUSSI: Olen. Minä opiskelen Tampereen yliopistossa. AUTOILIJA: Mitä sinä opiskelet? JUSSI: Minä opiskelen filosofiaa. AUTOILIJA: Niinkö? Mikä sinusta tulee, kun sinä valmistut? JUSSI: En tiedä. Ehkä minusta tulee filosofi.

99

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Ben ja Jaana Henkilöt:

Ben, Jaana

Ben ja Jaana tapaavat yliopiston kahvilassa. JAANA: BEN: JAANA: BEN: JAANA: BEN:

JAANA:

BEN: JAANA:

100

Hei! Minä olen Jaana. Minä olen Hannun kurssitoveri. Sinä olet kai hänen englantilainen huonetoverinsa Ben. Niin olen. Hauska tutustua. Kiitos samoin. Mistä kaupungista sinä olet? Lontoosta. Ihanko totta! Lontoo on kuulemma jännittävä kaupunki. Eräs minun ystäväni opiskelee Lontoossa. Minusta Lontoo on vähän liian suuri kaupunki. Minä pidän enemmän Tampereesta. Tämä kaupunki on hyvin kaunis ja mielenkiintoinen. Puhutko sinä todella Tampereesta? Minä en viihdy tässä kaupungissa. Tämä on liian pieni. Ensi vuonna minäkin lähden Englantiin. Todellako? Lontooseenko? Minä en ole varma vielä. Lontooseen tai Manchesteriin.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Vastaa kysymyksiin. 1. Missä kuussa joulu on? 2. Missä kuussa juhannus on? 3. Missä kuussa Suomen itsenäisyyspäivä on? 4. Missä kuussa pääsiäinen on? 5. Missä kuussa vappu on? 6. Missä kuussa äitienpäivä on? HARJOITUS 2 Katso kuvia ja sano, mistä sinä puhut. 1.

5.

2.

3.

4.

8.

7.

6.

9.

10. 11.

12.

HARJOITUS 3 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Jussi ajattelee, että Marja on kaunis. > Jussista Marja on kaunis. 1. Liisa ajattelee, että Matti on tyhmä. 2. Leena ajattelee, että Pekka on komea. 3. Me ajattelemme, että Suomi on kaunis maa. 4. Minä ajattelen, että suomi on helppo kieli. 5. Jussi ajattelee, että Seitsemän Veljestä on hyvä kirja. 6. Ajatteletteko te, että täällä on kylmä? 101

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Tee lauseita annetuista sanoista. MALLI: Minä, sinä, olla, kaunis > Minusta sinä olet kaunis. 1. Me, matkustaa, kesäkuu, Portugali 2. Liisa, tulla, insinööri 3. Myös, Pekka, muuttaa, ensi, kuu, tämä, kerros 4. Mary, ja, Edward, pitää, suomalainen, kirjallisuus 5. Minä, ei, tulla, varmasti, koskaan, samanlainen, kuin, sinä 6. Bill, aikoa, käydä, kotimaa, taas, joulukuu 7. Hän, olla, Oulu, maanantai, perjantai 8. Millainen, minä, sinä, mieli, olla? HARJOITUS 5 Käännä suomeksi. 1. I will go there in December. 2. Are you talking about your home country? 3. She will come here next month. 4. We think he is nice. 5. I am not talking about you. 6. Do you think that this is beautiful? 7. He will be a nurse. 8. It’s only rock’n’roll, but I like it!

102

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO autoilija motorist eteinen hall-way filosofi philosopher helppo easy insinööri engineer itsenäisyys independence juhannus Midsummer Day jännittävä exciting kerros storey, floor keskus centre komea handsome kymmenen ten liftari hitch-hiker maalis/kuu March mielen/kiintoinen interesting mieli mind minuutti minute neljä four Portugali Portugal pääsiäinen Easter saman/lainen similar, identical tosi true tyhmä stupid, silly vappu 1st of May, Mayday varma sure, certain

eteen/päin ihan kai koskaan kuin kuulemma liian (olla) menossa tai todella vuonna

jättää kertoa laskea liftata luetella löytää pitää pysähtyä päästä tavata valmistua välittää

to leave to tell to count; to go down to hitch-hike to enumerate to find to like; to keep; must to stop to get; can go to meet to become qualified, be completed to care about; to transfer

ehkä enemmän

perhaps more

forwards quite probably ever than,as, like hearsay, I have heard too to be going to or really in the year

103

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 12

ULKOLOKAALISIJAT (=Ulkopaikallissijat)

Hiiri istuu tuoli/lla.

Hiiri hyppää pois tuoli/lta.

Sitten kissa hyppää tuoli/lle.

–Ulkolokaalisijoja ovat adessiivi (-lla/-llä), ablatiivi (-lta/-ltä) ja allatiivi (-lle). –Sijapääte lisätään nominin vartaloon. tuoli tie kivi lumi

: : : :

tuoli/n : tie/n : _________ : _________ :

tuoli/lla ___________ ___________ ___________

: : : :

tuoli/lta _____________ _____________ _____________

: : : :

tuoli/lle ___________ ___________ ___________

–Adjektiivi, pronomini tai numeraali substantiivin edellä on samassa muodossa kuin substantiivi. kapea/lla tie/llä tuo/lta tuoli/lta kolme/lle pöydä/lle

–Persoona- ja demonstratiivipronominien ulkolokaalisijat on esitetty alla. minä sinä hän me te he

104

: : : : : :

minu/n sinu/n häne/n mei/dän tei/dän hei/dän

: : : : : :

minu/lla sinu/lla _________ _________ _________ _________

: : : : : :

minu/lta sinu/lta _________ _________ _________ _________

: : : : : :

minu/lle sinu/lle __________ __________ __________ __________

Heikki Kangasniemi

tämä : tuo : se :

tämä/n tuo/n se/n

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

: : :

tä/llä tuo/lla si/llä

: : :

tä/ltä tuo/lta si/ltä

: : :

tä/lle tuo/lle si/lle

: :

mi/lle kene/lle

–Kysymyssanoilla on ulkolokaalisijoja vastaavat muodot. mikä : kuka :

mi/n/kä kene/n

: :

mi/llä kene/llä

: :

mi/ltä kene/ltä

–Yksikön 1. ja 2. persoonan pronomineista käytetään usein puhekielessä lyhyempiä muotoja ”mulla”, ”multa”, ”mulle” ja ”sulla”, ”sulta”, ”sulle” ja kysymyssanasta kuka muotoja ”kellä”, ”keltä” ja ”kelle”. –Yleensä paikkaa koskeva kysymyssana on kuitenkin sisälokaalisijassa, vaikka vastaus voikin olla ulkolokaalisijassa. A: Missä avain on?

B: Avain on lattia/lla.

–Vieraissa nimissä on konsonantin jälkeen välivokaali -i-. Kos :

Kos/i/n

:

Kos/i/lla :

Kos/i/lta :

Kos/i/lle

–Ulkolokaalisijat voivat ilmaista myös läheisyydessä olemista ja epämääräistä sijaintia. Yliopisto on Kalevantie/llä. Vainikkala on Venäjän raja/lla. Hän on yliopisto/lla. (Vrt. Hän opiskelee yliopistossa.) A: Mistä sinä tulet? B: Yliopisto/lta. Pekka on kioski/lla. Jussi menee järve/lle.

–Yleensä paikannimet taipuvat sisälokaalisijoissa, mutta jotkin nimet taipuvat ulkolokaalisijoissa. Pekka asuu Oulussa mutta Matti Tamperee/lla. Asutko sinä Nokia/lla vai Pirkkalassa? He muuttavat Vantaa/lle tai Espooseen. He asuvat Riihimäe/llä (:-mäki) / Rovanieme/llä (:-niemi) / Haapajärve/llä (:-järvi) / Seinäjoe/lla (:-joki) / Valkeakoske/lla (:-koski)/ Ruokolahde/lla (:-lahti). Ensi kuussa me matkustamme Venäjä/lle ja sitten Saksaan.

105

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

ESIMERKKEJÄ Posti on oikealla ja pankki vasemmalla. Onko juna jo asemalla? Kirja on hyllyllä. Me muutamme Järvitielle. Bussi kääntyy Puistotieltä Rantatielle. ERIKOISTAPAUKSIA Haloo, onko meidän Pekka teillä? Me menemme meille. Minä menen Liisalle. He muuttavat maalle. Johtaja on lounaalla.

Nähdään yliopistolla! Henkilöt:

Ben , Hannu

On aamu. Ben ja Hannu juovat kahvia. Sitten Ben nousee ylös. BEN: Nyt minun täytyy jo lähteä. HANNU: Mihin sinä menet? Kello on vasta kahdeksan. BEN: Minä menen Tomin kanssa kaupungille. Me tapaamme Keskustorilla puoli yhdeksältä. HANNU: Minne te menette kaupungilla? BEN: Ensin me menemme kaupunginkirjaston lehtisaliin. Mutta tiedätkö sinä täällä hyvää levykauppaa? Tom haluaa ostaa jotakin suomalaista rockmusiikkia. HANNU: Kauppakadulla on yksi iso levykauppa. Sen nimi on Jukeboksi. BEN: Kauppakadulla? Onko se lähellä Keskustoria? HANNU: Kävelkää Keskustorilta Hämeenkatua Kuninkaankadulle. Kääntykää sitten oikealle, ja te tulette pian Kauppakadulle. Se levykauppa on heti vasemmalla. Toisella puolella katua on pankki. BEN: Kiitos. Me käymme varmasti siellä. Nähdään sitten yliopistolla! HANNU: Nähdään. 106

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Tee lauseita kuvasta.

HARJOITUS 2

1.

Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin. 2.

1. Missä kassi on?

2. Missä juusto on? 3. 4. 3. Missä lintu on?

4. Missä radio on? 5.

6.

5. Missä Aino ja Alli ovat?

6. Missä kukka on?

107

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Täydennä lauseet suluissa annetun sanan oikealla ulkolokaalisijalla. 1. Natalia on kotoisin ___________________________ (Venäjä). 2. Lintu lentää _________________________ (taivas). 3. Minä asun ____________________________ (Tampere). 4. Sinä istut minun ________________________ (tuoli). 5. Esa ja Vesa luistelevat järven ____________________ (jää). 6. Me muutamme __________________________ (Rovaniemi). 7. Yliopisto on ________________________ (Kalevantie). 8. Me olemme suomen kielen _______________________ (kurssi). 9. Pane tämä kirja ___________________ ___________________ (tuo hylly). 10. Me menemme tänään _____________________ (poliisilaitos). HARJOITUS 4 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen inessiivillä (-ssa/-ssä) tai adessiivilla (-lla/-llä). 1. Hän asuu _________________ (Oulu) tai _________________________ (Rovaniemi). 2. He asuvat __________________ ___________________ (tuo talo). 3. Mikko on __________________ (Lontoo). 4. Minä voin nukkua ______________________ (sohva). 5. Liisa leikkii ___________________ (piha). 6. Pekka ja Leena ovat __________________________ (tori). 7. Kiina on _____________________ (Aasia). 8. Hän asuu _____________________________ (Maarianhamina) ____________________________ (Ahvenanmaa). 9. Lapsi istuu ______________________ _____________________ (pieni tuoli). 10. Poika seisoo ___________________ _____________________ (iso kivi). HARJOITUS 5 Käännä suomeksi. 1. The bag is on the floor. 2. I live in Vantaa. 3. The museum is on the right. 4. You can sleep on the sofa.

108

5. The train comes to the station. 6. You are sitting on my chair. 7. They go to the market place every Saturday. 8. Go away from my door!

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO asema joki jää kassi koski lahti laitos levy musiikki mäki niemi poliisi raja rock sali sohva tie tori Venäjä yhdeksän

station river ice bag rapids bay department record music hill cape police (singular) border rock hall sofa way, road market-place Russia nine

kääntyä leikkiä lentää luistella nähdä täytyä

to turn to play to fly to skate to see must, to have to

ensin heti kanssa (olla) kotoisin lähellä minne nähdään siellä vasta

first at once, immediately, instantly with to be from, be a native of close to where to see you there just, not more than

109

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 13

ULKOLOKAALISIJOJEN KÄYTTÖÄ –Ulkolokaalisijoilla on myös monia ei-lokaalisia funktioita: 1a) adessiivi (-lla/-llä) ilmaisee possessiivirakenteessa omistajaa, Eskolla on uusi auto. Marjalla on sama vanha poikaystävä. Minulla on idea!

1b) adessiivi (-lla/-llä) ilmaisee tilaa, Minulla on nälkä / kylmä / jano / kiire / flunssa / lämmin / kuuma / pää kipeä / selkä kipeä / krapula.

1c) adessiivi (-lla/-llä) ilmaisee tapaa, keinoa ja instrumenttia, Voiko tällä tavalla sanoa? Kirjoita lyijykynällä! Millä sinä maksat ruokakaupassa, rahalla, sekillä vai pankkikortilla? Minä tulen omalla autolla mutta Pekka tulee junalla.

1d) adessiivi (-lla/-llä) ilmaisee aikaa tietyissä ajanilmauksissa, Talvella minä hiihdän usein. Hän tulee kesällä Suomeen. Minä herään aamulla aikaisin.

2) ablatiivi (-lta/-ltä) ilmaisee lähdettä, Minä saan joka viikko rahaa isältä. Kysy Liisalta, mitä hän tekee huomenna!

3) allatiivi (-lle) ilmaisee kuulijaa ja vastaanottajaa. Minä sanon isälle! Tämä kirje on Jussille. Minä soitan Marjalle. Mitä sinä ostat Jaanalle? Vastaa minulle! 110

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

ERIKOISTAPAUKSIA Ruoka maistuu hyvältä. Tämä haisee pahalta. Miksi sinä näytät niin surulliselta? Mille sinä naurat?

Lahja Henkilöt:

Ben, Hannu, Jussi

BEN: Hannu, voitko sinä lainata minulle vähän rahaa? HANNU: Ikävä kyllä minä olen nyt melkein rahaton. Mutta kysy Jussilta. BEN: Hyvä on, minä kysyn häneltä. * * * Ben on Jussin huoneessa. Jussi makaa sängyllä. BEN: JUSSI: BEN: JUSSI: BEN: JUSSI: BEN: JUSSI: BEN: JUSSI:

Kuule Jussi, voitko sinä lainata minulle vähän rahaa? Kuinka paljon sinä tarvitset? Minä tarvitsen noin kaksikymmentä euroa. Kyllä minä voin lainata. Onko minun lompakkoni sillä hyllyllä? Ei se ole täällä. Eikö? Onko se sitten tuolla pöydällä? Ei. Mutta tuolla se on lattialla. – Ole hyvä! Kiitos. Ja tässä on sinulle kaksikymmentä euroa. Sopiiko, että minä maksan tämän sinulle ensi viikolla? Minä saan silloin rahaa äidiltä ja isältä. Kyllä se sopii minulle.

* * * HANNU: Mihin sinä tarvitset rahaa, Ben? BEN: Minun täytyy ostaa lahja Jaanalle. Huomenna on hänen syntymäpäivänsä. HANNU: Mitä sinä ostat hänelle? BEN: En tiedä vielä. Kaulakoru on tietenkin aina hyvä lahja tytölle. HANNU: Niin, mutta ne maksavat melko paljon. BEN: Luuletko, että kaksikymmentä euroa riittää kaulakoruun? HANNU: Kaksikymmentä euroa! Voi Ben-parka... 111

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Tuo auto on Hannun. > Hannulla on auto. 1. Tuo pyörä on Jussin. 2. Tuo nukke on Tiinan. 3. Tuo kello on Liisan. 4. Tuo vene on Eskon. 5. Tuo kesämökki on Niemisen perheen. 6. Tuo tietokone on professori Vaaran. 7. Tuo uusi auto on Harrin ja Sallin. 8. Tuo moottoripyörä on hänen.

1.

HARJOITUS 2 Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin? 2. 1. Millä Matti tulee? 2. Millä Pekka ja Leena tulevat? 3.

3. Millä Liisa tulee?

4.

4. Millä herra Smith tulee? 5. Millä herra Stenmark tulee? 6. Millä maanviljelijä Jyvä tulee?

5. 6.

7. Millä Jussi tulee? 8. 8. Millä joulupukki tulee?

112

7.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Vastaa kysymyksiin. 1. Milloin sinä nouset ylös? 2. Milloin sinä nukut? 3. Milloin me voimme uida järvessä?

4. Milloin me voimme hiihtää? 5. Milloin lumi sulaa? 6. Milloin me emme tee työtä?

HARJOITUS 4 Tee lauseita annetuista sanoista. 1. Marja, antaa, Jussi, anteeksi 2. Opettaja, kysyä, opiskelija, ja, opiskelija, vastata, opettaja 3. Jean, opettaa, ranska, me 4. Minä, olla, syntymäpäivä, lokakuu 5. Hän, olla, vatsa, kipeä 6. Tulla, hän, juna, vai, lentokone? 7. He, olla, kaksi, lapsi 8. Hän, käydä, suomi, kurssi HARJOITUS 5 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen ulkolokaalisijoilla (-lla/-llä, -lta/-ltä, -lle). 1. Matti asuu ________________________ (Puistotie). 2. _________________________ (Minä) on huomenna tentti. 3. Jussi soittaa _________________________ (Marja). 4. Voitteko Te sanoa _____________________ (minä), missä yliopisto on? 5. _________________________ (Mikä) sinä menet työhön? 6. He ovat ____________________________ (tori). 7. Esa ja Vesa leikkivät _________________________ (piha). 8. Millaista palkkaa he maksavat ______________________________ (sinä)? 9. Hän tulee ________________________ (taksi). 10. Mitä sinä aiot leikata _________________________ _________________________ (tuo veitsi)?

113

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 6 1. 2.

Katso kuvia ja vastaa kysymyksiin. 1. Millä sinä kirjoitat? 3. 2. Millä sinä teet työtä? 4.

3. Millä sinä maksat kaupassa? 4. Millä sinä panet voita leivälle?

5.

6.

5. Millä sinä soitat ystävällesi? 6. Millä sinä pääset sisään, jos ovi on lukossa? 7. Millä sinä peset?

7.

8.

8. Millä sinä näet? 9. Millä sinä kuulet?

10.

9.

10. Millä sinä haistat?

HARJOITUS 7 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen illatiivilla (-Vn, -hVn, -seen) tai allatiivilla (-lle). 1. Tämä lahja on ________________________ (sinä). 2. Minä sanon _______________________ (isä), mitä sinä teet. 3. Jussi kirjoittaa __________________________ (Marja) kirjettä. 4. Jätä laukkusi ___________________________ (eteinen)! 5. Me menemme ____________________________ (tori). 6. Pekka ja Leena menevät _____________________________ (sauna). 7. Pane tämä avain _____________________________ (tasku)! 8. Lähdetkö sinä minun kanssani _________________________ (kahvi) ________________________ _________________________ (tuo baari)? 9. Tule _____________________ (me) __________________________ (tee)! 10. Minä haluan mennä ____________________________ (kylpy). 11. Älä naura ____________________________ (minä)! 12. Meidän täytyy soittaa ______________________________ (poliisi). 114

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 8 Käännä suomeksi. 1. She has a new boyfriend. 2. I have a headache. 3. Are you thirsty? 4. In winter they skate often. 5. She always gets money from her sister. 6. I won’t ask you anything. 7. It looks good! 8. Will you come by bike? SANASTO flunssa jano joka kaksi/kymmentä kaula kipeä koru krapula kuuma kylpy lahja lento/kone lompakko lyijy/kynä maanviljelijä moottoripyörä mökki nälkä oma paha palkka parka rahaton sama sekki selkä syntymä/päivä tapa

flu thirst every(one) twenty neck ill, sore, acking trinket, pendant hangover hot bath gift, present aeroplane, airplane wallet pencil farmer motorbike cottage, cabin hunger own bad, evil, mean salary, wage poor penniless same cheque back birthday manner, habit

tentti vatsa veitsi

exam stomach knife

haista haistaa

sulaa

to smell to smell (something) to write to borrow; to lend to cut, operate, mow to lie (on something) to taste to show, seem to teach to be enough, suffice to suit, agree, make an agreement to melt

aikaisin ikävä kyllä lukossa melkein silloin voi

early unfortunately locked almost then, at that time oh

kirjoittaa lainata leikata maata maistua näyttää opettaa riittää sopia

115

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 14

NOMINIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) –Nomineissa tapahtuu ns. kpt-vaihteluita, joissa konsonantin tai konsonanttijonon vahva aste vaihtelee heikon asteen kanssa. a) Vokaaliloppuiset nominit –Vokaaliloppuisilla nomineilla on vahva aste perusmuodossa ja partitiivissa mutta heikko aste genetiivissä. kukka pappi tyttö

: kukka/a : kuka/n : pappi/a : papi/n : tyttö/ä : tytö/n

sika : sika/a : sia/n leipä : leipä/ä : leivä/n katu : katu/a : kadu/n

–Yleisimmät kpt-vaihtelutyypit näkyvät alla olevasta taulukosta. kk pp tt

: k : p : t

takki nappi matto

: taki/n : napi/n : mato/n

k : laki : lai/n QN>ƧN@  QJ>ƧƧ@ NHnkl>NHƧNl@  NHnglQ>NHƧƧlQ@ p mp

: v : mm

tupa kampa

: tuva/n : kamma/n

t lt rt nt

: : : :

d ll rr nn

katu ilta virta ranta

: : : :

kakku loppu alku setä kortti kaappi

: : : : : :

kaku/n __________________ __________________ __________________ __________________ __________________

116

kadu/n illa/n virra/n ranna/n juttu serkku koko tupakka kuppi täti

: : : : : :

___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________ ___________________

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Lokaalisijoissa vokaaliloppuisilla nomineilla on vahva aste illatiivissa, heikko aste muissa muodoissa. kauppa : kaupa/n : kaupa/ssa : kaupa/sta : kauppa/an kirkko : __________ : ___________ : __________ : _________ kenkä : __________ : ___________ : __________ : _________ katto katu ranta

: kato/n : kato/lla : kato/lta : kato/lle : kadu/n : ___________ : ___________ : _________ : __________ : ___________ : ___________ : _________

b) -e- ja konsonanttiloppuiset nominit –-e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla on heikko aste perusmuodossa ja partitiivissa mutta vahva aste genetiivissä. lääke sade kangas rikas lämmin

: : : : :

lääke/ttä sade/tta kangas/ta rikas/ta lämmin/tä

: : : : :

lääkkee/n satee/n kankaa/n rikkaa/n lämpimä/n

–-e- ja konsonanttiloppuisten nominien kpt-vaihtelut tapahtuvat siis takaperoisesti. k p t

: : :

kk pp tt

rakas opas jäte

: : :

QJ>ƧƧ@

: 

k QN>ƧN@

aie : UHQJDV>UHƧƧDV@ 

aikee/n UHQNDDQ>UHƧNDDQ@

v mm

: :

p mp

varvas lammas

: :

varpaa/n lampaa/n

d ll rr nn

: : : :

t lt rt nt

sade allas porras ranne

: : : :

satee/n altaa/n portaa/n rantee/n

taide kuningas liike

: : :

_____________ _____________ _____________

tunne asukas liikenne

rakkaa/n oppaa/n jättee/n

: : :

_______________ _______________ _______________

117

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Lokaalisijoissa -e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla on vahva aste kaikissa muodoissa. liike tehdas osoite

: liikkee/n : tehtaa/n : osoittee/n

: : :

liikkee/ssä : liikkee/stä : liikkee/seen tehtaa/ssa : tehtaa/sta : tehtaa/seen _________ : __________ : ____________

parveke : parvekkee/n : parvekkee/lla : parvekkee/lta : parvekkee/lle rikas : rikkaa/n : rikkaa/lla : rikkaa/lta : rikkaa/lle

c) Lisähuomautuksia –kpt-vaihteluita tapahtuu niissä nomineissa, joissa k, p tai t (tai sitä vastaava heikko aste) on perusmuodon viimeisen tavun alussa. ikkuna : ikkuna/a keittiö : keittiö/tä

: ikkuna/n : keittiö/n

–Kombinaatiot sk, sp, st ja tk eivät ole kpt-vaihteluiden alaisia. tasku piispa risti matka

: : : :

tasku/a piispa/a risti/ä matka/a

: : : :

tasku/n piispa/n risti/n matka/n

–Kombinaatio hk on joskus epäsäännöllinen. nahka sähkö

: nahka/a : sähkö/ä

: naha/n, nahka/n : sähkö/n

–Sanat aika ja poika taipuvat epäsäännöllisesti. aika poika

: aika/a : poika/a

: aja/n : poja/n

–Myös käsi- ja salaisuus-tyypin sanojen taivutusmuodoissa on kptvaihtelut. käsi vesi

: kät/tä : vet/tä

: käde/n : käde/ssä : vede/n : vede/ssä

: käde/stä : vede/stä

salaisuus : salaisuut/ta : salaisuude/n : salaisuude/ssa :

118

: kätee/n : vetee/n salaisuude/sta : salaisuute/en

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–k:n vaihtelussa on lisäksi erikoistyypit k:v ja k:j. suku : suku/a : suvu/n kyky : kyky/ä : kyvy/n

järki : järke/ä : järje/n olki : olke/a : olje/n

hylje : hylje/ttä : hylkee/n lahje : lahje/tta : lahkee/n

–Ennen pitkää vokaalia ei ole kpt-vaihteluita. vapaa : vapaa/ta : vapaa/n

–Joissakin sanoissa ei poikkeuksellisesti ole kpt-vaihteluita. auto : auto/a : auto/n söpö : söpö/ä : söpö/n

–Etunimissä on yleensä kpt-vaihtelut, jos nimen perusmuodossa on kk, pp tai tt, mutta muuten ei. Pekka Varpu Arto

: Pekka/a : Peka/n : Varpu/a : Varpu/n : Arto/a : Arto/n

–Possessiivisuffiksin edellä on aina vahva aste, jos sen edellä ei ole sijapäätettä. lakki : laki/n : lakki/ni, lakki/si, lakki/nsa... äiti : äidi/n : äiti/ni, äiti/si, äiti/nsä... lääke : lääkkee/n : lääkkee/ni, lääkkee/si, lääkkee/nsä...

119

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Missä minun kelloni on? Henkilöt: Ben, Hannu BEN:

Missä minun kelloni on? Hannu, tiedätkö sinä, missä minun kelloni on? HANNU: Se on sinun ranteessasi. BEN: Ah, aivan oikein. Mutta missä minun lompakkoni on? Minä en löydä sitä mistään. HANNU: Ehkä se on sinun taskussasi. BEN: Ei, se ei ole minun taskussani. HANNU: No katso takin taskusta. BEN (menee kaapille): Niin, ehkä... – Kyllä, täällä se on minun takkini taskussa. HANNU: Kaikki on siis hyvin. BEN: Niin kai, mutta missä minun avaimeni on? Minä en löydä myöskään sitä. HANNU: Sinun avaimesi on tuossa pöydällä. BEN: Kiitos. Nyt kaikki on hyvin. HANNU: Mutta Ben, miksi sinä olet niin hermostunut? BEN: Olenko minä hermostunut? HANNU: Minusta sinä olet vähän hermostunut. BEN No, kun minulla on tänään tapaaminen Jaanan kanssa. HANNU: Mutta eihän se ole ensimmäinen kerta! BEN: Mutta nyt minä menen hänen kotiinsa. HANNU: Se on tietenkin vähän eri asia. BEN: Ja siellä ovat myös hänen isänsä ja äitinsä. HANNU: No mitä sitten? BEN: He eivät puhu lainkaan englantia. Osaankohan minä puhua heidän kanssansa suomea? HANNU: Älä pelkää. Ei sinun tarvitse heidän kanssansa puhua. He katsovat kuitenkin koko ajan vain televisiota.

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: lakki, 15 euroa > Tämän lakin hinta on 15 euroa. 1. takki, 85 euroa 2. paita, 12 euroa 3. hattu, 25 euroa

120

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

4. laukku, 20 euroa 5. matto, 500 euroa 6. lamppu, 75 euroa 7. kortti, 3 euroa 8. kartta, 10 euroa 9. kakku, 22 euroa 10. leipä, 2 euroa HARJOITUS 2 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: Matti, kirja > Tämä on Matin kirja. 1. Pekka, kynä 2. Seppo, pyörä 3. Antti, pallo 4. tuo tyttö, kassi 5. tuo setä, koira 6. tuo täti, kissa 7. äiti, kello 8. herra Rokka, huone HARJOITUS 3 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen genetiivillä. MALLI: Tämä on __________ (Matti) auto. > Tämä on ___Matin___ auto. 1. ________________ _____________________ (Tuo tyttö) nimi on Liisa. 2. ________________ ___________________ (Tämä katu) nimi on Puistokatu. 3. ________________ ________________ (Tämä lehti) hinta on viisi euroa. 4. Mikä ____________ ______________________ (tämä kaupunki) nimi on? 5. Hän on _______________ _____________________ (iso pankki) johtaja. 6. Mikä _______________ __________________ (tämä kenkä) koko on? 7. ____________ __________________ (Se asunto) vuokra on melko korkea. 8. A: Kenen poika sinä olet? B: ____________________ (Isä) ja ___________________ (äiti).

121

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Täydennä kysymykset suluissa annettujen sanojen genetiivillä ja vastaa kysymyksiin. ESIM: Mikä on __päivän__ vastakohta? > Se on yö. 1. Mikä on _____________________ (ilta) vastakohta? 2. Mikä on _____________________ (täti) vastakohta? 3. Mikä on _____________________ (tyttö) vastakohta? 4. Mikä on _____________________ (jalka) vastakohta? 5. Mikä on _____________________ (äiti) vastakohta? 6. Mikä on _____________________ (katto) vastakohta? 7. Mikä on _____________________ (alku) vastakohta? 8. Mikä on _____________________ (sota) vastakohta? 9. Mikä on _____________________ (selkä) vastakohta? 10. Mikä on ____________________ (mäki) vastakohta? HARJOITUS 5 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen sopivalla lokaalisijalla. MALLI: Kartta on _______________ (laukku) > Kartta on __laukussa__. 1. Kirja on ____________________________ (pöytä). 2. Äiti on _________________________________ (kauppa). 3. He ovat _____________________________ (ranta). 4. Me menemme perjantaina ________________________________ (mökki). 5. Mitä sinä teet ______________________________ (ilta)? 6. Perhonen lentää ___________________ (kukka) _____________________ (kukka). 7. Tule heti alas _____________________________ (katto)! 8. Minulla on vettä __________________________ (kenkä). 9. Bussi tulee _________________________ (pysäkki). 10. Hän vain makaa __________________________ (aurinko) aamusta iltaan. HARJOITUS 6 Tee lauseita annetuista sanoista. MALLI: Hän, olla, tämä, liike, johtaja > Hän on tämän liikkeen johtaja. 1. Hän, olla, tämä, tehdas, johtaja 2. Se, olla, tuo, asiakas, kassi 3. Minä, ei, muistaa, se, lääke, nimi 4. Tämä, olla, tuo, opas, kartta 122

5. Hän, olla, hyvin, rikas, perhe, lapsi 6. Voida, susi, olla, lammas, ystävä? 7. Mikä, Norja, kuningas, nimi, olla? 8. Tämä, kangas, väri, olla, hyvin, kaunis

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Täydennä kysymykset suluissa annettujen sanojen genetiivillä ja vastaa kysymyksiin. MALLI: Mikä on ____ruman___ vastakohta? > Se on kaunis. 1. Mikä on _____________________ (iso) vastakohta? 2. Mikä on _____________________ (puhdas) vastakohta? 3. Mikä on _____________________ (rikas) vastakohta? 4. Mikä on _____________________ (helppo) vastakohta? 5. Mikä on _____________________ (halpa) vastakohta? 6. Mikä on _____________________ (lämmin) vastakohta? 7. Mikä on _____________________ (huono) vastakohta? 8. Mikä on _____________________ (hidas) vastakohta? HARJOITUS 8 Tee lauseita annetuista sanoista. 1. Me, mennä, parveke 2. Minä, olla, reikä, hammas 3. Miksi, sinä, olla, sormus, varvas? 4. Me, voida, uida, hotelli, uima-allas 5. Me, saada, lehmä, maito, ja, lammas, villa

6. Rikas, mies, olla, moni, ystävä 7. Hän, pitää, moderni, taide 8. Olla, sinä, kello, ranne? 9. Tuo, asukas, olla, kaksi, koira 10. Ruotsi, kuningas, olla, saksalainen, vaimo

HARJOITUS 9 Täydennä kysymykset suluissa annettujen sanojen genetiivillä ja vastaa kysymyksiin. ESIM: Mikä on __aamun__ vastakohta? > Se on ilta. 1. Mikä on _____________________ (varvas) vastakohta? 2. Mikä on _____________________ (käsi) vastakohta? 3. Mikä on _____________________ (vesi) vastakohta? 4. Mikä on _____________________ (lattia) vastakohta? 5. Mikä on _____________________ (taide) vastakohta? 6. Mikä on _____________________ (ranne) vastakohta? 7. Mikä on _____________________ (lammas) vastakohta? 8. Mikä on _____________________ (sade) vastakohta?

123

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 10 Täydennä kysymykset suluissa annettujen sanojen genetiivillä ja vastaa kysymyksiin. 1. Mikä on _____________________ (pitkä) vastakohta? 2. Mikä on _____________________ (laiska) vastakohta? 3. Mikä on _____________________ (uusi) vastakohta? 4. Mikä on _____________________ (korkea) vastakohta? 5. Mikä on _____________________ (kiltti) vastakohta? 6. Mikä on _____________________ (kapea) vastakohta? 7. Mikä on _____________________ (terve) vastakohta? 8. Mikä on _____________________ (vaikea) vastakohta? 9. Mikä on _____________________ (täysi) vastakohta? 10. Mikä on _____________________ (tuttu) vastakohta? HARJOITUS 11 Tee lauseita annetuista sanoista. 1. Mikä, tuo, poika, nimi, olla? 2. Se, suku, historia, olla, hyvin, erikoinen 3. Tuo, olla, keittiö, ovi 4. Mikä, Kauko, sukunimi, olla? 5. Mikä, tuo, uusi, asukas, nimi, olla? 6. Suomi, lippu, risti, olla, sininen 7. Sika, lapsi, olla, porsas 8. Mikä, tämä, puku, hinta, olla? 9. Kirja, olla, lattia 10. Tämä, saippua, haju, olla, ihana HARJOITUS 12 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen sopivalla lokaalisijalla. MALLI: Hän on työssä _____________ _________________ (tuo tehdas). > Hän on työssä ___tuossa____ ___tehtaassa_____. 1. Hän ei asu enää _________________________ _____________________ (tämä osoite). 2. Minusta on mukava kävellä _____________________________ (sade). 3. Mitä sinulla on _______________________________ (käsi)? 4. Auto on ___________________________ (silta). 5. Kesällä me syömme aina aamiaista ________________________ (parveke). 124

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

6. Meidän _______________________ ________________________ (uusi asunto) on neljä huonetta ja keittiö. 7. Kala ui ____________________________ (vesi). 8. Minä teen tätä samaa työtä __________________________ (vuosi) ___________________ (vuosi). 9. Aurinko nousee ______________________ (itä). 10. Heidän talonsa on _______________________ ____________________ (korkea mäki). HARJOITUS 13 Vastaa kysymyksiin. MALLI: Minkä maan pääkaupunki on Lontoo? >Se on Englannin pääkaupunki. Käytä näitä maita: Eesti, Etelä-Afrikka, Hollanti, Irlanti, Islanti, Itävalta, Kiina, Kreikka, Marokko, Turkki, Uusi-Seelanti, Ruotsi 1. Minkä maan pääkaupunki on Ateena? 2. Minkä maan pääkaupunki on Ankara? 3. Minkä maan pääkaupunki on Reykjavik? 4. Minkä maan pääkaupunki on Tukholma? 5. Minkä maan pääkaupunki on Dublin? 6. Minkä maan pääkaupunki on Beijing? 7. Minkä maan pääkaupunki on Amsterdam? 8. Minkä maan pääkaupunki on Tallinna? 9. Minkä maan pääkaupunki on Wien? 10. Minkä maan pääkaupunki on Pretoria? 11. Minkä maan pääkaupunki on Wellington? 12. Minkä maan pääkaupunki on Rabat? HARJOITUS 14 Tutki suomalaista kalenteria ja vastaa kysymyksiin. ESIM. 1: Kenen nimipäivä on helmikuun 24. päivä? > Se on Matin päivä. ESIM. 2: Kenen nimipäivä on maaliskuun 18. päivä? > Se on Alpon päivä. 1. Kenen nimipäivä on tammikuun 19. päivä? 2. Kenen nimipäivä on helmikuun 1. päivä? 3. Kenen nimipäivä on maaliskuun 21. päivä? 4. Kenen nimipäivä on huhtikuun 17. päivä? 5. Kenen nimipäivä on toukokuun 3. päivä? 6. Kenen nimipäivä on kesäkuun 10. päivä? 7. Kenen nimipäivä on heinäkuun 4. päivä? 125

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

8. Kenen nimipäivä on elokuun 15. päivä? 9. Kenen nimipäivä on syyskuun 1. päivä? 10. Kenen nimipäivä on lokakuun 16. päivä? 11. Kenen nimipäivä on marraskuun 27. päivä? 12. Kenen nimipäivä on joulukuun 25. päivä? HARJOITUS 15 Käännä suomeksi. 1. The cat is sitting on a carpet. 2. They are in church. 3. She is a priest’s wife. 4. Are you in bed? 5. The bank is on the main street of the town. 6. Mother is in the kitchen. 7. What is the first day of the week? 8. What is the first month of the year? 9. They are standing on a bridge. 10. My mother’s name is Anna. 11. We live in a free country. 12. I like this music. SANASTO aamiainen alku allas asiakas asukas asunto Eesti ensimmäinen eri erikoinen Etelä-Afrikka haju hermostunut hidas historia ihana Irlanti Islanti 126

breakfast start, beginning pool customer inhabitant flat, apartment Estonia first different, separate special, peculiar South Africa smell nervous slow history wonderful Irland Iceland

itä Itävalta jalka juttu järki jäte kakku kalenteri kampa katto kerta 1. koko 2. koko korkea laiska lamppu lehmä liike

east Austria foot, leg case, story reason, brain waste, garbage cake calendar comb roof, ceiling time, turn size whole high lazy lamp cow motion; store

Heikki Kangasniemi

liikenne lippu loppu lääke Marokko matka moderni nahka nappi Norja olki opas pappi parveke piispa porras porsas puhdas puku pysäkki rakas ranne ranta reikä rengas risti ruma Ruotsi sade saippua serkku setä sika silta sota suku/nimi söpö taide tapaaminen tehdas tunne tupa tupakka Turkki

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

traffic flag; ticket end medicine Morocco trip, journey modern leather button Norway straw guide priest, pastor balcony bishop stair, step pig pure, clean suit, dress stopping-place dear wrist shore, beach hole circle, tyre, wheel cross ugly Sweden rain soap cousin uncle pig bridge war family name cute art meeting, appointment factory feeling, emotion hut tobacco, cigarette Turkey

tuttu uima-allas Uusi-Seelanti varvas vasta/kohta villa virta vuokra

familiar, acquainted swimming-pool New Zealand toe opposite wool stream rent

tarvita

to need to, have to

enää -han (-hän) kuitenkin lainkaan myöskään

anymore (enclitic particle) however, anyway at all either, nor

127

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 15

1. MONIKON NOMINATIIVI Poja/t ovat ulkona. Hervantaan menevät bussi/t 6, 20, 23 ja 30. Kaupa/t ovat kiinni sunnuntaina. Kenen nämä kirja/t ovat? Mi/t/kä maa/t kuuluvat EU:hun?

–Monikon nominatiivin (perusmuodon) pääte on -t. –Monikon pääte lisätään nominin vartaloon. talo : ovi : huone : hevonen : sairas : kysymys : eläin :

talo/n ove/n huonee/n hevose/n sairaa/n kysymykse/n eläime/n

: : : : : : :

talo/t ove/t huonee/t hevose/t sairaa/t kysymykse/t eläime/t

–kpt-vaihtelut: vokaaliloppuisilla nomineilla on monikon nominatiivissa heikko aste, -e- ja konsonanttiloppuisilla nomineilla vahva aste. pankki pöytä laki lääke tehdas

: : : : :

panki/n pöydä/n lai/n lääkkee/n tehtaa/n

: : : : :

panki/t pöydä/t lai/t lääkkee/t tehtaa/t

–Jos substantiivi on monikon nominatiivissa, myös adjektiivi, pronomini tai numeraali sen edellä on monikon nominatiivissa. kilti/t lapse/t

iloise/t ihmise/t

nuo poja/t

kahde/t housu/t

–Kun subjekti on monikon nominatiivissa, myös verbi on monikossa. Lapse/t leikki/vät pihalla. Miehe/t mene/vät saunaan ja naise/t keittä/vät kahvia. Suka/t ovat rikki.

128

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Monikon -t katoaa ennen possessiivisuffiksia. Lapsi leikkii pihalla. Lapse/t leikkivät pihalla.

Minun lapse/ni leikkii pihalla. Minun lapse/ni leikkivät pihalla.

Kirja on tässä. Kirja/t ovat tässä.

Hänen kirja/nsa on tässä. Hänen kirja/nsa ovat tässä.

–Pronominien tämä, tuo ja se ja kysymyssanojen kuka ja mikä monikkomuodot ovat epäsäännölliset. tämä : tuo : se :

nämä nuo ne

kuka : mikä :

ke/t/kä mi/t/kä

–Puhekielessä pronomineista käytetään usein lyhyempiä muotoja “tää”, ”nää” ja ”toi”, ”noi”. ”Tää kirja on hyvä.” ”Lue nää kirja/t!”

”Toi tyttö on tosi hyvännäköinen!” ”Noi tytö/t katsovat tänne.”

–Puhekielessä verbi on usein yksikön 3. persoonassa, vaikka subjekti on monikon nominatiivissa. ”Nää kengä/t on tosi hyvä/t.”

”Noi tytö/t katso/o tänne.”

–Sana moni : mone/t voi olla yksikössä tai monikossa. Moni tyttö pelaa nykyisin jääkiekkoa. Mone/t tytö/t pelaa/vat nykyisin jääkiekkoa. –Sana kaikki on sekä yksikkö että monikko. Miksi kaikki on niin vaikeaa? Kaikki puhu/vat nykyisin englantia. Kaikki huonee/t ovat täynnä. ESIMERKKEJÄ Ovet ovat lukossa ja ikkunat ovat kiinni. Kirjat ovat pöydällä. Kaikki bussit menevät Keskustorille. Minä vien joka aamu lapset kouluun. Tämän kaupan hinnat ovat melko korkeat. 129

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

2. POSSESSIIVISUFFIKSI -Vn –Yksikön ja monikon 3. persoonan possessiivisuffiksi -nsa (-nsä) korvataan usein suffiksilla -Vn. Tätä suffiksia voidaan käyttää inessiivissä ja elatiivissa sekä kaikissa ulkolokaalisijoissa. Hän on huonee/ssa/an. (tai: huonee/ssa/nsa) Hän tulee huonee/sta/an. (tai: huonee/sta/nsa) He ovat möki/llä/än. (tai: möki/llä/nsä) He tulevat möki/ltä/än sunnuntaina. (tai: möki/ltä/nsä) He menevät möki/lle/en taas perjantaina. (tai: möki/lle/nsä)

–Suffiksia -Vn voidaan käyttää myös partitiivissa, jos edellä ei ole pitkä vokaali. Hän rakastaa vain auto/a/an. (tai: auto/a/nsa) Marja siivoaa huone/tta/an. (tai: huone/tta/nsa) MUTTA: Hän etsii kenkä/ä/nsä. (EI: *kenkä/ä/än)

–Lisäksi possessiivisuffiksia -Vn voidaan käyttää essiivissä (-na/-nä), translatiivissa (-kse-), abessiivissa (-tta/-ttä) ja komitatiivissa (-ne).

Sannan syntymäpäivä Henkilöt:

Äiti, Sanna

Sanna herää ja avaa silmänsä. Äiti seisoo sängyn vieressä ja hymyilee. ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Hyvää huomenta, Sanna, ja hyvää syntymäpäivää! Huomenta, äiti. Olenko minä nyt neljä vuotta? Olet. Sinä olet jo iso tyttö. Saanko minä tänään sitten kakkua? Saat, mutta et vielä. Sitten vasta, kun vieraat tulevat. Tulevatko minun kaikki ystäväni tänään meille? No, melkein kaikki. Ainakin Mari ja Jenna ja Laura ja Emma. Ja Niemisen pojat. SANNA: Tulevatko he nyt heti? ÄITI: Ei, vasta kahdelta. Siihen on vielä monta tuntia. Mutta nouse nyt jo ylös. Tässä on sinulle vaatteet.

130

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Myöhemmin päivällä. SANNA: Tulevatko vieraat jo pian? ÄITI: Aivan pian. Nyt me voimme laittaa kaikki astiat pöytään. Mutta ensin sinun täytyy pestä kädet. Sanna käy nopeasti kylpyhuoneessa. SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Nyt minulla on puhtaat kädet. Mitä minä voin tehdä? Pane nämä lasit pöytään. Ja sitten lautaset ja lusikat. Mutta missä kakku on? Se on vielä jääkaapissa. Onko siinä jo kynttilät? Ei vielä, mutta me panemme siihen pian neljä kynttilää.

Puolen tunnin jälkeen. ÄITI:

Nyt kaikki on valmista. Mutta meidän täytyy kammata vielä sinun hiuksesi. SANNA (katsoo ikkunasta ulos): Hei, tuolta tytöt jo tulevat. Ja Esa ja Vesa. Saammeko me nyt kakkua?

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Nainen istuu. > Naiset istuvat. 1. Lapsi leikkii. 2. Tyttö laulaa. 3. Kala ui. 4. Lintu lentää.

5. Kissa nukkuu. 6. Opettaja opettaa. 7. Opiskelija opiskelee. 8. Suomalainen puhuu suomea.

HARJOITUS 2 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Tuo tyttö tanssii kauniisti. > Nuo tytöt tanssivat kauniisti. 1. Tämä kirja maksaa paljon. 2. Tuo nainen puhuu ranskaa. 3. Jussin kenkä on rikki. 4. Eräs ystävä auttaa minua.

5. Kurssi alkaa maanantaina. 6. Kuka asuu Pispalassa? 7. Onko pankki auki tänään? 8. Onko vastaus oikein? 131

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Muuta lauseet monikkoon. MALLI: Tuo tyttö tanssii kauniisti. > Nuo tytöt tanssivat kauniisti. 1. Miksi tuo poika itkee? 2. Tuleeko Villen ystävä huomenna? 3. Tuo mies puhuu hyvin suomea. 4. Maksaako hyvä radio paljon? 5. Puhuuko suomalainen koira suomea? 6. Kuka haluaa kahvia? 7. Mikä huone on sinun? 8. Hän ei ymmärrä minua.

9. Mikä Euroopan maa ei kuulu EU:hun? 10. Kuka ymmärtää ranskaa? 11. Se tyttö ei ole nyt täällä. 12. Poika pelaa jääkiekkoa. 13. Tähti loistaa taivaalla. 14. Pane ikkuna kiinni! 15. Tule tänne, rakas ystävä! 16. Terve lapsi syö paljon.

HARJOITUS 4 Tee lauseita kuvista. ESIM: Kassi on tuolilla. Kassit ovat tuolilla. A

B

A

1.

A

4.

B

A

2.

A

B

B 5.

B

A

B

6. 3.

132

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Muuta lauseet yksikköön. MALLI: Nuo tytöt laulavat kauniisti. > Tuo tyttö laulaa kauniisti. 1. Nuo kirjat maksavat viisi euroa. 2. Ketkä asuvat tuossa huoneessa? 3. Sanokaa ääneen nämä lauseet! 4. Nämä puhelimet ovat rikki. 5. Ne kirjat ovat meidän.

6. Mitkä vastaukset ovat väärin? 7. Viekää nämä kirjeet postiin! 8. Kaupat ovat jo kiinni. 9. Monet ihmiset vihaavat jazzia. 10. Ne maat ovat Etelä-Euroopassa.

HARJOITUS 6 Muuta lauseet monikkoon ja negatiivisiksi. MALLI: Poika menee ulos. > Pojat eivät mene ulos. 1. Mies katsoo televisiota. 2. Poika tanssii. 3. Virtanen asuu Oulussa. 4. Lapsi juo kahvia.

5. Koira syö kalaa. 6. Tyttö haluaa kakkua. 7. Tietokone osaa puhua. 8. Posti on auki tänään.

HARJOITUS 7 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Kaksi poikaa leikkii pihalla. > Pojat leikkivät pihalla. 1. Kaksi tyttöä istuu penkillä. 2. Kolme kissaa juo maitoa. 3. Neljä lasta katselee televisiota. 4. Kaksi poikaa lukee kirjaa.

5. Kolme miestä korjaa autoa. 6. Neljä naista kuuntelee musiikkia. 7. Kaksi opiskelijaa nukkuu. 8. Sata nuorta tanssii.

HARJOITUS 8 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: Pihalla on kaksi poikaa. (Leikkiä) > Pojat leikkivät. 1. Kuvassa on kaksi lintua. (Lentää) 2. Keittiössä on kaksi tyttöä. (Leipoa) 3. Jäällä on viisi poikaa. (Luistella) 4. Kurssilla on kaksikymmentä opiskelijaa. (Opiskella suomea) 5. Kuvassa on kaksi vauvaa. (Itkeä)

133

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

6. Huoneessa on kolme naista. (Katsella televisiota) 7. Veneessä on kaksi miestä. (Onkia) 8. Puistossa on kaksitoista lasta. (Leikkiä ja pelata) HARJOITUS 9 Käännä suomeksi. 1. The children are in school. 2. Are the shops open today? 3. The books are on the floor. 4. These trousers are expensive. 5. Lock the doors! 6. My friends always help me. 7. All the men are at work. 8. These machines are out of order. HARJOITUS 10 Kirjoita pieni essee tai keskustele ystäväsi kanssa alla olevista aiheista. a) Minun tavallinen päiväni b) Millainen minä olen? HARJOITUS 11 Korvaa possessiivisuffiksi -nsa (-nsä) suffiksilla -Vn, jos se on mahdollista. 1. Hän puhuu aina vain työstänsä. 2. Perjantaina hän menee mökillensä. 3. Hänen poikansa nimi on Pentti. 4. Hän soittaa kotimaahansa. 5. Hänen mielestänsä Liisa on kaunis. 6. Tuo on hänen autonsa. 7. Hänen miehellänsä on oma firma. 8. Puhutko sinä hänen uudesta vai vanhasta vaimostansa? 9. Jokaisen täytyy istua omalle paikallensa! 10. Hän pitää koirastansa.

134

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 12 Täydennä lauseet possessiivisuffikseilla. Käytä 3. persoonassa possessiivisuffiksia -Vn, jos se on mahdollista. MALLI: Tässä on minun vaimo______. > Tässä on minun vaimoni

.

1. Tuo on meidän talo______. 2. Kerro meille jotakin perheestä______. 3. Hänen ystävällä______ on oma vene. 4. Sinä istut minun tuolilla______. 5. Onko tämä hänen kirja______? 6. Mikä teidän puhelinnumero______ on? 7. Heidän talossa______ on punainen katto. 8. Minä en ymmärrä sinun kysymystä______. 9. Hänen kello______ on hänen ranteessa______. 10. Tiedätkö sinä heidän osoitetta______? HARJOITUS 13 Mitkä ovat alla olevien sanojen perusmuodot? a) halvat, b) alaasi, c) rakkaalleen, d) kiirettä, e) porollaan, f) ääntään, g) pyyhkeet, h) suruunsa, i) kyyneleet, j) kollegaltaan

HARJOITUS 14 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. A: Kuinka paljon yksi lippu maksaa? B: Yksi lippu on kuusi euroa. A: Ai, se on melko kallis. B: Kuusi euroa on aivan normaali hinta. A: No, saisinko sitten kaksi lippua. B: Ole hyvä. Se on yhteensä kaksitoista euroa.

A: Kuka tässä kuvassa on? B: Se on Veikko. A: Entä tässä sen alla? B: Siinä ovat Katja ja Taneli sekä heidän koiransa Rekku.

135

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO ala

area, domain, profession, range firma firm hiukset hair housut trousers hyvän/näköinen good-looking jazz jazz jokainen every, everyone jää/kiekko ice-hockey kaikki all, every, everything kollega colleague, associate kynttilä candle kyynel tear lasi glass lause sentence, clause lautanen plate lusikka spoon maanantai Monday normaali normal penkki bench poro reindeer pyyhe towel sunnuntai Sunday suru sorrow tieto/kone computer vauva baby avata kammata korjata kuunnella laittaa leipoa loistaa onkia pelata vihata ymmärtää

to open to comb to repair, fix to listen to make, lay, put to bake to shine to angle, fish to play to hate to understand

ainakin alla auki

at least under, below, beneath open

136

huomenta kauniisti kiinni myöhemmin nykyisin sekä tuolta täynnä ulkona väärin yhteensä ääneen

(good) morning beautifully closed, fast later nowadays and there full by the side of wrong in all, in total, altogether aloud

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 16

VERBIEN kpt-VAIHTELUT (=Astevaihtelu) –Myös verbeissä tapahtuu ns. kpt-vaihteluita, joissa konsonantin tai konsonanttijonon vahva aste vaihtelee heikon asteen kanssa. nukku/a tappa/a otta/a

: : :

nuku/n tapa/n ota/n

aiko/a kylpeä huuta/a

: : :

aio/n kylve/n huuda/n

–kpt-vaihteluita tapahtuu verbityypeissä 2, 3a, 4a ja 4c.

a) Verbityyppi 2 –Vaihteluita tapahtuu niissä verbityypin 2 verbeissä, joiden infinitiivivartalon viimeisen tavun alussa on k, p tai t. –Verbityypissä 2 on vahva aste perusmuodossa sekä yksikön ja monikon 3. persoonassa. –1. ja 2. persoonassa on aina heikko aste sekä yksikössä että monikossa. liikku/a : liiku/n liiku/t liikku/u liiku/mme liiku/tte liikku/vat

leipo/a : leivo/n leivo/t leipo/o leivo/mme leivo/tte leipo/vat

tappa/a : _______________ _______________ _______________ _______________ _______________

saapu/a : _______________ _______________ _______________ _______________ _______________

137

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Tärkeimmät verbien vaihtelutyypit näkyvät alla olevasta taulukosta. kk pp tt

: : :

k p t

nukku/a tappa/a otta/a

: : :

nuku/n tapa/n ota/n

k QN>ƧN@

: 

QJ>ƧƧ@

luke/a RnkLD>RƧNLD@

: 

lue/n RngLQ>RƧƧLQ@

p mp

: :

v mm

leipo/a ampu/a

: :

leivo/n ammu/n

t lt rt nt

: : : :

d ll rr nn

huuta/a viheltä/ä kerto/a anta/a

: : : :

huuda/n vihellä/n kerro/n anna/n

b) Verbityypit 3a, 4a ja 4c –kpt-vaihteluita tapahtuu niissä verbityyppien 3a, 4a ja 4c verbeissä, joiden infinitiivivartalon viimeisen tavun alussa on k, p tai t tai sitä vastaava heikko aste. –Verbityypeissä 3a, 4a ja 4c on heikko aste perusmuodossa mutta vahva aste kaikissa persoonamuodoissa. ajatel/la : ajattele/n ajattele/t ajattele/e ajattele/mme ajattele/tte ajattele/vat pae/ta

138

: pakene/n pakene/t pakene/e pakene/mme pakene/tte pakene/vat

paka/ta : pakkaa/n pakkaa/t pakkaa pakkaa/mme pakkaa/tte pakkaa/vat

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

esitel/lä

:

________________ ________________ ________________ ________________ ________________ ________________

kye/tä

:

________________ ________________ ________________ ________________ ________________ ________________

haka/ta

:

_______________ _______________ _______________ _______________ _______________ _______________

–Verbityypeissä 3a, 4a ja 4c vaihtelut tapahtuvat siis takaperoisesti. k p t

: : :

kk pp tt

paka/ta siepa/ta mita/ta

: : :

pakkaa/n sieppaa/n mittaa/n

QJ>ƧƧ@   v mm

:   : :

k QN>ƧN@   p mp

maa/ta KDngDWD>KDƧƧDWD@     tava/ta kamma/ta

:   : :

makaa/n KDnkaa/n >KDƧNDDQ@ tapaa/n kampaa/n

d ll rr nn

: : : :

t lt rt nt

kado/ta valla/ta verra/ta rynnä/tä

: : : :

katoa/n valtaa/n vertaa/n ryntää/n

c) Lisähuomautuksia –k:n vaihtelussa on lisäksi erikoistyyppi k:j. sulke/a särke/ä

: :

sulje/n särje/n

–Kombinaatiot sk, sp, st ja tk eivät ole kpt-vaihteluiden alaisia. laske/a vispa/ta muista/a itke/ä

: : : :

laske/n vispaa/n muista/n itke/n 139

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

–Verbit tehdä ja nähdä ovat osittain epäsäännöllisiä. teh/dä:

tee/n tee/t teke/e

tee/mme tee/tte teke/vät

näh/dä : näe/n näe/t näke/e

näe/mme näe/tte näke/vät

–Verbityypin 2 negatiivisessa muodossa on aina heikko aste, verbityypeissä 3a, 4a ja 4c vahva aste. nukku/a tappa/a otta/a kerto/a

: : : :

en (et, ei...) nuku en (et, ei...) tapa en (et, ei...) ota en (et, ei...) kerro

ajatel/la paka/ta vaie/ta

: : :

en (et, ei...) ajattele en (et, ei...) pakkaa en (et, ei...) vaikene

–Verbityypin 2 yksikön 2. persoonan imperatiivissa on aina heikko aste, verbityypeissä 3a, 4a ja 4c vahva aste. Monikon 2. persoonan imperatiivissa on aina sama aste kuin perusmuodossa. nukku/a tappa/a otta/a kerto/a

: : : :

nuku/t tapa/t ota/t kerro/t

ajatel/la paka/ta vaie/ta

: : :

ajattele/t : pakkaa/t : vaikene/t :

140

: : : :

nuku! tapa! ota! kerro !

: : : :

nukku/kaa! tappa/kaa! otta/kaa! kerto/kaa!

ajattele! pakkaa! vaikene!

: : :

ajatel/kaa! paka/tkaa! vaie/tkaa!

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Sanna leipoo Henkilöt:

Äiti, Sanna

Sanna ja äiti ovat keittiössä. Äiti leipoo ja Sanna piirtää. SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI:

Mitä sinä leivot, äiti? Minä leivon pullaa. Saanko minäkin leipoa? Saat sinä, jos sinä haluat.

Niin myös Sanna alkaa leipoa. SANNA: Eikö ole kiva, äiti, kun minä autan sinua? ÄITI: Tietenkin se on kiva. SANNA (näyttää pullaansa): Tämä pulla on isälle. Tykkääkö isä pullasta? ÄITI: Kyllä tykkää, ainakin tuosta pullasta. SANNA: Tykkääkö isä minusta? ÄITI: Aivan varmasti tykkää. SANNA: Tykkäätkö sinä, äiti, isästä? ÄITI: Tykkään minä – melkein aina.

141

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Hän lukee lehteä. > Minä luen lehteä. 1. Hän auttaa sinua. 2. Hän leipoo leipää. 3. Hän kirjoittaa kirjettä.

4. Hän muuttaa Ouluun. 5. Hän antaa anteeksi. 6. Hän laittaa ruokaa.

HARJOITUS 2 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minä otan kahvia. > Hän ottaa kahvia. 1. Minä odotan sinua. 2. Minä opetan teitä. 3. Minä kerron jotakin Suomesta.

4. Minä hiihdän. 5. Minä soitan kitaraa. 6. Minä ammun.

HARJOITUS 3 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: He oppivat nopeasti. > Me opimme nopeasti. 1. He kylpevät. 2. He ymmärtävät suomea. 3. He piirtävät.

4. He viihtyvät täällä. 5. He lentävät Kanadaan. 6. He lähtevät pois.

HARJOITUS 4 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Me nukumme. > He nukkuvat. 1. Me yritämme auttaa teitä. 2. Me aiomme lähteä pois. 3. Me vihellämme.

142

4. Me alamme opiskella suomea. 5. Me huudamme. 6. Me silitämme.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Hän ajattelee sitä. > Minä ajattelen sitä. 1. Hän lepää. 2. Hän näyttelee Romeota. 3. Hän pakkaa.

4. Hän kuuntelee musiikkia. 5. Hän pelkää sinua. 6. Hän kampaa tukkaa.

HARJOITUS 6 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Hän keittää kahvia. > Minä keitän kahvia. 1. Hän ottaa kahvia. 2. Hän käyttää kermaa. 3. Hän uskoo sinua. 4. Hän kättelee heitä. 5. Hän saapuu huomenna.

6. Hän valehtelee. 7. Hän polttaa tupakkaa. 8. Hän rakastaa sinua. 9. Hän luistelee. 10. Hän viheltää.

HARJOITUS 7 Taivuta alla olevat verbit eri persoonissa. a) tietää, b) riidellä, c) potkia, d) huutaa, e) tuntea, f) löytää, g) tutkia, h) heittää, i) kaatua HARJOITUS 8 Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien negatiivisella muodolla. MALLI: Hän _____ _________________ (puhua) suomea. > Hän __ei__ __puhu__ suomea. 1. Minä _____ ____________________ (puhua) suomea. 2. Hän _____ ____________________ (ymmärtää) latinaa. 3. Te _____ ____________________ (voida) tulla tänne. 4. Minä _____ ____________________ (ostaa) mitään. 5. Me _____ ____________________ (lähteä) vielä. 6. Sinä _____ ____________________ (muistaa) mitään. 7. Me _____ ____________________ (unohtaa) sinua. 8. Te _____ ____________________ (yrittää) tarpeeksi.

143

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Hän puhuu suomea. > Hän ei puhu suomea. 1. Hän nukkuu. 2. He viihtyvät täällä. 3. Minä hiihdän usein. 4. Hän pitää minusta.

5. Minä poltan tupakkaa. 6. Hän kertoo minulle työstään. 7. He ymmärtävät suomea. 8. Minä otan kahvia.

HARJOITUS 10 Täydennä lauseet suluissa annettujen verbien negatiivisella muodolla. 1. Sinä _____ ____________________ (saada) nauraa. 2. Hän _____ ____________________ (kuulla) mitään. 3. Te _____ ____________________ (kuunnella) minua. 4. He _____ ____________________ (välittää) mistään. 5. Minä _____ ____________________ (jaksaa) enää. 6. Hän _____ ____________________ (nähdä) sinua. 7. Me _____ ____________________ (uskoa) teitä. 8. Miksi sinä _____ ______________________ (soittaa) minulle? 9. Hän _____ ____________________ (levätä) koskaan. 10. Täällä _____ ______________________ (tapahtua) mitään. HARJOITUS 11 Muuta lauseet yksikön positiiviseen imperatiiviin mallin mukaan. MALLI: Hän nukkuu jo. > Nuku sinäkin! 1. Hän ottaa kahvia. 2. Hän lukee lehteä. 3. Hän kirjoittaa kirjettä. 4. Hän lepää. 5. Hän lähtee kotiin.

6. Hän piirtää. 7. Hän auttaa minua. 8. Hän leikkii nukella. 9. Hän kuuntelee musiikkia. 10. Hän ajattelee asiaa.

HARJOITUS 12 Muuta harjoituksen 11 lauseet monikon imperatiiviin mallin mukaan. MALLI: Hän nukkuu jo. > Nukkukaa tekin!

144

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 13 Muuta lauseet yksikön negatiiviseen imperatiiviin mallin mukaan. MALLI: Hän puhuu englantia. > Älä puhu englantia! 1. Hän lähtee pois. 2. Hän lukee lehteä. 3. Hän huutaa. 4. Hän odottaa minua. 5. Hän liikkuu. 6. Hän kirjoittaa minulle.

7. Hän ajattelee sitä. 8. Hän kuuntelee meitä. 9. Hän valehtelee minulle. 10. Hän pelkää minua. 11. Hän vaikenee. 12. Hän tekee niin.

HARJOITUS 14 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. A: Minä en saa tätä ovea auki. B: Ehkä sinulla on väärä avain. A: Ei, kyllä tämä on oikea avain. B: No, ehkä se on väärä ovi.

A: Tiedätkö sinä, kuka tuo mies on? B: En tiedä, aivan outo minulle. A: Ehkä hän on meidän uusi naapurimme. B: Voi olla.

HARJOITUS 15 Käännä suomeksi. 1. I am not sleeping. 2. I intend to study Finnish! 3. What will you do tomorrow? 4. What are you thinking about?

5. He is baking bread. 6. Shoot! 7. Whistle! 8. Comb your hair!

145

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO kiva outo pulla väärä ajatella ampua esitellä hakata hangata heittää huutaa jaksaa kadota kyetä kylpeä kätellä levätä liikkua mitata nukkua näytellä pakata piirtää polttaa potkia riidellä rynnätä saapua siepata silittää sulkea särkeä tapahtua tappaa tuntea tutkia tykätä vaieta valehdella vallata 146

nice strange, stranger, odd, peculiar white coffee bread wrong

verrata viheltää vispata yrittää

aina to think tarpeeksi to shoot to introduce to beat, hit to rub to throw to shout to have strenght enought to; can to disappear to be able to to bathe to shake hands to rest to move to measure to sleep to act, play to pack to draw to smoke, burn to kick (frequently) to quarrel, argue to rush to arrive to snatch to iron; to smooth to close to break, smash to happen to kill to feel, know (somebody) to study, investigate to like to be quiet to lie, tell lies to occupy, capture

to compare to whistle to whisk to try, attempt always enough, sufficiently

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 17

1. JAOLLISET JA JAOTTOMAT SANAT –Kysymyssana mikä on nominatiivissa, jos kysyttävä asia on jaoton, mutta partitiivimuodossa mi/tä, jos kysyttävä asia on jaollinen. Vastaavasti väitelauseessa substantiivi on nominatiivissa tai partitiivissa. A: Mikä tuo on? B: Se on sanakirja.

A: Mi/tä tuo on? B: Se on paperi/a.

A: Mikä se on? B: Tämä on appelsiini.

A: Mi/tä se on? B: Tämä on mehu/a.

–Jos subjekti on jaoton sana, adjektiivipredikatiivi on nominatiivissa. Tämä sanakirja on hyvä. Tämä auto on kallis. Talo on punainen.

–Jos subjekti on jaollinen sana, adjektiivipredikatiivi on partitiivissa. Tämä kahvi on hyvä/ä. Tämä viini on kallis/ta. Veri on punais/ta.

–Kysymyssana millainen on samalla tavalla nominatiivissa tai partitiivimuodossa millais/ta. A: Millainen se kirja on? B: Tämä on hyvä.

A: Millais/ta se keitto on? B: Tämä on hyvä/ä.

–Partitiivia käytetään myös paljoutta ilmaisevien sanojen jälkeen. lasi vet/tä iso kuppi kahvi/a vähän musiikki/a paljon työ/tä

147

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

2. MODAALIVERBIT täytyä, pitää JA tarvita –Modaaliverbit täytyä ja pitää ilmaisevat välttämättömyyttä. Ne esiintyvät aina yksikön 3. persoonassa ja niiden subjekti on genetiivissä. Minu/n täytyy lähteä. Häne/n täytyy lukea tenttiin. Jussi/n ja Mati/n täytyy ostaa Liisalle lahja. Sinu/n täytyy auttaa minua. Häne/n täytyy mennä työhön. Täytyy/kö sinu/n jo lähteä? Miehe/n täytyy tehdä, mitä miehe/n täytyy tehdä. Minu/n pitää soittaa Liisalle. Sinu/n pitää pyytää minulta anteeksi! Jussi/n pitää auttaa äitiä. Johtaja/n pitää puhua tästä asiasta hänelle.

–Samoin modaaliverbi tarvita ilmaisee välttämättömyyttä. Se kuitenkin esiintyy yleensä negatiivisissa lauseissa. Myös se on aina yksikön 3. persoonassa ja sen subjekti on genetiivissä. Sinu/n ei tarvitse tulla, jos sinä et halua. Onneksi mei/dän ei tarvitse nousta huomenna aikaisin. Sinu/n ei tarvitse tehdä mitään. A: Pitää/kö minu/n lähteä, kun hän tulee? B: Ei tarvitse. Sinun ei pidä kertoa tästä hänelle. = Sinä et saa kertoa tästä hänelle.

–Puhekielessä verbistä tarvita käytetään usein muotoja ”tarttea” ja ”tarvia”. ”Mun ei tartte tehdä mitään, jos mä en halua!” ”Sun ei tarvi lähteä.”

148

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Ben syö ravintolassa Henkilöt:

Ben, Tarjoilija

Ben on ravintolassa. Hän aikoo syödä ja juoda jotakin. Tarjoilija tulee. TARJOILIJA: Hyvää päivää! Tässä olisi meidän ruokalistamme, ole hyvä. BEN: Kiitos. TARJOILIJA: Katsele sitä vain rauhassa. Minä tulen pian. Vähän myöhemmin. TARJOILIJA: No, joko sinä tiedät, mitä sinä otat? BEN: Kyllä, ensin jotakin alkuruokaa. Minä luulen, että minä otan salaattia. Millaista tämä kreikkalainen salaatti on? TARJOILIJA: Siinä on kurkkua, tomaattia ja fetajuustoa. BEN: Hyvä, minä otan sitä. TARJOILIJA: Selvä, sitten pääruoka. BEN: Minä otan kanaa ja sen kanssa riisiä. TARJOILIJA: Siis kanaa ja riisiä. Ja mitä sinä juot? BEN: Olutta, kiitos. TARJOILIJA: Millaista olutta sinä haluat? BEN: Onko teillä englantilaista olutta? TARJOILIJA: Valitettavasti ei. Meillä on vain suomalaista olutta. BEN: No sitten vain jotakin hyvää suomalaista olutta. TARJOILIJA: Siis pullo olutta. Entä jälkiruoka, otatko sinä jälkiruokaa? BEN: Ei kiitos, mutta minä otan sitten vielä kahvia. TARJOILIJA: Iso vai pieni kuppi? BEN: Iso, ei kermaa eikä sokeria. TARJOILIJA: Siis iso kuppi kahvia. Selvä on. Taas myöhemmin. BEN: TARJOILIJA: BEN: TARJOILIJA:

Tarjoilija! Lasku, kiitos! Kahdeksantoista euroa viisikymmentä senttiä. Voinko minä maksaa pankkikortilla? Kyllä vain.

Ben maksaa ja lähtee. BEN: TARJOILIJA:

Näkemiin. Näkemiin. Ja tervetuloa uudelleen!

149

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Täydennä lauseet suluissa annettujen sanojen perusmuodolla tai partitiivilla. MALLI 1: Tämä on ________________ (kuppi). > Tämä on kuppi . MALLI 2: Tämä on ________________ (kahvi). > Tämä on kahvia . 1. Tämä on _________________________ (lautanen). 2. Tämä on _________________________ (keitto). 3. Tämä on _________________________ (tabletti). 4. Tämä on _________________________ (lääke). 5. Tämä on _________________________ (Suomi). 6. Tämä on _________________________ (suomi). 7. Tämä on _________________________ (laulu). 8. Tämä on _________________________ (musiikki). 9. Tämä on _________________________ (pihvi). 10. Tämä on _________________________ (liha). 11. Tämä on _________________________ (rakkaus). 12. Tämä on _________________________ (rakkaustarina). HARJOITUS 2 Tee lauseita mallin mukaan. Käytä verbiä syödä tai juoda. MALLI: Minä, kala, liha > Minä syön kalaa mutta en lihaa. 1. Minä, kalakeitto, tomaattikeitto 2. Hän, suklaa, jäätelö 3. Minä, tee, kahvi 4. Me, juusto, makkara

5. Hän, leipä, pulla 6. Liisa, margariini, voi 7. Minä, viini, olut 8. Sinä, makaroni, riisi

HARJOITUS 3 Tee lauseita mallin mukaan. MALLI: Paljonko kahvi maksaa? > Minä otan kahvia. 1. Paljonko jäätelö maksaa? 2. Paljonko kiinalainen tee maksaa? 3. Paljonko kaakao maksaa? 4. Paljonko samppanja maksaa? 5. Paljonko tuo ulkomaalainen olut maksaa? 6. Paljonko tämä ranskalainen viini maksaa? 7. Paljonko tämä venäläinen suklaa maksaa? 8. Paljonko jälkiruoka maksaa? 150

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 4 Täydennä kysymykset perusmuodolla millainen tai partitiivilla millaista ja vastaa kysymykseen adjektiivin pehmeä perusmuodolla tai partitiivilla. 1. _________________ se sänky on? Tämä sänky on _________________. 2. _________________ se muna on? Tämä muna on _________________. 3. _________________ se suklaa on? Tämä suklaa on _______________. 4. _________________ se kynä on? Tämä kynä on ______________. 5. _________________ se voi on? Tämä voi on _________________. 6. _________________ se tyyny on? Tämä tyyny on ________________. 7. _________________ se pallo on? Tämä pallo on ________________. 8. _________________ se lumi on? Tämä lumi on _________________. 9. _________________ se paita on? Tämä paita on _________________. 10. _______________ se materiaali on? Tämä materiaali on ______________. HARJOITUS 5 Täydennä lauseet suluissa annetun adjektiivin perusmuodolla tai partitiivilla. 1. Minun koirani on _________________________ (viisas). 2. Sibeliuksen musiikki on __________________________ (kaunis). 3. Meidän naapurimme on _________________________ (kiva). 4. Tämä salaatti on _________________________ (hyvä). 5. Minun lasini on _________________________ (tyhjä). 6. Talvi on ________________________ (kylmä). 7. Sinun kysymyksesi on _______________________ (vaikea). 8. Tuoli on ___________________________ (matala). 9. Kaakao on __________________________ (kuuma). 10.Teidän asuntonne on hyvin ______________________________ (valoisa). 11. Lasku on ______________________________ (iso). 12. Bensiini on ______________________________ (kallis). 13. Yö on __________________________ (pimeä). 14. Sänky on ____________________________ (kova). 15. Tämä lääke on _________________________ (paha).

151

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 6 Vastaa kysymyksiin. 1. Mitä jäästä tulee, kun se sulaa? 2. Mitä talvella sataa? 3. Mitä vedestä tulee, kun se jäätyy? 4. Mitä sinä näet yöllä? 5. Mitä Suomi vie eniten? 6. Mitä The Rolling Stones soittaa? HARJOITUS 7 Täydennä lauseet suluissa annetuilla sanoilla. TAPAAMINEN RUOKALASSA A: Hei! Onko tässä _____________________ (vapaa)? B: Hei! On kyllä, istu alas vain. A: Kiitos. Siellä on kamalan __________________ (kylmä) ilma. B: Niin on, mutta onhan nyt jo marraskuu. A: Niin se aika rientää. Mutta _______________ (mikä) sinä syöt? B: _________________ (Kalakeitto). Tämä on oikein _____________ (hyvä). A: ______________ _______________ (Mikä kala) se on? B: _______________ (Lohi). Ota sinäkin _______________ (tämä)! A: Minä luulen, että minä otan vain ________________ (salaatti). Täällä on oikein ___________ _______________ (hyvä salaatti). Ja _______ (se) kanssa minä otan _______________ (olut). B: Sinä et saa _________________ (olut) täällä. A: Niinkö? ____________ (Mikä) sinulla sitten on __________ ___________ (tuo lasi)? B: _______ (Se) on __________________ (kotikalja). A: Minä otan ___________ (se) sitten. HARJOITUS 8 Vastaa kysymyksiin. 1. Minkäväristä lumi on? 2. Minkäväristä veri on? 3. Minkäväristä suklaa on?

152

4. Minkäväristä ruoho on? 5. Minkäväristä voi on? 6. Minkäväristä öljy on?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Kirjoita, mitä asiakas sanoo. RAVINTOLASSA A=asiakas T=tarjoilija A: Päivää. T: Hyvää päivää! Tässä on ruokalista. A: T: Mitä Te juotte? A: T: Valitettavasti meillä ei ole viiniä, mutta olutta meillä kyllä on. A: T: Hyvä, siis pullo olutta. Mitä alkuruokaa Te otatte? A: T: Ikävä kyllä meillä ei ole salaattia enää. Mutta meidän tomaattikeittomme on oikein hyvää. A: T: Siis tomaattikeittoa. Entä pääruoka? A: T: Olen pahoillani, mutta meillä ei ole spagettia tänään. Mutta kalaa meillä kyllä on. A: T: Siis yksi annos kalaa. Sitten jälkiruoka? A: T: Minä pahoittelen syvästi mutta meillä ei ole jäätelöä. A: T: Meillä ei ole myöskään teetä. Mutta minä voin suositella meidän kahviamme. A: T: Siis pieni kuppi kahvia. A: T: Tietenkin meillä on kermaa. Tämähän on ravintola! Myöhemmin. T: Laskunne, olkaa hyvä. Kaksikymmentäviisi euroa viisikymmentä senttiä. A: HARJOITUS 10 Käännä suomeksi. 1. It is blood. 2. This wine is too dry. 3. My car is red. 4. The water in this river is almost green.

5. This meat is too salty. 6. How is the soup? 7. May I have some tea? 8. This cheese is Finnish. 153

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 11 Täydennä lauseet suluissa annetuilla sanoilla. KIRJASTOSSA A: Terve! B: Terve, terve! A: _____________ (Mikä) sinä luet? B: Tämä on eräs historiankirja. A: Mistä se kertoo? B: Tämä kertoo ________________________ ________________________ (ensimmäinen maailmansota). Tämä on oikein _______________________ _________________________ (kiinnostava kirja). A: Niinkö? Onko historia sinusta todella _______________________ (kiinnostava)? B: Kyllä on, ja myös __________________________ (jännittävä). HARJOITUS 12 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Ole hiljaa, Pekka! > Pekan täytyy olla hiljaa. 1. Tule kotiin, Liisa! 2. Soita Maijalle, Ville! 3. Avaa televisio, Jussi! 4. Syö nopeasti, Esko! 5. Pysy kotona, Matti! 6. Ajattele asiaa, Harri! HARJOITUS 13 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Olkaa hiljaa! > Teidän pitää olla hiljaa. 1. Puhukaa hitaasti! 2. Menkää kotiin! 3. Ottakaa lakki pois päästä! 4. Laulakaa Maamme-laulu! 5. Tanssikaa tangoa! 6. Yrittäkää kovemmin!

154

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 14 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Minä haluan nukkua. > Minun täytyy nukkua. 1. Minä haluan mennä kotiin. 2. Me haluamme syödä. 3. Jussi haluaa lähteä heti. 4. Marja haluaa opiskella kreikkaa. 5. Matti haluaa jäädä kotiin. 6. Minä haluan sanoa, mitä minä tiedän. HARJOITUS 15 Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. MALLI: Pitääkö minun lähteä? > Ei, sinun ei tarvitse lähteä. 1. Pitääkö minun tulla kotiin? 2. Pitääkö minun opiskella ruotsia? 3. Pitääkö Jussin mennä työhön? 4. Pitääkö meidän auttaa sinua?

5. Pitääkö sinun lukea tenttiin? 6. Pitääkö minun mennä ulos? 7. Pitääkö heidän palata takaisin? 8. Pitääkö meidän odottaa sinua?

HARJOITUS 16 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Älä mene sinne! > Sinun ei pidä mennä sinne. 1. Älä kerro tätä kenellekään! 2. Älä pelkää minua! 3. Älä harkitse liian kauan!

4. Älä häiritse heitä! 5. Älä unohda mitään! 6. Älä kuuntele meitä!

HARJOITUS 17 Muuta lauseet mallin mukaan. MALLI: Sinä et saa valehdella. > Sinun ei pidä valehdella. 1. Sinä et saa sanoa noin. 2. Sinä et saa soittaa hänelle. 3. Sinä et saa ajatella mitään sellaista. 4. Sinä et saa nauraa. 5. Sinä et saa kysyä mitään. 6. Sinä et saa mennä sinne enää. 155

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 18 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. A: Joko sinä lähdet? B: Kyllä minun täytyy, sillä minulla on tänään vielä espanjan tunti. A: Miksi sinä opiskelet espanjaa? B: Siksi, että minä aion matkustaa kesällä Espanjaan.

156

A: Voisitko sinä auttaa minua? B: Hetkinen vain, aivan pian. A: Mutta minä tarvitsen apua nyt heti. B: Hyvä on. Miten minä voin auttaa sinua?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO annos apu appelsiini bensiini espanja Espanja hetkinen ilma jälki/ruoka kaakao kalja kamala kiinnostava kova kreikka kurkku lasku laulu liha lista maailma makaroni margariini marras/kuu matala minkä/värinen muna paperi pehmeä pihvi pimeä rakkaus rauha ruoho ruoka/lista salaatti samppanja sellainen spagetti tabletti tango tarina

portion help, aid orange gasoline, benzine Spanish Spain moment air, weather sweet, dessert cocoa beer terrible interesting hard, tough Greek throat; cucumber bill, note song meat list world macaroni margarine November low, shallow which colour egg paper soft steak dark love peace grass menu salad champagne such, that kind of spaghetti tablet tango story

tarjoilija tomaatti tunti tyhjä tyyny valoisa öljy

waiter, waitress tomato hour, lesson empty pillow light, well-lighted oil

jäätyä pahoitella pitää pysyä pyytää rientää sataa suositella

to freeze to regret to have to; must to stay, remain to ask, beg to hurry, hasten to rain to recommend

eniten kauan onneksi (olla) pahoilla/nsa kovemmin näkemiin päivää siksi

most long, a long time fortunately

sillä syvästi taas uudelleen valitettavasti

to be sorry harder goodbye, bye hello therefore, for the reason for, therefore, because deeply again anew, again unfortunately

157

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 18

1. EKSISTENTIAALILAUSE Pöydällä on kuppi. Kupissa on kahvi/a.

Pöydällä ei ole kuppi/a. Kupissa ei ole kahvi/a.

–Positiivisessa eksistentiaalilausessa verbinä on on, negatiivisessa eksistentiaalilauseessa ei ole. –Jos positiivisen eksistentiaalilauseen subjekti on jaoton, se on nominatiivissa. Sohvalla on kirja.

Autotallissa on auto.

–Jos positiivisen eksistentiaalilauseen subjekti on jaollinen, se on partitiivissa. Lasissa on olut/ta.

Lattialla on vet/tä.

–Negatiivisen eksistentiaalilauseen subjekti on yleensä partitiivissa. Sohvalla ei ole kirja/a. Autotallissa ei ole auto/a. MUTTA: Pöydällä ei ole lautanen vaan kuppi.

Lasissa ei ole olut/ta.

–Kysymyksessä käytetään yleensä partitiivia. On/ko pihalla auto/a? On/ko jääkaapissa olut/ta? On/ko pöydällä kuppi/a?

–Eksistentiaalilauseen subjekti on epämääräinen eli indefiniittinen. –Jos subjekti on määräinen eli definiittinen, käytetään normaalilausetta. Kuppi on pöydällä. Kuppi ei ole pöydällä. Olut on jääkaapissa. Olut ei ole jääkaapissa. Onko kirja pöydällä vai tuolilla?

158

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

2. POSSESSIIVIRAKENNE Villellä on sanakirja. Minulla on raha/a.

Hänellä ei ole koti/a. Heillä ei ole ruoka/a.

–Positiivisessa possessiivirakenteessa verbinä on on, negatiivisessa possessiivirakenteessa ei ole. –Positiivisessa possessiivirakenteessa jaoton sana on nominatiivissa, jaollinen partitiivissa. Matilla on uusi auto.

Minulla on punaviini/ä.

–Negatiivisessa possessiivirakenteessa käytetään yleensä partitiivia. Minulla ei ole televisio/ta. Meillä ei ole maito/a. MUTTA: Minulla ei ole kitara vaan viulu.

–Kysymyksessä käytetään yleensä partitiivia. On/ko sinulla auto/a? On/ko sinulla raha/a? MUTTA: Onko kirja sinulla vai Matilla?

On/ko heillä ruoka/a?

–Tilaa ilmaisevissa lauseissa ei yleensä käytetä partitiivia negatiivisessa muodossakaan. Minulla on kylmä / nälkä / yskä / koti-ikävä. Minulla ei ole kylmä / nälkä / yskä / koti-ikävä. MUTTA: Minulla on / ei ole kuume/tta.

–Osa–kokonaisuussuhde ilmaistaan yleensä inessiivisellä eksistentiaalilauseella. Talossa on isot ikkunat. Suomessa on paljon metsää. Suomen kielessä on 15 sijamuotoa. Kirjassa on yli kaksisataa sivua.

Talolla on erikoinen historia. Suomella on vahva armeija. Suomen kielellä on viisimiljoonaa puhujaa. Kirjalla on hauska nimi.

159

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Miksi minulla ei ole pikkuveljeä? Henkilöt: Äiti, Sanna SANNA: Äiti, miksi minulla ei ole pikkuveljeä? ÄITI: No, sinulla ei vain ole pikkuveljeä. Ei minulla ole muuta vastausta. SANNA: Mutta Marilla on pikkuveli. Ja Emmalla. Ja Jennalla on aivan uusi pikkusisko. ÄITI: Mutta Lauralla ei ole pikkuveljeä eikä pikkusiskoa. SANNA: Niin mutta hänellä on koira. ÄITI: No, ehkä sinullekin tulee vielä joskus pikkuveli. Sinun täytyy vain toivoa ja odottaa. SANNA: Mistä se pikkuveli tulee? ÄITI: Voi Sanna, en minä tiedä. Se vain tulee, jos se tulee. SANNA: Tuleeko se sitten, kun on joulu? ÄITI: En minä tiedä, tuleeko se ja milloin se tulee. Eikä minulla ole aikaa puhua nyt tästä asiasta. Minulla on paljon työtä. SANNA: Mitä työtä? Voinko minä auttaa? ÄITI: Et sinä voi nyt auttaa minua. Minun täytyy laittaa ruokaa. SANNA: Mitä ruokaa meillä on tänään? Onko meillä makaronilaatikkoa? ÄITI: Ei ole. Meillä on lihaperunalaatikkoa. SANNA: No minä voin panna lautaset pöytään. Minä panen neljä lautasta. ÄITI: Miksi neljä? Meitä on vain kolme. Sinä, isä ja minä. SANNA: Mutta jos se pikkuveli tulee... 160

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Tee eksistentiaalilauseita kuvista. ESIM: Pöydällä on kirja. Pöydällä ei ole kirjaa. A

B

A

1.

A

4.

B

A

2.

A

B

B

5.

B

A

B

3. 6. HARJOITUS 2 Katso kuvia ja etsi kaksitoista eroa.

A B

161

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Katso kuvia ja kerro, mitä sinulla on. Aloita: ”Minulla on...”

1.

4.

2.

3.

5.

6.

HARJOITUS 4 Mitä miehellä, naisella, pojalla ja tytöllä on ja mitä heillä ei ole? Kerro myös, kuinka monta. ESIM: Hänellä on pöytä ja kaksi tuolia mutta ei kirjahyllyä eikä sohvaa.

162

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Täydennä lauseet verbin olla oikealla muodolla. 1. Lattialla _____________________ vettä. 2. Minulla ______________________ avaimet. 3. Kenellä ______________________ liput? 4. Pöydällä _____________________ kaksi omenaa. 5. Lapset eivät ____________________ kotona. 6. Kirjat ______________________ hyllyssä. 7. _______________________ sinulla kylmä? 8. Heillä _______________________ kolme lasta. HARJOITUS 6 Katso kuvia. Kuinka monta eroa löydät? Mitkä ne ovat?

A

B

163

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Tee lauseita annetuista sanoista. MALLI: Lautanen, olla, puuro > Lautasella on puuroa. 1. Uuni, olla, ruoka 2. Puro, ei, olla, vesi 3. Minä, olla, korva, pää 4. Yliopisto, olla, jokin, iso, kongressi 5. Kalle, olla, nuha 6. Sanna, ei, olla, karkki 7. Tie, olla, jokin, kuollut, eläin 8. Tohtori, Kivinen, olla, iltapäivä, kolme, kokous 9. Pullo, olla, myrkky 10. Pöytä, olla, kolme, banaani 11. Me, olla, vain, yksi, mahdollisuus 12. Sauna, ei, olla, vasta 13. Missä, olla, lähin, pankki? 14. Kamera, ei, olla, filmi 15. Olla, sinä, lompakko, mukana? HARJOITUS 8 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. Televisio on auki.

Kello on kuusi iltapäivällä.

A: Hei, mitä sinä katsot? B: Jääkiekkoa. A: Mikä peli se on? B: Tässä ovat vastakkain Suomi ja USA.

A: Oletko sinä väsynyt? B: Olen minä aika väsynyt. A: Miksi sinä olet väsynyt? B: Työssä oli niin kiirettä.

HARJOITUS 9 Täydennä lauseet pronominin minä oikeilla muodoilla. 1. Pidätkö sinä _______________________? 2. _______________________ ei ole aikaa auttaa sinua. 3. Mitä sinä ostat ________________________? 4. ___________________________ hän on kaunis. 5. Uskotko sinä _________________________? 6. Älä valehtele _________________________!

164

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

7. ___________________________ olen vähän sairas. 8. Onko se kirje _________________________? 9. ___________________________ on jano. 10. Hän yrittää aina lainata ______________________________ rahaa. HARJOITUS 10 Täydennä lauseet pronominin sinä oikeilla muodoilla. 1. Minä rakastan _________________________. 2. Hän ei välitä _________________________. 3. He odottavat _________________________. 4. Minä en halua ___________________________ mitään. 5. Enkö minä ole aina kiltti ____________________________? 6. Minä olen vihainen ________________________________. 7. _______________________ on kauniit silmät. 8. Minä haluan olla ____________________________ kanssasi. 9. Minä luotan __________________________. 10. Me emme enää ymmärrä ______________________________. HARJOITUS 11 Kirjoita pieni essee tai keskustele ystäväsi kanssa alla olevista aiheista. a) Minun perheeni b) Minun lemmikkieläimeni HARJOITUS 12 Käännä suomeksi. 1. There is a book on the table. 2. There is a horse in the stable. 3. There is snow on the roof. 4. The milk is in the icebox. 5. I don’t have a car. 6. I am not cold. 7. The room has no window. 8. Do you have this book?

165

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO aika (=melko) armeija banaani ero filmi ilta/päivä karkki kongressi korva koti-ikävä kuollut laatikko lemmikki lähin mahdollisuus miljoona myrkky nuha peruna pikku puhuja puna/viini puro puuro sata sivu talli tohtori uuni vahva vasta (=vihta) vihainen väsynyt yskä

quite army banana difference film afternoon sweet, bonbon, candy congress ear home-sick dead box, case, drawer pet the nearest possibility, chance million poison head cold, runny nose potato small, little speaker red wine brook porridge hundred page, side stable doctor oven strong sauna whisk angry tired cough

luottaa

to trust

joskus -kä mukana vaan vastakkain

sometimes and with, along but against each other

166

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 19

IMPERFEKTI (Positiivinen) Minä sö/i/n eilen mustaamakkaraa. Hän puhu/i suomea. He asu/i/vat täällä kolme vuotta. Mitä sinä sano/i/t? Kuka ajo/i autoa? Me tul/i/mme junalla. Hän tarvits/i minun apuani. Minä halu/si/n vain auttaa sinua.

–Imperfektin pääte on -i- (verbityypissä 4a -si-). –Imperfektin pääte lisätään verbin taivutusvartaloon ennen persoonapäätettä. –Imperfektin pääte voi aiheuttaa vartalossa vokaalimuutoksia. Mahdolliset muutokset on esitetty verbityypeittäin alla olevassa taulukossa. VERBITYYPPI 1 VV Vi uo yö ie

+ + + + +

i i i i i

=> => => => =>

Vi Vi oi öi ei

saa/da ui/da juo/da syö/dä vie/dä

: : : : :

saauijuosyövie-

+ + + + +

i i i i i

+ + + + +

n n n n n

=> => => => =>

sai/n ui/n joi/n söi/n vei/n

VERBITYYPPI 2 o ö u y

+ + + +

i i i i

=> => => =>

oi öi ui yi

sano/a säilö/ä puhu/a kysy/ä

: : : :

sanosäilöpuhukysy-

+ + + +

i i i i

+ + + +

n n n n

=> => => =>

sanoi/n säilöi/n puhui/n kysyi/n

a ä e i

+ + + +

i i i i

=> => => =>

i i i i

osta/a elä/ä laske/a etsi/ä

: : : :

ostaelälaskeetsi-

+ + + +

i i i i

+ + + +

n n n n

=> => => =>

osti/n eli/n laski/n etsi/n

a

+ i =>

oi

maksa/a : maksa- + i + n =>

maksoi/n 167

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

VERBITYYPIT 3a JA 3b e

+ i =>

i tul/a nous/ta

: tule: nouse-

+ i + n => + i + n =>

tuli/n nousi/n

halu/ta : haluaherä/tä : herää-

+ i + n => + i + n =>

halusi/n heräsi/n

+ i + n => + i + n =>

tarvitsi/n vanheni/n

VERBITYYPIT 4a a ä

+ si => + si =>

si si

VERBITYYPIT 4b JA 4c e

+ i =>

i tarvi/ta vanhe/ta

: tarvitse: vanhene-

–Yksikön 3. persoonan imperfektissä ei ole persoonpäätettä. puhu/a tul/la nous/ta halu/ta tarvi/ta vanhe/ta

: : : : : :

hän puhu/u hän tule/e hän nouse/e hän halua/a hän tarvitse/e hän venhene/e

: : : : : :

hän puhui hän tuli hän nousi hän halusi hän tarvitsi hän vanheni

–kpt-vaihtelut: imperfektissä on aina sama aste kuin preesensissä. otta/a ajatel/la paka/ta vaie/ta

: minä ota/n minä oti/n : minä ajattele/n minä ajatteli/n : minä pakkaa/n minä pakkasi/n : minä vaikene/n minä vaikeni/n

: : : : : : : :

hän otta/a hän otti hän ajattele/e hän ajatteli hän pakkaa hän pakkasi hän vaikene/e hän vaikeni

–Eräissä tyypin 2 verbeissä tapahtuu imperfektissä muutos t > s. huuta/a kieltä/ä kääntä/ä lentä/ä löytä/ä piirtä/ä pyytä/ä 168

: : : : : : :

hän huuta/a hän kieltä/ä hän kääntä/ä hän lentä/ä hän löytä/ä hän piirtä/ä hän pyytä/ä

: : : : : : :

hän huusi hän kielsi hän käänsi hän lensi hän löysi hän piirsi hän pyysi

Heikki Kangasniemi

tietä/ä tunte/a viheltä/ä ymmärtä/ä

: : : :

hän tietä/ä hän tunte/e hän viheltä/ä hän ymmärtä/ä

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

: : : :

hän tiesi hän tunsi hän vihelsi hän ymmärsi

–Verbin olla taivutus on esitetty alla. oli/n oli/t oli

oli/mme oli/tte oli/vat

–Verbi käydä taipuu epäsäännöllisesti. kävi/n kävi/t kävi

kävi/mme kävi/tte kävi/vät

ESIMERKKEJÄ Minä luulin, että sinä valehtelit minulle. Eilen satoi vettä. Minä pyysin heiltä anteeksi. Hän soitti minulle. Me lepäsimme vähän aikaa. Miksi sinä huusit? Mitä sinä teit eilen? Onneksi minä näin vain unta.

169

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Sannan uni Henkilöt: Äiti, Sanna Sanna syö puuroa. Äiti tiskaa. Sitten Sannan suu ja silmät alkavat hymyillä. SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA:

ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA: ÄITI: SANNA:

Äiti, minä näin viime yönä kivaa unta. No millaista unta? Minä näin unta että minulla oli pikkuveli! Voi ei, Sanna! Älä ala taas puhua siitä pikkuveljestä! Usko nyt, että sinulla ei ole pikkuveljeä! Mutta siinä unessa minulla oli pikkuveli. Me leikimme yhdessä. No miten te leikitte? Ensin me leikimme minun nukellani. Sitten me pelasimme yhtä peliä. Ja sitten me juoksimme olohuoneesta keittiöön ja keittiöstä olohuoneeseen. Mutta aivan pienet pikkuveljet eivät osaa juosta. Mutta minun pikkuveljeni osasi. Sitten me menimme ulos ja ulkona oli lunta ja se pikkuveli heitti minua lumipallolla. Hyi. Ei kukaan saa heittää ketään lumipallolla. Niin, ei saa. Siksi minä löin sitä pikkuveljeä ja se alkoi itkeä. Voi Sanna, et sinä saa lyödä ketään. Pyysitkö sinä edes anteeksi pikkuveljeltäsi? En minä muista... Kyllä sinun pitää pyytää häneltä anteeksi, jos sinä löit häntä. Äiti, älä puhu siitä asiasta. Sehän oli vain unta!

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Muuta lauseet imperfektiin. MALLI: Minä seison tässä. > Minä seisoin tässä. 1. Minä puhun hänelle. 2. Mitä he sanovat? 3. Me uskomme häntä. 4. Minä kävelen kotiin. 5. Minä kävelen kotiin. 6. Mitä sinä syöt aamulla?

170

7. He katsovat televisiota. 8. Minä ostan maitoa. 9. Mihin sinä menet? 10. He asuvat samassa talossa kuin minä. 11. Me toivomme niin. 12. Nuo tytöt hymyilevät meille.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 2 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Aurinko paistaa. 2. Hän pitää sinusta. 3. Minä rakastan häntä. 4. Me otamme kalakeittoa. 5. Hän hiihtää usein. 6. Lapset jäävät kotiin.

7. Minä tanssin Jussin kanssa. 8. Me heräämme kello kahdeksan. 9. He häiritsevät meitä. 10. Hän lähtee kello 12.00.. 11. Minä soitan Liisalle.. 12. Missä he ovat?

HARJOITUS 3 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Minä nousen kello 7.30. 2. Minä syön voileipää ja juon kahvia. 3. Minä luen lehteä vähän aikaa. 4. Minä lähden työhön. 5. Bussi tulee vähän myöhässä. 6. Minä nousen bussiin. 7. Minä jään bussista samalla pysäkillä kuin aina. 8. Minä mene toimistooni. 9. Kello 11.00 minulla on lounas pankinjohtaja Karjalaisen kanssa. 10. Lounaalla me keskustelemme politiikasta. 11. Minä palaan lounaalta kello 13.00. 12. Kello 14.00 minä pelaan tennistä pääjohtaja Vuoren kanssa. 13. Minä voitan. 14. Pelin jälkeen minä menen takaisin toimistooni. 15. Työpäivä päättyy kello 16.30. HARJOITUS 4 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Hän tietää asiasta. 2. He ymmärtävät suomea. 3. Me käymme saunassa. 4. Minä luotan häneen. 5. Mitä te näette? 6. Minun täytyy tehdä se.

7. Minä vien kirjeet postiin. 8. Me vihaamme häntä. 9. Tunteeko hän sinua? 10. Minä annan hänelle anteeksi. 11. Maksatko sinä liput? 12. He lähettävät minulle rahaa.

171

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Täydennä lauseet sopivien verbien imperfektillä. 1. Me ______________________ viisitoista yli kahdeksan. 2. Me nousimme heti ylös ja _________________________ suihkussa. 3. Sitten me _______________________ aamiaista. 4. Ville _________________ syödä pari munaa ja minun _________________ siis keittää niitä. 5. Aamiaisen kanssa me ____________________ tietenkin kahvia. 6. Aamiaisen jälkeen me _____________________ heti työhön. 7. Työssä meillä ________________________ tietenkin taas kamala kiire. 8. Illalla me sitten vain _______________________ televisiota. HARJOITUS 6 Vastaa kysymyksiin. 1. Milloin Suomi itsenäistyi? 2. Milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki? 3. Milloin F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon? 4. Milloin toinen maailmansota päättyi Euroopassa? 5. Milloin John Lennon kuoli? 6. Milloin Neil Armstrong astui kuuhun? 7. Milloin Ranskan suuri vallankumous tapahtui? 8. Milloin Tarja Halosesta tuli presidentti? HARJOITUS 7 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Minä tulen jo takaisin. 2. Liisa syö suklaata. 3. Kuka sanoo niin? 4. Mitä te vastaatte hänelle? 5. Ketkä käyvät saunassa? 6. Tiina opiskelee ahkerasti. 7. Minä nukun jo. 8. Käveletkö sinä sinne? 9. Loppuuko sade jo? 10. Minä lepään vähän aikaa.

172

11. Hän uskoo minua. 12. Minä asun keskustassa. 13. Soittaako hän sinulle? 14. Ketä sinä etsit? 15. Missä hän on? 16. Hän puhuu italiaa. 17. Kuka auttaa häntä? 18. Ketkä kertovat hänelle asiasta? 19. Tuotko sinä maitoa? 20. Minä tiedän, mitä minä teen.

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 8 Muuta teksti imperfektiin. Minä matkustan Ouluun. Minun täytyy tavata siellä ystäväni Tiina Laiho. Juna lähtee Tampereelta kello kaksitoista ja on Oulussa vähän yli kello viisi iltapäivällä. Matka kestää siis noin viisi tuntia. Oulussa minä nousen rautatieasemalla taksiin ja ajan sillä Tiinan asunnolle. Me juomme ensin kahvia ja syömme vähän voileipää, mutta sitten me alamme puhua eräästä projektista. Pian meidän pitää kuitenkin lähteä Tiinan toimistoon, koska Tiinalla on eräät tärkeät paperit siellä. Toimistossa me saamme sitten työt nopeasti loppuun, ja me palaamme Tiinan asunnolle. Illalla minä ja Tiina menemme ravintolaan. HARJOITUS 9 Kerro mitä sinä teit a) eilen, b) viime viikonloppuna, c) viime viikolla, d) viime kesänä. HARJOITUS 10 Katso kuvia ja kerro, mitä Matti ja Liisa Virtanen tekivät viime lauantaina. 8.00

8.30

13.00

15.00

18.30

22.00

10.00

17.00

23.00

24.00

173

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 11 Harjoittele ystäväsi kanssa alla olevat keskustelut. A: Katso, minä korjasin meidän kameramme. B: Toimiiko se nyt? A: Toimii. Nyt tämä on kuin uusi. B: Kiva juttu.

A: Äiti, osta karamellia! B: Mehän ostimme karamellia eilen. A: Mutta se oli eilen. Minä haluan syödä karamellia myös tänään. B: Voi sinua pikku neitiä! Emme me joka päivä voi syödä karamellia.

HARJOITUS 12 Muuta alla oleva kertomus imperfektiin. Älä muuta sitä, mitä henkilöt sanovat! KUNINGAS OSKARIN MAA Eräässä maassa kaukana täältä asuu kuningas nimeltä Oskari yhdessä vaimonsa Sofian ja tyttärensä Sonjan kanssa. Oskari on hyvä ja viisas kuningas, ja kaikki pitävät hänestä. Elämä Oskarin maassa on onnellista, ihmiset tekevät työtä ja auttavat heti sitä, joka apua tarvitsee. Sitten kerran, kun kevään aurinko alkaa talven jälkeen taas lämmittää tuota kaunista maata, Oskari sanoo vaimolleen: ”Minä olen jo vanha. Maani täytyy pian saada uusi kuningas. Tyttäremme pitää siis mennä naimisiin.” Kun Sofia kuulee miehensä sanat, hän on ensin hiljaa mutta vastaa sitten: ”Emme me saa mistään Sonjalle aviomiestä. Eihän maassamme asu ketään prinssiä.” Mutta Oskari sanoo heti: ”Naapurimaassamme kuningas Otolla ja hänen vaimollaan Kristiinalla on poika. Hänen nimensä on Lauri, ja hän on komea ja rohkea poika.” Siihen Sofia vastaa: ”Ei Otto anna poikaansa meidän maahamme. Hänestä tulee tietenkin kuningas hänen omaan maahansa.” Mutta Oskari vain jatkaa: ”Aivan niin, hänestä tulee kuningas omaanmaahansa, mutta kun hän menee naimisiin meidän tyttäremme kanssa, hänestä tulee myös meidän maamme kuningas. Näin näistä kahdesta maasta tulee yksi. Minä kirjoitan heti Otolle ja kysyn, mitä mieltä hän on ajatuksestani.” Niin Oskari kirjoittaa Otolle asiasta. Ja Oton vastaus tulee nopeasti: ”Hyvä ystäväni Oskari, saanko sanoa, että ajatuksesi on erinomainen! Olen varma, että tyttärestäsi Sonjasta ja pojastani Laurista tulee onnellinen pari ja meidän maastamme onnellinen ja vahva maa.” Vain kolme päivää Oton vastauksen jälkeen tulee myös Lauri itse. Hän ratsastaa hevosellaan kuningas Oskarin Linnaan, ja kaunis Sonja rakastuu heti komeaan Lauriin samoin kuin Lauri Sonjaan. Juhannuksena he sitten menevät naimisiin. Sonjasta tulee Laurille hyvä ja kiltti vaimo, ja Laurista tulee hyvä aviomies ja hyvä kuningas, joka hallitsee maataan hyvin. Siinä maassa jokaisen on hyvä elää ja asua.

174

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 13 Mitkä ovat alla olevien verbien perusmuodot? a) merkitsi, b) sovit, c) haisivat, d) suli, e) ryntäsimme, f) valitsitko, g) teimme, h) lisäsin, i) sieppasi, j) soi, k) sijaitsi, l) kaaduimme HARJOITUS 14 Muuta lauseet imperfektiin. 1. Talo palaa. 2. He ratkaisevat kaikki ongelmat. 3. Ville hyppää alas puusta. 4. Minä harrastan tennistä. 5. Murhaaja pakenee vankilasta. 6. Puhelin soi. 7. Pekka myy autonsa. 8. Hän karkaa kotoa. 9. Jussi ja Hannu saunovat monta tuntia. 10. Isoäiti kutoo sukkaa. 11. Liisa tutustuu saksan kurssilla erääseen espanjalaiseen poikaan. 12. Me harkitsemme asiaa. 13. Opettaja toista kaikki tärkeät sanat monta kertaa. 14. Minä vaihdan heti rahaa. 15. Isä tiskaa astiat. HARJOITUS 15 Käännä suomeksi. 1. I loved him. 2. We only spoke with them. 3. They helped me. 4. I was sick. 5. Why did you run? 6. I lived for six years in Jyväskylä. 7. Did he cry? 8. Finally I understood what she meant. 9. She tried to call you. 10. I went to bed very early.

175

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

SANASTO avio/mies erinomainen joka (rel.pron) karamelli (=karkki) kukaan linna murhaaja neiti onnellinen palkinto pari politiikka prinssi projekti rauta/tie rohkea tennis tytär vallan/kumous vankila viime astua harrastaa hypätä itsenäistyä jatkaa karata kestää kieltää kutoa kääntää lisätä lyödä lähettää lämmittää merkitä paistaa päättyä 176

husband excellent that, which, who sweet, bobbon, candy anybody castle murderer miss, young lady happy prize pair, couple politics, policy prince project railway courageous, brave tennis daughter revolution prison, jail last to step to take interest in, have a hobby to jump to become independent to continue to escape, run away to last, stand, tolerate to forbid, deny to knit, weave to turn, translate to add to hit to send to warm to mean, mark to shine, to fry to end

rakastua ratkaista ratsastaa saunoa sijaita soida säilöä tiskata toimia vaihtaa voittaa

to fall in love to solve to ride (a horse) to bathe in sauna to be located, stand, lie to ring to store to wash disshes to act, function, work to change to win

edes että hyi kaukana mistään miten myöhässä (mennä) naimisiin näin täältä yhdessä

even that phew far away anywhere how late to marry in this way from here together

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

KAPPALE 20

IMPERFEKTI (Negatiivinen) Hän ei syö/nyt mitään. He eivät puhu/neet mitään. Minä en itke/nyt. Liisa ei men/nyt kouluun tänään. Miksi sinä et nous/sut ylös? Minä en tarvi/nnut sanakirjaa.

–Negatiivisessa imperfektissä on kieltosana en, et, ei, emme, ette, eivät ja verbin aktiivin 2. partisiippi. –Aktiivin 2. partisiipin pääte on yksikössä -nut (-nyt), monikossa -neet, verbityypeissä 4a, 4b ja 4c -nnut (-nnyt) ja -nneet. –Verbityypeissä 3a ja 3b päätteen alkukonsonantti on sama kuin vartalon viimeinen konsonantti. –2. partisiipin pääte lisätään infinitiivivartaloon. –kpt-vaihtelut: aktiivin 2. partisiipissa on sama aste kuin perusmuodossa. 1) 2) 3a)

3b) 4a) 4b) 4c)

saa/da puhu/a otta/a tul/la pan/na sur/ra ajatel/la nous/ta halu/ta paka/ta tarvi/ta vanhe/ta vaie/ta

: : : : : : : : : : : : :

saa/nut puhu/nut otta/nut tul/lut pan/nut sur/rut ajatel/lut nous/sut halu/nnut paka/nnut tarvi/nnut vanhe/nnut vaie/nnut

(saa/neet) (puhu/neet) (otta/neet) (tul/leet) (pan/neet) (sur/reet) (ajatel/leet) (nous/seet) (halu/nneet) (paka/nneet) (tarvi/nneet) (vanhe/nneet) (vaie/nneet)

177

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

ESIMERKKEJÄ Minä en saanut yhtään lahjaa. Minä en puhunut sinulle. Me emme ottaneet häntä mukaamme. Hän ei tullut kotiin. Hän ei surrut vaimonsa kuolemaa. Minä en ajatellut sitä. Minä en pannut sitä siihen. Te ette nousseet ajoissa. Me emme halunneet kuulla lisää. He eivät tarvinneet apua. Hän ei vanhennut tyylikkäästi. Miksi sinä et vaiennut asiasta? Minä en tiennyt (tai: tietänyt) sitä.

–Muodollisissa Te-lauseissa on kieltosana ette mutta yksikön partisiippimuoto. Miksi te ette tulleet kokoukseen? (monikon 2. persoona) Miksi Te ette tullut kokoukseen? (muodollinen yksikön 2. persoona)

178

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Pikkujoulu Henkilöt:

Ben, Hannu

Ben keittää riisipuuroa. Hannu siivoaa. BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU: BEN:

HANNU: BEN: HANNU: BEN: HANNU:

Tämä puuro on kai nyt valmista. Hyvä. Joko sinä panit siihen suolaa? En pannut, mutta minä panen sitä heti. Sano ensin, onko täällä kaikki niin kuin kaiken pitää olla. Paula ja Jaana ja kaikki muutkin tulevat varmasti pian. Täällä näyttää todella hyvältä. Mutta kuule, miksi sinä et ostanut meille joulukuusta, kun sinä kävit torilla? Ne maksoivat niin paljon. Pienikin kuusi oli viisitoista euroa. Ai, minä en tiennyt, että kuuset maksavat niin paljon. Ehkä me emme sitten tarvitse sitä. Mutta miksi tuo iso laatikko on tuossa lattialla? Me voimme panna siihen lahjat. Kai sinä muistat, että jokaisen täytyy tuoda pieni lahja, ja niin jokaiselle on myös lahja. Voi ei! Minä en muistanut ostaa mitään lahjaa. No ei se ole mikään ongelma. Pane nopeasti jotakin joulupaperiin. Ei se ole tärkeää, mikä se on. Selvä. Sopiiko esimerkiksi tämä omena? Se on aivan hyvä lahja. Tässä on joulupaperia. Siitä tulee oikein kaunis paketti.

Benin paketti on pian valmis. Sitten ovikello jo soi. Ensimmäiset vieraat saapuvat. Pikkujoulu voi alkaa! 179

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUKSET HARJOITUS 1 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin negatiivisella imperfektillä. MALLI: Minä ______ ______________ (sanoa) mitään. > Minä _en__ __sanonut_____ mitään. 1. Minä _____ ___________________ (juoda) mitään. 2. He ______ ____________________ (puhua) suomea. 3. Hän ______ ____________________ (soittaa) minulle. 4. Me ______ ____________________ (voida) tulla. 5. Hän ______ ___________________ (asua) siellä enää. 6. Minä ______ ___________________ (nukkua) viime yönä. 7. Hän ______ ____________________ (lukea) lehteä. 8. Liisa ______ ___________________ (tanssia) minun kanssani. 9. He ______ ____________________ (tulla) juhlaani. 10. Pojat ______ ____________________ (ottaa) asiaa vakavasti. 11. Matti ja Pekka _______ _____________________ (olla) kotona. 12. Miksi sinä ______ _____________________ (kuunnella) minua? 13. Minä ______ ___________________ (uskoa) häntä. 14. Kukaan ______ __________________ (auttaa) minua. 15. ______________ te ____________________ (tietää) sitä? HARJOITUS 2 Vastaa kysymyksiin negatiivisesti. MALLI: Puhuitko sinä hänelle asiasta? > En puhunut. 1. Soittiko Mikko sinulle eilen? 2. Muistitko sinä maksaa sähkölaskua? 3. Puhuivatko kaikki suomea? 4. Tulitko sinä omalla autolla? 5. Ymmärsimmekö me oikein? 6. Lähtikö hän teidän mukaanne? 7. Antoiko hän sinulle anteeksi? 8. Merkitsinkö minä sinulle mitään?

180

9. Odottiko hän teitä? 10. Tiesikö hän mitään? 11. Tarkoititko sinä, mitä sanoit? 12. Lupasiko hän tehdä niin? 13. Pelkäsikö hän joulupukkia? 14. Pakkasiko hän laukkunsa? 15. Oliko hän kotona? 16. Söittekö te aamiaista?

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 3 Muuta lauseet a) positiiviseen b) negatiiviseen imperfektiin. MALLI: Hän puhuu suomea. > Hän puhui suomea. > Hän ei puhunut suomea. 1. Minä rakastan häntä. 2. Marja tanssii Matin kanssa. 3. Te autatte minua. 4. Hän käy kaupassa. 5. Pekka on kotona. 6. Minä tilaan kalaa. 7. Hän nauraa sinulle. 8. Minä haluan ajatella asiaa. 9. Hän tietää tästä. 10. Ruoka maistuu hyvältä. 11. Minä vihaan häntä. 12. Puhutko sinä hänelle? 13. Hän kykenee siihen. 14. Tyttö näyttää iloiselta. 15. Me keskustelemme asiasta. HARJOITUS 4 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Hän tuli kotiin. > Hän ei tullut kotiin. 1. Minä istuin. 2. Hän kirjoitti minulle. 3. Me kysyimme sitä. 4. He vastasivat meille. 5. Minä etsin sitä. 6. He joivat kahvia. 7. Liisa ja Leena menivät teatteriin. 8. Äiti teki meille ruokaa. 9. Sinä puhuit totta. 10. Mieheni poltti tupakkaa. 11. Hän pesi autoa. 12. He söivät aamiaista. 13. Sinä opetit minua. 14. Hän osti maitoa. 15. He tarjoilivat minulle. 16. Hän kuoli.

181

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 5 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin negatiivisella imperfektillä. MALLI: Minä ______ ______________ (sanoa) mitään. > Minä _en__ __sanonut_____ mitään. 1. Hän _____ ___________________ (hiihtää). 2. Mieheni _____ ___________________ (viedä) minua ravintolaan. 3. Me ______ ____________________ (saada) työtä. 4. Joulupukki ______ ____________________ (tuoda) minulle mitään. 5. Minä _____ _____________________ (tavata) häntä. 6. Hän _____ _____________________ (levätä) koskaan. 7. He _____ ___________________ (käskeä) meitä pois. 8. Sinä _____ __________________ (opiskella) tarpeeksi ahkerasti. 9. Hän _____ ___________________ (kätellä) minua. 10. Me ______ __________________ (kuulla) mitään. 11. Miksi sinä _____ ______________________ (esitellä) minua? 12. Minä _____ _______________________ (löytää) sitä. 13. Poliisi _____ _____________________ (nähdä) meitä. 14. Te ______ _______________________ (ymmärtää) meitä oikein. 15. Aurinko _____ _______________________ (paistaa). HARJOITUS 6 Muuta lauseet negatiivisiksi. MALLI: Hän puhui suomea. > Hän ei puhunut suomea. 1. Hän meni kotiin. 2. Minä heräsin. 3. Se tapahtui viime viikolla. 4. Minä laskin leikkiä. 5. Hän antoi minulle ruokaa. 6. Hän yritti auttaa minua. 7. Eilen satoi. 8. Eilen tuuli kovasti. 9. Kello soi. 10. Me lensimme. 11. Minä viihdyin siellä. 12. He jäivät kotiin. 13. Äiti leipoi. 14. Hän kuitenkin piti minusta. 15. Hänen täytyi lähteä.

182

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 7 Täydennä lauseet suluissa annetun verbin negatiivisella imperfektillä. MALLI: Minä ______ ______________ (sanoa) mitään. sanonut mitään. > Minä en 1. Minä _____ ____________________ (muistaa) sitä. 2. Äiti _____ ____________________ (herättää) minua. 3. Hän _____ ____________________ (käydä) saunassa. 4. He _____ _____________________ (tuntea) omaa poikaansa. 5. Pojat ______ ____________________ (leikkiä) minun kanssani. 6. Ohjelma _____ ____________________ (alkaa) vielä. 7. Hän ______ ____________________ (juosta). 8. Miksi sinä _____ __________________ (lukita) ovea? 9. Talo _____ ____________________ (palaa). 10. Hän _____ ____________________ (palata). 11. Kissa _____ ___________________ (tappaa) hiirtä. 12. Minun kamerani _____ ___________________ (toimia). HARJOITUS 8 Sallilla oli syntymäpäivä. Hän järjesti pienet juhlat ja kutsui kotiinsa monta ystävää. Ketään ei kuitenkaan tullut. Katso kuvia ja kerro, miksi Sallin täytyi olla yksin. Anna Sallin ystäville myös nimet. 4.

3.

5.

6.

2.

1.

183

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 9 Muuta alla oleva teksti imperfektiin. JUKAN HUONO AAMU Jukka herää ja katsoo kelloa. Se on puoli seitsemän. Jukka ajattelee, että hänellä ei ole vielä kiire. Hän sulkee taas silmänsä. Hän ei nuku enää, mutta hän makaa pitkän aikaa silmät kiinni. Sitten hän katsoo uudelleen kelloa. Se on vielä vain puoli seitsemän. Jukka ymmärtää heti, että kello ei käy. Se seisoo. Se on rikki. Jukka hyppää ylös sängystä ja menee olohuoneeseen. Olohuoneen kello ei seiso. Se on viisitoista yli seitsemän. Nyt Jukalla on kiire! Hän menee nopeasti kylpyhuoneeseen ja pesee hampaansa ja kasvonsa. Suihkussa hänellä ei ole aikaa käydä. Sitten Jukka pukee vaatteet ja menee keittiöön. Keittiössä hän katsoo jääkaappiin. Siellä on maitoa ja ketsuppia mutta ei voita eikä juustoa. Niin Jukka syö leipää ilman voita ja juo vähän maitoa. Kahvia hän ei ehdi keittää. Ja pian Jukka lähtee työhön. Eteisessä hän ei löydä bussikorttiaan mistään. Hän huomaa kuitenkin, että hänellä on taskussaan tarpeeksi rahaa bussilippuun. Ulkona Jukan täytyy jo juosta, mutta hän ehtii pysäkille ajoissa. Bussi ei kuitenkaan tule heti. Se on tietenkin myöhässä. Kun bussi sitten tulee, Jukka näkee, että siinä ei ole yhtään vapaata paikkaa. Jukan pitää siis seisoa koko matka. Matkalla hän ajattelee, että hänellä on taas todella ihana päivä. HARJOITUS 10 Muuta lauseet negatiiviseen imperfektiin. MALLI: Hän ei puhu suomea. > Hän ei puhunut suomea. 1. Sinä et kysy koskaan mitään. 2. He eivät valehtele. 3. Leena ei huomaa minua. 4. Miksi sinä et luistele enää? 5. Jussi ei pääse aamulla ylös sängystä. 6. Meidän johtajamme ei luota meihin. 7. Hän ei pysty vielä työhön. 8. Kukaan ei ui. 9. Matka ei kestä kauan. 10. Minä en ratsasta tuolla hevosella. 11. Me emme juttele heidän kanssaan. 12. Eivätkö nuo pojat vihellä meille?

184

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

HARJOITUS 11 a) Kirjoita pieni essee tai keskustele ystäväsi kanssa lapsuudestasi. b) Minkä elokuvan sinä näit viimeksi tai minkä kirjan sinä luit viimeksi? Kirjoita pieni essee tai keskustele ystäväsi kanssa siitä. HARJOITUS 12 Käännä suomeksi. 1. I did not meet him. 2. The time did not suit them. 3. They did not wait for me. 4. You did not understand what I said. 5. They did not explain anything. 6. I couldn’t stand it anymore! 7. Nobody helped us. 8. He never called me. 9. I did not hate him, but I did not love him either. 10. He did not smoke nor drink. SANASTO esi/merkki juhla kasvot kuolema lapsuus leikki muu ongelma paketti ehtiä herättää huomata jutella järjestää keskustella kutsua käskeä lukita

example party, feast face death childhood game else, other problem packet, parcel to have time, be in time to wake up (somebody) to notice to chat, talk to arrange, put in order to talk, discuss to invite to order, tell to do to lock

luvata pukea siivota tarjoilla tarkoittaa tilata

to promise, let to dress to clean to serve, wait to mean to order, subscribe

ajoissa

in time, early enough without hard however, anyway more with, along stylishly seriously last(ly) any alone

ilman kovasti kuitenkaan lisää mukaan tyylikkäästi vakavasti viimeksi yhtään yksin

185

Heikki Kangasniemi

186

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

NOMINISANASTO 1) maa-tyyppi jää, -tä, -n kuu, -ta, -n luu, -ta, -n maa, -ta, -n muu, -ta, -n puu, -ta, -n pää, -tä, -n tee, -tä, -n voi, -ta, -n tie, -tä, -n työ, -tä, -n yö, -tä, -n rauta/tie, -tä, -n harmaa, -ta, -n suklaa, -ta, -n vapaa, -ta, -n maanantai, -ta, -n tiistai, -ta, -n torstai, -ta, -n perjantai, -ta, -n lauantai, -ta, -n sunnuntai, -ta, -n tammi/kuu, -ta, -n helmi/kuu, -ta, -n maalis/kuu, -ta, -n huhti/kuu, -ta, -n touko/kuu, -ta, -n kesä/kuu, -ta, -n heinä/kuu, -ta, -n elo/kuu, -ta, -n syys/kuu, -ta, -n loka/kuu, -ta, -n

marras/kuu, -ta, -n joulu/kuu, -ta, -n

2) talo-tyyppi aamu, -a, -n +aatto, aattoa, aaton +alku, alkua, alun +apu, apua, avun auto, -a, -n avio/vaimo, -a, -n disco, -a, -n eno, -a, -n ero, -a, -n euro, -a, -n haamu, -a, -n haju, -a, -n +hattu, hattua, hatun +helppo, helppoa, helpon huono, -a, -n hylly, -ä, -n ilo, -a, -n iso, -a, -n jano, -a, -n joulu, -a, -n +juttu, juttua, jutun juusto, -a, -n +jää/kiekko, -kiekkoa, -kiekon +kakku, kakkua, kakun karhu, -a, -n +katto, kattoa, katon +katu, katua, kadun +keitto, keittoa, keiton kello, -a, -n +keski/viikko, -viikkoa, -viikon kilo, -a, -n +kirkko, kirkkoa, kirkon +koko, kokoa, koon koru, -a, -n

187

Heikki Kangasniemi

koulu, -a, -n +kurkku, kurkkua, kurkun +kyky, kykyä, kyvyn +kylpy, kylpyä, kylvyn +lamppu, lamppua, lampun lasku, -a, -n +laukku, laukkua, laukun laulu, -a, -n levy, -ä, -n +lintu, lintua, linnun +lippu, lippua, lipun +loppu, loppua, lopun +maito, maitoa, maidon +matto, mattoa, maton mehu, -a, -n +myrkky, myrkkyä, myrkyn neuvo, neuvoa, neuvon +nukke, nukkea, nuken +outo, outoa, oudon pallo, -a, -n poro, -a, -n puisto, -a, -n +puku, pukua, puvun pullo, -a, -n puro, -a, -n puuro, -a, -n ruoho, -a, -n sateen/varjo, -a, -n +serkku, serkkua, serkun sisko, -a, -n sivu, -a, -n suihku, -a, -n +suku, sukua, suvun suru, -a, -n syksy, -ä, -n sähkö, -ä, -n +sänky, sänkyä, sängyn söpö, -ä, -n talo, -a, -n tasku, -a, -n taulu, -a, -n +tuttu, tuttua, tutun +tyttö, tyttöä, tytön tyyny, -ä, -n 188

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

vaimo, -a, -n valo, -a, -n +vappu, vappua, vapun +viikko, viikkoa, viikon viulu, -a, -n vuoro, -a, -n öljy, -ä, -n elo/kuva, -a, -n flunssa, -a, -n juhla, -a, -n juna, -a, -n +jälki/ruoka, -ruokaa, -ruoan koira, -a, -n korva, -a, -n kova, -a, -n kuiva, -a, -n +kukka, kukkaa, kukan kuuma, -a, -n kuva, -a, -n loma, -a, -n muna, -a, -n musta, -a, -n Norja, -a, -n nuha, -a, -n oma, -a, -n +poika, poikaa, pojan pulla, -a, -n rouva, -a, -n ruma, -a, -n +ruoka, ruokaa, ruoan sohva, -a, -n +sota, sotaa, sodan +sukka, sukkaa, sukan +tukka, tukkaa, tukan +tupa, tupaa, tuvan +vasta/kohta, -kohtaa, -kohdan vuokra, -a, -n +aika, aikaa, ajan ala, -a, -n +ankka, ankkaa, ankan firma, -a, -n +halpa, halpaa, halvan

Heikki Kangasniemi

hauska, -a, -n herra, -a, -n +hinta, hintaa, hinnan ilma, -a, -n +ilta, iltaa, illan +jalka, jalkaa, jalan kala, -a, -n kalja, -a, -n +kampa, kampaa, kamman kana, -a, -n +kartta, karttaa, kartan kaula, -a, -n +kauppa, kauppaa, kaupan kerma, -a, -n +kerta, kertaa, kerran kirja, -a, -n kissa, -a, -n kiva, -a, -n lahja, -a, -n laiha, -a, -n laiska, -a, -n laiva, -a, -n liha, -a, -n linna, -a, -n lista, -a, -n +markka, markkaa, markan matka, -a, -n +nahka, nahkaa, nah(k)an paha, -a, -n +paikka, paikkaa, paikan +paita, paitaa, paidan +palkka, palkkaa, palkan +parka, parkaa, paran piha, -a, -n piispa, -a, -n raha, -a, -n raja, -a, -n Ranska, -a, -n +ranta, rantaa, rannan rauha, -a, -n ruoka/lista, -a, -n Saksa, -a, -n sama, -a, -n sana, -a, -n

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

sana/kirja, -a, -n sauna, -a, -n +sika, sikaa, sian +silta, siltaa, sillan suola, -a, -n Tanska, -a, -n +tapa, tapaa, tavan vahva, -a, -n vanha, -a, -n varma, -a, -n vasta, -a, -n (=vihta) vatsa, -a, -n vauva, -a, -n +vihta, vihtaa, vihdan villa, -a, -n +virta, virtaa, virran hyvä, -ä, -n ilta/päivä, -ä, -n isä, -ä, -n +itä, itää, idän +kenkä, kenkää, kengän kesä, -ä, -n kylmä, -ä, -n kylä, -ä, -n kynä, -ä, -n köyhä, -ä, -n lehmä, -ä, -n +leipä, leipää, leivän lyijy/kynä, -ä, -n metsä, -ä, -n moottori/pyörä, -ä, -n myyjä, -ä, -n nenä, -ä, -n +nälkä, nälkää, nälän pitkä, -ä, -n pyörä, -ä, -n päivä, -ä, -n +pöytä, pöytää, pöydän +reikä, reikää, reiän seinä, -ä, -n +selkä, selkää, selän selvä, -ä, -n +setä, setää, sedän 189

Heikki Kangasniemi

silmä, -ä, -n syntymä/päivä, -ä, -n tyhjä, -ä, -n tyhmä, -ä, -n väärä, -ä, -n yskä, -ä, -n elämä, -ä, -n hedelmä, -ä, -n +isäntä, isäntää, isännän jännittävä, -ä, -n koti-ikävä, -ä, -n piirtäjä, -ä, -n Venäjä, -ä, -n ystävä, -ä, -n +asunto, asuntoa, asunnon +aurinko, aurinkoa, auringon kirjasto, -a, -n +palkinto, palkintoa, palkinnon toimisto, -a, -n yli/opisto, -a, -n henkilö, -ä, -n jäätelö, -ä, -n +laatikko, laatikkoa, laatikon +lompakko, lompakkoa, lompakon numero, -a, -n puhelu, -a, -n kaakao, -ta, -n keittiö, -tä, -n radio, -ta, -n televisio, -ta, -n valtio, -ta, -n asema, -a, -n ihana, -a, -n johtaja, -a, -n kamala, -a, -n kiinnostava, -a, -n kuolema, -a, -n laulaja, -a, -n matala, -a, -n 190

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

mukava, -a, -n murhaaja, -a, -n ohjelma, -a, -n omena, -a, -n ongelma, -a, -n opettaja, -a, -n puhuja, -a, -n valoisa, -a, -n apina, -a, -n armeija, -a, -n asia, -a, -n, astia, -a, -n autoilija, -a, -n filosofia, -a, -n historia, -a, -n idea, -a, -n ikkuna, -a, -n kahvila, -a, -n kamera, -a, -n kitara, -a, -n kollega, -a, -n krapula, -a, -n kynttilä, -ä, -n lattia, -a, -n +lusikka, lusikkaa, lusikan maan/viljelijä, -ä, -n makkara, -a, -n opiskelija, -a, -n peruna, -a, -n ravintola, -a, -n ruokala, -a, -n saippua, -a, -n sairaala, -a, -n tarina, -a, -n tarjoilija, -a, -n +tupakka, tupakkaa, tupakan urheilija, -a, -n vankila, -a, -n vasara, -a, -n keskusta, -a, -n maailma, -a, -n

Heikki Kangasniemi

ilkeä, -ä, -n kapea, -a, -n kipeä, -ä, -n komea, -a, -n korkea, -a, -n leveä, -ä, -n nopea, -a, -n oikea, -a, -n pehmeä, -ä, -n pimeä, -ä, -n rohkea, -a, -n ruskea, -a, -n tärkeä, -ä, -n vaikea, -a, -n vihreä, -ä, -n 3) bussi-tyyppi baari, -a, -n bussi, -a, -n +esi/merkki, -merkkiä, -merkin filmi, -ä, -n grilli, -ä, -n hissi, -ä, -n +joulu/pukki, -pukkia, -pukin +kaappi, kaappia, kaapin kahvi, -a, -n +karkki, karkkia, karkin kassi, -a, -n +kiltti, kilttiä, kiltin +kortti, korttia, kortin +koti, kotia, kodin +kuppi, kuppia, kupin kurssi, -a, -n +laki, lakia, lain +lakki, lakkia, lakin lasi, -a, -n +leikki, leikkiä, leikin lempi/väri, -ä, -n malli, -a, -n metri, -ä, -n mämmi, -ä, -n +mökki, mökkiä, mökin +nappi, nappia, napin

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+neiti, neitiä, neidin +pankki, pankkia, pankin +pappi, pappia, papin pari, -a, -n peili, -ä, -n +penkki, penkkiä, penkin peli, -ä, -n penni, -ä, -n pihvi, -ä, -n posti, -a, -n puna/viini, -ä, -n riisi, -ä, -n risti, -ä, -n rivi, -ä, -n Ruotsi, -a, -n sali, -a, -n +sekki, sekkiä, sekin +sentti, senttiä, sentin siili, -ä, -n +takki, takkia, takin taksi, -a, -n talli, -a, -n +tentti, tenttiä, tentin tori, -a, -n torni, -a, -n tulli, -a, -n +tunti, tuntia, tunnin tuoli, -a, -n +täti, tätiä, tädin uima/halli, -a, -n uuni, -a, -n viini, -ä, -n väri, -ä, -n +äiti, äitiä, äidin +ammatti, ammattia, ammatin appelsiini, -a, -n banaani, -a, -n bensiini, -ä, -n +elefantti, elefanttia, elefantin +Englanti, Englantia, Englannin filosofi, -a, -n hotelli, -a, -n insinööri, -ä, -n 191

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+Islanti, Islantia, Islannin karamelli, karamellia, karamellin +kaupunki, kaupunkia, kaupungin +ketsuppi, ketsuppia, ketsupin kioski, -a, -n kongressi, -a, -n +lemmikki, lemmikkiä, lemmikin makaroni, -a, -n margariini, -a, -n materiaali, -a, -n +minuutti, minuuttia, minuutin moderni, -a, -n +musiikki, musiikkia, musiikin normaali, -a, -n oranssi, -a, -n +paketti, pakettia, paketin parfyymi, -a, -n poliisi, -a, -n +presidentti, presidenttiä, presidentin projekti, -a, -n +pysäkki, pysäkkiä, pysäkin +raketti, rakettia, raketin romaani, -a, -n +salaatti, salaattia, salaatin +sinappi, sinappia, sinapin sipuli, -a, -n +tabletti, tablettia, tabletin +tomaatti, tomaattia, tomaatin turisti, -a, -n +violetti, violettia, violetin kalenteri, -a, -n liftari, -a, -n lääkäri, -ä, -n naapuri, -a, -n paperi, -a, -n professori, -a, -n sokeri, -a, -n teatteri, -a, -n tohtori, -a, -n toveri, -a, -n traktori, -a, -n

192

4) ovi-tyyppi +henki, henkeä, hengen +joki, jokea, joen +järki, järkeä, järjen järvi, järveä, järven +kaikki, kaikkea, kaiken kivi, kiveä, kiven koski, koskea, kosken +lahti, lahtea, lahden +lehti, lehteä, lehden +mäki, mäkeä, mäen niemi, niemeä, niemen nimi, nimeä, nimen +olki, olkea, oljen onni, onnea, onnen ovi, ovea, oven pilvi, pilveä, pilven sormi, sormea, sormen suku/nimi, -nimeä, -nimen Suomi, Suomea, Suomen talvi, talvea, talven +tähti, tähteä, tähden veli, veljeä, veljen 5) kieli-tyyppi hiiri, hiirtä, hiiren kieli, kieltä, kielen kuusi, kuusta, kuusen lapsi, lasta, lapsen lohi, lohta, lohen lumi, lunta, lumen meri, merta, meren mieli, mieltä, mielen moni, monta, monen nuori, nuorta, nuoren pieni, pientä, pienen puoli, puolta, puolen saari, saarta, saaren suuri, suurta, suuren tuli, tulta, tulen tuuli, tuulta, tuulen uni, unta, unen

Heikki Kangasniemi

veitsi, veistä, veitsen veri, verta, veren ääni, ääntä, äänen 6) käsi-tyyppi +kuukausi, kuukautta, kuukauden +käsi, kättä, käden +köysi, köyttä, köyden +susi, sutta, suden +tosi, totta, toden +täysi, täyttä, täyden +uusi, uutta, uuden +vesi, vettä, veden +vuosi, vuotta, vuoden 7) huone-tyyppi +aie, aietta, aikeen aste, -tta, asteen hame, -tta, hameen huone, -tta, huoneen +hylje, hyljettä, hylkeen +jäte, jätettä, jätteen kappale, -tta, kappaleen kiire, -ttä, kiireen kirje, -ttä, kirjeen kone, -tta, koneen kuume, -tta, kuumeen +lahje, lahjetta, lahkeen lause, -tta, lauseen lento/kone, -tta, -koneen +liike, liikettä, liikkeen +liikenne, liikennettä, liikenteen +lääke, lääkettä, lääkkeen mauste, -tta, mausteen olo/huone, -tta, -huoneen +osoite, osoitetta, osoitteen +parveke, parveketta, parvekkeen perhe, -ttä, perheen +pyyhe, pyyhettä, pyyhkeen +ranne, rannetta, ranteen +sade, sadetta, sateen

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+taide, taidetta, taiteen terve, -ttä, terveen tieto/kone, -tta, -koneen +tunne, tunnetta, tunteen vene, -ttä, veneen 8) nainen-tyyppi aamiainen, aamiaista, aamiaisen erikoinen, erikoista, erikoisen erinomainen, erinomaista, erinomaisen eteinen, eteistä, eteisen hetkinen, hetkistä, hetkisen hevonen, hevosta, hevosen ihminen, ihmistä, ihmisen iloinen, iloista, iloisen keltainen, keltaista, keltaisen kultanen, kultasta, kultasen lautanen, lautasta, lautasen likainen, likaista, likaisen mielen/kiintoinen, -kiintoista, -kiintoisen nainen, naista, naisen onnellinen, onnellista, onnellisen perhonen, perhosta, perhosen poikkeuksellinen, poikkeuksellista, poikkeuksellisen punainen, punaista, punaisen pääsiäinen, pääsiäistä, pääsiäisen saman/lainen, -laista, -laisen sellainen, sellaista, sellaisen sininen, sinistä, sinisen sukulainen, sukulaista, sukulaisen suomalainen, suomalaista, suomalaisen surullinen, surullista, surullisen tapaaminen, tapaamista, tapaamisen ulko/maa/lainen, -laista, -laisen valkoinen, valkoista, valkoisen vihainen, vihaista, vihaisen

193

Heikki Kangasniemi

9) sairas-tyyppi +allas, allasta, altaan +asiakas, asiakasta, asiakkaan +asukas, asukasta, asukkaan eräs, -tä, erään +hammas, hammasta, hampaan +hidas, hidasta, hitaan +kangas, kangasta, kankaan +kiuas, kiuasta, kiukaan +kuningas, kuningasta, kuninkaan +lammas, lammasta, lampaan lounas, -ta, lounaan +opas, opasta, oppaan +porras, porrasta, portaan porsas, -ta, porsaan +puhdas, puhdasta, puhtaan +rakas, rakasta, rakkaan raskas, -ta, raskaan +rengas, rengasta, renkaan +rikas, rikasta, rikkaan sairas, -ta, sairaan taivas, -ta, taivaan +tehdas, tehdasta, tehtaan +uima-allas, -allasta, -altaan valas, -ta, valaan +varvas, varvasta, varpaan vieras, -ta, vieraan viisas, -ta, viisaan

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+totuus, totuutta, totuuden +tulevaisuus, tulevaisuutta, tulevaisuuden 11) vastaus-tyyppi ajatus, -ta, ajatuksen annos, -ta, annoksen hauis, -ta, hauiksen hius, -ta, hiuksen juhannus, -ta, juhannuksen kerros, -ta, kerroksen kiitos, -ta, kiitoksen kokous, -ta, kokouksen kysymys, -tä, kysymyksen laitos, -ta, laitoksen maalaus, -ta, maalauksen rakennus, -ta, rakennuksen rikos, -ta, rikoksen sormus, -ta, sormuksen sävellys, -tä, sävellyksen vallan/kumous, -ta, -kumouksen vastaus, -ta, vastauksen

12) avain-tyyppi avain, -ta, avaimen eläin, -tä, eläimen puhelin, -ta, puhelimen

10) salaisuus-tyyppi 13) muita tyyppejä +itsenäisyys, itsenäisyyttä, itsenäisyyden +kirjallisuus, kirjallisuutta, kirjallisuuden +lapsuus, lapsuutta, lapsuuden +mahdollisuus, mahdollisuutta, mahdollisuuden +nuoruus, nuoruutta, nuoruuden +pituus, pituutta, pituuden +rakkaus, rakkautta, rakkauden +salaisuus, salaisuutta, salaisuuden 194

kallis, -ta, kalliin kaunis, -ta, kauniin valmis, -ta, valmiin askel, -ta, askelen (askeleen) kyynel, -tä, kyynelen (kyyneleen) sävel, -tä, sävelen lyhyt, -tä, lyhyen olut, -ta, oluen

Heikki Kangasniemi

avio/mies, -tä, -miehen jazz, jazzia, jazzin kevät, -tä, kevään +lähin, lähintä, lähimmän +lämmin, lämmintä, lämpimän mies, -tä, miehen rock, rockia, rockin sisar, -ta, sisaren sydän, -tä, sydämen +tytär, tytärtä, tyttären +vasen, vasenta, vasemman hermostunut, -ta, hermostuneen kuollut, -ta, kuolleen väsynyt, -tä, väsyneen +rahaton, rahatonta, rahattoman +rasvaton, rasvatonta, rasvattoman +tuntematon, tuntematonta, tuntemattoman hiukset, hiuksia, hiuksien housut, housuja, housujen kasvot, kasvoja, kasvojen +vanhemmat, vanhempia, vanhempien

Pronominit: minä, minua, minun sinä, sinua, sinun hän, häntä, hänen me, meitä, meidän te, teitä, teidän he, heitä, heidän tämä, tätä, tämän tuo, tuota, tuon se, sitä, sen nämä, näitä, näiden nuo, noita, noiden ne, niitä, niiden joka, jota, jonka

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

jokainen, jokaista, jokaisen jokin, jotakin, jonkin itse, -ä, -n (ei) kukaan, ketään, kenenkään (ei) mikään, mitään, minkään Kysymyssanat: mikä, mitä, minkä kuka, ketä, kenen millainen, millaista, millaisen minkämaalainen, minkämaalaista, minkämaalaisen minkävärinen, minkäväristä, minkävärisen Numeraalit: +yksi, yhtä, yhden +kaksi, kahta, kahden kolme, -a, -n neljä, -ä, -n +viisi, viittä, viiden +kuusi, kuutta, kuuden seitsemän, seitsemää, seitsemän kahdeksan, kahdeksaa, kahdeksan yhdeksän, yhdeksää, yhdeksän kymmenen, kymmentä, kymmenen +yksi/toista, yhtä/toista, yhden/toista +kaksi/toista, kahta/toista, kahden/toista +kaksi/kymmentä, kahta/kymmentä, kahden/kymmenen +sata, sataa, sadan +tuhat, tuhatta, tuhannen miljoona, -a, -n ensimmäinen, ensimmäistä, ensimmäisen toinen, toista, toisen +kolmas, kolmatta, kolmannen +neljäs, neljättä, neljännen +viides, viidettä, viidennen 195

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+kuudes, kuudetta, kuudennen +seitsemäs, seitsemättä, seitsemännen +kahdeksas, kahdeksatta, kahdeksannen +yhdeksäs, yhdeksättä, yhdeksännen +kymmenes, kymmenettä, kymmenennen +yhdes/toista, yhdettä/toista, yhdennen/toista +kahdes/toista, kahdetta/toista, kahdennen/toista +kahdes/kymmenes, kahdetta/kymmenettä, kahdennen/kymmenennen ykkönen, ykköstä, ykkösen, kakkonen, kakkosta, kakkosen kolmonen, kolmosta, kolmosen nelonen, nelosta, nelosen viitonen, viitosta, viitosen kuutonen, kuutosta, kuutosen seiska, -a, -n +kahdeksikko, kahdeksikkoa, kahdeksikon (=kasi, -a, -n) +yhdeksikkö, yhdeksikköä, yhdeksikön (=ysi, -ä, -n) +kymppi, kymppiä, kympin Taipumattomat adjektiivit: aika (=melko) ensi eri joka (’jokainen’) koko melko pikku viime

196

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

VERBISANASTO Verbityyppi 1 jää/dä, -n, jäi, -nyt myy/dä, -n, myi, -nyt saa/da, -n, sai, -nut soi/da, -n, soi, -nut ui/da, -n, ui, -nut voi/da, -n, voi, -nut juo/da, -n, joi, -nut lyö/dä, -n, löi, -nyt syö/dä, -n, söi, -nyt tuo/da, -n, toi, -nut vie/dä, -n, vei, -nyt tupakoi/da, -n, tupakoi, -nut

puhu/a, -n, puhui, -nut pysty/ä, -n, pystyi, -nyt pysy/ä, -n, pysyi, -nyt +pysähty/ä, pysähdyn, pysähtyi, pysähtynyt +päätty/ä, päätyn, päättyi, päättynyt rakastu/a, -n, rakastui, -nut +saapu/a, saavun, saapui, saapunut sano/a, -n, sanoi, -nut sauno/a, -n, saunoi, -nut seiso/a, -n, seisoi, -nut säilö/ä, -n, säilöi, -nyt +tapahtu/a, tapahdun, tapahtui, tapahtunut toivo/a, -n, toivoi, -nut tutustu/a, -n, tutustui, -nut usko/a, -n, uskoi, -nut varo/a, -n, varoi, -nut +viihty/ä, viihdyn, viihtyi, viihtynyt

Verbityyppi 2 +aiko/a, aion, aikoi, aikonut +ampu/a, ammun, ampui, ampunut astu/a, -n, astui, -nut asu/a, -n, asui, -nut istu/a, -n, istui, -nut itsenäisty/ä, -n, itsenäistyi, -nyt +jääty/ä, jäädyn, jäätyi, jäätynyt +kaatu/a, kaadun, kaatui, kaatunut katso/a, -n, katsoi, -nut +kerto/a, kerron, kertoi, kertonut +kuto/a, kudon, kutoi, kutonut kutsu/a, -n, kutsui, -nut kuulu/a, -n, kuului, -nut kysy/ä, -n, kysyi, -nyt +käänty/ä, käännyn, kääntyi, kääntynyt +leipo/a, leivon, leipoi, leiponut +liikku/a, liikun, liikkui, liikkunut maistu/a, -n, maistui, -nut +nukku/a, nukun, nukkui, nukkunut

harrasta/a, -n, harrasti, -nut +kirjoitta/a, kirjoitan, kirjoitti, kirjoittanut loista/a, -n, loisti, -nut +luotta/a, luotan, luotti, luottanut matkusta/a, -n, matkusti, -nut muista/a, -n, muisti, -nut +muutta/a, muutan, muutti, muuttanut +odotta/a, odotan, odotti, odottanut omista/a, -n, omisti, -nut +opetta/a, opetan, opetti, opettanut osta/a, -n, osti, -nut +otta/a, otan, otti, ottanut +poltta/a, poltan, poltti, polttanut rakasta/a, -n, rakasti, -nut ratsasta/a, -n, ratsasti, -nut +soitta/a, soitan, soitti, soittanut sula/a, -n, suli, -nut +tarkoitta/a, tarkoitan, tarkoitti, tarkoittanut 197

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

toista/a, -n, toisti, -nut +unohta/a, unohdan, unohti, unohtanut +voitta/a, voitan, voitti, voittanut aja/a, -n, ajoi, -nut +alka/a, alan, alkoi, alkanut +anta/a, annan, antoi, antanut +autta/a, autan, auttoi, auttanut haista/a, -n, haistoi, -nut jaksa/a, -n, jaksoi, -nut jatka/a, -n, jatkoi, -nut +laitta/a, laitan, laittoi, laittanut laula/a, -n, lauloi, -nut maksa/a, -n, maksoi, -nut naura/a, -n, nauroi, -nut paista/a, -n, paistoi, -nut pala/a, -n, paloi, -nut +sata/a, sadan, satoi, satanut +tappa/a, tapan, tappoi, tappanut +vaihta/a, vaihdan, vaihtoi, vaihtanut elä/ä, -n, eli, -nyt +heittä/ä, heitän, heitti, heittänyt +herättä/ä, herätän, herätti, herättänyt +hiihtä/ä, hiihdän, hiihti, hiihtänyt +jättä/ä, jätän, jätti, jättänyt +keittä/ä, keitän, keitti, keittänyt kestä/ä, -n, kesti, -nyt +käyttä/ä, käytän, käytti, käyttänyt +lähettä/ä, lähetän, lähetti, lähettänyt +lämmittä/ä, lämmitän, lämmitti, lämmittänyt +näyttä/ä, näytän, näytti, näyttänyt +pitä/ä, pidän, piti, pitänyt +riittä/ä, riitän, riitti, riittänyt +silittä/ä, silitän, silitti, silittänyt +välittä/ä, välitän, välitti, välittänyt +yrittä/ä, yritän, yritti, yrittänyt +huuta/a, huudan, huusi, huutanut +kieltä/ä, kiellän, kielsi, kieltänyt +kääntä/ä, käännän, käänsi, kääntänyt +lentä/ä, lennän, lensi, lentänyt 198

+löytä/ä, löydän, löysi, löytänyt +piirtä/ä, piirrän, piirsi, piirtänyt +pyytä/ä, pyydän, pyysi, pyytänyt +rientä/ä, riennän, riensi, rientänyt +tietä/ä, tiedän, tiesi, tiennyt +tunte/a, tunnen, tunsi, tuntenut +viheltä/ä, vihellän, vihelsi, viheltänyt +ymmärtä/ä, ymmärrän, ymmärsi, ymmärtänyt itke/ä, -n, itki, -nyt +kylpe/ä, kylven, kylpi, kylpenyt käske/ä, -n, käski, -nyt laske/a, -n, laski, -nut +luke/a, luen, luki, lukenut +lähte/ä, lähden, lähti, lähtenyt +puke/a, puen, puki, pukenut +sulke/a, suljen, sulki, sulkenut +särke/ä, särjen, särki, särkenyt +ehti/ä, ehdin, ehti, ehtinyt etsi/ä, -n, etsi, -nyt +leikki/ä, leikin, leikki, leikkinyt +onki/a, ongin, onki, onkinut +oppi/a, opin, oppi, oppinut potki/a, -n, potki, -nut +sopi/a, sovin, sopi, sopinut tanssi/a, -n, tanssi, -nut toimi/a, -n, toimi, -nut tutki/a, -n, tutki, -nut

Verbityyppi 3a +ajatel/la, ajattelen, ajatteli, ajatellut +esitel/lä, esittelen, esitteli, esitellyt hymyil/lä, hymyilen, hymyili, -lyt +jutel/la, juttelen, jutteli, jutellut katsel/la, katselen, katseli, -lut keskustel/la, keskustelen, keskusteli, -lut kuol/la, kuolen, kuoli, -lut kuul/la, kuulen, kuuli, -lut +kuunnel/la, kuuntelen, kuunteli, kuunnellut

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

+kätel/lä, kättelen, kätteli, kätellyt kävel/lä, kävelen, käveli, -lyt luistel/la, luistelen, luisteli, -lut luul/la, luulen, luuli, -lut men/nä, menen, meni, -nyt +näytel/lä, näyttelen, näytteli, näytellyt opiskel/la, opiskelen, opiskeli, -lut +pahoitel/la, pahoittelen, pahoitteli, pahoitellut pan/na, panen, pani, -nut +riidel/lä, riitelen, riiteli, riidellyt +suositel/la, suosittelen, suositteli, suositellut sur/ra, suren, suri, -rut tarjoil/la, tarjoilen, tarjoili, -lut tul/la, tulen, tuli, -lut tuul/la, tuulen, tuuli, -lut +työskennel/lä, työskentelen, työskenteli, työskennellyt +valehdel/la, valehtelen, valehteli, valehdellut

Verbityyppi 3b hais/ta, haisen, haisi, -sut nous/ta, nousen, nousi, -sut pes/tä, pesen, pesi, -syt pääs/tä, pääsen, pääsi, -syt ratkais/ta, ratkaisen, ratkaisi, -sut

+kara/ta, karkaan, karkasi, karannut korja/ta, korjaan, korjasi, -nnut laina/ta, lainaan, lainasi, -nnut +leika/ta, leikkaan, leikkasi, leikannut +levä/tä, lepään, lepäsi, levännyt lifta/ta, liftaan, liftasi, -nnut lisä/tä, lisään, lisäsi, -nnyt +luva/ta, lupaan, lupasi, luvannut maala/ta, maalaan, maalasi, -nnut +maa/ta, makaan, makasi, maannut +mita/ta, mittaan, mittasi, mitannut osa/ta, osaan, osasi, -nnut +paka/ta, pakkaan, pakkasi, pakannut pala/ta, palaan, palasi, -nnut pela/ta, pelaan, pelasi, -nnut +pelä/tä, pelkään, pelkäsi, pelännyt +rynnä/tä, ryntään, ryntäsi, rynnännyt +siepa/ta, sieppaan, sieppasi, siepannut siivo/ta, siivoan, siivosi, -nnut +tava/ta, tapaan, tapasi, tavannut tila/ta, tilaan, tilasi, -nnut tiska/ta, tiskaan, tiskasi, -nnut +tykä/tä, tykkään, tykkäsi, tykännyt +valla/ta, valtaan, valtasi, vallannut vasta/ta, vastaan, vastasi, -nnut +verra/ta, vertaan, vertasi, verrannut viha/ta, vihaan, vihasi, -nnut vispa/ta, vispaan, vispasi, -nnut

Verbityyppi 4b Verbityyppi 4a ava/ta, avaan, avasi, -nnut +haka/ta, hakkaan, hakkasi, hakannut halu/ta, haluan, halusi, -nnut +hanga/ta, hankaan, hankasi, hangannut huoma/ta, huomaan, huomasi, -nnut herä/tä, herään, heräsi, -nnyt +hypä/tä, hyppään, hyppäsi, hypännyt +kado/ta, katoan, katosi, kadonnut +kamma/ta, kampaan, kampasi, kammannut

halli/ta, hallitsen, hallitsi, -nnut harki/ta, harkitsen, harkitsi, -nnut häiri/tä, häiritsen, häiritsi, -nnyt luki/ta, lukitsen, lukitsi, -nnut merki/tä, merkitsen, merkitsi, -nnyt sijai/ta, sijaitsen, sijaitsi, -nnut tarvi/ta, tarvitsen, tarvitsi, -nnut vali/ta, valitsen, valitsi, -nnut

199

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

Verbityyppi 4c +kye/tä, kykenen, kykeni, kyennyt +pae/ta, pakenen, pakeni, paennut vanhe/ta, vanhenen, vanheni, -nnut +vaie/ta, vaikenen, vaikeni, vaiennut

Epäsäännöllisiä: ol/la, olen, oli, -lut juos/ta, juoksen, juoksi, -sut käy/dä, -n, kävi, -nyt +näh/dä, näen, näki, nähnyt +teh/dä, teen, teki, tehnyt +pitä/ä, pitää, piti, pitänyt tarvi/ta, tarvitsee, tarvitsi, -nnut +täyty/ä, täytyy, täytyi, täytynyt

200

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

PARTIKKELISANASTO a) adverbit aikaisin aina ainakin aivan ajoissa alas anteeksi auki edes ehkä ei eilen eivät emme en enemmän eniten ensin entä enää et ette -han (-hän) heti hiljaa huomenna hyvin ihan ikävä kyllä jo “joo” joskus kai kauan kauas kaukana kiinni -kin

koskaan kotoa (olla) kotoisin kotona kovemmin kuinka kuitenkaan kuitenkin kuulemma kyllä lainkaan liian lisää lukossa melkein (olla) menossa mihin miksi milloin minne missä mistä mistään miten myöhemmin myöhässä myös myöskään (mennä) naimisiin niin noin nykyisin nyt näin oikein onneksi (olla) pahoilla/nsa paljon pian pois

201

Heikki Kangasniemi

rikki samoin siellä siihen siinä siis siitä siksi silloin sinne sisään sitten taas takaisin tarpeeksi tietenkin todella toissa/päivänä tuohon tuolla tuolta tuossa tuosta tähän tänne tänään tässä tästä täynnä täällä täältä ulkona ulos usein uudelleen vain vasta vastakkain vielä viimeksi vuonna vähän väärin yhdessä 202

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

yhteensä yhtään yksin yli/huomenna ylös älä ääneen ahkerasti hitaasti huonosti kauniisti nopeasti syvästi tavallisesti tyylikkäästi vakavasti valitettavasti varmasti varovasti

b) konjunktiot että ja jos koska kuin kun -kä mutta sekä sillä tai vaan vai

c) pre- ja postpositiot alla ilman jälkeen

Heikki Kangasniemi

SUOMEN KIELEN TIKAPUUT /Alkeistaso 1

kanssa lähellä mukaan mukana päällä saakka vieressä yli

d) interjektiot ahaa ai haloo hei huomenta hyi moi no nähdään näkemiin päivää terve tervetuloa voi

203