168 26 36MB
Finnish Pages 554 Year 1944
LEXICA SOCIETATIS FENNO-UGRICAE IX
L YYD 1 LÄI SM U RTEIDEN SANAKIRJA AINEKSET KERÄNNEET KAI DONNER, JALO KALIMA, LAURI KETTUNEN, JUHO KUJOLA, HEIKKI OJANSUU, ELVI PAKARINEN, Y. H. TOIVONEN JAE. A. TUNKELO
TOIMITTANUT JA JULKAISSUT
JUHO KUJOLA
HELSINKI 1944 SUOMALAIS-UGRILAINEN SEURA
HELSINKI 1944 SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAl'W'li OY.
Sisällys. Alkulause V-VIII Lyheuuykset IX-X Lyydiläisrnurteiden sanakirja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1- 510 Suomalainen hakemisto .................................................... 511--543 Kartta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
Alkulause. Lyydiläismurteita puhuvia heimolaisiamme asuu ent. Aunuksen läänissä yhtenäisellä kapealla vyöhykkeellä ent. Petroskoin kihlakunnassa Kontupohjan, Munjärven, Suojun ja Pyhäjärven kunnissa sekä Aunuksen kihlakunnan Vaazenin kunnassa. Tämän yhtenäisen alueen ulkopuolelle jäävät vain Lohmoioja Petroskoin lähellä ja etelässä Järventakuinen Vaatsjärven rannalla. (Ks. karttaa.) Ryhtyessään saattamaan julkisuuteen suomalaisten tutkijain keräämää runsasta kielitieteellistä aineistoa Suomalais-ugrilainen Seura antoi allekirjoittaneen tehtäväksi toimittaa ja Seuran kustannuksella julkaista useiden tutkijain lyydiläisiltä muistiinmerkitsemät sanakirja-ainekset. Tämä lyydiläismurteiden ensimmäinen sanakirja perustuu etupäässä prof. JALO KALIMAn, LAURI KETTUSEN, HEIKKI 0JANsuun, Y. H. To1vosEN, E. A. Tu~KELOn, toht. KAI DoNNERin, maist. ELVI ERÄMETSÄn ja allekirjoittaneen keräämiin aineksiin. Kaikki muut mainituista tutkijoista ovat koonneet aineistonsa Itä-Karjalasta Suomen puolelle tulleilta pakolaisilta paitsi allekirjoittanut, jonka keräelmät ovat rnuistiinmerkityt kesällä 1909 lyydiläisalueelle Suom. Kirjall. Seuran stipendiaattina tehdyllä kiefontutkimusmatkalla. Donnerin, Kaliman, Ojansuun ja Toivosen muistiinpanot liittyvät siihen etupäässä kielitieteelliseen tutkimusretkeen, jonka he kesällä 1921 tekivät yhdessä neljän muun tutkijan kanssa maamme itärajalle: Sortavalaan, Läskelään, Salmiin, Suojärvelle ja Lieksaan (ks. Suom.-ugr. Seuran Aikakauskirja XXXIX,s ss. 29-30). )iurteet, kielenoppaat, kirjaanpanopaikat ja -ajat selviävät, mikäli tietoja niistä on säilynyt, seuraavasta taulukosta. Kunta
Kielenopas
Kylä
Ikä
Tutkija
Muistiinpanopaikka
j
1
1
1
Muistiinpanoaika
1
Kontupohja
IKortas 1 1
1
50 v.1 J. Kujola
Feodor Polukairie
>)
ITiu~ia
1
[ Marija Andronova 1 25 v. E. A. Tunkelo Akimov (Akirnaine) n. '•0 v. J. Kalima ->)-->)---II. Ojansuu 40 V. L. Kettunen Ivan Savastjanov ->)----»-E. A. Tunkelo -))-»- Elvi Erämetsä J akov Isakov (lssa- ln. 27 v. E. A. Tunkelo kainen) Konstantin lsakov 1n.20 V. -»--(edellisen serkku) 1 ->)---n. 30 v. Feodor J ermakov 1 (Jormakka) Il'l'a Habuk : 55 v .. J. Kujola 1
Sortavala
1923 1921 1921 1922 1925 vv. 1931-32 1 syks. 1924, 1925 : 1927 alkaen useana v:na. 1 kes. 1930
! Läskelä 1
Li:ksa >)
» : Helsinki 1
1
1
>)
1 >) Munjärvi
kes. 1909
Kortas
1
1
Sunun~uu
1
ISuojärvi 1Sununsuu
1909
VI
Kylä
Kunta
Ikä
Kielenopas
Tutkija
1
Munjärvi \ Pälärvi • » »
Ivan Fadaiiie 1 60 V. J. Kujola 1n.45v. E. A. Tunkelo ? Outi Kosina, Ivan ? Elvi Erämetsä Ro~alinski
Munjärven kirkonkylä Bosinkylä
Ivan Taroirie Ondrei Aleksejev (Oleksiainel
i 30 V. J. Kujola 68
V.
-1,-
-»Lahti Kenjärvi »
Harakan Nad'ioi Anni Dorofejeva Semen Kuksinaine
Sagarvoi mieshenkilö D'ekunniemi -»Nuomoil Ivan Mihalkin
» Suoju
1
» Viidana
-·-
•
i Polovina Pyhäjärvi
? Petter Markat~ov ? ? Venedikt Kikki
Haljärvi Soavan PriäZä i Terun PriäZä Anna J esakova Petter J esakov -»Pyhäjärvi Timoi Beljajev j
1
1
» Vaazeni
» Lid'zmi Peltoinen Loginselkä Kuujärven Paloniemi
-·-
? Art'emei J estefejev ? ?
?
Pälärvi Suo järvi
• Munjärven kirkonkylä Antrea
Muistiinpano aika
!
i
:kes. 1909 1930 lvv.1931-32 1
•
]n. l 35-40v. E. A. Tunkelo -t' ? 51 V. H. Ojansuu
? 45 ? ? 55
?
?
J. Kalima J. Kujola J. Kalima
1 1
»
' »
-·-
•
Paloniemi
1921 1921
1921 1921 1921 » 1909 1909 » 1930 kes. 1909
•»
H. Ojansuu J. Kujola Pyhäjärvi Y. H. Toivonen Suo järvi PriäZä J. Kujola -»--
1922 1921 1923,24
1930 1930 1921
•
Suo järvi PriäZä Suo järvi
1924
1921 1909 1921 1909
Lahti Suo järvi / Kenjärvi (Länsikylä) Suo järvi
Vesilahti Toijala Helsinki 1 K. Donner Y. H. Toivonen Suo järvi J. Kalima Suo järvi V. J. Kujola Viidana -»-Priäfä E. A. Tunkelo Suo järvi v. J. Kujola PriäZä
40 v. 45 V. 56 v. » ? 51 v. ?
! •
! »
Y. H. Toivonen Suo järvi 37 v. J. Kalima Läskelä H. Ojansuu 40 v. J. Kujola 31 v. H. Ojansuu 45 v. J. Kujola
\kes. 1909
Sortavala
?
-»--
•
J. Kalima L. Kettunen H. Ojansuu E. A. Tunkelo
-»-
Puikniemi
Muistiinpanopaikka
1
-t-
Kurganov (Kurl:anainen) Andrei Giljukov (Hiljukka)
1
•
•
1921 1909 1921 1921 1909 1921 1909 1909 1909
Useimpien mainittujen tutkijain ainekset ovat olleet allekirjoittaneen käytettävinä alkuperäisinä käsikirjoituksina. Tunkelo luovutti sanastonsa valmiiksi sanalippuihin kopioituna ja aakkosjärjestykseen toimitettuna. Kettusen ainekset sisältyvät »LYYDILÄIBIÄ KIELENNÄYTTEITÄ» nimiseen julkaisuun. Elvi Erämetsän muistilnmerkitsemät lyydiläiset kasvien nimet (178 nimeä) sain Suom. Kirjall. Seuralta jäljennettyinä sanalippuihin. Paitsi mainittuja sanakirjan varsinaisena perustana käytettyjä aineksia olen työs•
VII säni ottanut huomioon myös aikaisemmin painosta ilmestyneet lyydin kieltä käsittelevät julkaisut. Sellaisena on ennen kaikkea mainittava tunnetun karjalan kielen tutkijan ARVID GENETZIIl vv. 1872 ja 1873 »Kielettäressä» (14 SS. 1-32 ja l6 SS. 1-26) julkaisema »VEPSÄN POHJOISET ETU JOUKOT». Tämä sisältää kieliopin (30 s.) ja kielennäytteitä (24 s.), jotka hän muistiinmerkitsi v. 1871 Itä-Karjalaan tekemällään tutkimusmatkalla Pyhäjärven, Viidanan, Munjärven ja Sununsuun kylissä. Toinen on Pyhäjärven 1-vuotisen koulun opettajan MIHAIL Dn.rrTRIJEV GEORGIJEVSKill Pietarissa v. 1908 julkaisema Pyhä.iiirven murteeseen liittyvä 53-sivuinen vihkonen nimeltä PYccRo-HoPEJihCKiit cJIOBAPh (Venäläis-Karjalainen sanakirja). Siinä on alussa 16 sivua käsittävä akateemikko Fortunatovin esitys, jossa hän arvostelee sanakirjan käsikirjoitmta erikoisesti karjalan
(lyydin) kielen iiänteiden merkitsemisen kannalta. Sitten seuraa aakkosellinen sanasto (22 kaksipalstaista sivua), käsitepiireittäin ryhmitetty sanasto (6 s.), kieliopillisia tietoja (5 s.) ja keskusteluja (4 s.). Olen tarkastanut myös »SUOMEN KANSAN VANHAT RUNOT» II osan, jossa on kaksi A. A. BORENIUKSEN v. 1871 Pyhäjärven Peltoisen kylässä muistiinmerkitsemää kertovaa runoa. Näissä julkaisuissa on vain ani harva sellainen sana, jota ei ole ollut toisissa käyttämissäni lähteissä. Lähteiden transskriptiota on sanakirjassa yleensä tarkoin seurattu. Vain aivan selviä kirjoitusvirheitä on korjattu. Muutamia transskriptiomerkkejä on merkinnän yhtenäisyyden vuoksi muutettu: 1) diftongien ja triftongien kaaret on poistettu, paitsi diftongeissa ii ja U'!.L ne on säilytetty; 2) tavun alussa J:n asemesta on käytetty j:tä; 3) l;n ja l:n vastineena on l, l:n ja l:n l; 4) å on korvattu q,:lla; 5) y on muutettu ö:ksi. 'l'ilan säästämisen vuoksi DoNNERin transskriptiota on yksinkertaistettu jättämällä huomioon ottamatta svaa-vokaalit (esim. silm pro sil9 m, korvan pro kor9 van ). Samoin u:n jäljessä esiintyvä~ on jätetty pois (esim. su pro su~, viro pro virui!,). Nasaalivokaalit on merkitty toisin (esim. lcorvafl pro korv~, heboQ pro heb!} j.n.e.). -GENETzin edellä mainitussa julkaisussa esiintyvää merkintää on muutettu: 1) pitkät vokaalit on merkitty toisin (esim. libi pro liibii, mut pro muut); 2) ?ig:n asemesta on käytetty 'Y}g; 3) h, s, z on korvattu x:lla, s:lla, z:llä; 4) tS, ttS on korvattu tA, ta merkeillä. - TUNKELOn tiedonannon mukaan Tiudian ja Kortasin murteissa on muiden murteiden .1t:n vastineena t ( D· Tätä eroa hän ei ole allekirjoittaneen käytettäviksi antamissaan sanalipuissa osoittanut silloin, kun samaan lippuun on merkitty sama sana jostakin muusta murteesta. Tilan säästämiseksi sanakirjassakaan ei ole sanottua eroa osoitettu kaikkialla, etenkin .1t-alkuisten sanojen kohdalla ei ole toistettu Tiudian ja Kortasin murteen sanaa vain l:n takia, jos ei muuta eroa ole ollut. Sanakirjan äänteiden aakkosjärjestyksestä mainittakoon, että 1) lyhyet ja pitkät vokaalit esiintyvät kukin omassa ryhmäs~ään, ensin lyhyet (näihin luettuna vajaalyhyet ja puolipitkåt), sitten pitkät; sama järjestys on sekä sanan alussa että sen sisässä; etu- ja takavokaalit esiintyvät yhdessä normaalisten vokaalien kanssa sekaisin; 2) palataalistuneet äänteet on merkitty sekaisin palataalistumattomien joukkoon; 3) sekaisin esiintyvät kukin omassa ryhmässään h ja x. l (l), t ja Jt, s (S) ja s, z (z) ja z; 4) affrikaatta esiintyy t kirjaimen ja 1TOBOM'L n 3THorpaqmqecKOM'b 11p11MilHeHiH. Co6paJI'L H Ha rlcTil COCT3BHJI'b AJicKCaHllp'L no)lll1>1co~Kifi. C.-neTep6ypr'L 1885.) = arvoitus.
=
Av
Aunuksen venäjän. (Lähteenä: CJIOBapb o6JiaCTHaro OJIOHe~Karo Hapil'liJI B'L ero 61>1TOBOM'L H 3THOrpalj>u'leCKOM'L rrpHMilHeHiH. Co6paJI'L H Ha MilcTil COCTaBHJI'L repMaH'L RymrnoBCKifi. C.-IleTep6ypr'L 1898. dem. = deminutiivi. ed. = edellinen. elat. = elatiivi. ess. = essiivi. g. = genetiivi. halv. = halventavamerkitys. =
X harv. = harvoin. = illatiivi. ill. impf. = imperfekti. = inessiivi. in. inf. = infinitiivi. int. = interjektio. itk. = itkuvirsissä. jhk =johonkin. =jokin. jk jkh = johonkuhun. jkn =jonkun. jksk =joksikin. jksta = jostakusta. jkta = jotakuta. jllak = jollakin. jnk = jonkin. jssk =jossakin. jstk = jostakin. = jotakin. jtk kan = kansanrunoissa. knr = kyynärä. komp. = komparatiivi. kond. = konditionaali. konj. =konjunktio. =katso. ks. kuv. = kuvaannollisesti. LK = Lyydiläisiä kielennäytteitä. Koonneet H. Ojansuu, J. Kujola, J. Kalima, L. Kettunen. Suom.-ugr.-Seuran Toim. LXIX. Helsinki 1934.
m. murt. myt. n.
=muu. = murteittain. = mytologinen. = nominatiivi. = partitiivi. P· pass. =passiivi. = pluraali. pl. pr. =preesens. = semmoinen. s. =saduissa. sad. saks. =saksan kielen. = sananlaskuissa. san. seur. =seuraava. SKOK = Suomen kansanomaista kulttuuria. U. T. Sirelius. Helsinki 1919. = syitä. slt. suom. = suomalainen. =superlatiivi. sup. =tahi. t. =tavallisesti. tav. =tuumaa. tm. = translatiivi. tr. =venäjän kielen. (Lähteenä: TOJD«}BYA v. cJiouapi. >KHBoro BeJIHKOpyccKaro llBWi~ katkaidav abidad jokainen eaa
osakseen murhetta. Td abi:dQ.f! sanui piä.i loukkasi sinua. N 11·eri 11ierahiAf hm:ged i abid vieraat tunsivat tul· leensa häväistyiksi ja loukatuiksi . .hei.11r sanuda huiaed i (irpada a. heitä hävetti sanoa, mutta kärsimincnkin oli tuskallista. (v. o6Il;::i:a.) abidah!itie (Sn Pl Td), ~ -inr; p. Sn Pl Td -ist; pl.n. -ized; pl.p -izid apea-, surumielinen, murheellinen: ""Sn a., kudama.i oJte ii·i inidä ei: ei S'iWdä, 1ii d'uoda, 1ii piä.i panda a. on se, jolla ei ole mitään: ei ruokaa,. ei juomaa eikä vaatteita. abidoi!da (Sn): B Pl Td N -ta; pr. Sn B Pl Td N -OOOBHR'b.) · clouhrihm (B); p., pl.n. -ad; pl.p. -oid "drobu (Sn B Td); p., pl.n. -d; pl.p. -id hauli: jouhiansa. Sn d-JI, amhutau. B d-tta ed ambu. (v. d01ilk (Td V); p. -kkod; pl.n. -kod; pl.p. .rq>OOb.) . Td -oid joukko, parvi (esim. poikia). . drobukukkar (B) haulipussonen (metsästä*doulnost (N); p. -id virka, toimi: keM_on jän).
36
dr-du
drouu11ws1i (Td); p., pl.n. -ad; pl.p. -id t'd. (V. MOIIIHå.) droslilw . (N). nelipyöriii~et ajurinrattaat. ( Y. ApoamH.) drozd (B) rastas: d. ri4fiettau (räkättää). (v. APOBA'L.) drozai (B Td VPk); p. -d hiiva. (v. AP6aeåäMst muZik- koj§§ida (Sn Td), B PI Kn N M LH Pk kad ei pidä k. sairasta miestä ei saa k. -sSida; pr. Sn Td -Sin, B Pl -sSin, B N B e.w. koske minda (minua)! mina en -Sin, Kn -iin, Td -sSin; impf.. Sn Td koskenu hebOd. Mvi'Y}gi · nugu koskou -Iin, B -ssin, Kn N -sin, Td -!Sin niitoruZnoksi mu11aksi, Td n. kahta sormea kveä, puuvartecn kiinnitettävä rautakuokka: Sn k-ka.ti kuokitau pe.adod libo (tahi) pa.tiod. Kn sit (sitten) kuokinime net turbehet kai, murendaiiime k-ka.ti. kuokajine (Sn), 'l'd -ine~' p. Sn Td -st; p1.n. -ized;. pl.p. -izid (oven)haka. . kuoikkida (Sn B Td Pk); pr. -kin, Kn ' -hrnme, Td kuokiV; impf. Sn B Td -kin kuokkia; nuijia (turpeita, paakkuj'a) hienoksi (kynnön jälkeen): B sU kunt) k-u. ku.(kutejz (Sn); p. -st kutkutus, kutittaminen: mina varaidan (pelkään) k-st kutian. ku(kujttada (Sn B Td), Td -tada;. pr. Sn B Td -tan; impf. Sn -(in, B Td-tin kutittaa, kutkuttaa. kui.)
1
*obiavi[da ('l'd) julistaa: voin (sota) on o-ttu germantsa7Jke (saksalaisen kanssa). (V. 06'1>HBHTh.)
oblezaan (Pl); p., pl.n. -ad; pl.p. -oid apina. (v. o6eai..RHa.) obod (Sn B Td); p., pl.n. -ad; pl.p. -oid haka, aidattu metsälaidun: Sn hebod on o-as. (Av 660A1>.) oboz (Sn B Td); p., pl.n. -ad; pl.p. -oid kuonnajono, kuonnasto: Sn ku äii (paljon) heboid aiau iihtess_ar(elis (joukossa),
278
ob-og
se on o. B Td o. on äi heboid aälgekkä. (v. o66s'L.) obraskodla (Sn); p., pl.n. -ad; pl.p. -id pyhimyksenkuvan alla sen kehyksessä oleva vetolaatikko: oraiiie (naskali) pandau o-ä. (v. seur.) obraz (Sn B Td TP); p., pl.n. Sn B Td -ad, TP -ad; pl.p. Sn B Td -oid pyhimyksenkuva: B molitau o-ä piäi ristivät silmiään (rukoilevat) p-aan päin. o-aJL b.whoSJt,ovittu (siunattu). TP o-ad tiupils (nurkassa). (v. 66pas'L.)
obrazailne (B); pl.n. -zed pieni pyhimykscnkuva: zeiiihol~ andau o-zen mukaita (pappi] antaa sulhasen suudella p-aa. (v. 66pas'L.) ' •J obrul (s~ (Kn); p. -((fod; pl.n. -c(sad; pl.p. -i tarvinnut) o., hebo tiez kunn~ Ph oigei tAura oikea (ei nurja) puoli piai tu.ida.. N miei o-dan hebod. (esim. vaatteessa). - 3) syytön: Sn ohklada (Sn B 'l'd); pr. -an; impf. -in voihmina o.1ten (äz t!ie.1toz (asiassa) o. Bo. 1niez. kia, sanoa oh, oh. ohkand (Td); p. -ad vnihkiminen, huokaileN mida tiiö riehkit aino o-djd Ziva'toid miksi te pieksätte (lyötte) aina syyttömiä minPn. eläimiä? - Sn o. suvine lämmin (oikea) *ohkaska\ta (Td); pr. -den alkaa voihkia. etelätuuli. oh(ikaiz ('rd); p. -st; pl.n. -had; pl.p -hid. ohdakP. oige~zoiittada (Sn B Td), Sn oige~zu.\ttada; pr. Sn B Td -tan; impf. -(in vetää suooh(i\kkahai1~e (B), Td -kahaine, -kkahaini, V -kkahaine; p. B -kkaha8t, Td -kahast, raksi, paikoilleen, sijoilleen (esim. nyrjähtänyt käsi, napa, lantiot). -kkahaist; pl.n. B Td -kkahaized, B -kkahaized, Td -kahaized, V -kkahaized; oigendits (N); p. -t suoraksi, sijoilleen vetäpl.p. B Td -kkahaiaid, Td -kahaiZid minen. takkiainen; ohdake; ohdakkeen sekai- oigleta (Sn B Pl Td), N -etta, Ph -ela; pr. nen: R o-kkaha§t töass_on heinäs. Td Sn B Pl Td -endan, N Ph -endan; impf.
~o
oi-ok
Sn N -eelin, B -enain, -ei, Pl -enzin, Td -enTa.) prilrnuz.i (Sn Td Ks), B Kn Pk -uz, N -vuz; p. Sn Td Ks -rnuz.iad, B Pk -uzad; pl.n. Sn Td Ks -1'/tuz.iad, B Pk -uzad, B Kn -uzad, N -vuzad; pl.p. Sn Td Ks -mi1z.ioid, B -uzoid (puima)varsta, riusaSn primuz.ia.i (B pri1rna.i) puidau rihes. (Av np:UBya'h, npurya'h, npiya'h.) prinwz.iaq,uar\z (Sn Td), B priuzaq,uar\z; p. Sn B Td -l; pl.n. -ded; pl.p. -zid varsta n varsi: Sn p. otetau käde p1tides. (Av ks. Pd.) priniuz.iarikie\l (Sn Td), B priuzm7kie\l, priuzarnpuali'k, N privuzm1kie.i, Pk priuzankollu; p. Sn -ld, B -lt; pl.n. Sn -Ted, B -led; pl.p. Sn B -lid varstannuija, -kieli, -terä. (Av. k~. 'd.) *pripon (N); pl. g. -oiden hursti: n. 20 m 2 laajuinen paksu palttina, jota käytetään rPessä alustana lyhteitä wdettäessä,
pr samoin aumasta alas heitettäessä, ettPivät irtautuvat jyY~it putoaisi maahan. (Av np1m6H1>.) pri~at~ (Sn B Td); p. -ad venäläi1wn kansallistanssi (kyykistyminen ja ylöskeikahtaminen), prissakka, pikkuryssä: pr-ä pläsitiiu (tanssitaan). (v. npHC.RAKa.) pri\speht (Sn), N -speht; p., pl.n. Sn -spehWd, N -spehtad; pl.p. Sn -spehtöid, N -spehtoia katu: Sn prispehtiid rnuöi matkadau. ~ prispehtoidmuöi aje.iou. (v. npocneKT'h.) pri\stan (Sn), Ks N -stait, V -staiti; p., pl.n. Sn -staitid; pl.p. -stanid satama. valkama, laituri: Sn pristaiti ajeUi karablid kirpidellä: Td häne,nunets ot(i pilii'Y/ kaivoi hänet paholainen otti p. e. kaivoon. N suoin mina auomai p-piein minä rupesin juomaan suoraan ilman astiaa [lammesta]. piistujttada (B); pr. -tan; impf. -(in pystyttää. pusitädä (Sn B Td N V Lh Pk), Kn -tada, SP -t1·ä, Ph -täi; pr. Sn B Td N V SI' Ph Lh Pk -tän, Kn N -tau, N -tiin, TP -tetäh, Pk -tetäu, -tetau; impf. Sn -(in, B Td -t•in, SP Pk -ftin, Kj -(in pistää: Sn aidan Jtuaaides pidiäu seibähäD p. aitaa tehdessä tulee p. seipäät [maahan]. SOJtdat stikaJt pUS( Sotamies pistimellä pisti. aiJtaham piiStäu muZikaJtf bokkii, mies saa pistoksen kylkeensä. B azraga.rt
piist(!.u madehen libo haugin; sured aorUit piiStetau, ei maksa pient p. atraimella
pii pistää matern tahi hauen; suuria kiiskiä pistetään [myös], "i kannata ph~ntä p. Kn aiJtaz pustau bokh·ai pistää kylkP1·11. N astragau haugit pu.~tettiii. Kj osroyau haugin piiUimuw. Lh mimi sinun pii.Stiin [kuoliaaksi]. puiziidä (Sn N AVJ B 'I'd -Ziidä; pr. Sn :X AV -zun, B -Ziin, Td -zu1u; impf. Sn N AV -ziiin, Td -ziii pysyä: Sn odva, hetmis piiziii tuskin hPngissii pysyi. mina kzii hoivannen (lyönen Vtlimakkaw.;ti) selgå, et puzu aa.ttgoiUai. B piiz'iidr1i liimmis tarkenetko (pidätkö liirnpimiin):' hebo.i selgäs ei voinu piizudii. N piizii händds pidä hännästii kiin11i! pidkön nu (B) kol11ndt 111111t. jähmdt ynyt:
m1 lwi p. (hebo). piin (Sn B 'l'd Ks N), PI --N Lm piin, Kn piu, Ks pu, V pii~i, V SP Ph Kj 1n'l; p. Sn B 'l'd i1u11d, PI Trl Ks X 71iiud. Kn jJiud, Ks pud, v Ph pud, 8P pudu; pl.n. Sn B Td piiud. Pl 'l'd Ks N piiud, Kn piud, Ks pud, V SP Ph Kj pud; pl.p. Sn V Ph puid, B 'l'd pi/Jd, Ks piinlöi(l, SP pulöi pyy: S11 11u1"rl oli 11.Miii,1: (ko konaiiwn) poigove (poik1w). B izäf1ii,11Jt(Jt)_on (ämä kohtaine. i/,uokan 1uiui1ll', ,m11st, emäf1,UUJ1, OI/ kir; p., pl.n. Sn -muad rautamalmi, -muta: Sn aärvess_ _ote((i r-muad da vieili zavodä (tehtaaseen). raudoilta (Td); pr. -mHTb.)
re-ri
reun (Sn B Td Ks), Sn B Pl N feun, Kn reauri, N ruuri, röuri, SP reunlu, Ph -(1, Kj röiri; in. Sn SP reunlas, Sn Pl f-as, B -as, Td -as, N f-as; ill. Sn Ks -ä, Sn Pl f-ä, B f-å. Kn reauriäi, N röuriai, SP Ph reunah reuna, laita, syrjä: Sn hän on millei r-as (vieressäni, rinnallani). mäne iäre (pois) r-as (vierestäni)! hän tuli millei r-ä. B r-as istu'lf. iza rnäiti .11.apsen f-å. PI viere f-ä paneudu maata viereeni! Kn istuze reouitäi! Td dorogan (tien), aärven, clogen, pC.11.don r-as (vieressä, varrella). N sto.11.aq, (pöydän) ruuit. SP r-as lähte iäres (pois)! Ph .11.askih tiurka.a reunah pani maata pölkyn viereen. Kj sto.11.a!!- röiriäle pöy· dän reunalle. reunakklai (Sn), B -ä vierekkäin, rinnakkain: Sn aka17 kere vid r. magadat eukkosi kanssa tietenkin v. makaat. reunä,tii (B) vieritse, ohitse. reuriimälirie (Sn); p. -st; pl.n. -ized; pl.p. -iZid reunimmainen. revontu.11.ed (Ph Lm) revontulet. *fibaizoitlada (N); pr. -au, rib~goitau; impf. ribaidoik((i raahata, riepottaa: panou kag.11.ai häl~ peilaa i sidOu saduli i f-au (rib~goitau) ~udod muöitf panee hänen kaulaansa silmukan ja sitoo satulaan sekä raahaa peltoa pitkin. ribailta (B); pr. -dau; impf. -z laahata (maata): clupk r-dau muad muöi hame laahaa l. vetää maata. rjbalk (Td); p. -kkad; pl.n. -kad; pl.p. -koid eräs sorsalaji (?), isohko, syö kaloja, lokki (?). (v. pb16åK'b.) ribilstä (Td); pr. -zöu; impf. -z laahata, roikkua: Td suk(Tizi17k (sukkanauha) r-zöu. N koncli poikpuoliz~u istui, hebo vecli, aaugad fibislli karhu istui reenpajulla, hevonen veti, [karhun] jalat laahasivat (pitkin maata). ribAami.) riehlkidä (Sn Td Pk), B N -kida, B -tida; pr. Sn B Td N Pk -kin, N -kin; impf. Sn B Td N -kin lyödä raskaasti, piestä: Sn mina otan da (ja) r-kii Sindai (sinut) vähi he17gi (melkein hengettömäksi asti); B perzet vaste r-kida kämmenC.11., hebod seibähä.11., hamaro.11.. r-kida kai puhtahakS lyödä kaikki täydellisesti. Td viclime.1& r-kiu. N mida tuö r-kit aino oigedjd zivatoid miksi te lyötte aina syyttömiä eläimiä? *riehkizeta (B) heittelehtiä (sinne tänne): ambuin, sotkad hupnit(i (hypähtivät) efahad lendö, a (mutta) kolme rief m:'I>.) rieza (B) raitio. (vrt. v. aapi>a'I>.) figaflUtiu (N); p. -iUiud naisen häpy karvoineen. rihm (Sn B Td N Pk), TP -f; p. Sn B Td N -ad; pl.n. Sn B Td N -ad, B TP Pk -ad; pl.p. Sn B Td N -oid 1) ansa, paula: Sn pidiäu käUdä r-oiJt{? on käytävä ansat kokemassa. B r. aouhis prditau (pnnotaan), tuhka11ke kierdatau aaugad (reil) vaste. parala (virittää) r. lindud piiudimmf: r-oid pidimmf da (ja) ambuimmf. Td puu on r-as. - 2) Td TP ongensiima. rilk (Sn B Td), Pl N Lm -kki; p. -kkid; pl.n. - -kid rikki, tulikivi; N (korva)vaikku. rikkahembainf (Kn) vähän rikkaampi. rikkavluda (Sn), SP -uo; pr. Sn SP -11; impf. -ui turmeltua, pilaantua. rikkimaUaline (Sn B Pl Td), Lm -inf; p. Sn -st; pl.n. -ized; pl.p. -izid rikkikuppi tuluksissa: Sn rikkid pide((i r-zes; Sinne panlli tagJt kubene11 kere, rikid viritäu, sit turi suadau rikkiä säilytettiin r-ssa; siihen pantiin taula, johon oli isketty kipinä, rikki syttyy, sitten tuli otetaan (esim. päreeseen). rikkimaUe (V) ed.
rikkispi(§k (Td); p., pl.n. -ad rikkitulitikku. rikkoda (Sn B N Ph Lh), N V fikkoda, SP fikkuo, Kj rikta; pr. Sn B N Ph Kj Lh rikon, N rikon, N V SP fikon; impf. Sn B Lh rikoin, N rikoin, fikoin, SP fikoin, V fikuoin, Ph rikuoin, Kj rikuon surmata, tappaa; turmella, tärvellä: Sn (iedoinik rikkou niuzika'}tietäjä t. miehen. B ombdii nw,teTican rikoi vaatturi kankaan turmeli. koja rikkou sobad koi tärvelee vaatteet. N hän on rikkonu ristituid (ihmisiä). fikkou mim'm hän surmaa minut. pidau konai r. Lh eJta minum puid riko! rikkozleta (B); pr. B -ou, N -ou; impf. B rikoihe tulla surmatuksi; turmeltua: B ä·i huvid miehid rikoihe paljon kelpo miehiä surmattiin [sodassa]. t•erno siMa on oruza rikkozennu varmaan sinun pyssysi on mennyt rikki. ei rikoiZi ettei [liha] pilaantuisi. N hän on rikkozunnu (saanut surmansa). *rikoksfndfllda (N); impf. -l oli tapana surmata: kaikid hä~ ris(ituid r-l hänen oli tapana s. kaikki ihmiset. rikond (B Lh) (noidan aiheuttama) rike, turmeleminen: Lh heitä pU1_i r. lakkaa puuta t-masta. rind (Sn B Td), TP Lm -f; p. Sn B Td -ad 1) rintalastan kohta ruumiissa. - 2) paidan, takin, puseron rintamus: Sn paida~, pinazaka~ (takin) r.llbroSk piaetäu r-az neistiet soikea tytöt käyttävät rintamuksessaan. häAAäi og tiuasud (kello) r-aJt. uzoroid azetteJtdau paida~ r-ä paidan rintamusta koristellaan (ompeluksin). - 3) nuotan rintaverkko (poven viereinen tiheä; niitä on neljä): Sn nuotass~og r-ad, puaksud (tiheät) verkov. rindlakari (Td), N -akkari rinnakkain, vierekkäin: Td vierai hiW r. panivat maata v. rindakastii (Td) ed.
ri rindakklai (Sn Td), B f-ä ed.: Sn r. seizotau, istutau. rindla.1t, -a.1tq (Sn B Kn Td V SP Ph Kj M), Td -aÄ, -ale, N -au, -a.nl vierelssä, -stä, -en: Sn hän istui minuy, r-aJt. istuze minu'IJ r-aJtf! lähte r-aJtJt~iäre (pois)! B koir vief (pani maata) r-lf Jtapsen. N äijiln (monta) uöd magadau r-au. Kj istf r-aJt istuudu viereeni! rindantagluine (Sn B), Lm -ainf; p. Sn -ust; pl.n. -uized; pl.p. -uizid nuotan rintaverkon takainen harvempi verkko: Sn r-uized, vähäSt harvem:bad verkod nuotas kui rindas; kuz r-ust. rindazllu ks. rundäzJtu. rindulz (Sn) B Td), TP Lm -s; p. Sn Td -st; pl.n. -ksed; pl.p. -kSid rinnustin (längissä, tav. hihnainen, pyöreä): Sn mina veilifi ilo r-ksen um:be (kiinni). rinduznuoraline (Sn B), Kn -ine; p. Sn B -st; pl.n. -ized; pl.p. -izid ed. rinduzvili'i (B Pl); p. -(tÅad; pl.n. -n) hal (lakki), tagaq, avanto (talvinuotan vedossa). sväskät (sidenauhat). (v. cop6Ka.) sordl(o) (Td), TP -o; Pk -(o); pl.n. Pk -od sorokolufke (V), Lh -hk; p., pl.n. V -ufkad, sortoaita, risuaita; Pk ·haka lähellä Lh -hkad viinapullo (1/40 ämpäriä): Lh kotia: rrp s-o, ku lehmih niskoi azutah UUOU s-hkan Vinad. (v. copoR6BRa.) a~ s. kun lehmien pääsyn estämistä soroverlk (B), Lm -kko nuotan Pnsimmäinl'n verkko, hyvin harva. varten tehdään aita. sordluda (B N TP Ph lim), SP -uo; pr. sorlppE (V), Ph Lm -ppf!, Pk -p, p. Lrn ,u TP SP Ph -un, N -un; impf. B Lm Ph -ppad; pl.n. V Ph -ppad, V Ph Lm -uin sortua, kaatua, langeta, pudota: N -ppad, Pk -pad piikki (atraimen, hangon, sina s-i'id BaTbCH). sumu (Sn B Pl Td); p. -d melu; humu, humina (tuulen), kohina (kosken): Td porokosken s. kU.tiu meihe suai (asti) (18 virst.], kezä.ti huvi1J kU.tiu. (v. rnyM'h.) snndalu (B Td V); p., pl.n. Td -vad; pl.p. -vid; komp. B -venib haalea (vesi); lauhkea (sää). sundug (Sn B Td N Lm Lh); p., Sn B Td -ad; pl.n. -ad, N -ad; pl.p. Sn B Td -oid, B -"oid arkku, kirstu: Sn s-as piaetäu
l
408
subad (\'aatteita), 11i arkku, lipas. (v. cd.) suo (Sn-Lm Lh Pk AV); p .. pl.n. Sn-V Lh -d; pl.p. Sn B Pl Td Ks Lh AV -1:d, Kn -.1,um:d, TP -.wid RUO: Sn O,JW1l sija O!J s. 11 miittiihiJtJLU!J suoJt garba.wd. Ks näijen suoijen taga (takana). Pk suon nostettavad lwoka.d kuokat suon nostamista vartt·n. suob/at (Sn - ~ l\I), B 'rd -at, 'rd -åt, N -at, V Ph Lm -att~, SP -attu, Kj -att(u), Pk s11uval; p. Sn-V -attdd, SP -attoa; t>SH. Sn-Kn Ks N V M Kj -attan, Td -atan; pl.n. Sn-Ks -atad; pl.p. Sn Pl Kn Ks -atoid lauantai. ( v. cy66(ha.) suobatpiiiv ('l'd); pss. -iin lauantaipäivä. suobo[i (Sn B Td), Td suiJboi; p., pl.n. Sn B Td -id; pl.p. -Jtoid lauantaina syntynyt lehmä: Sn suobattatula nå.na). suoko[fb · (B); p. -rbed; pl.n. -rbed soinen korpi. suokulik (N) suokurppa, kuovi. (v. Kymhn•. ) suokurg (Ks) suokurki: oJtet ku snokura (laiha). s1wJt (Sn B Kn Td N); p .. pl.n. -ad suola: Sn pane näpiJt (hyppysellä) s-ad! puhu (loitHi) s-ad, JtapseJt1LO!J häkuttäi (kipuja navasHa.). B rläred (karkea), hien s. N
su leibän /ja! s1w.wu b.n,ahosJw1,iUai (siunaavat). suoA/aine (Sn B 'l'd). N -aine; p. Sn B Td -aSt. N -äSt; pl. n. Sn B Td -aized; pl.p. -aizid; komp. Sn -azenibi suolainen (esim. veHi); Td (kuv.) liian kallis (tavara, ei haluta ostaa): Sn otA pohainia1'.ne kaJta, s-zernbi! suoJt[atci (Sn B 'l'd), Kn -atta; pr. Sn B Kn Td -adan; impf. Sn B 'l'd -azin, Kn -azin suolata; (kuv.) pistää kirpeästi: Sn s-ada kaJtaD siJtakaks (suolakalaksi)! B kaJtan s-attau kart kaukalo kalan suolamnista varten. Kn rnägär (mäkäräinen) s-adau. N liha s-attai (suolataan). TP voi s-atah. suo.ia[toine (Sn B); p. -tost; pl.n. Sn -ttornad, B -toized; pl.p. Sn -ttmnid, B -toizid suolaton: Sn s-ttmna[CTH1 -TyT'h.)
svietlii nedäl (Td Sg); ad. M sviet.1toi.1t nedäli.n. pääsiäisviikko (pääsiäispäivästä eteenpäin). (v. cBilTJiaH He,r:dm11.) svie\(i (Sn), B Td -ti; p. Sn B Td -((§ad; pl.n. -T\eu;'h, -u;a; Av cBliT\eu;'h, -u;a.)
svi\nti (B Kn), Td -nts, V -ntiQ; p. B Kn -fdiad, V -ntiad lyijy, tina: B s. orme pandau. (v. cBirn[eu;'h, -u;a.) svirgahtaz\eta (Pl); pr. -ou hypähtää: b.1toxa (kirppu) s-ou. (vrt. v. mshlpHyTi..) svis([ida (Kn); pr. -in; impf .-in viheltää. (v. ceH:cTHyTi.). svi(i.1t (V); p., pl.n. -ad lampunsydän. (v. «flHTHJIL) .. ·.
svi\zenil (Sn B Td), Ph -zuoi; p., pl.n. Sn -zenaäd, B Td -zenaad; pl.p. Sn -zenaöid ristinnostojuhla (syyskuussa). (v. soe.u;BnmeHie.) svodla (Sn B Td); p., pl.n. -ad; pl.p. -id uunin alusta, joka muurattaessa tehdään samasta aineksesta kuin uunikin: Sn s-as pidetäu ha.!lgod, tostii (toisinaan) kanad Tibo (tahi) midä rnuudu (jotakin muuta). (V. CBO,!J;'h.)
svokA (Td); pJ.n. -ad punajuuri. (v. CBe:KJia.) svuaab ks. suaab. svuaab1!t"e.ao (B); p., pl.n. -d; pl.p. -id hääasia. (v. csa.u;i.6a ja .u;ilrro.) svuailboveh (B) hääväki. (v. csa.u;i.6a.) svuaabta.1to (Td), N svuoaibo-, svuoilipta.n.oi häätalo: Td lähtti!1 ventsäi tserkkovä s-Aospi/ii lähdetään vihille kirkkoon h-sta. N tuy,dai (tullaan) svuoaibota.1toihei. svuoaipta.1toin izand kand{!JtOU gostiJ0 (vieraille) vinad sto.1tii.1t~ (pöydälle). (v. ed.) *svuaabui\ta (Td); pr. -(tien viettää häitä. (v. ed.) svua\( (Sn B Td); p. -((ad; pl.n. -(ad; pl.p. Sn -((oid, B Td -(id vävyn t. miniän äiti: Sn akad (naiset) og s-(aD. (v. cBaTi.a.)
sv-Sii swali (Sn B Td), Lm svoattu; p. Sn B Td -ttud; pl.n. -tud; pl.p. -tu·id vävyn t. miniän isä: Sn muzikad (mhPtie) og s-tuD. (v. cBaT'b.)
*svuojopfAik (N); pl.n. -ad häävieras. (v. CBå.Qe6ll.\HK'L.)
sväsk (Sn), B svjask; pl.n. Sn -äd, B -ad sidenauha (esim. naidun naisen päähineen): Sn pi(k soba (vaate), tagaa s-ät Sidozettau (sidotaan). (v. cBHBKa.) svätittii (Td Sg) siunattu: s. i•ezi. (v. cBHTHTb.) svätkad (Ks) joulukausi (loppiaiseen asti). (v. CBHTKH.) Siid'Jidä (Sn), N s-i~da. Ph s-idii; pr. Sn -in, N Ph s-in; impf. Sn -in sysiä, pistellä sinne tänne: Sn kui iiieg.rioiJt s-itäu aaJtgpohaä, kogz (kun) aaJtg murehtu (puutun). tarboda: seibähäJt vede s-iu. siidäimplu (Sn B Pl Ks), 'l'd .fiidiimp!u; p., pl.n. Sn B Pl 'l'd Ks -ud; pl.p. -uid sydänog smni (aivan) keSk (sydän) puu: Sn piis. Pl s-Us ei päret JtUaaita (tehdä), pindaz Jtuaaitau. siidäin (Sn Td V), B siidäin, sudiiin, siidc'iin, B Td Ks Siidäm, Kn N siidäim, Td siidän, N siidäm, siidäim, V siidäin, SP Ph siidäin; p. Sn siidäind, Kn Siidäimd, Td Ks Siidänd, N sii.däind, V sii.däindf, SP sudäindii, Ph sii.däindr; pl.n. Sn B Td Ks §U.dämed, Kn Siidärned, Siidarned, Td Siidamed, N siidämed, sudäimed, N V siidämed, SP Ph sudärned; pl.p. Sn Td siidämid, Kn siidämid, Ks siidämid, N V siidärnid, SP sudämi, Ph siidämid sisus; puhtain pellava, ydin; piiraan päällys, täyte: Sn sami puhtas (puhtain) (uö (pe.1tvas) og s. B silmiin sudiiin silmäterä. Ks piraga~ Siidämed. Ph pirain kartöf ei(peruna-), suriisudäin (suurimatäyte). Siidäiitaäivat rahaa tarjottinwllP ja nuoripari ottaa m• rahat ja nuortaparia HIUdllaan. hiin (-( sid aka11 i poigad hiin tt>rvehti sitfrn vaimoaan ja poikiaan. (errehlu.z (Sn Ks), B l\l -11z, Td t-ii:, :\f (ervuhuz; p. Sn Ks -·iit, B .'.\I N -ut, T. BHHTOBKa.)
491
*vingelgädä (SP); pr. Lh -dädöu; impf. SP -gä((ih ruveta vinkumaan: SP po, -epyr1>.) vuisk (Sn B), 'l'd vjsk, viilk, N viifk, Lm vuiskJ~; p. Sn B -ad, Td vjlkad; pl.n. Sn B i•uilkad, Td vjskad, viilkad, N vji:skad; pl.p. Sn vuiskid ullakko: Sn sobad og v-a.a~ pandu kuivä vaatteet on pantu ullakolle kuivumaan. (Av B:hmIKa.)
vuiJ( (Sn B Td), N vit; p. Sn B Td vuijftid, TP -ttid; pl.n. Sn -tid, N vitid; pl.p. Sn vuitid osa, osuus: Sn mina oma!!- v-(in otag,. (AV BLITL.) vunuk ks. bunuk. vuodand (Sn); p. -ad vuotaminen. vuod'iJne (Sn); p. -st; pl.n. -zed; pl.p. -zid vuotinen: (ämä(j v. ka.aa. vuoduiJne (TP); pl.p. -zid (itk.) vuosi. vuogr (Sn B Td}; p., pl.n. -ad; pl.p. -id vuokra; Td paimenen palkka: Sn nufm on anttu v-a;r, kossida (niittää). B nurmen otin v-aA. Td paimen kerädäu v-an (palkkaansa). andoi nurmen v-al~.
500
vu-vu
vuogralta (Sn B Td M Pk); pr. -dan; impf. -zin vuokrata, antaa t. ottaa vuokralle: B nufm, peff, veneh v-tau, hebo pa.iikatau. Pk v-dan mina nurmen. vuohiin{! (Lm Pn); pl.n. Lm -zed vuohinen: Pn eigo kabje hebon kastu, eigo v. ligone
(kan.) ei kastu hevosen kavio, eikä vuohinen likoa. vuoho (Sn) nojassa, nojaten: savakog v. käve.tt{!n sauvaan n. kävelen. vuojaine (Pl), M vuo