Suomen linnoittamisen historia, 1918–1944 9511062638 [PDF]

Zitiervorschau

LUKIJALLE johtokunta pyysi keväällä Pioneeriupseeriyhdistyksen 1974minua kirjoittamaanSuomenlinnoittamisenhistorian. Syynäsiihenettä teosvastanyt tulee lukijan käsiin on se,että linnoittamisesta on olemassapainettujalähteitä erittäin vähän. Tutkimus perustuu melkein yksinornaanSota-arkistonasiakirjoihin,joihin tutustuminenon vaatinut vuosientyön. Lisäksi olen haastatellutlukuisaa joukkoa linnoittamisenavainasemissa olleita henkilöitä, joistajo useatovatpoistuneetajastaiäisyyteen.Valitettavasti kovin monetovat ehtineetlähteäennenkuin aloitin työni. Kirjaan ei ole merkitty lahdeviittauksiaeikä siihenole liitetty lähdeluetteloa,koska se aineistonlaadustajohtuen olisi ottanut hyvin runsaastitilaa ja teoson muutenkinjo paisunutlaajaksi.Käyttämäniaineistoon kuitenkin asiasta mahdollisestikiinnostuneennähtävänäkokoelSuurimmastaosastaon olemasmassaniSota-arkistossa. sa yalojäljennökset,vähäisessämäärin olen käyttänyt myös lyhennelmiätai referaatteja.Haastatteluistaon olemassanauha-arkistoja kirjoitetut tekstit. Arkistos.F on lähdeviittaukset,myös olevassateoksenkappaleessa pai viittaukset nettuihinlähteisiin. Linnoittaminenei ole koskaanitsetarkoitus,vaanseon aina yksi johtajan monistakeinoistatarkoituksensatoteuttamiseksi.Sen vuoksiolen yrittänyt selostaalinnoittamisenliittymisen muuhun tuksen kokonaissuunnitteluun Näin ollenon mielestäni kunkin ajan puolustusdoktriinia. ollut välttämätöntäesittäämyösse tausta on määrännytlinnoittamisenlaadunja laajuuden.Pelkästään linnoittamisen tekniikan selostaminenei antaisi asiastakokonaiskuvaa. Teosei ole ns. kriittinen tutkielma, koskase olisi tapauksessasubjektiivinen.Olen pyrkinyt esittämään ratkaisuihinvaikuttaneettekijät niin objektiivisestikuin suinkin,jotta lukijalla olisi mahdollisuusitsetehdäjohtopäätöksensä. LisäIsi varsinkin viime sotien aikaisettapahtumat ovat ajallisesti niin lähellä, että kiittisten Toivottavasarvioittenpaikkaei ole vielä tässäteoksessa. lähiaikoina alkaa ilmestyä tämän laatuisia tutkielmia. ti Varsin mielenkiintoinenolisi arviointi linnoittamisenvaikutuksestasotatoirniin.Tällaisenartikkelin paikka saattaisi olla esimerkiksiTiedeja Ase. Olen rajoittanut tutkimukseni aikaan Vapaussodasta

Jatkosodanpäättymiseen.Syynä on ollut se, että aikaisempilinnoittaminenei ole ollut Suomenvaltiontahdosta riippuvaistaja sotienjälkeinen aineistotaas ei ole vielä julkista. - Kiintoisaaihetutkijalle saattaisiolla venäläismaailmansodan aiten linnoittamistoimintaensimmäisen koina,jota teoksessani olen sivunnutvain inventoimisen luontoisestirannikon osalta,koska se on ollut pohjana omallerannikonpuolustuksellemme. Tytini aikanaolenjoutunutvaivaamaanmoniahenkilöi tä eri tavoin. Olen kiitollinen niille aseveljille,jotka aikaansasäästämättä ovatantautuneethaastateltavikseni ja täten saattaneettalteenpaljon sellaistatietoa,joka ei ilmene asiakirjoistaja joka vähitellen meidän mukana olleittenkanssahäipyy unhoon.Erityisenkiitollinen olen kenraalimajuriOtto Bondorffille,professoriAulis Junttilalle ja teollisuusneuvos Kalle Helmiselle,joitten kanssa saanutmonet kerrat keskustellateokolen työvaiheessa Valitettavasti kaksi viimeksi mainittua sen sisällöstä. jo ulottumattomissa. ovat kiitosteni Sota-arkistonhenkilökuntaon vaivojaansäästämättä auttanut minua saamaankäyttööni usein vaikeastikin Monet vuodetjatkuneeslöydettävääarkistomateriaalia. hyvin kiitollinen. ta avustaolenheillekaikille kiitokseni Suomen Sotatieteelliselle Haluan esittää ja KannaMaanpuolustuksen Seuralle,Pioneerisäätiölle apurahoistatutkimustyönaiheutpeittämiseksi.Erityisen suuren arvon ensiksimainittu on suostunutliittämään teknillisiäpiirustuksiaja Teoksenkuvituson etupäässä puhtaaksipiirtämistäon suorittaiteilija Viljo Roinetaitavastija asiantuntemukselparhaat kiitokseni.Myös eyerstiluutnantti Stig Roudasmaalle olenvelkaakiitoksensiitä, että olen saanutkäyttää hänenTalvisodanHistoriaa varten tekemiäänpiirroksia. Otavaaja Lopuksihaluankiittää Kustannusosakeyhtiö Haavikkoa siitä, että teokseni erityisestitohtori Paavo julkisuuteennäinarvokkaassa painoasussa. nyt pääsee

Helsingissä, tammikuussaI 98I R- Arimo

ReinoArimo Suomen linnoittamisen historia -1944 1918

HELSINGISSA KUSTANNUSOSAKEYHTIö OTAVA

SISALLYS

I JAKSO: VAPAUSSODASTATALYISOTAAN ILUKU L I N N O I T T A MI N E N V A L I T T ö M A S T I VAPAUSSODAN J A L K E I S I N AV U O S I N A I 3 EverstiluutnanttiRappensuunnitelma13 l4 Saksalaistensuunnitelma KenraaliIgnatiuksensuunnitelma17 IILUKU 'ENCKELLIN LINJA" 19 Puolustusaseman sijainti 19 Enckellinsuunnitelma19 Fabritiuksen suunnitelma22 Puolustusasema määritetään23 29 Sotaneuvostonkantalinnoittamiseen Taktillinensuunnittelu 30 Teknillinensuunnittelu 35 46 Puolustusasemanrakentaminen Linnoituslaitteidenvartiointija hoito 50 Enckellinlinjaankohdistunuttaaryostelua5l IIILUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN 53 Venäläistenlinnoitustyöt 53 Laatokka 55 Viipurinlahtija Suomenlahti60 Suurirannikkopuolustuskomitea 60 Puolustusrevisionikomitea 63 YE:n ja RTE:n suunnitelmat65 Patterienhajauttaminen68 Mittaus-ja tulenjohtotornit 7l 305mm:ntykkienottaminenkäyttöön 72 jälkipuoliskolla 74 Linnoittaminen1930-luvun IVLUKU KANNAKSEN LINNOITTAMINEN ALKAA UUDELLEEN 81 YE kiinnostuutaaslinnoittamisesta8l Linnoittamistiedustelu | 929 84 Kannaksenlinnoittamisesta85 Periaatepäätös Kenttälinnoittaminen alkaa 88 v. 1932 Kannaksenkenttälinnoittamissuunnitelma Ink-korsujenrakentaminen90 Panssarinesteidenrakentaminen aloitetaan94

VLUKU LINNOITTAMINEN ENNEN TALVISOTAA 97 Yleisesikunnan suunnitelmatlinnoittamisen jatkamiseksi97 kehitetään 103 Organisaatiota Teknillinensuunnitteluja rakentaminen106 jalustat I 14 Korsujenkonekiväärien Vanhojenkorsujenmodernisointi1l5 Korsujenkäyttökokeilut 117 kehittäminen I I 8 Panssarinesteiden LinnoittaminenLaatokanKarjalassa 120 Vapaaehtoiset linnoitustyöt 120 Vesistöjenpatoamisetja tulvitukset 125 VILUKU AHVENANMAAN KYSYMYS ENNEN TALVISOTAA 126 Genevensopimus1921,126 ja sopimuksen muuttamiseksi Yritykset Ahvenanmaan yhteistoiminnan Ruotsin aikaansaamiseksi kanssa127

L I N N O I T U S T Y ö TY H : N J A AIKANA 133 Talvisodanaikana 138 Tolvajärvi Ilomantsi 145 Pohjois-Suomen Ryhmäja Lapin Ryhmä 148 VIIILUKU LISAABETONIA 15I YH:n aika 151 Talvisodanaika 153 Tlinjan betonityöt 155 Betonikorsujen teknillinenrakenne 158 Ehdotuksialinnoitustykistönhankkimiseksi159 Linnoituslaitteidenkorjaustoiminta160 IXLUKU TAEMPIEN ASEMIEN LINNOITTAMINEN 162 johto ja organisaatio162 Työjoukkojenmuodostaminen,

8 T-linja eli taka-asemajaV-linja eli väliasema166 L-linja eli Luumäenlinja 178 K-linja eli Kymijoenlinja 183 Järvialueentaemmatasemat 185 XLUKU VESIESTEET 188 ja tulvitukset 188 Patoamiset Jääesteet190 XILUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN YH:N JA TALVISODAN AIKANA 193 järjestely 193 Linnoittamistöiden Suomenlahti194 ja Ahvenanmaa196 Lounais-Suomi Pohjanlahti 200 Laatokka 200 Rannikonlinnoittamistilanne10.11.39 TII JAKSO: VALIRÄUHAN AIKA XIILUKU UUTTA RAJAA RYHDYTAAN LINNOITTAMAAN 207 Ylipäällikönpäätös Hangonlinja 208 KenraaliHanellinlinnoittamissuunnitelma Pääaseman lopullinensijainti 214 TaempiasemaHarnina-Taavetti Linnoitustykistö220 XIII LUKU SODAN KOKEMUKSETTALTEEN Sotakokemustenkeräärninen Kenraa[ Öhquistinmielipiteitä Puolustusaseman valinta Linnoituslaitteidensijoitus 226 Betonikorsut229 Puolustusaseman rakentamisen tärkeys-ja kiireellisyysjärjestys229 Asemiensuunnittelu 230 XIVLUKU LINNOITTAMISTOIMINNAN ORGANISAATIO 23I Ylin johto 231 Linnoitusasiaintoimikunta 232 Linnoitustöidenjohtajanesikunta 232 Linnoittamisenrahoitus 237

XVLUKU TAKTILLINEN SUUNNITTELU 239 Suunnittelun organisaatio 239 Suunnittelu-upseerien toiminta 240 Linnoitustoimiston ohjeet 143 XVILUKU TEKNILLINEN SUUNNITTELU 246 Sodankokemuksien vaikutus 246 Korsutykit 249 Tykistönasemat 253 Kupujenkonepistoolit255 Luolat 256 puute 256 Teräksen Lujuusluokittelu 257 Kuvut 258 Konekiväärienjalustat261 Aänenvaimennus261 Lämmitys,ilmanvaihto,vesi 262 Viestiyhteydet263 Lääkintäkorsut263 ja naamiointi 264 Maastouttaminen Panssarinesteet 265 Taistelu-jaybteyshaudat 266

PUOLUSTUSASEMIEN RAKENTAMINEN

268

SvenskaArbetskären278

varastot 292

XVIIILUKU LIIKEKANNALLEPANOVALMISTELUT Linnoitusjoukot300 Työjoukoteli linnoitusrakennusjoukot 301 XIXLUKU MAANLUNASTUS-JA KORVAUSKYSYMYKSET 307 Maanlunastustoimenpiteet 307 Korvauskysymykset XXLUKU VESIESTEET JA PATOAMISET 310

3OO

Vesi-ja jääesteet310 ja tulvitukset312 Patoamiset XXILUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN 316 Rannikonpuolustuksen tilannetalvisodanpäätyttyä 316 Suomenlahti317 Ahvenanmaa319 ja Pohjanlahti 321 Saaristomeri Rannikonlinnoittamisenkehittämissuunnitelma vuodelle

t94t 32r

IV JAKSO: JATKOSOTA XXIILUKU LINNOITTAJAT LIIKUNTASODASSA 327 Defensiivistäoffensiiviin 327 PäämajanLinnoitusosasto328 Välijohtoporras330 ja perustaminen Linnoitusrakennusjoukkojen organisaatio332 Linnoitusmäärärahat336 TV-pataljoonat337 Linnoitusrakennusjoukkojen käyttö 337 Linnoitusrakennuspataljoonien Linnoitusrakennusjoukkojen rintamille 341 Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat Erillinentyökomppania2 343 Linnoituskorjauspajat343 Työvoimakysymys344 Sotavankikomppaniain Linnoitusrakennusjoukkojen XXIIILUKU OFFENSIIVISTA DEFENSIIVIIN 347 Tavoitteetsaavutetaat347 Karjalankannas 348 Aunuksenkannas 352 LaarokkajaAäninen 355 Maaselänkannas 359 Rukajärvi,Kiestinki,Salla,Petsamo359 XXIVLUKU ASEMASOTAVAIHEEN TAEMPIEN ASEMIEN LINNOITTAMINEN 361 Karjalankannas 361 VT-asema361 VKT-asema361

Aunus 369 ja Syväri 369 PSS-asema U-asema371 Maaselänkannas 372 Rukajärvi 373 Sohjananlinja 374 XXVLUKU VETAYTYMINEN TAEMPIIN ASEMIIN 377 Karjalankannas 377 Itä-Karjala 379 XXYILUKU SALPA-ASEMA PUOLUSTUSKLINTOON 38I VarsinainenSalpalinja 381 Suomenlahti-Saimaa381 järvialueella 384 Salpa-asema Järvialueenlinnoitustykistö385 Salpa-aseman oikaisulinjat 387 VS-linja 388 ja välirauhanjälkeen 389 Linnoittaminenaselevon LinSE:narviointiSalpa-asemasta 391 XXVIILUKU TAKTILLINEN SUUNNITTELU 393

yhtymät 397 taktillisestasuunnittelusta400 Taistelujoukkojentutustuttaminentaempiin

XXVIIILUKU TEKNILLINEN KEHITYS 404 Betonirakenieet404 Pallokorsut409 Panssarikuvut412 Kupujenaseet 416 Betonikorsujen kk-jalustat 4 I 7 Runkoaseistus417 Korsutykit 417 45 mm:n panssarintorjuntatykit417 Muut korsutykit 419 420 Teräspesäkkeet 421 Panssarinesteet Kenttälinnoittaminen425

10 Teknillisiäerikoiskysymyksiä428 Kokemulßettaisteluistataemmissaasemissa XXIXLUKU LINNOITUSRAKENNUSJOUKKOJEN ORGANISAATIO 432 Ylin johto 432 Välijohtoportaat436 Linnoitusrakennusjoukot 438 Linnoitusrakennuspataljoonat 439 Erilliset linnoitusrakennuskomppaniat 441 Erillisettyökomppani^t 443 Linnoituskorjauspajat444 Linnoitusrakennusjoukkojen alueellinen jakautuminen 445 ja vastuukysymykset445 Johtosuhteet Linnoitusrakennusjoukkojen alistus 445 Vastuukenttälinnoittamisesta 447 XXXLUKU LINNOITUSRAKENNUSJOUKKOJEN TOIMINTA 449 Työvoimakysymys449 Taistelujoukkojen työvoima 451 Linnoitusrakennusjoukkojen työt 453 KiviesteenrakentaminenVT-asemaan Työsaavutuksia457 Linnoitusrakennusjoukkojen Linnoitusrakennusjoukkojen suurhyökkäyksen v Materiaalitoiminnot Rahoitus 462

XXXILUKU 'VANHAT ASEMAT' 465 Salpalinja 465 Linnoituslaitteidenpurkaminen466 ja korvausl:ysymykset Maanlunastus467 XXXIILUKU VESIESTEET JA PATOAMISET 469 Asemasodan kausi 469 Patoamishankkeet kesällä1944 469 XXXIIILUKU RANNIKON T INNOITTAMINEN 470 Linnoittamisenjärjestely 470 Ylin johto 470 Taktillinensuunnittelu 470 Teknillinensuunnittelu 413 Rakentaminen474 Työvoima 474 Työn suoritus 475 Suomenlahti476 Karjalankannas476 ItäinenSuomenlahti479 ItäisenSuomenlahden ulkosaaret480 Uudenmaanrannikko 481

24.1.44

I JAKSO VAPAUSSODASTATALVISOTAAN

I LUKU LINNOITTAMINEN VALITTöMAsil vepeUSSODAN JALKEISINAvUOSINI. EverstiluutnanttiRappensuunnitelma Jo vapaussodan aikanaylipäällikkö,kenraaliC.G. Mannerheim, ryhtyi suunnittelemaanKarjalan kannaksen puolustus- ja linnoitlamistoimenpiteitä. Mikkelissä 7.5.1918päivätylläkäskylläruotsalaisetyleisesikuntaup seeriteverstiluutnanttiA. Rappeja majuri K. von Heijne komennettiintoistaiseksiItä-Armeijan esikuntaantehtävänään Itä-Armeijan komentajan lähempien ohjeitten mukaanlaatia alustavasuunnitelmaKarjalan kannaksen puolustusjärjestelyistä niin hyvin linnoittamistakuin tytuli ottaa kistötoimintaasilmäIläpitäen.Suunnitelmassa huomioon,että ehdotetuttoimenpiteetolisivat mahdollisia suorittaa silloin käytettävissäolevin resursseinja lähimmän kahden kuukaudenaikana.Itä-Armeijan komentajan oli annettavaeverstiluutnanttiRappen käyttöön tarvittavaahenkilökuntaa.Suunnitelmaoli lähetettävä Däämaiaanviimeistään25.5. varustettunaItä-ArKuya 1. Eversti luutnantti RaDDensuünhitelma.

meijankomentajanlausunnoin. ViipuEverstiluutnanttiRappepäiväsisuunnitelmansa suoritettaoli rissa1.6.1918. Senmukaanlinnoittaminen va ensisijassa sitä silmäIläpitäen,että muodostuisihyvä Pietariin. lähtökohta byökkäysroimilJe siitä, että viholliRappe lähti tilanteenarvostelussaan Pietariaaktiivisestija hyökkäyknentulisi puolustamaan set voisivatkohdistuaSuomeenpäin joko KivennavanViipurin, siis rautatien-maantiensuunnassataikka toisaaltaRautua kohti. (Tähänon kuitenkin ilmeisestikenraalimajuri A. Tunzelmankirjoittanut viereen,että ainoastaanViipurin suunta on todennäköinen).Rappen mukaanoli tärkeätä,että puolustusatilanteenaruostelun sema tekisi mahdolliseksikeskittää suomalaisetvoimat niin, että ne voisivathyökätäkumpaansuuntaantahansa etenevänvihollisen sivustaan.Näin ollen suomalaisten

14 joukkojen keskitysaluetulisi olemaanjossakinKivennavan-Valkjärven-Raudun maastoissa.Rappen mukaan oli todennäköisintä,että hyökkäysjoukotkeskitettäisiin käyttäenHiitolan-Raasulin rautatietäja toisessasijassa rautatietäViipuri-Valkeasaari.Näin ollen puolustuksen oli mahdollistettavaniin hyvin Kivennavankuin Raudun seutujenpitäminen. TutkimuksissaanRappe päätyi siihen,että pääasema olisi sijoitettava linjalle Raivola-Kivennapa-LipolaRaasuli-Sirkiänsaari-Hatakkala(kuva l). Todettakoon tässä, että Rappen pääasemavarsin suuressamäärin noudattaasotienaikaisenYammelsuu-Taipale-aseman suuntaa. Pääasemanlisäksi everstiluutnantti Rappe ehdotti taemmanasemanrakentamistaylimalkaisellelinjalle Kipinolanjärvi-Kuolemajärvi-Perkjärvi - MuolaanjärviPunnusjärvi-Valkjärvi-Rautu-Taipale. Merkillepantavaa on että tämä linja on varsin lähellä talvisodan Mannerheim-linjaa.Näitten kahdenasernanlisäksiRappe halusi aivan rajan pintaan sijoitettavaksietuaseman lähinnä rajajoukkojavarten ynnä tiettyjä väliasemiani menomaan Uudenkirkon-Suulajärven tasalle. Rappe ja maikiinnitti huomiotamyössivustojensuojaamiseen nitsi, että niin hyvin Suomenlahdella kuin Laatokallakin onjoitakin asemialinnoitettava,mm. Ino ja Käkisalmi. Rappe sanoi,että asemienvaLopputoteamuksenaan linta perustui nimenomaanoffensiiviseen hänen mielestääntuskin tässä vaiheessadefensiivinen puolustautuminen köistä.Joskuitenkin sellaiseen tomasti rakennettavaasema veltä suoraan Vuokselle Taipaleeseen. Nimenomaanolisi tällöin linnoitettava myösrakennettava SeuraavanaRappensuunnitelmassa oli kojentarpeesta.Sejakaantuikahteenvaihtoehtoon: a) pelkästäänkeskittämisen turuaamiseen tarvittavatjoukot ja b) Karjalan kannaksenpuolustamiseentarvittavat joukot, joihin ei kuitenkaanlueta Pietariavastaansuunnattuunoffensiiviintarkoitettujajoukkoja. Vaihtoehdossaa) taryitaan yhteensä52 komppaniaa, 208 konekivääriä,62 tykkiä ja 10 raskastatykkiä. Näillä miehitetäänrajan pinnassaolevaetuasemasekäpääasema. Vaihtoehdossa b) tarvitaanyhteensä126 komppaniaa, 504konekivääriä,112tykk:äja 20 ruskastatykkiä. Rappen suunnitelmassaesitetään myös rautatie- ja järjestely. tieyhteylciensamatenkuin viestiyhteyksienkin Viimeisenäoli yleissuunnitelma töitten suorittamisesta.

Hän ohdottiseuraavaa työjärjestystä: - taryittavat majoitusjärj estelyt; - yhteyksienjärjestely: - varsinainenpuolustusaseman rakentaminenrajalinjalla, jossa suoritetaankaikki kaivutyöt, estetyötja raivaukset; - Raivolanja Kivennavanasemissarakennetaankaikki esteet(paitsi viljelysmaille),tykistöasematja tiet sekä taisteluhaudattärkeimmillekohdille; - Raudun asemassasamoin,lisäksi tärkeimmät kaivutyöt Raasulin-Valkolanja Yalkjärven-Raudunvälillä. Toisellatilalla tulevatkaikki muut työt. Rappe laski, että etuasemaanja pääasemaantaryitaarL ja 100kilometriäestetmm. 25 kilometriätaisteluhautaa Taemtä. Yhteensätähänvaaditaan195000 miespäivää. paan asemaantarvitaan samanverran miespäiviä,yhteensäsiis koko linnoittamiseenteineenja yhteyksineen noin 400 000 työpäivää.Laskien,että käytettävissäon 50 tehokastatyöpäivää,vaaditaannäin ollen työhön päivittäin 8000 miestä. Lisäksi tarvitaan tienrakennustöihin noin 2000 miestäja viestiyhteyksiin300 miestä.Näin ollentarvitaanyhteensä10 300miestäpäivittäin. vankiRappelähti siitä, että käytettäisiinensisijaisesti laskelmansapetyövoimaa,jolloin hän yksityiskohtaisen päätyi että vankeja taryittaisiin noin 4800miestä,joista noin 1000 myösylimalkainenlaskelma Tämän mukaan tarvittaisiin 10000 miehelleja tarmm. piikkilankaa 10 000 "puhelinlankaa,ja muuta materiaalia 1000kilometriä. valmistui 1.6.1918.Tälle tullut käyttöä,sillä kenraali Mannerheim erosi 29.5.1918ja sen jälkeen alkoi ns. johdossa. puolustuslaitoksen saksalaiskausi

Saksalaisten suunnitelmaKarjalan kannaksen li nnoittamiseksi Saksalaisetsuunnittelivat linnoitettavan puolustusaseman Karjalan kannakselleylimalkaisellelinjalle Humal-Perkjärvi- M uolaanjärvi-Ayjoen lahti-Kuolemajärvi räpäänjärvi-Vuoksi-Taipale. Tämän pääasemanetujoita lähinnälieneeluonnehpuolellaoli etuasernapätkiä, dittava viivytysasemiksi.Aineisto on niin puutteellista, että siitä ei yksityiskohtaisestiselviä,miten saksalaiset olivat tämänlinjan perustelleet,mutta lieneeselvää,että

15

i . " Jädssvä

-,r' .. .,

a :

Termola

L.mpaara

Kuva 2. Eversti yon Brandensteinin suunnit eI ma.

s€on huomattavastidefensiivisempi kuin Rappensuunnitelma. Aineistossapuhutaanpuolustusaseman linnoittamisesta,joten ilmeisestikysymys tilapäisestäpuolustusasemasta siitä, mitä tehtäisiinrauhanaikana,mutta sempaaselvitystätästä ei löydy. Aseman suorittanut eversti, vapaaherra Aineistoor on kuulunut noittamisesta,selostuksetrautateistä, mahdollisuuksista niin hlwin liikekannallepanon tain myöskinsuojajoukkovaiheessa. Mainitaan kuuluisi selostukseen sen kiireysjärjestyksestäsamaten kuin viestiverkoston rakentamisesta. Kuvassa2 olevakartta osoittaa,että saksalaisten suunnittelema puolustusasema noudatteleevarsin suuressa määrinns.MannerheimJinjaa.Oli ajateltualueenjakautuyan kolmeen divisioonankaistaan viivytystaistelujen aikanaja samoinkolmeendivisioonankaistaanpuolustustaistelunaikana,eli kutentekstissäsanotaan,liikekannallepanonjälkeen. Aineistostaselviäämyös, että on ollut kysymysInon alueenluovuttamisesta venäläisille,koskasiihensisältyy kartta, johon on merkitty uusi valtakunnanraja alueen luovuttamisenjälkeen.Aineistostaei ilmenemistätällai-

nen tiedustelutehtäväon saatu, mutta ilmeisestise on ollut alun alkaen mukana, koska se sisältyy samaan tämäntiedustelunpapedt. perustelunaoli offensiivi Pietasaksalaisten suunnitelmassa.Tämä onkin varsin luonnollistaottaenhuomioon senaikaisensotilaspoliittisen tilanteen:olihan Saksanja Venäjänvälillä solmittu Brest-Litovskinrauha 3.3.1918. ymmärrettävissäse, että saksalaiset puolustuksen,mihin Inon linnoituksenluovuttaminenvenäläisilleselvästikuuluu. Rasanolaan.että siitä ei ole vaikkakinraja täten pitenee noin 20 km. Korvaustatästä rajan pitenemisestä voitaisiin saadaoikaisemallaKannaksenrajaajossakinmuualI^

Kenraali K. Wilkman (Wilkama),joka tuohon aikaan toimi ylipäällikkönä,lähetti ehdotuksensotaministerille pyyläensaattamaansen"Senaatintietoonsekä 22.1.1.918 yhteydessä hyväksikäyttämäänsitä rauhanneuvottelujen Venäjänkanssa,.Ehdotustaanhän perusteleeseuraavasti: ,Tiedustellessapyrittiin saadasuunta,joka toiselta puolenhyväkseenkäytti luonnollisiarajoja (okia, järviä), toiseltapuolenoli venäläisilleluovuttamattamaa-aluetta, joka heille, vihamielistenaikomustensattuessaSuomea kohtaan,olisi sotilaallisesta arvosta."

l6 von Brandensteinin-Wilkmaninehdotustaei kuitenkaan otettu Suomentaholta esilleTarton rauhanneuvotteluissa.Myöskäänsenaikainenyleisesikuntaei sitä kannattanut. Kenraalimajuri O. Enckell, silloinenyleisesimuiskunnanpäällikkö,kirjoittaa 1.6.20päiväämässään seuvaden rauhanneuvotteluja tiossa ulkoministeriölle faavaa.

On mahdollista,että Venäjä ottaa Inon kysymyksen esille,koskaseoli jo keskustellutasiastaSuomenvallankumouksellisenhallituksenkanssavuonna1918.Tämän takia yleisesikuntatoteaa,että Inon pattereillaon Pietarin puolustukselleerittäin suuri merkitys,koskane suojaavat sitä yhdessäKrasnaja Gorkan ja Kronstadtin kanssa.nSuomelleon Inon sotilaallinenarvo . . . merkityksetön. . . Venäjänkäsissävoi Ino sitävastoinmuuttua vaaralliseksiaseeksiSuomeavastaan".Erityisenvaarallisena pidetään sitä, että Inossa maihinlasketutjoukot jo armeijankeskityksen voisivatmurtaapuolustuksemme aikana.Jos kuitenkin olisi välttämätönpakko luovuttaa Ino, olisi yritettävä saadapitävät takeet siitä, että sitä tultaisiin käyttämäänainoastaanPietarinpuolustukseen. 'Koska kaikki kansainvälisetsopimuksetkuitenkin ovat osoittautuneetepäluotettaviksi... olisi Inon luovutus voisiaiheuttaa Venäjälletoimenpide,joka vastaisuudessa Suomellesuuria vaikeuksiaja ulkopoliittisia selkkauksla.>

Vaikkakin varsinaiset sotatoimet 1918 päättyneet, pelättiin olevan kot olivatkin Kenraalimajuri von Gerich,joka rintamavastuussa, sikunnalle24.8.18 rila-Muolaanjärvi-Vuoksi-Suvanto-Taipale painovaan)on käytettävissä8 pataljoonaa.Puolustuksen piste on Muurilan-Vuoksen välillä. Aseman linnoittamista ei nyt voida ajatella.Sen sijaanaiotaansenläheisyyteen varata yhtenäistäestettä varten piikkilankaa. on Asemankokopituuson 130km, joten vähimmäistarve 1340km piikkilankaaja 6840km sileätärautalankaaJos yleisesikuntahyväkslT suunnitelman,divisioona tilaa tarvikkeetsotaministedöltä.Valtakunnanrajalta puolustusasemaankäytävääviiyytystaisteluavarten on varattu ja viivynoin komppanianverrankustakinPataljoonasta tysosastojentukikohdat on tiedusteltu.Ne on tarkoitus mukaan.Divi' linnoittaakoulutustyönämahdollisuuksien sioona pyytää kuitenkin selväämääräystäsiitä, saako ja missämäärin.Nehän ovat aiheuttaamaastoyahinkoja väistämättömiä. linnoitettaessa Yleisesikunnanpäällikön'toimen hoitaja",saksalainen

everstiK. von Redernesitti 16.9.1918sota-asiaintoimituskunnalleKarjalan kannaksenlinnoittamista.Olisi saatava senaatinperiaatteellinensuostumusnäiden töiden aiheuttamientilojenomistajiakohtaavienmaavahinkojen korvaamiseksi.,siihen suureen merkitykseennähden, joka varustuksenmahdollisimmanpikaisellarakentamisella on maan suojelukselle,pyydetäänmitä pikaisinta määräystäasiassa., Senaattipäättikinjo 29.10.18,"nojautuen1772vuoden Hallitusmuodon45 $:äänvaltuuttaaYleisesikunnanviipymätte ryhtymään tarpeellisiinväliaikaistensuojeluslaitteiden rakentamiseenitärajalla, ehdolla että tässä mikäli mahdollista,säästäväisyyttä". työssänoudatetaan, varten määrättiin asetettavaksi korvaamista Vahinkojen komitea, puheenjohtajanaViipurin läänin maaherran määräämäkruununvoutisekäkakijäsentä, toinenupseeri ja toinen metsänhoitaja.Komiteankäytettäväksiosoi tettiin 300 000markanmääräraha Yleisesikunnaapäällikkö antoi 5.11.18käskynpuolustusasemanrakentamisesta,ja 2.Divisioonamäärättiin sitä johtamaan,käytettävissä"saksalainenpionieripäällikko, kapteeniSpohr,. Johtamistavarten oli asetettava ja asemaoli jaettava kaherityinen "rakennusesikunta" Muolaanjärvi.Divi "rakennusjaksssn,, välirajana teen ja ajoneuvoja hevosia sioonanoli annettavahenkilöstöä, tulisi myös Hän kapteeni Spohrin tilauksen mukaan. määrän katsomansa tarpeelliseksi Työvoimaksivarattiin ensisi joiden koulusuomalaiset,pionierikomppaniat', tieltä Yäistyäsyrjemmäksi>. luvattiin työvoimaksi 300 vankia. - Näiden kuitenkin ed syistä epätarkoituksenpianluovuttiin. jälkeen,11.11.18, puolustusasema hyökkäyksenvaralta kolmeenkaisjoukkoja,keskellä2.Divisioona taan, oikeallasaksalaisia ja vasemmallal.Divisioona,välirajoinaHatjalahti-Halilanjärvi ja Kämäränjärvi-Muolaanjärvi.Tämä värautumistehtäväei kuitenkaanvaikuttanutlinnoittamisenjärj estelyihin. YleisesikunnanpääUikkö ilmoitti linnoittamistöiden Puolus3.12.18sotaministerilleseuraavaa. edistymisestä jo ajat sitten. todettiin tawe rakentamisen tusasemien sen vuoksi antoikin komentaja Divisioonan Itämeren tehtäväksitiedustelunsuoriteverstivon Brandensteinille heinäkuunpuolivälis' sai tulokset tamisen.Yleisesikunta yrittänyt saada von Redern eversti sä. Siitä alkaen on "pyrkimykset pysähtyivät osaksi mutta töitä käyntiin, osak' annettu, töihin pyydettyä myöntymystä siihen,ettei "Lopuksi minut, valtuutettiin si ettei varojamyönnetty". vakavan tilanteen täkia . .. kaikkien tarpeellisimpien

suorittamiseenitärajalla., Työt varsinaisiinsotatoisuojelustoimenpiteiden Tilanne oli edelleenepämääräinen, eivät kuitenkaanole päässeettoivotulla vauhdilla käyn- miin ei kummallakaanpuolella ollut ryhdytty, mutta tiin, vaikkakin käskyt heti annettiin. Syynä on ollut rauhaakaanei ollut tehty. Niinpä suunnitelmienalussa lähes tyOvoimanja kuljetusvälineidenpuute ja huono kunto; mainitaan,että venäläisilläon rajan läheisyydessä mm. vangit palautetaan,ellei heille voida antaatarpeel- 15 000 miestäja noin 150 tykkiä ja lisäksi sinnetullee punaisistakoottuja rykmenttejänoin 8000 lista varustusta. suomalaisista perusteluissatodetaanYksityiskohtaisesta työilmoituksestaselviää,että työmiestä. Puolustussuunnitelman komennuskumatpääsivätliikkeellemarraskuunpuolivä- kin, että ,ottaen huomioonne pienet voimat,jotka ovat maanpuolustusta varten,tä)tyy maanmuolissäja työt ovat nyt käynnissä.Työvahvuuson 9 upsee- kaiytettävissä ria, 34 aliupseeriaja 317 miestä,minkä lisäksion saapu- dostuksenluonnollisetedut käyttäämahdollisimmansuunut 200 vankia. 15.11.18oli rakennettunapiikkilankaes- ressa määrässähyödyksi, minkä vuolGi puolustuslinja tettä Perkjärven asemankoillispuolella noin 2,3 km. onkin valittu verrattain pitkän matkan päähänrajalta, jo ja Tarveaineitaon kuljetettuna kuljetukset saadaan nimittäin linja Humaljoenlahti-Kipinolan järvi-Kuolesuoritetuksi30-40 päivässä- jos säät sallivatja autot majärvi-Hatjalahdenjärvi- Kaukjärvi- Ayräpäänjärvi pysyvät kunnossa.Varsinainenrakennustyövie aikaa -Vuoksi-Suvanto,. ts. saksalaistenedellisenäkesänä noin 40-50 päivää,jos tehdään'kahden paalurivinläpitiedustelemaasema(kuva 3). kulkevapiikkilankaesteensimmäiselle linjalle,. Tuolloin oli käytettävissärauhanaikana 3 divisioonaa ja yksi prikaati. Koulutettujen reservienmäärä oli niin Pari päivää myöhemmin eversti von Redem lähetti yhtymienluku voitiin sotaministeriölleilmoituksen,että puolustusasemien linvähäinen,että liikekannallepanossa noittaminenKarjalan kannaksellarajoittuu toistaiseksi vain kaksinkertaistaa(B-joukot).Osajoukoistaoli rajalesteidenja,konekivääritukipaikkojen"rakentamiseen vi la, Kannaksellaja LaatokanKarjalassa,loput varuskunhollisen puolelta johtavien maanteidenja rautateiden nissaaneri puolilla maata.Joukkojenjako puolustusaseläheisyyteen.Enempääei rauhan aikanavoitanetehdä, maanoli seuraava: koska menot näiden rakentamisestaja ylläpitämisestä - 2.DivisioonaSuomenlahdesta Muolaanjärvelle,esikunnousisivatyli mahdollisuuksien. 2.Divisioonalle on annetta Kämärälläi - l.Divisioona Muolaanjärveltä Laatokkaan, esikunta tu tämänlaisetohjeetja pyydetään,että näitten töitten kustannuksiinvarattaisiinensialkuun 100000 mk. Räisälässä: ja Koskasaksalaiskausi 3.DivisioonaitärajallaLaatokanpohjoispuolella Viipurissa. tuivat maasta vuoden loppuun mennessä yhden vuosuunnitelmaansa voitu 2.Divisioonanlaskettiin olevanasemissaan joukothan olivat Karjalan kanPioneerikoulutuspataljoona myöhemminkin.Kenraalimajuri Otto Bonsdorff, Yiipurissa. l.Divisioonaltamenisi 3 wk, jolnoinaaikoinatoimi loin kuormastotolisivat vielä tulematta. Rautatiekuljena, kertoo,että Raivolassa 2 vrkja Vuoristoprikaatiltä3 vettiin taisteluhautoja ajoneuvotsaapuisivat5-7 vrk kuluttua. na 1919.Haudoistaoli 2.Divisioonanmiehitaikanakin. väliset kannaksetyhdellä siitä itään olevaasemasamoinpataljoonalla. Vaihdonjälkeen nämä pataljoonattulisivat oman divisioonansa reserviin. piti varatareserveikKenraaliIgnatiuksensuunnitelma Kun divisioonien18 pataljoonasta miehitykseenvain 13-14 si 4-5, jäisi puolustusaseman joilla oli yhteensäenintään84 konekivääriä. Kenraalimajuri(myöhemminkenraaliluutnantti)H. Igpataljoonaa, natius tuli yleisesikunnanpäälliköksi 5.3.1919.HuhtiKun laskettu vähimmäistarve oli 260 konekivääriä, käskuussavalmistui valtakunnanitärajan puolustussuunni- kettiin vähemmän tärkeissä tukikohdissasäästämään. jälkeen olisivat käytettelma,jonka painopisteoli Karjalan kannaksella.Siihen Kun B-joukotliikekannallepanon liittyivät suunnitelmatsiirtymiseksidefensiivistäoffensii- tävissä,ne voitaisiinsuunnatapuolustuksenvahventamiviin ja sodanratkaisemiseksioffensiivilla.Näiden laatiseentai offensiiviseen toimintaan. miseenosallistuivatainakin päämajoitusmestari eversti Suunnitelmat lähetettiin sotatoimiyhtyrnille huhtikuun N. Procopeja sotatoimienosastonpäällikkönätoimiva loppupuolellaja pyydettiinnäitä tekemään"tarkat suunmajuri A. Somersalo. nitelmat, toimintaansavarten. Aikaa annettiin 15.5. 2 Suonen linnoittamisen historia

suunnitelma. Kuva3.KewaaliIgnatiuksen oli ilmoitettava, yleisesikunnalle saakka,johon mennessä nmitkä alustavat työt rauhan aikana ovat taryeellisia, katsoensiihen,että kennus,ampuma-alan ta nopeastisuorittaa, tulevat kysymykseen. mat ja niidenvarikot mitkä valmistavat mättömänän. Kovin perusteellisesti tyjä tehtäviä määräajassa ilmoitti 2.Divisioona telujen perusteellapäätyneensätoisenlaisiintuloksiin kuin yleisesikunta.Divisioona ilmoitti tiedustelleensa Inon-Vammeljärven-Suulajärventapuolustusaseman salta, missäjärvikannaksilleehdotettiinkaksi tai kolme linjaa ja näiden eteen etuvartioasemat.Esikuntapäällikön, majuri P. Zilliacuksen(myöhemmineverstija Sotakorkeakoulunjohtaja) johdolla suoritettuuntiedusteluun oli osallistunutdivisioonaneri aselajienupseerienlisäksi Perusyleisesikunnasta'. "komentajaFoix, ranskalaisesta sopivalla teluina esitetäänseuraavaa.Asemantulee olla etäisyydellälinjastaVammelsuu-Raivola,jota on ennenpuolustuTäällähänoli myösrakennettu kin tiedusteltu. (ainakin Viipurin ryksasemaajo kesästä1918 alkaen 1.). Asemaapitää mentti ja Pioneerikoulutuspataljoona ja yoida Duolustaadivisioonanvoimin sen tulee liittyä

linja' sen l.Divisioonanpuolustusasemaan.,Perkjärven B-divikunnes voimille, pitkä divisioonan sijaanon liian myösmaastoltaanpaljon koskasekulkeetäydelasemassaon sentään vähäisiäjokia. "Divisioona Yleisesikunnankannatustanäille jos Yleisesitapauksessa, linjaa,joka ei ole vedetty on tämä pääpuolustuslinjaksi, ja järj estettävä.n divisioonanesitystä,vaan käskystään.10.9.19 suostuttiin piti kiinni aikaisemmasta kuitenkinsiihen,että ehdotettualinjaa voitiin "tilapäisesti käyttää ensimmäisenäpääpuolustuslinjana,kunnes Perkjärvenlinja on rqkennettu,.Sitä oli pidettäväainoasoli itse pantataan ,kenttälinjana,,joka joukko-osastojen va kuntoon, koska linnoitustöihin oli niukasti rahaa. Perkjärvenlinjan taastiedustelee,spesialisti'ennenkuin majutarkoittanee silläalkavat.(SpesialisLi rakennusryöt ri J.Chr.Fabritiusta.) Jotta divisioonienasematliittyisivät toisiinsa,määrätVuotjärveenasti, tiin 2.Divisioonaulottamaanasemansa joka tuli välirajaksija josta l.Divisioonanpiti rakentaa asema Kirkkojärven-Punnusjäwen kautta Vuokelle säilyi l.Divisioonallepääasemana (kuva 3). Varsinaisena Vuokseen. kin ennenkäskettyasemaMuolaanjärvestä

II LUKU 'ENCKELLIN LINJA'

Puolustusaseman sijainti Enckellinsuunnitelma Yleisesikunnanpäälliköksi tuli 16.9.19kenraalimajuri (myöhemminkenraaliluutnantti)P.O. Enckell, tuolloin 4l-vuotias.Hän ryhtyi heti tutkimaanKarjalan kannaksenlinnoittamistaja teki jo syyskuunlopulla ensimmäisen tiedustelumatkansuunnittelemaansa puolustusasemaan,jonka ylimalkainensijainti oli linjalla HumaljokiSumma-Muolaanjärvi ja siitä edelleen Ignatiuksen suunnitelmanmukaisestiLaatokkaan(kuva 4, vrt. kuvaan3). Enckellin oli tuolloin tilanteenarvostelussaan otettava huomioon sekä itäinen että läntinen suunta. Tosin ei avoin sota ollüt käynnissäSuomenja Venäjän välillä, mutta poliittinenjännitys oli voimakas.Noitten aikojen

tilannettailmentääkuvan5 esittämänChifferisähkösanoma,. SuhteetRuotsiinolivat Ahvenanmaankysymyksen vuoksi kireät. Sotilasjohdonoli varauduttavaRuotsin aggressiivisiinkin toimiin. Enckelloli jo Rannikonpuolustuksenkomentajanatoimiessaanjoutunut tekemisiintämän kysymyksenkanssa(sivu 127). Yleisesikuntaoli yhtä hyvin Venäjänkuin laatinut puolustussuunnitelmat Ruotsinkin hyökkäyksenyaralta. Valtioneuvostonsalaisestapöytäkirjasta2L621 (kuva 6) ilmenee,että valtakunnanpoliittinenjohtokin piti noina vuosinatilannetta jo selvätulenkdittisenä,annettiinhanpuolustusvoimille avauskäsky Ruotsinmahdollisenhyökkäyksenvaralta. Venäjälläoli heikkoudestaan huolimattamelkoisetsoti-

Kuva 4. , Enckellin linja,.

vark€ssaaV :n6-

-N

10

20

-

!-'t

,:l ti.t,a!. " .tu )nft- hau,te zL.

rlr,rrsxsrxur,rre. I

i' EE-

..

,orni.!c

r.

r"qv'e

{. ör

l*t/'i

11

:.,:_

.

\'

\

nt'1s1.8,,

r;i,lrrii:rrk!trrin

,. , ' I .. .

(otu.tard, y r,!, ttrk.il,

; L,.. '

r4tih

!ttrrr

.od dbrln

:l!r1-,L,tsir,

I r.4.

,.-lr,+d

flsu

d

!.rbr.grtr!

,_.

tolm!pl!st.ür, t6.lrtq1Doi!!:i!ur.riri,tod!{(irlr-rir}tt.dot!r.,

,.

.!!

:-.

b"1t! .rlqiE! la +i-l$ r"!ttl" y.türdot:i!i.! .i++,lk r.,;l:.iii.rri& rrL_irri. .*ra alir ;*iv"r-". ri.rr lia,lerri.

,.

l1.!rr.st&

!t:isre:

16r y

,

_

jdr,!eo.

r.tr1,.

tar-

,

roj,i

r.iariliir;r..

,.rLÄ:

t1!i,j!rr. ot rilto

t:!

:.a!i isö

" . : /

ra b, -r . s r r t u r , _ t E r r .

Kuva 5. " Chifferisdhkös iille 24.12.21.

laallisetvoimavaratkäytettävissään ta ne koskatahansa käys tapahtuisioletettavasti mukaisesti',ja pyrkien puolestaanoli tuolloin puolustukseen käytettävissävain noin 3 | /2 divisioonanverranjoukkoja, lukumäärältään vähäinennuori upseerikuntaeikä koulutettujareservejä. Ns. B-joukkoihinEnckell ei näytä paljoakaanluottaneen ja keskitysveisemminkin,kun niiden liikekannallepano sivät aikaa3 viikkoa.Noissaolosuhteissa ei ollut mahdollisuuksiaspekuloidaoffensiiveillaeri suuntiin, vaan oli ajoissasaatavakaikki käytettäyissäoleyat voimat Kannäkselledittävän etäälle Viipurista ja Viipurin-Elisenvaaran rautatiestä.Oli myös varottava,etteivät joukot tulisi tuhotuiksi'paloittain'. Tehtävän ratkaisemiseksi oli turvauduttavalinnoittamiseen.Kautta koko Kannaksen oli aikaansaatavatukikohtien ketju, joista käsin pienimmällä mahdollisellaelävällä voimalla voitiin pysäyttää vihollisen eteneminen,kunnes divisioonamme

saataisiinkeskitetyiksi.Asemanpiti olla mahdollisimman niin paljon kuin suinlyhyt, sillä piti olla luonnonesteitä kin eikä se saisi olla liian lähellä Yiipuria. Sen oikea sivusta ei saisi olla alttiina vihollisenlaivastontulelle. Kysymysei tietenkäänollut linjastasanankirjaimellisesja kiireisintehtava sa merkityksessä, mutta ensimmäinen oli saada syntymäänasemanrunko, ts. tulilinja, jolta betonirakenteillasuojatuin automaattiaseinkyettäisiin riittävän pitkäksi ajaksi sulkemaanvihollisenetenemistiet. Syvyyttä vyöhykkeellerakennettaisiinkunhan ensimmäinentulilinja olisi saatusyntymään.Majoitustilat, taistelu- ja yhteyshaudatsekä piikkilankaesteetsaivat myöskin odottaa. Nämä vaatimuksettäytti parhaiten juuri selinja, jolle linnoituslaitteetsittenrakennettiin. Puolustuslinjantarkoituksenaei suinkaanollut ennalta määrätä, miten puolustustaisteluakäytäisiin, vaan ainoastaanlisätä mahdollisuuksiasaadajoukkommeajoissa suojaamaanViipuria ja mainittua rataa. Operaatioiden luonteenratkaisisisitten ylipäällikkö vallitsevantijoutuisi hänen'islanteenmukaisesti.Joka tapauksessa pani hän senminne tahansa,aluksi pakoskuryhmänsän, takin suorittamaanrintamahyökkäyksen. Enckell teki jo 26.9.19sotaväenpäällikölle esityksen itärajan puolustuksenuudelleenjärjestelystäyllä esitettyjen periaatteidenmukaisesti.Poliittinen tilannepakottaa kiirehtimään joukkojen keskitystä. Intendentuurin lausunnonmukaanB-joukot eivät valmistu aikaisemmin lasketussaajassa.Ajan voittamiseksijoukot on keskitetliian lähellärajaa.TähänastiMuolaanjärvenja Suomensopivan,koska se "kulkee soidenläpi, jotka ulotturintaman taakse ilman yhteyksiä,. Niinpä uusi linja Muolaanjärvelvaihtaa paikkaa, siis l.Divisioonaoikealleja 2.Divisioonavasemmalle.Muolaanjärvijäisi edelleenvälirajaksi.Vaihdon perusteluna esitetään,että näin saadaanjoukot nopeamminkeskitetyiksi puolustusasemaan.l.Divisioona on paikoillaan 2.lkp-päivänä, kun sevanhansuunnitelmanmukaanolisi vasta 4.lkp-päivänä.Myös 2.Divisioonavoittaisi päivän3.Divisioonan tehtäväsäilyientisenä. Sotaväenpäällikkö,kenraalimajuriWilkama hyväksyi esityksen"sikäli kun pidetäänsilmälläpuhtaastipassiivi sellepuolustuskannalle asettumista,.Hän korostikuitenkin, että ei saa nrajoittuapelkkäänpuolustautumiseen,, vaan varsinkin talvisaikanatulee sotatoimien"käsittää voimakkaan hyökkäyksen,suunnattuna kiertoliikkeen muodossaRaudun, suksijoukoillamahdollisestiLaatokankinkauttavihollisenkylkeen'.

2l

.t.rt!!

It rtrt.telfi

..lt-

a.raE rÄacrltrr !.

t.lt1@dtd

:.&"r.t ,

lr,

r.t

J.rat.a.a . r{.:. d

.8 (.r.

-

drtr*r

tl

I!a.:!.r! rSt!|t'.

.!rtr

..1*.rr.1r.r1& ..uF

&n!

9ü.1!t.t.-

&u.{ ..trt

li.ä r)

Q

ll"

lt:

3dö1"Lt.!t.r

|'Illntö Bot.tr.!

..1!t-

.!l.ltt.! J.

sa&a-

n.!..lt@o

l.D,!:oa06.ra.l.r.l. -

-

.!l!r|

Pn.rdarrl

$:r.d

'

,r

Faa

rüä1Ut!rD.

\-

Yr.1...1rl.t

!.Id

{

1t.r-

rolr.d

l.

ilos

tu!..Lt.1.

to!.tL-

,yrttl

!o{.!s

r1[1.lt-

ü

t.

'lrrn!*

r.ri!t"'

üto1'ü

it"

!"otd!

t!1!r.

.

tut'!tt'

aaÜ!

f.itl.'ot']'ltoJ'

-.E!t.a o!

trtt

r:!!trllr.

sÜD'

...ri11a.

'r!""lru

'

c

'

t

!

!

'

'

'1

trU{ o1'

.o!e1,1!

t.rlt.lro

trra.r.rt.

_o!"_

!'r..'t

ttb_

r rl':t_

tr{tn't'

!.1:ttsb.M

l

r. I!.t!

.t.1!t@u'o!r'

i!:b.q

ou

to'r!'tr'_t' ..tet. sott"E

rE 6tl

tltü j.

!l:!a

..l!r.ry

s.t{ld.t.rrö! ,artttlt! or.lrru

l.

tattrlt!t"-

tlllst.ltr

. ar.a.n':.t, rr!!.ulr,

-'...!t

' l.tlrJoliast

tdvlltlrJsl.

a, Luva 6. Valtioneuvoston salainen pöydkirja

21.6. 20.

!!3.Lb.fs

,.

.r-

rrlori'r"t' t'

t1!1!'1u

tL1"'11ü!E

tiri-

viniemi ja Taipale. On myös tutkittaya mahdollisuutta Fabritiuksensuunnitelma EverstiluutnanttiJ.Chr. Fabritius,jolla oli hyvi4 merkit- linnoittaa Kiviniemen eteläpuolelleVaalimon-Röykkymahdollisiaaktiivisia toimenennentalviso- län tasallesillanpääasema tävä dsuusmaan linnoittamistoiminnassa piteitä varten Raudun-Raasulin,Valkjärventai Metsätaa, laati vuonna1940tutkielman'Mannerheimlinjen,en studie ay Fortifikationenshistoria i Finland' (Manner- pirtin suuntaan.Näillä edellytyksillävoitaisiintällä osaltulla toimeen suhteellisenvähäisin heimlinja,tutkielma Suomenlinnoittamisenhistoriasta). la puolustusasemaa Hän oli käynyt Haminan Kadettikoulunja Sotilasinsi- voimin ja näin ollen läntiselleKannakselleriittäisi niitä enemmän. Ve- Yastaavastr nöörikoulunPietarissa,palvellut linnoitusupseerina toisenlaatuinen. ja oli rnyösinsinööri.Tutkielmassaan LäntinenKannason maantieteellisesti hän kertoo, näjä11ä että kun sotaministeriöön oli alkuvuodestal9l9 perustet- Sevoidaanjakaa kolmeenosaan: tu tie- ja linnoitustoimisto,hän oli tullut senpäälliköksi. - Vuoksi-Muolaanjärvi; - Muolaanjärvi-Kaukjärvi; 2.Divisioonankomentaja,kenraalimajuriG. Theslöf oli saanut hänet mukaan tutkimaan Karjalan kannaksen - Kaukjärvi-Suomenlahti. ja yleiseMuolaanjärven-Vuoksenvälinenalue olisi rakennettalinnoittamista,sovittuaanasiastasotaministerin jonka etureunakulkisi va syväksilinnoitussysteemiksi, sikunnanpäällikönkanssa. ja varsinainen pääasePasurinkankaan FabritiusesittääkäsityksiäänKannak- M uolaanjärvenTutkielmassaan tavaikuttaneistasotilasmaantieteellisis- ma Muolaanjärven-Ayräpäänjäruen-Salmenkaidan senlinnoittamiseen tä ja strategisistateküöistä.Näkemyksiäänja tiedustelu- salla.Tämä alueolisi erinomainenlähtökohtaaktiivisesti jensa tuloksia hän oli selostanutkenraali Theslöfille toimivalle voimaryhmälle,joka voitaisiin suunnatajoko Uudenkirkon,Kivennavan-Raivolantaikka Valkjärven 1919seuraavasti. kesäkuussa -Raudun suuntaan.Tämä alue olisi siis linnoitettaya puoliskolla Vuoksi on kannaksen itaisellä Karjalan yielä jota tarvitvahvasti,jotta senpuolustukseen Kiimajärven mahdollisimman luonnonesiie, tukevat erinomainen -Pyhäjärven kapeikot(kuva 7). Ottaenhuomioonmaan taisiin vähän joukkoja ja näin ollen voitaisiin irroittaa vähäisetsotilaallisetresurssiton luonnollistaja tarkoituk- voimiaaktiivisestikäytettäviksi. Muolaanjärven-Kaukjä en välillä ovat sekärautatie senmukaista,että tällä osallakannastatyydytäänensisijaisesti passiiviseen Viipuri-Pietari että päämaantieViipuri-Uusikirkko ja puolustukseen. Tämän takia on lintaktillisestiettä linnoittamisenkannaltämä alue on sekä KinoitettayaVuoksen-Suvannonlinja, nimenomaisesti Kuva7. Enckellin linian sijoitusvaihtoehdot Fab tiuksen mukaan.

l . . . . '

\\

:.-..,) : .i : ' . . "

Termola

' -'--

KyönigfiP

L€mpaata

LJ

ta vaikein lohko. Tuntuisi hyvin todennäköiseltä,että vihollinen yrittäisi murtautua läpi juuri täältä, mistä kautta historianvenäläisetvoimat aina ovat suuntautuneet Viipuriin. Nimenomaantämän vuoksihanalue on saanutkin nimen Karjalan portti. Se olisi näin ollen linnoitettavä mahdollisimmanvoimakkaastipassiivista puolustustasilmälläpitäen,koskatältä alueeltaei aktiivi eikaitodennänentoimintatunnu tarkoituksenmukaiselta köiseltä.Mutta nimenomaanvaaditaansuurta syrTyttä' koskatässätulee kysymykseenvihollisenmurtautumisysyvyydeksitulisi dtysten estäminen.Puolustusaseman Kaukjärnoin 8 kilometriä.Läntisinosapuolustusasemaa saattaisikulkeajoko Kaukjärvestä vestäSuomenlahteen kannaksenkautta taikKuolemajärven-Kipinolanjärven ka sitten Hatjalahdenjärven-Kuolemajärven-Humaljoen kautta. Joka tapauksessatämä alue olisi lähinnä puolustuksellineneikä omiaan aktiiviseen toimintaan, joten se olisi linnoitettavajornpaa kumpaa vaihtoehtoa käyttäen. YhteenvetonaFabritius esitti, että Kannaksenpuolustuksenpitäisi perustuasiihen,että keskiselläKannaksella, Muolaanjärven-Vuoksenvälissä,olisi aktiivinenYoimaryhmäja siitä molemminpuolin olevat asemanosat olisivat ajatellut lähinnä defensiivistätoimintaa varten. Erityisen lujaksi pitäisi linnoittaa Karjalan portti eli välinenalue. toisinsanoenKaukjäruen-Muolaanjärven Vuoksenlinyhtyi ehdotukseen Fabritiuksen Theslöf hän noittamisenosalta,mutta VuoksestaSuomenlahteen halusi aseman järvi-Vuotjärvi-Punnusjärvi-Vuoksi, tius oli hyväksynyt asemaksi". Fabritiussuoritti ja totesi, että se hänen ehdottamansa, seenkiinnittää enemmän yhteydessä,että tällöin oli jo Inossasaatukuntoonyksi 12' kanuuna.Myös Puumalanja Seivästönpatterit olisi Inon lisäksirakennettavakuntoon. Fabdtiuslähetti tutkielmansamm. kenraaliEnckellille ja tämä kirjoitti 31.10.40siihen kommenttinsa,joihin osaltaanperustuukinedellä oleva selostushänentilanEnckellei antanutmitääna oa Fabteenarvostelustaan. ritiuksen spekulaatioille erilaisista offensiivimahdollisuuksista,koska kysymysoli realiteetit huomioonottaen puhtaastadefensiivistä.'Tehtävä oli vaikeirnpia mitä kukaan yleisesikunnanpäällikkö koskaanon joutunut ratkaisemaan.,Hän toteaakin,että tehdessäänpäätöksensä Karjalan kannaksenlinnoittamisestahänellä ei ollut mitään tietoa Fabritiuksentutkimuksistaja tiedusteluista.

määritetään Puolustusasema Syksyllä 1919maahammesaapuiranskalainensotilaskoja luornisessa missioantamaanapua puolustuslaitoksen järjestelyissä.Ranskahanoli tuolloin maanpuolustuksen johtava maaja sinneruvettiin noihin aikoisotilaallisesti hin komentamaansuomalaisiakinupseereitasaamaan koulutusta.Komissionjohtajanaoli everstiG. Gendreja siinä edustimajuri (myölinnoittamisenasiantuntemusta Tämä sainyt hemmineverstiluutnantti)J.J. Gros-Coissy. Enckelliltä tehtäväkseenlaatia suunnitelmanKarjalan Fabritiusoli täIlävälinsiirtykannaksenlinnoittamisesta. mutta kertomansa palvelukseen, Ab:n nyt Oy Granit ranskalaisen pyynnöstä tuli sotaministerin mukaan hän ja alkoi yhteistoiminta avuksi linnoitusspesialistin Fabritiukseen tutustuneensa mainitsee Enckell 21.i0.19. vastakeväällä1920. Seurasityöteliäs tiedustelu-ja suunnittelukausi.Tiedusteluunosallistuivatainakin kenraali Enckell, eversti ja Fabritius.HelGendre,majurit Zilliacus, Gros-Coissy käsitykseEnckellille mikuussa1920 Gros-Coissyesitti oletulevat päähyökkäyssuunnat nään, että vihollisen siis Kuolemajärven, maankaikkienneljäntien suunnassa, Summan, rautatien ja Muolaan suunnissa.Näin ollen olisi samanaikaisestiryhdyttävä rakentamaankaikkia Li näitä hyökkäyssuuntiasulkeviapuolustuskeskuksia. linTaipaleen kuului säksisamaankiireellisyysluokkaan noittaminen. Sotilaskomissionjohtaja, eversti Gendre esitykseen,mutta lisäksi hän piti linnoitettaisiinKiviniemensillanmahdolliseksivastahyökkäyksen

Kuva 8. Kenraaliluutnantti P.O.Enckell.

Kuva 9. Everstiluutnanttil.J. Gros-Coissy.

24 Muolaan, rautatien ja Summan suunnissahyökkäävän , EnckeI lin linj an" puolustuskeskustenlyhenteet vihollisenkylkeen. Puolustusasemanvaatimaa miehitystä laskiessaan Puolustusasema Gros-Coissypäätyi 6.1.20 siihen, että Suomenlahdesta Pdaasema Muolaaseentarvitaan9 pataljoonaa.Näitten konekivääH. Humaljoki rit eivät kuitenkaanriitä, vaan vaaditaan72 raskasta K. Kolkkala konekivääriäja 162 kevyttä konekivääriä.Orgaanisosti N. Näykki divisioonaantuolloin kuului 54 raskastakonekivääriäja Kolmikesälä Ko. samanverrankeveitä.MuolaastaTaipaleeseen ulottuvalr{v Hylkeälä le rintamanosalletarvittaisiin Gros-Coissynlaskelman Ka. Karhula mukaan5 pataljoonaa.Näin ollen kokopuolustusaseman Summankylä sk. miehittämiseentarvittaisiin 14 pataljoonaa.Tämä laskel"Lähteenlohko> Summajärvi ma edellltti siisjoukkoja pelkästäänpuolustustavarten. A. Myöh. Leipäsuo Ayräpää Mikäli ajateltaisiin offensiivia, tarvittaisiin täIA yarten Mu. Muolaa erikseenj oukkoja. = Salmenkaita Mälkölä Mä. Näin siis hahmottui ns. "Enckellin linja' fasa|[sft6m= Oravaniemi La. Lauttaniemi pötti - (myöhemminrnyösHumaljoki)-Summa-MuoNo. Noisniemi laanjärvi-Ayräpäänjärvi-Vuoksi-Taipale. MyöhemKiviniemi Ki. min rakennettiintaempiasematasalleNuoraa-Säiniöja Sa. Sakkola lisäksi muutamia korsujaTalin ja Heinjoenmaastoihin. Ke. Kelja Yksityiskohtaisesti"Enckellin linja" näkyy kuvasta 4 Tai. Taipale sellaisenakuin seoli rakennusvaiheen päättyessä v. 1924. Seuraavissa taulukoissaon eritelty linnoituslaitteetsekä Taempiasema lueteltukäytetytpaikannimienlyhenteet. R. Römpötti Nr. Närjä Kaipiala Kai. " Enckellin I ini an" Iinnoitus

9i

Lohko Laite Kk-

korsu a Ly He Nu-Sä R-Ka H-K SK qi i

Mu Mä La No Ki Sa Ke al Tai Yht.

2 I l8 30 4+7 9 3 5 8 8 2 I 2 2 2 l0 114' I

5 I 2 1 I

I

I 1 4 5 3

4

3

3 I

I I I

I I 6

I

10,

l. Näistä 3 kaksoiskk-korsua 2. Näistä4 puistatulenjohto-jatähystystornia.

10.

19 46 t6 l6 l0 5 l3 12 3 2 3 3 3 t2 168

Rakentaminenaloitettiin kesällä1920.Suunnittelutyörtä jatkettiin samanaikaisesti- tiiviisti yleisesikunnan päällikönjohdolla. Niinpä everstiluütnanttiGros-Coissy tiedustelikesällä1921taemmanasemanViipurin itäpuolelle linjalle Nuoraa-Säiniö ja täältä Noskuan kautta (kuAntreaansekäedelleenVuokseapitkin Sairnaaseen va l0). Samanar.uonnatutkittiin myös itärajan puolustusta Laatokan-Pielisenvälillä sekä Saimaankanavan puolustusta.LisäksitiedusteltiintaempiasemaMälkölän -Pölläkkälän välillä ja Viipurin ,koillisrintama' TaliJuustila. - Olipa yleisesikunnassa esillä myös taempi asemaKymijoki-Päijänne. Puolustusasemaan Viipuri-Vuoksi-Saimaa rakennettiin 19 betonikorsuavälille Nuoraa-Säiniö sekäLyykylän ja Heinjoen maastoihinyhteensä5 kpl. Muu osa puolustusasemäa oli Gros-Coissyn mielestäkenttälinnoi-

z)

Kuva I 0. Everstiluutnantti Gros-Coissynsuunnittelemat taemmat asemat.

iettava. Tosin yleisesikuntaeräässämyöhemmässäesipuolustusministeriölle r),ksessä esitti tällekin linjalle beronilaitteita.JoukkojaGros-Coissylaski tarvittavanseuraaYastl:

. sektoriNüoraa L rykylärj ärvi l. sektoriLyykylän.tärvi - Kuukauppi :. sektoriAntrea Saimaa 5 Yhteensä

"

I

,

= 6 patl.

lsipatl. + reserviksi6fpatl. = 22 patl.

Laatokan pohjoispuolella olisi Gros-Coissynmukaan varsinainen puolustusasema sijoitettava Jänisjokivarteen, nutta eräänlainen etuasematulisi tasalle Uuksu-Uomaa - Salmenjärvi-Suistamo (kuva 11). Tähän etuasemaan tulisi 2 pataljoonaa ja Jänisjoki-linjalle samanaikaisesti I patl. Etuasema jäisi joukkojen suorittamien kenttälinroittamistöiden varaan, mutta Jänisjoelle hän ehdotti rakennettayaksi betonilaitteitakin. Myöhemmin, vuosina ',922 - 24 tdnte ra.kennettiinkin betonilaitteita seuraavas:i (kuva 12): Kuva 11.Enckellin linja Laatokan pohjoispuolella.

Joensuunja 2 Savonlinnansuuntaan,siis Raikuun-Sulkavan-Puumalanalueelle(kuva I 3). SaimaankanavanpuolustustatutkiessaanGros-Coissy totesi, että jokainen sulku on samallaylimenopaikkaja että lisäksi on useita siltoja. Kanavalla on estearvoa ensisijaisestivain silloin, kun siinä on vettä ja niinpä Gros-Coissypohti mahdollisuuksiaesteawonsäilyttämiselsi myöstalvellaesittäen,ettäjäätä voidaaneri keinoin rikkoa. mutta kanavaaei ilmeisestikäänvoida pitää virtaavana koko talven ajan. JärYienjäätyminen asettaa puolustuksellelisävaatimuksiaja korostaa erityisesti joukkojen liikkuvuuden tärkeyttä. Puolustuson kuitenkin ylimenopaikkoihin.Gros-Cois' keskitettäväensisijaisesti sy painotti,että kanavaaiheuttaamoninpaikoinkatveita, joihin konekivaäritulellaon vaikeaulottua.Puolustusasesijoitettu kanavan ma on Gros-Coissynsuunnitelrnassa missä sen lukuunottamatta, länsipuolellepohjoispäätä itään' päässä kanavasta etureuna on 2-3 kilometrin Gros-Coissy Siihen Rintaman leveys on noin 45 km. ja reserviklaskeetarvittavanmiehitykseen5 pataljoonaa viereenon Laskelman si 4, eli yhteensä9 pataljoonaa. tilanteessa tuollaisessa kenraaliEnckellkirjoittanut, että voimia' enemmänkin meillä onneksi on käytettävissä kenttälinnoitettavaksi Puolustusasemaon suunniteltu miehitysjoukkojenvoimin. Niin hyvin Saimaan-Pielisenkuin Saimaankanavan linnoittamisei laadittu yksityiskohtaista linnoittamisesta paikat ja laitteiden olisi sisältänyt KLva t 2. Jdnisjokilinian

Kk-korsuja Tykkikorsuja , Jalkaväkiasemia I Majoituskorsuja Tulenjohtopaikkoja I Yhteensä

(= betoninentaisteluhauta)

Tolvajärven Myöhemmin tiedusteltiin puolustusasema betoja muutamien sinnekin suunniteltiin kapeikkoihin ei mutta tätä rakentamista, konekiväärikorsujen nisten kuitenkaantoteutettu. Saimaan-Pielisen vesistöaluetta tutkiessaan Grosja kapeikkojenpuolusCoissykeskittyi ylimenopaikkojen linnoituslaitteidenraHän ehdotti suunnitteluun. tuksen Punkasalmelleja Sulkavalle, Puumalaan, kentamista ja TaemPielisjokivarteen. Raikuuseen Punkaharjulle, paa asemaahän ehdotti Kolin länsipuolelleMartonvaaran-Ahmovaaran tasalle sekä etelämpänäHöytiäisen kanavalle.Joukkojentarye olisi 5 pataljoonaa,joista 3

asemaMälkölän-Pölläkkälän linnoitettavaksitavallaaneräänlaikuin myös Viipurin koillisTali-Juustila. Kymijoen lintiedusteltu. JuhoNiukkanenväittääkirjassaan'Talvisodanpuolustusministeri kertooo sivuilla 22-23 kenraali Enckellin olleen Vuosien1921'22 aikoihin sitä mieltä, että 'rKanviivytyskahakoita nalsellatultaisiin käymäänainoastaan ja varsinainenpuolustuslinjatulisi niinollen varustaa iinlatt" Kymijoki-Saimaa-Pielisjärvi'. Edelläoleva osoittaa selvästi tällaisen väitteen perättÖmäksi'Yhtä perätönon myös Niukkasenvihjaus,että Enckell muka johdosta"tarkisti puolustussuunhänenpuheenvuoronsa ja nitelmaansa ryhtyi rakentamaanpuolustuslinjaaKarjalan kannakselleeikä Kymijoelle'. Enckellhän aloitti iinjansasuunnittelunsyksyllä1919ja rakentaminenalkoi 1920. yleisesikuntatoteVuoden i922 töitä suunnitellessaan oli rajoittunut linnoittaminen si, että Karjalan kannaksen aika ryhtyä olisi Nyt välille. Suomenlahden-Vuoksen ilmeipäähyökkäys Joskin sivustoja. ajattelemaanmyös

с Kuva 13. Everstiluutnantti Gtos-Coissyh suunnitelma

sesti tulisi kohdistumaan jo rakenteilla olevaa pääasemaa vastaan - jota siis olisi lujitettava - olisi myös otettava huomioon mahdollisuus, että vihollinen pyrkisi Laatokan pohjoispuolitse hyökäten uhkaamaan Kannaksella puolustautuvien joukkojen selustaa. Samanlainen uhka voisi kohdistua myös Laatokan ja Suomenlahden rannikkoon, viimeksi mainittuun nimenomaan välillä HumaljokiKotka. Kannaksella olisi nyt aloitettaya Suvannon-Vuoksen Iinjan linnoittaminen. Sen sijaan yleisesikunta nyt luopui aikaisemmin esitetystä Kiviniemen sillanpään linnoittamisesta, koska sen mielestä puolustusvoimiemme heikkoudet huomioonottaen ei ollut edellytyksiä aktiiviseen toimintaan sillanpääasemastakäsin. Varsinaisen pääaseman linnoittamista yleisesikunta perusteli seuraavasti:

Pielisen vesistöalueenlinnoittamiseksi.

"Nykyaikainensodankäyntiei kuitenkaantunne mitään yarsinaistapuolustus/i/,jaa,vaan syvyyssuhteiltaan laajan puolustusv/öälkkeen, joka tekeemahdolliseksipuolustussodanliikkuvassa,hyökkäyksenja vastahyökkäykperiaatteelleon myös senmuodossa.Tälle sodankäynnin puolustuslinjanlinnoitusperiaate välttämättärakennettava ja ensimmäiselläpuolustuslinjallatoistaiseksirakennettujalinnoituksiakatsottavavain puolustusvyöhykkeen rungoksi,jolle vastaisetlinnoitustyötovatrakennettavat". Erityisesti korostettiin Summan ja Muolaan lohkojen ja Laatokanranlinnoittamisentärkeyttä.Suomenlahden nikkopattereiden linnoittamisen ohella yleisesikunta rakentamisen kiireysjärjestykmäärittelimaalinnoitusten senseuraavaksi:

28 - Suvannon-Vuoksen linja; - Jänisjoenlinja; - toinen puolustuslinjaalueilla Viipurinlahti-Vuoksenvrrtal - Mälkölän-Pölläkkälänlinja; - Vuoksenlinja valillä Kuukauppi-Saimaa; - ylikulkupaikatSaimaan-Pielisenlinjalla; - vuosalmi-Käkisalmi; - Peronjoki(Tali)- Juustila; - Saimaankanava: - Uuksunjoenylimenopaikatja - Kymijoenlinja. Myöhemmin samanavuonnayleisesikuntaesitti puolustusministeriölleyksityiskohtaisensuunnitelmanminimiohjelmanavuodelle1922.Se sisälsiSuvantolinjanlinnoittamisen aloittamisen Kiviniemessäja Taipaleessa (yhteensä6 kk-korsua),4 miehistökorsunrakentamisen pääpuolustuslinjaan,taemman aseman linnoittamisen aloittamisen (6 kk-korsua Viipurin puolustukseen)ja ja JänisjokilinjanlinnoittämisenaloittaminenLäskelässä Hämekoskella. yleisesikuntaesitti linnoitustöitäjatSamassahengessä 1923. myös vuotna kettavaksi Alkuvuodesta1924 yleisesikuntalähetti puolustusmi perättäistenlinnisteriölleselvityksensuunnitelmastaan Karjalan aikaansaamiseksi noitettujen vyöhykkeiden Tämän suunnitelsaakka. Kymijokilinjalle kannakselta man ydinkohdaton koottu

jaettava 10-11 vuoden osalle. - Jos tämä esitys olisi hyväl$ytty,olisi seantanutlinnoittamiselletiettyä pitkäjänteisyyttäsiihenastisen vuosi kerrallaan-toiminnansiJasta. jo yksilöi ehdotuksensa Huhtikuussa1924yleisesikunta nilj. mk, 8,3 tarkemmin.Vuonna 1925oli käytettävissä joka jakautuisiseuraavasti: l. puolustuslinja Karhula-Summa Taipale

2,6 milj. mk 0,3,

2. puolustuslinja Nuoraa-Heinjoki

3,2milj. mk

alue 2,2milj. rnk 3. Laatokanpohjoispuolinen

Seuraavilleluosille 1926-29 tuli yksityiskohtaisessa ohjelmassavaratamäärärahoja8 milj. mk kullekinja ne ehdotettiinkäytettäväksisamoillealueille kuin v. 1925 määrärahat,mutta vuosina1928-29 jo myöspuolustusasemaanNuoraa-Imatta. ajateltu Yleisesikunnassaon päävastarinta-asemaan saatavanjo syvyyttäkin.Niinpä eräänsuunnitelmanmukaan "toiseenlinjaan KuolemajärveltäMälkölään ehdoMuutkin vyöhykkeetsaitetaan 118konekiväärikorsua,. tulikorsuja,esimerkiksiSaimaankanasivat ensisijaisesti Merkille pantavaaon, että valle 60 konekiväärikorsua. suojajoukkojenasemanMuoärvi - Punnusjärvi - Vuoksi v. 1925.Tälle linjalle arvioi70 konekiväärikorsua. Humaljoki-Ayräpääjo kesallä 1923 suorittaVuoksi-JanisjokiKarjalan kannaksellekiinnitSuistamo Vammeljokilinjantarjoamiinhyviin puoNuoraa-Heinjokimyös pyytänyt sotaväen Vuoksi-Puumalapäällikköäsuorituttamaantiedustelunlinjalla ja laaditutPunkaharju-Raikuu19 ' Joensuu tamaan tarpeellisetlimoittamissuunnitelmatniin hyvin 1 0 " Saimaankanava rauhankuin sodanaikanatehtävistätöistä. päällikÖnvirasta 20., Kymijoki Kenraali Enckell erosiyleisesikunnan Kesälahti-Uukuniemi18.9.1924.Eroonjohtaneetsyyt olivat moninaiset'Yhte' 5. ,' t1 > voidaanpitäälinnoittami Jaakkirna nä,joskaanei vaikuttavirnpana seenkohdistunuttaarvostelua,joka voitaneenkiteyttää 87milj. mk Yhteensä pääasiallisesti väitteeseen,että linnoitetut puolustusaseKaikille vyöhykkeilletulisi rakentaabetonilaitteitase- mat muka sitovatjoukot paikoilleenja lamauttavatniiltä kä taistelu-ja yhteyshautoja.Näille oli tarkoitus myös aktiivisenja offensiivisentoiminnanhengen. Kenraali Enckellin poistuessapaikaltaanloppui joka varastoidapiikkilankaa.Tieverkkoapitäisi täydentääja parantaa, samoin viestiyhteyksiä.Vaikka rakenteiden tapauksessa ensimmäinen linnoittamiskausi (1920määrä kullakin lTöhykkeellä jäi yksityiskohtäisentiedus- 1924)ja kesti useita vuosiaennenkuinuusi vaihe Kanalkoi. Tuolloin rakennettuapuotelun varaan,tehtiin kuitenkin summittaisetja suuntaa naksenlinnoittamisessa ruvettiin pian kutsumaan,Enckellinlinjakosoittavat kustannusarvioteri vyöhykkeistä. Yleisesikun- lustusasemaa nan mielestäolisi yhteissumma87 miljoonaa markkaa si,.

Kuitenkin uudenjohdon alainenyleisesikuntakeväällä 1925ehdotti määrärahojaitärajan linnoitustenhoitoaja täydennystäsekätie- ja yhteysverkonparantamistavarei halua ten. Perusteluinaesitetäänmm.: uYleisesikunta sijoitustaja linnoiarvostella. . . linnoitusvyöhykkeitten tusteknillisiänäkökohtia.Kuitenkin k.o. linnoitusvyohykkeet,jotka ovat melkeinvalmiiksi rakennetut,on saatettava siihen kuntoon, että ne vastaavatvälttämättömiä vaatimuksiaeivätkäniihin uhratut rahat menehukkaan. Tämä ei kuitenkaanedellytävyöhykkeittenrakentamista alkuaansuunniteltuunlaajuuteen.Nyt ehdotetuillarahamäärillä voidaan saadapääpiirteissäänloppuun välttämättömimmättyöt.' ,Etumaastonvarustamiseen,ehdotettiin 2 milj. mk:n mäAr:ärab^. Sanotaantähän tarkoitukseennyt ensikertaa pyydetyn varoja, sillä toistaiseksisiellä ei ole vielä tehty mitään.Kuitenkinpidetääntärkeänä,että etumaastoa nimenomaansuojajoukkojentaisteluasilmälläpitäen ja sen helpottamiseksilinnoitettaisiin.Täten voitaisiin säästääeläväävoimaa.Korostetaan,että elleivät suojajoukot pysty pidättämäänvastustajaakunnespääpuolustuslinja saadaanmiehitetyksi,voidaanpääpuolustusvyöSen takia hyke menettääjo heti sodan alkuvaiheessa. olisivattällaisetetumaastonlinnoittamistyöterittäin kiireellisiäja ne voidaantehdäsuhteellisestipienin kustanvakinaisiinlinnuksin verrattuna päävastarinta-aseman noituslaitteisiin.

yksinään ottamaan vastaan Venäjän hyökkäyksen,on strateginendefensiiviainoa mahdollisuus.Yleisesikunta on ottanut huomioon molemmat tapauksetja tehnyt puolustussuunnitelmat tältä pohjalta. voi kohdistuakoko itärajaan aina Venäjän hyökkäys Karjalan kannakseltaJäämerellesaakka sekäötelä- ja Suurin uhka on Karjalan kannaksellaja länsirannikkoon. seuraavaksivaikein Laatokan pohjoispuolellaKarjalan kannaksellataas pahin on Viipurin suunta. Etäisyys Pietariinon niin pieni,että on mitä tärkeintäehtiärajalle tai niin lähellerajaa kuin mahdollistavihollistaYastaan. Kannaksellaon valittavissaviisi eri puolustusasemaa: I II III IV

Vammelsuu Vitikkala-Taipale Humaljoki-Taipale Nuoraa-Heinjoki-Taipale Nuoraa-Heinjoki-Käkisalmi.

Analysoimalla omia ja vihollisen liikekannallepano' Enckellpäätyysiihen,että ehkätäpäräsmahdollisuuksia ti saadaänsuojajoukotIII linjalle (Humaljoki-Taipale) mutta varmimmin IV tai V linjalle. Koska kuitenkin nämäkaksi viimemainittuaovat liian lähelläelintärkeitä kohteita,on kaikin keinoinpyrittäväsiihen,että linja III, Hurnaljoki-Taipale voitaisiin pitää. Tämän päämäärän yleisesikuntaon ryhtynyt eri toimenpisaavuttamiseksi tämän nopeuttamiseen, kuten liikekannallepanon jne. Aseman heikkoutta voidaan puolustusvoimienautomaattia-' Viimemainittuaon pyritty lisääSotaneuvoston käyttämällä polkupyödä. Yleisesihuomioonsenkin,että Humaljoki-Tai' TasavallanPresidentti ei ehditä saavuttaaennenvihollista ja sen kenraalimajuri(myöhemmin keskittämäänjoukot myös linjalle antamaan esittelystäsotaneuvoston Siksi on tämänkin linjan linnoittamitussuunnitelmista nenaloitettu. toon kutsuttiin kenraaliluutnantit K. Wilkama ja E. joukoista liikekannallepanossa muoRauhanaikaisista Löfström, kenraalimajurit K. Kivekäs, O. Enckelt, M. liikekanWetzer, B. Akerman, A. Tunzelmannja V. Nenonen, dostettujen"A-joukkojen, tehtävänäon toimia eversti L. Malrnberg, everstiluutnanttiW. Hägglund nallepanonja keskittämisensuojanaja näin ollen ne joutuvat toimimaanvarsin passiivisesti.Kun sitten niin sekäsihteeriksieverstiM. Späre. Sotäneuvostokokoontui 5. ja 6. marraskurta 1923- sanotut>B-joukobeli koko liikekannallepantu kenttäarAluksi yleisesikunnanpäällikkö piti alustuksenpuolus- meija on saatu keskitetyksi,voidaanryhtyä vastahyöktuskysymyksestä todeten, että ainoa uhka maahamme käykseen. Laatokanpohjoispuolellavihollinenei voi käyttää niin kohdistuuVenäjän taholta ja että maan sen vuoksi on noudatettavarauhanpolitiikkaa.Tästä seuraapuolustus- suuriajoukkoja kuin Karjalan kannaksella,vaanyhteykvoimienainoa tehtävä puolustaatarvittaessamaan itse- siensävuoksisenon pakkotyytyä pienempiin.Näin ollen joupuolustajakintäällä voi tulla toimeenvähäisemmillä näisyyttäja alueellistakoskemattomuutta. Tehtävävoidaanratkaistajoko strategisenoffensiivin koilla, mutta yleisesikuntaon kuitenkin pitänyt tarpeellitai strategisendefensiivinkeinoin.Edellisenedellytykse- sena,että nimenomaaneteläiselläalueellarakennettaisiin jä tämä tulisi olemaanlinjalla linnoitettupuolustusasema nä on jokin sopivaliittoutuma, mutta jos Suomi joutuu

30 Jänisjoki-Tolvajärvi. Itärajan puolustamiseksitältä tasalta pohjoiseen ei ole tarkoitus ryhtyä rakentamaan linnoitettuja asemia,vaan puolustustapahtuu liikkuvin joukoin. On pelättävissä,että vihollinen yrittää maihinnousua Laatokan pohjoisrannallapäästäkseenpuolustajanselkään.Tämäntakia on Laatokallerakennettavarannikkolinnoituksiaja siellä olisi oltava jonkinlainenLaatokan laivastokin. Myös Suomenlahdenja Pohjanlahdenrannikot ovat alttiita maihinnousuilleja sen takia on varauduttava ja erityisenuhan alaisenayleiserannikonpuolustukseen sikuntapitää aluettaHangostaVirojoellesekäluonnollisesti Yiipurinlahteaja Karjalan kannaksenpuolustamiseenliittyvää rannikkoa. Meillä tulee aina olemaanvaikeuksiavihollisenylivoi man takia. Tähän tulee lisäksi se, että joukkommeovat huonostivarustetutja tämä johtuu määrärahojenpuutteesta, KenraaliEnckellinalustuksenpohjaltakäytiin sotaneujossapuolustussuunniperusteellinen keskustelu, vostossa telrnan ajatuksiapohdittiin. Kenraali Nenonenehdotti, että tutkittaisiin mahdollisuudetsijoittaasuojajoukotlinjalle Vammelsuu-Vuotjärvi-Punnusjärvi,jolloin Muolaan-Vuoksenjärvialuetta voitaisiin käyttää offensiivisenkintoiminnanbaasiksena. Esitetyn linjan pitäminen suojajoukkolinjanavaatisi Nenosenmukaansuojajoukkojen Enckell piti tätä ehdotusta koskase sitoisi noin joukoiksi. Koska nämä olisivat asetuttaisiinalttiiksi vaaralle, tuiksi,paketteina'. voitiin pitää kaatia ja osia Savon rajaseudunsuojeluskuntia. dessaankeskitettävä samalle puolustuslinjalle,jolloin A-joukot suojaavatmuiden joukkojen liikekannallepanoa ja rintamaanmarssia. Offensiiviseentoimintaan voidaan kenraali Enckellin mielestäsiirtyä vastasitten, kun todetaansiihen olevan mahdollisuuksia.Ensimmäinentehtävä on ajatella puolustustaja vihollisenajamistamaanrajojentoisellepuooffensiiviesimerlelle, vastasittenvoi tulla kysymykseen kiksi Pietarin valtaamiseksi,mikä edellyttäisijoukkojen uudestaanryhmittämistä. Käytetyistä puheenvuoroistailmenee, että kenraali Enckellin kantaa varsin hyvin ymmärrettiin, mutta kuitenkin haluttiin, mikäli mahdollista,ryhtyä tehokkaaseen jo kauempanaidässä,nimenomaanjuuri puolustukseen Vammelsuuntasalla. Myös korostettiinns. Kiviniemen

merkitystäoffensiiviaajatellen. sillanpääaseman sijoiKeskusteluKarjalankannaksenpuolustusäsemien päättyi ja seuraavaan tuksesta niittgn miehittämisestä haluaasaadaselvitetyksi,eikö lausumaan:,Sotaneuvosto olisi keksittävissäsellainenjärjestely,joka mahdollistuttaisi rintamaanmarssinlähempänärajaa kuin mitä nykyinen suunnitelmaedellyttää,tai ainakin sellainenjärjestely, joka antaisi entistä paremmat takeet nykyisen saavuttämisesta. . ." rintamaanmarssilinian

Taktillinen suunnittelu taktillisen suunKenraali Enckell piti puolustusaseman Tämä ilmeneehänen nittelun johdon tiukasti käsissään. antamistaankäskyistäja jopa yksittäisiin piirustulGiin Hän määräsihen' tekemistäänhyväksymismerkinnöiste. kilökohtaisestijokaisen tuliaseen paikan. Varsinaisen suunnittelutyön suoritti ranskalainen everstiluutnantti oli komennettujääkärikapHänenavukseen Gros-Coissy. teeni (myöhemminkenraalimajurija pioneeritarkastaja) V.H. Vainio. Majuri Fabritius oli mukananimenomaan alkuaikoina,hänhänoli suorittanutalustaviatiedusteluja Kannaksellajo kesällä1919.Varsinainenyksityiskohtai' nen tiedustelualkoi syksyllä1919,jolloin Fabritiusoli jo Oy Granitin palvelulsessa.Gros-Coissylaati kustakin yksityiskohtaisen kartanja merkitpaikat, ensialussapääasialliKarttapohjatulenjohtoasemat. topografikarttaI : 21 000,jonnäyttävätlaaditunrnittakaaKuvassa 14 on esimerkki esittävästäGros-Coissynehdotuksesta. EnckellinhyväksymismerkinMyös sotatoimiyhtymätkytkettiin mukaan asemien suunnitteluun.Yleisesikuntaantoi 2.3.20kirjallisia,yksityiskohtaisia ohjeita divisioonille suunnittelutyöstä. Aluksi todetaan,ettäjalkaväentaistelunrungonmuodostavat nykyään konekiväärit,ja nimenomaan"sYrjätuli" (sivustatuli)tuottaahyökkääjällesuurimmattappiot.Jos "syrjätuli" yhdistetäänuseastakohdastasamallealueelle, on hyökkäysilman tykistönvoimakastaavustustamahdoton. On luovuttava lineaaritaktiikasta,jota divisioonat ja on pyrkineetnoudattamaan ovat suunnitelmissaan (käännössaksalaisesta muodostettava>vastustuspesiä, joista vastarintajoka suunsanasta"Widerstandsnestu), taan on mahdollinenja jotka siis on rakennettava"piirin ympäröivät piikkilankaesmuotoisiksi".Vastustuspesää teet,jotka on rakennettavaniin, että vihollisenon pakko

Su*rma

.t/

^

lt

r:fiI $r"'

lt'", ,f.",

i.

'

rrg,l

\_

:.-:

(,i,/-,?',q t-r {/i';e4

!. '

Kuva 14.Everstiluutnsntti

liikkua syrjätulessa.Vastustuspesät ryhmitetään ten, että ne yoivat avustaatoisiaanvoimakkaallasyrjätulella ja täten tehdä vihollisenyhtenäisenrintamahyökkäyksenmahdottomaksi.Porrastussyvyyteenon välttämätön. Jo saman kuun puolivälissäyleisesikuntaarvostelee divisiooniensuunnitelmiaja antaayksityiskohtaisia ohjeita muutoksista,jotka oli tehtäväennenkeväälläalkavia rakennustöitä.Erityisestikorostetaanvoimiensäästämistä alueilla,missävihollisensuurhyökkäysmaastonesteiden vuoksi tai teiden puutteessaei tulisi kysymykseen. Näin riittäisi joukkoja uhanalaisillelohkoilleja ,varajoukoiksi", reserveiksi,vastahyökkäyksiinja'yllättävän kaarrostamisentorjumiseksi,.Metsissäteiden ulkopuolella voi jalkaväki kulkea, mutta tykistö ja kuormastot, jotka ovat suurhyökkäyksessä välttämättömät,liikkuvat vain teitä myöten. Tämän vuoksi on tiet ja kapeikot

jotka keskitetyntulivaikutuksen vuoksi tulevat toimeen vähemmin voimin kuin olineaaritaktiikanmukaan laaditut yhtäjaksoisetasemat,. Vastustuspesien väliset alueet voitiin jättää "silmälläpija don alaisiksi' varajoukkojentehtävänä oli heittää metsienläpi tunkeutunutvihollinentakaisin. puuttumisenja upseeOttaenhuomioonohjesääntöjen riston koulutustasonon luonnollista,että yleisesikunta käyantoiseikkaperäisiä ohjeitamyöspuolustusasemassa tävästätaistelusta.Se on erilaistanetualalla"ja ,pääpuolustusalueella".Edellisentehtävänäon voittaa aikaa ja estää vihollista saamastayleissilmäystäpuolustusasemiimrne.,Etumurrokset> pakottavat vihollisen suuriin valmistukiin niiden valtaamiseksi.Niitä on puolustettava sitkeästi,mutta ratkaisutaisteluavälttäen.Tämä käyalueella,ei jäykästä linjasta vaan dään vastustuspesien joka "tarjoaa hyökkääjällesitä syvästätaistelukentästä,

enemmänja sitä yllättävämpiävaikeuksia,mitä pitemmälle hän pääsee".Vastustuspesien on saarrettuinakin puolustauduttavaviimeiseenasti tietoisina siitä, että varajoukkojenhyökkäysheittää vihollisentakaisin.Vastahyökkäystäon vastustuspesien tarmokkaastituettava. Kummankin divisioonanpuolustusasemat arvosteltiin yksityiskohtaisestija niinpä l.Divisioonan >on pärasta noudattaatarkoin everstiluutnanttiGros-Coissyntekemää ehdotustaja rakentaauseampiatukikohtiakäsittävä vastustuspesä,, koskadivisioonanehdottama)yhtäjaksoinen linja Summan kylän halki lännestäitään ei yastaa tarkoitustaan.,2.Divisioonanpuolustusalueen kohdalta kiinnitettiin huomiota kesä-ja talviolosuhteidenerilaisuuteenja käskettiinvarautuaerityisestisulkemaantalvitiet. Paikallisetsuojeluskunnateivät tule kysymykseen aktiivisessapuolustuksessa, mutta >täyttävätparhaiten partiotoiminnassau. tehtävänsä Myös raskaantulen keskittämiseentärkeimpiin suuntiin oli pydttävä.Tykistöasematoli ,laadittavajalkaväelle annettavansuunnitelmanmukaisesti,.Niitä tiedustelivat parhaillaaneverstiluutnanttiL. Malmberg(myöhempäällikkö)sekä min kenraaliluutnanttija suojeluskuntain majuri Ficonnetti.Miinanheittäjienvaikutusoli keskitetyhdistämälläuseamman tävä tärkeimpiinvastustuspesiin heittäjäntuli sarnallealueelle. "Puolustusalueen tehtävänäon pysäyttääviholliseneteneminenKarjalan kannaksella,kunnesarmeijarnmekeskitys on loppuunsuoritettu mahdollista,.Koska säännöllinenasemasotaei voi tulla kysymykseen,on tonta,. Piikkilankaesteiden rakentamistakorostetaankuten aikaisemmassakin ohjeessa. Ne ovat tarkoituksenmukaisia siellä, missäne suojaavatvarustettujaasemia missä"k.k.syrjätuli" vien linjojen rakentaminenon hyödytöntä.Esteidenon pakotettavahyökkääjä liikkumaan puolustajan tehokkaassasyrjätulessa. Myös puolustusaseman miehityksestäannettiinohjeita ja eri lohkoilletulevatjoukot määritettiin yleensäpataljoonan,paikoitellenjopa komppaniantarkkuudella. Toisessayhteydessäyleisesikuntatoteaa,etta "nykyaikainensodankä1mti ei kuitenkaantunnemitäänvarsinaista puolustus/izjaa,vaansyvyyssuhteiltaan laajanpuolustlosvyahykkeen, joka tekee mahdolliseksipuolustussodan lii\kuvassa, hyökkäyl$en ja vastahyökkäyksenmuodosSa,, Divisiooniakehotetaanlaatimaanyksityiskohtaisetlinnoittamissuunnitelmansa everstiluutnanttiGros-Coissyn tekemiinsuunnitelmiinperustuen.Nämä eivät olleetniin tarkkoja,että ne joka paikassaantaisivatpohjanrakentamiselle.

Myöhemminyleisesikuntakorostaa,että konekiväärien käytöllä aikaansaadaan elävänvoiman säästöä,mitä on pidettäyämääräävanäperiaatteena.Tätä varten puolustuksen on nojauduttavaetupäässähallitseviin asemiin sijoitettuihin konekivääreihin.Tukikohtien välimaasto tulee suljettavaksipiikkilankaesteillä,mutta näillä on että niitä puomerkitystäainoastaansiinä tapauksessa, jalkaväellä. "Varajoukkolustetaankonekivääreillätai jen" sijoituksessaon ensisijaisestiotettava huomioon välimaashyökkäystentorjuminen'vastustuskeskusten" tossa. ja Toisessayhteydessäselostetaan,puolustuspesien, ja tukikohtien rakentamisentärkeys- kiireysjärjestystä. ja tähystysEnsimmäisellä sijallaovatkonekivääriasemat jotka paikat, on tehtäväbetonistä.Toiseksirakennetaan ,miehistölle pommisuojia raskasta kenttätykistöävastaan". Seuraavaksitulee piikkilankaestejokäisen tukikohdanja,puolustuspesän,ympärille.Neljänneksiraivaja viidennellätilalla ovat"ampuma-ja taan ampuma-alaa juoksuhaudat,. Viimeiseksi rakennetaanpatteriasemat yleiseammussuojineen. Joskustannuksiaon säästettävä, sikunta on valmisjättämään majoituskorsutrakennettaviksi vastajoukkojentoimesta,samointaistelu-jayhteyshaudat.Ne on kuitenkintarkoin merkittävälaadittavaan jotta niitä ei jouduttaisimiehittämisen erikoispiiffokseen, kiireessäsuunnittelemaan. jälkeen v. 1923yleisesikunnan Erään tarkastusmatkan toteaa,että VammelsuujokiJinjallaon suoritetvuodesta l9l8 alkaen ja niin yhtenäinentaisteluhautalinja.Se ei ole koskasiinäei ole otettu huomioon käyttöön nojautuvantulijärjestelmänai"varustus-ja tehtäväasianmukainen yleisesikunEsimerkki siitä, kuinka yksityiskohtaisesti nan päällikkö puuttui suunnitteluun,on hänenehdotuksensasotaväenpäällikölle,että yllämainittuuntehtävään määrättäisiin "Pioneeripatatoonankomentaja, majuri Starck, joka opiskelunsaaikana Ranskassaon saanut pätevänkoulutuksentämän laatuisiintehtäviin".Lisäksi hänehdottaaPPP 1:nkomentajanosallistumistatiedusteluun, koska tämä tulee johtamaantuon suunnansuojajoukkotaisteluja.Sotaväenpäällikkö suostui ehdotukseen. Gros-Coissy ei ainatuntenutolevansakotonaansuomalaisessarnaastossa. Niinpä hän Pielisenreitin puolustuskysymystäselvittäessään ehdottaakin,että jonkun suomalaisenupseerinpitäisi tutkia nämäalueetyksityiskohtaisestiottaenhuomioonsekäkesä-että talviolosuhteet. upseerinpystyvänpaHän ilmeisestiarveli suomalaisen renmin arvioimaanDaikallisiaolosuhteita.

JJ

Viipurin-Vuoksen-Saimaan puolustusasemanselostuksessaGros-Coissytoteaa, että maasto on suureksi osaksimetsäistäja vaatii ampuma-alanraivaamista.Se voidaansuorittaakolmellaeri tavalla: - täydellinenraivaus; - puut kaadetaanja jätetäänmurokseksi,jolla on tietty mutta joka voi huonontaaampuma-alaa tai estearuo, - aluskasvillisuus poistetaan3-4 metrinkorkeuteen. ei ole yksityiskohtaisesti määritellyt,missä Gros-Coissy minkinlaatuistaraivaustapitäisi suorittaaeikä hänmyöskäänvoi arvioidatarvittavaatyömäärää;Ranskanmetsät joten hänen ja puut ovat täysin erilaisiakuin Suomessa, käsikirjojensataulukot eivät päde täällä. Lopuksi hän arvelee,että Suomenmetsähallintoon kyllin rikas suostuakseenvaadittavaanuhraukseenkansallisenpuolustuktulisi kenttälinnoitettasen hyväksi. - Puolustusasema vaksimiehitysjoukkojentoimesta,Gros-Coissyehdottaa. Hän ei kuitenkaanmäärittelerakenteidentyyppejä,koson monenlaistamaaperää:kuivastaja kaika asemassa vettavastasuohonja kallioon. panssarintorGros-Coissy tutki myöspuolustusaseman juntaa ja laati siitä selvityksenv. 1921.Siinä käsitellään aluksi panssarivaunujen ominaisuuksiaja panssarintorjunnan periäatteita,mutta sen jälkeen on tutkielmassa ykityiskohtainen analyysieri puolustuskeskusten mahdollisuuksistapanssarintorjunnassa, lähinnäsiis maaston panssarinpitävyydestä. Nämä tiedot perustuvatkarttatutkimukseen olevien na,että valtuuskunnassa raisiin tutkia maastossa,miten asemaalähestyä.Luutnantti relun alueeltaViipurin-Pietarinrautatie-Taipale. saadut tiedot antavat perusteet hyökkäyksen Yai-esteitä. Gros-Coissyn mukaanon estekaivanto ra vaikka se voitaisiinkin kaivaa riittävän pitkäksi ja leveäksi,se näkyy ilmasta ja näin ollen tykistö voi sitä rulittaa,jolloin senreunatmurtuvat ja panssarivaunujen pääsy kaivannonyli helpottuu. Ehkä vielä parempana Gros-Coissypitää rinneleikkausta,jonka 3 m korkeata, melkein pystysuoraavallia on vaikeaylittää. Tällaisilla esteillä on se ominaisuus,että ne pakottavat vaunut pysähtymään,jolloin panssarintorjuntatykitvoivat niitä rehokkaastitulittaa. Vieläpä kaivureillakin varustetut yaunut,jotka ydttävät kaivaaitselleentien kaivannonyli rai läpi, ovat kuitenkin tietyn ajan panssarintorjuntaaseittentulen alaisena,mikä merkitseeetua puolustajalle. toimintaYleensäGros-Coissypitää panssarivaunujen I Suomen linnoittamisen historia

mahdollisuuksiamelko rajoitettuina;hän katsooettä ne tuleyat kanavoitumaanvatsinsuuressamäärin.Esimerkkinä voidaanmainita hänen lausuntonsaSumman kohdalta "Sen keskusosaon sopivahyökkäykselle,ei näytä olevanmahdollistavastustaahyökkäystätykistön avulla etäältä,. aikanaei mihinTodettakoon,että ko. linnoitusvaiheen panssarinesteitä rakennettu; varsinaisia kään kuitenkaan tuohon aikaano1panssarintorjuntatykkejä ei myöskään lut. päällikkö kirjoitti puolusYuorna 1922yleisesikunnan tusministeriölle,että Vuoksen-Suvannonasemanpuolustustehohuomattavastikohoaisi,jos Suvannonpohjoisrannallerakennettaisiintykistöasemia,joiden tykit ampuen joko ,suoralla tähtäyksellä"tai ,epäsuorallatähtarjoarnien"mainioidentähtäystäyksellä"pohjoisrannan kohtienjohdolla', pitäisivätkoko linjaa sivustatulenalaisena.Yleisesikunnanpäällikkö ehdottaatällaistenpatteden rakentamistaLauttaniemeeneli Oravaniemenkohdalle,Noisniemeen,Sakkolaan,Keljaanja Taipaleeseen. päällikkökirjoittaa, että tarkkoja Lopuksiyleisesikunnan paikkojapattereilleei vielä ole tiedusteltu,koskaniiden valitseminendippuu siitä, minkälaisettykit ja minkälainen ammuntatapaSuvantolinjalla päätetäänottaa käytettäväksi.'Näitä kysymyksiäen katso Yleisesikunnan yksinvoivanratkaistaja ehdotansenvuoksi,että Puolustusministeriöntoimestakutsuttaisiintätä varten kokoon TaisteluvälineoPuolustusrninisteriön Tykistön Tarkastajantoimisto olisivatedustettuinaja joka komissioratkaistavakseen seuraavatkysymykset: ammuntaa,epäsuoraätai suoraa,on edulSuvantoJinjanrantapattereilla on otettavakäyttöönja pattereille rakennettavasuojuksiatai tähystysasettikin komitean,johon kuului vat everstiV. Nenonen,everstiluutnantitK. Solin ja W. A.E. Martola. KomiHägglundsekäyleisesikuntamajuri tea tuli siihentulokseen,että sivustatulion näitten tykkien yksinomainentehtäväja pattereidenon ammuttava "suoralla tähtäyksellä".Sen vuoksi niiden on sijaittava ulospistävilläniemillä mahvesistölinjanpohjoisrannasta dollisimmanlähellärantaa. Jotta patterit voisivat rauhassasuorittaa tehtävänsä on ne rnahdollisimmanhyvin suovihollisenhyökätessä, jattava. Tämän takia on niiden rintamapuolustukseen määrättävämuita elimiä, konekivääreitäja jalkaväkeä sekä suojattavapatterit "betonisuojuksilla'.Lisäksi on patterit rnahdollisimman hyvin naamioitava. Yleisesikunnan ehdottamat5 Datteriariittävät. Niiden

34 tulisi käsittää kaksi tai kernaimmin kolme tykkiä, mikäli teknillisestiei synnyvaikeuksiasuojustenrakentamisessa kolmea tykkiä varten, jotka kaikki tarvittaessavoivat ampua samallesuunnalle.Pattereidentykkeinä on käytettäväpikatykkejä. Taisteluvälineosaston varastoistalöytyi 76 mm:n pikatykkejä mallia 1900,joita komiteaehdottikäytettäväksi. Komitea määräsikäikkienpattereidentarkat sijoituspaikat. Tykkejä ei ollut viela 18.7.31saatu muualle kuin Kiviniemeen.Yleisesikuntateki asiastatuolloin esityksen puolustusministeriölle. Tykit saatiin kuitenkin vastatalvisodanaikana. Vuonna 1924 teki 3.Divisioonaehdotuksen,että kiinteätä tykistöä sijoitettaisiinmyös Vuosalmelle.Yleisesikunta ilmoitti ottavansaehdotuksenhuomioon,mutta äloitetta ei ehditty toteuttaa ennenlinnoittamisvaiheen lopettamista. Suvannonlinjalle varattiinrnyösvalonheittimiä. Yleisesikuntailmoitti vuosittaindivisioonillemitä niija divisioonatsuorittiden alueilletultaisiinrakentamaan ja Fabritius vat osaltaantiedustelun,mutta Gros-Coissy ilmeisestikinlopullisestiviitoittivat tarkat paikat. Osoituksena siitä, että divisioonienehdotuksiakinotettiin huomioon,on v. 1921käyty kirjeenvaihto,josta ilmenee, että Gros-Coissyoli uudestaantutkinut erimielisyyttä aiheuttaneetkohdat muutosehdotusten osittaista merkkinämainittakoonmyös,että plysi 2.Divisioonan täemmanasemansuunnitelrnasta. Karjalan Kaartin Rykmentin nantti H. Öhqvisiille, Öhqvistyhtyi pääasiallisesti Kitkäa ja erimielisyyksiäkin Niinpä 2.Divisioona, majoituskorsujen(,miehistösuojakammioiden") misesta, kirjoitti olevansajyrkästi sitä vastaan, että "maammetulevaapuolustustayksinomaansuunnitellaan ja valmistellaanpassiivisiapuolustusnäkökohtia silmälläpitäen>."Erikoisestion minun mielestänisuorastaan vääyhä tuhlata valtion varoja tarkoitustaan rin edelleen joista jo valvastaamattomiinbetonisuojakammioihin, miiksi rakennetut ovat, kuten kokemuson osoittaout, näyttäytyneetsekäsellaisinaankäyttökelvottomiksiettä valtiollesangenkalliiksi.' Näin kenraaliGerich. kirmuutenkinyleisesikunnan Kirjeessäpolemisoidaan jelmää vastaanja lisäksi sanotaan,että divisioonapitää rakentamista. tärkeänäKiviniemensillanpääaseman Kirjelmän reunaan on kenraali Enckell kirjoittanut, että divisioonakuvittelee voivansakorvata asiantunteja poikamaisellapuheella.Lisäksi muksennenäkkyydellä

kirjelmässäon kenraali Enckellin huomautus,että divisioonanasianaei ole arvostellatehtyjä päätöksiä,vaan ainoastaansuorittaa annetut tehtävät taktillisten vaatimustenmukaan. Tuohonkaanaikaanei tieto ainakulkenutkaikille niille, joita asiat saattoivatkiinnostaaja joitten olisi pitänyt saadaniistä tietää.Niinpä tykistön tarkastaja,everstiV. Nenonen kirjoitti kesällä 1920 sotaväenpäällikölle ja pyysi virkaohjeeseensa nojaten,että hänelleannettaisiin tieto Karjalan kannaksellasuoritettavistalinnoitustöistä, koskahän on huhunakuullut, että siellä rakennetaanjo Tämänkirjelmänlähetti sotaväen linnoituspatteriasernia. päällikkö,kenraalimajuriWilkama, edelleenyleisesikuntaanja pyysiantamaanitselleenkintällaisiatietoja. Näitten kirjelmienjohdostayleisesikuntailmoitti sotaväen päällikölle,että Karjalan kannakseltaon olemassa mutta niitä ei ole voitu monistaa kartat linnoituslaitteista, toisaaltasuurtenkustannustentähdenja toisaaltasiksi että suunnitelmapysyisisalassa.Sitä vastoinyleisesikunnassaolevakartta on koskatähansasotaväenesikunnan käytettävissä,mikäli se tahtoo siihentutustua.Tykistön sijoituksestayleisesikuntaon pyytänyt divisiooniatekemäänehdotuksenkunkin omaltaalueeltaanja kun nämä saadaan,tykistön tarkastajallelähetetäännämä lausuntoa varten, ennenkuin ne lopullisestihyväksytään.LinrakentamaanKarjalan kanbetonkisuojaayhtä tykon työn alaisenan. kirjoitti v. 1922, eItä härcllä rakenteillaolevastatykishänhaluaisiyleisesikunnalta mitä varten,jotta hän omat tykistön sijoitussuunniharkittavaksi,eikö olisi syytä jatkuvasti tietoisenahynimenomaankunkin väksytyistälinnoitussuunnitelmista, Tähän saakkakuulemmadiviomalla puolustusalueella. sioonaon yleensävasta itse paikalla saanuttietoonsa, mitä rakennustöitäaloitetaan.Kuitenkinjo v. 1920annekytketäänyhteenGros-Coissyn tuissasuunnitteluohjeissa suorittamattiedustelutja divisiooniensuunnitelmat. Jotta yleisesikuntasaattaisikonkreettisemminsuunnikä)ttöä, se tella myönnettävienlinnoitusmäärärahojen 23.\2.22 eri insinööriosastolta sai puolustusministeriön laitteidensenaikaisethinnat: - kk-korsu,vuoden1,922 tyyppiä - yhdenryhrnänmiehistökorsu - kolmen ryhmän miehistökorsu woden 1922tyyppiä - tvkki ia konekiväärikorsu

100000mk 200000 520 000

J)

180000mk

ryhtymistä kummastakindivisioonastakornennettaisiin paikalleupseeri,joka näyttäisipylväittenpaikatjotta työ 130000 pääsisi alkuun. Kulmapisteet merkittäisiin rautaisilla piikkilankapylväillä,joita insinööriosastolla oli varastossa. - Vuotta myöhemminyleisesikuntatoteaa,että kul37 000 mapisteeton merkitty maastoonniin huolimattomasti, 75 000 etteivät ne lainkaan osoita todellisia paikkoja. Tähän pyydettiinkorjausta. Divisiooniensuunnitelmienmukaanvarastoitiinv. 1922 Sitä mukaa kuin rakentaminenedistyi, kehittyivät puolustusasemaan piikkilankaaja sinkilöitä osittainkormyösdivisiooniensuunnitelmat,joiden tarkoituksenaoli saattaaasematnopeastitaisteluvalmiuteen tilanteensitä suihin, osittain erityisiin lautavajoihin yhteensä 2367 ja viimeistäänmiehitysvaiheessa. vaatiessa Koskaasemat tonnia. paljolti sijaitsivat kylissä ja viljelysalueilla, ei niihin V. 1923 suunniteltiin muutakin linnoitusmateriaalia varastoitavaksipuolustusasemaan. Suojajoukkojenaserauhanaikanavoinut rakentaataisteluhautojaja piikkilanlaesteitähaittaamattasuurestipaikallistenasukkai- miin varastoimistayleisesikuntaei pitänyt tarkoituksenlouhimisdentoimiaja viljelyksiä. mukaisena.Myös suunniteltiintaisteluhautojen Karjalankannaksellalinnoitustöitävalvovapioneeriup- ta sellaisiin paikkoihin, missä kallioinen maaperäteki seeri jääkärikapteeniVainio lähetti 4.11.1920 yleisesi- kaivamisenmahdottomaksi.Näitä paikkojaoli Karjalan kannaksellahyvin vähäneikä louhintojatiettävästimiskunnan päällikölle kirjelmän, jossa hän ehdotti, että puolustuskeskuksien eteenrakennettavaksi aiottuja piiksäänsuorltettu. kilankaesteitäei süoitettaisipelloilleniin, että ne haittaiPuolustusasemientaktilliseen suunnitteluun liittyy ;ivat viljelystä. Vainion mukaan ne voitaisiin sijoittaa myös vesistöjensäännöstelyja tulvitukset. Jo vuonna saatarkoituksenmukaisestiesimerkiksi sarkojensuuntaan, 1921 yleisesikuntakirjoitti maataloushallitukselle jaisivät perusteli kannaksella käynnissä olevista haitat vähemmiksi. Vainio asiaa neensa tietoja Karjalan .jolloin Yleismyössillä,että asukkaidenja sotalaitoksen suhdetäytyisi järvien laskemisistatai niitten suunnittelemisesta. pyysi nyt maataloushallitusta antamaanasiasta säilyttäämahdollisimmanhyvänä. koska niillä saattoi olla sotilaallistamerkitystä. Yleisesikunnan kirjelmän vastauksena on SortavalanmaanviljenaüriosastolleVainion ehdotuksen.Yleisesikunnanmupäällikönkirjelmä, jossahän luettelee, kaanei piikkilankaesteiden Kannaksellaon tehty ja tekeillä ja mistä naanomistajille tuottaman vahingollisuudenmukaan, vaan on niiden tarkoituksenmukaisuus suunnitelmiaon olemassa.Mainitaan rnm. Kanneljärvi, vuotjäryi, Punnusjärvi,Kirkkojärvi, Perkkin voidaan ja Ayräpäänjärvi. Ventelänjärvi. KänLilänjärvi mikäli mahdollista viivyttää 'uuodapaikan kävi kirjeenvaihtoa2.Divikanssa samastaasiasta.Tiettäyästi kuitenkin urpeen vaatiessavoitaisiin nopeasti rakentaa tehdyn lopulla suoritettiinsellaisiatöitä, joilla ;uunnitelmanmukaan. Yleisesikunnan kirjelmän otjöriosastoantoikin Oy Granitille määräyksenjättää rdelysmaiden yli suunniteltujenpiikkilankaesteiden rakentaminentoistaiseksija kuljettaa tarpeellisettarveai- Teknillinensuunnittelu tre€trakennuspaikkojen välittömäänläheisyyteen. Yuonna. 1922 yleisesikunnanpäällikkö taas korosti Konekiväärikorsut ministedöllepäävastainta-aseman eteentulevien estei- Ensimmäisenätavoitteena Kannaksenlinnoittamisessa den yiitoittamisen tärkeyttä jo rauhan aikana. Niinpä oli saada syntymäänkonekiväärientuliverkko ainakin ja Vuoksenvälille. ministeriöantoikin l. ja 2.Divisioonankomentajilletehtä- uhatuimmillealueille Suomenlahden räki suorittaatämän viitoitustyön.Tämä ei kuitenkaan Fabritiuksenmukaanhän ja Gros-Coissyolivat tiedustepäällikköä,joka esitti minis- lujensaperusteellapäätyneetsiihenettä konekiväärikortrydyttänyt yleisesikunnan leriölle, että työ tehtäisiinsiviilityövoimalla,koska l. ja suja tawittaisiin noin 80. Nämä olivat ajatellut lähinnä Yhden korsunhinnaksihe olivat las2.Divisioonallese tuottaa vaikeuksia.Asiassapäädyttiin sir.ustatuliasemiin. keneetnoin 100000-110000 mk sen aikaistarahaa. iühen, että työ tehtäisiininsinööriosaston toimesta,joka katsoikuitenkin voitavansaadavain käyttäisi tähän palkkatyövoimaa,mutta ennen työhön Puolustusministeriö tyyppiäKiviniemi v:lta 1922 - tykkikorsutlTppiä Läskeläv:lta 1922 - jalkaväkiasema eli betoninen ampumahautav:n 1922tyypprä - tulenjohto-eli tähystyskorsutyyppiä Läskelä

Pl ar]

Skärning

Skärnrng 0 - D

A - B

a^

Kuva 15. Majufi Fabritiuksen ehdotus konekivadrikotsuksi. Kuva 16. Kolkkalaan rake netun konekivdafikorsun työpiirustus.

t4t!!42--E:!

nän korkeustuli olemaannoin 2,50-2,60 m. Tällainen korsu on suuri maali, vaikeastinaamioitavaja se vetäisi vihollisen tulta puoleensa.Ampuma-aukkotuli hyvin leveäksi,koska konekiväärinarnpumasektorinpiti olla jopa 90", joten korsun tarjoama suoja oli Fabritiuksen Hän ehdottikin,että konemielestävarsinkyseenalainen. kiväärit sijoitettaisiinavoimiinasemiinja kunkin aseman olisi miehistöävarlensuojavälittömässä läheislTdessä korsu. Fabritiuksenmukaan kenraali Enckell vaati kuitukemanakatettuja konekivääriasetenkin Gros-Coissyn voimakastykistömia perustellen,että 1. maailmansodan tuli edellytti, että ampujientäytyisi olla suojassa.Myös väitettiin,ettei konekivääriäehdittäisisaadasuojakorsusta tuliasemaanriittävän ajoissa.Fabritiuksen ehdotus ilmeneekuvasta15. ja FabritiussaivattehToukokuussa1920Gros-Coissy Kuva 16 suunnittelun. rakenteen korsujen täväkseen edesttl. linjan konekivddrikorsu Kuva17.Enckellin esittääkesäIläl92l Kolkkalaanrakennetunkonekiväärikorsuedestänähkorsuntyöpiirustusta.Vastaavanlainen kaikenkaikkiaan 6 000 000 mk nyt käynnistettäväälin17. kuvassa 60 tynä on noittamisvaihettavarten, mikä siis merkitsi enintään toiseinättehtiin säästöbetonista, Konekiväärikorsujen laitetta. Gros-Coissyratkaisi asian muuttamalla korsut joukkoon Seiniä ei kiviä. sijoitettiin sanoen betonin vassin rintamatulikorsuiksi Fabritiuksenmukaanhänen Ylinnä oli oli 130 cm. kokonaispaksuus katon yhtyi raudoitettu, Crosvälittämättä.KenraalfEnckell talauseistaan joka lepäsiI-palkkienpäällä,näitten Coissynkantaanja vaati lisäksi,että konekiYäärikorsut säästöbetonikerros, ja kaiken alla kantavana hiekkakerros jotta 10 cm:n alla oli suojattuna konekivääriolisi oli tehtävä katetuiksi, I-palkkien tilalla saattoi teräsbetonilaatta. korkerroksena tykistötulelta. Näin ollen tulivat rakenteetvarsin (kuva 18) tavallisestig 12 mm. pinnasta teräsverkkoja myösolla keiki, sillä konekiväärinpiipun etäisyysmaan toisistaan;silmä10 cm:n etäisyydellä ja olivat noin lisäksi Verkot on noin 50 cm konekivääristäkattoontaryitaan oli vesieristyksenä alla Hiekkakerroksen 50 cm; katon ylin kerros katon oli: Betonin suhteitus naamiointimaata Kuva I8. Kohekivödrikorcunkattoruke ne.

f.

C- o./.

, , r-;.r.

38 1 : 3 : 4,alinkerros1 : 2,5 : 4jaseinien1 : 3 : 5. Rakenteentoiminta-ajatusoli seuraava:katon ylin kerros estäätai ainakinhidastaaammuksentunkeutumista. Sen räjähtäessäsyntyvätvoimat ottaa vastaanI-palkkitai teräsbetonikerros.Tämän alla oleva hiekkakerros vaimentaaräjähdyksenvaikutusta niin, ettei alimman, kantavanlaatanalapintaansynnynegatiivistakraateria. Katto on laskettu kestämäänkolme 6" haupitsinosumaa. Fabritius oli ryhtynyt kehittämäänlaskumenetelmää jo v. 1919, mutta sitä ei ollut ammuntakokeissa testattu.Niinpä onkin ymmärrettävää,että sotaministeriön insinööritoimistopyysitie- ja vesirakennusten ylihallitukselta lausuntoaeräänkorsunlujuuslaskelmista. Ylihallitus ei rnielestäänvoinut ottaa kantaakaikkiin menetelmässäesitettyihintuloksiin,kuten esimerkiksiammuksen tunkeutumistakoskeviin.Eräissäkohdin ylihallitus taas ei sanonutvoivansayhtyä Fabritiuksenesittämiin näkökohtiin.OlennaisestiTVH ei kuitenkaanlausunnossaantuominnutFabritiuksenlaskelmia. Koska tämäntapaistarakennettaei ollut vielä käytännössäkokeiltu, Fabritius ehdotti aluksi yhden korsun rakentamistaja koeammuntojensuorittamista.Rakentajan, Oy Granitin toimitusjohtaja,insinööriA. Lönnroth kuitenkin halusi saada kaikki korsut mahdollisimman pian rakenteille.Hänen kantaansayhtyivät myös GrosCoissyja eversti Gendre,ranskalaisensotilaskomission päällikkö. Gros-Coissyperusteli asiaa sillä, että kesän aikanavoitiin betonoidaviisi kuukauttailman tä, joten paras sa kokeilujen laskettiin tarvittavan I l/2 kk, kovettumiseen. käyttökokeilujen sälsi ehdotettiin,että urakcitsüalta kot rahatakuutvirheellisyyksien varalta siin,että töidenvalmistuttuatoimitetaankokeilut tai useammallakorsulla,jotka ministeriöumpimähkään määrää. Täten siis pakotettaisiinurakoitsija erityiseen huolellisuuteen.Gros-Coissyoli tosin tutkinut Granitin työsuunnitelmatja piti niitä tarkoituksenmukaisina. Kenraali Enckell puolestaanvaati töitten kiirehtimistä. perustelunaän sodanuhkatuohonaikaan. Kun korsuja syksyyn rnennessävalmistui, ryhdyttiin joukkojentoimestatutkimaanniiden tarkoituksenmukaisuutta. Syyskuussa1920 l.Divisioona komensijääkärikapteeniE. Hyd6nin (myöhemmineverstija Sakontoimitusjohtaja)suorittamaankoeammuntoja.Hän kiinnitti huomiotamm. seuraaviinseikkoihin.Konekivääritärisee seisoessaan omallajalustallaanbetonialustallaniin, että jää heikoksi.Aäni on niin voimakas, senosumatarkkuus että sehaittaa toimintaa.Korsunamouma-aukko on niin

suuri, että suojajää kyseenalaiseksi, koskakonekiväärin kääntöpisteon hlvin kaukanatakana. Ampujan asento on erittäin hankala. Hyden ehdotti,että tehtäisiinyksinkertainenja tukeva jälusta,johon varsinainenkonekiväärikiinnitettäisiinpulteilla ja joka sijoitettaisiinniin syvälle ampuma-aukon sisään,että syöttäjällekuitenkinjäisi tilaa. Jalustaanolisi kiinnitettävämyösasteikotja rajoitusruuvitkorotustaja sivusuuntaavarten,jotta pimeällä voitaisiin ampua esi merkiksi partioittenilmoittamiin suuntiinnäitten asteikkojenavullajo valoisaanaikaanmerkityllä astemääräIlä. Tämähänon itse asiassajatkosodanviimeisinävuosina toteutettu ratkaisu,jolloin korsujenkonekiväärijalustat tehtiin juuri tämänperiaatteenmukaanja niihin liitettiin maastokaaripimeäammuntaavarten. Merkillepantavaa on, että kapteeni Hyd6n ehdotti tätä jo Vuonna1920, perustelunaan, että se antaisikonekiväärillepaljon suuja vaikutusvoiman". >osumatarkkuuden remman ja FabriKoeammunnassa mukanaolleet Gros-Coissy tius olivat sitä mieltä, että kysymykseentulevat työt olisiyathelpostisucritettavissa. Jos ehdotettujen jalustojen valmistaminentuottaisi suuriakustannuksia,niin ettei niitä pystyttäisitekemään valtion niukkojen määrärahojenturvin, Hyd6n ehdotti, asetettaettä korsujalustakorvattaisiinampuma-aukkoon valla vahvalla puupöydällä,johon konekiväärinjalusta voitaisiinkiinnittää.Tälläkin tavallasaataisiinhuomattavasti suurempi osumatarkkuus,koska konekivääri ei täriseniin kuin betonialustalla. Lisäksitulisi ampujan asentohuomattavastiparemmaksi,koska hän kyynärpäänsä. Ampuma-aukkotulisi konekiväärivoitaisiinsijoittaasymenisisuurempi äänienergiasta osa ulos. Lisäksi voisi konekiväärinjohtaja helpommin tulta. Fabritiuksenlausunnonmukaanvoitiin nävaikeudettasuorittaa. sijoi LisäksiHyd6nehdotti,että konekiväärikammioon jäähdytysveden johtamiseksi vesisäiliö konekitettaisiin väärinvaippaan. l.Divisioonan komentaja, kenraali Äkerman lähetti kapteeniHyd6nin ehdotuksetyleisesikunnanpäällikölle ja tämä puolestaansotaministeriöninsinööriosastolle pyytäen,että ensitilassaasetettaisiin1.ja 2.Divisioonasta kummastakinkykeneväkonekivääriupseeri,tutkijalautakuntana" tekemään ehdotuksensapuutteellisuuksienkorjaarniseksi. Tähän lautakuntaantulivat rnajuri (myöhemminkenraaliluutnantti) K.L. Oeschsotaväenesikunnasta,kapteeni V. Strömberg Karjalan Kaartin Rykmentistäja kapteeniHyd6n l.Divisioonanesikunnasta.Lautakunta jossaampumatotesi,että eräässäkonekiväärikorsussa.

lustojen tilalle, nousi myös kysymys uusien jalustojen käytettäviksi.Koskonekiväärikorsuissa soveltuvuudesta täysinkäyneetkk-pöydille,ehdoka ne eivät sellaisinaan ---1 tettiin rakentajan,Oy Granitin taholta, että korsuissa f-----a I k;; L käytettäisiinkinvanhojapyöräjalustoja,kunnesvoitaisiin saadamäärärahaterityisten korsujalustojenrakentami' -'-...::::--=- ft'{.1 piti kuitenkin tärkeänä,että seksi.Taisteluvälineosasto voitaisiinkäyttääsekäkorsussamaakonekiväärijalustaa sa että senulkopuolellaja näin ollen olisi konekiväärien ampuma-aukotja pöydät rakennettavasen mukaisesti. Uudet konekiväärikorTämä tulikin lopulta päätökseksi. sut rakennettiinnäin ja ainakin osassavanhojakorsuja muutettiin puisia ampumapöytiäsiten, että ne sopivat JL_J\d molemmillejalustamalleille. Vuoden 1922 alussaGros-Coissyehdotti eräitä muuHän oli todennut,että kuYan toksiakonekiväärikorsuihin. 16mukaisetkorsutolivat sikäli epätarkoituksenmukaisia, Kuva 19. Konekivddrikorsun ampuma-aukon pienentdminen. oleva miehistö oli että ensinnäkinmiehistösuojuksessa tunkeutuvienluotien ja sirpaalttiina ampuma-aukosta kuin Hyd6nin toimitta- leitten kimmokkeille,toiseksiammunnastaaiheutuvasaaukko oli jätetty samanlaiseksi massa tarkastuksessa,olivat olosuhteetsellaiset kuin vu häiritsi miehistöäja kolmanneksioli haitällista,että maininnut. Hyd6noli tarkastuskertomuksessaan kautta. Uusi kk-kamrnioonoli kuljettavamiehistösuojan Toisessakorsussaoli jo tehty huomattaviamuutoksia ehdotus ilmenee kuvasta 20. Paitsi että edellä olevat Hydeninehdottamaansuuntaanja todettiin,että tämäoli haitat oli eliminoitu,oli etunamyöskorsunnelikulmainen kokeiltavistakorsuistaparas.Lautakuntakuitenkinvielä muoto, .jokasäästibetoniaaikaisempiinrakenteisiinverehdotti tähänkintiettyjä korjauksiajuuri Hyd6nin toivo- rattuna. Korsu voitiin rakentaamyös peilikuvanariipmaansuuntaan.Lisäksilautakuntaehdotti,että kk-kam- puensiitä miten sisäänkäyntisaataisiinsuojaisimmaksi. mion lattiaa ei saisi betonoida,vaan sen pitäisi olla Korsun sisäkorkeuttaGros-Coissyehdotti hiemanpiepuhtaastasannasta. nennettäväksi(200 cm:stä 182 crn:iin),jolloin etuseinä Näitten ehdotuksienmukaan rakennettiinkin sitten tutkinut madaltuisi.Hän oli perusteellisesti myöhemmätkorsutja jo rakennettuihinkorsuihinvaletsiihen,että ehdotettukorkeuson lisäkappaleetsekäsivuilleettä ylös sopivakeskimittaisellemiehelle,ja että tätä suurempivoi tiin ampuma-aukkoon (kuval9). kun taas pieni mies voi hieman kumartua ampuessaan, Kun myöhemmin ruvettiin valmistamaankonekivääjalkojensaallejonkinlaisenkorokkeen! reille kolmijalkajalustojavanhojenvenäläisten uusi korsutyyppioli edelleenkinrintamatulta ampuva, kuten myös kaikki tähän asti rakennetut. Tähän ratkaisuunhanoli menty vuonna1920kustannussyistä. Pahinta epäkohtaaei siis tässäkäänvaiheessa ehdotettukorjattavaksi.Kuvasta20 voidaantodeta,että ampumasektorisaattoiolla jopa 120'. Poikkeuksellisesti rakennettiinmuutamia kahdenkonekiväärinkorsujakin. Kuvassa2l on vuonna 1924 Vuoksen pohjoisrannalle rakennetunkorsun pohjapiirros.Kahden konekiväärin on siinäyhteensä145'. ampumasektori EnnenkuinGros-Coissynuutta korsutyyppiäruvettiin insinööriosastoteetti rakentamaan puolustusasemaan, yleisesikunnan ehdotuksestakorsunpuumallin Suomenedustajatsiihentutustui linnaan,jossapuolustusvoimien vat. Vähäisintarkistuksinuusi tyyppi hyväksyttiinkäytKuva 20. Everstiluutnantti Gros-Coissynehdotus uudeksi töön. Fabritius oli yastustanutkatettujen dntamatulikorsukonekivddikorsuksi,

ll ru

----A

Iml 1

_Lß

40

o l t t+J-L4.1

a

J

4

.

J

6

Kuya 21. Rintamslulta ampuva kahden konekivddrinkorsu Vuokselta. Kuta 22. Majuri Fsbritiuksensuunnitlelemauppolavettikor-

jen rakentamista alusta alkaen ja ehdottanut niiden sijalle suojakorsuaja avoasemaa.Yhtenä perusteluna tämänehdotuksenhylkäämiselleoli ollut, että konekiväärin saaminensuojapaikastatuliasemaanolisi liian hidasta. EpäkohdanpoistamiseksiFabritius suunnittelijo alkuvuodesta1921 erityisenuppolavetin("eclipselavett'), jonka periaateilmeneekuvasta22. Konekiväärion suojassakorsun seinäänrakennetussa kuilussa (a) panssarilevystätehdyn kannen alla. Kun kantta kohotetaan,konekiväärinouseeylösja kun se on vastapainonavulla tasapainotettu,nosto tapahtuu keaseon helpostihuolletvyestija nopeasti.Suoja-asemassa ja korjattavissa. tavissa Uppolavetinetuina Fabritiuspiti mm. halpuuttaPanssaritorniin tai -kupuun verrattuna.Näihinhän meillä ei ollut taloudellisiamahdollisuuksia.Lisäksi konekivääri Ase olisi suojassa korsu olisi helpostimaastoutettavissa. toimintaan. mutta nopeastisaatavissa insi7.12.1922Fabritius tarjosi puolustusministeriön patenttiaja yksinoikeuttatähänlavettisysnööriosastolle teemiin 50 000 markan hinnasta. Koelavetti oli ollut

$u,

Skärning A - B (MG i nedsänkt 1äge)

ri

\

IJ

\ + ]: 't'

j{

a .

.a

Zti,&s

l-8.

suoJusr.x. ltlttr4,*aatt,

!:0o.

Kuva23.T lenjohtokoßu eli "komehtosuojus" Kolkkalasta. rutkittavana Suomenlinnassa, sekä everstiluutnantitSolin, \Iartola sekäkapteeniChrysciniczolivat todenneet kllyttOkelpoiseksi. rällaistalavettia käytettäessämenee män betonia kuin entisiin konekiväärikorsuihin. ollen säästöätulee noin 20 000-25 000 markkaakorsua kohden.Kun korsuja vielä tarvittaisiin satakunta,tulisi valtiollenoin 2-2,5 miljoonanmarkansäästö. Puolustusministeriö ostikinlavetinpatentinja käyttöoiiieudenja maksoisiitä l0 000 markkaa,johon summaan sisältyiensimmäisenIavetin asennusoikeus kokeeksiraLennettavaan kk-korsuun.Jokaisestaseuraavasta uppolaletista piti maksaapatentin voimassaoloaikana Fabririukselle1000markkaa.Fabritiussitoutui olemaanmyymättä tai antamattavalmistusoikeutta millekäänmuulle laltiolle. - Uppolavettia rakennettiin kuitenkin vain kahteenkorsuun,Nuoraalleja Alasäiniölle. \Iuut linnoituslaitteet Samanaikaisesti konekiväärikorsujen kanssarakennettiin m_vös muutamia "komento,-eli tulenjohtokorsuja.Kolk-

kuva 23. Myös tehtiinjoitakin -torneja, jotka kuitenkin pian käyttökelvottomiksi.Kuvassa24 on Summan rakennettujentähystyslavojenpiiPuolustusasemaan rakennettiin joukko tykkikorsuja. Ensimmäisenäkesänätehtiin Muolaan kannaksellekuyan 25 mukainen yksinkertainentykkikorsu 75 mm:n MellerJaivatykkiävarten. Vuosina1923ja 1924 rakennettiin Vuoksen-Suvannonlinjalle useitakorsuja,joista yhtä, Lauttaniemeenrakennettunaesittääkuva 26. Seoli yksikerroksinen 4 tykin korsu,mutta joikut tehtiin kaksikerrokisiksi siten,että miehistönsuojat olivat tykkikerroken alla. Tällainen oli mm. Patoniemessä, Taipaleen lähellä.Kiviniemenkorsussataasoli rinnakkaintykki ja konekiväärisamaantapaankuin myöhemminSalpa-asenassa. Tykki oli kuten Muolaan korsussakin75 mm:n Meller-laivatykki.Muolaan korsun tyyppinen rakennettiin myös Läskelään.Muihin korsuihin oli tarkoitettu pyörälaYettiset kenttätykit. Fabritius suunnitteli tykkikorsut vuonna 1923. Hän jakaa eräät korsut,kuten esimermainitseehalunneensa

-//|4

zsArt/.'v zt rSr_o_?rEq,* zN' )t.C@tt .&

-ZEE

-a/@4-&.

i

,W4

1mr r J l

.t@

"**-{*ryä-ffi ."ldt-

'/a Cz;

=#E--

-

Kuvo 24.S ummanky

kahdeksieri laitteeksi,jolloin paremmin suojaan. Rahan Duutteenvuoksi ehdotukseenei suostuttu,vaan tehtiin Korsut mitoitettiin kestämään9" ammuskaksoiskorsuja. ten osumia.Katon paksuusoli noin 2 m. Ylimpänä oli 40 jossa oli pyöcm kuvan 31 mukaista"panssaribetonian, reästä12 mm:n teräksestä4-5 verkkoa 10 cm:n välein' noinmetrin verran,sitten 10 Tämänalla oli säästöbetonia ja 30-50 cm teräsbekerroksena kantavana hiekkaa cm tonia.Alimmaisenaoli hiemanylöspäinkaarevavahvasti raudoitettubetonilaatta.Useissatykkikorsuissaoli tähystystäja tulenjohtoavartenteräksinenkupu. Kiväärijalkaväkeävarten rakennettiinvuodesta1922 joihin liittyi betoninensuojaalkaentaisteluhautapätkiä, komeromiehistöävarten.Kuva 27 esitlääSummajärven kuitäpuolellerakennettua"betonistaampumahautaan, ten termi kuului. tykkikorsa' Kuva25.Muolaankannaksen

43

0

1

|

3

1

5

6m

Kuva26. VuoksenLauttaniementykkikorsu. Fabritius kertoo ehdottaneensa yleisesikunnan päällikölle 15.11.20,että puolustusasemaan ryhdyttäisiin rakentamaan majoituskorsujakin. maan myös lähisyvyyttä, koska 100- 150metrin r,illaisia korsuja riaatteiden mukaan kuin konekiväärikorsuja. seinien paksuus olivat ilman tehtiin teräsbetonistakuten 1-3 ryhmää varten, ryhmän vahvuus 13 miestä, joten ;uurimmissa oli tilaa noin 40 miestä varten. Kuvassa 28 on yhden ryhmän korsu Kolkkalasta vuodelta 1921. Siinä ei ole katossa lainkaan tavanomaista hiekkakerrosta, mutta sensijaan samanaikaisessakuvan 29 esittämässä Kolmkesälän korsussa,jossa on majoitustilaa 3 ryhmää rarten, hiekkakerroksen paksuus onjopa 1,5 metriä. Majoituskorsujen takasivulle rakennettiin jalkaväen taisteluasemat ja joissakin korsuissa oli katolle aukeava tähystyskuilu. Käytyään Ranskassa alkuvuodesta 1922 Gros-Coissy ehdotti korsujen kattopaksuuden suurentamista. Hänen kotimaassaanoli päässyt vallalle periaate, että korsut oli mitoitettava kestämään l2ri ammusten osumia. Tämä merkitsi 2,5-3,0 metrin kattopaksuutta. Konekiväärikor-

su tulisi sitenkohoamaan3,5-4,0 metriä maanpinnasta, mikä tietenkin oli ainakin rintamatulikorsunkohdalta täysin mähdotonta.- Majoituskorsujensuhteense vielä kävi päinsä,jos pohjavedenkorkeus salli upottamisen riittävän syvälle.Gros-Coissy suunnittelitällaisenkorsun ja Fabritius totesi, että hänenkinlaskentamenetelmänsä mukaan katto ilmeisestitulisi kestämään.Kattorakenteenperiaateon esitettykuvassa30. (kuva 3l), betonin Katon ylin osaoli "panssaribetonian I t2,5 t4 tai I :2:4. Tämän alla oli sekoitussuhde jossaoli käytettysuureh75- 100cm paksubetonikerros, koja kiilakiviä ja tämänalla / 15 mm:n teräksestäkaksi verkkoa.Näitten alapuolellaoli taashiekkakerros,vesieristyskerrossekänäitten alla rinnakkainasetetutU-raudat,jotka muodostivatyhtenäisenholvin.U-raudatvoivat olla suoratkin;niiden tehtävänäoli vain estää betonin kariseminenalinten teräsverkkojenalapuolelta.Betonin sekoitussuhde oli samakuin ylimmässäkinosassa,seinissä taas 1 :3:5. - Betoninpuristuslujuudeksi saatiin 300-350kg/cr'-'. Majoitustilaltaankorsutedelleenkinoli mitoitettu 1-3 rvhmälle.

ja Fabritiussuorittivatkaikkienrakenteiden Gros-Coissy teknillisensuunnittelun,lujuuksienmäärittämisenja lujuuslaskelmatsekälaativatomakätisestieräänlaisetohjepiirustukset.Sensijaanhe eivätyleensätehneetlaitteiden vaan tämä kuului rakentajalle,siis Oy Oy Pyramidille.Tosinjotkin työpiirustukset Fabritiuson tehnyt omakätisesti. Maksettavistakorvaukerimielisyyttä.Niinpä puolustusminisv. 1923 tie- ja vesirakennushallitukselta lausuntoakonstruktiotöidensuorittamisen vaikeusasteesta sekäkäytettävistätaksoista. suoritettuammuntakokeitakonekiväärikorsuista, mutta varsinaisistalujuuskokeistaei ollut kysyrnysennenvuotta 1922,jolloin yleisesikuntaehdotti puolustusministeriölle suoritettavaksi koeammuntoja ja "yhtä Summajärvenalueellaoleviakonekiväärikorsuja vastaan.Perustelunaesitetbetongistaampumahautaao tiin, että oli ilmennyt käsityksiä,että linnoituslaitteet vastaavla. eiyät olisi vahvuutensapuolestatarkoitusta.an "Tällainenkäsityskantaon omiaanheikontamaanmaanpuolustusjoukkojemme uskoa puolustusasemienkestäyyyteen.Näin ollen olisi tärkeätä, että alkava epäilys voitaisiinmitä nopeimminpoistaa.Lisäksi olisi tärkeätä kokeilujenkautta saadatietoisuussiitä, missämäärinko. Yarustukset kestävät". Myös puolustusministeripiti koeammuntojatärkeinä, koska niilla ,voi oila vaikutusta eduskuntaoiireihin,.

:. e-ua

Kuvo 27. ,Betonistaampumahautaa,eli jalkavöenasemaSummaidnenitdpuolells' Kuvd 28.RyhmdnmoioituskorsaKolkkalasta

L.atts

a-.

b!l*ps-!Z

Kuva 29.KolmenryhmdnmaioituskorstrKolmkesdlöstö. Niinpä jonkinlaisia koeammuntoja suoritettiinkin v. 1923 ja erikoisesti vuonna 1924, jolloin Summajärven itäpuolelle rakennettiin pari koemaalia. Ammunnan tarkoitukmiten 15 cm:n kranaatti vaikuttaa korsun Jotta ammunta olisi ollut teknillisesti rakennettiin maalit pystyasentoon konekiväärikorsuihin. Maaja 30. Tosin kattopaksuukuin todellisuudessa. perusteella voitiin todeta, että maalien lujuus vastasi odotuksia, Koeammunnasta sukeutui kuitenkin riitaisuuksia, koska sitä seuranneet ja aruostelunsa lausuneet eivät ilmeisesti olleet konstruktioista samaa mieltä kuin Fabritius. Merkillepantavaa on, että tätä ei ollut otettu mukaan ko€ammunnan valmisteluihin eikä suoritukseenkaan.Kuitenkin hän myöhemmin joutui antamaan selityksensäammunnasta ja siinä ilmenneistä seikoista. Tässä hän yarsin kärkevästi arvosteli henkilöitä, jotka olivat ammunnan suorittaneet ja niistä tehneetjohtopäätöksiä.

synsuunnitteI eua rnajoiKuvs 30.EverstiluutnanttiGros-Cois tuskorsun kattorukenne,joka oli mitoitetlu kestdmdön17 ammustenosumia.

40

nööri (myöhemminprofessorija TVH:n pääjohtaja)A' eQnn Lönnrothin muistio linnoitustöidenjärjestelystä'jonka esitteli everstiluutnantti J. Aminoff' Lönnroth totesi aluksi,että kun oli saatuvarojaLaatokan,Suomenlahden ministerannikonja Karjalan kannaksenlinnoittamiseen, työnjohinsinöörejä, töihin näihin ydttänyt saäda riö oli koskaei tajia ja työväkeä,mutta huonollamenestyksellä, palkkoja' maksettavia siviilitöissä tarjoamaan ptstynyf ia-an tut io ttan"hdotti töidenantamistaOy Granitille, töitä aikaisemminVenäjän joka oli tehnytvastaavanlaisia insinööri-,työnjohtaja-ja tottunut a oli valtiolle. Yhtio työntekijäkuntasekä tarpeelliseterikoiskoneet'Lisäksi josotilasasiantuntijan, yitio uoitl pitää palveluksessaan valvoisi Ministeriö suunnitelmat. La hatisi tarvittavat käyttä- yhtiön töitä ja laskutusta. Yhtiön osuus olisi 2O 7o Jo v. L922oli esilläkysymysbetonielämenttien Yleisesikuntakirjoitti sotami- maketuista työpalkoistaja3 % muistakustannuksistä' misestälinnoittamisessa. Lönnroth oli aikaisemminollut Granitin toimitusjohtakäyttää'kokoonnisteriölleeverstiLangenehdotuksesta toivoen ja ja jos yhtio nyt saisimainitut työt, hän eroaisiministepuolustustarkoituksiin', pantaviabetonisuojuksia ja ryhtyisijohtamaanyhtiötä' ryhtyväntutkimaan{ysymystä.Tällaisil- dön palveluksesta sotaministeriön päälSamallaesitettiinmyösministeriöntalousosaston merkitysla suojuksillasaattaisiolla meidänoloissamme yhtä mieltä oli Hän lausunto. tä nimenomaan,koska"rauhanaikaisetvarustuslaitteem- likön, eversti M. Spären valtiolletuli edullisemrnaksi me tarkkoineselvityksineenniiden asemastaja paikasta Lönnrothinkanssasiitä, että yhtiölle kuin erikoistuneelle voivatjoutua vihollisentietoonja senkautta ehdottomas- antaa linnoittaminensiihen annettaisiin tehtävä Ennenkuin ti menettäväthuomattavanosanniiden tarkoituksenmu- teettääse omanatyönä. tarjouksia' muitakin saatava Granitille, oli kuitenkin käisestavastustustehosta,. esillä olikin näitä käsiteltäessä ta, että paikoilleen puolsi neuvottelukunta kestäviä,ne voisivat tarjous senmielestäoli tykseksi ja puolustusmahdollisuuksiamme tarjouksistaoli ulkoYksi tekijöiksi. Yleisesikunta poiskäsittelystä"töisuljettu kin pätevän,betonitöitä noudattineuvotteluSotaministeriö sopimuksentarkkojen oli Sopimusluonnos neuvottelukunnan näittenkäyttökelpoisuuden tehtyäänsiihen eräitä täsmenjohtanut toimenpiteisiin. sanamuodon.Sopirnuksenmukaan Sotaministeriönlaskuun,1:stä ja niihin kuululinnoitusrakennusrannikollaja Laatokan aputyöt Puolustusaseman rakentaminen ja RannikkotykistörykKannaksella saarilla, Karjalan osoitustenmukaan'' juonmentti 2:nalueellaSotaministedön urakoitsijoilla rakennuttaminen Puolustusaseman ja Granitin johtoon' siirtyi 10.19 Lönnroth erosi 1 taa alkunsajo syksystä1919.Sotaministeriönhankintaja tuli nyt jo aikaisemmin hieman käsitteliasiaaensikerran 12.8.19. Fabritius oli eronnut asiainneuvottelukunta palvelukseen' Granitin Lönnrothinpyynnöstä Tämä oli ovaltioneuvostonpäätöksellätoukokuun 22 Yleisesikuntalähetti sotaministeriölle20 3 20 esitykpäivältä 1919 .. . Sotaministeriönyhteyteenperustettu määrärahoistaSe sisälsi Ministeriön ulkopuolellaolevistaasiantuntijahenkilöistä senlinnoittamiseentarvittavista jotka tarkoittivat eräänlaista kaikki kolme vaihtoehtoa, kokoonpantuneuvottelukunta .., jonka tehtävänäon olisi maksasuunnitelma Täydellisin lausunnonantaminensotalaitolßenhankintojakoskevista kokonaisohjelmaa. ja 20 milj'mk' oriisutuinn noin kysymylsistä ..., Sen puheenjohtajanatoimi aluksi nut noin 60 milj' mk Suomenlahdesta puolustusasema J. Sahlbomja tämänkuoltuavuonna1921 Kysyrnyksessä oli kauppaneuvos VuolseenynnäKiviniemenja Taipaleenasemat A. Niklander. Jäseninäoli tunnettuja takauppaneuvos olevan noin 3,5 louselämänjohtomiehiä.Edellä mainitussakokouksessa Sotaministeriöilmoitti käytettävänä 6 pyysi myÖnnettäväksi yleisesikunta päällikÖninsi- milj.mk. 7.5.20 oli esillä sotarninistedöninsinööriosaston

q l

nilj.mk, jolla saataisiintärkeimmät konekiväärikorsut mainittuun puolustusasemaan. VedoteneverstiGendren ia everstiluutnanttiGros-Coissynlausuntoihinpainotettih olevantärkeätäsaadakoko määrärahakerralla käyttöön, koskatällöin voitaisiintyöt järjestäätarkoituksenmukaisimminja saadasäästöärakennuskustannuksiin. Sotaministeriöryhtyi kuitenkin panemaantöitä käynrüa jo ennenkuin koko määrärahaoli saatu käyttöön. Slksyllä tehdyn sopimuksenmukaisestipyydettiin nyt O,r-Granitia viipymättä ryhtymään toimenpiteisiinlinloittamistöidenalkamiseksiKarjalan kannaksellayleiseikunnantarkastamannoin 6 miljoonaanmarkkaannou;evanminimiohjelmanmukaan,kuitenkinsiten,että tätä oli suhteellisesti supistettavaniin etteivätyhteenlasketut i-ustannuksetkuluvana vuonnanousisiyli 3,6 milj.markan. Korsujenmerkitseminenmaastoonoli toimitettava koko minimiohjelmanmukaan. - Myöhemmin kesällä l altioneuvostomyönsikin3,7 milj.mk:n lisämäärärahan. Kaikkiaankuului ohjelmaan71 rakennetta. Oy Granit suostuimarraskuussa pudottamaantyöpalioista laskettavaapalkkiota20 Va:staI7 Va:ürja s\orittaroaanhankinnatilman provisiota. Jossakininsinööriosaston lähemminmääräämässä tuki"ensikädessälaadittakohdassa oli yksi konekiväärikorsu \a täydellisestivalmiiksi ja sen jälkeen kun puheena oleva suojus käytännöllistenkokeilujen perusteellaon osoittautunuttäysin moitteettomaksija lopullisestihyräksytty,ovat muut alulle pannutsuojustyötloppuunsuo.itettava huomioonottamalla esiintyyätpuutteellisuudet,. ilmoitti, että konekiväärikorsut rakennettayaeikä niin r-almiiksilaatiminenmissään kaikkiensuunniteltujentöidenloppuunsuorittamiselle nen tulevan lokakuun 1. vielälisäaikaa Sopimuksenmukaan Granitin alueetja hankkia seenennenalueitten pakkolunastusta.1.6.20Granit läbettikin kartat ja luettelot työkohteista.3,6 miljoonan markanohjelmaankuului 36 rakennetta.SamallaGranit roimitti maanomistajienkirjalliset suostumukset alkuperäisinä sotaministeriölle."Mainitut sopimuskirjateivät Iosin ole stilistisessäeiyätkä juridisessakaansuhteessa roallikelpoisia,mutta kun kerran suomalainenon saatu asettamaanpuumerkkinsäpaperin alle todistajien läsnäollessaei ole pelättävissä,että valituksia syntyy.) Vainitaan,että Summankylässäeräsmaanviljelijäei ole antanutlupaatöitten aloittamiseen. Hiemanmyöhemmin Granit lähetti hänenkinsuostumuksensa. Insinööriosastoa pyydettiin hankkimaanmetsähallitukseltalupa töi-

densuorittamiseen senvalvonnanalaisillavaltionmailla. Vuodeksi1921suunniteltiinrakennettavaksi53 laitetta, joista 11 oli kk- ja 1 tulenjohtokorsu;loput olivat majoituskorsuja.Lisäksi 56:njo rakennetuntai keskeneräisenkonekiväärikorsun ampuma-aukkoa oli pienennettävä (kuva 19). Kustannusarviooli n. 7,2 milj.mk, mutta käytettävissävain t 4,7 milj.mk. Tämän vuoksijouduttiin majoituskorsujenlukumääräävähentämään.Kaikkiaanotettiin rakenteille4l laitetta. Se että Granit oli tähän saakkayksin saanutrakentaa linnoituslaitteita,oli herättänytpahaaverta ja kateutta, jopa sanomalehdistössä oli asiastakirjoiteltu, niin että hankinta-asiainneuvottelukunnanoli ollut pakko torjua syytöksiäja vihjailuja. Nyt oli töistä kilpailemassaneljä yhtiötä. Insinööriosasto esitti Granitin tarjoukssnhyväksymistä, koska ,se pystyy suorittamaantyöt suurella tarmolla ja asiantuntemuksella". Oy Pyramidin tarjous tosinoli hiemanhalvempi,mutta insinööriosaston mielestä seei uutenayrittäjänäsaisitöitä käyntiinyhtä nopeasti kuin Granit, ja nyt oli kiire. Hankinta-asiainneuvottelukuntakin päätyi 31.5.21 pitkällisen harkinnan jälkeen puoltamaan3 äänelläI vastaanurakanantamistaGranitille, joskin keskustelussa voimakkaastikorostettiinvapaankilpailun periaatettaja haluttiin saadamyöstoinen yrittäjä, joka saisikokemustalinnoittamisesta. Neuvottelukunta piti "myös mahdollisenaja suotavana,vaan ei edullisena,että töiden suoritusannettaisiinkahdelletoiminimelle,. Tämän vaihtoehdonmukaanasia sitten ratmolemmat mainitut rakentajat olivat tästä lähtien mukana. Pyramidinkin sopimusallekirjoitettiin yhtiöiden palkkio pudonnutjo noin l0 Molemmat rakentajat tulivat toimimaan koko rakenalueella,mutta kummallekin oli annettu ornat erilliset työkohteensa.Kuitenkin pienenGranitin tuli suorittaakaikki ampuma-aukkojen tämiset.Tämätyö tehtiinkinsyksyynmennessä. rakentaminenentisilläalueilla pääasemassa, mutta nyt aloitettiin työt myösVuoksen -Suvannonlinjalla, Jänisjoellaja Viipurin kaakkoispuolella. Myös vuosina 1923 ja 1924 tehtiin työtä näillä alueilla.Kunakin vuonnasaatiinkäyttöönvain osatarvittayistayaroistaja suunnitelmiajouduttiin niin ollen aina supistamaan. Määrärahatmyöspienenivätvuosivuodelta. Vuonna 1924 linnoittaminenKarjalan kannaksella itse asiassaloppui. Vasta 8 vuotta myöhemmin alkoi seuraavavaihe. Näinä vuosinaoli urakoistakilpailemassa6-7 yhtiötä, mutta Granitillaja Pyramidillaoli jo kokemuksenkautta hankittua etumatkaaniin paljon, että ne pystyivättekemäänedullisimmattarjouksetja saivatsiissopimukset.

48 lisäksimolemmatraVarsinaistenbetonirakennustöiden melkoisestitienravuosittain suorittivat kennusyritykset takamaastos-parannustöitä puolustusaseman ja kennusja helpottamisekhuollon toiminnan sa taistelujoukkojen si. Nämä tiet jäivät sitten yleisen liikenteen käyttöön auttaen siten paikallista väestöä.TÖihin käytettiin yhteensäuseita miljoonia markkoja. Viimeisinä kesinä tehtiin tietöitä jossain määrin myös puolustusaseman toiminnanhelpottamiseksi' etupuolellasuojajoukkojen g.t rt"i oti tarkoituksenarakentaa valmiiksi ainakin tärkeimmätpiikkilankaesteet.Niinpa toukokuussa1920 toiselletilalle yleisesikuntaasetti kiireysjärjestyksessä Puolustusasema rakentajälkeen piikkilankaesteen 'a E konekiväärikorsujen J4 .I: Tämän ympärille ja tukikohtien' misennpuolustuspesien M FrZ F jo taisteluväl! tilasi 1 5.6.20 mukaisisti insinööriosasto Karjalan Kannas neosastolta1000 tonnia piikkilankaa lähetettäväksikirjelmässämainituille rautatieasemille,joilta rakentalat Pddasema: Humaljoki sen saisivatkäyttöÖnsä''Koskakuitenkin piikkilankaes144 l 0 l 0 24 93 6 1 Taipale teet olisivat pahastihaitanneetviljelystoimintaa,luovut(Römpötti tiin niiden rakentamisestapelloille Tosin pidettiin tärrnl.) Kaipiala keänäitse laitteidenympärÖimistäpiikkilanka'aidoinselasema: Taempi laisillapaikoilla,missälaitumellakäyväkarja olisi saattaNuoraa nut aihiuttaa vahinkoja.Näin ollen niitä ei paljonkaan Lyykylä rakennettumuualle kuin metsäalueilleViipurin-Raja24 21 3 Viljelysmaillesensijaanesteet Heinjoki ioen rautatiensuunnassa. KarjalanKannas vain merkittiin rautapaaluillaja piirrettiin karttoihin 1 6 8 1 0 1 1 4 1 0 27 6 I yhteensä rakentajientoimesta.Piikkilankaasensijaanvarastoitiin rakentamiin puisiin vaUrakoitsijatmyössuorittivatkuljeYhteensä näistä varastoistavarasonnistuivat poliisiviranomaiset Seuraavataulukko sptasaalisviranoVieläpä hityksenajallisesti: varastoihin' puolustuslaitoksen v' 1921, hajoitettiin Rykmentti nvarastivat"sen piikkilankavarastot' kuten 2. Divisioonakirjoitti, ja möivät ne.Insinööriosasto Alue ja vuosi . F E pyysi valtiovarainministeriötäsaattamaansyyllisetran! g L 2 J gaistukseenja estämäänmoistentapahtumienuusiintuF misen. Karjalan Kannas Koska piikkilankaesteiden rakentaminenoli rakentajil66" 6 I 59 v 1920' vänrikit I' le outoa, komennettiinPioneeripataljoonan 1 0 l 0 1241 1 79 t v 1922 ja (myöhemmin F. Rinta (myöhemmin eversti) Kauranen 6 1 1 4 27 1 0 1 0 1 6 8 I v t924 ja valvomaantÖitäGalitsinan(myömajuri) opastamaan Jänisjoki-linia Vänrikit ilmoittihemminLeipäsuon)asemanmaastossa. T4 3 1 I 8 I v 1924 oli niin harvaa, piikkilankaeste että vat havaintonaan, '7 122 2 8 l 1 182 Yhteensäv. 1924 päästä varustukissa täysissä että siitä saattoi sotilas todellioli mutta tiheältä, senäytti lävitse.Piirustuksissa Huomautuksia: Vänrikit olivat rakennuttaneetPataljoobarva. suudessa l. Luvut tarkoittavat tilannetta kunkil vuodenlopussarakentanankäyttämääpiikkilankaestettä50 metdäja todenneet, miskaudenpäättyessä että se oli tiheämpääkuin Granitin käyttämä Koskahe 2. Lisäksi 4 puista tähystystornia eivät voineet poiketa sotaministeriönpiirustuksista,he 3. Muutamia korsuja vielä rakenteilla.

Kaikkiaan rakennettiin vv. 192O-1924 seuraavassa taulukossaesitetyt määrät linnoituslaitteita.Puolustusaseman'tiheyttä) kuvaa, että alueella Suomenlahdesta Vuokseen,missävaltaosalaitteistasijaitsi,oli noin 50 km siis miltei leveällä rintamalla 144 betonirakennelmaa, kolme kilometriä kohden. Lukuun sisältyy myös RömPötin-Kaioialan asema.

>9

49 30. päivältä toukokuuta :'nsivät pataljoonalta selvyyttä, olisiko mahdollisesti esplanadienmuodostamisesta mukaisesti.Tällainenlinnoitusesp:-.rdntävä muuttamaanesteenmuotoa. 1896olevanasetuksen \ uosina1918-19oli Karjalankannakselle rakennettu lanadi merkitsisisitä, että maanomistajatvoisivatkäyt:::i*ilankaesteitäenemmäntai vähemmänsuunnitelmat- tää maataan,mutta eivät voisi ryhtya puolustustavahin:r:iasti. Yleisesikuntakirjoitti v. 1922puolustusministe- goittaviin maastonmuutoksiin,esimerkiksimetsänhakkaukiin ilman lupaa.Toisaaltatämä tulisi halvemmaksi r--trlle.että esteetolivat suuressamäärin rappeutuneetja mielestäniillä ei ollut enääsotatapaukses- kuinsuurtenalueittenpakkolunastaminen. ,.,eisesikunnan Yleisesikunnanmielestäesplanadiinolisi pitänyt ottaa .a minkäänlaistaarvoa.Sensijaanniistäoli maanomistaedessä500-800 m sekäitse asemassa _Ie paljon haittaa. Tämän vuoksiyleisesikuntaehdotti, puolustusaseman ::-,3 puolustusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiinhyödyt- ja sen takana1000-2000m syvämaa-alue.Erityisesti :::oän esteverkonpoistamiseksi.- Vuonna 1924puolus- piti huolehtia siitä, ettei konetuliaseittenampuma-alaa Järki :lm.histeriö ilmoitti Viipurin lääninmaaherrallesuostu- supistettaisiesimerkiksirakentamallarakennuksia. muodosta:=n-sa siihen,että ne maanomistajatKarjalan kannaksel- peräistämetsänhoitoaei linnoitusesplanadin ,-- joidenmaillaoli vuosinal9l8- 1919puolustuslaitok- minenkuitenkaanestäisi. KanAsia kuitenkin raukesieikä linnoitusesplanadeja !:a ioimestarakennettujapiikkilankaesteita,saivatpois::: nämä esteetja käyttää niistä saadut aineet omiin naksellekoskaanmuodostettu.Sensijaanpakkolunastetja niistä haitois- tiin korsunpaikat.Tämä toimintaalkoijo syksyllä1920ja :--:eisiinsa, korvauksenapoistamisesta --:-joita näistä esteistäh€ille oli ollut. Tämän johdosta jatkui koko linnoittamisvaiheenajan. V. 1925 yleisesi;'.1'dettiin maaherraasaattamaantämä sopivallatavalla kunta kiirehti rninisteriötäsuorittamaanalueittenpakko-:anomaistentietoon samallahuomauttaen.että maan- lunastukset. Samalla pyydettiin, että yleisesikunnan mielipiteensälu: risraja tai -haltija ei ollut oikeutettu saamaanrnuita edustajasaisi olla mukanalausumassa r:r'auksia kuin maallaanolevatpiikkilankaesteet. nastettavanalueenlaajuudesta. sijaitsi Viipurin-Rajajoen rautatien Korsujennaamiointioli jatkuvastitärkeäkysymyskoko Puolustusasema ajan.Jo syksyllä1920jääkärikapteens. Pällilänkruunun- linnoittamisvaiheen :-rlemmin puolin valtion metsässä, :u:stossa,joka lieneeollut parastametsääkoko Kannak- ni Vainio sai yleisesikunnanpäälliköltä tehtäväkseen tarkastaakaikki rakennetutkonekiväärikorsutja tehdä .e,la. Ampuma-alaoli sitenvarsin rajoitettuja tarvittiin Vainio toteaa,että niiden naamioimiseksi. ::rvauksia kaikkialla olivat suojavalliensäännölli:., plysi metsähallitustanäitä suorittamaan.Tämä erottuivat selvästimetsänkinsisästä. ::=iaanpyysi leikkauksetolivat liian terävätja paljasbetoni:,:' aluemetsänhoitajan avuksi, sileä. Puuistutuksetolivat enem;:ksenmukaisestitehdyiksi. vähemmänsäännöllisiä. Josnäitä virheitävältetir nämätyöt, mutta pantaisiinkantojä,kiviä yms.ja -::iren ylimääräisten peitettäisiin ympäristön väriseksi,olisivat -beutuivat. kohoamattomatkorsut täysin suojassa muka oli YE:n 1or vihollisen tähystykseltä.Jos näkyvät betonipinnatolisi -ntti (myöh. pitänyt suorittaatavalla, ylimääräiepätasaisiksi,olisi ne hyvin voitu ::ruksesta '.i menotaiheutuivat.Hägglundkiisti tällaisiamääräyk- peittääsammaleellatai kanervalla.Nyt oli maalaarninen Kylissäja avoikysymysoli väärinkäsityksestä. Yleisesi- ainoakeinobetonipinnannaamioimiseksi. i:e antaneensa; rrnta oli kuitenkin lopulta sitä mieltä, että jossakin milla paikoillaolevatkorsutpiti maastouttaarakentamal:aäärin pitäisi puolustuslaitoksenaiheuttamia menoja la niiden päällelatoja tms. Vainio huomautti,että niissä paikoissa,joissa työt vielä olivat kesken,olisi halvinta korvata. .rsinööriosaston toimestametsähallitukselle työt samantien, semminsuorittaahänenehdottamansa \fyöhemminkin yritettiin saadaaikaan raivauksiaja :]rvennuksia,mutta ei edesvaltion metsissätähänpääs- kin kun tarvittavaamateriaaliavielä oli paikalla. yhteydessäkiinni:_r.koskametsähallitusei katsonutvoivansatehdä niitä Yleensäkaikkientarkastusmatkojen r{ia määrärahojaankäyttäen puolustuslaitoksen toivo- tettiin huomiota myös naamiointiin ja annettiin siitä puolestaanei ollut ohjeitarakentajille.V. 1922ehdotettiin,ettäkonekiväärir]alla tavalla. Puolustusministeriöllä :allaisiavaroja. Vielä vaikeampioli tilanne yksityismet- korsujenetuseiniinkiinnitettäisiinrautakoukkuja,joihin -.ienosalta,koska tällöin olisi pitänyt tietenkin maksaa sodanaikanavoitaisiin nopeastikiinnittää naamiopuita. :1 si korvauskaikistavahingoista. Myös rakentajatpyrkivät etsimäänkeinojanaamioinnin Tästäsyystänousiv. 1924esillekysyrnysns. linnoitus- tehostarniseksi. Niinpä Pyramid suoritti kokeilujaja teki : Suomen linnoitlamisen historia

50 ehdotuksia,joita yleisesikuntasuosittiinsinööriosastolle toteutettaviksi. Tarkastusmatkoja tehtiin Karjalankannaksenlinnoittamistyömaillevarsin usein. Yleisesikunnanpäällikkö oli hyvin aktiivinenja hänelläoli mukanaanasiantuntijoita, mm. Gros-Coissyja yleisesikuntamajuriA.E. Martola (myöhemminkenraaliluutnantti).Näistä tarkastusmatkoista on kenraali Martolan rnuistelrnissahyvin eloisa Jalanderkävi kuvaus.Ainakin kerran puolustusministeri työmailla mukanaan insinööriosastonpäällikkö Solin. johdostaOy Pyrarnidlausui oleTarkastuskertomuksen van mieluista huomata, että ntyömmeovat vastanneet tarkoitukensa". Gros-Coissykiinnitti tarkastusmatkoillaanerityisesti huomiotabetoninlaatuunja töidenteknilliseensuoritukseen;monestihänelläoli ankaria huomautuksiätarkastuskertomuksissaan. Hän ehdottikin insinööriosastolle, että työmaille palkattaisiinteknilliset valvojat. Insinööriosästoei kuitenkaanvarojen puutteessakatsonutvoivansapalkataniitAjoka työmaalle,mutta jo ensimmäisenä kesänäainakininsinööriTaavi Siltanentoimi valvojana. Myöhemminolivat valvojinateknikko K.A. KarppinensekäinsinööritToivo Pulkkinen,G. Osk. Hellevuoja K.V. Seinilä. Nämä hoitivat tehtäviään oman toimen ohella, mutta k ivivät määräaikoinatarkastamassatyG maat. He tekivät insinööriosastolle ilmoituksen töiden ja antamistaanteknilsekähavainnoistaan edistymisestä lisistäohjeista. Yhteistyö rakentajain sujunut kitkattomasti.Riitaisuuksienvaralta oli sovittu "arvostelulautakunnann sekä teknillisissä kentajat eivät suintaan aina hyvälßyneettehtyjä huomautuksia.Niinpä joittamassaja kirjeessäilmoitettiin, ettei ministeriö enää voi antaa eräälleyhtiölle minkäänlaisiatöitä, koskayhtiö oli lähetjohdosta,sopimatonta kirjoitustänyt erääntarkastuksen tapaa käyttävänvastauksenja esittänytjopa törkeitä ja perusteettomiaväitteitä,. Erään kerran yhtiö ilmoitti olevansarValtioneuvostonpäätöksennojalla poistettu Karjalan kannakselta'.Riidat kuitenkin sovittiin ja rakentäjatjatkoivat toimintaansa. Jo ennenvarsinaistalinnoittamiskauttaolivat suojeluskunnat kesällä 1919 rakentaneetpatteriasemiasilloisen 2. DivisioonankomentajankenraalimajuriTheslöfinkäskystä Mälkölään, Kiviniemeen ja Taipaleeseen.Työt omilla varoilla,mutta kenraasuoritettiinsuojeluskuntien luvannut, että valtio myöhemminkorvaa li Theslöf oli 2. Divisioona ehdotti v. 1920,että ministeniiden menot. riö oikeuttaisi sen maksamaansuoieluskunnilleniiden

menot, noin 8000 markkaa niistä varoista,jotka kesällä Näit,i1919myönnettiinlinnoitustöitävartenRaivolassa. varoja oli vielä jäljellä noin 83 000 markkaaja kaikki laskut kyseessä oleviatöitä varten oli jo suoritettu.Divisioona oikeutettiin maksamaankyseessäolevat rahat suoieluskunnille.

Linnoituslaitteidenvartiointi ia hoito Aluksi kuului rakenteidenvartiointi rakentajayhtiölle, mutta se loppui, kun työt syksylläkeskeytyivät.Vuoden 1921 alussaryhdyttiin järjestelemäänsäännöllistäyarjoukko-osastot, tiointia.Todettiin,että puolustuslaitoksen joitten varuskunnatolivat varsinkaukanalinnoituslinjasta, eivät voineetsuorittaasitä. Sensijaansuojeluskunnat ottivat tehtävänvastaan. lähellä asuville Periaatteenaoli, että puolustusaseman paikallispäälliköilleannettiin kullekin tietty alue,jonka tarkastusja vartiointi kuului hänelleja hän sai tästä esikuntietyn viikkopalkan.Viipurin suojeluskuntapiirin tä antoi tarkastajilleerityiset ohjeet,joissaoli määrätty millä tavalla heidän tuli käydä tarkastamassalaittsita. Yleensä piti tarkastuksetsuorittaa kerran viikossaja ilmoitus oli tehtävä piiriesikuntaanmääräaikana.Jos jotakin erikoistatapahtuitai tavattiin epäilyttäviähenkilöitä, oli heti ryhdyttävätoimenpiteisiin.Suojeluskuntain Tarkertomuksetinsinööriosastolle. huomiotaainoastaanlukkoi myös korsujen teknilliseenkuntoon. aiheutti Muolaassaoleva tykki, jonka oli sovittu Iähellä asuvanhenkilön kanssa, lähetettyriittävän selviäohjeitätykin maksettiin vartiomiehelle30 markkaa päivässä ja paikallispäälliköt saivat viikkopalkkana 50-80 markkaa. joihin kuului yhteensä Aluksi oli viisi tarkastusryhmää, kuusi betonistakomentopaiktaa, 69 konekiväärikorsua, ylsi tykkiasemaja neljä puistatähystystornia.Vartiointikustannulßetolivat 27 700markkaavuodessa. Vuonna 1923 suojeluskuntainyliesikuntaehdotti puoettä ministeriöntarlustusministeriöninsinöödosastolle. asettuisivatyhkastajat käydessäänpuolustusasemassa kanssa, suojeluskuntatarkastajien teyteenasianomaisten jolloin he voisivathenkilökohtaisesti keskustellamahdollisista epäkohdista.Tähän insinööriosastoilmoitti kerja pyysi myos suojeluskuntatarkastanaasti suostuvansa jia asettumaanyhteyteenlinnoitustöidenvalvojainkanssa. jo päätyttyäsuojeluskuntain yliesikunRakennustöiden

)l

ta halusi vuonna 1926 tietää, miten tultaisiin järjestämään Karjalan kamaksellaja Laatokanpohjoispuolella olevien linnoituslaitteidentarkastusja vartiointi. Siinä tapauksessa,että vartiointi edelleenkinaiottiin jättää pyysi yliesikunta,että määrärahatasesuojeluskunnille, tettaisiin käyttöönjo vuodenalusta,jotta nmäärärahan f.iipymisestäaiheutuneethäiriöt eivätjälleenuusiutuisi". Insinööriosasto ilmoitti, että seon nähnythyväksiasettaa lliesikunnan käytettäväksivuodeksi 1926 noin 54000 markkaatarkastustaja vartiointiavarten. Puolustusasemassa olevientykkien hoito tuotti aluksi raikeuksia.Todettiinmm. että Läskelässä oleva75 mm:n t1,kki,joka oli ollut Läskeläntehtaidenhoidossa, oli parin rrrodenaikanamennyt niin huonoonkuntoon,että se oli peruskorjattava.Tykit määrättiin sitten Kenttätykistökouluttaa rykmentti 3:n huoltoonja se sai tehtäväkseen myöstykkienmiehistöt.Tätä vartenrykmentilletoimitetrün vastaavanlainentykki harjoituskalustoksi.Kunkin t1'kinkorsussaoli 100 ammusta,mutta muut ammukset - Tykkien vartiointi :äilytettiin Viipurissaasevarikossa. j äi edelleensuojeluskunnille.

-Enckellinlinjaan" kohdistunuttaarvostelua \ aikkakinFabritiustahyvälläsyyllävoidaanpitää GrosCoissyn ohella "Enckellin linjan" toisena luojana, hänlän suoritti sekä tiedustelua että konstruktiotöitä - hänkuitenkinkohdistivarrieläpäjohti rakentamistakin, sil voirnakastaarvosteluanäin syntyneeseen puolustusasemaan.Kuten jo aikaisemminon esitetty,olisi Fabridus halunnutsiirtää koko asemanhuomattavastikauemnaksi itään kuin mihin kenraaliEnckell sen lopullisesti sijoitti. Vielä seuraavinakinvuosinahän usein korosti .itä, että asemaolisi työnnettäväkauemmaksiitään ja .-avallaanhan hänen ehdotuksiaannoudatettiinkin,sillä myöhemmissä linnoitusvaiheissa ns.Römpötin-Summan _iaHumaljoen-Summan linjat jäivät taakse. Fabdtius künnitti jatkuvasti huomiotapuolustusaseman linjama! suuteen;hänhänolisi halunnut paikoitellenjopa 8 km:n s\wyyttä.TästäFabritiusei kuitenkaansyyttänytkenraali Enckelliäeikä suoranaisesti myöskäänpuolustusminisjatkuvastimyönteriötä,vaantotesi,että linnoittamiseen nettiin ainaliian vähänrahaa.Jo aikaisemminon mainitru, että Fabritiusolisi halunnutkonekivääritsivustatuliasemiin,koska ne muodostivatpuolustusaseman rungon. Fabritius kuitenkin totesi, että määrärahojenpuutteen rr-roksikenraaliEnckell ratkaisi asiansijoittamallakonekiväärit dntamatuliasemaan, mitä hän itse ei lainkaan hwäksynyt.

Hän ei ollut ainoa,joka aryostelisuoritettujalinnoittämistöitä.Tutkielmassaan'Mannerheimlinjan,Fabritius kertookuinka nimenomaanjääkärit moittivat ,Enckellin linnoituslinjaa'.Tarkemminolosuhteitaja ajatuksiatuntematta he syyttivät Enckelliä siitä, että hän oli luonut passiivisenajattelutavan.He eivät ottaneet huomioon, passiivisuusjohtui nimenomaan että puolustusaseman maan puolustusvalmiudenhuonostatilasta. Sehän oli heikkoniin koulutuksen,organisaation kuin operaatiokelpoisuudenkin osalta. Fabritius kirjoittaa tutkielmassaan,että nimenomaan kenraaliOhquist ankarastiarvostelisuoritettujalinnoittamistöitä.KirjoitelmassaannRandanteckningar till FabFabritiuksentutkielritius studien(reunahuomautuksia maan) kenraaliöhquist kiinnittää huomiotasiihen,että kun meillä tuohon aikaan ei uhrattu varoja tykistön ja panssarintorjunta-aseen kehittämiseen, ei ollut tarkoitukpannarahojalinnoittamiseen. senmukaista Öhquistpaatyy siihentulokseen. ettätalvisodan aikaisetvaikeudet ns.' Mannerheim-linjalla,joka suurelta osaltaanmuodostui Enckellinlinjasta,eivätjohtuneetniinkäänpaljonlinnoittamisenpuutteellisuudesta kuin juuri tykistönja ammusten sekä panssarintorjunnan heikostatilasta. öhquist sanoo,että hän olisi kernaamminottanut kenttälinnoitetun aseman,jos olisi saanutsentilalle riittävästi tykistöä j a a m m u k s i aO . h q u i s tk r i t i s o im y ö s E n c k e l l i nl i n j a n korsujen,nimenomaantulikorsujenrakennetta.Hän toteaa, että rintamatulta ampuvat korsut olivat surmanIoukkuja ja näin ollen hän mieluummin halusi panna ja käyttää korsujasuojapaikkoi konekivääritavoasemiin na - sarnaaajatustahanFabdtiuskinoli ajanut.Todettakoonjo tässä,että 1930-luvunlopullasuuri osaEnckellin konekiväärikorsuistamuutettiinkin majoituskorsuiksi tukkimalla ampuma-aukotja yrittämällä naamioidaja maastouttaaniitä. Tulkoon tässäyhteydessävielä mainituksi, että myös I 5.8.1924suoritetunkoeammunnanyhteydessäkapteeni Burmeisterkiinnittää huomiotasiihen,että konekiväärikorsutrintamatuliaseina oli useinsijoitettuaukealle.Hän olisi vaatinut, että ne olisi pitänyt rakentaa ainakin jossakinmäärin metsänsisään,jolloin ne olisivat olleet paremminsuojassa vihollistähystykseltä. Fabritius polemisoijyrkästi sellaista- hänen väittämänsämukaanjääkärien- käsitystävastaan,että linnoitettu puolustusasema olisi passiivinen. Fabritiuskorostaa, että nimenomaanjuuri linnoittamisenansiostavoidaan tietyissäosissaasemaatulla toimeenvähemmilläjoukoilla ja näin ollen irroittaa niitä offensiiviseentoimintaan. Fabritiuksenmielipiteenmukaan toisaaltatämä käsitys linnoituslaitteidenpassiivisuudesta, toisaaltamyös Enckellin linjaan teknillisessä mielessäkohdistunutarvostelu

lulu"t "ituun ,"n "ttä vähitellenmielenkiintolinnoittamiseen väheni ja näin ollen myös määrärahojensaanti olikin, että luoden 1924jälkeen supistuija seurauksena ei pitkäänaikaanKannaksellemitäänrakennettu. Yaltioneuvostoasetti 26.11.23Puolustusrevisioniko' mitean, joka paremmin tunnetaan ,Hornborgin kornitohtori Eirik Hornbortean" nimisenäpuheenjohtajansa, kogin mukaan,selvittämäänmaanpuolustuskysymystä mieKomitean1l. 1.26allekirjoitetussa konaisuudessaan. tinnössäotetaankantaa myös linnoittamiseen."Linnoise, että liikkuvia puolustustentehtävänäon ensisijassa tusvoimia vapautuu keskiteitäväksitärkeimmille rintamaosille.,Ei pidä käyttää ,suuria rahamääriälinnoitusjokaiseenkohtaanjohonvihollilaitteidenrakentamiseksi sen hyökkäyksenvoi ajatella kohdistuvann,jos samalla hankkimilaiminlyödään'liikkuvienpuolustusvälineiden nen,, koskarahat tuolloin meneväthukkaan.Linnoitukset on rakennettavavain sellaisiinkohtiin, minne vihollisaavuttamiseksi. sentäytly hyökätäpäämääränsä pitääoikeanah)'väkkomitea Enckellinlinjan sijoitusta "rintamaanmarssialueeksi normaavalitsemisen syensen Nuoraa-HeinjokiTaempaa asemaa litapauksessan. Taipaleon käytettävävain,jos ensinmainittuaei ehdittäi,edelleen si saavuttaa.Näin ollen olisi puolustusasemaa

varustettavä, ja "sen vahvistamiseksiolisi taryeellista rakentaaMuolaankirkonkylänsuunnallaolevillekannaksille lisäksi etuvarustusu.Viipurin ympäristönlinnoittamista olisi jatkettava,koskase ilmeisestitulisi olemaan "vihollisenoperatiivisentoiminnanensimmäinenpäärnaali,. Sekäsuojajoukkojenettä päävoimienmenestyksellistä toimintaa silmälIäpitäenolisi Kannasjo rauhan aikana )varustettavakenttälinnoituksillao,koska on välttämätöntä,että 'vihollisenetenemistietsuletaan. . . kapeikoissa" jx koska ne "lisäisivät mahdollisuuksiaaktiiviseen toimintaan,. Komitean mietinnöstäheijastuu tuohon aikaan käyty keskustelu.On pantavamerkille, että komitea ei aseta Enckellin linjan arvoa, mutta korostaa kyseenalaiseksi aktiivisentoiminnanmerkitystä,myös puolustusaseman etupuolella.Komitea ehdottaasuojajoukkojenvahvistamista kahdeksidivisioonaksi.Tämä ajatushanoli ollut vuonna 1923,mutta silloin ei esillä jo Sotaneuvostossa Enckellin mukaansiihenollut reaalisiamahdollisuuksia eikä tavoitettalähiaikoinapystytty saavuttamaankaan. ottaenkomiteayhtyi kenraaliEnckellin Kokonaisuutena Deriaatteisiin.

III LUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN

linnoitustyöt Venä1äisten ja väylien puolusja senaikanavenäläisetsuoritti- - tärkeimpienmaihinnousukohteiden Ennenl. maailmansotaa Viipuri, Suomenkuten Koivisto, tarkoitetut, tukseen laajojalinnoittavat Itämerenpiirissäja Suomenlahdella jne. patterit sekä linna,Turun-Ahvenanmaan mistöitä,joiden tuloksenasyntyi "Pietari Suurenlinnoietumtarkoitetut, suojaamiseen miinavyöhykkeiden tusjärjestelmä,.Sentehtävänäoli estäävihollislaivastoilMäkiluototoisena ja rnaisena Russarö-Hiidenmaa. ta pääsy Suomenlahteen maihinnousutrannikolle Naissaari, kolmantena Rankki-Kilpisaari-Somerimiinoillaja miinaPuolustusperustuilahdensulkemiseen Lavansaarija viimeisenä Ino-Yhinmäki (Krasnaja laivastonja pattereidenturryöhykkeidensuojelemiseen Gorka). iella. VapaussodanpäättyessälinnoitusjärjestelmänpohjoiPatterit jakautuivat tehtävänsämukaan kahteenryhnen osa, Suomenrannikko Karjalan kannakseltaAhvemään: Kuva 32.Rannikonlinnoituksetkerädlla 1918.

FEPOSAABIo MANTYLUOTO

HAüxö LypERTö.'i\37X1-

.0.,"*$r"olo,"..'"ru ":lilät"#4ql t{? ""i,,^,(ä"n HEBRö

3 KOKAR

LAVANSAAFI UTO

MAKILUOTO

aussinö

54 nanmaalleja Pohjanlahdellesaakkajoutui Suomenpuolustusvoimienhaltuun vain vähänvaurioituneena, mutta ei vielä valmiiksi rakennettuna.Tilanne keväällä 1918 ilmeneekuvasta32 ja seuraavasta luettelosta.Se perustuu YE:n pääUikönasettamantoimikunnankesällä1918 tekemään selvitykseen, jonka se luovutti YElle 24.8.1918.Toimikunnan puheenjohtajaoli everstiluutüantti A. Almqvist ja jäseninäeverstiluutnanttiH. Graf ja kapteeniluutnanttiA. Sourander.

Rannikonpatteritkeväällä1918 I

II

Suomenlahden itäosa 1 Ino: 4f12' avoasemissa, 4/ l2' tornipattei,4 /11' mörs.,8/11', 8110',419'mörs.,8/6", 8176,2mm ktyk; 2 Puumala:6f6' 3 Humaljoki: 816',8 / 57 mm; 4 Hdrköld: 616',4/57 mm; 5 Koivisto:4f 6"; 6 Vüpurin linnoitukset - Tuppuransaari: 4/6n,2/57nm:' - Suonionsaari: 4/6"; - Koivusaari:4/6"; - Uvaansaal:6f 9',4f 6o; - Ravansaari:6/ l0'; 7 Rankki:4/6"; 8 Kilpisaari:4/6"; 9 Someri:4/6',2115 mm1, 10 Lavansaari:4 Suomenlinna 1 Isosaari:I 2 Harmaja:4f 6'; 3 Miessaari:4f6n; 4 Santahamina:4f6"; 5 Rysdkari:4ll0n; 6 Katajaluoto:4 fl0n; 7 Villinki:4110'; 8 Kuivasaai: 4f I0";

III Suomenlahdenlänsiosa 1 Mdki luoto (MacElliot): 41I 4" to'Ilipattefi, 4f Bn tornipatteri,4/100 mm, 2/75 mm (zenit); 2 HästüBusö:6f 6',2/75 mm; 3 Mellanholmen:4f6'; 4 Ko-ön:418'; 5 Russaro:6f 9,2', 4/7 5 mm, 2175 nm (zeüt), 2147 (zenit);

IV Turun-Ahvenanmaan alue

I 2 3 4

Utö:8/6" ,3 ls't mm]. Öfi: 4/ 12', 416' , 3l 120mm,3l7 s mm (zenit); Lypertö: 4/ 6', 4/ 120 mm; Ahvenanmaa: - Ahvenamaanmantereella: Salis3/6'; Frebbenby3/6'; Mellantorp3/6'; Kungsby3/6": - Boxö4/8'; - Hamnö4/ 100mm; - Herrö 4/ i00 mm; - Somrnarö4/6"; - Kökar 4/100 mm;

Y Pohjanlahti I Rauma:2f6t,2f105mm ktyk; 2 Reposaari-MttntyluotofPori: 216", 21105 mm ktyk, 2/75 mm; 3 Kisliinankaupunki, Kaskinen,Vaasa,Pietarsaari, Ykspihlaja, Kokkola, Oulu: "luonteeltaan satunnaisia"kenttälinnoitettujapatteriasemiailman aseistusta.

Huomautuksia l. Murtoluvunosoittajailmaiseetykkienluvunja nimittäjä kaliiperin,,zenit" tarkoittaailmatoduntatykkiä, ktykkenttäolivat IIIo, Mäkiluoto,Hästö-Busö, pattereista: Koivisto, ainakinseuraavista Mellanholmen, Ko-ön,Utö 57 mm, peräkappaleet puuttuivat lukuisista tykeistä. 4. Suurinosapartereista oli keskentekoisia. 5. InsinööriArvi OksalanluetteloAhvenanmaan linnoituksista poikkeaaAlmqvistin luettelosta,kuten seuraavataulukko osolt!aa

Patteri Oksala Almqvist 3/6" (= Kungsby) Kungsö 416' Mellantorp 4/6' 316' Frebberby 4/6' 316' Sälis 4/6' 3/6" (= 5311r; 418' 418' Boxö Hamnö 4/57 mm4ll00nm Ledsund 4157 ' 41100 '(=Herrö) 4/6'(=Sommarö) Storklobben4/6" Kökar 416' 4/100mm Korsö 316'

)) dennut "asemat oivallisiksi', ioten ne Yoitiin varustaa raskailla tykeillä. Patterienrakentaminenoli kuitenkin tehty puutteellisestin. . . seon kaikenawostelunalapuolellau. Ehdotuksenmukaan hän olisi itse johtanut työn kullaapunaanpari upseeriasekälisäksirakennusmestari mark2,5 milj. nousi kin työkohteella.Kustannusarvio kaan,rninkälisäksivaltiontüli antaatyöntekijöilleasunto ja muonitus.Suunnitelmaansisältyiyksityiskohtaiset luettelot tarvittavista työkaluistaja -välineistä,tarveaija työpalkoista. neista,urakkahinnoista Roosehdotti toikapteeniluutnantti Samoihinaikoihin "päättämään patterien rakentami mikunnanasettamista ei asetettoimikuntaa sestaLaatokalla".Jos kuitenkaan Laatokka kunhari "tekisi ehdotuksen,, itse mielihyvin taisi, hän ja paljon on käytetLaatokanrannikon ensimmäinenpatterisuunnitelmaon vain saisitietää mitä tykkejä kuinka jo huhtikuulta 1918. Sen laativat rneriväenluutnantit tävissä. Helmikuussa1919 Rannikkotykistörykmentti3:n koF.J. Salv6nja A. Souranderja paamajahyväksyi sen. Suurin piirtein se vastasimyöhempääRannikkotykistö- mentajaksitullut kapteeni(myöhemminkenraalimajuri) rykmentti 3:n patteriensijoitusta.Keväällä 1918alettiin V. Svanströmesitti varsinaisenlinnoittamisenaloittamistämänsuunnitelmanmukaisestirakentaa75 mm:n patte- ta ja isommantykkikalustonkäyttöönottamista.Samoilinnoitüstoimistonpäällikökhin aikoihin sotaministeriön Töitä johtivat reita kenttälinnoitettuihintilapäisasemiin. si määrätty majuri J.Chr. Fabritius sai tehtäväkseen insinööriG. Mitrofanoff ja luutn. Sourandersekäkymlaatimisen.Työhönlassuunnitelmanja kustannusarvion tykistöaliupseeria. menkuntaruotsalaista 1918 19 suoritti erityinentoimikun- kettiin tarvittavan1,1milj. mk. Vuodenvaihteessa ta kapteeniluutnanttiY. RoosinjohdollapatterientarkasPatterit olivat kaikki ylipäällituksenjatotesiseuraavaa. Kuvo 33.LeatokanDatteit 1918-1920. kön käskynmukaisestiukiireellärakennetutviime keväänä ja väliaikaistalaatua". Patterientila ilmeneeseuraavasta(vrt taulukkoon Vuoden loppuun betonisettykinalustat - Mantsissaja nustyötvastaalullaan, - Heinäluodossa oli puisettykinalustat. Ristisaaressa olivat betonialustatrikki eikä 2/57 mm:n ,MöKEBIKKö patted siis taistelukunnossa. Senvuoksioli saarelletuotu 2/87 mm;nkenttätykkipatteri. J'HEINAS\|:NMAA Konevitsaneteläiselläpatterilla oli betonisettykinalustat, mutta ei voitu taata, kuinka kauan tykit pysyvät KÄKISALMIPOHJ. {VAHTII{IEMI) koska työt oli suoritettu virheellisesti taistelukunnossa, KAKISALMIETEL. (MUHIKKO) "töitä johtaneenruotsalaisenupseerinerehdyksenvuokMUSTANIEMI si". PoHJ, Kaikilla pattereilla oli jonkinlaiset tilapäisluonteiset tXONEvITSA KONEVITSAETEI, ampumatarvikekellarit. Komitean mielestä"nykyinen puolustuslinjaon liian YLöPÄÄN r{tEMl heikko"ja niinpä olisikin ryhdyttävätoimiin uusienvahTAIPALE(JÄNISEVÄ) vempien patterien rakentamiseksi.Samoihin aikoihin kapt F. Grönroos,joka oli myös "sapööriupseeri"ja "pionieriinsinöörin,laati suunnitelmanpatteden uudelpatterit toleen rakentamiseksi.Hän oli tarkastaessaan

Linnoitusjärjestelmäoli suunniteltuensisijaisestiSaksan,mutta myös Ruotsinhyökkäyksentorjuntaan.Uusi omistajataaskoki uhkantulevanidästäkäsin.Näin ollen oli suoritettava,rintaman kääntäminen',mikä merkitsi Karjalan kannaksenja Laatokan rannikoitten tulleen meridntamantärkeimmiksiosiksi.Viimeksimainittuoli kokonaan linnoittamatontaja edellinenkin vaati sekä uusienpattedenrakentamistaettä muutostöitävanhoilla, saaduilla. sotasaaliina

lb

tion budjetissa ei tähän tarkoitukseen ollut määrätahaa lainkaan. mutta heinäkuussavaltioneuvostokuitenkin varoja - valtionhoitajaMannermyönsisotaministeriölle ryhheimin puututtua asiaan.Elokuussainsinööriosasto Pätevää voimalla. täydellä käyntiin panemaan töitä tyi työnjohtoa ei kuitenkaan ollut helppo saada "valtion töiden epävarmuudenja palkkojen pienuudenvuoksi". Lopulta päädyttiin siihen,että työt olisi annettavayksityisen rakentajansuoritettavaksi.Kuudesta yrityksestä valittiin edullisimpanaOy Granit, joka otti vastaantyö' maat 1.9.19.Syyskuussatuli suunnitelmiinmuutoksia, mikä aiheutti uusienpiirustustenja kustannusarvioitten tarpeen.Nämä teki tälläkin kertaa Fabritius, joka oli syksyllä1919.Syyskuun siirtynyt Granitin palvelukseen suunnitelmienmuuusien pantiin käyntiin lopulla työt kaan. Lokakuun lopussatyöt taas keskeytyivät,koskarahat loppuivat.Granithansuoritti rakentamisenns. laskutyönä saadenoman osuutensamaksettavientyöpalkkojen mukaan. Näin ollen käytettävissäolevan määrärahan loppuminen tuntui heti työmailla. Rannikkopuolustuksen viranomaisetvaativattöidenjatkamistaja esittivät' että "nykyisentilanteenvallitessaon aivanmahdotonkeskeyttää Laatokanpatterienrakentamista,vaanniitä päinvasei suorikiirehtiä,. Keskentekoisina toin tulisi entisestään Insinööriosasto tetuilla töillä olisi mitään merkitystä' onnistuilainaamaan1/2 milj markkaaKarjalan kannakmyönnetystämäärärahastaja näin Laatokalla, mutta paras tehottomastija talvisai varsin Taipale Konevitsapohj. tehdä - betonitöitäei voitu /75 Konevitsaetel. /1s, päällikkö esitti Grani Rannikkopuolustuksen Mustaniemi viivässekä töiden syytöksiä Käkisalmi etel. mutta Grasuorituksesta, (Murik:ko) peräisin jyrkästi olevan viivykin todeten Icikisalmi pohj. nit torjui ne 216' C^net (Vahtiniemi) tÖistä. oli vastuussa äjalta,jolloin insinööriosasto 216 Heinäsenmaa f 7S mmzenit. 216' Laatokansaaoli patteritöiden kanssa Samanaikaisesti ' merit. 2/6'laiv. 2/6' Mökerik]kö kantahenkilökunnan kasarmit, rille rakennettava myös NiiLksna asunnot,laiturit ja tiet. Nämä annettiin luonnollisesti 2/6' C^ et 2/6' (valamo) myösGranitin tehtäviksi. Rautaveräjä laiv. 5 mm merit. 2/1 5 nlll^i't . 2/6' (Valamo) Vaikeuksista huolimatta patterien rakentaminen edisCanet Canet 2/6' 2/6' Ristiraari tyi niin, että maaliskuussa1920 kaikilla edellä olevan 2/6' 5 mdl merit. 2/6' Mantsinsaari taulukonpattereillajo oli betonisettykkialustatlukuunHeinäluoto ottamatta Käkisalmeneteläistäpatteria Murikossa,jos(Madsi) 2 5 l;tml^ie, 217 5 rßtlalv. oli käytetty puuta. Taipaleen ja /7 Jaakkima sa rakennusaineena Mustaniemenpatterien 75 mm:n kalusto oli vaihdettu oli monenlaisiavaikeuksia.Kun edellä- 120mm:nArrnstrong-laivatykkeihin. Rakentamisessa Heinäkuussa1920 kenraali Enckell, joka tuolloin jo oli valmistunutkemainittu Fabritiuksenkustannusarvio toimi yleisesikunnanpäällikkönä,teki tarkastusmatkan väällä 1919,sotaministeriömyönsiennakkoa100000,-. ja Summa oli kuitenkin niin pieni, ettei insinööriosasto LaatokallemukanaaneverstiGendre everstiluutnantti hän kirjoitti mm Tarkastuskertomukseensa Gros-Coissy. uskaltanutsen varassaaloittaa töitä täysin voimin. Val-

HeinäkuussaRannikkopuolustuksenpäälliköksi tuli kenraalimajuriP.O. Enckell.Hänentilanteenarvostelunsa mukaanmaihinnousuoli mahdollinenlähinnä LaatoKäkisalmenja valtakunnanrajan välilkan pohjoisosassa lä. Tämän vuoksi olisi linnoitettavaulkosaaretlinjalla Käkisalmi-Salmi. Toinenlinnoituslinjaoli rakennettava ?annikolleKäkisalmen-Jaakkimanvälille ja kolmanneksi oli linnoitettavaSortavalan-Salminvälinenrannikko. PatterienlisäksitarvittaisiinLaatokallamyöstorpedovenelaivue. Käkisalmeen,Vahtiniemeenja Valamon Niikkanaan Ristisaapiti rakennettaman6' patterit. Heinäsenmaan, ren, Konevitsanja Mökerikönpatterientykit piti vaihtaa 6" tykkeihin. Mantsin ja Heinäluodonkaksi 75 mm:n patteria korvattaisiin yhdellä Mantsiin rakennettavälla JaakkimanSorolansaareen 2I 6n patlei'lla. Taipaleeseen, ja Mustaniemeentulisi kuhunkin 2f75 mmxl patterrRistisaaren87 mm:npatteripoistettaisiin. KenraalimajuriK.E. Kivekäs,joka tuolloin toimi yli päällikönsijaisena,yhtyi Enckellin tilanteenarvosteluun, mutta sotaministeriBergin mielestäLaatokanpuolustus voitaisiin perustaa,"ylen kalliitten patterien süastaennemminKn keveisiin moottoritorpedoaluksiin ja miinoimuutenPaitybtyi suunnitelmaan tukiin". Yleisesikunta si linjan Sortavala-Salmiosalta,joka jätettiin pois. Laatokanpatterit olivat vuosina1918-20 kuvan 33 ja seuraavantaulukon mukaiset:

seuraavaa.Patterienasematon valittu epätarkoituksen- JärvinensekäinsinööriTaavi Siltanen.Eversti Nenonen mukaisesti.Niiden päätehtävääei ole ensisijaisesti otettu huomauttaatarkastuskertomuksessaan, että koska työt huomioon,vaanon ainoastaanpyritty saamaanmahdolli- vielä ovat keskeneräisiä, ne olisi ,mahdollisimmanpian simmansuuri vaakasuoraampumakulma.Tästäsijoitte- loppuun suoritettava,jotta ne eivät turmeltuisi'. ,Mitä lusta on ollut seurauksena,että pattedt yleensäovat itse patterien paikkojenvalintaantulee, niin ei minulla tulleet hyvin tulelle alttiille paikoilleja niitten suojaami- sen suhteenole mitään erikoistahuomautettavaa, paitsi nen on vaikeata.Luonnollisianaamioimismahdollisuuk- että Mustaniemenpatteri n:o 4 puolustaahuononlaisesti sia ei täten voida käyttää hyväksi.Yleensätykit sijaitse- oikeaa sil.ustaa,s.o. Konevitsanja mantereenvälistä vat liian korkeallataivaanrannan yläpuolellajaovattäten väylää., Komitea totesi, että "koskatykit kaikilla pattehelpostinähtävissä.Koska työt ovat jo pitkälle edisty- reilla ovatpaikoilleenasetetutja ammunnallatarkistetut, neet,ei näitä puutteellisuuksia täysinenäävoidakorjata, niin voidaantykit tarpeineenvastaanottaaRT 3:n huosjotka vielä ovat taan.) Keskeneräisettyöt voidaan vastaanottaavasta vaanon ryhdyttäväniihin toimenpiteisiin, ja toisaalta niiden valmistuttua.Naamioinninpuutteellisuuteenkomahdollisia.On suoritettavametsänraivausta istutettava metsää patterien eteen, peitettävä patterit miteakiinnittierityisesti huomiota. sammalilla ja maalattava tykit ympäristön mukaisilla Kesällä 1923pattedt olivat muuten samoinkuin kaksi väreillä. vuotta aikaisemmin,paitsi että Konevitsaneteläiseen VälamostaEnckell lausuu mm. että hän hämmästyk- patteriinja Mökerikköönoli saatukumpaankinkaksi 75 sekseensai tietää,että Granit on saanutkäskynrakentaa mni:nmeritykkiäja Heinäsenmaahan yksi. pikaisesti"zeniittipatterin, Tupakkasaarelle, ts. ilmatorRannikkotykistörykmentti3 oli kuitenkin huolissaan juntatykin aseman.Tätä hän vastusti jyrkästi, koska Laatokanlänsirannanturvallisuudesta,koskase ei miehänen mielestäänasianomainentykki oli täällä täysin lestäänvoinut tehokkaastisaarilla olevilla pattereillaan tarpeeton;näitä taryittiin erityisestimuuallaja niistä oli estäävihollisenlaiyastoatunkeutumastatärkeisiin satasuuripuute. miin, Sortavalaan,Jaakkimaanja Kurkijoelle. MaihinKäkisalmen Murikon "zeniittipatteri,,oli viipymättä nousu näihin paikkoihin katkaisisi Karjalan radan ja poistettava,koska"sillä ei ole mitään esinettälentohyök- maantieyhteydet.Satamiensuojelemiseksi ehdotettiinv. käyksiltä suojattavanau,ja vaikka sillä olisikin, ei se 1923rakennettaviksi seuraavat uudetpatterit: siihenkykenisi,koskasillä ei ole ampumamahdollisuuk- - SortayalanedustalleMustaansaareen 6, patteri; - JaakkimanväylänsuulleJukansaareen6opatteri; sialänteenjäitään. Enckellintarkastuskertomuksen perusteella Kurkijoen väylänsuulleMarjasaareen75 mm:n patteteriön insinööriosasto johtanuttuloksoen. raavatmuutokset. l. Tupakkasaarelle ria, ei rakenneta, 2. Rautaveräjän75 ja yhtiön on laadittava tämän Karjalankannas tukset. 3. MantsinsaarenHärkämäenpatterilleon suoraatulen- Viipurinlahdenja Karjalan kannaksenrannikonsaattajohtoa vartenrakennettavatulenjohtoasema itsepatte- minen puolustuskuntoonoli yhtä ajankohtainenkuin rille sekätoinenkenraaliKivekkäänosoittamaanpaik- Laatokänkin.Tää11ätosin oli sotasaaliinasaatujavenäkaan. läistenrakentamiapattereita.Ennenpitkää RannikkotyTässätarkastuskertomuksessa Enckell jossainmäärin kistörykmentti 2:n nimen saanutjoukko-osastovastasi arvostelee omaatyötään,sillä hänhänoli ollut Rannikko- rannikostaaina Kotkastaitärajallesaakka.Kotkan eduspuolustulßenpäällikkönä 18.'7.-12.9.1919,joten hänen talla olevienpattereidenlisäki näitä oli Uuraassa,Suoolisi tuolloin pitänyt huolehtiapatterientarkoituksenmu- nionsaaressa, (tykit puutKoil'usaaressa, Ravansaaressa kaisestasüoittamisesta. tuivat), Tuppurassa,Härkölässä,Humaljoella, Puuma30.11.1920asetettiinkomitea "Oy Granitin Laatokan lassajaInossa.Lisäksivenäläisetolivat aloittaneetrakenLinnakkeillasuorittamiavalmiita töitä vastaanottamaan nustyöt Koiviston Saarenpäässä, jossa oli alustat 6" tyja puolivalmiistatöistä lausuntojaantamaan).Komitean keille.Patteritjäivät vahingoittumattomina suomalaisten puheenjohtajaksi määrättiin Tykistön tarkastaja,eversti käsiin lukuunottamattaInoa, josta poistuessaan 15.5.18 Nenonenja jäseniksi rannikkotykistönupseerit eversti- venäläisetjoukot räjäyttivät Kronstädtistakäsin linnoiluutnanttiA. Almqvist, majuri V. Alkio ja luutnantti E.L tuksen,joka tuhoutuivarsinpahoin.

58

a

KILPISAARI

SAARENPAJI

SEIVASTÖ PUUMALA

alvssa. patteit 1920-luvun Kuva34.ItdisenSuomenlahden Koska venäläiset laivat liikehtivät Suomenlahdella Inon edustalla ja Viipurinlahden suulla, saksalainen everstivon Redern, nan Päällikön kistön sijoittamista maan uhkaa ehdotustaan suoriutumaan Brest-Litovskin Rederninmielestä sodanjohdon toimestaryhdyttiin pattereitaheti kunJoukko-osaston nostamaankäyttöönja Inossakinsaatiinjo woden lopja se puun mennessäyksi 12' tykki toimintakuntoiseksi johdolla. Myös Nenosen eversti suoritti ammuntojakin Puumalanpatteri osallistuisotatoimiinmosina 1918ja 1919. Kun Karjalan kannaksenlinnoittamistaYuonna1919 puo' ryhdyttiin suunnittelemaan,oli yhtenä vaihtoehtona jopa tasalle' Vammeljokisuun sijoittaminen lustusaseman Tällöin olisi Inon ja Puumalanrnerkitys tullut korostetusKun pian ti esillerintaman oikeansiivensuojaamisessa. tarpeellituli linjaan, kuitenkin päädyttiin ns. Enckellin uusiarakentaa lisäksi pattereitten olevien seksiolemassa jä TupSaarenpää Koiviston kin. Näitä olivat Seivästö, pura (kuva34). Näittenkin patterien piirustuksetja kustannusarviot

laati Fabritius. Seivästönpatterin aseistukseksituli 2 kpl piti käytettämän 6' Canet-tykkejäja rakennusaineena ja-Tuppura suunniteltiin 4+ykkisiksi ja jälkimmäinen6" kaliiperille' ja Tuppusiirtää Lavansaaresta Rakentykkiä. kaksi vain toistaiseksi betonia. ryhdyttiin kesällä1919.Täälläkintyön HärköOy Granit. Inossa,Puumalassa, korjaustöitä, vähäisiä suoritettiin patterille rakennettiin tähystystorni. Seivästölläaloitettiin patterin rakentaminenja jatkettiin venäläistenaloittamistaperustusSaarenpäässä töistäuusienpiirustustenmukaan' ja 6tr siirrettiin 10trtykit Saarenpäähän Lavansaaresta hävitettün 1920, keväänä, tykit Laatokalle.Seuraavana tykkiasemat ja samoin kaikki länteen päin suunnatut linnoituslaitteet.Sensijaanitään päin suunnatutjätettiin tuhoamatta, kuten myös kaikki suojukset' aqrmusvarastot yms.Hävitystöitäjohti jääkärikapteeniVainio. muutosilmeni selvästiTuppuranpatRintamasuunnan terilla. Venäläisetolivat rakentaneetsenampumaanViipurün päin. Uusi patteri rakennettiinentisestänoin 200 m etelään, pääampumasuuntanyt etelään. Vaikkakin patteriin toistaiseksi tuli vain 2 tykkiä, se rakemettiin 4 tykille. Rakenteeltaanolivat tämänaikaisetpatteriasematsa-

)v manlaisiakuin venäläistenvastaavat.Kuvä 35 esittää tyypillistä Fabritiuksenpiirtämää 6,, patteria vuodelta 1920.Tykit olivat linjassarinnakkainselkäpuoleltaavoijoiden välissäsijaitsivatammus-ja majoimissaasemissa, tuskorsut.Nämä olivat teknilliseltärakenteeltaan samanlaisiakuin maarintamallakäytetyt,mitoitetut kestämään 6o-9'osumia. Vuonna 1920 linnoittaminenjatkui edellisenr.uoden tapaan.Inoa ei enääpidetty varsinaiseen linnoitusohjelmaan kuuluvana,joten sotasaaliskonttori möi sieltätiettyä materiaalia.Maaliskuussakuitenkin taisteluvälineosastototesi tykkien lavettien ja panssaritornienolevan sellaisessa kunnossa,että oli mahdollistasaattaane vähin kustannuksinkäyttökuntoisiksi.Koska tällaisia laitteita ilmeisestipian tarvittaisiin, ja kun niitä ei pystyttäisi yarasi ne kotimaassarakentamaan,taisteluvälineosasto omaankäyttöönsäjaestiniidenmyynnin. Tartonrauhansopimuksen (14.10.20)mukaisestiSuomi sitoutui hävittämäänInon ja Puumalanpatterit vuoden ja "olemaanrakentamattaSei1921 loppuun mennessä västönja Inonniemenvälisellerannikolle20 km:n etäislydelle rannastapanssaritorneja sekäpattereita,joiden ampumasektorittekevät mahdolliseksiampumisenyli Suomenaluevedensekä Inonniemenja Rajajoen suun välisellerannikolle20 km:n etäisyydellerannastapattereita, joiden kantavuusulottuu yli Suomenalueveden rajan>. Ennen Inon linnoituslaitteidenpurkamistaja hävittämistäinsinööriosasto gentehtäväksilaatia oli ollut sodanaikana massanäitälinnoituksiaja Granit sai tehtäväkseen purkaa ja muut laitteet Inostalöytyi mm: Kuva 35. Kaaviopiitos runnikkopatteista vuodelta 1920. Kuvasss ndkyy vain vasen jaos, oikea on tdmön peilikuya.

-

I kunnossa oleva12"tykki ilman panssaritornia; 4 kpl i2' tykkejäkahdessa panssaritornissa; 2 kpl 6,,Canet-tykkejä; 4 kpl 6'Canet-tykinputkia; ja 4 kpl 76,2mm 'vastahyökkäystykkejä, 4 kpl 76.2mm -kenträpikarykkejä". Puumalassaoli vielä 2 kpl 6" Canet-tykkejä.Lisäksi kummastakinpaikastalöytyi moottoreitaym. varusteita sekäammuksia.Tosin sotasaalisviranomaiset olivat juuri tämän laatuistatavaraavieneetpois jä myyneet,mistä sitten aiheutuisekävaikeuksiaettä suuriakustannuksia, kun tykkejä ja torneja aikanaanruvettiin taas ottamaan käyttöön. Inon linnoitusoli rakennettusitä silmälläpitäen,että se kykenisipuolustautumaan myösmaanpuoleltakohdistuvaa uhkaa yastaan.Kun nyt rauhansopimuksen nojalla jouduttiin hävittämäänlinnoitus,Rannikkopuolustuksen päällikkö kiinnitti huomiotasiihen,että myös linnoituksenpohjoisdntamapitäisi tuhota.Muuten siitä voisi olla vihollisellehyötyä,jos se esimerkiksiKronstadtistahyökätensaisiInon haltuunsa.HävitystyöannettiinGranitin tehtäväksi. Seivilstönpatteri valmistui syksyllä 1920. Insinööriosastoaedustivastaanotossa everstiA.O. Silfverberg,joka toimi Viipurissa Asevarikon päällikkönä. Vastaanottopöytäkirjanmukaanrakennevoitiin ottaa vastaanvähäisin huomautuksin.Granitin piti suorittaaeräitälisätöitä. Silfverberglähetti kuitenkin suoraaninsinöörio. hän ei antanut edes tiedoksi rannikonpuolustusviranomaisille. Tässähän ankarastiarsijoitusta että sen rakennetta. joten kaikki rakennukset annettaisivihollisellemahdollikoskakylä nakyy hyvin ei ole riittävän lujaksi rakennettuja teknillisiäyirheitä. päällikkö,kenraali KivekässeRannikkopuolustuksen litti asiaainsinööriosastolle seuraayasti. Paikalleolivatjo venäläisetsuunnitelleetpatteria ja olivat rakennuttaneetsinnerautatienkin.Inon ja Puumalanpatterientykit eivät voineetampuaSeivästönmajakanluo, missä"bolshevikkilaivoja näkyiyhtä mittaanvuosina1918ja 1919. Tämän vuoksi päätettiin 2.Divisioonanehdotuksestarakentaapaikallekahdenlykin patteri. uEi ole koskaanollut tarkoituskaan,että tämä väliaikainen patteri voisi puolustautuakahtatoistatuumaa vastaan, sillä sehän on tarkoitettu kestämäänainoastaan hävittäjien (100-120 mm) tulta. Pääjohto,jota tämän rakentamisessa seurattiin,oli se,että patteri oli väliaikai nen ja että sen rakentaminentulisi niin halvaksi kuin mahdollistan.

60 Vuonna 1921 ryhdyttiin suunnittelemaanpatterin rakentamista Virolahden eteläPuolella olevalle Pukkion saarelle.Suunnittelutyöannettiin Granitille, jonka piti laatia myös kustannusarvio.Patterista piti tehtämän ,t-tykkinen tai vähintäänkin 3-tykkinen, ellei neljää tykkiä saataisi.Tykit olisivat8". Kesällä 1921 Granit aloitti rakennustyötja tykkien kuljetuksen.Tykkiasematja ammuskolsutrakennettiin betonista.Patterinrakentaminenkesti useitavuosia,amseoli vastav. 1924. Dumakunnossa Vuoden1923lopussapatteriin kuului kaksi 210 mm:n Canet-tykkiä, mutta se oli kuitenkin rakennettu neljää tykkiä varten.

hallintaanaina siihen kuuluneetsotasaalisviranomaisten asti kunnes Turun Erillinen RannikkotykistÖpatteristo Derustettiin.Tällöin linnoituksetsiirtyivät puolustuslaiiokselle.siisvastavuonna1921. Ensimmäiset määrärahat Suomenlinnanulkosaarien linnoitusten kunnostamiseenja hoitoon myönnettiin vuonna 1919ja työt alkoivat toukokuussa.Seutaavana vuonnaryhdyttiin jo laatimaanlinnoittamissuunnitelmia, joiden mukaanoli tarkoituksenasiirtää Inon ja rnahdolli ja Kuivasaareen sestiörönkin 12' tykkejä Isoonsaareen, Katajaluotoon.Vuonna1922suunnitelmatolivatjo kitey' tyneet niin, että kysymys oli vain Inon tykkien siirtämi sestäkahteenensinmainittuunsaareen.Turun Erillisen osaltakunnostustyötsaattoiRannikkotykistöpatteriston 1921. I'uonna vasta vat alkaa

Suomenlahti rannikkotykistöjoutui vaPaussoLäntisenSuomenlahden dan viime vaiheissavalkoisenarmeijanhaltuun hävittämättömänä lukuun ottamatta Porkkalan edustallaolevaa MacElliotin eli Mäkiluodonlinnaketta.Jo alkuvuodesta nimeksi va1919 alueenrannikkotykistöjoukko-osaston küntui RT 1. Vuonna 1921 siitä erotettiin läntisimmän ja Turun saaristonalueet,jonne perustetSuorrenlahden tiin Turun Erillinen RannikkotykistöPattedsto,myöhemmin nimeltään Aluksi oli kysymys sestaja vartioimisesta. saaretyleensäolivat rannikon Sylßyllä 1918 nan päällikkönä,esitti, daan luopua, kuitenkinsäilytettävä la olevat Rysäkari, Katajaluoto, Harmaja, Isosaarija KuivasaarimuodostavatHelsinginpuolustuksenrungon puolustustarkoituksiin ja ne on siisvarattavaensikädessä Villingin saarestavoidaan luopua muuten paitsi siellä olevienlinnoituslaitteidenosalta.Tämä lausuntoon ymmärrettäväsitä taustaavasten,että saartenalkuperäiset omistajat,joilta Venäjän valtio oli ne konfiskoinut,nyt rupesivatvaatimaanniitä takaisin. Keväällä 1919 yleisesikuntakinoli sitä mieltä, että örön ja Utön linnakkeistavoitaisiin luopua, koska ne )omaavatolemassaolon oikeudenainoastaanAhvenanSen sijaan tehtiin jo maan linnoittamisenyhteydessäo. tuolloin ehdotus,että MacElliotin eli Mäkiluodonsaarelolivat hävittäle rakennettaisiin8' patteri.Venäläisethän neetsaarellaolleetpattedt. ja Lounais'Suomen linnaLäntisimmänSuomenlahden kesaaretHäst&Bustt,Russaro,örö, Utö ja Lypertö olivat

Suuri rannikkoPuolustuskomitea Valtioneuvostoasetti 17.3.21 komitean,rannikkopuolustuksenjärjestelya varten,. Puheenjohtajaksimäärättiin kenraaliEnckellja kymmenenjäsenenjoukossaoli sekä upseerejaettä insinöörejä,mm. kenraaliK'E. Kivekäsja kommodoriG. von Schultz.Komiteantuli laatia ehdotus sekä"kiinteän että liikkuvan, puolustulßenjärjestelylsi, ts. niin hyvin rannikon linnakkeittenkuin laivastonkin valmiiksi28.10.22. ratkaisevasti tulisivat väikuttasehalusisaa' toteuttamiseen, tarkasti ja tilasikin Fabritiulßeltä erilaisetvaihtoehdotmerkitsisi rahallisesti.Fabritius esitti jakaantuukahteenosaan: patteriennormaalimallitja - sovelletutkustannuslaskelmat. ,Normaalimalleissa"Fabritius esittäämitä eri kaliiperien pattereihinpitäisi kuulua ja mitä tällainen patteri Otettakoonesimerkiksi150mm:n (6') tulisi maksamaan. riippuen muut patterit vaatiKaliiperista Canet-patteri. hieman kevyempinätai, elementit, vat yleensä samat raskaampina. Tämän tyypin patterien tehtävä on taistelu keveitten kanssa.Sen vuoksi niiltä risteilijäin ja torpedoveneitten ja riiitävää taisteluval' tulinopeutta suurta vaaditaan ja tuleeolla suojatut valaisulaitteiden miutta. TulenjohtoJotta vaikutusevastaan. järeimpiäkin tykkejä vihollisen 2 metrin valonyÖllä, tarvitaan myÖs taattu täisyysolisi heittimet. "Normaalimalliin,kuuluvatseuraavatelementit' 1. Tykin asemaon avoin,tykkien välit 40-60 rn Pans-

ol

saritornit olisivat liian kalliita ja älttiita häiriöille; vain 12'-14' tykit on tarkoituksenmukaista panna panssaritorniin. 2. Ammuskomero(30-50 kpl) tykin vieressä. 3. Ammuskellari (240 kpl tykkiä kohden).Nostolaite ammustentoimittamiseksinopeastitykeille. 4. Keskusammusvarasto (160 kpl tykkiä kohden).Kapearaiteinenrautatie ammustentoimittamiseksiamja tykeille. muskellareihin 5. Patterin tulenjohtopaikka(katettu),josta sähköinen yhteys tykeille. Avoin tulenjohtopaikkaaina kahta tykkiä kohden. 6. Etäisyysmittarisuojus, panssaritorni. 7. Puhelinyhteystulenjohtopaikastapatteristontaistelujohtoon,150m patteristamaakaapelina. 8. "Valmiuskasematti',(beredskapskasematt) miehistöä varten,,pommivarma" patterin taisteluvalmiuden kohottamiseksi,esimerkiksiammuskellarinyhteyteen. 9. Valonheittimen suojus voima-asemineen100-200 metrinpäähänpatterista. 10. 'Sitomispaikka'. I l. Upseerienkasarmit. 12. "K2ru11s1pieniä korjauksiaja kokoonpanojavarten,, voidaanyhdistäävalmiuskasemattiin. 13. Valaistusvoimakeskus. 14. Rakennukset,kuten kasarmit,nupseerirakennus kylpylöineen,,varastot yms. suojaiseenpaikkaan 300 m:n päähänpatterista. 15. Satamalaitteet. 16. Tie patterille, Seuraavastataulukosta hinnat.

- I [ämeri-Pohjanlahtr. Suomenlahti Tykkien lukumäärä Kaliiperi cm

Patteri

3 0 25 2 3 2 0 l 5 t 2 Katajaluoto Kuivasaari Isosaari Rysäkari Villinki Santahamina Harmaja Miessaari Pyöräsaari Länsi-Mustasaari

2 4 2

4 4 4 4 4

Ä 4 4

4

1

4 tykin patteri 1,85-1,95 2,27-2,49 2,9 -3,0 4,1 -4,38

) 1-

t q

4 2 ;

4

4 4

utö öro

Lypertö Russarö Lappvik (Hästö-Busö. Porkkala(Mäkiluoto) Rauma 1 3 , 0- 1 4 , 4 Reposaari 21,O-23,0 Kristiinankaupunki Kaskinen Huomaütus.30,5 cm patterin hinta on laskettu avoimelle. Bergö(Yaasa) Panssadtornipatteri on 15 % kalliimpi, ilman panssaritornin Korsören(Vaasa) hintaa. Lillön (Vaasa) Sovelletuissa kustannuslaskelmissa Fabritiusesittääyksi- Veksala(Vaasa) t)'iskohtaisestijokaisen rannikkopuolustuskomitean oh- Yhteensä 8 16- r RS 4,4- 4,7 6,1- 6,68 15 , 0- 1 6 , 0 )r n-r5 ) 38,5-4r,2

4 4 4

4 4

{Juras

Kaliiperi 5 , 7c m 7 , 5c m 1 2c m 1 5c m 2l cm 23-25 cm 30,5cm

jelmaanotetunpatterinhinnan.Laskelmistaselviää,että hän ei ole löytänyt yhtään täysin valmiiksi rakennettua patteria,vaankaikki kaipaavattäydennystä,toisetenemmän,toisetvähemmän. päätyi seuraavientaulukoiRannikkopuolustuskomitea denmukaisiinpattereihin.

2 4 4 4

4 2 6

4 2

4 2

2 4 4 4

2 2

^ 4

4 4 ;

20 12 2 8 5 2 l 4 3 0 24

62 Laatokka.

Tykkienlukumäärä l5

Kaliiperi cm t2 /-)

2 2

2 2

Patteri Järisevänniemi (Taipale) Konevitsa(etel.) Konevitsa(pohj.) Mustaniemi Käkisalmi Heinäsenmaa Mökerikkö ValamoI ValamoII ValamoIII ValamoIY Ristisaari Mantsinsaari(länt.) Mantsinsaari(it.) Munatschunsaari Jaakkima Yhteensä

2

2 2 2 2 2 2 2 2 (t^\ 4) 2 t^r 2

4 2 2 2 4 2 2 2 4

'7

34-36

4

;

6-8

Fabritiuksenlaskelmiinnojautuenkomitea awioi ohjelseuraaviksi. mansatoteuttamisenvaatimatkustannukset - Laatokka milj. mk 8'1,89 84,23-

Suomenlahdenitäosa

82,11

- Suomenlinna 148,22-155,7 - Suomenlahden länsi12,92 osa-Saaristomeri '19,65 - Pohianlahti Linnoittamisenlisäksi arvioitiin tarvittavan tykkeihin ja Yalonheittimiinja etäisyysniiden ampurnatarvikkeisiin, 570 milj. mk. noin mittareihinkaikkiaan laskettiin tarvittaylläpitokustannuksiksi Vuotuisiksi johon sisältyivätpalkkaus,muonivan noin 37 milj. mk, ja tus, rakennusten linnoitustenhoito,poltto-ja voiteluaijne. Edelläselostetuntäydellisenohjelneet,sairaänhoito ns."supistemansaohellakomiteaesitti samanaikaisesti LaatokalSen mukaan tun rannikkopuolustusohjelmann. uudisruksiin; seuraaviin /a tyydyttäisiin - uusiaDattereita: ValamoIII ValamoIV Mantsi (it.) Munatschu Heinäsenmaa

2l | 5 cmja 217,5 cmi 217,5cm;' 2l15 cmja 215,1cm; 2115cmja 211,5 cm', 2l15cm.:

215,7cn; 217,5cm: z/J,t cm:

2115cm; 2/ t,) cma 211,5crn:, 211,5cm; 217,5cmi 217,5cmi 217,5cmi 2l15cm.

aleninyt 79,83miljoonaanmarkkaan. Kustannusaryio

2 2 2 26-

- lisäyksiä: Järisevänniemi Konevitsa(pohj.) Mustaniemi Käkisalmi Heinäsenmaa Mökerikkö ValamoI ValamoII Ristisaari Mantsinsaad Jaakkima

SuomenI ahden itäosallelaskettiintarvittavan: - uusiapattereita: 4 120cm ja 417,5 cm; Pukkionsaari 4 1 2 0c m ; Tiurinsaari 4120cmja2l7,5 cm: Haapasaari - lisäyksiä: Pitkäniemi Tuppura

2f 12 cm (= Saarenpää); 211,5cm;

415,'7 cml Uuras ja täydentäviintöihin Uusienpatterienrakentamiseen vanhoilla pattereilla laskettiin taryittavan 84,11 milj. mk. Suomenlinnaan ei suunniteltu lainkaan uusia pattereita, mutta täydentäviin töihin vanhoilla pattereilla menisi 70,7 milj. mk. Idnsiosa - Saaristomeri: pattereita: 2 I 23 cm ja 2I 12 cm; Porkkala (Mäkiluoto)

- lisäyksiä: örti,

utö Lypertö

417,5cm: 417,5cm; 2112cm.

päättyi 18,75milj. markkaan. Kustannusarvio Supistetustaohjelmastaoli jätetty pois Pohjanlahti. Linnoittamisenosaltasenkustannuksetolivat pudonneet 253,39milj. markkaan.Tämänlisäksitaruittiin aseistukseenym 241,29milj. mk, kaikkiaan siis noin 495 milj. mk, kun täydellinenohjelmamaksoi1050milj. mk. Enckellin komiteapyysi Fabritiuksenlaskelmistasotalausuntoaja tämä ilmoittikin ministeriöninsinööriosaston jo 16.i 1.21,että tutkielmaon erittäin arvokasja että siitä tällaisia tulee olemaan hyötyä myös insinööriosastolle rakenteitakäsiteltäessä.

63

Puolustusrevisionikomitea

Lisäksi tulevat kantahenkilökunnan asunnot. kasarmit. tallit, varastot, saunat yms, joihin varattiin paikasta Valtioneuvosto^selti 26.11.23Puolustusrevisionikomi- riippuen 580.000,- - 1.530.000,-. Kustannuslaskelmat

tean,eli ns.Hornborginkomiteanselvittämäänmaanpuokokonaisuudessaan. lustuskysymystä Komiteantoimesta kutsuttiin maahankesällä1924englantilainensotilaskomissio,johtajanakenraalimajuriW.M.S.G. Kirke, antarannikkotykistöä,laivastoaja maanasiantuntijalausunto ilmavoimiakoskevistakysymyksistä. Kirken komissionmielestäSuomenrannikkotykistöei ollut ,valmiina sotaan,.Komissioehdottitykkimallienja etäisyysmittarien standardisoimista sekäeristettyjenasemien välttämistä. "Jalkaväkipuolustuksenjärjestämiseen,ei ollut senmielestäkiinnitetty tarpeeksihuomiota. Venäläisetolivat komitean mielestä tuhlanneet suuria summia,kaikenlaisiin betonirakenteisiin",komission mielestänhukkaanrnenneitä,rahoja.VerrattunaEnckellin komitean ehdotuksiinKirken komissionkäsityksen mukainen rannikkopatterioli paljon yksinkertaisempi. "Suuritöiset rakenteet tarpeettomia".Seuraavassatärkeimmätseikat: 1. Tukevaperustatykeille. 2. Hyvä näkö-ja ämpuma-ala.Mahdollisuusensisijaisesti "suoralletulelle",mutta myös,epäsuoralle,. 3. Tulenjohtopaikkarai -paikat lähellä tykkejä, samoin valonheittimet. 4. Vaihtoehtoinentulenjohtopaikkasiltä varalta, että savutai tomu estäisivarsinaisentjp:n käytön esimerkiksi tietyllä tuulella. 5. Ampumatarvikkeitten kulutusvarastotmahdollisimmanlähellätykkejä. 6. Ampumatarvikkeettoimitettava nopeastikulutusvarastostatykeille. ?. Ampumatarvikkeitten vastaan. 8. Ampumatarvikkeet saatava nopeasti kulutusvarastoon. 9. Miehistölläoltava lähellä tykkejä yarma suojasirpaleita vastaan. Komissioehdottipitäydyttäväksivain neljäänkaliiperiin, 57 mm, 75 mm, 6' ja 10".Seuraavassa esitetään4-tykkiseD6' patterinnormaalityyppi kustannusarvioineen; l. Tykkiperustat, dntasuojus, ammuskomerotja suojahauta 500.000,i. 4 ammusvajaa 40.000,3. Etäisyysmittari-ja tulenjohtosuojus 70.000,-1.Valonheittimenvoima-asema,katos ja ralreet 350.000,15.000,5. Raitiotietä500m 6. Laituri 50.000.Yhteensä 1.025.000,-

suoritti puolustusministeriön insinööriosasto. Kirken komissioteki yksityiskohtaisen ehdotuksenkoko rannikkotykistönjärjestelystä.Senmukaisestipatterit jakautuivat5 luokkaan: A Säilytettävätj a täyteenkuntoonsaatettavatpatterit. B Patterit, joiden sijoitus on sopiva,mutta uudelleen aseistaminen välttämätöntä. C Uudet patterit. D Patterit,jotka eivät ole välttämättömiä,mutta säilytetäänväliaikaisesti.Ei kuitenkaanparannustöitä. E Patterit,jotkaon purettavatai hyljättäväheti.

Seuraavasta luettelostailmeneeDatterienluokitus: AIue ja paikka

Huomautuksia

Vaasa Storhästen Turku'Hanko Lypertö

utö öro

416' 416' 8/6 4/ r 2 t

E E

Siirretäänpois Siiüetäänpois

Siiretään pois

/9,2

6/7s /6'

c

/t0, 4/rot 4/6' Villinki Santahamina Miessaari Katajaluoto Harmaja Kuivasaari Süomenlinna

!/ro'

!"'

E

Siitetään pois

E E

Siirretäänpois Siirretäänpois

c

Myös ilmapuol.var-

4/r0,

4/6' 416' 4/6' 4151mm 4/t0, 416' 4/t0, 12/57 /75mm

ten 4. Kotka Rankki

2/51n)J|r. 4/6'

Jätetäänjalkaväkeä

64 Alueja pail*a

Kilpisaari Kirkkomaansa Puklionsaari Sisäpuolustus 5. Viiplli Sisäpuolustus Ravansaari Tuppuransaa

Fluomautukia Ehdotus Nykyiner patteri Patt€ri Luokkz

2 / 5 7m ml -

l\"

," 4t6' ll{lto, lc 218.2'

-

-

1218.2'lA

Myös ilmapuol. varlen

lr".'''l" l l

lu^''* l" l"

216" l4/6' P/e'

lA

4/6",35K1]E 2ls1nm2ls1mm IA Härkälä

Siinetäänpois

Myös

ilmapuolus-

lustavafien Hyljätään Ven.pt . Hyljätään

6 t 6 " l l "

6. Koivßto Saarenpää

Humaljoki Tiurinsaari (Torsaari) 7. Laatokka Taipale Konevitsa Sortanlahti

Mustaniemi K:ikisalmi, MurikJia KäkisaImi, Vahtiniemi Jaakkima Heinäsenmaa Mökerik*ö Ristisaa Valamo Mantsinsaa!i Pitkäranta Isrpilahti Mustasaari Yhteensä

mla.

4110, 14110' IA

zlstnnlzlstnnle t l

416' lq/a, l4l6"3sK-

Jätetään jalkaväkeä

lA lE

l- lu'" l" t1214,7' l l l2l?s

lo/t' ll, I Ittu' Ic

l- lu""'* l" l2t4'7' l-

]"

lu""ll" lrte, l2/u, A

l''"'1''*l" Pte' lIttu' l-

lE E

l2l7smJnl-

lE

lrtu' rtu' lrtu' ll--

l. lE L" lc lc

'71

l-llotu' l'tu' l2/6'

lc

PohKomissioperusteliehdotustaanyksityiskohtaisesti. janlahden suunnallatarvittiin vain yksi patteri suojaamaanmeriyhteyksiäRuotsiinja tämä sijoitettiin Vaasan seudulle. Turun-Viipurin välisen rannikon vaaranalaisuusarvioitiin 'jokseenkinvähäiseksi'.Se rajoittuu vain harvoi hin alueisiin,joita ovat pääsatamatTurku, Hanko, Helsinki, Kotka, Hamina ja Viipuri Maihinnousupienillä voimilla olisi vaarallinenja turha yritys, suurin voimin tehty taas veisi aikaa ja puolustajan mahdollisuudet edellyiyksiä. sillä ei olisi menestymisen huomioonottaen tiettyjen olisi uhka Itse asiassaainoa varteenotettava ulkosaarten Turun kohteidenDpommitusmereltäkäsin". linnoitusketjustaluovuttaisiin,mutta noin 10-15 km:n päähänTurusta piti rakennettamanuusi patteri sulkemaankaikki tärkeimmätväylät. - Rannikonpuolustuksen tuli nojautuaoffensiivisiinilrna- ja merisotatoimiin, puolustusvoinäibinsoveltuvia mikätietenkinedellyttäisi

Siirretäänpois

75 mm siiretään pois Siinetäänpois Siirretäänpois Siirretäänpois Siirretään pois Siirretäänpois Siirretäänpois

Hangon ja Helsingin suojaksi Kirken komissiojätti melko vahvanrannikkotykistön,koska niiden asemaoli saaristonpuuttuessavarsinuhanalainen.Kotka ja Harni na sen sijaan ovat "hyvin suojatut saaristonavulla" ja 'tyypillinen esimerkki vaikeuksistalaskea maihin suurempia voimia,. ,Viipurin asemaon vähemmänuhattu kuin toisilla satamilla". on Karjalan kannaksenlänsirannikonpuolustamiseksi tysaariryhmä,mutta nykyinen Senvuoksi ole tarkoituksenmukainen. linnoittamista. eli Tiurinsaaren komissionmielestä'hyvin sijoitetmutta tykit olivat liian lähellä paitsi on maihinnousuepätodennäköinen ja Koska alueilla Taipale-Käkisalrni Koirinoja-Salmi. satamatsijaitsevatvuonomaistenlahtien pohjukassa,ei "pornmitusvaaraakaann ole rnuuallakuin Sortanlahdessa ja Pitkärannassa.Ulkosaarten pitämihen ei siten ole välttämätöntä,ja kun olosuhteetsaarillaovat kovin vaikeat, ehdotetaanjo rakennetut patterit hyljättäviksi' semminkinkun ne ainakinosittainoliYatepätyydyttävästi rakennetut,mm. neljä patteriaoli tulvan aikanaveden vallassa.- UusiapattereitatarvitaanPitkärannan,Impilahdenja Kurkijoenseuduille. Kirken ehdotuksenkustannuksetolivat luonnollisestikin rannikkotykistönosalta pienemmätkuin Enckellin Edellisenmukaanmaksaisivat vastaavansuunnitelman. Linnoittamistyöt: - vanhoillapattereilla - uusilla pattereilla

6.015milj. mk 7.339milj. mk Yhteensä 13.354milj. mk

of Kasalmirakennukset: - vanhoillapattereilla - uusilla pattereilla - lohkoesikunnat

4.88milj. mk 7.32milj. mk 7.44mili. mk Yhteensä 19.64mili. mk

teen;näinollensiitä pitäisiluopua; - Koiviston saarilla Viipurinlahden sulkemiseksisekä sivustansuoKannastapuolustavan kenttäarmeijan jaamiseksi; - Kotkan-Haminan suunnallamaihinnousunja ranniestämiseksi; kon kulkureittienkatkaisemisen - Helsinginedustallapääkaupunginja meritukikohdan suojaksi; - Hankoniemensuunnallamaihinnousuntorjuntaanja rannikkoreittiensuojaamiseksi; - Turun suunnallaväylieri,satamanja meritukikohdan suojaamiseksi sekä - Vaasansuunnallasatamanjaväyliensuojaamiseksi. Komiteanmietintöönliittyy senjäsenen,everstiluutnantti Erik Heinrichsin (myöhemminjalkaväen kenraalija puolustusvoimienkomentaja)vastalause,jossa hän yhtyen Enckellin komitean kantaan pitää tärkeänä, että Turun saaristonja Laatokan ulkosaarienpatieriketju välttämättömimmilläuusilla säilytetäänja täydennetään pattereilla.,Laatokallaei tämänulommaisenlinnakeketjun olemassaolo kuitenkaanpoista taryetta suojatasen pohjoisrannikko sitäpaitsi pattereilla.' Myöskään €i ja joka kohdasHeinrichsvoinut ,yhtyä sananmukaisesti sa mietinnönperusteluihinsisältyväänvanhanjärjestelmän arvosteluun,. päällikkri,kenraalimaSilloinenRannikkopuolustuksen juri K.E. Kivekäsoli vastustanutenglantilaisen asiantuntijakomission kutsumista maahan. Muistiinpanoissaan okomiteanrannikonpuolustuskelvannutmihinkään.Sen toteuttamirannikkopuolustuksemme tehottomaksi." Myöhemminhän toteaa,että komitea"oli hirv€än pät€rannikon puolustustakoskevissa, Majuri (myöhemmineverskuten myös tykistöasioissa'. (myöhemminkenraalimajuri) ankarampikuin minuno. EverstiJ.L. Rikama kirjoittaa rnm: n. . . rannikkotykistöä ymmärtämättömän. . . Kirken komiteantoimesta. . . parhaat raskaat patterit oli tarkoitus hävittää." ".. . komiteaaikoi tosiasiassa lamauttaakoko rannikkotykistön . . .n Komiteansuosituksiaei kuitenkaannoudatettu, suuntaan vaan,aselajiakehitettiin täysin päinvastaiseen nähden,. kaikkeenoleelliseen

Kaikkiaanlaskettiinrannikkotykistönperustamiskustannuksiin taryittavannoin 114 milj. mk, josta linnoittamisenja kasarmienosuusoli edellämainitut noin 33 milj. ampumatarmk. Loput 81 milj. mk tarvittiin aseistuksen, vikkeidenyms hankintaan.Ero Enckellin komiteanlaskelmiin on melkoinen,sillä supistetunkinohjelmanmukaan linnoittamiseenja kasarmeihinolisi tarvittu noin 253milj. rnkja kaikkiaannoin 495milj. mk (vrt. s. 62). Myös vuotuisissaylläpitokustannuksissa oli eroa.Enckellin supistetunohjelmanmukaanne olivat noin 30 milj. mk ja Kirken mukaanvain noin 17milj. mk. Hornborginkomitean11. ponnessa ehdotetaanrannikkotykistönuudestijärjestely suoritettavaksienglantilaisen suunnitelmanmukaan. Perusteluissakomitea ilmoittaa päättäneensä puoltaa rannikkolinnoitustensäilyttämistä sekäuusienrakentamista'missäkiinteitä puolustuslaitreita pidetäänehdottomastiyälttämättöminä".Tällaisia alueita ovat meriyhteyksienylläpitämisenkannalta tärkeät satamat,maarintamiensivustatsekätodennäköiset i a uhanalaisetmaihinnousualueet. Komiteanmielestärannikkopuolustuksen senhetkisen rilan ei voida katsoa vastaavantarkoitustaan.Kirken komissionarvostelu sen kunnosta ,murskaava>. ollut Hornborginkomiteallesuureksi se huomattavasti -hdotuksesta. linnakkeiden l]'stya ilman muiden aselajienapua torjumaanvakavatün hyökkäykset.Englantilaistenehdotus yhteistoimind-kkopatteriensekä ilma- ja iaanja miinoituksiin.Maissaolevallatykillä on kymrneren kertaa suurempi mahdollisuustehokkaanosuman iaavuttamiseenkuin laivassaolevallaja tämä aiheuttaa englantilaisenkäsityksenmukaan hyökkääjällepelkoa raivanmenettämisestä. Komiteankannanottoon on ilmeiiesti vaikuttanutsuurestienglantilaisten käsityssaariston suojaavasta merkityksestäsekäpelkoyksinäistensaarilinlakkeidenvaarallisesta asemasta. jä RannikkotykistönEsikunnan Yleisesikunnan Hornborginkomiteantilanteenarvioinninmukaankiinsuunnitelmat :eatärannikkotykistöätarvitaan: - Laatokanrannikollakenttäarmeijansivustanja selusHornborginkomiteanmietintövalmistui11.1.26ja sitä tan suojaamiseen; ulkosaarieneteentyönnetynlinjan säilyttäminenkuitenkin edellytläisi toisen patterilin- ryhdyttiin luonnollisestikinheti tutkimaan sekäyleisesijan rakentamistamantereelletai rannikon läheisly- kunnassaettä RannikkotykistönEsikunnassa.Yleisesi:- Suomen linnoirtamisen historia

66 kunnassavalmistuijo 7.4.26 alustavaehdotusrannikkoja tästä pyydettiin lausuntykistön lO-r.uotisohjelmaksi toa RannikkotykistönEsikunnalta,jonka tuli myöskin laatia tarvittavat kustannusarviot.Lausunto valmistui 29.3.27. Seuraavaantaulukkoon on koottu rinnakkain Enckellin kornitean supistettu ehdotusvuodelta 1922, ehdotus Hornborginkomiteanehdotusja yleisesikunnan Rannikkotykistön Esikunnan ehdotus vuodelta1926sekä vuodelta1927.Lisäksi on taulukkoonotettu rannikkotykistöntilanne 192Oluvunalkuouolelta.

4l2s

a/)\

o!" o!" Villinki

8/2s 4/rs 4/2s 4/2s

o!''t 4J73

Santahamina

4lrs 4lrs 'A

. 9 c

c

'4 1

Alueja pattedt 3,o

2 Turku- Pohjahlahti Vaasa Storhästen, Lypertö

iru

c-

.

*.o

E

! c

. 2 =

3

o!'o

4

> t

du.,7

5

t)

olu 2!rs2!15 2!rs2-15

olt' 2Jt2

Suomenlinna (Kustaanmiekka ja LänsiMustasaari) Kot ka - Viipuri Rankki

4/15 4/1.s 8/ s ; 7

i!'

4!7.s4 / 7 . s

l!' !"

415.7 | /30

4/ r s

4/ s . 1 4/ 1 s

irr.,

4 / r s olu 2J53

417.s4/7.s 6/'7.s 8/ 5 . 7 8 l s . 1 4/ 5 . 7 4t1a

4lrs

tJ"

2/s.7 2/s.7 4/25

Kirkonmaa Kilpisaari

4l'7.s 4l'7.s 21302 / 3 0 4/2s 4/2s 2/ l s 4 / l s 4l2s 4l2s 4/25

4/2s

4/25

2!sr 2Js1

4/ 1 5

2!sl

Suur-Musta Tammio Haapasaari

i!' 3/20

4/20

Kakskerta,Turku Hanko-Ah,re

217 5

4175

4lrs 3120 4/ s . 7 4/25

Urö

21s.7

utß 4!2s

örö

oltt

4lts

3l12 4/1.5 Russarö

Mäkiluoto, Porkkala Helsinki Miessaari MiessaariPyöräsaari Rysäkari Katajaluoto Harmaja Kuivasaari

6/23 6123 4 / 7 . s 4!7.5 2/4.7

ir" Saarenpää

utx 6123

4!2s

2/ 4 . 7 2/4.1 2/4.1

,,u 2/s.7

2/23 2/r2

Tuppura

4lrs 4 / r 5

4 1 1 5 4lrs

41s.74/ s . 7

4/ s . 1 4/ s ; 7 4/5.'t a . t ) \ 4/2s 4/ 2 s 4/25

4/rs Uuras-Ravansaari

!"

2/rs

2/15 | 130

l!'

2!12

611.s 6l'7.s6/'7.5 Hurnaljoki

4/ 2 5 4 1 2 5 4/ 2 5 4/25 4 / 1 5 4/ 1 s

l!'

lr"

2/rs ,,u 2/7.s2 / 1 . s 4/2s 4/2s

tlu 'lu

21s.72/ s . 7 8 / r s 6/ r s 2/s.1 2l 5.'1

o t ß 4lt5 41154/ 1 s yrt 2!7.5 2/7.s 2!sr 2!sr2!sr 21s.7 olu olu 4/'7.5 4 / 7 . s 4 / 1 . s

Laatokks Taipale

oJ" 4Jts4lt5 2/12 2 l 1 2 2/ 5 . 1

o/

Sortanlahti Konevitsa

2/ 1 5

i,u

o,u

2/ t s 2/ 1 s 2l'7.5

217 5 2!73

2/ 1 5 4/' l.s

2/7.s4 / 1 . 5 Mu kko (Käkisalmi) Vahtiniemi(-,-) Heposaarenniemi (t\urkiJoki) Heinäsenmaa Mökerikkö Kelppä (Jaakkima) Valamo fustisaari

217.5 2/).s 4/ 1 s

2/ 1 5

2/15 ,1r.< 2/15

i,u

2/rs r/1.s 2/1.s 2/ r s 2/ t s 2!73 2/7.s 2 - 4/ r s 2/ 1 s 2 / 7 . 5 2/7.s 2!7's 8/rs

ol" R-to/7 5 '!u 2 / t s

!"

2/rs 2l1s 1/'7.5

2/ 1 s 2/ 1 s 217.s2/1.s 2/ r s 2 / 1 5 2/1.s2/7.s 4/rs 4/ 1 5 217.52/'7.s

211s'!u

2/7.s Mustaniemi

2/12 2 / 1 2

2153 Mustasaari Impiniemi Pusunsaari (Pitkäranta) Mantsinsaari

Munatschunsaari

l!' i1,,

, 1 r , 2/ r s 2/rs 2 / r s 2/ 1 5 2 / 1 5

,JU

!tt

4lts

ovat suudn piirtein samanlaiset.Merkille on pantava, että tässävaiheessa ei vielä Mäkiluoto ole noussutesille, vaikka se seuraavallar.uosikymmenellä on ehkä tärkein linnoittamiskohde.Enckellin komitean ehdotuksessa se esiintyy. Kotkan suunnallamolemmat ehdotuksetyhtyvät periaatteessaRankin ja Kirkonmaan osalta, sen sijaan ollaan eri mieltä olisiko uusi patteri süoitettavaTammioonvai Suur-Mustaan. Viipurin suunnallaerimielisyyttä on oikeastaanvain jonne yleisesikuntahaluaisijäreän patteTiurinsaaresta, rin. RannikkotykistönEsikunta ehdottaa sitä Ristiniemeen. Helsingin suunnallamolemmat ehdottavat \2" patterien rakentamista,mitä ei aikaisemmissa suunnitelmissa esiinny.Kohteinaovat Isosaarija Kuivasaari,RannikkotykistönEsikunnallalisäksiSantahamina. Laatokallamolemmatehdotuksetovat muutensamanlaisetpaitsi Konevitsankohdalta,jonka yleisesikunta olisi ollut valmis jättämään tyhjäksi. Munatschunsaari,jota yleisesikuntaoli ehdottanutuseina r.uosinaotettavaksi ohjelmaan,on nyt jäänyt pois kummastakinehdotuksesta. RannikkotykistönEsikunnanlaatimankustannusarvion mukaansuunnitelmäolisi pitänyt toteuttaa 10 vuodessa. Yarojalaskettiintarvittavan - linnoittamiseen n. l5 milj. mk n. 34,5milj. mk n. 3,7milj. mk Yhteensän. 53.2mili. mk

tarvittavan tykkeihin, ampumatarvikmuihin taisteluvälineisiinsekäkuljetusvälineisiin josta tosin Laatokan laivaston Sekä yleisesikunnanettä RannikkotykistönEsikunnan osuusylsin oli lähes40 milj. mk. ehdotuksetperustuvatolennaisiltaosiltaan Hornborgin Kaikkiaan nousivatsuunnitelmankustannuksetn. 150 komiteanesityksiin.Ne poikkeavatsiitä eniten ulkolin- milj. markkaan. Jos Laatokan laivaston 40 milj. mk nakkeitten ketjun kohdalta sekä Turun saaristonettä jätetään huomioonottamätta,on summa 110 milj. mk, jota voidaanverrata Enckellinja HornborginkomiteoitLaatokansuunnilla.Jo Heinrichsinvastalauseessahan oli vaadittu näiden mukaanottamista vastoin komitean ten laskelmiin. Edellinen oli päätynyt noin 253 milj. enemmistönkantaa. markkaan linnoittamisenja kasarmienosalta ja kaikYleisesikuntatoteaa,että kaikki tähänastisetselvityk- kiaan 495 milj. markkaan. Hornborgin komitea laski set antavatrannikkotykistöllesuurin piirtein samanteh- tarvittavan kaikkiaan 114 milj. mk, josta linnoittamisen tävän: >suojellasotilaallisestitai taloudellisestitärkeitä osuusoli noin 13,5milj. mk. kohtia rannikoilla,jotka oletettavimmintulevat olemaan Vuonna 1929 maahan kutsuttiin laivastokysymysten vihollislaivaston ja pommi- asiantuntüaksienglantilainen meriupseeri, komentaja toiminnan,maihinnousujen tustenkohteina".Nämä alueetovat Laatokanpohjoisran- M.C. Despard,käsittelemäänlaivastonkoulutus-,openikko. Suomenlahden pohjoisrannikko KoivisroltaKot- raatio- ja organisaatiokysymyksiä. Kolmen kuukauden kan seuduille,HelsinginympäristösekäHangonjaTurun kokemuksenjälkeen hän oli valmis "esittämäänkäsityksaaristot.SekäPohjanlahdella että Turun suunnallayleis- sensäSuomenmeripuolustuskysymyksestän. Hän ehdotesikunnanja RannikkotykistönEsikunnan ehdotukset taa poistettavaksi seuraavatlinnakkeetja patterit:

68 MeripuolustuksenEsikuntateki vuonna 1927yleisesi- Utö 4/ 15; olisi saatavamukunnalleesityksen,että suojeluskunnat - ö r ö 4 1 1 5j a 4 l r 2 ' ; ja kaan rakentamaan rahoittamaanrannikon linnoitta' - Kilpisaari3/15; oli valmiina mista. Turun ja Vaasanrannikkopattereista - Koivisto4/ 10",4115 ja 4115mm; Kumpaisenkinpatterin - Laatokka 1Ol15, 4l12 ja 2175 mm (kaikki kiinteät suunnitelmatja kustannusaryiot. osuusollut noin 400 000:-' osalta olisi suojeluskunnan linnakkeet). satamakaupunkien Uusia pattereitakomentajaDespardehdottaaseuraa- Perusteluinäesitettiin, että useiden jättää vihollisenhävitysretkiltäsuo'täytynyt oli osalta vasti: kaupunkienja paikallisenasujamisjaaminenpääasiassa - Yaasa6f15;' - Pori3/15; ion omakslasiaksi".Nyt toivottiin,että 'paikallisetsuojeluskunnatryhtyisivät näille kaupungeillesuojaahankki- Korppootai Nauvo(Lohmi) 3/ 15; - Holmö (Jungfrusund)3/ 15; maan".Aloite ei kuitenkaanjohtanuttulokseen' - Hästö-Busö Lypertönlinnakeluol'utettiin I 1.12.30vankeinhoitolai3/15; joka perusti sinne kivilouhimon Luovutuksen tokselle, - Hila (Porkkala)3/12"; ehtonaoli, että linnakesaadaanheti takaisinliikekannal- Träskö3/15; on oikeus lepanonsattuessaja että puolustuslaitoksella - Loviisa3/ 15(liikkuva); Pathuoltamiseen ja linnoituslaiiteiden - mantereOrisaarenluona3/ 10"; ty-kjstökaluston pidetty tarpeelliseei aikana rauhan miehittämistä ;rin - Laatokka: Sortavala3/ 15ja 4/ l2 (liikkuvia); na. ). Hirtola3l15ja3l1,5 ( -'MeripuolustulsenEsikunta ei ottanut huomioonnäitä ehdotuksia. puuttuminenja epävarmuus Kehittämissuunnitelmien olemassaolevienrannikkopatterienkohtalostavaikeutti Patterienhajauttaminen linnoittamistöitämonienluosien ajan.Kuitenkinyleisesiteki puolüstusministeriölle kuntajo luonna 1922ehdottiuusiapattereitarakennetta- Syksyllä 1925 yleisesikunta patterien uudestijärjestelyksi' seudun esityksenKotkan vaksi seuraavasti: saarelle Kirkonmaan luovuttaisiin. - Tiurinsaareen, 4/6"ja tykistö' Rankin patteri. - Valamonkoilliskärkeen eteläpäähän saaren että Lisäksipiti Pukkion 216' iaos.Rannikkotypobjoispäähän loppuun. lokakuussa1924 everstiTämä ehdotus kenraaliluutnantti ja merivoisina,kunnespuolustusministeriön Hän ei hyväksynytvenä' 1924 ilmoitti tykkirintamaa, jossa tykit 1925menoarvioon. metrin päässätoisistaan päästy.- Näinäkin vähäistenvuotuistenmääräpattereillakunnostamistöitä Kuva36.Rankinja ntkonmqat patteiett haiqsiioitus' rahojensallimissarajoissa. Olojen epävarmuuttaja suunnitelmienkeskeneräisyytKirkonmoo Rankki tä kuvaa,että yleisesikuntavuonna 1925teki puolustus' ministeriölle rannikkolinnakkeidenpakkolunastukesta oli saatetesityksen,jonka rnukaanpakkolunastustoimet f tava loppuun vain Saarenpään,Hurnaljoen,Taipaleen, .a'o_ Vahtiniemenja Jaakkimanpattereilla.Pakkolunastusta ""erttPb päätök.P' ei pitänyt keskeyttää, mutta ei myöskäänviedä seenRistisaaren,Mökerikön,Valamon,Konevitsan,Heinäsenmaan,Mustaniemen ja Mantsin pattereilla, ei ,\ sai rauetaHärkälänja myöskäänUtössä.Pakkolunastus KäkisalmenMurikon pattereilla.Örössäpiti pakkolunastaa vain ne alueet,joilla oli valtionomaisuutta. Vuonna että Härkälän 1930 YE ilmoitti puolustusministeriölle, välttämätön. patterion puolustuslaitokselle

I

69

Kuva 37. KaaviokuvaKikonmaon pottefin tykkiasemanrukenteesta. takaa ayoimissa asemissa.Tämän han olivat rakennetut uudetkin Viipurin lahdella hänen 17.8.25 koskevastaesityksestään. "Tykkien asettelu on l) mahdollisuuden mukaan koko ampumasektori voidaan ottaa tulen alaiseksi kaikilla patterin tykeillä; 2) patterin tykit ovat kyllin kaukana toisistaanja mahdollisimman maastoonsulautuvasti sijoitetut; 3) vaikkakin tykit sijoitetaan erilleen, tulee olla mahdolli suuksia yhtenäisen tulenjohdon keskittämiseen; 4) tykit tulevat kyllin kauvaksi maalle, jotta vihollislaivojen tähystysvaikeudet saattaisivat tehokkaan ammunnan ilman lentotähystystä mahdottomaksi." Edellä esitettyjen periaatteiden mukainen Rankin ja Kirkonmaan tykkien süoittelu ilmenee kuvasta 36. Tykkien väli on jopa toista sataa metriä ja jaosten väli useita satoja metrejä. Selvää on, että tykkien maastouttaminen on helppoa verrattuna npatteririntamaan, ja tappiomahdollisuudet myös pienemmät, koska täysosumakaan ei pysty vaikuttamaan kuin yhteen tykkiin. - Luonnollista

on, että patterin hajasijoituksenedellytyksenäoli ampurnamenetelmienkehittäminen uutta asetelmaavästaavaksi. LinnoittamisestaValve kirjoitti seuraavasti."Tykkien perusrakenteeton rakennettavamahdollisimmanvähän maastostaerottautuviksi;kalliolouhinnanreunamatjätetään raaoiksi; huomattava perustaa laadittaessa,että tykeille on saatava360o sektori. Kunkin tykin luo on rakennettavasikäli pommivarmatammus-ja panoskasematit, että ne kestävätkaksiraskaimmankaliperintäysosumaa.Kasematteihinon varattava20 ammustaja panosta tykkiä kohti.' Varsinaisetammusvarastotpiti rakennettamankauemmaksi.Eri jaoksille piti tehtämän jonka betoniperustatulisi niin oma etäisyysmittarinsa, korkeaksi,että mittarille saadaanmahdollisimmanvapaa ja laaja näköala.Kattoja ei rakennetanpomminkestäviksi", mutta nseinämien, iotka suojaavatet.mittari-,muuntuleeolla kyllin vahvat;sateella taja-ja puhelinmiehistöä suojataanne tavallisellaaaltolevykatolla.Huomattava, ettei perustojarakennetakuitenkaankorkeammiksikuin taustanaoleva ja suojaavametsä." ,Jaoksientj-paikat voidaanrakentaaesim.sopivimpiinpuihin.' ,Yhtenäistä myösmaastonalatulenjohtoavarten(huomioonotettava vuus) on välttämätöntärakentaajaoksista erillinen ns. ristikkotorni, rautainen n. 10-15 m korkuinen, joten pitemmilleetäisyyksilletaataanvarmatähystys.),Kuvastykkiasemanperiaate. ta 37 ilmeneetämäntapaisen alkoi Rankin ja Kirkonmaanpatteden rakentamisesta I 6.7.26puolustusrannikonlinnoittamisessa. myönsi 165000,- markkaaRT 2:lle Rankin perustojenrakentamiseen. Työ tehtiin rykmentin voimin. EverstiRikama kirjoitti tästämyöhemmin: ollessanioli meillä Rankin tykit hajautettu.Ne päälle ilman minkäänlaistasuojaa ne olisi upotettu maakuoppaan,jolloin joka aiheuttaa tykkimiehistösäilyy sirpalevaikutukselta, sille enemmäntappioita kuin haryat täysosumat., Mutta kun rahaaon kokopatt€rillevain 250 mr:nkallionlouhintaan,ei suojaä tule riittävästi. Kuva 38 esittää tällaistatykkiasemaa. Yleisesikuntapiti jo keväällä1926Kirkonmaanpattemahdollisimmanpikaistaaloittamista rin rakennustöiden kesänäsaatiin välttämättömänä,mutta vastaseuraavana työhön ensimmäinenmääräraha,1,8 milj. markkaa'laiTäturin, tykkiperustustenja rautatien rakentamiseen". mäkin määräraha oli kerätty useista eristä, joita oli jäänyt säästöönvuosikorjausmäärärahoista. Patteria rakennettiin sitten useitten vuosienajan ja määrärahoja saatiin niin, että patteri valmistui ampumakuntoonja voitiinsuorittaal7.-20.9.29. koeammunta EverstiRikama kirjoittaa: ". . . kun Suomeenpalattua-

10

Rankista. Kuva38.Tykkiasema ni (1926)Kirkonmaanjäreät tykit piti sijoittaasirpaleilta suoiaamattomiinasemiin'asetuinsitä jyrkästi vastustaValveoli maänja sainkintahtoniläpi". Itse asiassahan jo r.uonna1925esittänyttykkien sijoittamistasuojattui iin asemiin(kuva 37). Vuonna 1927 Meripuolustuksen Esikuntaehdottiläntisenjaoksentykkiperustojenalentamista Duolellametrillä, "koska täten saadaantykeille "n"--än luonnollistä

esitettiin, että,rintavarustuksentulee olla keskimaärin 360o i.g0 - kott"u" ja,vaakasuora ampumasektori korotuksella0". tiilestä' ka! tehtiin punaisesta Ampumatarvikevarastot toholvi terasbetonista.Laiturialueen lähelle sijoitettiin ja panoksille kukri uoror,ou,toinen ammuksille toinen patterla' kaksivarastoalähelle sekävastaavasti olivat ensimmäisetharakennettiintämän jälmukaisestiYleisesikunta 25 cm:n Saarenpään kuvan 39 mukaisesti että tykkien väli olisi metriä' Vanhanpatterm kaksi 15 cm:n tykkiä asemiin' Vuonn" i928 oli yleisesikuntahyväksynytMeripuolusrakentuksenEsikunnan"hdot,]k."n 4/ l5 cm:n patterin länsi Laatokan tamisestaYläpääneli Ylläppäänniemeen kuitenrannalla.Var;jen puutteessaei rakennustyöhön kaanpäästy.Kuvassa40 on suunnitelmapatterinsijoittekuitenluksi. Vuonna l93l MedpuolustuksenEsikunta Kaarnajoelle' Ln ehdotti, että patteri sijoitettaisiinkin paremmm Perustelunaesitettiin, että täten voitaisiin tukea maarintamantaisteluaaina Metsäpirttiin' Mäkräläänja Petäjäjärvelleasti.Yleisesikuntayhtyi esitykseen; ja valmistui out,.rin ,uk"nnottyötaloitettiinv 1936 se 'iuuri tehoklaasti erittäin Se osallistui "nn.n talvisotaa. ialvisodantaisteluihinja erinomaisensijoituksensasekä sodan hyuan naamioinninansiostapysyi salassakoko aJan. vuodelta1931Soarcnsuunnitelma Kuva 39,Yleisesikunnsn pddnPQttefin haiasijoitukseksi'

\ \ gA'eaikka

$a-^,',"."'t

Kuva 40. MeripuolustuksenEsikunnanehdotusvuodelta1928 YI I öppaahpatt efin sij oitukseksi-

\{ittaus- ja tulenjohtotornit 1920-luvunloppupuolellaalkoi voimakas ii. Patterienhajauttaminen kitsi paitsi parempaa Pystyihäntällainen myös edistystäampumatekniikassa. patteri ampumaanyleensä360' sektoriakaikilla tykeillään,kun entinensüoitusmahdollistikoko pattedn tulen lain pääampumasuuntaan. Tätä vastaan kohtisuoraan tykit olisivatjoutuneetampumaanvälittöammuttaessa mästitoistensaylitse. Edttäin suuri merkitys oli tykkien ampumamatkan pitenemisellä,joka tapahtui Rikaman toimesta.Hänen arsiotaanovatsekäeräittentykkienputkenkääntäminen, mikä salli suuremmankototuskulmanettä myösammusten ballististenkärkienkehittäminen.Tykistönteknillisen tapahtunutamputasonkohottaminenja samanaikaisesti matekniikankehittyminenvaativat myös etäisyydenmittaus- ja tulenjohtopaikkojenparantamista.Ratkaisuksi rulivat korkeat betonitornit, joita ruvettiin kutsumaan .fukaman torneiksi,.Mvös kävtettiin ainakinomanase-

lajin piirissänimitystä"Rikamanpeukalo,. Ensimmäinentällainentorni rakennettiinvuonna1930 Kaunissaareen Kotkan edustalleRankin ja Kirkonmaan patterienapupisteeksi. Torni oli jo tekeillä,kun Rikama tuli tulokseen,että senkorkeusoli nostettavajo päätetysoli saatuheinätä 8 metristä 11 metriin. Rakentamiseen kuussavaroja20 000,- markkaaja lokakuussaMeripuokorottalustuksenEsikunta anoi puolustusministeriöltä ministeriö mista varten 15 000,- markkaa lisää, mihin suostuikin. Heti seuraavanvuoden alussa, maaliskuussa1931, MeripuolustuksenEsikuntalähetti tykistön tarkastajalle kirjelmän, jossa selostetaanuuden mittaustekniikanja tulenjohdonideoita ja pyydetäänkenraali Nenosenperiaatteellistahyväksymistä.Kirjelmän reunoihintehdyistä merkinnöistäselviää,että Nenonenon täysin yhtynyt Yalvenja Rikamanajatuksiinja esittänytne myössotaväenpäällikölle,joka myösoli hyväksynytne. Kirjelmän joukko mukaan "tulee mittausverkostonmuodostamaan toisistaan10-15 km:n etäisyydelläoleviakaksi- tai kolmikerroksisiabetonitornejan,joihin mittausvälineetpiti sijoitettamanniin, että "näkevät elimet tulevat ainakin "Torneja ei 20-30 metrin korkeudellemerenpinnastan. ole aikomus rakentaa ammusvarmoiksi.vaan verraten ohutseinäisiksi, sensijaanne voitaessaasetetaanmetsän suojaanu.Eversti Enkaisenmukaan päädyttiin lopulta jälkeenteräsbetonirakenteimoniensuunnitteluvaiheiden siin, joiden seinämienvahvuusoli noin 30-40 cm. Eri kerroksissaoli toimitilat tulenjohtajille, mittaajille ja Torneissaoli myös lämmitys-ja tuuletuslaitteet.Koskatähystysraotoli pakkojättääavoimiksi,oli aaI epli üos.

LI llli

'-T

aE

hll

r

FllI

I l l "- )+-z

ftl r --

ll,l

= = )a+'.a

[d ffi,ffiil

'72 ollut suunnitellutEnckellinkomitea,ei myöskäänHornborginkomiteaeikä yleisesikuntakaan vuoden1926suunnitelmassaan. Mutta tuona vuonnamajuri Rikama kuitenkin otti asian esille ja vuoden 1927 esityksessään RannikkotykistönEsikuntajo ehdottaa4 tykkiä Helsinja 1 Santagin alueelle:2 Isoonsaareen, 1 Kuivasaareen haminaan. Vuonna1930saatiinmääräraha örössäolevientykkjen ja koeammunnansuoritsaattamiseksiampumakuntoon tamiseksi. Kun tämä ammunta oli antanut edulliset tulokset,oli asiavuonnal93l kypsynytniin pitkälle,että yleisesikuntateki esityksenpuolustusministeriölle. Todettiin, että putket ovat uusiaja erittäin tarkkojaja että pisin ampumamatkasaadaanuusilla ballistisillakärjillä nousemaan 30 kilometristä40 kilometriinja ylikin. MeripuolustuksenEsikunnanalkuperäinenehdotusoli seuraava: - Mäkiluotoon2 tykkiä torniin asetettuina; - Kuivasaareen samoin; - Kirkonmaansaareen2 tykkiä avoimenapatterina; - Risiiniemeensamoinja - Saarenpäähän I tykki avoimeenasemaan. Yleisesikunnanesityksenmukaanolisi aluksi tyydlttävä vain 6 tykin käyttöönottoonja ne stoitettaisiin Mäkiluoja Ristiniemeen.Perusteluinaesitettoon, Kuivasaareen tiin, että Helsingin-Porkkalanseudunkiinteäärannikkopuolustusta oli vahvistettava raskaimmalla tykistöllä Kava 42. Niikkananpattefin tulenjohtoasemaVslamosta. laivaston liikkeiden suojaamiseksija vihollisen laivastonliikkeidenvaikeuttamiseksi niidentunkeutuessa seurauksena, ulos Suomenlahdelta". Tällöin ajateltiin yhteistoimintaa että kylmänävuodenaikana vat, mitä koetettiin estäälämpöeristyksin, mrn. korkkile- Suomenlahdeneteläpuolellaolevan virolaisen patterin vyin. Kuvassa41 on tykkienluvuksiYleisesikunTornien ketju oli tarkoitus rakentaa tehtävänäolisi Viipurinlahden aina SaarenpäästäHankoon olevantykistön kanssayhteistoimin"säilyrninenkäsissämmeon kentulkosaariamyötenainaTaipaleeseen PatteTornejarakennettiinkinmäärärahojensallimissarajois- täarmeijantoiminnalleehdotonvälttämättömyys>. sa koko 1930luvun ajan. Myös matalampiatulenjohtoa- ri hallitsisi ,laajan alueen mukaan luettuna Viipurin pattereille,esimerkki- kaupunki ja tärkeä osa ranaikkoradasta... meririntasemiarakennettiinsamanaikaisesti malla . . . Koivistonsaaret.Patteri on suojatussa asemasnä kuvassa42 esitettyNiikkananpatterintj-asema. .Mäkiluotoonrakennettiinvuosina1934-35 venäläisiltä sa mantereellaja voi tukea Kannaksenlänsirannikkoa keskenjäänyttätulenjohtoasemaahyväksikäyttäenko- olematta silti itse siellä suoritettavienmaasotatoimien mentotorni. Mm. Inosta peräisin olevia panssarilevyjä uhanalaisenan. Puolustusministeriön teknilliseltä osastoltapyydettiin käytettiinrakennusaineena. jonka mukaanMäki27.3.31lausuntoasuunnitelmasta, luotoon ja Kuivasaareensijoitettaisiin kumpaankin 2 tykkiä. Teknillinenosastoedellytti 17.4.31antamassaan lausunnossa, että 'tykkien pystytyssotilaallisestion tar305mm:n tykkien ottaminenkäyttöön peellinenja että niiden sijoituksessa.. . taktillisessa puutu Sotasaaliinajäi maahan yhdeksän 305 mm:n tykkiä, suhteessaon osuttu oikeaan, eikä lausunnossaan joista 4 lsosaaressa, ja 4 örössä. tähän puoleen. Sen sijaan todetaan, että valmis työ, I Suomenlinnassa materiaaliia kalustoedustavatvarsinsuuriataloudellisia Yksikään ei ollut ampumakunnossa. Niiden käyttöä ei

arvoja,jotka ovat vaarassatuhoutua,ellei niitä hetimiten otetä käyttöön.Pystytystyönkustannuksettaasilmeisestikin nousevatvain murto-osaan käyttöönsaatavanomaisuudenarvosta.Viivyttely merkitsisimyös sitä, että työ todennäköisestimyöhemmin olisi mahdoton suorittaa, koska tavara ehtisi turmeltua. Suunnitelmanmukaan saataisiin Kuivasaarestamuuhun käyttöön 4 kpl 10, tykkejä, jotka voitaisiin sijoittaa muualleja pelkästään näidentykkien ostoarvoksiilmoitetaan25-30 miljoonaa markkaa, Teknillinen osasto piti suunnitelmaarakenteellisesti hyvänäja siinäoli 'osuttu aivanoikeaan".Näin ollenolisi työhön ryhdyttävä kiireellisestija aloitettavase tarkoitukseennyt irroitettavissaolevilla varoilla. Teknillinen osastotarjoaa käytettävänäänolevanasiantuntemuksensa käyttöönja ehdottaaerityisenjohtoryhmänperustamista, missäkaikkien tarvittavienalojen asiantuntemus olisi edustettuna,sekänimeääsamallaomat edustajansa. Nykyterminologianmukaisestiolisi todettava,että'projektia" johti Rannikkotykistörykmenttil:n majuri Pekka Enckell(myöhemmineverstiEnkainen). Mäkiluodossatykit süoitettiin keskenjääneeseen14, tykkien torniin, joka oli jo asennusvaiheessa, lattioita ja sisustustöitä vailla.Toinentorni,jota ei vieläollut ehditty valaakiinni, siirrettiin Kuivasaareen.

Tornienja tykkien puuttuviaosiaostettiinosaksiVirosta, osaksiteetettiin kotimaisilla konepajoillatai tehtiin itserykmentinpajoilla. Rakennustyössä oli suurtahyötyä siitä, että Puolustusministeriöoli teettänyteverstija sotilasinsinööriI. Langella Inon 12" tykkien piirustuksetennenniiden purkamista,samoinkuinMäkiluodontornienpiirustukset.Lanja oli ollut rakentamasge oli ollut Venäjänpalveluksessa johti Mäkiluodon sanäitälinnoituksia.Nyt rakennustöitä ja Kuivasaarentyömaillamajuri Enkainenapunaanmm. tykkimestariLipponen,joka oli pystyttänytsamojatorneja jo Yenäjällä.Työt aloitettiin keväällä1931ja ensimmäiset koeammunnatsuoritettiin Mäkiluodostakesällä 1933 ja Kuivasaarestakesällä 1935. Kuvassa 43 on kaaviollinenesitysnäistätorneista. Varsinainenrakennustyösuoritettiinpattereillajoukkoosastojenomin voimin sen jälkeen kun Oy Granitin toiminta rannikollaoli päättynyt l920Juvunpuolivälissä. Tosin RannikkotykistörykmenttiI esitti vuonna 1931, että se saisiteettää Kuivasaarentornin kallionlouhimistyön urakalla,mutta puolustusministeriö ei siihensuostunut. Perustelunamainittiin. että töiden valyontatuottaa vaikeuksiaja "urakoistaon johtunut perästäpäinpitkällisiäja kalliita riitajuttuja". Näin ollen rykmentinkäskettiin suorittaalouhinta omanatyönä ja luvattiin hankkia lainaksikompressori Pioneeripataljoonasta. - RannikkotyKuva43. 305mm:ntykkitominkaaviopiirros. Joukko-osastoilla oli sekä insinööriupseereita että rakistöt|vuosikiüa1964. johtamaan.Työvoimaoli ammatpalksuureltaosinoli rakennusmestareiden tai ainakin monenavuotenaperäkkysymykseen tuleviin töihin. Lisäksi käytettiin aputyövoimanavarusmiehiä,joiden joukossa saattoiollaammattitaitoistakin ryövoimaa. puolustusministeriön insinööriosastollaeli myöhemminteknilliselläosastolla.Yhteistoiyleensäkitkattomasti, mutta saattoikäydäniinkin, että teknillinenosastoilmoitti, että ".. . piirustuksetovat laaditut Esikunnanitsensäantamien mittojen, piirustusten. .. ja neuvottelujenperusteella,. n. . . asiainlähempitutkiminenja . . . määritteleminen on suoritettavaennenkuin piirustuksiaryhdytään

305/ 52-Obuhox tAkkitorni.

laatimaann. Vähin määrärahoin toimittaessa tuotti vaikeuksia sekin, että kustannusarviot eivät aina pitäneet paikkaansa, Niinpä erään muistiinpanon mukaan Mäkiluodon ja Kuiyasaarentornien alkuperäinen arvio oli ollut 7,6 milj. mk, mutta työn aikana se nousi yli 14 milj. markan. Everstiluutnantti Rikama kirjoittikin 12.2.36 erään matjrfahapyynnön perusteluiksi seuraavaa. ".. . kun kyseessä on vanhan kaluston sovittaminen rakenteeltaan keskenjaaneisiin tai alkuaan toiselle kaliioerille suunniteltuihin

linnakkeisiin,on mahdotontalaatia etukäteenpaikkansa ilmaantuulukuisia pitäviä arvioita,koskatyön kestäessä pienempiä,mutta välttämättömiälisätöitäja näkökohtiakin, jotka pakoittavatosittainpoikkeamaanalkuperäisistä suunnitelmista. . . Samallaehdotan,että vastaisuudesprecisoivianimiksaei käytettäisi. . . yksityiskohdissaan nimikettänlinnoitustöihin" keitä . . . vaanyksinkertaisesti . . . Nykyinen tapa vain turhanpäitenjäykistäämäärärahojenkäyttöäja töitä'. Kuten maarintamallakin,saatiinmyösrannikonlinnoittamiseenlg3Oluvulla työttömyysvarojaNäiden käyttö taas puolestaanaiheutti hankaluuksiasikäli, että työt olisi pitänyt keskeyttääkesäksi,jolloin juuri ulkosaarilla oli parhaatolosuhteetrakentamisenkannalta.Rannikkotykistörykmentti 1 pyysikin vaPautusta>varatyömääräyksistäo,koskane tekivät työvoimansaanninhankalakjoka on ammattisi. Nyt työväkion "seulottu"sellaiseksi. oloi puutteellisiin ja vallitseviin taitoista tyytyy saarilla panssariletalvella, hin. Viimeistelytöitäon vaikeatehdä mahdotonta,puolustuson suorastaan vyjen asentaminen ja hankaluuksia,kun tulee valmiussiirtyy työvoimallekin sanotaanRT työpaikka, täytyy etsiä kesäksitilapäinen oli nimittäin Mäkiluodossa 29.6.34.Työt 1:nkirjelmässä ajaksi väliseksi I .9.34 15.6. määrättykeskeytettäväksi

Linnoittamineni93OJuvunjälkipuoliskolla Kymmenluvun saavuttanut yakiintuneet hyvin patlerien sijoituksesta kuin rakenteiden muodoista ja laadusta. Saatavien määrärahojen puitteissa yritettiin j a L k a as e k ä t u l i a s e m i e ne t l ä t u l e n j o h t o j-a m i t t a u s a s e mien rakentamista. Seltaisia keskeytyksiä kuin maarintaman linnoittamisessaei rannikolla ollut lainkaan. Kaarnajoen patterin rakentamispäätös oli, kuten jo on mainittu, vuodelta 1931, mutta työhön päästiin vasta 1936.Koko kustannusarviooli 950 000,- mk, mutta kun koko summa ei tuona vuonna ollut käytettävissä, päätettiin aluksi rakentaa vain yhdelle tykille täydellinen asema (kuva 44) ammus- ja miehistösuojineen, muille kolmelle r y k i l l e t e h t i i n v a i n p e r u s t a t .j o i t a s e u r a a v i n av u o s i n a täydennettiin. Patterille rakennettiin myös vartiorakennus. Koska Kaarnajoen patteri tuli valtion maalle, puolustusministeriö pyysi 9.5.36 maatalousministeriöltä alueen luovuttamista. Tämä vastasi 2.6.36, että patteri kylläkin saadaan rakentaa aiottuun paikkaän' mutta ministeriö pidättää alueen edelleenkin metsähallituksen hallintaan Tämä tulee ottamaan huomioon sotilasviranomaistentoF vomukset metsiä hoidettaessa

Kuva 44. KaaviopiirrosKaarnajoenpattein tykkiasemasta' Kuva 45. RTR 3:n ehdotusvuodelta1937Kaanaioen patterin tuittauspisteiksi.

15 Esimerkkinäpatterintarvitsemistamittauspisteistä esi:etäänRannikkotykistörykmentti 3:n ehdotus21.12.37 icuva45). Sen mukaanpiti Ylläppään,Taipaleenlinnan la Järisevänmittausasemienolla 'kenttätykistön tulta iiestävät",mutta sen sijaan Saunaniemenmittausasema :aisi olla kevytrakenteinen,koska se sijaitsi varsinaisen ruolustusasemanetupuolella.Kaikilta mittausasemilta :uli luonnollisestipuhelinyhteyspatt€rille. KesäIlä 1938 :akennettiinkin mittausasemarKaarnajoelleja Ylläp:ään niemeen,ensinmainittulinnakkeenrakentamisesta ;äästyneillävaroilla. Taipaleen vanhaan linnoitukseen :.htiin puutomi. \lyös Porkkalan Rönnskäriin rakennettiin patteri I i52 mm) valtion maalle.Tällä kertaapiti lupa saada ',:.uppa-ja teollisuusministeriöltä.Toinen tykkiasema ::kennettiinkesällä1934ja toinenkesällä1936. Pohjanlahdenrannikon linnoittaminen lähti käyntiin -r'allaan ulkopuoljsenaloitteenpohjälta.Valve kirjoitti - 1.7.35käyneensä Porissasuojeluskuntapiirin kutsusta -jaa selvittämässä.'Hyväksytyn suunnitelman mukaan :: Porin edustalleReposaareen rakennettavalinnakeo. Reposaarisopi patterin paikaksihyvin, koskapuolustus ::rn saatiin mahdollisimmaneteen."Maa-alueenvuok:uken ja perustustyötsuorittaaSatakunnanSk.piiri (tai ::ieastaan kauppaneuvosHacklin) edellytyksellä,että -Jiit viivytyksettä annetaansk-piirille., Käytettävissä : ilin 2 kpl 120/41/AL tykkejä, jotka ammuksineen . riliin heti luovuttaa.Tuliasemattulisivatvain kenttälin:itettaviksi suojeluskunnan voimin ::iraisiinnosaksi '.:ituun kellariin,osaksisuojeluskuntatalon .: sodan aikana \fiehistöävarten .Koskapuolustuslaitokselle :ellisia kustannuksia . . h1-väksi. Koulutustaasianomaisen sk.järjestönpiirissä -:-isi toimenpidevarsinoleellisestitehostamaan., Niinpä '.':ive nyt pyysikin,että "YE antaisiesitetyilletoimenpi::i.1eperiaatteellisen hyväksymisen". Se saatiinkinja niin ::astiin suunnitelmaatoteuttamaan. \f erivoimienEsikuntapyysi merenkulkuhallitusta luoja Ko. ,iiamaan Kokkoluodonluotsiasemarakennuksen ' j = a r e n t ä h y s l y s t o r npi nu o l u s t u s l a i t o k s eklol es.k as a a ::r tiedon mukaanMKH aikoi niistä luopuaja puolus--slaitos puolestaantarvitsisi niitä. Asiassapyydettiin rrerlumaanyhteyteenpuolustusministeriön kanssa.Kir_:-mä lähetettiintiedoksiviimemainitulle.Tämä kiirehti : riikon päästätiedoittamaanMerivoimienkomentajal:. että tällä ei ollut oikeutta tehdä asiassaaloitetta ,-:olustusministeriön ohi merenkulkuhallitukselle. Saarenpään 4-tykkisen254I 45-D patterin hajauttami-

Kuva 46. Saarenpddn linhakkeehtykkien sijoitus yuon\a 1939. sestaoli päätösjo vuodelta1931,mutta vastasyksyllä 1936 päästiin työhön, kun puolustusministeriömyönsi I 340 000,- mk kahden tykkiperustanja kenttäradan rakentamiseen. Seuraavinavuosinasiirrettiin toisetkaksi tykkiä myös uusiin rakennettuihinasemiinja syksyllä 1938 yleisesikuntamääräsi patteriin lisättäväksivielä kaksi samanlaistatykkiä (kuva 46). Vanhaanpattedasemaan siirrettiin syksyllä 1937 Humaljoelta kaksi 152 mm:n tykkiä. Tämän vuoksisuorit€ttiintykkiperustojen muutostöitäja suojaa parannettiin,vanhat asemathan olivat takaosaltaanavoimet.Kaksi betonistamittausase305/ 52-O) tehtiin periaatesamaanaikaankuin Mäkiluodonja Kuivasaaren siisvuonna1931.Toukokuussa 1936Merivoipyysi puolustusministeriöltä200 000,patterin suunnittelutyötävarten. rahat myönnettiinkin. Keväällä1937 tuli määräraharakennustöidenaloittamiseenja patteri saatiin valmiiksi syksyllä1939 (kuva 47). Alueelle sijoitettiin myös2-tykkinen76,2rnm;nilmatorjuntapatteri. Tiekkoslovakiankriisin seurauksenakutsuttiin syyskuussa1938rannikkotykistönkinreserviläisiä,ylimääräisiin kertausharjoituksiinnmuutamaksi päiväksi. Myös linnoittamistaryhdyttiin kiirehtimään.MerivoimienEsikunta lähetti 11.10.38puolustusministeriöön kustannusarvion Satamaniemenpatterin (4I 152I 45-C) rakennustyön ensivaiheestaja ilmoitti samallaantaneensa kaikki betonityöturakallaviipurilaisellerakennusliikkeelle. Periaatepäätösrakentamisesta oli samoiltaajoiltakuin edellistenkinpatterien.>Työtoli tarkoitusäloittaavastaensi keväänä,mutta pakoitti äskeinenkriisikausiryhtymään niihin viipymättä.' Rannikkotykistörykmentti2:lla oli tuohonaikaanniin paljon rakennustöitäkäynnissä,ett€i seolisi omanatyönäänpystynytselviämäännäin suuresta

\Kuva 47. Ilmakuva Ristinietuen patte n takennustyömaasta I1.3.39 kello I3.30.

lisätyöstä. Patteri rakennettiin samojen kaan kuin Kaarnajoki johtotorni tehtiin samanaikaisesti,samoin vartiorakennus kuten Kaarnajoellekin. vuodesta 1939 rykmentille. Tykit stoitettiin siten, että niemen Iänsiosaan suuntauksella on mahdollinen teen että itään,. Patteri valmistui syksyllä 1939. "Sen sijaan ei ole varoja kasarmien, kantahenkilökunnan asuntojen, valonheittäjien eikä lähipuolustusasemienrakentamiseksi",kirjoitti everstiluutnanttiEnkainen 1 1.10.38. Samainen kriisi aiheutti kiireisiä linnoittamistöitä myös l. Erillisen Rannikkotykistöpattedston alueella Turun Valve ehdotti 20.9.38 Bokullan (Utön ulkosaaristossa. pohjoispuolella) ja Hamnskärin eli Lökholmin (Kökarista itään) linnoittamista ja varustamista kahdella tai kolmella 15213S-MK tykillä. ,Ahvenanmaan puolustuksenjoutuessa sopimusmuutosten kautta kokonaan uudelle kannalle vaikuttaa se myös Turun saariston puolustusjärjestelyyn. .. . Ahvenanmeri tulee suljetuksi." Näinollen voitiin luopua aikaisemmin suunnitellusta Vesterön ja Berghamninlinnoittamisesta.Ehdotettujärjestelytakaisi väylien sulkemisen entistä tehokkaammin ja tukisi myös

muuten eteentyönnettynä on kovin patterien tykit oli tarkoitus sijoittaa tavalla kallioperustalle.o Yleisesiesityksen vielä samana päivänä. oTurun nopeaarakentamista . . . pitää YleiseTykit asennettiinkin aluksi vain tarkoitus oli rakentaa suoja myöhernmin. kriisikauden aikana oli pakko työt aloittaa kiireellisesti . .. sekä rakentaa välttämättömät parakit niin, että linnakkeet pystytään miehittämään". Seuraavana kesänä rakennettiin tykkien ympärille rintasuojat, jotka kiinnitettiin kallioon samoin kuin tykitkin. Vielä samana vuonna asennettiin Hästö-Busön saarelle kolme 152 mm:n tykkiä ja seuraavana vuonna neljäs. Heti kevää11äryhdyttiin kunnostamaansaarella olevia vanhoja ammuskellareita. Perushankintalakisaatiin aikaan keväällä 1938. Merivoimien osalta puolustusministe asetti 16.11.38yksityiskohtaista ohjelmaa laatimaan komitean, jonka puheenjohtajaksi määrättiin kenraali V. Valve ja jäseniksi eyerstit E.N. Mäkinen ja A.F. Airo, komentaja R. Hakola ja everstiluutnantti Y. Lako. Rannikon linnoittamisen suunnittelun lisäksi komitean piti laatia myös laivasto-ohjelma. Ensinmainitun osalta se jätti puolustusministerille

"Komiteanmielestäkaikki määrävahvuuksien edellyttämät linnakkeet on jo rauhan aikana rakennettavavalmiiksi.' Jos työhön ryhdytään vasta kun linnakkeitajo tarvittaisiin,,niin kestääuseitakuukausia,ennenkuinne Kunkin linnakkeentehtäväja saadaanampumakuntoonn. tarve perustellaanerikseen.oTiurinsaarion tarpeenKoi ja Viipurin lahdenpuovistonsaartenhallussapitämiseen - Tämä patterioli ollut ohjellustuksenvahvistamiseen". missajo 1920-luvulla,mutta ei ollut mahtunutvoirnassa Mustamaa on tarkoiolevaanperushankintaohjelmaan. nykyään tettu 'täyttämään Kotkan lohkon keskustassa jota jo Tykit otetaan Kilpisaaresta, olevaa aukkoao. ja ,eristetyn pidetty liian sopimattomana etäikauanoli senasemansa takia". Lehtisentehtäväksituli nsuojataPellingin saaristoon, Loviisaanja Pyhtäällejohtavia tuloväyliä",Pirttisaaren patte taasPorvooseen vieviäväyliä. Kuva48.Viipurinlahden t vuonna1939. Träsköja SalmisaaritehostaisivatMäkiluodonlinnakjo 6.2.39osamietinnön, joka sisälsi,eräät nopeaatoteut- keenpuolustustasekäsuojaisivatBarön selkääja Barön ramistavaativattyöb . . . >Varteenottaen viime slyskuun salmen suuta. Salmisaareentarkoitetut tykit olivat jo jolloin kokemukset, merivoimissaolevatpuutteellisuudet Makiluodossatilapäisperustoilla. ja niistäjohtuvä vaaramaanpuolustukselle äkkiä pakoitHästö-Busö,on tarpeellinenLappohjansatamansekä poikkeuksellisiin :ivat korjaustoimenpiteisiin, pitääkomi- Hangonlohkon itäosantykistösuojana,.Vanhoja rakenja :ea tarpeellisena ... esittääsen osanhankinnoista ajoilta oli tarkoitus käyttää hyteita l. maailmansodan :oistä,jonka välttämättömyysja kiireellisyyson pidettä- väksi, sikäli kuin ne venäläistensuorittamienhävitysten ''ä täysin selvitettynä ja jonka toteuttaminen tämän jälkeenkelpasivat.Näin säästettiinkustannuksia. -.'uodenaikanaon tarpeen...' Esitetyt linnoittamistyöt Lypertön tehtävänä )on suojata Turkuun luoteesta .rnkoottuseuraavaan taulukkoon. väyliä,. Linnakkeellaolleet neljä 152/45-CtykkorvatasamankaliiperinmerikanuunoilVartsalaan,Lypertöstäetelään. -;nake Kirkonmaalletulevat 245 mm:n tykit oli aikaisemmin puolustukseen, mutta pienentulinoTiurinsaari pidettiin parempanasijoittaa ne Kirkon\{ristamaa kaksi samanlaista,kuin erilliseksi Lehtinen(Lövö) Pirrdsaari :5kö S:lmisaari (Salmen) i{ästöBusö Lj?€rtö lJkoDmaa

3 850000,212O3 4/rs2/4s-c 2 770000,- 1 200000,4/rs2/3s-MK 950000,2/2s4 /4s-D 2 400000,Yhteensä 25970000,- l0 700000,-

r \umeroryhmän ensimmäinen luku osoittaapatterintykkien .-.rvun,toiner niiden kaliiperin (putken läpimitan) ja kolmas ;r.Ltkenpituudenkaliipercissamitaltuna.Viimeinenmerkkiryhre osoittaatykin tyypin tai valmistajan.Esimerkiksi3/152/ -.54 ilmoittaa,että kysymyksessä on 3-tykkinenpatteri, kalii-ri 152 mm ja putkien pituus 45 kaliiperiaeli 45 x 152 mm, roin 6,8 metriä. Tykit ovat Canet-mallia.- Kenttätykeistä kanuuna(K), haupitsi(H) vai ,,xroitetaan,onko kysymyksessä rbrssäri (M) sekävuosimalli.4/76 K/02 = 4-tykkinenkanuu-patteri, kaliipe T6 mm ja vuosimalli1902.

sisältyi tykkien Kunkin linnakkeenkustannusarvioon perustojensekäammus-ja miehistösuojienlisäksi myös taryittavat laiturit, tiet, rakennukset(kasarmitja kantaja linnakkeilhenkilökunnanasunnot),valonheitinasemat mittausasemat. le tai niidenlähistölletulevat Varsinaisenrannikkotykistönlisäksi ohjelmaankuului seitsemän75 mm:n ilmatorjuntapatteria,yhteensä23 tykkiä tarvittavine ammus-ja miehistösuojineensekä asemat linnakkeidenpienikaliiperisillelähipuolustustykeille, yhteensä50 kpl. Ensi vaiheessaoli tarkoituksena saadakuntoonit-tykistö Mäkiluotoon(4 tykkiä) ja Ristiniemeen(2 tykkiä). "Näiden linnakkeidenaseistus- 305 m/m tykistö - on siksiarvokasta,että niidenpaikallinen ilmatorjuntaon saatävaensitilassatyydytetyksi'. ehdotettiinlähes10 305mrn:ntykkien kunnostamiseen milj. mk. Tämä summakäytettäisiin örön kabdentykin

'18 jonka avulla niiden kantomatkasaamodernisoimiseen, taisiin nousemaan30 km:stä 39 km:iin ja tulinopeus suurenemaannykyisestä 1 laukaus 5 minuutissa 1-2 oli vielä yksi Inosta laukaukseenminuutissa.Isosaaressa tuotu tykki osina. Se oli tarkoitus nlt ottaa käyttöön. Arviohintaoli 6 200 000,- markkaa. Uusia betonisiamittaustornejasisällytettiinohjelrnaan kaikkiaan 17, joista 9 piti rakennettamanvuoden 1939 aikana.nMittausverkonrunko on rakennettavavalmiiksi jo rauhanaikana.. . Nykyisin . . . se on vielä vajavainen katketen monin paikoin, ollen aukkojenlaajuus 40-60 km.n MittausasemiasuunniteltiinLaatokalle l1 kpl, loput SuomenlahdelleUtöstä Tiurinsaareen.Mittausaseoli 3 400 000,- markkaa. mienkustannusarvio patteritolivat Laatokallel920luvunalussarakennetut kaikki samanlaisiakuin venäläistenrakentamat (vrt. kuvaan 35). Nyt oli niistä heitoimmin maastoutuvat tarkoitushajauttaaja rakentaauudettuliasematammusja miehistösuojineen. Näitä olivat Konevitsan,Kelpän, Vahtiniemenja Niikkanan patterit. Lisäksi rakennettai siin viidelle patterille "pommivarmat miehistösuojat,. Laatokanlinnoitustöidenkustannusarvio oli 6 990 000,markkaa. Suomenlahdenlinnakkeidenlinnoitustöidentäydentämiseenvarattiin 5 700 000,- markkaa,joka oli tarkoitus käyttää suureksi osaksi suojan parantamiseen,koska patterit ,eivät käsin suoritettaviahyökkäyksiä kennettu ennenmaailmansotaa denmukaan". Kaiken perushankintavaroja 58 650 000,- markkaa. linnoittamista, ei lainkaankäsitellytAhvenanmaan siitä oli laadittu eri suunnitelma. Komitean ehdottoman kiireellisyysjärjestyksen kaan rakennettiinvuonna1939Lehtisen,Mustämaanja Träskönpatterit sekäsenlisäksivieläPirttisaarerpatteri. Tiurinsaaren linnakkeen rakentaminen kasarmeineen, mittaustorneineenja muine rakennuksineenannettiin samaanurakurakaksiviipurilaisellerakennusliikkeelle; kaankuului vieläpänaamiointikin.Mittaustomejarakennettiin ohjelman mukaan. Ne olivat rakenteeltaanpetehdyt.Joisriaatteessa samanlaisiakuin aikaisemrninkin sakin paikoin varattiin niihin myös majoitustilaa,ellei sitä muuten ollut lähistöllä. Alvatinniemen betoninen mittäustorni teetettiin urakalla. Yleensä tornit olivat betonista,mutta puisiakinrakennettiin.Metsähallituksen kanssatehtiin vuonnz 1937sopimusyhteistyöstäpuisten tähystystornienpystyttämiseksiLaatokan länsirannalle. 3 rakenVuosina1936ja 1937Rannikkotykistörykmentti si Laatokalleparikymmentäpuistatornia,joiden korkeus

metriin. vaihtelikuudestakahteentoista Valvenkomiteanehdotustenlisäksi Edelläselostettujen puolustuksen vahventami nousiesillekysymysPetsarnon sesta rannikkotykistöllä. Aloite tuli Rajavartiostojen päälliköltä.Yleisesikuntakirjoitti 9.6.39asiastapuolustusministeriölleseuraavaa.nPetsamonrannikkopuolustuksenjärjestäminenon ollut aikaisemminkinesillä.Ranjärjestelyä varten w. 1921-22 ker'nikkopuolustuksen raali Enckellin puheenjohdollatoiminut komiteaehdotti sinne ... pari 15 cm patteria.' Rajavarmietinnössään päällikön ehdottaman'kiinteän 15 cm tykistötiostojen on patterinsijoittamistaPetsamonvuononluoteispuolelle pidettävä periaatteessa hyväksyttävänä.,Näitä tykkejä ei kuitenkaan nyt ollut irroitettavissa tarkoitukseen, "vaan olisi tyydyttävä 2 tai 4 kpl. 87 rn/m 95 kenttätykkeihin Liinahamarinsatamanja miinakentän. . . suojaksi.u Suunnitelma hyväksyttiin ja tykeille rakennettiin kenttälinnoitetuttuliasemat. Vanhoillapattereillayritettiin myösnormaalisiavuosi käyttäen parantaasuojaa,nimenokorjausmäärärahoja maan ilmapommituksiavastaan.Sekasuojiatehtiin morakennille pattereille. Myös ampumatarvikevarastoja ja paranneltiin. nettiin entisiä Vuosina1938ja 1939ruvettiinpattereillerakentamaan Yleensäne olivat joihinkin vanhoihin taistelukeskuksia. rakenteisiinyksinkertaisinkeinoinja halvoinkustannukhuonetiloja,mutta uusillapattereillajopa tarkoitukseentehtyja. Suureksiosaksi vain sirpaleenkestäviä. kaasusuojetaistelukeskusten luun ryhdlttiin kiinnittämäänhuomiota.Uusissarakense otettiin alun alkaenohjelrnaan,mutta vanhojakunnostaasiinä määrin kuin se oli mahdolesimerkiksiRannikkotykistörykmentti3lle myönnettiin 109300,- markkaa 28.3.39 käytettäväksi Laatokanpatterienkaasusuojeluun. ensisijaisesti Rannikonlinnakkeidenkasarmienja kantahenkilökunnan asuntojenrakentaminenoli koko ajanjäänyt jälkeen tavoitteistaja tarpeesta.Uusillakinpattereillane helposti putosivatohjelmasta,kuten esimerkiksiSatamaniemessa. Vanhoilla linnakkeilla rakennuksetvarsin suurelta osinolivat hyvin heikossakunnossa.Merivoimienkomenseikkapetaja tekikin taas20.2.39puolustusministeriölle räisenja perustellunesityksenrannikkotykistönhuonerakennusohjelmaksilähivuosiksi, 1940- 1943. Se käsitti ja varastoja. kasarmeja,asuntoja,esikuntarakennuksia tarvittu noin 20 milj. tarkoitukseen Vuosittainolisi tähän oli noin 75 milj. markkaa. mk ja kokonaiskustannusarvio Kun syksylläkävi ilmeiseksi,ettei uutisrakennusohjelma kerkiä tlydyttämään tarvetta,MerivoimienEsikunnassa laadittiin ohjelma,jonka mukaankaikillejoukko-osastoil-

l€ toimitettaisiin parakkeja noin 600-700 miestä varten. Majoitustilojen koko yaihteli 15-100 paikkaan. Lisäksi oli joukko "vartiokoppeja,. Joissakin paikoissa oli ,kesäparakkeja>, jotka oli laitettava talvikuntoon. Kustannusarvio nousi 4 641 000,- markkaan. Myrihemmin joukoille toimitettiin,asuinkorsujen" piirustuksia. Syksyllä 1939 Merivoimien Esikunta antoi joukoille käskyn patterien naamioinnista sekä ohjeita työn suorittamisesta. nYleisenä periaatteena on pidettävä, että jo rauhan aikana suoritetaan ns. karkea naamiointt ls. \e työt, mitkä esim . . . vaativat verrattain laajoja ja aikaa kysyviä toimenpiteitä. Mainittua naamiointia nydenne/ddn ja viimeistellääno sodanuhkan aikana. Myös valelaitteita kehotettiin rakentamaan, esimerkiksi valepattereita. Varoja osoitettiin joukoille muutamia kymmeniä tuhansia kullekin naamioimismateriaalin hankintaan. Jo aikaisemmin oli uusien patterien kustannusarvioissaotettu mukaan varat myös naamioimiseen, mutta varsinkin vanhojen patterien laajat vaaleat betonipinnat tuottivat vaikeuksia, koska ei ollut löytynyt sellaisia betonimaaleja, jotka olisivat pitäneetvärinsä.Kesällä 1939 Merivoimien Esikunta toimitti RT 2:lle "5 kannua naamioimisvärejä" kokeiltavaki Ristiniemen patterilla. 28.3.39 eversti Lyytinen pyysi varoja Saarenpään 254-D patterin kenttäradan (kuva 46) naamioimiseen. ,Esitetyn työn katson perustyöksi patterialueen naamioimiseksi ilmatähystystä yastaan.> Rata olisi peitettävä maalla ja nurmetettava. ,Varoja ei ole saatu hyvistä yrityksistä huolimatta", kirjoitti everstiluutnantti Enkainen. kiasemien ja määrärahat jo Linnakkeiden lähipuolustuksen kohtainen alusta alkaen. Suunnitelmia patterin osalta, mutta työsaavutukset olivat häisiksi monestakin nakkeella ei ole kenttävarustuksia", Valven komitea ja varasi ohjelmaansa tarveaineita ja työkaluja varten 3 390 000,- markkaa. Kuvassa 49 on esimerkki vuodelta 1926. Luutnantti T.J. Napari selostaa suunnitelmaansamm. seuraavasti:oAmpumahautaa olisi kaivettava .. . n. 750 m. Sitäpaitsi on entisiä umpeen painuvia hautoja, jotka kaipaavat korjaamista. Ampumahaudat eivät maastosta riippuen (kalliolla) tulisi tavallisia ampumahautoja, vaan sellaisia että niistä saisi suojaa ampumahaudassaoleva miehistö, sekä että niihin pääsisi suojassa,tai erikoista hautaa pitkin. K.k.asemat tulisivat avoimia, sillä suojatuista tuskin olisi vastaavaa hyötyä, kun niistä ei kuitenkaan saada tykistötulta kestäviä. K.k.asemien naamioiminen ei kuulu k.o. suunnitelmaan.n - Tarveaineiden puute ilmenee selvästi esimerkiksi RT 2:n kirjelmästä 20.3.36, jossa pyydetään 10 tonnia piikki-

lankaalinnakkeitavarten.Käytettävissäoli vain 1 tonni. ja kouSe ei riitä lähipuolustuslaitteiden rakentamiseen lutukseen;10 tonniakaanei riitä, mutta sillä päästäisiin alkuun. - Kun syksyllä 1938 Tiekkoslovakiankriisin aikoihin joukoille jaettiin Kannaksenvarastoistapiikkilankaa,everstiLyytinen kirjoitti: "Kun rykmentti nyt on vihdoinkinsaanut5 tonnia piikkilankaa,pyydän. . . että rykmenttisaisitarvittavatvaratmk 11000,- 1000estejotta saaduspaalunja 2000ankkuripaalunhankkimiseen ta piikkilangastavoitaisiinrakentaaaitaesteSaarenpään 254I 45-D-patrennsuojaksi,' Keväällä 1939 RT 2 lähetti Saarenpäänlinnakkeen lähipuolustuslaitteidenkustannusarvionja rakentamissuunnitelmanMerivoimienEsikuntaanpyytäenmäärärahaa sen toteuttamiseksi.Merivoimien Esikunta pyysi asiastatekrillisen tarkastajanlausuntoa.Jostakinsyystä asiakuitenkin unohtuija vastasyksylläsetuli uudelleen esille.Tällöin päämajanpioneerikomentaja ilmoitti,'ettei rakenteidensuunnitteluja konstruktiotole tarkoituksenmukaisiaja ettei näin ollen kannatakäyttää 3 milj. markkaa esitettyjenlaitteiden rakentamiseen". Yleisesikunnan päällikkö oikeutti nyt Merivoimien komentajan jdrjestelysKuva 49. Esimerkkilinnakkeenlahipuolustuksen ü vuodelta1926(-':. /44

J

1tt*

4

'21

lz'..4

l/a',.-

- '/tiz-l--a " Qrzi.*

C

80 suo- vioineenrakennettavistalaitteistaja vastaaniiden "sotiantamaanohjeet Saarenpäänkenttälinnoitustöiden Puolustusrittamisesta.Merivoimien komentajapalautti kuitenkin lasteknillisestätarkoituksenmukaisuudesta'' sitten'yksityiskohtailaatii osasto kirjelmän,koskahän luuli, että ,asiakirjaon erehdykses- ministeriönteknillinen ts' työpiirustukset Nämä saatullut lähetetyksi set rakennepiirustulGet,, sä nykyisissämuuttuneissaolosuhteissa pyytääniihin muulsksia'"LopulliMerivoimienesikunnalle,.Hän pyysi, että se lähetettäi- tuaanMeVE voi vielä set piirustuksethyväksyyMerivoimien komentaja,joka siin KannaksenArmeijan komentajalle."Merivoirnilla ei "Rakenole tarkoitukseenmäärärahojasen enempääkuin töiden myos huolehtii töiden rahoitussuunnitelmastan' Tekn'in Pl'M:n . . . johtamiseen tarvittavaa pioneerihenkilökuntaakaan'' nustyön panee täytäntöÖnMeVE välvonta suorituksen "Rakennustyön Asia palautettiinkuitenkintaasMerivoimienkomentajal- ylijohdonalaisena'. ja sotateknilliseshallinnollisessa kenttälinnoitustÖi tuuluu rakenteellisossa, le, koska"PäämajakatsooSaarenpään komenMerivoimien Pl.M:n Tekn'in lisäksi sä suhteessa den,joiden suunnitteluon tehty jo ennennykyistätilanjoukko-osaston komentajalnetta ja joiden on kiinteästiliityttävä muihin linnakkeen tajalleuja mm. asianomaisen Tekn'in kanssavastuuspuolustustäkoskeviinjärjestelyihin, kuuluvan Merivoi- le. "MeVE on yhtäläisestiPl.M:n sa. . . valvonnastajarakenteidenonnistumisesta "u mien komentajanjohdolla suoritettaviintehtäviin'. TäpyydettiinteknillisentarkastajanlausunEhdotuksesta män jälkeen kenraali Valve antoikin ohjeet RT 2lle' kiinnittää huomiotavasYllä olevaon selostettusenvuoksi,että seosoittaakuinka to ja varsin aiheellisestitämä ja ehdottaamääräyksiä erilläänmaa-ja merivoimienlinnoittamistoiminnatolivat tuun ja vallan epämääräisyyteen käy selville mikä valta ja toisistaan.Merivoirnien komentaja mainitsikin ohjeis- tarkennettaviksi niin, että johtoelimelläon. "Kunkin virastontulisi saan, että ,kenttätyöt on pyrittävä rakentamaankent' vastuumilläkin vastata ainoastaansiitä, mitä sillä on oikeusyksinddn täarmeijassakäytäntöönvahvistettujentyyppienmukai mdarüd, hyväksyäja valvoa". Määräyksiä ei ehditty käyttäen". siksija samojarakennustaryikkeita Vapaaehtoistenlinnoitustöiden alkaessakesäkuussa vahvistaaennensodansyttymistä Kun sotaväenpäällikkÖvuoden1938alustapuolustus1939 rannikon linnakkeille saatritt 225 miestä, jotka . voimien ylimmän johdon uudelleenjärjestelyssäsiirretjakautuivatseuraavasti: Merivoimienkomentajaseutiin puolustusrninisteriöön, - l.ErRTPsto Bokulla käsittely kesrasi mukana.Perushankintamäärärahojen - RTl Pirttisaarija Suomenlinna kenraalimajuriL Grankittyi nyt sotatalouspäällikölle' - RT2 Koivistoja Satamaniemi määrärahatosoitettiinMeri- RT3 siirsilinnoittamisPuolestaan Syksylläkaikki osastolleja teknilliselle puolustusministeriÖn sia,mutta tällöin vähitellen niitä alkoi, taas anoi Merivoimien joukko-osastolle Niinpä rakentavalle ehdotuksen"Määräyksiksirannikkolimoitus-uutisrakenteknilliselesikuntasiirsi 5'2'38 teiden ja entisten "305152'(J.patteri Viipurin lohkoskevien asioiden markkaaja 7.2.38anoi tätä omaalinnoituslaitteiden' patterinrakentamiseenTeknillisen vuonna.Kenraali 28 2 38 semyönpuolustusministerille että oli esiintynyt ePäselvyyttävastuukysymyksistäpuo- osastonesittelyssä mainittuun äsken lustusministedönteknillisenosastonja MerivoimienEsi- nettiinkin Merivoimien Esikunnalle käyttöönsä' sen johtanut tulok- tarkoitukseen.Lopulta sittenRT 2 sai kunnan osalta.Aloite ei tässävaiheessa näillä kirjoitti 12.2.36:'Mitä seen,mutta se uusittiin 18.7.39hieman tarkistettuna' EverstiluutnanttiRikama joutuu muutenkin moninkertaisen rakennetaan, päävaroilla Ehdotuksen olennaisiltaosiltaanentisenkaltaisena. toisaalta k'o töihin on taas kun alaiseksi, kontrollin vahvistamien kohdat olivat seuraavat:Yleisesikunnan puitteissaMerivoimien Esikunta uhrattavane varat, mitä yleinenja teknillinentarkoituklinnoitussuunnitelmien vaatii . ..u laatii alustavat pürustukset ja tyÖselityksetkustannusar- senmukaisuus

IVLUKU KANNAKSEN LINNOITTAMINEN ALKAAUUDELLEEN

Yleisesikunta kiinnostuutaas linnoittamisesta "Enckellin linjan" rakentamisenpäätyttyä meni useita vuosia ennen kuin Kannaksen linnoittamista ryhdyttiin uudelleentutkimaan. Kesällä 1927 kapteeni (myöhemmin eversti) V.A.M. Karikoski, joka tuolloin palveli operatiivisellaosastolla,tiedustelipuolus!'leisesikunnan tusaseman Muolaanjärven-Yskjärven-KirkkojärvenPunnusjärven-Valkjärvenkannaksiltaja ehdoui scn linnoittamistaovakinaisillakinlinnoituslaitteiiia"(kuva 50). Laajassa muistiossa Kadkoski perusteiee esitystään seuraavasti. Venäläisten suojajoukkojen pääoffensiivi Kuva 50. KapteehiKarikoskenja majuri Vossinehdotukset \uodelta 1927Enckellin linjan edessöoleviekjdrvikannasten linnoittamiseksi.

suuntautuu aluksi Valkeasaarelta Uudenkirkon-Kivennavan välisellä alueella suoraanViipuria kohti ja heikompi hyökkäys sivustan suojaamiseksiLempaalasta Raudun -Kivennavan kautta Vuokselle. "Kannaksen puolustuskysymyksen tullessa ratkaistuksi offensiivisesti, vaatii se luopumaan Vuoksi-Suvanto linjan valitsemisesta passiiviseksi puoiustuslinjaksi ja kenttäarmeijan päävoimien keskittämisen mainitun linjan eteläpuolelle". Näihin aikoihin oli valmistunut eräs vaihtoehtoinen suunnitelma Kannaksen puolustukseksi, ns. VK 27 (Venäjän keskitys 27), jonka mukaan oli pidettävä linja Maklahti-Kuolemajärvi-Karhula-Summa-Muolaanjärvi-Lipola-Rautu-Taipale. Tämän linjan itäosa tarjoaisi mahdollisuudet offensiiviin vihollisen sivustaan. Kysymyksessäon samantapainenajattelu kujn Fabritiuksella hänen ehdottaessaansyvän puolustusasemanrakentamista Muolaanjärven-Vuoksen välille, jotta räältä olisi mahdollisuus offensiiviin etelään ja itään. Samaa tarkoimyös Kiviniemen sillanpää (vrt. Karikoski toteaa, että meidän on pakko räjoittaa offenalueelle kerrallaan, "jolloin muissa osissa Kannasta on tultava toimeen mahdollisimman pienillä voimilla turvautuen tarvittaessa maaston lujittamiseen linnoituselinten avulla". Mainittujen järvikannasten "omistaminen muodostaa sen avaimen, mitä ilman tämä manööveriajatus on vaikeasti toteutettavissa>.Puolustusasemaan sisältyy sekä etuvartioasema, päävastarintaas€ma että osittain myös taempia asemia. "Parkkila, Jaarila, Tarpila, Valkjärven itäpää ja Kukonmäki olisi jo alusta alkaen suunniteltava todellisiksi linnakkeiksi, joi hin aikaa myöten jo rauhan aikana olisi hankittava aseistus." Muualla tultaisiin toimeen kenttälinnoituksin eikä asemanvälttämättä ta itsisi olla yhtenäinen. Monin paikoin riittaisi, kun tehtäisiin ,lujia metsään rakennettuja Blockhaus-asemia" (maanpäällisiä hirsikorsuja). Lisäksi olisi patoamalla nostettava Muolaanjärven veden pintaa, jolloin'vesi leviäisi aseman edessäolevalle suolle ia suurentaisi sen estearvoa.

S:.men linnoittamisen bi!toria

82 - 1 radioasemasuola' - 1 sidontaPaikkasuoja, - 2 keittiösuoJaa varastorneen' ja - 4 varastosuojaa (myösreservinkäyttÖÖn) - 2 tähystyssuoJaa I-askelmaän tietenkin kaavamainenja jokainenkeskus olisi erikseensuunniteltava,mutta näin päästäänsuuntaa Majuri Fabritiukseltasaaosoittavaankustannusarvioon laskeekeskuksenhinVoss miensaperustietojenmukaan tarvitaan asemaan Yhteensä naksi noin 7,2 milj. mk. lueenu. varojaseuraavasti: Karikoskenmuistio on allekirjoitettu l2'8 27 Hieman 100milj. mk "betonivarustukset" majuri mvöhemmineli 30.8.on päivättyyleisesikunnan 7 milj. mk - esteet E. vossin muistio, joka käsitteleesamojenkannasten milj' mk 18 tieverkko asemapoikleaa Hänensuunnittelemansa linnoittamista. 5 milj' mk ym - patolailteet, pakkolunastukset jonkin verran Karikosken asemasta,kuten kuvasta 50 ßOmäIEI Ynteenla ntiedusteltehtäväkseen selviää.Vossilmoittaasaaneensa rauhan buomioonottaen linnoittamista la . ,. kannasten kesVossei määrittele,minkälaistatulta laitteidenon tarkoituksena linnoituslaitteiden aikana rakennettavien puristuslujuu-' tätä osaakent- tettävä,mutta sensijaanhänvaatii betonin olevansodanaikanasuojataKannaksen 600 kg/cm2'koska1ämäon deksi(,vastustuskyvyksi") täarmeijan keskitystävanen ja tarjota omille voimille laltRuotsissakinKannaksenvanholssa vaatimuksena edullisetoperaatiomahdollisuudet"' kg/cm'' teissaseoli ollut Fabritiuksenmukaan300 Linnoituivyöhykkeenpituus on yhteensänoin 28 km' VarsinaisenlinnoittamisenlisäksiVossehdottaaMuonoin 12 km Koskaasemaon varsln josta luonnonesteitä patoamista samaanrapaankuin Karikoskikin' joten laitteiden laaniärven iahella rajaa,vaaditaansuurtavalmiutta, 6 ja Näin tinnoir.,unasemantaaksevoidaankeskittää tulisi olla ,mahdollisimmanvalmiissakunnossa miehijoko etelään itääntai ja naitavoidaankäyttää Keski-Eu- divisioonaa tvsioukkoniitten välittömässäläheisyydessä'' "lähinnä olevienja toisisÄooussa vihollisvoimientuhoamiseksi'' keiia, linnoittamiseenei ryhdytty kumpaisenja. MeitH Karikoskeneikä Vossin'mukaisesti' lo oeitteisen "noitusten kuitenkinmerkki yleisesikunnaskiinnostuksestaKarjalan kan' semminkin lestä vuonna1928käyty kirjeenvaihto haianaisesti. välillä Edellinen yleisesikunnan noin3-6 tarkastuksenEnckellinlinjalla Puolustaemmaksiaukkoja sulkeviakonekivääriasemia' ja ia laadituttanutkustannusa ion tarvittavistakunnostuson tusasemansyvyyJenon oltavaYähintään2 km sitä Se päättyi noin 650 000 markkaan'Nyt kysyttiin pystyttävä hallitsemaankonetuliasein Tässä suhteessa ioista. suoritvleisesikunnanmielipidettä,pitäisikö korjaukset vanhatasematon takennettuväärin'Vastustuskeskuksen 'taa, rahat nämäkin vai olisiko edullisempaakäyttää tuliverkkoja senon ulotuttayhtenäinen eteenon saatava oli tietoon lisäksi on iar,nifon tlnnoittumiseen.Teknillisenosaston va myös asemansisään.Konekivääriasemien vastustettaisiin taholta rakennettaYasuojat myös miinan- ,uif"t, .un mm. 2.Divisioonan vastustuskeskuksiin korjaamiseen' laitteiden Kannaksen tavttamistä varoien vain heittimille,mutta tykistÖntuliasemattaempanaon koskänami muka eivätvastaisitarkoitustaan' etukäteenmerkittäväja mitattava' Jo viikon päästä kiirehti yleisesikuntavastaamaan' Näiden periäatteidenmukaisestitulisi puolustusasevoivansaluopua " Laskienkeskuksen ,ettei se katso millään muotoa maanyhte;nsä 14 vastustuskeskusta ... vaan Kannaksenpuolustaminen linnoituslaitteista miehitykseksinoin pataljoonan,Vosspäätyy seuraavaan vaatii linnoitussysteeminedelleenkehittämistä' ennen kohti: määrä;nlaitteita kutakin Yastustuskeskusta ja vyöhykkaikkea siten, eitä elimet nykyaikaistetaan - 8 kk.suojaa Puolussyvyys" keelleannetaanhuomattavastisuurempi - 9 miehistösuojaa, operatiivisia piirtein tusasemansijoitus vastaa suurin - l komentosuola,

Lopuksi Karikoski ehdottaa, että' "jo tänä syksynä ykamm;ttimiehet saisivatryhtyä alueellasuorittamaan sijoittamista sityiskohtaistatiedustelualinnoituselinten. voltalsrn varten,jonkajälkeenkokonaiskustannusarvrota ryhtyä iaatimaan,. Suunnitelmantoteuttamiseentarvittaisiin useitavuosiajo pelkästäänsenvaatrmlensuunen määrärahojenvuoksi,mutta sittenpä"muodostaisilinnoitus Kannaisenarmeijankeskustalleturyatun keskitysalueen ja offensiiville välttämättömän suojaiun tukia-

(?

\

Kuva 51.Kenraali Ohquistinehdotusvuodelta1929Karjalankan aksellesuunniteltaviksipuolustusasemiksi.

1aatimuksia, ioskin linnoituselinten -ussa samoinkuin rakennusteknillisissäkin seikoissavoi :'i1a toivomisen varaa. Koska kuitenkaan lähitulevaisuudessa ei ole mahdollista saada varoja linnoituselinten :avdelliseenuusimiseen,on välttämätöntä "korjata, uuJistaa ja vahvistaa nykyiset linnoituselimetsiihen kun:oon, kun käytettävissäoleva rahamäärä sallii',. Kirjelrlän ovat allekirjoittaneet eversti (sittemmin kenraalima'uri) K.M. Walleniusyleisesikunnan päällikkönäja majui Karikoski operatiivisen toimiston päällikkönä. Puolustusministeriön teknillisen osaston päällikkö, ;r'ersti Lauri Stark, joka vuonna 1928 oli siirtynyt tehtä: äänsäPioneeripataljoonan komentajan paikalta, ehdotti :rt pioneerienkäyttämistä korjaustyöhön,koska se "so'.eltuisi varsin hyvin pioneerien ammattialaan". Kesällä 929 Pioneedpataljoonasta komennettiinkin työhön I

9 aliupseeria ja noin 90 pioneeria. Teknillisen t y o n j o h d o na s et i p u o l u s l u s m i n i s t e r i ö . Keväällä 1929 yleisesikunnanpäällikkö pyysi 2.Divisioonan komentajalta esitystä Karjalan kannaksella rauh a n a i k a n as u o r i t e t t a v a s tl a i n n o i r t a m i s e s rE a .v e r s t iö h quist laati asiastalaajan muistion,jossahän ensinselosti käsityksiään linnoittamisesta yleensäja sitten teki esityksen suoritettavista töistä. Hänjakoi nämä neljään pääryhmään: - >betonilla vahvistettujen tai kokonaan betoonista tehtyjen tykki-ja kk-asemienyms rakentaminenn; - vastaavien laitteiden rakentaminen kenttälinnoittamalla; - esteiden, nimenomaan piikkilankaesteiden rakentaminenja - linnoittamisen valmistelu, kuten paikkojen suunnitte-

84 leminen ja vieläpä merkitseminenmaastoon,matevaraaminen. riaalinja työkalujenmäärittäminen,sekä suoja, etu on niiden tarjoama suurin Betonirakenteiden ja aina vihollinen saa kalliiksi koska mutta ne tulevat voi sijainnin, se laadun että laitteiden sekä tietoonsa johtopäätökiä Lisäksi suunnitelmistamme. tehdä niistä tällaisiaasese voi etukäteenvalmistellahyökkäyksensä mia vastaan. öhquist pitaa nennenkuulumattomana, Enckellin linjan rakentamistaniin, että kuka tahansa, jopa ulkomaalainenkinvoi saadasiitä yksityiskohtaisen selvyyden.Kenttälinnoituslaitteettulevat tietenkin halvemmiksi,mutta niitäkäänei voida salataja lisäki puu on altista lahoamiselle,joten ne eivät ole pitkäikäisiä. Piikkilankaesteetovat erittäin tehokkaita Kannaksen Ne oval öhquistinmielestätärmaastossa. metsäisessä keämpiä kuin edellä mainitut laitteet, semminkinkun Kannaksenmaaperä on yleensä helposti kaivettavaa, joten miehistö pääseenopeastitulelta suojaantykistön täysosumaalukuunottamatta. Esteiden rakentaminen sensijaanvaatii paljon aikaa ja työvoimaa.öhquistin tilanteenarvioinninrnukaanvihollisellaei tulisi olemaan kovin paljontykistöä,mutta Kannaksellatodennäköisesti sensijaanrunsaastielävää voimaa,jota vastaanesteet olisivat vaarallisesti siihen,gttei voi lainkaan huomio siinä laajuudessa, kana mikäli dellinen maastokohtiin, on meille quistintilanteenarvostelu sa pitäväksi, koskapasuojajoukkojen ja sensijaan varsinnopeasti neenmenetettiin puolustusasemissa olisi tarvittu suojaksisekä tulta että säätävastaannimenomaankorsuja.Edespitkän YH-kauden aikana ei näitä asemiaehditty rakentaariittävään kuntoon. Muistionsatoisessaosassaöhquist teki konkreettisen esityksenrakennettayistaasemista,joissa olisi tehtävä piikkilankaesteitä,raivattavaampuma-alaasekätiedusteltavaja ehkä merkittäväkinlinnoituslaitteidenpaikkoja. Kuvassa5l on esitettysuunniteltavatasemat.Lopuksi Öhquist tekee ehdotuksentöiden kiireellisyysjärjestyksestä.Ensimmäisellätilalla ovat yksityiskohtaisetsuunnittelutyöt, alkaen Kannaksenitäosista ja lähimpänä rajaa olevistaasemista.Toisellatilalla ovat rauhanaikaiset valmistelutyötsuojajoukkojenRaudun Ryhmän loh-

kolla sekä linjalla Humaljoki-Makslahti. Tämä asema Kolmannellatilalla ovat liittyy Koivistonpuolustukseen. Vammeljokilinjan,Kivennavanja Kekrolanasematsekä Lipolassavalmiiksi tehtävät työt. Neljännen kiireysasesitetyt. teentöitä ovatmuut suunnitelmassa

1929 Linnoittamistiedustelu järjesti laajanlinnoittamisElokuussa1929yleisesikunta tiedustelun,jonka tarkoituksenaoli yksityiskohtaisesti selvittää ensisijassaÖhquistin muistiossaesitetyt asiat. Tehtäväänmäärättiin kolme ryhmää,johtajina eversti luutnantit Otto Bonsdorff,V.H. Vainioja K. Pylkkänen" oppikullakin käytettävissäänkolme Sotakorkeakoulun olekäytettävissä työhön huomioon lasupseeria.Ottaen Tiedusteluvarsin mittava. päivää, urakka 5 oli van ajan, käskynmukaansiihensisältyiseuraavaa: 1.,Täydellinen suunnitelma aseman linnoittamiseksi (linnoituselintentarkka sijoittelu maastoonja niitä teknillinenpiirustus)sekätulisuunni rauhanaikana,sodanuhkanaikanaja sodan puhjettua rakennettavistalaitteista sekä töiden kiiEhdotustoimenpiteistäsodanpuhjettuatehtävienlaitnopeuttamiseksi(tarveaineiden kustannusarvio. öhluettelonoudattaapaaasiallisesti mutta myös Vossin tutkielmaa ja suorittamaaMakslahden-Humaljoen oli käytettävä pohjana.Lisäksi oli tiedusteltava kannakset Suomenlahti-KipinolanjärviKuolemajärvi.Kutakin asemaavarten määritetäänmiehitysjoukko. Koska sitä on mahdoton tehdä tarkasti, ilmoitetaanyleensäpienin voima,jolla asemaavoidaan joutua puolustamaan. Vahvuudetvaihtelevatmuutamas3-4 pataljoonaan. ta komppäniasta Tiedustelu suoritettiin 12.8.-16.8.29ja tulokset piti jättää yleisesikunt^anI5.9. mennessä.Kaikki ryhmät totesivat heti alkuun, että aika ei riittänyt tehtävän semrninkinkun kartta-aisuorittamiseen, perusteelliseen neisto oli siihen huonosti soveltuvaa Enimmäkseen 1:50000 mittakaavaiseenkarttaan oli yksityiskohtaisen merkitseminenmahdotonta,jolinnoittamissuunnitelman Osa käsketyistä ten ensityöksi oli tehtäväsuurennokset.

85 kohteistajäi kokonaantiedustelematta,mm. järvikanVuokseen. naksetSuulajärvestä Yleensä ryhmät tulivat asemiensijoitukseennähden Öhquistin kannalle,Poikkeuksenaon KipinolanjärvenKuolemajärvenlinjä, jota tämä ei ollut lainkaanehdottanut, mutta jonka yleisesikuntaoli käskenyttiedustella. Bonsdorffpiti tätä asemaasekätaktillisestiettä teknillisesti paljon parempanakuin Humaljoen-Makslahden linjaa. Linnoittamisen suhteen ryhmät päätyivät Ohquistin mielipiteistä suuresti poikkeaviin tuloksiin. Piikkilankaesteitäei pitäisi rakentaarauhanaikananiin runsaasti kuin öhquist oli ehdottanut,koska nekin paljastaisivat suunnitelmia.Lähellärajaaolevatesteetpitäisikuitenkin rakentaa,koskane muutenjäisivät tekemättä.Ne myös monin paikoin suurestihaittaisivatpaikallisiaasukkaita, koskaesteetuseintulisivat viljelyksilleja jopa pihamaillekin. Tällaisilla alueilla ne pitäisi vain merkitä kartalle ja maastoon.Puupaalujaei pitäisi käyttäärauhanaikana rakennettavissa esteissä,koskane lahoavatnopeasti,sen staan ehdotettiinrautapaalujaja esteidenrakentämista kasvaviinpuihin. Bonsdorffesitti, että paikallisetasukaikanarakentamaanesteitä kaat varattaisiinsodanuhkan johdolla,mitä vartenolisi vuosittainkousuojeluskuntien Piiklutettavatöidenjohtoonsopiviasuojeluskuntalaisia. kilankavarastotolisi annettavapaikallistenasukkaiden hoitoonja vastuulle,koskaoli todettu, että niistä jatkuvasti varastettiinsuuria määriä saatukiinrf. Vastoinöhquistin kantaa tavaksi taulukostailmenee. keritä tekemäänsodanuhkan rajaa olevissaasemissa. voidaanettä on tarkoituksenmukaista taisteluakin jopa raskaan Taulukon kustannusarvioihinsisältyy paitsi erikseen lueteltuja betonirakenteita,myös piikkilankaesteitäja -varastoja,raivauksiaja harvennuksia. Nimenomaannäi tä ehdotetaantäydennettäviksisodanuhkanja sodanaikana. Myös puisia korsuja ja taisteluasemiavoidaan tällöin rakentaa, vaikkakaan näitä ei rauhan aikana kannatatehdä,koskane kestävätvain 5-8 vuotta. Edkoisuutenamainittakoon,että tiedusteluryhmätotejokivarteen vuosina1918-19kaivettujen si Vammelsuun kunnossa. olevanvielä käyttökelpoisessa taisteluhautojen Ne olivat nyt nurmettuneetja maastoutuivaterittäin hyvin,joten niitä ei pitäisi missäännimessätäyttää. ehdotuksista: Yhdistelmätiedusteluryhmien

Betonirakenteita

'7

'f

Kustannusarvio milj. mk

Asema E

E

o 9 !

E '7 ,d

Vammeljokilinja Rieskjärvi-Vammeljärvi Kipinolanjärvi1l Kuolemajärvi Humaljoki-Makst'7 lahti Kekrola-Siesjärvi 4 'l Kivennapa Riihisyrjä 16 Latajäryi-Lipola Korpikylä 6 Saijanjoki 6 Mäkälä Leinikylä-Rautul9 Raaju

0 5-1 q

0,5-1,6 5 , 6- 7 , r

5

5,0-6,8 1,0 1,'l 0,2 0,1

8 I I

4

2 I

l0

3

0,1 1,0 2,0 ? 5

0,1 1 0 n . 2 ' l- 3 3 121

Kannaksenlinnoittamisesta Kuvan yleisesikunnan ajatusten kehityksestä antaa operatiivisen toimiston päällikön, everstiluutnantti Karikosken muistio maaliskuulta 1931. Sen mukaan edellä selostetut asemat ovat katkonaiset ja ilman yhteyttä keskenään. Kun uudet operäatiosuunnitelmat ovat keskeneräisiä, ei näitä puolustusasemiaolisi sellaisinaanryhdyttävä rakentamaan, vaan niistä olisi valittava vain ne, jotka sopeutuvat mihin operaatiosuunnitelmaan tahansa. Tällaisina Karikoski pitää yksityiskohtaisen tarkastelun jälkeen seuraaviaasemia: - Muurila-Kipinolanjärvi-Kuolemajärvi; - Rieskjärvi-Vammeljärvi-Suulajärvi: - Vammelsuu-Sahaioki:

86 taessakysymystäon Päädyttysiihen,että edullisinasema Kivennapa-RiihisYrjä; olisi Kyrönniemenja Kuolemajärveneteläkärjenvälillä, Kekrolankannas; josta sejatkuisi Hatjalahdenjärvenkautta TyöppäIänjoLipolanasema; yhtyen täällä vanhaanasemaan Kiireellisin osa keen, Raudunasemat. väli, joka olisi linSuomenlahder-Kuolemanjärven Asemienrakentaminentuleeainakintoistaiseksitapah- olisi omin voiminja vähin määrä- noitettavasiten, että,se myös tosiasiassamuodostuisi tumaanpuolustuslaitoksen jota ei voitanesanoaaikaisemmin linnoitetuksiasemaksi, rahoin,jotka on käytettävätarveaineidenhankintaanja joissarakenteetkeskityksensijasasemista, rakennetuista korvauksiinmaanomistajille.Näin ollen on työt rajoitetleveälle alueelleo. - Tosinhan hyvin sirotettu on tava raivauksiin,esteisiinja betonilaitteisiinRaivausten ta rakenteetvaayhteydessäon määritettävätulielintenja esteidensijoi- Enckell nimenomaanpyrki keskittämään laajat linovat todistuksena mistä suuntiin, on rauhanaikanaryhdyttävä rallisimpiin tus. Esteidenrakentamiseen (kuva4)' välillä ovastustuspesien' alueet paik- noittamattomat vain siellä,missäne eivät ilmaisepuolustusaseman perma'varsinaisista kyse on että tässä Airo korostaa, kaa, ts. siellä missäsen sijoitusjo maastonPuolestaon etupuolinen linjan Tämän on kuitenkin esimerkiksi nenttilinnoituslaitteista". ilmeinen.Rajanläheisyydessä maasto olisi kenttälinnoitettavasuojajoukkojentoiminLipolassa- esteetrakennettavavalmiiksi,koskaniitä ei töitä olisi 2 Divisioonan sodanaikanaehditätehdä.Rauhanaikanaei puupaaluja nan helpottamiseksi.Tällaisia ei permanenttilaitteita jatkettava. alueella Tällä kannata käyttää, vaan on lanka kiinnitettävä kasvaviin edelleen edut eivät vastaisi saavutettavat puihin tai rautapaaluihin.(Käytettävissäolevat rauta- kannatarakentaa,koska (VK 27) varianttiä offensiivista paalutosoittautuivatkuitenkinepätarkoituksenmukaisik- kustannuksia.MyÖskään etupuolinjan esitetyn ajatellenniitä ei kannatarakentaa si.) Muualla on tyydyttävämateriaalinvarastoimiseen' vastaavaa niistä onko Betonilaitteitapitäisi rakentaavain sellaisiinasemiin, lelle, koskaon varsinkyseenalaista, on valittu juuri offensiivia joita on tarkoitus puolustaatorjuvasti.Ei kannatatehdä hyötyä, sillä lähtöasemathan pitkäaikaista ajatellen. defensiiviä niitä rajan läheisiinviivytysasemiinjo pelkästäänniiden eikä mukaisesti yleisesikunta antoi muistion Tämän asettaa Karikoski sijalle Ensimmäiselle kalleudenvuoksi. ja linjan ja toisellesijalle 29.12.31 Oeschin Airon allekirjoittamallakirjelmällä Kipinolanjärven-Kuolemajärven ohjeita 2.DivisioonankomentajalleKannaksenlinnoittamahdollisestiMäkrälänkannaksenRaudussa. päälliköksiWalolivat ajatuksetjo kiinteyty- misesta.Oescholi tullut yleisesikunnan Vuodenloppuun Krjelmässäselosneet.Karikosken tiedotetaanyleisesiAiro laati 1.12.31 Suomenlahden-Kuolemayleisperiaatteista. annetaandivisiooon useinaryosteltu aloitettuja'kenttälinnoitustöitä' täloude iset resurssimme helpottaasuojajoukkojen tiukkaan keskittämiseen, ' kenttäarmeüanofainakin kaansaamaan oli Periaatteena tava siten, että toistaiseksisisällytetä voidaankaikissatapauksissataata. Tämän vaatirnuksen pidettävä, ettei töihin ainakaan ,betoonisia linnoituslaitteitan. Luonlinja. täyttää melkoisellavarmuudellaEnckellin Näin siisjo vuonna1931tehtiin ratkaisu,joka merkitsi pidettäisiinjatkuvasnollistasiisolisi,että tästäasemasta Enckellin linjalle, eteläisintä ti kiinni, semrninkinkun se soveltuukaikkiin tähän asti pääasemansijoittamista Erityisestitämäkos- osaa lukuunottamatta.Kenraaliluutnantti Airo kertoi laadittuihinpuolustussuunnitelmiin. kylläkin tuolloin ehdottanut keealuettaMuolaanjärvi-Suomenlahti,vihollisentoden- vuonna 1975, että hän oli sinneasti, missäKannakaina taakse vetämistä aseman puolustus Tällä alueella näköisintäpääoperaatiosuuntaa. kivikkoiseksija muuttuu pertasainen nVarsinaiset sen Panssarimaasto voi vähiten nojautua luonnonesteisiin. jonnekin Viipurin-Kutoisin sanoen manenttilinnoitustyöt,pitäisi siis keskittäätämänalueen vaikeakulkuiseksi, aikanasyntyi TJinja talvisodan minne parsaaren tasalle, parantamiseen. puolustusmahdollisuuksien ja jatkosodan aikana VKT-linja Kenraaliluutnantti Koiviston merkitys rannikon puolustukselleon jatku' puolestaankertoi samanavuonna, että hän oli besth puolustus mantereen vasti kasvanut, mutta sen oma keskuställutKannaksenlinnoittamisestakenraali Mansuuntaanon toistaiseksijärjestämättä.(Enckellin linja' nerheimin kanssa,josta oli tullut Puolustusneuvoston taempi sen han on tällä suunnallaHumaljoen tasalla, puheenjohtajavuonna 1931. Myös sotaväenpäällikön' 4). Tutkif asemataas päättyy Römpöttiin, vrt. kuvaan -

8'7 kenraaliluutnanttiOstermaninkanssaasiastaoli neuvoteltu. Oeschtoisti edellämainitussakirjelmässämainitut periaatteet ja korosti erityisesti käytettävissäolevien varojenniukkuutta.Sentakia oli kaikki vanhakäytettävä hyväksi,vaikkaseolikin heikohkoa.Harkittaessaaseman siirtämistäeteenpäinoli l930luvun alussaotettavahuohitaus,mutmioonvanhanliikekannallepanojärjestelmän ta kun siirryttiin aluejärjestelmään1934,jolloin joukot saatiin nopeamminkäyttöön, tuli asemansiirtäminen eteenpäinentistätärkeämmäksi. Asemanoikea siipi, Humaljoki-Karhula, oli kaikkein maastossa. Oeschhalusisiirryttäväksi epäedullisimmassa linjallähelläolevalleKipinolanjärven-Kuolemanjärven Kun tämä asemanosaolisi le, missäoli luonnonesteitä. ensinsaaturakennetuksi,voitiin ajatelläsiirtymistäPerkjärven tasalle, maastonsalliessaehkäpävieläkin etemmäksi. Olisi ollut hyvä saadatähän vaaralliseensuuntaan, "Viipurin portin', kohdallekaki peräkkäistäasemaa,kummallakinomasyvyytensä.- Vielä YH:n aikana ajätus oli esillä, mutta resurssienpuutteessasitä ei pystyttytoteuttamaan. 2.Divisioonankomentajan käsitys poikkesi suuresti yleisesikunnan kannasta,kuten ilmeneehänenkirjelrnäst^ät 20.1-32. Hänen mielestään"permanenttilinnoituksia" varten saatayatvähät varat olisi tullut KuolemajärTänven linjan sijastasuunnataLipolan linnoittamiseen. joka ne olisi pitänyt rakentaavahvapuolustuskeskus, olisi pidetty miehitettynä rauhankin käänvihollinenei toiseksise olisi ollut käyksenvaralta.Ohquistin 'Kannaksen kaksietenemissuuntaa, puolustajankäsissäse estäisi etenevienvihollisvoimienvälillä. Lipolan suurestiedistäisi hinnä hyökkäystä sensivustaanvaan na Lipola voisi lopullista merkitysoli niin suuri, ettei npuolustusjoukon tuhoutumistakaantällaisen toiminnan jälkeen voitaisi pitää liian kalliina uhrina,. Yleisesikuntaei kuitenkaan !htynyt Ohquistinkantaan.Oeschon kirjoittanut esityksen reunaan,että "Kyrönniemi-Kuolemajärvi linja on asetettavaLipolan edelle"ja Airo puolestaanmm: >peraikaansaavatsen, manenttilinnoituksetlänsikannaksella että ... voiman säästöjuuri voidaankäyttää idässä toteuttamiseen-. operaatioajatuksen Lipolan kysymysoli esillä vielä myöhemminkin.Vuoden 1934 lopulla Airo laati asiastamuistion,jossa hän

VK I äskettäinvalmistuneidenpuolustussuunnitelmien ja VK 2 pohjalta analysoisen merkitystä.Hänen mukaansaöhquistin esityksetolivat yksipuolisetja vaillinaiVK l, joka edellytti puolussestiperustelluttapauksessa tajalle erittäin suotuisiaolosuhteitaja perustuioffensiiviin Itä-Kannaksensuunnastahyökkääjänsivustaan.DetaasLipolanmerkitysolisi fensiivisenVK 2:n toteutuessa vähäinen.,Lipolan merkitys näyttaä kasvavan"vuosi vuodelta ja kohta vaaditaanyhä laajempienalueiden linnoittamista.Airo ei myöskäänpidä ajatuksestapuolustusjoukon tuhoutumisesta,koska ose ei voi olla aivan vähäinen).Vihollinenvoi ottaaLipolan hyvinkinnopeasti ja asettua puolustukseenmeidän rakentamiimmeasemiin, joista senäinollensaisihyvän,sillanpään'.LinnoitLipotamisenvaatimatkustannukseteivät ole suhteessa lan merkitykseen. öhquist ei luopunut kannastaan.4l-sivuisessavastiAiron muistioonhän sanoi,että nvoimmepuoneessaan jos kentainoastaan lustaamaatammemenestyksellisesti täarmeijamme. . . toimii aktiivisesti,t.s. päävoimilläan . . ." Tämänvuoksiolisi ensisuorittaavastahyökkäyksen rasijaisestiparannettavakenttäarmeijanselkäyhteyksiä kentamaltateitä ja rautateitäsekähankkimallakuljetuskalustoasekävarustamallasuojajoukotpanssarintorjunja rakentamallatärkeisiin maastonkohta-aseistuksella ja operaatiosuunnitelmat olisi tarKeskitystiin esteitä. joustavammiksi. toimenJos edellämainittujen kistettava linnoittamiseen, ensisijaisestiLipokaakkoispuolelle, mutta ei misHatjalahdenjärvi-Muolaanjarjatkettava ennäkökulmastani',,joka kun vuonna sijoituksesta, pääpuolustusaseman Fabdtiuksenv. olevalle linjalle, operatiivisiaettä oli tarjona (vrt. sivut verraten. taktillisiaetuja Enckellinlinjaan 22-23).Enckellin väitteetarmeijanpuüttuvastak€skitysvalmiudestaeivät enääolleetaiheellisiaja olivat Ohquistin käsityksenmukaanaikaisemminkin"merkitystävailla,. yleisesikunta ehdotti Vuoden1935tulo-ja menoarvioon määrärahaakonekiväädasemienräkentamiseksiLipolaan, aikaisempaatorjuvaa kantaansatarkistaen.Aloite ei johtanut tulokseenja vähät rahat suunnattiinpääasemanrakentamiseen.

88 Kenttälinnoittaminen alkaa

tuien asemienvahventamiseksiseuraavasti: - Lipola-Rautu 10 kk-asemaa - Vammeljoki 4-6 kk-asemaa - Kivennapa 4 kk-asemaa

Kenttälinnoittamisenalkuun päästiin kesällä 1931,jolloin piikkilankaesteitärakennettiinja ampuma-alaarai- Suomenlahti-Kuolemaj3l! __ sekä2.Divisioonanjoukvattiin suojajoukkojenasemissa -!3\3!94 Yhteensä 26-28kk-asemaa kojen voimin että ns. hätäaputöinä.Joukko-osastojen puolustuskäyttäminenlinnoittamiseenoli seurauksena johdossa johdon ytimmässä että Näiden laitteiden paikat olivat jo määritetyt,joten tyÖt piirissä sekä laitoksen voitaisiin nopeasti aloittaa; työpiirustukseteivät veisi mer'kentällä" syntyneestä linnoittamisen käsityksestä pitkääaikaa. ja Käytännössä kityksestäpuolustus- viivytystaistelussa. TaipaleenlinnoitetLisäksiehdotettiinrakennettavaksi linnoittaminennoudattiOhquistinvuonna1929esittämiä ja Taipaleen Kaarnajoelle 2 kk-asemaa tuun asemaan periaatteita.TyöhönosallistuivatKarjalan Kaartin Rykpaikat olisi vielä ja Näiden 2, pohjoispuolelletykistöasema. mentti, Savon Prikaati, PolkupyöräpataljoonatI ja osia Viipurin suojelus- yksityiskohtaisesti tiedusteltava. Erillinen Pioneerikomppania aloite ei johtanut tulokseen."HäPuolustusneuvoston kuntapiiristäjärjestämällälinnoittamisharjoituksiaasepiikkilankaesteitaja ampumajaksoissa. vain täaputöinä"tehtiin missaviikon tai kahden joukko-osastojen johtivat upseerit Esteiden rakentaminenja ampuma-alanraivaaminen alan raivauksia.Töitä jotka ja viranomaiset, työvoiman antoivat kunnalliset yksitj,istenomistamillamailla kävi mahdolliseksisiten, toimitti Puolustusministeriö että esteidenalle jäävä maapohjavuokrattiinpuolustus- hoitivat myöspalkkausasiat. laitokselle määräajaksija metsälle aiheutettu vahinko estetyömaillepiikkilankaa ja sinkilöitä, mutta paalut korvattiin. Sopimuksettehtiin etukäteen,ennenharjoi- tehtiin paikalla.Työhön tarvittiin sekäjalka- että hevosvahvis- miehiä. Piikkilanka oli noudettavarautatieasemiltajostustenaloittamistaerityistäpuolustusministeriön kä)ttäen.Yleensämaanomis- kuspitkienkinmatkojentakaa. tamaasopimuskaavaketta tajat suostuivat tekemään sopimuksetvapaaehtoisesti JuhoNiukkanenväittää kirjassaan"Talvisodanpuoluskohtuullisinhinnoin,muttajoissakinpoikkeustapauksissa tusministerikertoo' sivulla27, että ". . . olisi linnoituslaitrakentamiseensaatu silloin Yleensämetsänkorvauk- teiden ja kenttävarustusten uhattiin pakkolunastuksellakin. setkin sovittiin etukäteen.Raivauksestatai harvennuk- rahojaja työvoimaasiinä määrin,että niiden avulla olisi voitu rakentaatodellinenkinMannerheim-linja'. . . 'Linsesta syntynyt puutavara tehtiin määrämittaiseksija pyydettiinvain 360000:- mk' ... ,ei jätettiin omistajanmyytäväksi. silloiseltajohdoltasaatumitään ja menoarvioon Mikä arvotuollaisille työohjelmaehdotustan. rärahanäitätöitä selviääjo edellä selostetuista 1930-luvunalussa ja siitä että minislinnoittamissuunnitelmista lakauden, vuoksi oli myÖnnettiin kirjelmällä allekirjoittamalla ja työttömyyttä ja Sakkolan Raudun Kivennavan, Everstiluutnantti neljännes eli noin markkaa, aiheutui neuvotteluja rin läänin maaherran välillä ja seurauksenaoli, että pyydetystäsummasta.Lisäksion otettavahuomioon,että joissaei tuomaaherra ryhtyi toimenpiteisiintyöttömyysmääräraho- työnjohtooli irroitettavajoukko-osastoista, jen saamiseksi honkaanaikaanollut liikaa upseereita. linnoittamistöihin. Vielä vuosina1932-33 saatiinlinnoittamiseentyöttöpuuttui asiaan.1.9.3I päivätyllä Puolustusneuvostokin ja kenraali Mannerheiminallekirjoittamallakirjelmällä myysvaroja,mutta niiden merkitys jäi kokonaisuuden se esitti puolustusministerillekäsityksensäsiitä, miten kannaltamelko vähäiseksi.- Mukana olleen eloisakuolisi käytettävä.Vaikka työt suo- vaustöistäon W.H. Halstin kirjassanMieselääaikaansa" työttömyysmäärärahoja olisi työttömiäyoita- sivuilla 210-211. Sitä mukaa kuin ajat paranivatja Karjalan kannaksella, dtettaisiinkin va ottaa muualtakin, koska työt eiyät olleet paikallisia työttömyys väheni,rahojen saanti tyrehtyi ja linnoittalujittamista. mista voitiin suorittaavain omien vähäistenmäärärahovaantarkoittivat koko maanpuolustuskyvyn piti linnoitus-, jen puitteissa joukkojen harjoitustöinä Kappaleesta puolustusneuvosto hätäaputöinä Sopivina 'Ink-korsujen rakentaminenn(sivuilla 90-94) selviaä, ja ehdotettiin osalta lentokenttä- tietöitä. Linnoitustöiden kysymys tarettä noinavuosinasaatiinrakennetuksipari betonikorsua mikäli kk-asemien rakentamista, betonisten ottaa ja työvoimakinpiti rahojensäästämiseksi veaineidenkustannuksistavoitaisiin tyydyttävästi rat- vuodessa joukko-osastoista. pääasiallisesti kenttälinnoitetrakennettayiksi Laitteet tulisivat kaista.

Yleisesikuntaesitti 5.10.33puolustusministeriölle. että tämä hankkisi puolustuslaitokselle luvan tehdä linnoitustöitä valtion mailla Viipurin-Uudenkirkon maantien ja Muolaanjäryen välisellä alueella. Tänne tulisi harjoitustyömaa, missäjoukoille voitaisiin antaajärjestelmällistä koulutusta. Maapohjasta ei tarvitsisi maksaa vuokraa ja puutavara saataisiin paikalta. Puolustusministeriö esitti 30.5.34 asian maaralousministeriölle, joka hyväksyi sen 19.6.34kuitenkin niin, että puolustuslaitoksen piti lunastaa käyttämänsä puutavara nvahyistetustaalimmasta käsikauppahinnasta,.

N:o

l1 l2 13 14 l5

l6 t7 l8

Hatjalahdenjärvi- Heinäsuo Jaarila-Kallainen III vaihe - Lintulanjoki Vammelsuunjoki Kyrönniemi Kuolemajärvi Muolajärvi- Yskjärvi- Kirkkojärvi IVvaihe Viipurinlahti-Ylä-Sommee-Näykkijärvi Näykkijäryi- Kämäränjärvi Leipäsuo-Muolajärvi

Karjalan kannaksenkenttälinnoittamissuunni- Ensimmäiseen jaksoonsiis kuuluivatjo tehdyt tai käsketelmavuodelta1932 tyt työt, osaksijoukko-osastojenharjoitustöitä,osaksi työttömyystöitä.Sen tuloksenaoli suojajoukoilleensim-

Sarnalla kun yleisesikunta selosti suunnitelmiaan Suomäinen asema Vammelsuun-Kivennavan-Lipolanmenlahden-Kuolemajärven aseman linnoittamisesta be- . Raudun tasalla. Todettakoontässä, että se noudatteli tonilaittein ( I 9. I 2.31), se antoi 2.Divisioonantehtäväksi suuressa määrinsekäRappenasemaa vuodeltal9l8 että laatia Karjalan kannaksen linnoittamisen vleissuunnitelmyösjatkosodanaikaista VT-asemaa.Tarkoituksenaei m a l ä h i v u o s i k s iö. h q u i s r I ä h e t t i e h d o r u k i e n s a1 4 . 3 . J 2 . ollut yhtenäisenpuolustusasemanrakentaminen,vaan Hän totesi, että linnoittaminen oli pakko jakaa usean suojajoukkojenviivytystaisteluntehostaminen.Samalla vuoden osalle jo pelkästään määrärahojen niukkuuden tietenkinniidentoiminnankoordinoiminenhelpottuisi. takia. Toisaalta tästä oli etuakin, sillä ohjelmahan oli Kun toinenkinvaihe olisi saatuvalmiiksi,suojajoukkototeutettava pääasiallisestijoukkojen työvoimalla - öhryhmillä olisijo useitaperäkkäisiäviivytysasemia: - Uudenkirkon eli U-ryhmällä Vammelsuujokilinjaja quist ei enää ottanut laskuihinsa työttömyystöitä - ja näin järjestäen linnoittaminen voitiin sopeuttaa koulutukRieskjärven-Suulajärven linja, 5een. KivennayantiesolmunsulkeOhjelma jakautui Suulajärven-Ahijärventasalsisälsivuodet tiet katkaisevaasemaestäEnsimmäinen levittäytymistäsekävielä Muolaanlinnoittamisen ynnä kannaksetsulkevalinja; Kuvaan 52 ovat asemat Lipolan tiesolmun sulkevat vaan taulukkoon tvot. Raudun seudun tiesolmut

Asema

I 2 3 4 5 6 7 8 9 LO

I vaihe Mäkrälä-Vehmainen-Riiska Maanselkäja Palkeala Suulajärvi- Kotselkä-Ahijärvi - Vuotjoki tt vatne Vammelsuujoki Rieskjärvi-Vammeljärvi-Vammeljoki-Liikola Tarpila Airikkala-Viinioja ViivytysasemiaRaudunja Metsäpirtin suunnilla Korpijärvi Saijanjokilinja

sulkevatasematja niiden etupuolellauseitaviivytysasemiaeri teidensuunnissa. Kun nämä työt olisivat valmiit, ryhdyttäisiin tehostamaan länsi-Kannaksen puolustusta,jolloin tulisivat vuoroon linjat Kyrönniemi-Kuolemajärvi ja Hatjalahdenjärvi-Heinäsuo-Lumpilampi. Näiden jälkeen seuraisivat vuorossaIV vaiheentyöt, joiden tarkoituksenaolisi Viipurin lahipuolustuksentehostaminenja Valkjärven radan suojaaminen.Linja Viipurinlahti-NäykkijärviKämäränjärvi noudatteleetalvisodanväliasemansuuntaa. On pantavamerkille, että Öhquist ei suunnitelmassaan ota huornioonEnckellin linjaa, jolta puuttuivat kaikki kenttälinnoituslaitteet. Myös tässäöhquist toistaaehdotuksensa Lipolan betonilaitteista.Tällä edellytykselläon "Ka1nakss1pr.hr,rt varustustöidensuhteensaatettu tasolle,joka tyydyttää

ruosille1931-1933. linnoittamisohielma Kuva52.2.Divisioonan ettäkenttäarmeijantärk€immätvaasekäsuojajoukkojen Yoitaisiintämän timukset,joten toiminta tässäsuhteessa jälkeen suunnatarakennettujenkenttälinnoitustenkunnossaprtoon>.

Ink-korsujen Kun oli päätetty rakentaa niemi-Kipinolanjärvi-Inkilä henne Ink) - Kuolemajärvi, oli saätava asiantuntija rakennustyön johtoon. Tehtävään valittiin majuri J. Chr' Fabritius. Teknillinen tarkastaja, eversti U. Sarlin ryhtyi neuvottelemaan asiasta Fabritiuksen kanssa ja teki 26.2.32 esityksen hänen kiinnittämisekseen linnoittamistyöhön. Neuvottelun tuloksena Fabritiuksen tehtävät tulivat olemaan seuraavat: 1. Tutkietma betonikorsujen mitoituksesta. Fabritius oli tehnyt tätä työtä useita vuosia Ja saanut sen pääpiirtein valmiiksi jo vuonna 1926. Nyt se piti vain tarkistaa ja viimeistellä. Professori Hj. Tallqvist oli tutustunut työhön ja antanut lausunnon, jonka mukaan se oli "ainutlaatuinen ja voidaan sen perusteella laskea betonisten korsujen eri osien mittasuhteet, jota ei tähän asti missään maassa ole kvettv suorittamaan,. (Yti-insinööri F L. Lehtinen

kertoi vuonna l9?4, että han oli 1930Juvunlopulla todennut Fabritiuksen teorian eräiltä osin virheelliseksi, minkä Fabritiuskin oli myöntänyt. Tallqvist harhaanjohdetuksiasiassa). erilaisia rakenteita niihin liittyvine rakenteissakäyt€ttävät paksuuIJ.Sarlin, teknillinentarkastaia, 4i a. - SA-kuva' pioneerikomeht

Kuva 54. Eyerstiluutkantti J. ChL Fab .tius. - SA-kuva.

Kuva 55.Kahdenkonekivddrinkorsu Ink l. Ink 2 oli samanlainen,mutta lyhyempiyhden konekivddfinkorsu. - Eversti luutnanttiS. Roudasmao,Tah,isodanHistoia, 1. oss.'

det, rakennusaineilleasetettavatteknilliset vaatimukset sekä millä tavoin työt olisi suoritettaya. Tämä muodostaisiperustanmyöhempääohjesääntötyötä varten,jonka ohjesäännönFabritius myöskin laatisi. Edelleentähän liittyisi tutkimuksia,miten olemassa oleviabetonirakenteita voitaisiinmuuttaa tarkoituksenmukaisemmiksr. 3. Pioneeripataljoonassa oli tosinvalmistettupiirustuksia Kannaksellemahdollisestirakennettaviabetonikorsuja varten, mutta työ pitäisi kuitenkin antaa Fabritiuksen siihentarvittava asiantuntemus. ei ollut koskaansuorittanuttämän tapaisia betonitöitä, luttaa pataljoonan sopivinkeino olisi Kuva 56. Kolmen konekivAdrinkorsu Ink 3. - Evetstiluutnakselle. S. Roudasmaa,TalvisodanHistofia, L osa. Fabritius oli tarjoutunut suorittamaan iietystä kiinteästä hinnasta,mutta puolustusministeriö piti parempanaratkaisunahänen palkkaamistaankuukausipalkallaenintään15 kuukaudenajaksi. Vaikkakin :tinisteriö näin tarjosi Fabritiuksellepienempääsummaa

asennussekäraudoitus.Katon alaratta oli valettavavälittömästiseinienyhteyteen,sitten rli asetettavajoustavaksikerrokseksi2" lankut, joiden :rolemmin puolin tuli asvalttihuopa.Joissakinkorsuissa . Nyt oli tarkoituksenakokeillavastaavantapaistakivilohkareista tai pultereista tehtyä estettä,jonka arvioitiin meillä tulevan halvemmaksikuin vastaavabetonieste. Harkittuaan asiaa lähes kaksi kuukautta, teknillinen osastonäki hyväksimyöntääkokeiluihin 18.3.37puolet anotustasummasta.Monien vaikeuksienja viivytyksien (mm. kasarmirakennusmestadn sairastuminen)saatiinkin kokeilut aikaanvuotta myöhemmin.Nämä Parolassa suoritetutkokeetosoittivatkiviesteensekäteholtaanettä edullisimmaksi.Valitettavastivain käykustannuksiltaan tettävissäolleet l.maailmansodanaikaiset Renaultit ja Vickersitantoivatvääränkuvan olevanuudemmanja raskaamman kokemustensiirtämiseksikäytäntöönannettehtäväksipropuolustusminisleriön koulutusosaston määräsikin30.4.38,että tekniloli rakennettavakoe-esteKanvälille. Myös yleisesiArmeijakunnanedustamaastossasuoritettavaansuunnitteriippuvaksitarkoitukseensaatavistavaroista,joista määrättäisiinerikseen. Teknillinen tarkastaja pyysi 12.5.38"Tekn.Os:ntoimenpiteitä kiviesteenrakentamiseksiSummajärvenja Munasuonvälille paaluilla merkitylle linjalle". Toistaiseksioli kyseessävain kivien varaaminen,koska linjan yksityiskohtaisen kulun viitoittaisi sitä yarten nimettävä toimikunta.Tähän määrättiinkineri intressipiirienedustajina seuraavatupseerit:everstiluutnanttiE. Heimbürger, majurit T. Kohonenja Y.A. Järvinensekäkapteenit A. Vans6n,M. Kuumolaja R. Lukkari. Toimikunta suorittikin työnsänopeastija 18.6.38teknillinen tarkastaja lähetti sen mietinnön lausunnollaan varustettunasotaväenpäälliköllepyytäenesitettyjenperiaatteiden sekä kyseessäolevan koe-esteensijoituksen

119 hyväksymistä. Kun sekä jalkaväen tarkastaja että yleisesikunta olivat yhtyneet esitykseen,myös sotaväenpäällikkö hyväksyi sen elokuussa 1938. Tämän jälkeen teknilli nen tarkastaja lähetti lopullisen esityksensäteknilliselle osastolleseuraavienestepätkien rakentamiseksi: - kiviestettä 710.000:3 400m - rinneleikkausta 15.000:3 5 0m - pans.v.estettäsuolla 23.000:500m - ratakiskoestettä 2 0m 12.000:- piikkilankaestettä 42.000:3 000m - kompastusestettä 400000m' 48.000:-

n. Yhteensä

850.000:-

Kuva 89.RinneIeikkaus.

sijoituksesta Lopulliset"Ohjeet panssarivaunuesteiden Kun nyt oli päästy selville esteidenteknillisestäraken(10-20 ton.) panssartkeskiraskaita teesta,yleisesikuntajo lokakuussapyysi niiden rakenta- ja rakentamisesta mista Summankylän,Inkilän ja Suurniemenpuolustusa- vaunujavastaan"valmistuivatniin, että sotaväenpäällikko ja yleisesikunnanpäällikkö hyväksyivät ne 23.semiin. olivat seuraavat. 24.5.39. Pdäperiaatteet ja hallita tulella. Sitä ei voitava tähystää Estettä on rakenne, alakuvassa üman kivlesteen Kuva 88. Yldkuvassa - SA-kuva. pida sijoittaa150m lähemmäksieikä 200m kauemmaksi mukaistaestefiaSj 5:stdpohjoiseen. Tulella on voitava estäävihollisen pääpuolustuslinjasta. yritykset esteenhävittämiseksi.Maaston esteluonnetta on aina käytettävähyvaksi.Erittain tärkeissäpaikoissa este voidaantehdä moninkertaiseksi.Piikkilankaesteet, joita tulitetaanpääpuolustuslinjan tulirungonmuodostasijoitetaanpääpuolustusvilla sivustatulikonekivääreillä, ja ereen väliin.Myösesteen linjanja panssarivaunuesteen mataläapiikkilankaestettäKonähdenesteon sijoitettavasiten,€ttä tulemaan500-600 m lähemmäksiten estetäänpans.vaunun tarkka tuli". Kuvassa87 kohdistama ampuma-aukkoihin Sen rakenneilsijoituksesta. on esimerkkejäkiviesteen oYattukevasti että kivet Tärkeätä on, meneekuvasta88. m k o r k e u s a a np i n n a s N i i d e n m a a s s au.p o t u s4 0 - 6 0 c m . ja cm takarivissä rivissä 80 ta on kolmessaensimmäisessä noin100cm. Kuvat 89 ja 90 esittävätrinneleikkaustaja suokaivantoa. Tärkeätä oli teiden sulkeminen.Tätä vart€n oli tien molernminpuolinvarattavamuutamiaylimääräisiäkiviä, oleva jotka nopeastivoitiin kangetasulkemaanesteessä leveydeksi 91. Kulkuaukon aukko.Tiesulkuaesittääkuva määrättiinvaltateilläja A-kantateillä5 m ja muilla teillä 3,2m. Ohjeenvalmistuttuateknillinen tarkastajahankki tieja vesirakennushallituksen sekäViipurin ja Kuopion lään i e nl ä ä n i n h a l l i t u s tseuno s t u m u k steänm ä n t a p a i s ltei ensulkujenrakentamiseen. ArmeüakunnanEsikuntajatkoi aiemminselostettujen, ra'asemiinliittyvien panssarinesteiden suojajoukkojen

I

@ @ a t u a @ @ 6 A r A " 6 @ @ @ 0 @ @ a a @ @

@ @ @ @ @ b o

r20 työvoimalla, mutta että myös tuon linjan itäpuolella saataisiinkäyttäätyöhönrajaseudunväestöä,jolloin torjuttaisiin työttömyyttä ja ehkä voitaisiin äinakin "osa Joukkoestetöistäsuorittaayleisillätyöttömyysvaroillau. jossakin määrin vuoksi koulutuksen tietenkin osastot osallistuisivatestetöihin.

Linnoittaminen

Laatokan Karjalassa

Kuvs 90,Kaivantoeste.

Karjalan kannaksenlinnoittamisenohella olivat esillä alueenvaatimat linnoikennuttamista.Kesän 1937 töitä varten yleisesikunta myös Laatokan pohjoispuolisen esitti 14.2.38yhteensä komentaja siis kaivan- tustyöt. 3.Divisioonan antoi ohjeenpysyäjo tutuissaestemalleissa, ja tulenjohtoaseparin tykistön oTämänvuoden raken- 17 konekivääriaseman toesteissäja rinneleikkauksissa. Varpajärven, Syskyjärven, Koirinojan, nustöissäolisi kuitenkinsyytärajoittuans.selviintapauk- man rakentamista seuduille. Piitsoinojan sekä siin, joissa tulitettava, tehokaseste on aikaansaatavissa Polvijärven-Saarijärven Ellei pommivarmoiksi. rakentaa nAsemat edullista olisi tähänastisillamenetelmillä,.Kiviesteenkehittäminenhän tyydyttävä riitä, on siihen oli vielä kesken.Vuonna 1938 ohjelma jatkui samalla taloudellisetmahdollisuudet rakennettuihinasemiin'. . . 'kkavoimiin,rautabetonista tavalla.Seuraavanvuodenohjelmaanoli otettujo jonkin asematrakennettavakatetuiksi niin, että ne kestäisiväl verran kiviestepätkiakin.Kokonaisohjelmaoli noin 40 amainakinkiv. kranaattejaja pienoiskränaatinheittimen km. AKE ehdotti,että linjalla Kyrönniemi-Muolajärvilapidetty tarkoituksenmukaisena Yskjärvi-Kirkkojärvi-Pasuri esteetteetettäisiinsiviili- muksia". Puuta ei ryhkuitenkaan ei hoamisenvuoksi. Tällaisia asemia dytty rakentamaan,mutta divisioonanjoukko-osastot d, Kuva91. Tiesulku kiviestee$ suorittivatlähinnäkoulutuksenaalueillaankenttälinnoittamista. Kesällä 1939 divisioonalleluovutettiin noin 80 tonnia piikkilankaa Karjalan kannaksenvarastoistaja I Viipurin Rykmentin,SavonJääkärirykmentinja Pohjan I olivat töissäLaatokanKarkomennuskunnat varusmiehiäei enääsyksyllävoitu varoja siviilityöYoiman vain työnjohtohenkilösrakentamistapidettiin tar3.Divisioonalleantayleisesikunnan pitäisi saadaLavajärvell€sekä Leppäsyrjän,Syskyjärven @ ja Loimolantiesolmukohtiin,sekäVarpajärvenja Luoto@ järven kohdille tiesulut.Ajatuksenaon ollut saadavenä% @ läistenhvjoukot pysäytettyänäidentiesolmujeneteenn.

A)

@

ö

a

linnoitustYöt Vapaaehtoiset linnoittamisestailmeisesAjatus rajojenvapaaehtoisesta tikin kyti kansassaennentalvisotaauseallakintaholla. Kevättalvella1938 asia oli esillä AkateemisenKarjalaSeuranjohtoelimissä.Se saatettiinjulkisuuteen 2 4 38 ylioppilaittenmaanpuolustusjuhlasseuranjärjestämässä sa ja sen julkilausumässasekäjuhlaan liittyvässäkulkuessa.Senjulisteissavaadittiin mm. itärajan ja Ahvenanmaanlinnoittamista.Yleisesikuntatosin olisi halun-

t2l nut tällaisetjulisteetjätettäviksi pois.Julkilausumavietiin myösTasavallanpresidentille. Syyskesällä1938oli seuranpiirissäesilläajatustarjota 2-3 komppanianverranjäseniävapaaehtoiseen linnoitustyöhön Kannakselle.Tohtori Vilho Helanen kirjoitti vuonna1942 teoksessa Elias Simojoki - palavapensas, että syksyllä 1938 suunniteltiin ottaa seuraavank€sän työkohteeksi"Kannas,joka linnoittamattomanaoli puolustuksemmetodellinenAkilleen kantapää.Mutta selvän muodonnäille suunnitelmilleantoivastaEliasSimojoki". Hänen aloitt€estaanseurateki 1.4.39puolustusministerille tarjouksen 1000 miehen ilmaisestatyöpalvelusta kesä-elokuunajaksija julkisti asianlehdistössä.- Osoituksena siitä, kuinka nopeasti asia otti tulta kansan keskuudessa, mainittakoon,ettäjo samassa kuussapidetjoka esitti Pohjoistiin Rovaniemelläkansalaiskokous, Suomenmiestentyöpanoksen käyttämistäomanmaakunnan itärajan linnoittamiseen. Yleisesikuntapiti kuitenkin Kannastatärkeämpänäeikä aloitejohtanut tulokseen. Marraskuussa1938majuri KustaaSihvokirjoitti Kannaksen puolustuksestaSortavalan suojeluskuntapiirin lehteenja joulukuussaeverstiluutnanttiV. Merikallio ehdotti Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirinlehdessä linnoittamistavapaaehtoisen työpalvelunmuodossa.Nämä aloitteeteivätvälittömästijohtaneettulokseen.Sensijaan kaksi päivääAKS:n esityksenjälkeen puolustusministeri J. Niukkanentarttui asiaanja asettitoimikunnan suunnittelemaan lyä. Puheenjohtajaksi kenraalimajuri yliesikunnan yleisesikunnan A.F. Airo, puolustusministeriön likkö, eversti everstiV. Gustafsson ti K. Tapola. Toimikunta jätti mietintönsä puolustusministerille 28.4.39.Senmukaankaiken"työvoimanrekisteröiminen, työkomennuskuntien muodostaminen sekätyömailletoimittaminen olisi kokonaankeskitettäyäsk. järjestölle'. Atateemiseen Karjala-Seuraanoli heti tiedon tultua julkisuuteenilmoittautunutniin runsaastivapaaehtoisia, että seuraei olisi itse pystynytniin suurtaorganisaatiota hoitamaan.Myös kansakoulunopettajatja muutkin ryhmät tarjosivat työvoimaa.Kaikkiaan laskettiin olevan vuodenloppuunmennessä käytettävissä70 000 miestyöviikkoa.Työvoimasuunniteltiinjaettavaksiseuraavasti: - puolustusministeriön käyttöönn. 1000-2000miestä - armeijakunnan käyttöön n. 1000miestä - meripuolustuksen käyttöön n. 300miestä Kukin vaDaaehtoinenosallistuisi tvöhön 1-3 viikkoa.

Toimikunnanehdotuksenmukaan "vapaaehtoistatyöyoimaa käytettäisiinpysyväistälaatua olevienpanssari torjuntaantarvittavienesteiden,muiden linnoituslaitteiden sekä rannikkolinnakkeiden rakentamiseeno. Betonikorsujenrakentaminenpuolestaanon niin vaativaaammattityötä,ettei tämänlaatuinentyövoimasiihensoveltunut. Tosin betonivalussaaputyövoimanakäytettiin vapaaehtoisiaainakin Suurniemessäsekä monin paikoin meripuolustuksen alueilla.Töiden,pääjohto"kuuluisi puolustusministeriölle, teknillinen johto tämän teknilliselleosastolle,kun taastyövoimaanliittyvät kysymykset kuten kuljetukset,huolto, paikallinenjohto ja järjestyksenpito kuuluisi suojeluskuntajärjestölle, muonitusluonnollisestilottien avustuksella. Työmaittenorganisaatioilmeneeseuraavasta taulukosta. Työmaapiiri I Kuolemajärvi

II Muolaa

III Pyhäjärvi

V Merivoimat

Työmaa L Humaljoki- Kolkl@la

Humaljoki Kolkkala Kuolemajäwen 2. Kuolemajärven kirkloNädä-Myllyoja kirkonkylä Närjä Myllyoja 3. Työppölänjoki Karhula Tetri 4. Parkkilan kannas Oinala Parkkila 5. Yskjärvi-Kirkkojärvi Retukylä Pällilä 6. Punnusjoki Peikkola Punnus 7. Punnusjärvi-Vuoksi kannas Sarkola Marjaniemi Itäpää Salmenkaitajoki Länsipää 9. Kuusanniemi-Muolaan Kuusanniemi Muolaankannas 10.Kämärä Saaretjoki K:imärä Saaretjoki I 1. Suvanto-Kiimajärvikannas Viiksenlahti Panusaari I 2. Kiimajäffi-Pyhäjärvi Kiimajärvi kannas Pyhäjäwi 13.Pyhäjärvi- Sortanlahti Myltykylä kannas Sortanlahti 14.Pyhäjärvi-RahkajärviEnkkua Laatokka kadnas Yläpää 15.Uusikirkko 16.Kivennapa 17.Valkjäfli-Lipola 18.Rautu 19. t.ErRTPsto 20. RT 1 21. ErRTPsto 22. kT 2 2 3 .R T 3

122 Hüomautuksia. perustettiintyömaatheinäkuun l.Laatokan pohjoispuolelle alueilleTyövahja Polvijärven-Saarijärven Lavajärven ajaksi r.uusoli noin270miestä 2.Taliin perustettiintyömaa25.9.39,jolloin sinre tuli 150 oli maanviljelysinsinööripiireistä' työnjohto vapaaehtoista; Luettelosta ilmenee, että jo käynnissäolevat estetyömaat. Summan alue ja Suomenlahden-Kuolemajärven väli (Ink-korsut) puuttuvat luettelosta.Suojeluskuntien taholta olikin korostettu,ettei ,tule kysymykseen,että tulon takia palkkatyöväenkäyttöä suojeluskuntalaisten ... Myöskään,armeija ei vähentäisi vähennettäisiin,. joukko-osastojensa ... osuutta esim. tankkiesteidenraeteläpuolellatyömaatsijoitettiin Vuoksen kentamisessao. mutta myösHumaljoen-Karpääasemaan, varsinaiseen linjalle sekä MuolaanEnckellin vanhalle väliin hulan Muolaaujärvi-Kirkkojärvi linjalle lisäksi Salmenkaidan -Pasuri. Armeijakunnantyömaat tulivat jo aiemmin mainittuihin suojajoukkojenasemiin. Taemman asekuuluivat Kämäränja Talin sekä man muodostamiseen työmaat. pohjoispuoliset Vuoksen tulevanestelinjaamuutalaskettiin Kullekin työmaalle asti, yhteensä102 km' 11 km aina masta kilometristä 50-250 mieheen.Kaikvaihteli Työmaidenmiesvahvuus joista armeijakunmiestä, 2800 kiaan laskettiin tulevan ja meripuolustuksen300 miestä' nan osuus olisi 500 lähettivät miehiä Varsinkin alussa paljonkin yli sen mitä Lottien luku oli 200-300 "Töiden teknillistä nettiin puolustusministeriön Otto Bonsdorff. jen viitoitukseen luutnantti V. Nihtilä. linjat ennentöiden alkamista.PuolustusministeriNiukkasen väitteet kirjassa "Talvisodanpuolustusministeri kertoo", että muka "yleisesikuntaei ollut selvillä,mihin oaikkoihin mitäkin rakennettaisiinn,ovat vähintäänkin iiioit"ltuju. Kesällätarksnnettiinvielä Bonsdorffintehtävää seuraavasti:"Teknillisessäsuhteessaon everstiluutnantti Bonsdorffylin määrääjäjavain hänenmääräyksesmuuttaa".Armeijakunnan tään voidaantyösuunnitelmaa ja meripuolustuksen käyttööntulevatyövoimajäi näiden iohtoon. PaikallistatyönjohtoavartenBonsdorffinkäytettäväksi tuli Kannaksenkolmeentyömaapiiriinmajuri piirivalYoKullejaksi sekätälle huolto-ja toimistohenkilökuntaa. rakennuspalkattiin tyÖnohjaajaksi kin työmaa-alueelle seppiäja työnmestarija tämänaYuksivarastonhoitajia, johtajia ('etumiehiä').

määräsiyhdenpiiripäällikönkerSuojeluskuntajärjestÖ rallaantyövoimanylimmäksivalvojaksi.Lisäksituli kullekin alueelleyksi aluepäällikkö"aluevalvojaksi",tehtävänäänosallistuamyöstyönjohtoon.PiiripäälliköistäeheverstiluutnantitV H Vainio, tivät toimia linnoitustöissä V. Merikallio, A.R. Sainio, E.I. Virkki ja M Laurila' Aluepäälliköt komennettiintehtäviinsäyleensäviideksi viikoksikerrallaan. Ennen töiden aloittamistaoli maanomistajienkanssa joka oli jo sovittavaasiasta.Tässäkäytettiin menetelmää' töissä AsiantunvakiintunutArmeijakunnanvastaavissa vahingoisaiheutuvista arvioinnin suoritti tijalautakunta Esleimäärän vuokran ja kohtuullisen myös määrilti l; Yleensä vuodeksi 20 jaava vuokrattiin maa alle den maanomistajattyytyivät lautakunnun"1t6611p5iin'Näi tä sonimuksiaei kuitenkaanehditty lopullisestihyväksyä suoja sovittujavuokrakorvauksia puolustusministeriössä 12 43' 10 ilmoitti ministeriö syttyi", sota rittaa ennenkuin - Näiden toimitustenyhteydessäeverstiluutnanttiBonsdorffilta kysyttiin, milloin mahdollisestimaksettaisiin aiheutuneista korvauksetEnckellinlinjaa rakennettaessa vahingoista. TyOkalutja muut työssätarvittavat välineethankittiin toimesta; mm. tuli kullekin työDuolustusministeriön maalle neljät kivivankkurit ja nelja kivirekea Kivien liikuttelemisessata ittavista keveistä nostureista oli aluksi puutetta.samoinkivi- ja lyöntökärryistä'mm' oiirioäällikkö Vainio mainitsi tästä kertomuksessaan' ja autoja, sekä ajoneuvoineen luvan vuokrata sai Myös AKE kuljetuksiin' materiaalin arviolaskelmienmukaan varola palkat, työvälineet, kuljetukset 8 2'79910'maanvuokrista,kuljetukI 600000'sistayms. 200 000'- meripuolustuksen 12 vastaavatmenot 6 906 780,- työvoimanvälittömäthuoltomenot 6 400 000'- työvoimanrautatiekuljetukset 35 386690,Yhteensä kohdanmenoihinirrotettiinjo 6'5 39 noin8 Ensimmäisen milj.mk, koska ne taryittiin tÖidenvalmisteluun AKS nRajan Turva" vapani toimeen kansalaiskeräyksen peittämikustannusten oaaehtoistenlinnoittamistöiden ja se kansalaista seki. Siihen osallistuirunsaat260 000 puolusjotka luovutettiin tuotti 11 210 329:- markkaa, tusministerilleI 5.8.39.Keräys olisi ilmeisestituottanut enemmänkin,ellei valtiovalta olisi rajoittanut keräysailaskelmaskaa vain yhdeksikuukaudeksi. Ylläolevassa

123 sa on meripuolustuksenkustannuseräkaikkein suurin, vaikka työvoimaaoli varattu vain 300 miestä.Tarkoituksenaoli käyttää työvoima rannikkotykistönlinnakkeilla normaalisestitehtävienlinnoitustenaputyövoimana,jopääosanmuodostavatmateriaalimenot. ten kustannusten - Sarlinin toimikunta ehdotti myös,että yaltioneuvosto antaisirautatiehallituksellemääräyksenvelottaatyövoiman kuljetuksissavain todellistenkustannusten eikä normaalitariffienmukaan. Vapaaehtoisetlinnoitustyötalkoivat 4.6.39ja kestivät 8.10.39asti,jolloinne loppuivat,Ylimääräisten kertausharjoitusten>alkaessa.Kun joukkoja tällöin keskitettiin Kannakselle,työmaatvähitellensiirtyivätnäilleja jatkuivat melkein keskeytyksittä.Kaikkiaan ehti linnoitustöi hin osallistuanoin 60 000miestäja 2500lottaa. Aluksi epäiltiin työhön osallistuvientyötehoa,koska joukossaoli paljon ruumiilliseentyöhöntottumattomiaja varsinnuortakinväkeäkuten koulupoikia.Piiripäälliköidenkertomuksistakuitenkinilmenee,että pelkooli turha ja että työteho oli mm. Vainion käsityksenmukaan hyvinkinpalkatuntyövoimanveroista.Voitiin myöstodeta, että syntyi todellinenkansanliike.Osanottajatolivat kaikista yhteiskuntaluokistaja kansankerroksista, eivät suinkaan vain suojeluskuntaankuuluvia. Tämä oli ja luomaanumpeen omiaansynnyttämäänyhteishenkeä kuiluja erilaisiayhteiskunnallisianäkemyksiäomaavienkin välillä. Sarlinin toimikunta oli laskenut, työn rahallinen työviikonmukaan puessakesken työviikkoja todellisuudessa 50000, oli työn rahallinen milj.mk, mutta sen puolustuskuntoisuuden hottamisenkannaltarahassamittaamaton.

Tärkeimmät patoamissuunnitelmatliittyvät välittömästi Kannaksenpääasemaan.Jo kevättulvien aikana 1935ilmavoimatkuvasivatteknillisentarkastajanpyynja Kuolemajärveneteläpuoliset nöstäSummajokilaakson alueet,jolloin saatiinselväkuvavedennousustavarsinkin Summajoenja Työppälänjoenalaville rannoille.Seuraavanavuonnatie- ja vesirakennushallitus teetti teknillisen tarkastajantilauksestatähänliittyvän patoamissuunnitelman,jonka mukaanpatoolisi pitänyt rakentaaRokkalanjokeen. Tutustuttuaan suunnitelmaanyleisesikuntakehotti teknillistätarkastajaaselvittämäänmyösMajajoen eli Säiniönjoenja Perojoenpatoamisen. Edellinenvaikuttaisi Summajärvenkaakkois-jaitäpuolelle,jälkimmäinen Taasiolampienlounaispuolelle.Nämä suunnitelmatvalmistuivatl.uonna1937.Näistä kolmestavalmistui Perojoen pato syksyllä 1938 (kuva 92). Sen rakensi PIM:n RakennustyöN:o 8. Muitakin patoja varten olivat jo määrärahatkinvaratut, mutta erinäistenvalitusprosessien vuoksi ei työhön voitu päästä käsiksi ennenkuin syksylläI 939,jolloin puolustusministeriö asetti tarvittavat varat kulkulaitostenja yleisten töiden ministeriön käyttöönpyytäen,että tie-ja vesirakennushallitus kiireellisesti määrättäisiinsuorittamaanpatojenrakentaminen Rokkalanjokeenja Työppölänjokeen(kuva 93). Nämä tehtiin aluksi väliaikaisinapuustaja maasta.Ne valmistuivat YH:n aikanaja yedennostaminensaatiinsuoritetuksi ennentaistelujenalkamista.Tarkoituksenaoli rabetonipadottalvella,mutta tämä luon-

Padotuksentärkeimpänätavoitteenaoli matalienjokipitäminen pehmeinä,mikä esti panssarivihollisenkaivautumista.Jäätytarjosi tasaisenampuma-alanja esti jäälkaivautumisen. Panssarivaunut eivät uskaltautuneet le. Vihollinenvahvisti muutamiin paikkoihinjääsillat ja panssarivaunujen saamiseksipadotusalueentoisellepuolelle,jossa ne vasta levittäytyivät. Torjuntatulikohdistettiinnäihinylimenopaikkoihin. ja tulvitukset Vesistöjen patoamiset Maapadonharjaaräjäyttämälläyritettiin rikkoa padotusaltaanjäitä, mutta tuloksetta.Jää taipui vedenpinnan ja varsinkinKannaksenpuolustuksesta vaihteluittenmukaan.Eräidentietojenmukaanmaapato Yleisesikunnalla vastaavillayhtymillä oli jo 1920-luvultasaakka ollut olisi ammuttu hajalleja vesi sitenjuoksutettupoisjään ja senmah- alta. kiinnostustaKannaksenvesistöjenestearvoon dolliseenmuuttumiseenesimerkiksijärvenlaskuistajohVuonna1936valmistuipato SaijanjokeenRaudussaja tuen. Viimeksi mainittuja oli aina vastustettu,koska ArmeijakunnanEsikunta ilmoitti yleisesikunnalle,että todettiin vesistönesteaNonpienenevän.193OJuvullapy- sen asettamatsotilaallisetvaatimuksetoli täytetty. pa- Aina ei yhteistoiminta siviili- ja sotilasviranomaisten rittiin aktiivisestivaikuttamaansen suurentamiseen toamalla.Sulanaaikanavedensyveneminen luonnollises- kesken näytä olleen kitkatonta, 4.7.39 AKE kirjoitti yleisesikunnalle ti tehostaisiestettä,muttajäätyneenäkintulva-alueantai toivovansa,>ettäKannaksellasuoritettasi paremmanampuma-alankuin vesistönuomatja ranta- vista töistäja suunnitetmista vihdoinkinannettaisiintieto Denkereet. ennenniiden toimeenDanoa". Aiheena oli Vammelsuun-

Kuva92. Percjoen

joella ja Vammeljoella kunta kirjoitti maataloushallitukselle melsuunjoen,yläjuoksu on .. . menettänytestearyonsa> perkaustyönkeskeyttämisen vuoksi.Sen loppuunsaattaminen olisi ,sotilaalliseltakannalta mitä suotavinhuomioonottaen,että rannatjyrkennetääntehokkaiksihyökkäysvaunuesteiksi kelpaaviksi,. Vuonna 1936 oli esillä Ayräpäänjarvenlaskuhanke, mutta sitä sotilasviranomaisetvastustivat eikä siihen tässävaiheessa ryhdytty. Asia tuli uudelleenesilleloppuvuodesta 1938, jolloin teknillinen tarkastaja esitti TVH:lle annettavaksitehtäyäksilaatia suunnitelmaja kustannusarvioMuolaanjärven nopeaksi laskemiseksi, jolloin saataisiinvedenpintaAyräpäänjärvessä ja Salmenkaidassa nousemaan 80- 100cm. VesialuettaYskjärvi-Kirkkojarvi-Punnusjärvi olisi käytettävä myös hy-

ei kuitenkaanehtinyt laatia suunnitelmaa, (myöhemmininsinöörimajurija professori)Viljo Castr6nesitti Saimaansäännöstelytoi miston henkilökunnanpuolesta,että he olisivat valmiit vapaaehtoisesti osallistumaan nmaänpuolustustyöhön omallaammattialallaansuunnittelemalla. . . vesistönjärjestelyjä-.Heilleannettiinkinnyr Ayräpäänvesislön järjestelynsuunnitteluja he saivatkintyön syksyynmennessä tehdyksi.Se vaati Muolaanjoenperkaustaja Salmenjoen patoamista.Työ annettiinTVHJIe linnoitustyömaideninsinööripuutteen vuoksi.YäliaikaisetpadotSalmenkaitajoenmolemmissapäissävalmistuivatennenvuodenja näillänostettiin vaihdetta vesipinnat Ayräpäänjärvessä ja Salmenkaitajoessa suunniteltuuntasoon.Betonipadot olivat tekeilläkun taistelutsiirtyivät tälle alueelle.Tähän aikaan oli myös Muolaanjoenkanavointiedistynyt niin

125 pitkälle,että semuodostihyvänpanssarinesteen muualla paitsi Muolaanjärvenpuolella.Muolaanjoentyöt lopetettitn 4.\2.39. Puolustukseen asetuttaessa Äyräpäänjäryenpuoleinen pato räjäytettiin,jolloin vesinousihiukanjoen yläosassa jäälle, mutta siitä ei ollut sanottavaahyötyä.Joenjäiden rikkomiseksiolisi myös alempi pato pitänyt räjäyttää, jotta jäät vedenpinnan alentuessa olisivatsärkyneet. öhquistin mielestäSalmenkaidanbetonipatojen"sijoitus on . . . sellainen,että ne, vihollisensaavuttuapääpuolustuslinjaneteen .. . tulevat vihollisentykistötulenja kohteiksi,joten niidentuhoaminenparhävityspartioiden haimmassatapauksessa vain voi ollajonkun päivänkysymys. Tämän jälkeen jää niiden avulla aikaansaadun €steenaryoksivain vettyneetja liejuisetrannat,joten en pidä niiden rakentamistavälttämättömänä. . .' Mikäli päämaja kuitenkin pitäisi patoja tarpeellisina,niitä ei saisi rakentaa betonikorsujenkustannuksella,joita oli pidettäväkiireellisempinä.Kuitenkin hänenesikuntansa YH:n aikanakäski alaistensayhtymientiedustella"vielä mahdolliset patoamispaikatsekä siten aikaansaatavat tulva-alueet.n Kuea 93. S mmajoen - Rokkalanjoen (Korenjoeh) - Työppdlanjoen padot ja tulva-alueet (vrt. kuvaan 64).

VI LUKU AHVENANMAAN KYSYMYS ENNENTALVISOTAA

Geneven sopimus1921 Tämän hävittämisestä. Pariisin rauhassavuonna 1858 Venäjä sitoutui olemaan oli 30.12.18sopimuslinnoitusten aikana mukaankaikki kolme ällekirjoittajavaltaaosallistuisivat linnoittamattaAhvenanmaata.1. maailmansodan se kuitenkin ryhtyi siihenliittolaistensasuostumuksella. työhön ja sitä valvomaanasetettiinerityinen sotilastarjossa kaikki kolme olivat edustettuina Rakennetut patterit ilmenevät kuvasta 32 ja sivulla kastuskomissio, 54 olevasta luettelosta. Lisäksi venäläiset suorittivat Työ aloitettiin 1.4.19ja suoritettiinloppuunsamanvuomelkoisestikenttälinnoitustöitävarsinkinAhvenanmaan den aikana. Kustakin maastaoli työjoukko,jonka suupuhkesivallankumousmaa- ruusoli noin 250miestä.Ruotsalaisetolivat pääasiallisesmantereella.Kun Venäjä11ä liskuussa1917, saarilla olevissavenäläisissäjoukoissa ti sotilaita, suomalaisetsiviilejä ja kolmantenajoukko johdossa. kuri höltyi ja niiden mielivaltakävi hillittömäksi.Ruotsi suomalaistatyöväkeämuutamiensaksalaisten että kenttälinnoitusten yhdessä ahvenan- - Todettakoontässäyhteydessä, pyrki käyttämään tilannettahyväkseen maalaistenseparatistienkanssairroittaakseenmaakun- hävittäminenoli aloitettujossainmäärinjo kesällä1918, nan Suomesta.Se lähetti saarilleretkikunnanhelmikuus- jolloin jääkärikapteeniO. Bonsdorffinjohtama pioneerikomppania toimi purkamistöissäKungsälvin seuduilla sa 1918 väestönsuojelemisenvarjolla. Tätä ennenoli joukkoihin parin kuukaudenajan. laillisen hallituksen saapunut Suomen saadlle päällikkönään Neuvostohallitusesitti protestinsasiitä, että oli tehty suojeluskunta kuuluva Uudenkaupungin koskevia tärkeitä päätöksiä ottamatta Ahvenanmaata Valkoisten tarkoitukFabritius. silloinenkapteeniJ. Chr. Suomenyleinenmielipide venäläiset varuskunolevat senaoli riisua aseistasaarilla hävittämistävastaan. punakaartilaiset. nat samoinkuinsuomalaiset mennessäonnistunut ruotsalainen retkikunta teja keinojakäyttäen maakunpyrkimyksestään suostumaan kaupungin suojeluskunnan aikaan Se koetti saada valkoiselle laivattiin Ruotsin kautta Suomeen rauhankonferenssissa, ja Versaillesin poisratkaisun punaiset suostuivat tällaisen Myös venäläiset suomalaiset jota ruotsalainenmiehitysjoukkojäi mutta turhaan.Seuraavaksise yritti saadaKansainliiton tumaan saaristosta, hallitsernaan.Tilanne muuttui 3.3.18, kun saksalainen tukemaan pyrkimystään.Tämä teki kuitenkin 27.6.21 jonka mukaanaluekuului Suomelle,mutta oli saapuiAhvenanmaalle.Samoihinai- päätöksen, maihinnousujoukko toimenpiteisiinsaartenasemaaja erityisesti määryhdyttävä koihin tuli maakuntaanmyös Suomenhallituksen ja kieltämistäkoskevansopimuksenaikaan(myöhemmin linnoittamisen kontra-amiraali räämämaaherra,eversti toimestakutsuttiin Geneveen Kansainliiton saamiseksi. Laivaston komentaja)Hj. von Bonsdorff. Ruotsalaiset Tanskan,Viron, LatSaksan, Ruotsin, eivät kuitenkaanpoistuneetennenkuintoukokuunlopus- koolle Suomen, ja Italian valtuutetut Ranskan vian, Puolan,Englannin, sa. valmistui 20.10.211a laatimaan. Se Ruotsin hallituksenmielestäAhvenanmaanlinnoituk- mainittua sopimusta ja muodossa: seuraavassa mm. linnoittamiskiellon set olivat uhkana maan turvallisuudelle niinpä se sisälsi tai tuki"Alköön tai laivastorakennusta mitään sotilasesittikin Brest-Litovskin rauhanneuvottelujenaikaan tai tukirakennusta mitään sotilasilmailutoimen Rauhansopimukseen kohtaa, Saksallelinnoitustenhävittämistä. käytetjälkeen sotatarkoituksiin mitään muutakaan kohtaa eikä 3.3.18tulikin tästä maininta.Hieman tämän q/ömäärätyllä ylläpidettäkö 2. artiklassa ja tehtiin Saksan Suomenvälillä sopimusAhvenanmaan tävää laitetta sisältyy Sopimukseen tai sinne rakennettako.n linnoitustenhävittämisestä.Ruotsin aloitteestaryhdyt- hykkeellä tiin kesällä 1918 Ruotsin, Saksanja Suomen kesken kuitenkin artikla, joka velvoittaa Suomen ryhtymään pys- ntarpeellisiintoimenpiteisiinhyökkääjänpysäyttämiseksi asiastaeikä Suomituossavaiheessa neuvottelemaan tynyt pitämäänpuoliaan,vaan neuvottelujentuloksena tai torjumiseksi', mutta ei siis oikeuta hyökkäyksen

uhatessaryhtymäänesimerkiksilinnoittamiseen. Suomessa tilannettaAhvenanmaansuunnallapidettiin ja Ruotsinasennettauhkaavanoinavuosinavaarallisena na. Eversti O. Enckell laatr 3.7.19 muistion "Suomen puolustussodassa Enckellistätuli muuRuotsiavastaann. päivää kotamaa myöhemmin Rannikkopuolustuksen mentaja ja syyskuussasamanavuonna yleisesikunnan päällikkö. Muistion ajatuksetolivat myöhemminkinperustanapuolustusvalmisteluille. Enckellintilanteenarvostelun pohjanaoli varautuminenRuotsinhyökkäykseen ei Ahvenanmaalle vaan Suomen mantereellekin, ainoastaan joskin sen tarkoituksenailmeisestikinolisi maakunnan voisikohirrottaminenSuomesta.Maihinnoususotatoimi distua paitsi Ahvenanmaalle,Vaasanja Tammisaaren välisellerannikolle.HyökkäyksentorjumiseksiSuomen olisi keskitettäväkenttäarmeijansa linjalle HaapamäkiTampere-Hämeenlinna-Hyvinkää, lukuunottamatta vähäisiäitärajalleja Kannaksellejätettäviä joukkoja. Venäjänkanssahan ei vielä rauhaaollut solmittu.Todennäköisillemaihinnousualueille olisi rakennettavarauhan aikana pattereita ja sisämaahanjohtavien liikenneyhteyksienhävittäminenolisi valmisteltava.Enckellinsuunnitelma pidettiin ajan tasalla 1920-luvunalkuvuodet R.K. 1" (Ruotsinkeskinimellä "Ylösmarssisuunnitelma tys). Kuinka vaaralliseksitilanne aryioitiin, kuvastuu Valtioneuvostonpöytäkirjasta21.6.20(kuva 6). Sotami nisterin sijasta pääministeriR. Erich esitteli asiän ja nPresidenttihyväksyiSotaväenja Yleisesikunnanpäälliköille tiedoitettavaksiutulenavauskäskynruotsalaisten joukkojen mahdollisestiyrittäessämaihinnousuaAhvenanmaalle. Laivastonstrategisettehtävät määriteltiin Rannikkopuolustuksenpäällikölle2.6.20annetussaohjeessatasaveroisestiidästä tai lännestätapahtuvan hyökkäyksen varalta. "SodassaRuotsiavastaanon laivastonestettävä ja jos tämä ruotsalaisenlaivastonpääsyPohjanlahdelle, kuitenkin on onnistunutestettävämaihinnousuSuomen länsirannikolle.Jos ruotsalaisetovat saaneetjalansijaa Suomen mantereellatai Ahvenanmaalla,on laivaston partiotoiminnallahäirittäväruotsalaisten operatsioonilinjoja merelläja heidänmaa-armeijansa yhteyttä kotimaapehan . . .n Samanaikaisen,Laivanrakennusohjelman" rusteluissasanotaan,että on >ennenkaikkea otettava huomioonRuotsintaholta mahdollisestitaDahtuvat(Ahvenanmaan) anastusydtyksetn.

Yritykset Ahvenanmaansopimuksen muuttamiseksija yhteistoiminnan Ruotsinkanssa aikaansaamiseksi ylipäällikko,kenraaliMannerheimpiti AhVapaussodan venanmaandemilitarisointiamaallemmeepäedullisena upseerienosalliseikä hyväksynytlainkaansuomalaisten tumista tätä tarkoittavaantoimintaan.Hänen suoranaiasiaan loppui kuitenkin nen vaikutusmahdollisuutensa tehtävästään. toukokuunlopussal9l8 hänenluopuessaan Valtionhoitajanahän yritti vuonna 1919 saadaRuotsin hallitusta kiinnostumaanyhteistyöstä Suomen kanssa mutta turhaan. - Hän oli Ahvenanmaankysymyksessä, sitä mieltä, että Ruotsi oli tehnyt oman puolustuksensa saartendemilitarisoimista. kannaltavirheenvaatiessaan Kysymys nousi uudelleenjulkisuuteenvasta 1930-luvun alkupuolella,kun eräät nuoren polven ruotsalaiset yleisesikuntaupseerit arkäsittelivätsitä julkaisemissaan tikkeleissa.SuomenTukholmanlähetystönaloitteestaulmielipikoministeriökysyi 19.4.33puolustusministeriön dettä asiasta.Tällöin ei kuitenkaan päästy mihinkään käsitteli käytännön toimiin. 1.12.33puolustusneuvosto Ulkoasiaa,Mannerheimoli jo tällöin senpuheenjohtaja. ministeriöoli kysynytneuvostolta,eikö olisi aihetta ryhRuotsinhallituksenkanssaAhvenantyä neuvottelemaan Mannerheiminmielestä- ja setuli maankysymyksestä. kannaksi- oli kuitenkinparasmyöspuolustusneuvoston ta valmistellaasiaaensinmolempienmaidensotilasviranNäin sitten seuraavina julkisuudessaasiaakäsiteltiin Mannerheim puuttui kysymykhaastatteluissa että korkeantasonneuvotteluissa.Hän seurasimyös tiiviisti sotilasviranomaisten yhteydenottoja. selvisipian, etYleisesikuntienvälisissäneuvotteluissa tä ainakaanRuotsin viralliset edustajateivät olleet valmiit tukemaanSuomenesitystäpuolustustahaittaavien Eräässävuoden rajoitustenpoistamiseksisopimuksesta. muistiossavaliteI 938 lopulla laaditussayleisesikunnan oli puututtu sotilaalli taan myössitä, että neuvotteluissa selta kannalta ,toisarvoisiin kieli- y.m. kysymyksiin". kieliRuotsalaiselta taholtaoli mm. esitettysovinnollisen politiikan välttämättömyyttä Suomessa,mutta kehitys suuntaan.Vieläpä oli oli rnuka kulkenut päinvastaiseen heidän mielestäänhavaittavissa,selväämyönteisyyttä AkateemisenKarjala-Seuranlinjaa kohtaan,.Näinollen €i tuntunut olevanedellytyksiämuutoksienaikaansaamiseksisopimukseen. Suomalaisetneuvottelijatlähtivät edellytyksestä,että sodanaikana Suomi joutuu yksin puolustamaanAhvörranmaala- näinhänsitten kävikin - ja näin ollen itse

b

N -v h a m n s l a n d e t

e$ee

ffiw

c tllorKor

Kuva 94.Ahvenanmaqn saa sto. Ahvenanmaan mantereen linnoittaminen olisi tärkeintä. Ruotsalaiset taas ajattelivat ns. "Älandsbarriäriä", Ahvenanmeren sulkemista rarmin-Lägskärin-Kökarin 94). Soderarmissa on ruotsalainen linnake ja suomalaisten piti nyt rakentaa Lägskäriin, noin kilometrin pituiselle ja 600 rnetrin levyiselle saarelle patteri. Komentaja (myöhemmin kontra-amiraali ja Laivaston komentaja) Eero Rahola oli vuonna 1934 antanut lausunnon, jonka mukaan ,Lägskär on linnakkeen paikaksi melko sopimaton. Linnoitettunakaan se helposti tuhottavana tai vaimennettavana ei muodosta Ahvenanmaan valtaukselle edes merkittävää estettä." Ruotsalaisten mielestä Söderarmin ja Lägskärin patterit yhdessä suunnitellun miinoituksen ja laivaston toiminnan kanssa aikaansaisivat varsin tehokkaan sulun. 'Ehkä tämän sulun muodostamismahdollisuus on vaikuttanut siihen, että ruotsalaiset ovat katsoneet yleensä Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen rajan muutoksen dittäväksi sopimuksen korjaukseksi. Ehkäpä he eivät halua mennä pitemmälle sen vuoksi, että Suomen näin on pakko tiukan tullen turvautua Ruotsiin,, sanotaan edellä mainitussa muistiossa. Sotamarsalkka Mannerheim kirjoitti 24.3.38 Tasavallan presidentille, että'hallituksen kiireelliset toimenoiteet ovat tarDeen

tämän monessasuhteessaarkaluontoisenkysymyksen saamiseksi selväänratkaisuun. . . Suomenolisi sallittava muutenvarustaaAhvenanmaasotilaallisesti katsomallaan Bjallaja tavalla" . . . ,sopimuksenalaisen alueenosittainenvapauttaminen sopimuksen rajoituksistaei ole Suomenetujenmukaista". Hallitustasollakysymys tuli virallisesti esille toukokuussa 1938,jolloin Tukholmassapidettiin Ruotsin ja Suomenulkoministerienneuvottelu.Vaikkakin Ruotsin kannasta, tahollaedelleenpidettiin kiinni aikaisemmasta Ruotsikuitenkin nyt suostuisiihen,että demilitarisoidulle alueellevoitaisiinmyöntäämääräajaksitilapäishelpotuksia,jotta Suomi voisi ryhtyä joihinkin toimiin Ahvenanmaanpuolustamiseksi. Tältä pohjalta lähdettiin nyt Tällöin todettiin,että vaikoeuvottelemaan sotilastasolla. ka linroitettaisiinkin linja Söderarm-Lägskär-KökarUtö, se ei "edes yhdessämiinoitustenja sotalaivojen kanssavoi luoda varmaasuojaaAhvenanmaalle.Mutta sen voi olettaa, yhdessäitse Ahvenanmaallasuoritettavien p uolustustoimenpit eiden kanssa,suuressamäärin voivan vähentää äkkiyllätysyrityksenvaaraa." Tämän vuoksi on toinen Ahvenanmerensulkevalinja Märketin tasallatarpeen.Mantereellesijoitettavarannikkotykistö, jonka kaliiperiksiriittäisi 15 cm, olisi ruotsalaistenmieli-

t29 - Björkör, ja piteen mukaanliikkuvaa. Siten voitaisiinvälttää linnoi2lrs2l4s-C ja 3/40mmit. ja 412s414s,31120145 tustoimiamantereellarauhanaikana vastaavastimyös Lägskär, muutoksiasopimukseen.Väestönasenneoli myös varKullekin patterille suunniteltiinrakennettavaksitykkiamittausasematsekä teenotettavaseikka. Suomalaistenneuvottelijainkanta sematammus-ja miehistösuojineen, Myös tiet ja tarpeellisetkasarmit ja asuinrakennukset. oli, että Ahvenanmaanmantereellekinoli saatavakiinjäreätä tykkiä suunnitelteäärannikkotykistöä.Sitä oli jo tarkoitukseenvarattuna. laiturit piti tehdä.Lägskärin4 Neuvottelujakuitenkinjatkettiin ruotsalaistenesityksen tiin asennettaviksikaksittain tykkitorneihin. Liikkuvat patterit olivat yhteensäl2 kpl 152 mm:nrannikkotykkejä pohjalta. Heinäkuunalussa1938suoritettiinHelsingissäns.soti- ja 8 kpl 75 mm:nit-tykkejä. Varsinaisenlinnoittamisen osuus kustannuksistaoli lasteknillinenneuvottelu.Siinä ei päästy yksimielisyyteen edellä esitettyynMärketin linjaan kuuluvastaSig- 73 075 000,- markkaa,josta Lägskärinjäreitten tykkien (torneineen 1a ammuksineen) osalle läskettiin nildskärin linnakkeesta,jota Suomentaholta pidettiin välttämättömänä,mutta jota ruotsalaiseteivät hyväksy- 48 000 000,- markkaa.Loput rahat oli tarkoitettumootmiinojen,joukkojenmajoitusrakenneet,koskaseolisi merkinnytdemarkaatiolinjanmuutos- toritorpedoveneiden, ta, ts. demilitarisoidunalueensupistumista.Tilapäisenä teidenja varusteidenosalle.Mannerheimkertoomuisteloli hänelle helpotuksena GenevensopimuksenmääräyksiinSuomen missaan,että keväällä1939puolustusministeri sallittaisiinsäilyttääalueellakolmenliikkuvan rannikko- asiastamitään puhumattapoistanutyhteensänoin 474 tykistöpatteristonja neljän liikkuvan ilmatorjuntapatte- milj.mk:n ohjelmasta Lägskarin toisen tykkitornin ja dston kalusto sekä erinäisiävarastojaja enintään1500 liikkuvista pattereistakustakin yhden tykin, yhteensä noin 50 milj. mk. Vaikka Mannerheimoli henkilökohtai miehensuuruisetjoukot. Nyt ruotsalaisetkuitenkin ryhtyivät esittämäänmonenlaisiavarauksia,mm. miesvah- sestiselostanutasianNiukkaselleja perustelluttykistön vuudenenimmäismäärään nähden. tarpeenmm. sillä, että Ahvenanmaanpuolustussaattoi (28.12.38)tode- jäädä pelkästäänSuomen tehtäväksi, tämä kuitenkin Mainitussayleisesikunnan muistiossa supistetunohjelmansaikäänkuin taan lopuksi,että "Ruotsi on tämän kysymyksenkäsitte- esitti valtioneuvostossa olisivat sen hyväksylyssämäärätietoisestipyrkinyt jo vuosiasitten omaksu- Mannerheimja puolustusneuvosto piirneet. Muistelmien mukaan tämä syy osaltaanvaikutti maansaratkaisuun.Tämänratkaisuntunnusomaisin valinta,joka pakot- siihen, että Mannerheim kesäkuussa1939 pyysi eroa re on sellaisenpuolustussuunnitelman puheenjohtaj an tehtävästä. taa SuomenturyautumaanRuotsinapuun.Tämänvuoksi puolustusneuvoston Ahvenanmaan kysymyksestä vain saarille, mutta linnoitusoikeus eräille eteläisimmille itse manterevain n.s.väliaikaistenhelpotustenalaiseksi, käytiin Tukholmassatammikuun alussa1939hallitustaP.A. Hanssoninjohdolla. Tässä ns. mitkä helpotukset. . . näyttävätrajoittumistaanrajoittujoutunut jatkuvasti sovittiin aikaisemminmainitinkimään kannasTukholman suunnitelmassa van". Suomi oli ja linnoittamisestaja AhveLägskärin-Kökarin linjan taan luopumaansuureksi osaksi varattuina olevien tun "Paitsi tykkienkäyttömahdollisuudesta. että uudenmate- nanmaanmantereellakäytettävästäliikkuvastatykistösriaalin hankinta on kallista vie se myös hyvin pitkän tä. Huhtikuussasaatiinpäätökseensotilasviranomaisten neuvottelutyhteistoiminnanyksityiskohdista.Asiakirja aJan>. puolustusministeriölon nimeltään"SuunnitelmaSuomenja RuotsinsotilaalPuolustusneuvostolähetti 16.9.38 ja "Ahvenanmaan neutralisoidunAhvelisten toimintojenkoordinoimisesta linnoittamisen, varustamisen miehitle ja "Ahvenanmaan Pohjanlahden sulkemiperusnanmaan alueen turvaamiseki tämisen kustannuslaskelmat, eli välittömästi uhkaavan sodanvaaseksiItämerenalueella hankintaohjelman". Perusteluina esitetään, että nykyisen ran varalta,.Siihensisältyvätmolempienmaidentoimensopimuksen puitteissa sallitut toimenpiteet ovat liiaksi jolloin molemmatovat puolueetpiteet sotatapauksessa, rajoitetut ja saattavat pahasti myöhästyä. Muiden takuuja yhtä mieltä siitä, että Ahvenanmaan tomia hallitukset valtioiden kuin Ruotsin osallistuminen Ahvenanmaan "Suopuolustusta on vahvennettavaja pääsy Pohjanlahdelle puolustukseen on käytännössä mahdotonta, mutta ja Suunnitelma ulottuu siihenajankohtaansaaksuljettava. men on velvollisuuksiensa oikeuksiensa mukaisesti jolloin maakunnanpuolustustatarkoitSuomi ryhtyy ka, uhrattava . . . varojaja voimia tehtävän tärkeyden mukaija järjestettävä puolustus yhteistoiminnassaRuotsin taviin toimenpiteisiinAhvenanmaansopimuksenrnuusesti toksenperusteellaja kun väliaikaisethelpotuksetdemilikanssa siinä määrin kuin yhteiset sotilaalliset tehtävät tarisointimääräyksiin ovatastuneetvoimaan. vaativat". SopimuksenmukaanRuotsi sulkisi pääsynPohjanlahOhjelmaan sisältyivät seuraavat kiinteät patterit: - Kökar, delle summittaisenlinjan Eckerön länsiranta-Lägskär 2l1s2l4s-c, 9 Suomenlinnoiltamisenhistoria

130 länsipuolella.Itäpuolellamolemmatvallat yhdessäestäi- tensa,jos täytettäisiinAhvenanmaansopimuken luoma sivät pääsynPohjanlahdelleja torjuisivat maihinnousun tyhjiö. Linnoittamattomanaja puolustamattomanatuo saarille sekä muutkin puolueettomuudenloukkaukset. saaristoüetenkinhoukuttelisiItämerenrantamiensuurj valtoja . . ., YleensäAhvenanmaanyhteydessäpuhutMaakunnanitäpuolellaSuomenpiti toimia yksinaan. on yksityiskohtaisetmääräykseteri puo- tiinkin vain Itämeren rantamien suurvalloista,mutta Sopimuksessa otettiin huomioonsekäNeuvosja lustushaarojen aselajientoiminnasta,johdon järjeste' tilannettaarvosteltaessa kirjoitti Tasavallanprejne. Mannerheim että Saksa. rajoitutaanlinnoittami- toliitto Seuraavassd lyistä, huollosta ja "Englannin NeuYostoliitonväliset piti I 8.4.39: suunnitelman sidentille seen liittyviin kohtiin. Ruotsalaisten päivän kysymyksiä,Saksalla ovat 10,5 sopimukset neljä sotilaalliset mukaanasettaaAhvenanmaanpuolustukseen ja senuusi sotasaja joukkoja sotavalmiudessa Hertäydessä (Lägskär, Björkör on Korsö, cm:n kdnuunapatteria 'tain ll-2 tunnin (475 krn) (Signildskär). lentoteitse LiMemel on tarna rö) sekäyksi 15 cm:n haupitsipatteri A}lvarustamaton Täysin etäisyydelläAhvenanmaasta. säksitulisi yksi patteristokenttätykistöäEckerön-Marjoutua kohteektäYoittelun kilpailevan l5 cm:nrannikkokanuunoi- venanmäasaattaa sundinalueelle.Suomalaisia yksi neljän tykin si millä hetkellä tahansaT5ekkoslovakianvaroittavan ta piti sijoittaa tilapäisasennukseen patteri Kökariin ja kahden tykin pattedt Eckeröhön, esirnerkintapaan,. Kun neuvottelutRuotsinkanssaolivat johtaneetmyönHammaruddaanja Herröhön.2-tykkinen57 mm:n patteri tuli Korsöhön. Kenttätykistöpatteristopiti sijoittaa teiseen lopputulokseen,ryhdyttiin Suomen aloitteesta AhvenanmaansopimuksenallekirjoittaalueelleHammarudda-Maarianhamina.Hankintasuun- neuvottelemaan ja kaikki suostuivatjavaltojen kanssasentarkistamisesta nitelmissaolevaasuomalaistatykistöäei lainkaanmainikin tähän. Ruotsi vaati myös Neuvostoliitonsaamista ta, mutta liitteinä olevissapiirroksissaon nämäkintykit mukaan,vaikkaseei kuulunutkaanallekirjoittajiin.Manotettu huomioon.EsimerkiksiLägskäriinon merkitty 2 kiinteätä 25 cm:n tykkiasemaaja 3 kiinteätä 12 cm:n nerheimin mielestä Suomenei olisi pitänyt neuvotella Neuvostoliitonkanssa,mutta hallitus oli toista mieltä. asemaa. ehtoja,joihin SuoNäin oli päästy sekä hallitustasollaettä sotilastasolla Neuvostoliittoasettihyväksymiselleen sopimukseenAhvenanmaanpuolueettomuudenturvaa- rnen hallitus ei katsonutvoivansasuostua.Sopimuksen toukokuussa1939 oli koko neu- muuttaminenoli esilläKansainliitossa misestayhteistoimin.Tosin sopimuksessa ja tällöin Neuvostoliittovastusti sitä. Tämän johdosta vottelujen ajan niin monia varauksia, että Airo piti aiheellisenakysyä ulkoministeri Sandlerilta (31.7.38), Ruotsinhallitusperuutti valtiopäivilleantamansaesitykmikä merkitsi koko yhhyväksymisestä, "miten Ruotsi tulee suunnitelmaan romuttamista.- VastuuAhveettä esim. toimeenpanoonsiinä jäi näinollen suojaamisesta hyökkääSuomeen".Virallistenneuvottelujenulkopuolel- nanmaanpuolueettomuuden yksinomaan Suomen asiaksi, kuten sotilastahollaoli la Sandlervastasi,että Suomivoi "luottaasiihen,ettäjos joutuu ole ei tämä suinkaan epäiltykin,ja minkä mahdollisuudenMannerheimkinoli kohteeksi, hyökkäyksen se pitänyt mielessään.Hän oli kylläkin Jägerskiöldinmutuelle Ahvenanmaalla suunnittelemalle Ruotsin esteenä ja olisi toisenlainentulkinta tässäsuhteessa täysin mah- kaanvielä heinäkuussa1939sitä mieltä, että Ruotsinja ovat Ruotsin Suomen olisi pitänyt tilanteen vakavuudenhuomioon doton (orimlig). Yksityisissäkeskusteluissa YkottaenyhdessäruvetalinnoittamaanAhvenanmaata. esittäneetasiansamallatavalla . . ." sotilasasiantuntijal tilanteessaollut siihenryhsinäänei Suomensilloisessa Mannerheimkirjoittaa muistelmissaan,että oli "vihdoin viimein herännyt oivallus, että kummankin maan dyttävä. kävisi helpommaksiyhteisestisäilyttää puolueettomuu-

II JAKSO TALVISOTA

VII LUKU

KENTTAARMEIJAN LINNOITUSTYöTYH:N JA TALVISODANAIKANA YH:n aika Kannaksella Poliittisentilanteenkiristymisentakia pantiin lokakuun alussa1939 toimeen "ylimääräisetkertausharjoituksetn eli YH, mikä merkitsi itse asiassaliikekannallepanoa. KannaksenjouEnsimmäisinäehtivät keskitysalueilleen ja kootutUudenkirkon,Muolaan, koista suojeluskunnista Lipolan ja Raudun ryhmät eli U-, M-, L- ja R-ryhmat sekäpian näidenjälkeen vakinaisenväenjoukko-osastojen muodostamatsuojajoukkoprikaatit,1.Pr. ja 2.Pr. alueelle Muolaanjärvi-Punnusjärvi-Vuoksi ja 3.Pr. koottu Raudun seuduille sekä suojeluskuntajoukoista Välittömästi tämänjäl4.Pr. Viipurin kaakkoispuolelle. keenalkoivatvarsinaisenkenttäarmeijandivisioonatsaapääasemaan pua keskitysalueilleen linjalle KyrönniemiSumma-Muolajärvi-Salmenkaita- Vuoksi- SuvantoTaipale(kuva 95). - Kannaksenjoukkojenkomentajaksi H.V. östermanja hanen määrät"tiin kenraaliluutnantti johtoelirnekseen perustettiin9.10.39KannaksenArmeijan Esikunta,Kan. AE. Jo 5.10.39 tellyt KannaksenArmeijan tehtävän "estää vihollisvoirnientunkeutuminen senkautta.Tehtäväon nojautumallaKannaksenkapeikkoihin siin. Pääasemana on puolustettava. . . Keskitystäsuojaavat joukot." Tähän käskyynliittyy everstiluutnanttiNihtilän karttaan Kannaksen 7.10.39laatima 'Lyhyt lisäselostus josta ilmenee,että aseman>hv.esteet linnoituslaitteistan, ,Pevalrnistuvatsuurinpiirtein tämänvuo6"ttLrr1us553n. säkaeistä"eli betonikorsuistaselostetaantilanne kuten sivulla 114 on rnainittu ja todetaan,että Salmenkaidan "uusien pesäkkeidenvoidaan laskea valmistuvanvielä taisteluhaudat,tutänä vuonna>.Kenttälinnoituslaitteet. liasematja piikkilankaesteetpuuttuivat täydellisesti,ellei otetalukuun vähäisiätöitä Summajärvenja Muolaanjäryen yälillä, joita oli tehty edellisenäkesänäeversti johdolla(sivu 103). Nordenswanin Arrneijakunnan Yleisesikuntaantoi puhelinsanomalla käskyn.nSuojasisältöisen Esikunnalle6.10.39seuraayan joukkojenkeskityskuljetukset Karjalan Kannakselleovat alkaneet. . . Armeiiakunnantulee valmistautuaVK 2:n

mukaisentehtävänsuoritukseen. . . Keskitystenpäätyt' tyä on ryhdyttävä suunnitelmienmukaisiin varustustöihin . . . Osajoukoistaon k iytettävätakarajanvahvistamiseenkenttälinnoituslaittein".- VK 2 merkitsipuolustustehtäväälinnoitetussaasemassa. pääasemanja valtaSuojajoukkojenviivytysasemissa kunnan rajan välillä oli lähes koko 1930-luvuntehty kenttälinnoitustöitäjoukkojenvoimin ja edellisenäkesälinnoittajia sekäjossakinmäärin myös nä vapaaehtoisia palkattua työvoimaakäyttäen.Vaikkakin nämä asemat olivat varsinpuutteelliset- tiesulkuja,piikkilankaestettä ja taisteluaseman pätkiä, olivat kuitenkin asematmäärioli joukkojentehtävä tetyt ja suunnitellut.Pääasemassa tämäkin työ, vaikka jo kenraali Enckell oli asettanut päämääräksi, että kaikki betonikorsuihinliittyvät kenttälinnoitustyötpiti suunnitellaja piikkilankäesteidenkulmatkin viitoittaa ja merkitä maastoonrautapaaluilla Niinpä Yleisesikuntaantoikin 10.10.39käskyn, ja kaikessalaajuudessaan kiinnitettävä linnoitetun linjan Suomenlahti-Muolajärvi-Vuoksi-Taipale vahvistamips. vaunuja teiden sulkemiseen Esikunta antoi jo 9.10.39 vastikään jolla määritetsaapuneillesuojajoukoillepioneerikäskyn, tiin suoritettavattyöt. Kaikkien neljän prikaatin oli heti majoiryhdyttäväalueillaan"metsäleirienrakentamiseen tusolojenparantamiseksi",yhteensä6 leiriä, kukin noin pataljoonaavarten. "Metsäleireissärakennettavahirsikorsuja.,Prikaatienja jääkaimajojasekäsirpalevarmoja käskettiinsuorittaa ripataljoonien(suojajoukkoryhmien) lohkoillaanasemientiedusteluaja suunnitteluasekäryhtyä rakentamaanpiikkilankaesteitalohkoillaan.Prikaatit ja ryhmät oikeutettiinottamaanalueillaanolevistavarastoista piikkilankaa. 3.Pr. sai tehtäväkseentiedustella Kiviniemen sillanpäänRöykkylän-Saijanjoensuun tasallesekäryhtyä sitärakentamaan joka viimeaikoinaon tullut käyttöön, I Sanakenttälinnoite, kertaasotilasterminologiassa tässäensimmäistä esiintynee

Kuva 95.Karjalan kannaksenasemattalvisodanalkaessa. Prikaatien käskettiin jatkaa alueillaan keskeneräisiä panssarinesteitä.l ja 2.Pr:n työmaat olivat alueella Muolaanjärvi-Kirkkojärvi-Pasurinlahti, 3.Pr:n Raudun ympäristössäja 4.Pr:n Yläsommeella ja Korpelanautiossa. Työtä varten luovutettiin niiden käyttöön vapaaehtoisista linnoitustöistä jääneet työkalu- ja tarveainevarastot sekä kuljetusvälineet ja ammattihenkilökunta, joka oli pidetty palveluksessakesän töiden keskeytyessä.Töiden teknillisestä johtamisesta jäivät siis vastaamaan työmaiden entiset rakennusmestarit. Taktillisen suunnittelun jatkuvuutta taas edustivat kapteenit (myöhemmin everstiluutnantteja) E. Heikkinen ja W. Leppälax, jotka olivat olleet paikalla jo vapaaehtoistenlinnoitustöiden aikaan. Pari päivää myöhemmin seurasi AK:n pioneerikäsky N:o 2, jonka mukaan npuolustusasemien tiedustelunja suunnittelun tultua suoritetuksi .. . aloittavat yksiköt kaivautumisen. Eri asemien rakennuskiirevsasteenmää-

räävät asianomaisetkom:t lohkoillaän." Panssarinesteissä olevat tarpeettomat aukot oli suljettava ja mahdollisesti löytyvät heikot osat vahvistettava. Vakinaiset linnoituslaitteet käskettiin aseistamaan, sisustukset viimeistelemään ja majoittamaan joukot korsuihin. Heti lokakuun puolivälin jälkeen ehtivät pääasemaan saapuneetdivisioonat antamaan puolustuskäskynsä.Linnoittamisesta niissä käskettiin kiireellisimpänä pääpuolustuslinjan töiden aloittaminen sitä mukaa kuin joukot saapuvat perille. Eri töiden tärkeysjärjestyksen määräsi esimerkiksi5.Divisioonaseuraavastl: "1.) Vakinaistenlaitteiden haltuunotto. .. raivauksetja harvennukset - hv.-, piikkilanka- ja murrosesteiden vahvistaminen ja täydentäminen, aukkojen sulkeminen teillä, joita ei tulla käyttämään . .. - majoituslaitteiden rakentaminen (myös hirsimajat,

135 komento-,viesti-ja huoltosirpaleen-ja osumankestävät korsut). asemat..." 2.) Amp.haudatjakoneaseiden samantaMuiden divisioonienkäskytolivat periaatteessa jonka linnoittaminen paiset. Paitsi pääpuolustuslinjaa, asetettiinensimmäiselletilalle, niissämääritettiin myös ja tukilinja. taisteluetuvartiolinja Armeijakunnatantoivatvarsinaisetpuolustuskäskynsä 26.-2'l.lO. JohtosuhteetKannaksellaoli nyt järjestetty niin, että II AK (komentajanakenraaliluutnanttiH. ja III AK (komentaÖhquist)vastasiLänsi-Kannaksesta jana kenraalimajuriE. Heinrichs)Itä-Kannaksesta. VäliVuoksi. rajanaoli oli edelleenaikai II AK:n käskynmukaanpääasemana ja l.DiYi2.Pr:sta muodostetun määrätty linja. l. semmin jatkaa prikaateille aikaisemmin annetpiti näille sioonan suojajoukKäskyssä kiellettiin tua linnoittamistehtävää. koryhmiäilman erityistälupaaluopumastalinjastaInoYammelsuujoki-Kuuterselkä-Lipola. Pääasemanetuvartiolinja määrättiin tasalle Akkala-Kuolemajärven kirkonkylä-Hatjalahdenjärvenpohjoispää-Kaukjärven - Heinäsuo- Lumpilampi-Taaperniemi- Kanluoteispää -Moiniemi - sillanpääasema -Yläkuusa Salmengaspelto kaidaneteläpuolella(kuva 95).,Etuvartioilla taistelutehtävä,. III AK:n käskynmukaanR-ryhmäei saanutilman eri lupaa vetäytyäRaudunpohjoispuolellaolevaltajärvilinjalta. Armeijakunnan Taipaleensuunnalla, kunniement)'ven miksi määrättiin -Saijanjoki ja ja. Näitä sillanpääasemia ereentyönnetyiksi tärkeinä, sillä kun R-ryhmän oli ollut sillanpääasemia työvoiman pakko lopettaatyöt Kiviniemen sillanpäässä puutteentakia lokakuunpuolivälissä,Kan.AE antoi III etupuolelle AK:lle käskynjatkaa niitä. Sillanpääaseman jotka miehitetpiti vielä rakennettamän etuvartioasemat, täisiin vastaeri käskystä.Ne tulisivat Kiviniemensuunja Taipaleen nallaVaalimon-Petäjärven-Arkuntanhuan suunnallaViisjoen-Rantakyläntasalle(kuva95). Käskyssämääritettiin myös taempia asemia,mitä II AK ei ollut tehnyt.Näitä olivat linjat - Suvanto-Kiimajärvi-Pyhäjärvi-Laatokka, - Torhonjärvi-Sikosaari-Vuoksi-Ostamonjärvi-Pörtsykänlampi-Laatokkaja - Virkinselkä-Räisälä-Käkisalmi. III AKE otti taemmatasematomaanjohtoonsa.Torhonjärven suunnallatyö annettiin reservinäolevalle8.Divisioonalleja Ostamonjärven-Laatokanvälillä Käkisal-

oleviajoukkoja mensotilaspiirintehtäväksi.Pääasemassa ei näillä töillä rasitettu. liittwät rannikkotykistönosat alistettiin Pääasemaan tässä vaiheessaarmeijakunnille.II AK sai Koiviston alalohkonja alisti sen edelleen4.Divisioonalle.III AK piti LaatokanrannikollaolevanKannaksenrannikkolohKummankinlohkonensisijaisena kon omassajohdossaan. puolustaminen, tehtävänäoli oman rannikko-osuutensa mutta Järiseyänja Kaarnajoenpattereilleannettiinalunperin tärkeäksitehtäväksimyös maarintamantaistelun tukeminenkantomatkojensa Puitteissa,kun taas Koivisrantaan, ton lohkontehtävärajoittui vain Suomenlahden Er.P 7:ntukemiseentilapäisenätehtävänä. Eri johtoportaatja komentajatpyrkivät tarkastuksin, käskyin ja ohjein saamaanlinnoittamisenmahdollisimIlmeisesti kaikki yrittivät man tarkoituksenmukaiseksi. parastaan,koska YH:n aikaisissakäskyissäei juuri ole moitteita. Tosin Kannaksen Armeijan komentaja 'että työteho ei varsinkaan 22.11.39sanoitodenneensa, joukkojen kaikkialla ole tyydyttäosalta kenttäaimeijan johtuvan siitä, että tÖidenjärjesosaksi vä. Tämä näyttää Käskensen tarkoituksenmukainen. ole ollut tely ei aina huomiota enemmän entistä kiinnittämään r.uoksi . .. työmailla Nyt näkee upseereja valvontaan. myöskintyön aivanliian vähän". . . "Asemantaktilliseensuunnitteluun . . . ei myöskäänkaikkialla ole kiinnitetty riittävää huoon miota. Tämä osoittaa, että puolustussuunnitelmat johtoja ylempienkin kokonaisempina nykyistäyksityiskohtaisemmin asernansuunnitteluei jäa esimerlul:si nuorenupseerintai kokemattomanreserkouluTässäkinnäkyi rauhanaikaisen jossakin määrin puute, mikä taas oli ainakin riittämättömistäresursseista. näkökohtienhuomioonottamistakuRauhanaikaisten vaa, että Kan. AE kehotti 29.i0.39 armeijakuntia metsähallinnonItä-Suomenpiirikuntakonttorinpyynnöstä - suorittamaanmetsienraivaamisenja harventamisen tappio müodostuumahniin, "että kansantaloudellinen dollisimmanpieneksi,'.Näissätöissäpiti käyttää apuna joukoissa olevia metsänhoitajiaja metsätyönjohtajia. on jo naamioimissyistä,Tarp€etontametsänraiskausta kin vältettävä." Myös ylipäällikkö liikkrii joukkojensaparissaja erään hänenmatkansa(25--26.1I.39) jälkeen annetussaKan. Komentaja AE:n käskyssäsanotaan:nPuolustusvoimain jotka jostakin syystä ovat on .. . havainnuthv.-esteitä, jotka ja jääneetverrattaintehottomiksi sellaisinasaattavat tuottaa joukoille pettymyksiäja on hän nykyisen tilanteenvuoksi käskenytryhtyä näitä kiireellisestikoriaamaan . . .' Virheinä mainitaan mm. liian pienet ja

136 via pesäkkeitäsekä vastaiskujahelpoittavia... esteillä pilarimaisetkivet, vain kaksirivisetkiviesteetsekäalimitja rinneleikkaukset.Käskyssäanne- varustettujasulkuasemia." taisetkaivantoesteet Erityisestion syytä Pannamerkille, että samassakästaan ohjeita puutteellisuuksienkorjaamisesta.Kiviestei)pitkäaisiin oli lisättäväkivirivejä heikkoihinpaikkoihin,betoni- kyssäannettiinl.Divisioonalletehtäväksitutkia ja talviolohuomioiden korsut oli suojättavakiviesteelläsiten, ettei vihollisen kaistapuolustustasilmälläpitäen U-ryhmän panssarivaunupääseampumäanampuma-aukkoon500 suhteet asemienrakentamismahdollisuudet' asemaan liittyen Kuuterselän-Kotselän-Ahijärvenm lyhyemmältä matkalta. Missä vain mahdollista,oli Lautsillantasalta. "Estekaivannot saa muoeivät kiviesteitä. rakennettava 4.Divisioonanlohkolla määrättiin Akkalan-Kuolemadostuavihollisellerynnäkköasemiksi..., Niitä oli aina järven sillanpääaseman rakentaminensuuritöisenäkesvoitavatulittaa. Erityisestikorostettiinkaivautumisenmerkitystäja ke- keytettäväksi,ettei sehaittaisitärkeämpiätÖitä. III AK ryhtyi lähestyväätalvikautta silmälläpitäen hotettiin opettamaansitä joukoille. ". . . jo 150-160 sm linnoittamistaja vahvistamaanpääaseman tehostamaan varten etuseinään arnpumista sylyinen kuoppa seisaalta eteen,Vuokkaivettuinekoloineensuojaakaikenlaisbltatulelta. Jou- Duolustustasiirtämälläosia 8.Divisioonasta Koukot koulutetaankaivautumaanlyhyenkin taistelutauon selle. l0.Divisioonalleannettiin käsky sisällyttää an7.1 1.39 päävastarinta-asemaan. niemimaa kaikunniemen oli jopa ., Suojakuoppia . . tulitaistelussakin aikana, suori"suunnitelmallista linnoittamisen käskyssä netussa vettavamyösmajapaikkojenläheisyyteen. aluksi työt jaetaan suoritettavat päävoimin ,ensimmäiselle varten tusta II AK:n käskyssä1.11.39 asetetaan kahteenvaiheeseen.I vaihe käsittää pääYastarinta-asetärkeysasteelle" - pääaseman man tukikohtiensekäKiviniemenja Umpilammeneteen(Kyrönniemi-Salrnenkaita), ja - 1.D:npuolustusaseman työnnettyjentukikohtienrakentamisenkertaalleenmyös (Muolaanjärvi-Pasuri) oli rakennet-Suulajärvi - suojajoukkojenasemienVarnmelsuunjoki talviolosuhteitasilmälläpitäen.'II vaiheessa -Ahijärvi-Lipola linnoittaminen.,Valmisteltujen tava syvyyteenetulinjaa ja toisiaantukevia pesäkkeitä Eri laitteidenkeskinäistäkiireellisyysviivytys-ja väliasemienlaajennustyötja uusienluomi- sekäsulkuasemia. sijalle pantiin nyt ensimmäiselle järjestystä n määrättäessä nenkuuluvatvastatoiseentärkeysasteeseen ja 'myöesteet ja sitten "tulipisteet tulenjohtopaikat", ohjeiKan. AE antoijoskusvarsinyksityiskohtaisiakin sijoituksestaPasurissa.Ken- hemmin edellämainittujentöiden sen salliessatärkeimta, mm. kerran ps-esteiden raali öhquist esitti erilaisenratkaisun - ,maastotunte- mät hirsimajat ja korsut." Helpottaakseendivisioonan nimen3 Pioneerikomppaniaa tehtävää mukseniperusteella,. varten' asemra Umpilammen omaanKoukunniemen siten. että sen tarkoituksena III AK pyysiKan. AElta lisää 24 konekivääriä,perusyleisiäohjeita ... ei .. Pyydän, .. että minulle.jätet- teluna erityisestiKoukunniemensisällyttäminenpäävasasemienrakentamisesta. "Tämä määräyksenijohtuu siitä, että täisiin vapauskeinojenvalitsemisessa lohkonlll AK:n puolustukenarimman ilmoitti byväksyvänsä että TaiPaleenlohkonkohtalonkatson nan,mutta piti kiinni käskystä, saa pysyvänjalansijan Kouvihollinen sulkulinjan rakentaminen ollutta kunniemessä.Aikaisemmin pääpuolustuslinjana kannaksellerintamasüuntasekäitään että länteen.Ohpäävastarinta-asepitää voida ei niemimaanpohjoisosaa itääntarpeettomana. quistoli pitänyt dntamasuuntaa koros- man luontoisena,vaanvastaaseparemmintarkoitustaan II AKE edelleen käskyssä antamassaan 16.11.39 valti pääasemanlinnoittamisentärkeyttä, mutta 20.11.39 sulkulinjana,johon tukeutuenKoukunniemivoidaan käski lisäksi etuvartioaseman(Kaukjärven luoteispään lata takaisin.u Kenraali Heinrichs toteaa Mannerheim-elämäkerrastasalla) rakentamistajatkamaan omahdollisimmansuuKanrella teholla". Käskyssämyös kehotettiin komentajia saan,että kun suojajoukkojenpääosakeskitettiin ,tämä oli ilmeisesti sijoitus naksellepääasemantasalle, suoritetaliian huolehtimaansiitä, "ettei samanaikaisesti etapiksimarssillaraja-alueellaajoja varustustöitä,ja ettei suunnitellaja rakenneta suunniteltuensimmäiseksi ja le, samallasentarkoituksenaoli kenttäarmeijanjoukasemia,joilla ei ole selvääkäyttötarkoitusta,tai jotka varatatilapäistätyövoimaapääpuolusselvästi ylittävät joukkojen mahdollisuudetmiehittää koja odoteltaessa olisi ensi vaiheessasaatu tuslinjan asemienrakentamistavarten." Tuolloinhal ei ne.u Kun päävastarinta-asema kenttälinnoittamistavielä ollut edesaloitettu' yhtenäiseksi,oli lisättävä sen 'syvyyttä rakentamalla Dääaseman etuosaatuke- befensiivinenryhmitys on ymmärrettävissämyös siltä toisiaanja varsinkinpäävastarinta-aseman

t3"I kannalta, että Moskovanneuvottelut eivät olleet vielä alkaneetkaan. Tilannemuuttui, kun joukot saatiinkeskitetyiksi rajoille ja asemienkenttälinnoittaminenjonkinlaiseen valmiuteen. Heinrichsin mukaan Mannerheim tällöin,päätti tähdentää armeijan komentajalle,että tehokas puolustautuminenoli välttämätöntäjo ennen kuin vihollisenhyökkäyslähestyisipääpuolustuslinjaa.' 3.11.39päivätyssäohjeessasanotaanmm: "Päävoimat joka on asernassa, . . . valmistautuyatpuolustustaisteluun suhteettomankaukana rajavyöhykkeeltä.Ottaen huo... tavoitteetsallii ... nykyinenryhmioonvenäläisten Kun mitys ... näiden... liian helponsaavuttamisen. jo pääpuoKannalsenmaasto sinänsätarjoaa nykyisen lustuslinjanedessäkin useissakohdin erinomaisiapuolusja tusmahdollisuuksia, ottaenlisäksihuomioon,että näishuomattavan ovat saavuttaneet sä kenttävarustustyötkin katsonvälttämättömäksijoukkojensellai kehitysasteen, sen ryhmityksen,joka tekee mahdolliseksitehokkaan puolustulaenjärjestämisenja suorittamisenjo lähempänä rajaseutua.)Kun Ostermanplysi selvennystätähän ohjeeseen,Mannerheim vastasi 10.11.39 tahtoneensa 'kiinnittää KannaksenArmeijan Komentajanhuomion siihen, että linjan Kuolemajärvi-Summa-Salmenkaita -Vuoksi-Suvanto ja rajan väliselläalueellaon rakennetjotka kokonaisuutena muotu useampiapuolustuslinjoja, Näitä on kokonaisuutena dostavatpuolustusvyöhykkeen. pidettävä Kannaksenpuolustusasemana. On välttämätöntä, että tämän lustetaankyllin suurilla kertoo muistelmissaan, että "olisiko mahdollisuutta siirtää divisioonat Vammelsuun-Kuuterselän-KivennavanMäkrän-Raudun-Raajun nun mielestänimonia olennaisia jota divisioonamme nyt seon suunnilleen40 km lyhyempi . . . Toiseksisekulkee pääasiallisestimetsäisessä maastossä, missäyenäläisten ja tykistöylion vaikeakäyttäähyväkseenpanssarivaunuovat myösvarvoimaansa.Piikkilanka-ja panssariesteet sin täydellisetvarsinkinpääteidenvarsilla . . . Mutta toistaiseksion voittamattomanaesteenäse, että tällä linjalla ei ole korsujaeikä divisioonillatelttoja.Nykyisen puolustusaseman korsut ovat rakenteillaja valmistuvat ennenpitkää." sijoitusTaas kerran pohdittiin Kannaksenpääaseman ta. Se oli ollut pakkosijoittaariittävänkauastaakse,jotta seolisi ehditty miehittää,mutta kun nyt kenttäarmeijaoli valmiinaKannaksella,olisi haluttu käyttäähyväksiedessä sijaitsevanasemanetuja. Ilman korsujaei kuitenkaan voinut olla mahdollinen. oitkäaikainenouolustustaistelu

Oli luonnollista,että kenttäarmeijaoli pantu tekemään Telttojen puute taas johtui mokorsujaanpääasemaan. nenmuun puutteenkanssariittämättömistämäärärahoista. KannaksenArmeija antoi 22.11.39 käskyn )siirtää ja varustustöihinl.D:n jo osittain ll.D puolustukseen varustamiinasemiinlinjalle Muolajärvi-Yskjärvi-Kirkkojärvi-Punnusjärvi-Pasurinlahti,.1.D siirrettiin taaksereserviksija jatkamaan11.D:nasernienlinnoittamista. Vaihto suoritettiin26.-29.11.39. Näin oli myöhemmin,Mannerheimlinjaksi,'kutsuttu asemasaavuttanutlopullisenmuotonsa,ts. MuolaanSalmenkaidankohdalla pääasemaoli työnnetty eteenpäinjärvikannaksille.Marraskuunlopullatilannelinnoittamisenosaltaoli seuraava: - pääasematn pdltpuolustuslinjanedessäoli yhtenäinen paikoin teknillisestiheikko,mutta mopanssarineste, nin paikoinoli myösperättäisiälinjoja;piikkilankaeste oli samoinyhtenäinen,olipajossainsyvyyttäkin; - konetuliaseittenasematolivat suurin piirtein valmiit, asemistaoli osakatettuja,osaavoimia; konekiväärien - taistelu-ja yhteyshaudoista olivat tärkeimmätvalmiina, mutta paikoitellen oli vain ampumakuoppiaja mataliahautoja; - valmiina olivat betonikorsutja suurimmaltaosaltaan myöspuukorsut;näitä oli joukkueenkorsustaryhmän korsuun ja osuman kestävästäsirpaleenkestävään; asuttiin kuitenkin maahankaivetuissa oli rakennettujonkinlainen paikoin tukilinjan rakentaminenoli h1'vinepätasaista, paikoinoli rakennettuesteialoitettuJettä tuksessapääasemaankaikkialla viimeistään 14.12.39. joukot yhä edelleenpyrkivät asemiarakentaessaan yksinSummansuunnallaetuvartioasemat menivät lopullisesti omaanlinjamaiseenrakennemuotoon. Rinnanpääpuolus11.12,Umpilammenlinja 3.12.ja Kiviniemensillanpää tuslinjanrakentamisenkanssasuorittavatreservituuden 5.12. puolustuslinjanrakentamista,joka sijaitseenoin 1-3 km Jo sodanaikanavirisi keskustelusiitä, oliko pääaseman etäisyydelläpääpuolustuslinjasta.n n. . . kiinnitän. . . huoetumaastomenetettyliian nopeasti.Tähän oli tietenkin miota todellisenvastarinta-aseman luomiseen.Sijoittamoniasyitä,mutta vaikkaasemiaei ollutkaanrakennettu malla konetuliaseitaja miinakenttiä,kaivamallafiuokpitkäaikaistapuolustustasilmällä pitäen, ei tärkein syy suttamallatykistötulenalaisissakohdissa)a-hautoja,ravarmaankaanollut linnoittamisessa. Varsinkintaistelue- kentamalla pkl. esteitä sekä hv:lle toimintakelpoisessa tuvartioasemienmenettäminen muutamassa päivässä maastossa hv.esteitäsyvyyteen,on pääpuolustuslinja vänostatti monia kysymyksiä.II AK:n pioneerikomentaja hitellen muunnettavasyvyyssuunnassa n. 500-1000 m kysyi, olisiko ollut tarkoituksenmukaisempaa uhrata niisyväksiyhtenäiseksipuolustusvyöhykkeeksi." . . .,Nämä hin käytetty työ päävastarinta-aseman rakentamiseen, kenttävarustustyöt tulevat olosuhteidenpakostasuoritetja tukilinjan vahvis- tavaksi vihollisen tulen alaisenaolevalla alueella,eikä edtyisestisyvyydenaikaansaamiseen tamiseen.Nämä puutteellisuudethantulivat taistelujen tappioitavoitanesilloinkokonaanvälttää.>. . . >syntyneet aikana pian esille. Paljon on myös keskusteltusiitä, uhrit tulevat olemaanpienetverrattuinaniihin uhreihin, tehtiinkö virhe kun pääasemaa ei sijoitettu Perkjärven- jotka vihollisensuurhyökkäystulisi vaatimaan. . . puoKaukjärven tasalle.Tä1ähän erikoisesti öhquisroti vaati- lustajaavastaan,joka on asettunutpuolustukseen syvyytnut. Arvostelussa puolustusasemaan." Löytyy yllättäyän kaiset resurssit verrattaessanäitä ohjeita kenrakennetuksiAiron eteenpäin, 2.3.20antamiin:Jalkaväentaistelunrunideanmukaisesti(vrt. siv.97). muodostavatkonekivääritja nimenomaannsyrjätulin Taistelujenalkaminenpääasemassa ei merkinnyt lintuottaa hyökkääjällesuurimmattappiot. On luovuttava noitustöidenlopettamista,vaikkakinniidenluonnemuut- lineaaritaktiikasta,jota divisioonatovat pyrkineet noutui. Jo joulukuun puolivälissätuli selväksi,että vihollisen dattamaanja muodostettava,vastustuspesiä", joita ympainostusoli ja tulisi olemaanankarintaSummansuun- päröivät piikkilankaesteetniin että vihollisenon pakko nalla,nKarjalanportissansekäTaipaleessa. Nimenomaan liikkua syrjätulessa.Porrastussyvyyteenon välttämätön näillä lohkoilla oli kysymys siitä, ehdittiinkö pimeän (sivu30). aikanakorjataja kaivaaauki se mikä oli päivänmittaan II AK:n kokoamissasotakokemuksissa ensimmäiseltä tykistötulessavaurioitunut ja tuhoutunut. Lisäksi tuli sotakuukaudeltatodetaanmm., että 'kivi-, kaivanto-ja talvenvaikutus,jäätynyttämaataei ollut helppokaivaa. jotka ovat rakennetutoikeita mitoirinneleikkausesteet, Eri johtoportaat pyrkivät ohjaamaan linnoittamistä tuksia noudattaen,ovat poikkeuksettaosoittautuneettekäskyin ja ohjein sekä auttamaanjoukkoja antamalla hokkaiksi hv.esteiksi,jopa 30 tonnin hyökkäysvaunua niille mahdollisuuksiensa mukaanlisätyövoimaa. II AK:n vastaan."(Ohquistkertoo,että nkaksivuorokauttakestäkäskyssä4.12.39 korostetaanedtyisesti kaivautumisen nein ankarinponnistuksinoli venäläistenpanssarivaunumerkitystä.'Väsymys,jäätynytja kovamaa eivätsaaolla jen lopulta onnistunutpäästäyli siitä 2 metrin syvyisestä esteenäkaivautumiselle.'Koska vihollisenpanssarivau- ja 6:n levyisestäsudenhaudasta, joka Lähteen kaistalla nujen oli todettu etenevänpääasiallisesti teiden suunnis- oli tukilinjan panssariesteenä." Tämä tapahtui vastaasesa,oli esteensyvy-yttä"tien kohdallalisättäväniin että se manmurtuessa 13.2.40.) käsittäävähintään5-6 kiviriviä. . . . TiesuluiksitarkoiteAukeille rakennetutpiikkilankaesteetvihollinenoli tutut kivet upotetaan. . . n. 30 cm tien pintaan,koska. . . honnut tykistöllä ja panssarivaunuilla. Ne oli pyrittävä

140 jäitse asemanoikeaan sivustaan Huolissaanesikunta korvaamaanpiikkilankalieriöistärakennetullauudellaestuntuu olleen Hatjalahdenjärvenpohjoispäänja Sumieetta. "fortealannite-esteetn,joita 4.Divisioonaoli koalueesta,jonka linnoittaminen oli keillut, eivät olleet osoittautuneettarkoitustaanvastaa- mankylän välisestä jäänyt pahastikesken.ohjeita saivatsekä4'D että 3 D' viksi, koskasyöttöjohdotolivat menneetvihollisentulessa e p ä k u n t o o n ' v e s i s t ö j e n j ä ä t y m i s e n a i h e u t t a m i s t a v a a r o i s t a h u o tuli mau1. ja 2DJle. Kun tämä käsky Joukkojentodettiin kaivavan liian matalia ja suoria tettiin erityisesti jotka eivät riittäväsli suojan- tie6oksiKan. AE:Ile, senoperatiivisentoimistonpäällikampuma:ja yhclyshautoja, että 4'D:n oli kö derkitsi siihen reunahuomautuksen' neettulelta. Makslahti linjalle myösasema Korsuja ei enääolisi tehtävä suurempiakuin ryhmää myöhemminlakennettava jo selostetussa -Karhula-Summa. aiemmin 2.D mainitsi vartenjä narnäkinpitäisi saadaosumanfistäviksi.insimaluksioli 'yleisestivallallakäsitys' että jo kertomuksessaan, ruvennut oli mäisen kuukauden aikana vihollinen että taistelu näissäasemissaei vielä ollut varsinaista käyttämäänvarsinisoja kaliipereitaja täysosumatolivat torjuntaa, ainoastaantavallista sitkeämpääviivytystä' tuhonneet heikosti rakennettu.laisoja iorsuja, jolloin johto todellisuudessa oli suunnitellutviholtappiotkinolivat suuret.Työmääräon tietenkinsuhteelli- Luultiin, että vasta aselisen hyökkäyksenlopullisestipysäytettäväksi ,"it'l .uo."n'pi pieniä koriuja tehtäessä,jonka takia ar"Tästä huolimassaMuolainen.. . Salmenkaita.' meijakunnantoimesta oli iylOytty tenaärmaisestivalmatta divisioonakesti asemissaanaina helmikuun 16' rnistamaankorsujenstandardisoitujapuuosia,joita yhtypäivään,jolloin ne ylemmänjohdonkäskystäjätettiin'' mät saiyat tilata. Ehdotus oli l.öivisloonasta lenilnin sen suuremMitä pitemmälle asemasotavaih€-renyi, 6.D), joka oli vaihdettusumman lohkolla 5.Divisioonan pioneerikäskyssä II AK:n korsut' saivat man merkityksen .ijuun. tu,rorut lähetettiin esimerkiksi3.DJIe Viipurin 4.2.40todettiin suuria tappioita aiheutuneenisojenkorfautateits; KäsJuJuillasijaitseviltateollisuuslaitoksilta nTurhantappiovaaranpienentämisekmärän asemalle,josta ne II AK:n kuormastokomppanioi- sujentuhoutuessa. ryhmääsuulempaamarakentamisen korsujen kiellän kuljetettiin joukoille. Taman raken- si den hevoskolonnilla kattolakenteitakehoKorsujen joitusvahvuutta varten.' nustavanansiostasaatiin korsu yhden pimean aikana (vähintään 0,5- i,0 m) ja ,Paksujen vahvistamaan. käyttökuntoon.paitsi että työmäärä puolustusasemissa tettiin aikaansaantikolsujenkattokerlos' väheni,saavutettiinsekinhyöty, että ei tarvinnut kaataa laajojenkivikerrosten välttämättöosoittautuneet suojaavaametsääpuolustusasemien etulinjankorsuihin varsinkin sanotaan: torakenteesta lupasi toimittaa niitä sestahirsikerroksesta YuoksitälKutetusvaikeuksien kivikerros,kestävät merkitystä Ratakiskokäytännössä sumat.>Joustavana suositeltiin'Joukoil' vahvistamiseen käyttämään asemesta lÖytyvätrakennukset purkaa alueiltaan teena käytettiin korsuissa ne korsujenrakennusaineina, Koska savu saattoi vihollisen 'kiitollisia pommitusmaaleja rauksenase veti puoleensa lentäjille pommituksia,neuvottiin johtamaan savu tammi-maaliskuultaII AKE totesi' Soiakokemuksissa korsuihin etulinjan ," fra3"untuu. missa suureenkuuseen, jatkulohkoilla-kiinnittäneet kaikilla että yhtymät olivat toimitettiin II AK:n toimestamyosöljykarninoita. "raaikaansaamiseen syvyyden 2.Divisioonan(entinen 11.D) kok#usten mukaanko- vasti huomiota aseman sisään' ja puolustusaseman pk-asernia oli pyrittävärakentamaanosumankestä- kentamalla kknekivääriasemat jatkuva keNykyisin kuitenkin vaatii pääpuolustuslinjan uitri, .iuri rnaasto-sen sallii. Katetut kk-asematoli olevat rakenteilla ja sekä korjaaminen yi""rr.a t"n,y fiUn heikoiksi.Ne piti tehdäsivustatuliase- hiitaminen . . . voimia suulempia ettei paljon tyÖvoimaa, miksi, koska vihollinen muuten ampui aukostasisään. kolsutyöt niin s]'vyyteensuunniteltujena-ja y-hautokeskittää voitu ole Täavoasemiksi. tekemään käskettiin Rintamatuliasemat ' ' 'Näissä olosuhjen sekäestelinjojenrakentamiseen mä samakokemusoli yleinenkaikilla divisioonilla. (Kenttävarustuspatal4:n KYP II AKE antoi 7.1.40 erityisen käskyn ,kenttätöiden teissaoli 4.D:n lohkolla siihen,että pääpuojatkamistavarteno,jossatoistettiin edeilaesitetytohjeet joona4 oli työjoukkoja)avullapaästy pituudeltaanlinjapuolelta lustuslinjaoli enäävajaalta rapäähuomionkiinnittämrsestäpäävastarinta-aseman 4 ylimääräistä kaikkiaan mainen.i"3.D:lle oli alistettu Lisäksisiinäoli ja sensyvyydenlisäämiseen. icentamiseen ja yksi työkomppaniapäävastarintavarotet- pioneerikornppaniaa erityisohjeetLullekin diuisioorr"lle.4.Divisioonaa linnoittamiseen,koska syvyyden käyttääpanssarivaunuju "."-"n, edtyisestisen tiin vihollisenmahdollisuuksista

l4l divisioonan,jv.joukot eivät raskaan taistelutehtävänsä vuoksi jaksaneettehdä kenttävarustustöitä"sen lisäksi mitä niiden oli pakko tehdä asemiensavaurioitumisen vuoksi. III AK:n lohkolla oli koko sodanajan linnoittamisen Täällä riitti joukkoja niin, selväpainopisteTaipaleessa. että etulinjan pataljoonatvaihdettiin,normaaliaikoina olevienreservien 7-10 vrk:n vuoroissa". . . "Työvuorossa toimestalapioitiin auki taistelu-ja yhteyshaudat,- joskus syvälleroutautunuttamaataräjäyttämällä,korjattiin etulinjanmiestenapunapesäkkeitäsekäkannettiineteen piikkilankalieriöitäja espanjalaisiaratsuja."Myös,korjasivat uupumattomatpioneerit,mikäli heitä liikeni, . . . miehityksenohella esteitä",kertoo everstiluutnanttiG. Ehrnroth. Heti sodan alussaoikaistiin armeijakunnan käsky a (8.12.) pääpuolustuslinjakulkemaanKoukunniemenpoikki sen tyvestä."Koukunniemenniemimaata mukaanpartioitavavoimakkainakon mahdollisuuksien tiivisin partioin., Kokemuksetlinnoittamisensuhteenolikuin naapurinkin.III AK:n pioneerivat samantapaiset komentaja,majuri (myöhemmin eversti) K.R. Olanti kirjoitti näistä päämajaan 14.1.40 mm. seuraavaa: "Asuinkorsutovat etulinjoillavälttämättömät,sillä muuten jatkuvan tykistötulen aikana tappiot muodostuvat suuriksi.K.o. korsujaon rakennettusiten,että puuosaton valmistettutakamaastossa valmiiksi,jotka sittenkuopan valmistuttuaon kuljetettu paikoilleen.Taaempienasevaiheessa on otettavajo yarhaisessa mienvarustamisessa huomioonasuinkorsujenrakentaminen. mentajasanoi, lohkoa, jossa sellaista,jossa tykkitulta vastaan T.Divisioonasta, sa. III AKE antoi 24.2.40 kenttävarustustöitävarten,. Niissä korostettiin aseman asuinohella osumankestäyien syvyydenaikaansaamisen korsujenrakentamista.Myös täällä kiellettiin rakentamastaetulinjaanryhmänkorsuasuurempia,taempana saitehdäkahdenryhmänkorsuja.8- 10 km:n syvyydellä korsuja. etulinjastaei pitänyt rakentaasirpaleenkestäviä 'Vain tätensaadaanvalitettavansuuretveriuhrit supistumaan.Vain raskaantykistöntäysosumiakestäviäkorsuja (katon vahvuus 2,5 ä 3 m) voidaan käyttää tuli- ja Tämämääräysannettiinjo25.1.40. asunkorsuina.n varoitettiintekemästä.senRaivauksiaomissaasemissa süaanniitä oli "suoritettavavih. mahdollisellatoimintaalueella,josta myöstarvittava puutaruikemääräotetaan. Ampuma-alanja tähystyksenparantamiseksipoistetaan ja puistaalimmatoksat." vain haittaavaalakasvillisuus puolustustayritettiin lujittaa myössijoittaPääaseman

malla panssarivaunuja kiinteiksi tulipesäkkeiksi- varsinaiseentehtäväänsähänniitä ei juuri voinut käyttää vihollisen täysin ylivoimaisen panssariaseenvuoksi. EverstiluutnanttiA. Lumme,joka tuolloin toimi panssarikomppanianpäällikkönä Kannaksella,kertor 9.2.77, olivat tätä ehdottäettä jo YH:n aikanapanssarimiehet neet,mutta päämajaei ollut silloinsiihensuostunut.Kan. A luovutti 4.2.40kurnmallekinarmeijakunnalle10 vaunua käytettäväksiSummanja Lähteen sekä Taipaleen lohkoilla.,Armeijakunnatryhtyvätviipymättäsuunnittelemaan ja rakentamaansüoituspaikatnäille vaunuille huomioonottaen, että vaunut on voitava tarpeen tullen siirtää suojapaikasta toiseenja että vaunutpäällystetään (voidellaan)niin, etteivät turm€llu. Sekä sijoituksessa kiinnitetäänerityisestihuoettä asemiavalmistettaessa myöspst.tykkejä suojaamiseen miota hyökkäysvaunujen täytäntöön,kun tilanvastaan.,Käskyäoltiin panemassa ne 11.2.40muuttui niin, että sitä ei enääehditty toteuttaa. Esimerkiksi Summaan tarkoitetut Renault-vaunut oli saatu Kämärän asemallesaakka, minne ne sitten jäivätkin. aikana II AK:n pioneerikomentaja Asemasotavaiheen joukoille tehvanhoista sotasaalispanssarilevyistä toimitti vähäinen Koska näitä oli vain tyjä ampumahautakilpiä. määräja tarvesuuri,pyydettiinapuapäämajalta.Pioneerikomentajateki täällä asiastaesityksen22.2.40tykistö' saisitehkomentajalle,pyytäenettä taisteluvälineosasto täväkseonkilpien hankkimisen.Kilvelle asetettavätvaatiseuraavat.Rakennemahdollisimmanyk50 cm, suojaapanssariluovoi ampuamyöskiikarikiväärillä läpällä,varustettusellaisillajaloilla piikeillä, että voidaanhelpostiasettaaampumahauvalkoinen.Pioneerikomentaja nsotatalouspäällikön päätöksen mukaan kuuluu ampumahautakilpienhankinta ja jakoPLM:nteknilliselle osastolle." Jo 1920-luvullaoli suunniteltuvalonheittimiäVuoksen -Suvannon linjalle tykkikorsujenvälistenalueittenvalYH:nja sodanaikanavalonheittivonnantehostamiseksi. miä hankittiin sekäjoukkojen että päämajantoimenpitein, niin että niitä Kannaksellaoli 9.1.40yhteensä48 kpl, joista Vuoksenvarella Oravaniemen-Patoniemen tämän tilaston Kan. AE samalla välillä 20. Esittäessään pyysi päämajanpioneerikomentajaa toimittamaanlisää 40 isoa1a25 pientävalonheitintä.Isojenpiti yleensäolla 60 cm:n,mutta 4 suurinta100cm; pienetolisivatautovalonheitintenluokkaa.Perusteluinaesitettiin,että "soiden, laajojenaukeidenja jääkenttientarpeeksitarkka valvonta ilman tehokkaitavalonheittimiäei ole mahdollista., Kokemuksinakäytössäolleistavalonheittimistäesitettiin,

142 epävar- rcollisuuspystynyttuottamaansitä riittävästi,ryhdyttiin kytketyt olivat osoittautuneet että sähköverkkoon johdot ovat melkein aina tykistötulen sitä keräämäänkotialueenpelloiltaja aidoista.Pioneerimoiksi, ,sillä välinetoimisto esitti "yhteisymmärryksessäPäämajan alueella poikki,. Kaarivalonheittimetolivat painaviaja professoriPihkalan kanssa.. .' valokaaren tarkentaminen vaikeata. Parhaiksi olivat maatalousasiantuntijan, yhteensäja piikkilanka-aidoista kaikista Et[linjassa taas oli- että valtakunnan osoittäutuneetkaasuvalonheittimet. puolet. koottaisiin erikseen osuudella vat sopivimpiakevyet, sähkökäyttöisetautovalonheitti- kunkin viljelmän ja yleisten teiden rautateiden olisi kaikkien met. Uusinpiin betonikorsuihinoli tehty aukotvalonheit- Kuitenkin piikkilanka-aidat." Puolustuspoistettaya kaikki timiä varten.Nyt Kan. AE pyysitietoalinnoitustoimiston varsilta laatimistanäihin perustuyistamaastonvalaisemissuunni-ministeriö antoi KotijoukkojenEsikunnallemääräyksen ja tämä luovutti langanteolli keräyksensuorittamisesta telmistaja että ne ,ensitilassatoteutettaisiin.n josta se edelleentoimitettiin rintaLuettelosta ilmenee, että valonheittimiä oli vähiten suuspiirinvarastoon, kiivaimman tykistötulen alaisilla rintaman osilla, Sum- malle tai keskusvankiloihinlieriöiksi tekemistävarten. massaja Taipaleessa,pääosanjakautuessamelko tasai- Kaikkiaan kerättiin kotiseudultapiikkilankaa7628 ton' nia, josta tosin toukokuussa1940 luovutettiin takaisin alueidenkesken. sestirauhallisempien Joukoilla oli myös vaikeuksialöytää valonheittimien maataloudelle1000 tonnia. Yhtymät saivat keräyksen käyttöön sopivaa miehistöä, pieniä käsivalonheittimiä tuotosta kaiken muun. - Piikkilankaa hankittiin myös tietenkin lukuunottamatta.Sen takia pyydettiinkin pää- Ruotsista. Korsukaminoidentekemistä varten kerättiin kotiseumajaa toimittamaanheittimet miehistöineen.Myöhemmin näin tapahtuikinja tällaisiin 'erillisiin valonheitino- dulta tyhjiä peltitynnyreitä. Tällöin otettiin mukaan myös nafta- ja voiteluöljyastioita,vaikka niistä oli suuri sastoihin"kuului aliupseerija muutamamies. pyysinyt puolustusminisIV AK:n kokemuksetvalonheittimiensuhteenolivat puute.Kansanhuoltoministerio tuhlaava. . . "Valonheittimetovat osoittautuneeterit- teriöltä, että "tällainenkansantaloudellisesti samantapaiset. käyttö kiireellisintoirnenpiteinlopetettaisiin., tain arvokkaiksivälineiksi .- vihollisentoiminnan paljastamiseksiLaatokanjäällä Kotiseudullavalmistettiinmyösvitsakimppujajoukkosekäjäällä liikkuvien kolonnienja rivistöjentuhoami- jen tarpeiksi.Niitä käytettiin ensisijaisestikorsujenkatoissajoustavanakenoksena.Työn organisointioli suojesenhelpottamiseksi, - vihollisentykistötulenjohtamisessa toisarvoisiinsuun- luskuntapiireilläja tammikuun puolivälissäpäämajan Kotijoukkojen Esikunnalta tiinja senomiin pyydettiinlähettämäänrinta- rajoitettujen 6 osaa,III AK{le 4 osaaja vonnantehostamisessa.n Vitsakimppujenteettämistilasi lisää Myös MK painettu, kuvitettu suojeluskunnille yhtymät eivät sempanaolevat johtuen - käyttäneet Vihollisentykkitulessa tä korjattiin parhaiten tettiin takamaastossa. suuri, että ennenpitkää niitä ruvettiin tekemäänmyös Laatokan Karjala vankiloilkotiseudulla.Tämä työ annettiinpääasiallisesti Aiemmin on jo selostettu3.Divisioonanrauhanaikaista ja päättymiseen mennessä oli le vuodenvaihteestasodan linnoittamistoimintaa Laatokan Karjalassa. Syksyllä Turun, Riihimäen, toimitettu Hämeenlinnan,Keravan, 1939,ennenYH:n alkamistaeverstiluutnantitNihtilä ja ja lieriötä Sukevan Konnunsuonvankiloistanoin 57 000 Jänisjokilinjallaja viitoittivat panssarinesteitä Bonsdorff rintamalle.Lukuun sisältyymyös piikkilankaavalmistakäyntiin hankpani sitten työt Viimemainittu pääKollaalla. puolivälissä van Oy Ferrariantuotanto.Helmikuun ja saatiinlähityövoimaksi työnjohtoa työmaille kimalla pyysi puolustusministeriön teknilmajanpioneeritoimisto työttömiä. joka järjestänyt, seutujen toimittamaan työn oli listä osastoa, Kun IV Armeijakunta keskitettiin alueelleYH:n alrintamallekuukausittainseuraavatmäärätlieriöitä: ja linnoittamaanpuo- II AK se ryhtyi suunnittelemaan kaessa, l0 000kpl ja väliselle alueelle. rajan - III AK Jänisjokilinjan lustusasemia 5 000kpl puoarmeijakunnan 14.10.39 _ IVAK määrättiin Ensimmäiseksi s 000kpl - RyhmäTalvela 1 500kpl lustusasemalinjalle Haukkalahti-Kitilä-RuokojärviKoskarintamallavallitsi kovapuutepiikkilangastaeikä Syskyjäryi-Hätävaaranlampi-Luotojärvi sekä Sysky-

143

Kuva 96-LaatokonKarjalsn asematYH:n aika a danalkaessa. järvi-Varpajärvi. Loimolaan kä Piitsjoelleja Kollaanjoelleviivytysasemat 1.1l. annettiinyhtymille den suoritustatehostaensamanaikaisesti miuttaan niin, että ne erikseen annettavallakäskyllä ylimalkaisellelinvoivat osillaanasettuapuolustukseen jalle Laatokka-Kitilä-Ruokojärvi-Syskyjärvi-Varpajärvi - Polvijärvi-Saarijärvi *Piitsoinjärvi-PiitsoinojaTolvajärvi-Oinaansalmi(IY AK:n puolustusasema 1),. Samoinkuin Kannaksella,ylipäällikkö piti joukkojen sijoitustaliiaksi takapainoisena myösLaatokanKarjalassa.Hän antoikinvastaavanlaisen ohjeenIV AK:n komentajaUe3.11.39."Kun Karjalanmaastojo sinänsä tarjoaa nykyisen pääpuolustuslinjanedessäkinuseissakohdin ja ottaen lisälsi erinomaisiapuolustusmahdollisuuksia huomioon,että näissäkenttävarustustyötkin ovat saavuttaneet huomattavankehitysasteen,katson välttämättömäksijoukkojen sellaisenryhmityksen,joka tekeemahja suoritjärjestämisen dolliseksitehokkaanpuolustuksen

tamisenjo lähempänärajaseutua,samallakun tilanteen ryhtyä offensiiviseenkin niin salliessaon mahdollisuuksia toimintaan". Tämän käskyn perusteellaIV AK antoikin 6.11.39 käskyn,jonka mukaan edellisenäpäivänä määrättyjen "joukkosiirtojentultua loppuun suoritetuiksiryhmittyy ylimalkaisellelinjalle UukArmeijakuntapuolustukseen sunjoki-Mustajoki-Hallinlampi - Kotajärvi-Varpajärvi -Polvijärvi - Saarijärvi-Piitsoinjärvi- Piitsoinjoki-Tolvajärvi- Oinaansalmi". Ylipäällikkö olisi halunnut siirtää l2.Divisioonan alueelleLoimola-Suojärvi, mutta ,Suomenja Venäjän vuoksise ei käynyt päinvälillä tehdyn rajasopimuksen" sä,joten hän määräsisentoistaiseksialueelleLeppäsyrjä -Loimola. 22.11.39annettiinarmeijakunnankäsky"tarkoituksenramukaisenja yhtenäisenvarustetunpuolustusaseman kentamiseksiylimalkaisellelinjalle: Kitila-RuokojärviSyskyjärvi-Luotojärvi-Uuksujärvi-Loimolanjärvi". Kahta päivää myöhemmintämä asemasai nimekseen asetettiinerityinentoimiItävalli ja sitä suunnittelemaan kunta. Linja jaettiin kahteenlohkoon,välirajanaSyskyjärvi ja kummankinlohkonsuunnitteluajohtamaanmäärättiin rykmentin komentaja vastaavastadivisioonasta, käytettävänään tarpeellinenmääräeri aselajienupseereiMyös armeijakunnan esikuntaoli edustettuna.Länsita. lohkon komentajaksimäärättiin eversti H. Olkkonen myös Laatol3.Divisioonastaja hänenkäytettäväkseen Itälohkon komentajalßi kan Meripuolustuksenedustaja. H.T. Kinnunen l2.Divisioonasta. Suunnitteluryhmientehtäväksiannettiintäydellisenpuolaatiminensekäaselinnoittamissuunnitelman mienviitoittaminen.Työvoimaksiluvattiin myöstyöjoukvalmistua länsilohkonosalta Näinitälohkonosalta6.12.mennessä. jäi senvaraanmitä jo oli rakentaminen itseasiassa ehditty tä1lälinjalla tehdä. Kun armeijakunnanjoukot saapuivatkeskitysalueelleen lokakuunjälkipuoliskolla,ryhdyttiin heti tekemään panssarinesteitä voiminettä siviilisekätaistelujoukkojen työvoimaakäyttäen.Myöhemminruvettiin rakentamaan pioneeri asemiinmyösmuita linnoituslaitteita.MK:n komentajan,majud (myöhemmineversti) M. Oinosen mukaantöidensuoritta30.12.39päiväämänselostuksen rnisessaoli aluksi vaikeutena,että 'joukot . .. eivät puhumattakyenneetsuunnittelemaanpuolustusasemia, nKun ... alussaIV AK:n kaanniidenrakentamisesta., yhtä mittaa muuttui ja työvoimaa puolustussuunnitelma siirrettiin senmukaisestipaikastatoiseen,oli seurauksena Vähitellen häiriöitä ja viivytyksiätöiden suorituksessa." kuitenkin rupesituloksiakinsyntymäänja "käytettävänä

144

Työmaittenjohto oli täysin siviilimäinen,osittain palkattua, osittainjoukoista komennettua.Työvoimanaoli pääasiallisesti työyelvollisia,mutta myös ns. III luokan Uuksunpuolustusasemat, työpalveluvelvollisia. Saadakseen työmaattehokkaanyh- Uomaansuunnassa Uomaanpuolustusasema, teisenjohdon alaisiksija työvoimanasemanyhtäläisesti - Suojärven eteläpäässäSuvilahden puolustusasema, määritetyksi Oinonen antoi jo 21.10. reservi-insinööri järven länsirannallaAnnantehtaanasemaja pohjois- luutnantti (myöhemmia insinöörieverstiluutnantti)E. päässäVarpakylänasema,sekä päällikölle käskyn ryhAallolle, 5.Ponttonikomppanian - Tolvajärventien suunnassaVuonteleen,Aittojoen ja tyä muodostamaannäistä erillisistä työmuodostelmista Agläjärvenpuolustusasemat sekäosittainTolvajärven. patauoonaa. Varsinainen perustamiskäsky annettiin puolustusasema. 27.10.39ja siinä määrättiinjoukon nimeksiRakennuspaIlomantsin-Liusvaaran tien suunnassarakennettiin taljoona4 (Rak. P 4) ja senkomentajaksireserviinsinööuseita perakkäisiäasemia Liusjärveltä Oinaansalmelle riluutnanttiAalto. 10.11.39 tämä siirtyi toisiir tehtäviin (myöhemsaakka, joista vahvimmin linnoitettuja olivat Kuolis- ja seuraajaksituli reservi-insinööriluutnantti maan,Möhkönja Oinaansalmen asemat(kuva97). min majuri) K. Käyhkö. KäskyssäannettiinyksityiskohTässäyhteydessäon syytätodeta,että Loimolan-Suo- taisetmääräyksettyövoimanhankinnasta,majoituksesta, järven tien süunnassa oli YH:n aikana ehditty rakentaa muonituksesta,palkkauksesta,rakennustarvikehankinjne. Pataljoonanpäiväkäskyissä melkoisestikenttälinnoituslaitteitasekä Loimolan että noista, kassapalvelusta Piitsoinjoenasemiin,mutta Kollaanjoellaoli vain työ- tämänlaatuisista asioistaannettiinmyöhemminjatkuvasjoukkojenrakentamaapanssarin€stettä ja piikkilankaes- ti ohjeita,mutta myös"työpäälliköilleyhtenäisiäohjeita ja ja rakenteista."Pataljoonassa tettä (sivu 142),ei lainkaanesimerkiksitaisteluhautaa töiden suoritustavoista oli korsuja.Ne jouduttiin kaikki tekemääntaistelujenaika- kahdenlaisiakomppanioita: - rakennuskomppaniat, na. miehistötyövelvollisiaja Jänisjokilinjallajatkettiin jo aikaisemminmainittuja - työkomppaniat,miehistö asevelvollisia,III luokan töitä armetakunnankahdenpioneerikomppanian voimin työpalveluvelvollisia. ja lisäksisinnesijoitettiintyöjoukkoja. Kun sotaalkoi, todettiin Oinosenmukaan"hyvin pian, joukot eivät osanneet Heti YH:n alussaIV AK ryhtyi siviilityövoimaakäytkäyttäähyväkseenvarustettuja perustamaan täen alueelleenlinnoittamistyömaita. Näitä Tehokkaastivarustetuistaasemistaluoolijo lokakuunpuolivälin vuttiin useissatapauksissa ilman mitään perusteltua,syyvarustettujä viivytysasemiaei 'Itävallin' . . . Vetäännyttäessä joukot eivät olleet varustettujenasemientarjoamistaeduista.Niinjoukot eivät asettuneet piikkilankaesteiden valmiina kaikki suunnitelsuojaamiinasemiin, man edellyttämät kk.asemat,vaan vetäytyivät Kitilän kukkulamaaston laelle.Tähänmenettelytapaan annettiin selitys:'Näköalaon parempi'.Asianläitäoli todellatällai, V. Lempiäinen nen, mutta asematolivat varustamattomia.". . . "etulinSyskyjärvi , Leppäsyrjä V. Sippola jassa olevatjoukot eivät osaakaivautua., . . . "asemien Loimola reseryiinsinööriluutnantti I.Alanko varustamistaei vielä kyetäjärjestämään,eivätkäuseiden joukko-osastojen komentajatymmärrä tämänmerkitystä vaikka he havaitsevatvenäläist€ntekevännäin heti kun Myöhemminperustettiin ne ovatvallanneetjonkun maastokohdan., Uomaa reservi-insinööriluutnantti V. Orala, Jotta taempienasemien"jatkuvaasuunnitteluavoitaimyöhemmin Oisiin suorittaatehokkaastija tarkoituksenmukaisesti', V. Nousiainen nonen pyysi 30.12.39'PäämajanPioneerikomentajan rakennusmestari Suvilahti reserviluutnantti K. Lahdensuu, toimenpidettä,että IV AKE:n käytettäväksimäärättäi myöhemmin siin joku tähän tehtäväänkykenevävanhempiaktiiviupinsinööri L. Louhi seeri,koskanykyistenolosuhteidenvallitessaIV AKE ei olevaan työaikaan nähden saatiin verraten hyvin varustetuksi" - Pitkärannan suunnassaTulemajoen (Salmin) ja Ala-

145 voi saadatähän tehtäväänketäänkykeneyäähenkiloa.' Viikon päästähän sai vastauksen, että päämajallaei ollut antaa ketään,joten armeijakunnanoli tultava toimeen omillaan. Rak. P 4 oli jo hyvissäajoin lokakuussasaanutkäskyn laatia työmaittensa evakuointisuunnitelmatja niinpä Käyhkönselostuksen mukaan,vihollisenhyökättyämaahan suoritettiin eyakuointivähitellentaaksepäin:viivytysasemiavarustettiinniin kauankuin seoli mahdollista." Joulukuunpuolivälissäolivat työmaatJänisjoella,Leppäsyrjässä,Kiekuassaja Tolvajärvellä.Kaksi viimeksimainittua alistettiin 28.12.39Ryhmä Talvelalle.Myös Loimolanseuduillajatkettiin taempienasemienrakentamista. Joulukuunlopullaryhdyttiin armeijakunnankomentajan määräyksestärakentamaanviivytysasemiaItävallin ja Jänisjokilinjanväliseenmelko tiheääntiestöön.Myös suunniteltiineteentyönnettyjen tukikohtienrakentamista JänisjoenitäpuolelleLäskelänja Leppäkoskenkohdalla. Jänisjärvenjäädyttyä ruvettiin sielläkin rakentamaan railoja panssarinesteiksi samallamenetelmälläkuin Viipurinlahdella.Työt suoritti reservi-insinööriluutnantti T. Liukon johtama osästo.- Rak.P 4:n vahvuusyaihteli 4000-5000 miestä,joista aseettomiatyöpalveluyelvollisiaoli 600- 1000. Maaliskuun alkupäivinäoli IV AKElla kiinnostusta sulkulinjanaikaansaamiseen Karjalankannaksen suuntaan Lahdenpohjan-Parikkalantasalle.Käyhkö neuvotteli asiasta ta sai kuulla, että mainittu rakennettavaksi; Itä-Kannaksellaoleviatyöjoukkojasiirettäisiin jalle. Myös IV AK:n osalta korsuista kirjelmän, Oinonen lähetti 8.11.39 kirjelmän nialle: nJos komppaniaoikeutetaansuorittamaanniissä korjauksia. Maaliskuussa oli esilläkysymysmahdollisuudesta rakentaa betonikorsujaIV AK:n alueelle,mutta saamiensa tietojen perusteellaKäyhkö ei pitänyt niiden ottamista ohjelmaantarkoituksenmukaisena.,Prof. Lönnrothintoimistossaolevatapulaisinsinöörit olivat kaikki sitä mieltä, että betonikorsujaei kannata tehdä, vaan että ne ovat rauhanajantyötä. Työvoimaolisi käytettäväainoastaan kenttälinnoitustöihin.,. . . "EverstiVainio oli sitä mieltä, että hyvin tehty kenttäkorsu on täysin betonikorsun veroinen." Vielä 10.3.40annettiin armeijakunnankäsky "kenttävarustustöistä Itävallilla . . . aikaisemmankäskynmukai sesti tiedusteltavallalinjalla.' Työvoimaa alistettaisiin 10 Suomenlinnoitlamisen lisroria

Rak.P 4:stäja töiden kiireellisyysjärjestykseksi määrättiin na) hv.esteet,b) kk.asemat,c) miehistökorsutja d) jv.esteetn.- Yleensälinnoitustöidentekniikka oli täällä samantapaista kuin Kannakella. Kokemuksiamyösseurattiin molemmin puolin. Edellä mainitussakäskyssä huomautettiin,Kannaksella saadustakokemuksesta, että osumankestäväsuoja miehistölle suhteellisenlähellä avointa kk.asemaasekä komero kklle ja patr:ille on osoittautunutosuman-tai sirpaleenkestävää kk.korsua edullisemmaksi,. YH:n aikanapadottiin IV AK:n alueella,nimenomaan puolustusasemien etumaastossauseita pieniä jokia ja puroja, muttä niistä saatu hyöty lienee ollut vähäinen, koska alueelta vetäydyttiin varsin nopeasti.Suurempi hyöty olisi voinut olla Jänisjoenyläpadonsulkemisesta, mikä tapahtui 4.12.39,koskasiten varastoitiinJänisjärveenvettä käytettäväksimahdollisestiJänisjoentulvittamiseen.Padonkauttalaskettiinvettävain 3 m'/sek, mikä tarvittiin joen varrella olevienvoimalaitosten.käynnissä pitämiseksi.16.1.40järven vedenpintaoli noussutl1 cm, mikä merkitsi vesivarastonlisääntymistä20 milj.mrllä. Patojenavaarninen olisi varmastirikkonutJänisjoenjäät. Rak.P 4 kokeili sähköistettyjenesteidenrakentamista Jänisjoenpuolustusasemaan. Tutkimustenmukaan olisi tuon noin 30 km:n pituisenesteenhinnaksitullut noin I milj. markkaa.Oinonenpyysi22.1.40päämajanpioneerikomentajanratkaisuarakentamisesta. Sarlin antoi suostumuksensa kokeilumielessä 27.1.40.

päätyttyä Ryhmä Talvela, oli muodostettuIV AK:n vasemmallesiivelle,ryhtyi linnoittamaanTolvajärven kapeikkoja.Ryhmän komentajaoli kenraalimajuri kenraali)P. Talvela,pioneerikomentajamajuri eversti)V. Turunen. Tolvajärvioli kuulunutjo kenraaliEnckellinsuunnitelmiin. YH:n aikanaIV AK:n työjoukotja Er.P 112olivat linnoittaneet asemaa.Sodan alkaessatänne vedettiin Rak.P 4:n Suojärvensuunnallaolleettyöosastot.Ryhmä Talvelaantoi 15.12.39käskyn,jonka mukaannriippumatjatkumisestaSuojärvensuuntaan,on Tolta etenemisen vajärvenmaastoalinjalla Ruotausjarvi. . . (Tolvajärvet) . . . - Paastojärviryhdyttävävarustamaanlujaan puolustuskuntoonpitkäaikaistapuolustustasilmälläpitäen,.Tämä asema(kuva 97) oli kokosodanajan RyhmäTalvelan >Työnsuunnittelijaksija valtärkeinlinnoittamistyömaa. vojaksi' määrättiin rnajuri A.H. Laakso, joka sitten Tolvajärvenkomendanttinakokoaianhoiti tätä tehtävää.

- Ilomantsin Kuvo97.RyhmdTalvelan\sematTolvaidrven suunnal la. Työvoimaksituli kaksi pioneerijoukkuettasekä ,Työjoukko Kiianlinna/4.Rak.P".Kuten jo aiemminon mainittu, alistettiin Ryhmä Talvelalle 28.12.40kaikki sen työjoukot. Ohjeeksi toiminta-alueellaolevat MK:n linnoittamistavarten töidenkiireysjärjestys. salmen(tiensuunnan) rekkeidenpikaiseen on työt suoritettava a, ampuma-alan ä. kaivettujenja ja pesäkkei taminen sekäkatettujenampumasuojien denvalmistus; ja murroksien rakentaminen: c. esteiden ja osumankestävien kk.korsujenvalmistus; d. sirpaleenja osumankestävien rakenmiehistökorsujen e. sirpaleentaminentakarinteisiir. Muilla osillalinjaa on sovellettavavastaavaakiireysjärjestystä raivauksentarpeellisuudesta riippuen., Työt oli jo tuolloin osittainaloitettuja nyt ne piti saadakäyntiin kokolinjalla. Kun vihollinensaatiintyönnetyksiAittojoen itäpuolelle, RyhrnäTalvela antoi 24.12.39käskynjokilinjan saatpitempiaikaistapuotämisestaulujaanpuolustuskuntoon lustusta varten vahvistaenja täydentäenaikaisemmin (vrt. siv. I 44). "Varusrakennettuiakenttävarustuksia.u

... tustöiden pohjaksi tarvittava puolustussuunnitelma on laadittava Os.P:n (Pajarin) toimesta., Työtä varten luvattiin "luutnantti Kaski työn käytännöllistätoimeenpanoaja johtamista varten, sekä "mahdollisestikaksi työkomppaniaa osasto Lempiäisestä/RakP 4., . . nl-uutn.Kaskenon alotettavatyöt heti täydellävauhdilla ja johdettavaniitä henkilökohtaisesti."... 'Töiden kiisamakuin Tolvajärvi-linjalla." reysjärjestys Majuri LaaksolleannettiintehtäväksisuunnitellaSärkijärven-Aglajärven kannaksenlinnoittaminen "myöhempaätoteuttamistavarten., - TyÖvoimaaei ilmeisesti sinnevielä dittänyt. Jossainmäärinsiellä tässävaiheessa olijo IV AK:n aikanatyötä tehtykin (vrt. siv. 144). Viholliselta saadunsotasaaliinjoukossaoli myös linnoittamiseenkäytettäväämateriaalia:"töissäon käytettävä hyväksi ensisijassaalueella. . oleviaja vihollisen jättämiä taruikkeita(piikkilankaa,rautalankaa,sinkilöitä jne.), jotka ao. työn johtajien toimestaon otettava talteen . . .) kuitenkin KenraalimajuriTalvelahalusipuolustukselle teki 4.1.40 vuoksi hän minkä vielä enemmänsyvyyttä, rakentamisesta aseman taemman Päämajalleesityksen jatkoksi MK:n Jänisjoki-Jänisjärvi-linjalle,tasalle Kiekua-Korpiselkä-Ilomantsi.'Näyttäisi kaiken varalta välttämättömältä,että tällainenlinja olisi olemassaja että sitä kaikella voimalla ryhdyttäisiin varustamaan.n .. . oluonnollisesti täytyisi linjan, pituutensa vuoksi, tukikohtiin, mutta jos nämäolisivat perustuapääasiassa hyvin varustettuja,vapautuisivoimiavälimaastonsuojaalinja tälIä hetkelläkulkeAikomuksenaon kuitenkin Jostässäei onnistuttai nopeimmin varustettava. varustustyötjo pantu alulle.o määräämilopullisessa Ryhmän suorituksessa,. omatresurssitolivat dittämättömät. päivänä,5.1.40,Talvelakirjoitti päämajalSeuraavana le, että puutavarayhtiötsuunnittelivatmetsätöitähänen Hänen mielestäänei kuitenrintamansatakamaastossa. kaan,välittömästirintamatoimiinliittyvissäpitäjissäolisi metsätöitäsallittava".. . . Sellaisettyöt, ,jotka liittyvät esim.halkojenhankintaValtion Rautasotatarkoituksiin, teille, OutokumpuOyJle . . . luonnollisestiolisi sallittas". KoskaTalvelaitse oli ehdottanuttaempienasemien rakentamista,hän korosti, että "Juud linnoitustöihin sopisimetsätyöväkihyvin., Päämajavastasi31.1.40,että ylipäällikkö oli hyväksy"Koska nyt esityksentaemmanasemanrakentamisesta. ryhmän alueellaovat vihollisentoirnintamahdollisuudet aivan toiset kuin Jänisjoellaei luonnollisestivoi tulla

14'7 kysymykseenyhtenäisentaemmanlinjan varustaminen kuten tavallaankäy ilmi kirjelmästänneo . . . 'Sen sijaan on tärkeätä, että takamaastossa varustetaansuurensyvj.rydenomaaviatukikohtia vihollisenetenemisen pysäyttämiseksi.Tällaisinatulevat kysymykseenensivaiheessa Kiekuan, Korpiselänja Ilomantsin laajat tukikohdat. Varustustöidentulee tapahtua yhteistoiminnassa PM:n Pion.komentajan kanssa.,- Odottamattapäämajanratkaisua Ryhmä Talvela ryhtyi 11.1.40 toimenpiteisiin Ilomantsinsuunnanlinnoittamiseksi. Sitä puolustiOsasto A, komentajanaeversti P.O. Ekholm. Nyt käskettiin perustaaOs. A:ta varten 31.1.40mennessä rakennuspataljoona,johon Pohjois-Karjalansuojeluskuntapiirinpiti asettaa500työvelvollista.>Rakennuspataljoonan komentajaksi ehdottaaOs.A iehtäväänsopivanupseerin.Muihin päällystötehtäviinon aluksi määrättäväpystyvimpiä työvelvollisia.,Ilomantsin linnoittamisenlisäksi päätettiin ryhtyä rakentamaansulkulinjaaMutalahdentasalla, rintama pohjoiseen(kuva 97). iTätä tarkoittava käsky annettiin8.2.40ryhmänTäydenhyspataljoonan komentajalle, jonka piti heti ryhtyä sitä suunnittelernaan. Rakentamiseerluvattiin työjoukkoja. Samanapäivänäannettiin myös käsky,jonka mukaan usuoritettavienkenttäyarustustöiden jouduttamiseksion Ryhmän toimesta tilattu lisää työvelvollisia,jotka on jaettavi](si suunniteltu seuraavasti: a. Tolvajärven suunnalla tehtäviä työvelvollistasekä työnjohtaj aa; ä. Ilomantsin suunnalla työvelvollistasekä jaa; c Korpiselänpohjoispuolella n. 500työvelvollista,työpäälliköksi rakennusmestari, 10-12 työnjohtajaa,3 kuorma-autoa varakuljettajineen rekineenr. "Rakennusmuodostelmat alistetaansekäkomentosuhtei siinettä huoltoonnähdentoistaiseksiseuraayasti: - Tolvajärvenkombndantille Tolvajärvensuunnalla - Os.A:n komentajalle Ilornantsinsuunnalla - T-P/RT:n komentajalle,. Korpiselänsuunnalla RyhmäTalvelantyöjoukotorganisoitiinuudelleen9.2.40 annetullakäskyllä.Erilaisistatyöosastoista muodostettiin joihin kuului esikunta, esikuntarakennuspatauoonia, joukkue ja 3-5 rakennuskomppaniaa, kussakin3-4 rakennusjoukkuetta.Joukkuekäsitti 4 ryhmää, ä I + 9. Pataljoonankomentajaksiryhmän komentajanimitti sopivanupseerin,ryhmänpioneerikomentaja taastyöpäälliköksi insinööriuDseerin. insinöörintai rakennusmestarin.

Esikuntaankuului lisäksihuoltohenkilökuntaa, työyelyollisistamäärättyjä.Myös komppaniainpäällystöpiti ottaa työvelvollisista. Komppanian päälliköksi "määrätään esim.johtajatehtäväänsopivatyövelvollinen(rakennusmestari,sk.aliupseeritms.) mieluimminsotilaskoulutusta omaava."Muihin johtajatehtäviinriitti pätevyydeksi"sopiva työvelvollinen".Muonittajiksi piti ottaa "mieluimmin lottia, muussatapauksessa työvelvollisianaisian. perustettiinseuraavat,RyhmäTalvelan Työosastoista rakennuspataljoonat": - Rak.P l/RT, OsastoKiianlinnasta,komentajanamajuri J.Malkamäki, - Rak.P 2/RT, Osasto Kiianlinnastaja myöhemmin perustettavistauusista komppanioista,komentajana oto.majuri Malkamäki, - Rak.P 3/RT, OsastoLempiäisestä, komentajanakapteeniHaikonen, - Rak.P4/RT, OsastoNousiaisesta ja OsastoHarjusesta, komentajanareserviluutnanttiT. Harjunenja - Rak.P 5/RT, uusista työvelvollisista,komentajana toistaiseksioto.kapteeniK.O. Riitesuo. Pataljoonatalistettiin toistaiseksisiten, että Rak.P I ja Rak.P2 tulivat Tolvajärvenkomendantinalaisiksi.Rak.P 3 RTE:n alaiseksi,Rak.P4 OsastoA:n alaiseksija Rak.P 5 Täydennyspataljoona/RT:n alaiseksi. Tolvajärvenkomendanttisai 13.2.40yksityiskohtaisen asemanlinnoittamisesta. Senmukaantyöt ryhmitärkeysjärjestyksen että yksityiskohperusteella.Aikaisemminmääkummallakinsiivelläoli rakennettavakuyan 97 mukaisialisälinjoja,samoinkeskilohtukilinjalla. Myös laitteiden keskinäistäkiireysjärjestystä muutettiin ennenmäärätysharvennus-ja raivaustöiden piikkilankaesteitä; (osumankestäviä); c. miehistökorsuja d. ampumahautoja(joko kaivettuja,vahvistettujaa.hau'toja paaluvarustuksia); tai maanpäällisiä e. sulutuksiaja hv.esteitä,. "Tolvajärvi-linjanitäpuolellatehtäväksimäärättyjäkenttäyarustustöitäon nyt annetustakäskystäriippumatta jatkettava niistä annettujenohjeiden mukaan,. Tarvittaessaluvataantilata lisää työvoimaa"töiden valmistumisen kiirehtimiseksin.Muutamaa viikkoa myöhemmin suunnitelmaaosittain muutettiin. 5.3.40 annetullakäskyllä määrättiinäärimmäisinäoikeallasiivelläolevattyöt ja 'työt saattamaanviipymättä sopivaanpääteasteeseen järvikannaksille siirretäänko. suunnallaensi sijassa Saiholammen-Juurikkajärven-Ylä-Tolvajärven välillä,.

o=r-,*-T-=*Jo

*'

Keskilohkollaoli töitä suoritettavauensisijassasillanDääasemaneteläosansulkemiseksisekä Hangasvaaran maastonkenttävarustamiseksi". Rauhantultua ja kun joukot oli vedettyuusiinasemiin, RyhrnäTalvelasulautettiinIV AK:aan.

Ryhmäja Lapin Ryhmä Pohjois-suomen Itärajalla - Laatokan Karjalaa lukuunotlzmalta - er odotettusuurinjoukoin tapahtuviaoperaatioita.Yleisesimukaanpiti täällä tultaman kunnantilanteenarvostelun toimeenerillisillä pataljoonilla,jotka oli yhdistetty Pohjois-suomen Ryhmaksi, komentajana kenraalimajuri (myöhemminkenraaliluutnantti)V.E. Tuompo PioneeriG. komentajanatoimi aluksi reservi-insinööriluutnantti Lax. Rauhanaikana ei ollut suunniteltulinnoittamistaTolvajäryen seutua pohjoisempana.YH:n aikana joukot linnoittivat viivytysasemia,jotka yleensäolivat tarkoitetut vahvistettuakomppaniaa- vajaatapataljoonaavarten. Niitä oli kaikkien rajalta tulevien teiden suunnissa aina LieksastaSallaanasti (kuvat 98-99). Pohjois-SuoKuva 98. YH:n aikana linnoitetut asematKuhmon - Suomlsmen Ryhmänilmoituksesta24.11.39selviää,että asemissalmensuunnalla. sa oli yleensä muutama sata metriä ampumahautaa, 50 km 0 enintään samanverranpiikkilanka- ja panssarinestettä, konekivääriasemaa, katettua tai avointa kymmenkunta suunnillakäytettävissä on suoritettavien huomioonottaen ollut sulkeasopivat mahdollisimman konetuliasein,jotta aktiiviseentoimintaan linsivustoilla.Kenttälinnoitustöidensuoritustaon vaikeuttanutkoulutetunjohtohenkilökunnan puute. Käytettävissäni ei ole yhtään Ottaen huomioonlaajat alueetja linakt.pion.upseeria. pyydänrärensaada merkityksen. pysyväisen noitustöiden uudelleenesittää,että käytettäväksenisiirrettäisiin tai joku tai joitakin ainakinjoksikin ajaksi komennettaisiin jälkeen siiüettiin Piantämän kykeneviäpion.upseereita." (myöhemmin makapteeni ryhmänpioneerikomentajaksi juri) K.T. Tuurna. SotatoimienalettuaerotettiinKuusamoja siitä pohjoiseen olevat alueet erilliseksi Lapin Ryhmäksi, jonka komentajaksituli 11.12.39kenraalimajuriK.M. Wallenius. Pioneerikomentajanatoimi reserviinsinÖöriluutFj Sonck.Liikkunantti (myöhemmininsinöörikapteeni) vaihteenaikoihin vuoden pysähdyttyä Kuva 99. YH:n aikaiset asemotKuusamon- Sallan suunnal- vien operaatioiden taistelujoukot puolustusasernia, ryhdyttiin linnoittamaan la.

Pohiois-Suomen Ryhmän linnoitustyöt 24,2.40

'h-..,--

2Pusurlntoki 3 Kuolinjäry 4 Palk.järyi 5Viisikkojäd 6lsonvaara

/2 Pelsarfr.?

9

50rd

Työmaatl-9 olivatioukkoien,työmaat10-tg ryhmän omassajohdossa Kuva 100. Pohjois-Suomen aikana.

omiaanja työjoukot taempia (kuvat Iueellaja Joensuun dnesteitätaernpiin kokonaanryhmien Tammikuun alussaPohjois-Suomen Ryhmällä oli työjoukkojahiemantoistatuhatta miestäja Lapin Ryhmällä noin 1500.Vahvuudetsäilyivätsuunnilleensamanlaisina kokosodanajan. Erikoisuutenavoidaan mainita Petsamonsuunnalla, ainakin Mustolan asemassapanssarinesteenä kokeiltu insinööri S. Platzerin kehittämä "palolinja". Se oli laudoista koottu ränni, joka täytettiin höylänlastuillaja yaleltiin bensiinilläsekäsytytettiintulilangallatai sähkösytytyksellä.Tällaisiarännejäasetettiinmaastoonuseaan linjaanja siten että estettävoitiin tulittaa. Tähystäjälle, joka toimi sytyttäjänä,tehtiin suojapaikkaesteenläheisyyteen.Suunnittelija mainitsi "palolinjain' etuna sen, 24 Sänkälä että niiden rakentaminenon nopeataverattuna tavano- 25 Soivio 26 Poussu Kuva101.Iapin ryhmdnlinnaitustyöt talvisodan aikana.

|

150 maisiin esteisiin. - Palolinjoja ei liene käytetty taistelussa. Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot Sallan suunnalla rakensivat oman koulutuksensa mukaisia laitteita. Näistä mainittakoon esimerkkina laudoista kootuista elementeistä rakennettava 6 miehen sirpaleenkestäväkorsu. Rauhan tultua mainittiin Maavoimien käskyssä20.3.40 ,omien joukkojen viimeistään hallussa pidettävinä maastoalueina Kuhmoniemi, Suomussalmi, Kuusamo, Märkäjärvi, Petsamo', joiden "varustaminen on pantava kaikel-

la voimalla käyntiin". Hieman myöhemmin käskettiin selvittää, voidaanko puolustuskeskuksiksi nmuodostaa Lieksan-Pankojärven seutu vai olisiko se pakko siirtää Nurmeksen etumaastoon . . . sekä miten on linnoitettava Kuhmo, Suomussalmi ja Kuusamo, erityisesti, miten Kuusamon alueen siivet on käännettäYä". Pohjoisempana oli tutkittava "alueet Ala-Kitkan sekä joko Hautajäryen ja Märkäjärven tai Karhujärven ja Märkäjäryen sekä erikseenSavukoskenYmpärillä,.

VIII LUKU LISAABETONIA

YH:n aika Kutenjo aikaisemminon selostettu,Puolustusministeriön .Rakennustyö8 jatkoi entistätoimintaansaYH:n alettuakin. Marraskuunlopulla laaditussaoperatiivisenosaston muistiossa("Vakinaisetlinnoitukset") todettiin seuraavaa. "Tä11äalalla tehty työ on ollut aina viime kesään johtuen rajoitettuaja kokei saakkavarojenpienuudesta luluontoista.Laajemmassamittakaavassaoli tarkoitus dlkaa työt vasta vuoden 1940 alusta,jolloin varoja oli enemmänodotettavissa, mutta kiihdytettiin niitä syyskesällä poliittisen tilanteen kiristyessä,.Vielä enemmän niitä yritettiin "kiihdyttää' YH:n alettua, mutta rajan asettinyt rakentamiskapasiteetti. Perustetut rakennuskomppaniatsijoitettiin lokakuun lopulla pääasemaansiten, että 2. ja 3.Rak.K tulivat Salmenkaidalleja 5.Rak.K Summan-Karhulan linjalle. Ensinmainituntyömaanrakennuspäälliköksi tuli 9.10.39 insinööriA. Arajoki nen 1.11.39.Komppaniainammattihenkilökunnan lisäksi niibinotettiinsekävapaaehtoista työvoimaaettä työvelvollisia.alaisiksi. Salmenkaidanasemassa oli vanhojabetonilaitteita12 ja uusiasuunniteltiinrakennettavaksi telukuntoonsaatiin23 korsua si vain 17, kun rakentajienoli helmikuun puolivälissä siirryttäyätaemmaksi.Samaanaikaanoli myösMuolaan kannastyhjennettävätyöjoukoista.Jo 2.12.YE:n päällikkö antoi päämajanpioneerikomentajalle käskyn linnoitustöidensiirtämisestäT-linjalle. nMuolaankannaksella ja Salmenkaidallaon kuitenkin ne korsut,joissabetoni työt on jo käynnissä,tehtävä valmiiksi." - Taistelujoukoille annettiin 16.2.40Kan.A:n käsky vetäytymisestä Mannerheim-linjalta Väliasemaan, Muolaan-Salmenkaidantasalle. KannalsenArmeijan Esikuntaehdotti 24.10.39yleisesikunnanpäällikön "harkittavaksi,eikö linnoitustoimistoä tänä ajankohtanavoitaisi lopettaatai ainakin supistaa,jolloin useitapion.upseereita vapautuisirintamajoukkoihinn.Perustelunaoli nimenomaankokeneidenupseerien puute pioneeriyksiköissä. Päämajaei tähän kuiten-

kaansuostunut.Sensijaanseilmoitti, että 'tarkoituksena on täydentää ensirnmäistälinnoitusvyöhykettävielä puuttuvilta osilta,. Tämän mukaisestiKan. AE antoi 27.10.39armeijakunnilletehtäväksisuunnitella"puuttuvat linnoituslaitteet,kk- ja miehistökorsutsekäkomentopaikat,kuin myösbetonisiasuojiahv.torjunta-aseita varten, huomioonottaen asemanlujuudenoikeassasuhteessa puolustussuunnitelmassa,. paikantärkeyteenyleisessä II AK:n tuli suunnitella - Karhulan ja Summan välisen aukon täyttäminen, eteentyönnettytukikohta linjalle Työppälä-Varpulila; - eteentyönnettytukikohta TyöppälänjoelleHatjalahdenjärvenja Hanhiojansuon välille sekä - Inkilän asemantäydentäminen. Kaksi ensiksimainittuatehtävääolivat jo sisältyneetAi1934 (sivu 98). Kenraali ei nytkäänollut samaamieltä asiasta.vaan tekemäänsäehdotukseenja ilmoitti käsketynlinnoittamistiedustelun linjalta Hatjalahdenjärvenpohjoispää- KaukjärMunasuo,jossaseyhtyy jo käskettyynlinjaan. Perustelunahänelläoli - kuten enoli lyhyempi,antoi pääasemalle syvyyttä nimenomaantien suunnassaja koska tuolle linjalle joka tapauksessaoli sijoitettava joukkoja, ne kärsisivätvähemmäntappioitavakinaisissalinnoituslaitMaaperäoli hänenlinjalteissakuin kentiälinnoituksissa. laanmyöslinnoittamiselleedullisempi. Karr. AE:ssailmeisestiainakinjossakinmäärin yhdyttiin Ohquistinkantaan,koskahänellevastattiin6.11.39, että "huomioonottaen II AK:n perustelut ... AK voi ehdottamansa linjan tiedustellaja suunnitellasekäehdotbetonikorsuilla,laiminlyömättäsilti taa senvarustamisen Päämajanmääräämäntaemmanlinjan suunnittelua,. Summan-Karhulanasemaansuunniteltiinrakennettaja I miehistökorsu.Täällä ei vaksi 1l konekiväärikorsua saatuyhtäänkorsuavalmiiksi,kun työjoukotoli vedettä(vrt. s. 103). vä pois taistelujenalkaessapääasemassa sensiiaanrakennettiinkaksikorsua4.DiviJohannekseen

152 sioonanesikuntaavarten.- Tämänasemankorsul olivat luovuttamaanniitä. Eräitä kenttätykkimalleja(76 LK 1a samanlaisiakuin Salmenkaidanja ne piirrettiin marras- 8'1 K/95) yritettiin sijoittaa korsuihin, mutta ne eivät kuunjälkipuoliskolla.Päämajanpioneerikomentajan käs- sopineet. kyllä 2.12. siirrettiin 5.Rakennuskomppania Saimaan Sodanensimmäisinäpäivinäkorsujakuitenkinpäästiin kanavanmaastoon.Samalla tiedotettiin, että rakennus- aseistamaan, kun Päämajamääräsimerivoimatluovuttatöihin ei ryhdytä lainkaanaikaisemminmainitun käskyn maan tarkoitukseen14 Caponier-ja Nordenfelt-tykkiä, mukaisestitiedustelluillaalueilla. jalkeen)merikaliiperi 57 mm. ,Sitkeidenkeskustelujen III AK:lle annettiinsamanlainen käskykuin II AK:lle- voimilta saatiinmyöhemminlisää,niin ettätykkejä sodan kin. Kiireellisimpänäoli "Koukunniemi-Ter€nttilä-Tailopussaoli eri sulkulinnakkeissa seuraavatmäärät. paleenjoensuu-aseman täydentäminen,ja toiselletilalle äsetettiinnKivinien1en tukikohdantäydentäminenn, millä ilmeisestikintarkoitettiinKiyiniemensillanpääasemaa. Kan. AE lähettiPäämajalle 7.11.39Taipaleenlinnoit jonka III AK oli laatinut,mutta joka tamissuunnitelman, La oli ylimalkainen,koska sillä ei ollut 'riittävästi voimia No tiedustelunperinpohjaiseensuorittamiseenn. TaipaleenS a 2 joen linjalle haluttiin l0 korsua,joista 8 oli asekorsuja, Sakkola,Hoviniemi K e 3 Kelja, Kekkilänniemi yhteensä18 konekivääriäja 1I pst-asetta.Loput 2 olivat Tai 3 komentokorsuja. Umpilammenlinjalle ehdotettiinsamaa määrääkorsujakuin pääas€maankin, mutta konekiväärejä oli vain 16 ja pst-aseita10. Kun Koukunniemisisällytettiin pääpuolustuslinjaan, €hdotettiin 17.11.39suunni- Kiviniemessäoli jo rauhan aikana paikoillaan75 nm;n telmaanlisättäväksi6 korsua,joista yhteentulisi komen- Meller-tykki ja sodanaikana sinne sijoitettiin lisäksi I topaikkaja asekorsuihin13konekivääriäja 3 pst-asetta. Caponier-tykki. Kiviniemeen Kan.AE ehdotti26.I1.39rakennettavaksi Samallakun Päämajatiedoitti Kan. AElle 2.12.beto7 korsuasillanpäähänja pääaseniaan virran pohjoispuo- nitöiden lopettamisestaSumman-Karhulan linjalla, se lelle 6. Sillanpään että Taipaleensuunnallaei ryhdytäbetonisillä, että se tarjosi melkeinpääaseman edessä. Vuoksenvälillä operatiivisellaosastollalaadittiin muutamaa vun alussa.Lisäksi ennensodansyttymistämuistio linnoittamistilanta tykistöpatteria puolustusneuvoston 12.'7.1939la.atinakkeisiinei saataisi maan ohjelmaan sekä Nihtilän syyskuussalaatimaan niihin käytettäväksivaikkapa 99-100). Nyt todettiin,että 'Karjalan löytyväävanhamallista kolmestaperättäisestäasesia kanuunoita on työt käynnissävasta ensimmäiselläasemalla. km Kiviniemestäluoteeseen, Tällä on betonirakenteetnoin puolitiessäja arvion muKiviniemessä ensimmäiselläkiireyssijalla olevat, ja toinen Vuokselan suojaksitulevat laitteet tamrnikuun ampua VuokseneteläpuolellePasuristaaina Paakkolan- lopussav. 1940.". . . "Toisellaasemallatehdäänparailkoskellesaakka. laan linnoitussuunnitelmia kun taas kolmannensuhteen Vuoksen-Suvannonlinjan tykkikorsujenaseistamista ei ole ryhdytty mihinkääntoimenpiteisiin.'Toisellaaseja käyttöön ottamista selostaaIII AKE:ssa Kannaksen malla tarkoitettiin linnoitustoimistonsuunnittelutyötä lohkonyhteysupseerina toiminut reservivänrikkiE. Repo TJinjalla ja kolmas asemaoli Saimaankanavanlinja. seuraävasti.'Sulkulinnakkeeteivät olleet kiinnostaneet Vaikkakin tilannevakinaistenlinnoituslaitteidenkohdalkorkeampiajohtoportaitaYH:n aikanalainkaan.Rannik- ta oli kovin heikko, sitä osittain kompensoise että kotykistön miehet löysivät ne 'aivan kuin sattumalta'.> 'Kenttälinnoituslaitteetovat jotakuinkin pitkällä' ja enKorsut olivat lukossaja avaimetsiviilimiehillä.Aseistus- simmäinenasemaniiden ansiosta,käyttökelpoinen,josta ei ollut. MarraskuunalussaeverstiluutnanttiRikama, kin senkestävyys vieläon puutteellinen." Kannaksenlohkon komentajaesitti niiden aseistamista Kan.AE teki 8.11.1939esityksenoman aseistuksen joita oli Laatokallatoisarvoisissa Caponier-tykeillä, teh- varaamiseksikonekiväärikorsuihinja erillisten konekitävissä.LaatokanMeripuolustusei kuitenkaansuostunut vääriyksikoidenperustamiseksi niitä käyttämään.Perus-

telunaesitettiin,että nyt 'joukkojen kk:t menevätkaikki korsujen miehitykseen,jopa paikotellen on esiintynyt puutettakin,.... "joukkojenkk:eillätulisi myösaikaansaada syvyys päävastarinta-asemalle, koska vakinaiset linnoituslaitteetmuodostavatvain ohuenlinjan". Lisäksi korsujenpitäisi olla aseistettuinasilloinkin kun joukot toimivat niitten etupuolella.Tällöin linnoituslinjamuodostaasen "selkänojan,jonka turvin joukot voivat toimia". Aseistuksenlisääminentapahtuisiparhaitenperusja -pataljoonia,edellisiä tamallaerillisiäkk-komppanioita 7 ja jälkimmäisiä2. Konekivääreitätarvittaisiinyhteensä 200. Konekiväärin miehistön ei tarvitsisi olla täyden määrävahvuuden mukainen,riittäisi "yksinomaanaseita hoitavamiehistö",joten yksiköt jäisivät miesmäärältään suhteellisenpieniksi. Aseet voisivat "mallinsa puolesta poiketak.armeijanaseistan. . . ,Toivottavaaluonnollisesti olisi, että aseet käyttäisivät samaa patruunaa kuin joukkojenkk:t, mutta ehdotonvaatimustämä ei suinkaan ole.nPerustaminenpitäisi aloittaa heti, mutta se voisi - Esitys ei tapahtua kolmessakiireellisyysvaih€essa. johtanuttuloksiin,puutettaoli sekäaseistaettä miehistä. Kun kenttäarmeija keskitettiin Kannaksen pääasemaan,joukot joutuivat omin avuin miehittämäänsiinä olevat betonikorsut.Armeijakunnatydttivät käskyinja ohjeinjohtaa toimintaa.Apua oli myösrakennustyömaan henkilökunnasta,työthän oliyat vielä monin paikoin käynnissä.Myös linnoitustoimistojakoi'käyttöohjeita' monisteinaniin runsaasti, hin, joissaoli ko. jalustojajne.(vrt. Armeijakuntien esikunnat sestikokeilemaan rittamaan ko€ammuntoja, tusta.Kuitenkin ettei kaikista betonikorsuista "eikä toisiin korsuihin paikoilleenkaan". Tähänsaattoiolla syynäsekin,etteivät joukot olleetsaaneetylimääräisiäaseitakorsujavartenja halusivatpitääjoukoillekuuluvatliikkuvina.Esimerkiksi 5.Divisioonasai vastaitsenäisyyspäivänä 36 konekivääriä korsujen aseiksi. Kan.AE antoi8.12.39II AK:lle käskyn, että "Muolaan kannaksenja Salmenkaidankorsut on ehdottomastimiehitettäväsemminkinkun Muolaanjärvenjää lieneejo jalkaväkeäkantava." PäämajavalmistelimyösJänisjokilinjanlinnoittamista. Tätä varten siellä YH:n aikana tehtiin kartoitustyötä (myöhemminprofessorija inreservi-insinööriluutnantti sinöörimajuri) P. Kaiteran johdolla. Työryhmään oli koottu insinöörejäja rakennusmestareita maanviljelysinsinööripiireistä.Sodansyttyminenkeskeyttityöt ja ryhmä siirrettiinVirojoelleLuumäenlinjan rakennustöihin.

Talvisodan aika Ensimmäisenkuukaudensotakokemuksiaselostaessaan II AK:n pioneerikomentajatotesi, että vihollinen oli yrittänyt tuhota tai ainakinsaattaataistelukyvyttömäksi erityisestijuuri betonikorsut.Vihollisentykistö oli käyttänyt pohjasytyttimillävarustettuja8" panssarikranaatte. . . "raskaantykistöntuli 1aja Il" -12" münakranaatteja. on ollut erittäin tarkkaa ja tehokasta.Verraten lyhyen jälkeen on laitteisiin tullut useitatäysohakuammunnan sumia miltei peräkkäin,ja on vihollinenpyrkinyt ampumaan maalikseenottamiaanlaitteita niin kauan,että ne tuhoutuvat". Vihollinen on myös pyrkinyt ampumaan korsujenampuma-aukoista sisäänsekäpanssarivaunujen "Yleensäovat kk.kortykeillä että suorasuuntaustykeillä. sut kyenneetsuorittamaan ... "korsut tulitehtävänsä." joutuneet ovat usein ampumaansulkutulta yhtämittaa kk.korsut, hyvinkinkauann. .. 'Myöskin panssaroidut joista ei ole tähtäänrismahdollisuuksiä, ovat ampuneet tähystystenmukaan tehokastahäiritsemistultavieläpä pistemaaleihin.". . . 'Tähystyskupujaon käytetty tähystykseensekätykistön,kranaatinheittimienja konekiväärien tulenjohtoon., Majoitustilaaon korsuissa ollut aivanliian vähän... "miestenon pitänyt nukkuaistuallaantai lattialla. Myöskin on koetettujärjestäävuorotellennukkumista. . ., . . . >samätjoukot joutuvat olemaanuseitaviikkojakinyhteen on vaikeuttanutps.torjuntaa Edellä olevat lainauksetosoittavat,että joukot hyvin oppivat antamaan arvoa betonikorsuillenimenomaan suojaatarjoavinalaitteina, olkoonkinettä niiden On varsinluonnollista,että johtoportaisiintulemaanalhaälta päin esityksiäbetonikorsujen rakentamiseksi. Kannaksen Armeijan komentajaesitti ylipäällikölle19.1.40uuden päävastarinta-aseman rakentamistaSummankylän pohjoispuolelle ja uusi esityksensä 7.2.40.Perusteluna oli, ettei nsumman kylän aukeilla ole millään nykyisillä laitteilla säilymisenmahdollisuuttan,kun vihollinen on jopa l3.l.40 alkaenryhtynytsystemaattisesti tulittamaan 12' tykistöllä korsua kerrallaan,kunnes"tämä on pois pelistä". . . "Kyläaukeillaei uusienlaitteiden(rakentamiseen) eikä edes entisten korjaamiseenole suuriakaan mahdollisuuksia."Summanja Suokannanlohkot "ovat selvästiarimmat kohdat koko Kan.A:n rintamassa.Rintaman murtuminen täällä vaikuttaisi kohtalokkaammin kuin missäänmuualla nykyisenasemanpitämiseen.Vihollinen oivaltaa ilmeisesti tämän ja sen nykyinen ja hyyin todennäköisesti myösvastainenpainopistesuuntau-

t54 tuu tännö. Koska Kan.Alla ei ollut omra resursseja ehdotetunrakennustyöntoteuttamiseen,pyydettiin siihenpäämajanapua. uTaistelukelpoisuuteen vaikutKan.AE:n selvityksessä tavista tekijöistä, (29.1.40) sanotaanmm. seuraavaa. ,Kokemus on osoittanut,mitä voimanlisääyhtenäinen varustettuasemamerkitsee.>. . . "tykistötulelta suojaavien korsujenrakentaminen(on) ensisijaisentärkeä tehtävä". . . . ,Erityistä harmia ja menetyksiäon tuottanut betonilaitteidenaikaisempitaitamatonsijoitusaukeilleja ikäänkuin tarjottimelle vihollisen ammuttaviksi, usein vielä etumaastoaalavammilleseuduille.Summa-Muosijoittamistanykyisellepaikalleen laanjärvi-asemanosan Pitkälä-Mikkelinjärvi-Perkjärvi-linjan sijasta voidaan jo nyt pitää suurenavirheenä.>. . . "Tähystykseltäsuojattujen betonikorsujenrakentaminenmahdollisimmannopeastitakalinjoilleolisi omiaanhelpottamaanKannaksen Armeijantehtäväntäyttämistäpahimmissakintapauksissa.) Myös armeijakuntien komentajat tekiyät esityksiä rakentamiseki.öhquist ebKan.AE:llebetonikorsujen dotti - päitsi Summantakalinjan rakentamista- myös kaikkien uusien betonikorsujentekemistävahvemmiksi . . . betonikuin entiset."Nykyisellä pääpuolustuslinjalla ... liian heikoiksi."... "vauriot korsut osoittautuneet ovat aiheuttaneet neet joukoissaalulle ,Edelliseenvedoten . . . betonistenkorsujenseinätavastivahvistettaisiin, taamaan alkuperäistä miehistölleja aseille." II AK:ssa oli esillä myös koottavien korsujen rakentarnisesta maan, mutta käyttökelpoistatoteuttamismahdollisuutta ei keksitty. Päämajassa työohje,jonka mukaan myös saaneetteknillistäkoulutusta,olisivatvoineetvalaabetonia. Kiireellisissätapauksissapiti käyttää aluminaattisementtiä. Ohjeen mukaan betoni olisi valettu suoraan korsunkattohirsienpäälle.Alustanavoisi käyttää myös joustavaavälikerrosta,esimerkiksivitsakmppuja.Kantavaksi alustaksisopisivatmyös ratakiskot,jos niitä olisi saatavana. Ohjeenmukaantarvittiin seuraavatsuojapaksuudet: - 3' ammustavastaan 50 cm - 4n ' 70 cm - 6' , 100cm - 8' " 150cm Ohje annettiin Kan.AElle, mutta tämä ei jakanut sitä alaisilleenyhtymille, ilmeisestikäänei pidetty sentoteut-

tamistamahdollisena. johti Ehdotus"Summantaka-aseman,rakentamiseksi sikäli tuloksiin, että ryhdyttiin toimenpiteisiin töiden suoalkuun panemiseksi.II AK sai 7.2.40tehtäväkseen yksityiskohtainen tiedustelu. Kan.AE:n rittaa aseman laskelmanmukaan rakennettaisiin12 korsua. Vainion mielestäpiti tehdä hyvin pienet korsut,oikeastaanvain pesäkkeetilman majoitustilaa,joka tulisi laheisylteen rakennettavaanpuukorsuun.'Täällä voitanee käyttää jossakatto tehdään samaatyyppiä, kuin Taipaleessakin, (muutamiin panssarilevyistä) tai valetaan ratakiskoista joko itse tai toimittaa AK betonista.Piirustuksethankkii piirustukset kuitenkin ne Kan.A." Päämaja lähetti 13.2.40.Ne eivät ole säilyneet,mutta lienevät olleet kuin kuvassa103esitetynkorsun.Samalla samantapaiset päämajailmoitti toimittavansa"betoniraudatvalrniiksi taivutettuina työmaapäällikönmääräämälleasemalle" .. . "Kkjalustat tarvittavine pultteineentoimittaa ins. murtuminenoli kuitenkin Arajoen työmaa".Pääaseman alkanutjo 11.2.40,joten tämän asemanrakentamistaei ehditty aloittaakaan. Myös III AK:n komentajaesitti betonikorsujenrakentamista.Heinrichskirjoitti 30.1.40,että Taipaleen"tukilinjaan on saatavaainakinkymmenkuntabetoonistatehtyä tulipistekorsua.Ellei kokonaisiabetonikorsujavoida saatavabetonisetkatot. Nämä ja lujasemenrautatiekiskoista kk.-korsujenlisäksi, joita olisi ns. Volossulan betoonistavalettuja korsujaainavarten."Volossulanlinja sijaitvarsinaisenpäävastarinperustelunaoli, että ,Taiparauhanaikanabetoonistarakokonaisuudessaantuhoutuasia on ensiluokkaisentärkeä ja paljon uhreja ja on kiireellinen.Nykyinen ehkäsittenkinajan pitkää kestämätön.KorsujasyntlT ja häviää." Teknillisenäperustelunaoli, että betonikorsut jäävät paljon matalammiksikuin,tavalliset kenttäkortarpeeksivahvoiksinousevat sut" . . . "Josne rakennetaan ne aina neljäänmetriin maapinnanyläpuolelleja tuhouJos tyydytään heikompaan tuvat jo rakennusvaiheessa. kattoonvoi itse työn suoritusmenestyäja korsusaaelää kunnesensimmäinentäysiosumasenmurskaa.Ja kuitenjoilla on kin nämäkorsut ovat ainoatkenttävarustustyöt, edes jonkunverran pysyväisyyttä.Hävitetyt piikkilankaesteetkorvataanöisin eteenheitetyillä piikkilankalieriöillä. Vihollistykistön rikkomat ampumahaudateivät tarjoa suojaa,ei ainakaankonetuliaseille.Kiinteäksijää vain konetulipisteja tämäkinvain jos sensuojanaolevan

155 korsun rakennustapavastaä sodan vaatimuksia.n. .. "Korsujensijoituson uskottavapaikallisenpäällystönesim.divisioonankomentajan- ratkaistavaksija työ on suoritettavajoustavasti sen mukaan ja niinä aikoina jolloin taistelutoimintaja sääsuh(vuorokaudenaikoina), teet sen sallivat., Kirjelmän laatijaksion merkitty E.H. Se on siis ilmeisestikenraaliHeinrichsinomaakäsialaa, mikä osoittaa,kuinkatärkeänähänon asiaapitänyt. ehdittiin hieman piTämän esityksentoteuttamisessa temmälle kuin II AK:n suunnalla.Kan.A:n pioneerikomentaja antoi 6.2.40 'käskyn Taipaleen taka-aseman rakentamisestau.Sen mukaan "tullaan rakentamaan 10-12 betonikorsua,joiden työt aloitetaanensitilassa. Korsujen paikat on jo määrätty yhdessäKan.A:n ja perusteella.Töiden lohkon edustajanmaastotiedustelun joka johtaa töitä, III AK:11e, suoritustavartenalistetaan johtama työosasto".. . . nkokoev.luutnanttiFabritiuksen (noin) 5 ups,45 au. (rak.mestaria)ja 500 naisvahmuson ja pioneemiestä,.Se koottaisiinosaksitiekomppanioista rikomppanioista,mutta siihen otettaisiin myös toista sataa vapaaehtoista työvelvollista, joista sanotaan: "Huom! Vapaaehtoisettyövelvollisetalistuvat kaikissa ja saavat suhteissasamaanasemaankuin reserviläisetkin myös reserviläisellemaksettavanpalkan., ... 'Kaikki piirustuksetlaaditaanev.luutn.Fabritiuksentoimestaja esitetäänKan.A:n ja vaadittaessaPM:n pioneerikomentajan hyväksyttäviksi.'... ,Työjoukot tulevat asumaan jotka pienissäpuukorsuissa, läheisyyteen miehistön asuinkorsuiksi." eivät ole säilyneet,mutta edellä olevasta kysyrnyksessä olivat sinaisessa armeüankäskyssä kennustöistä seuraavaa:,Vakinaiset määrätään sekäTaipaleen Taipaleenjoen suu., Työ ei kuitenkaan sesti kuin nämä käskyt olisivat edellyttäneet.III AK:n pioneerikäskyssä16.2.40 sanottiin asiasta seuraavaa. 'Taipaleen Iohkolla tullaan rakentamaanbetonikorsuja ev.luutn.Fabritiuksentoimiessatöidenteknillisenäjohtajana,jota vartenperustetaantyömuodostelma nimeltään 1.Bet.kompp./7.D.". . . 'Kompp. vahv. l, 5, 99. Komppanian päällikkönätoimii res.vänr.Riihimäki." Näissäkään töissäei tilanteenmuuttuessapäästyalkua pitemmälle. Paitsi että yritettiin saadakäyntiin töitä uusienbetonikiinnikorsujen rakentamiseksipäävastarinta-asemaan, tettiin huomiota myös olemassaolevien säilyttämiseen 4.2.40 sataistelukuntoisina.II AK:n pioneerikäskyssä

nottiin mm: ,Viime arkornaon vihollinenpyrkinyt tuhoamaan betonikorsutsuorallasuuntauksellaampuvilla tyon tällaisetydtykkeillä. Omantykistönvastatoiminnalla set tyrehdytettäväalkuunsa,sillä ei mikäänrakenneajan Tämävastatykismittaankestäyhtäjaksoista'nakutusta'. tötoiminta on torjuntataistelunolennainenosa,johon on uhrattava tuloksentuottava ammusmäärä.,Aihe tähän käskyn kohtaan on ilmeisestikin ollut 3.Divisioonassa käyty keskustelusiitä oliko betonikorsuaSj 5 suoralla ampuva6' tykki, joka oli selvästinähtävissuuntauksella riittävän ,lihava maali', tykistöllä amsä etumaastossa, muttavaksi.Ammuksistakun oli kovapuute(vrt. s. 106). Myönteisiäkin lausuntoja tuli korsujen kestämisastä. ,TaistelukertomusKeljan sulkulinnakkeelta22.12.3911.1.40"sisältäämm. seuraavaa.(Keljan tykkikorsu sijaitsi SakkolassaVuoksenpohjoisrannalla,kuva 4. Sen aieistuksena oli neljä 57 mm:n Caponier-tykkiä) "25.12.39.Koko hyökkäyksenajan ampui vihollistykistö linnakettamme,saamattamitään vaurioita aikaan ... mukaanluuli vihollinen linnakkeemTodennäköisyyden me tuhoutuneen,. . . nlinnakkeentuli yksinäänaiheutti . . . nKun se tykisepäonnistumisen". hyökkäysyrityksen lähetti se 3 lentokotöllään ei saanutsitä vaikenemaan, juuri pudottivat pommeja silloin, kun netta . . . Cotka) jäällä." "26.12.39. . . . kiivaimmin tulitimme vihollista Kun vihollinen huomasilinnakkeemmeolevan vieläkin alkoi sen tykistö tavattoehjänäja ampumakuntoisena, kiivaan pommituksen,joka kesti koko päivän . .. minuutissa aika-ajoin." ... Vihollistykistötulitti meitä 8 tuumaisillakraaikana 133 kpl, ... ,tuli oli putosivatkatolleja aivanviereen hyvin.Katon betoniinei ammustunkeutusiitä heitettyäänirtomaan kuopat uudelleen hiekalla' ... tykistö ampuijälleentarkas184kpl.,

T-linjan betonityöt Kun yleisesikunnanpäällikkö oli 29.8.39 määrittänyt ja Vuoksenvälillä, T-linjan sijainninSuomenvedenpohjan kartoitettiin alue mittakaavaanI :5000 res.ins.luutn.P. Kaiteranja T. Liukonjohdolla(wt. s. 153). laati päämajanpioneerikoLinnoittamissuunnitelman ja työhönosallistui mentajanalainensuunnittelutoimisto myös everstiluutnanttiFabritius. Sen ensimmäinenosa valmistui vuoden 1940 alussa.Karttaan, joka ulottuu Laihalamminkautta NäätälänjärSuomenvedenpohjasta

1,56

l

- l,

..','

A,-.,te l4&.* a-d /',.i-r4a;al

Küva 102. "Laihalahmen linjan" kartta, josta ndkyy kenraali Airok merkihtä esittelystö ylipödllikölle.

velle,on merkitty tulikorsut sekä muut korsut merkintä: "Sotamarsalkka 11.1.40.Airo., (kuva r u s k i no n v i e r y k ä ä n ,Olen hyväkti päämajanpioneerikomentajalle ja ev.iuutn.Oinosentekesynyt ey.luutn.Fabritiuksen perustuvan maastontiedusteluun nlän,yksityiskohtaiseen -Näätä.. . ehdotuksen n.s.takalinjanvälin Rapukoski . . . Itä-Kannakselta taasVainio länjäryivarustamisesta." OshyväksyikapteeniKuumolanlaatimansuunnitelman väliltä 9.2.40. Kysytamonjärven-Pöftsykänlammen myksessäoli varsin laajoiksi suunnitelluttyöt, sillä ylipäällikönhyväksymässä oli betonikorsuja suunnitelmassa kaikkiaannoin 150,jostatulikorsujayli puolet.Rapukosvälillenäistäsuunniteltiin 23 betoken-Näätälänjärven nikorsua,joista 6 pst-tykkikorsua.Yhteensänäissäoli 8 panssarikupua. Lisäksisuunnitelmaansisältyii 8 puukorvälilleoli tarkoisua.Ostamonjärven-Pörtsykänlammen joistatulikorsuja11. 14belonikorsua, tettuyhteensä Fabritiuslaati 27.12.39omanehdoEverstiluutnantti SenmutuksensaTJinjan linnoittamisensuuntaviivoista.

viimeinen yhtenäinen pääpuolustusvyötakana Saimaajakaisi jo puosuuntaan.,Puolustuslinjan merkitykseen nähden on se siis puolustuskykyiseksi, mikä saase.".lotta asematulisi riittävän lujaksi, vaarallisimmat,vihollisenhyökkäyskohteet, jotka on varustettava T-linjan tukikohdiksi, olisi linnoitetlava vakinaisiksi myös syvyyttä siimäIläpitäen ja välille jäävä maasto toistaiseksijätettävä kenttälinnoitusten varaan,. Linnoittamisen eri elementtejä analysoidessaan on kokeFabdtius päätyy siihen, että panssarinesteistä muksen mukaan kivieste osoittautunut tarkoituksenmukaisimmaksi,kunhan vain käytetääntarpeeksisuuriaja oikean muotoisia kiviä. "Piikkilankaesteon . .. omiaan rajoittamaan vihollisen toimintaa, sillä h-vaunu ei yleensä etene pitkälle, ellei jalkaväki seuraa." Pst-aseita varten olisi rakennettava betonikorsuja. Konekiväärikorsujen osalta "suojausprinsiipin liioitteleminen on saanut aikaan sen, että tuliaseen teho on rajoitettu, sektorit ovat liian pienet ja vihollinen ei näinollen tarpeeksi kauan joudu olemaan tuliaseen vaikutuspiirissä. vaikkakin sivustatuli

157 on ollut tehokasta"... . "Aseille on annettu liian pitkiä taen erityisesti työn nopeudenvaatimusta, österman tulitusmatkoja. . . jopa 800 metriin., Miehistökorsujaon epäili voisiko kaukana sisämaassaoleva betonitöiden ollut aivan liian vähän,joten paljon aikaa on jouduttu johto kunnollasuoriutuatehtävästä.Hän ehdottikinjohkäyttämään puukorsujen rakentamiseen.Tarpeellinen toelimen perustamistasiten, että "Linnoitustoimistosta määrä tykistön tähystyssuojiaolisi myös rakennettava siirrettäisiin tarpeellinenmäärä upseerejaja piirtäjiä, "käyttäenesim.Karhulan panssarikupuja(mahdollisesti jotka ev.luutn. Fabritiuksen johdolla alistettaisiin miehistökorsujenyhteydessä".. .. ,Koska vihollinen ei Kan.A:n alaisiksi.nVaikkakinkaikki työjoukotnäin olisija (muistioon päivätty27.12.39)ole käyt- vat tulleet Kan.A:njohtoon,niiden materiaalihankinta tähänmennessä tänyt panssariammuksia . . . betoninkonstruktiopaksuut- muu huolto olisi edelleenjäänyt päämajalle.Tämä ei ta voidaanvähentää10 ä 20 70 raudoituksenjäädessä kuitenkaan suostunut östermanin ehdotukseen,vaan nykyiselleen." T-linjalla tuli loppuunsaakkaolemaankaksi eri organiFabritiuksenmelko yksityiskohtaisen työsuunnitelman saatiota.Työmaat olivat muualla paitsi Laihalammen mukaanpst-ja kk-korsujatarvittaisiinyhteensä407 kpl, linjalla "päällekkäin."Niinpä diplomi-insinööriE. Rauste tähystyskorsuja110 ja miehistökorsuja156, kaikkiaan kertoi 3.1.77 Muoniovaarantyöryhmän tulleen hänen ja Vuoksenväliin ja ryhtyneen siis 673 betonikorsua.Piikkilankaesteen määrä on 119,4 alueelleenNoskuanselän pituus ennen suunnitellun 111 rakentamaansinnebetonikorsujailman että näillä kahkm ja panssarinesteen km:n lisäksi9 km eli yhteensä120km. Betoninmenekki della ryhmällä olisi ollut minkäänlaistayhteyttä keskeolisi kaikkiaan 185900 m'. Suurimpiineli kahdenpst-ty- nään. Everstiluutnantti Selinheimo puolestaankertoi, kin korsuihinlaskettiintarvittavan400 m3ja pienimpiin että hän oli sopinuttöidenjärjestelyistäsuoraanesimertähystyskorsuihin100 mr, keskimäärin276 mr korsua kiksi insinööriM. Kauppilankanssa,joka johti päämajan päässä, kohden.Työvoimaksitarvittaisiin23 640 miestä.Betoni-, alaistatyöryhmääT-linjan Laatokanpuoleisessa ja piikkilankaestetyötalkaisivatsamanai vaikka ryhmää ei ollutkaan hänelle alistettu. Kan.A:n panssarinestekaisesti,mutta ensinmainitutkestäisivät6 kk, estetyöt yastaavaalohkoa TID johti reservivänrikkiV.S. Lehtovalmistuisivat4 kk:ssa.Kustannusarviopäättyi 350 milsaari.Ilmeisestityömaillaosattiinjärjestääyhteistoiminjoonaan markkaan. - Fabritiuksellaoli myös ehdotus ta - organisaatiosta huolimatta.Tosin päämajankintyöjoukot työn organisoimiseksi. Hän halusi perustettavaksierityialistettiin Kan.A:lle, kun tuli kiire saadane pois johon kuuluisi suunnitte- T-asemastataistelujoukkojenmiehittäessäsensodanviisenT-linjan rakennustoimiston, lutoimisto ja varsinainenrakennustoimisto.Edellinen me vaiheessa. muodostuisipäämajanlinnoitustoimistonsuunnittelutoiKan.AE kiirehti näihin aikoihin eri yhteyksissäbetonimistosta,jonka upseedttoimisivat korsujenrakentamista.17.1.40 esitettiin, että samanailuosastojenpäällikköinä valvojina". Rakennustyötä kaisestiSuomenvedenpohjan-Lyykylänjäen linjan ravartenmuodostettaisiin kolme työpiiriä,jotka johtaisiyat kentamisenkanssapitäisi aloittaamyösOstamonjärvennykyistentyölohkojentoimintaa.- Fabritiuksensuunni- Laatokanvälin työt. Ostermaninmielestätosinensinmaitelmaa ei kuitenkaanryhdytty toteuttamaan,sitä pidet- nittu linja ei ollut niin tärkeä kuin Kan.A:n oma asema tiin niissäoloissamahdottomana. Hän vapautuikinylivalViipurin kaakkois-ja itäpuolella.Aiemmin mainitussa (21.1.40)tämä sanotaan vojantehtävistävuodenloppuunmennessä. kirjelmässä selvästi:,KiireelliVarsinaisenbetonikorsujenrakentamispäätöksen Sar- slysjärjestyksessä ensimmäisenä olisivatsiisViipuri-Ralin tiedoitti Kan.AEJle 3.1.40pyytäenKan.A:nkomenta- pukoskipl. ja Vuoksi-Ostamo-Laatokka."Rapukosken jaa määräämään, mitkä korsutlinjalla Suomenvedenpoh- lohkokinsiis voisijäädä ,toistaiseksibetonoimatta".oLi ja-Kärstilänjärvi-Tali olisi ensi tilassa rakennettava. säksiolisi talviaikaasilmälläpitäenkiinnitettävähuomioTämänns. Laihalammenlinjan korsuaesittääkuva 103. t a V i i p u r i nl a h d e nl ä n s i r a n t a a n 2 .9,. 1 . 4 ö 0 s t e r m a nv i e l ä Linjan suunnitteluajohtamaanoli määrätty Fabritiusja korosti,että "betonikorsujenrakentaminenmahdollisimLukkari. man nopeasti takalinjoille olisi omiaan helpottamaan Kan.AE olisi halunnutsaadanämätyöt omaanjohtoon- KannaksenArmeijan tehtäväntäyttämistäpahimmissa- Myös korsujenlujuudensuurentamissa ja esitti tämän yleisesikunnanpäällikölle 21.1.40 kin tapauksissao. seuraavasti:"Siihen katsoen,että rakenteillaoleva linja ta esitettiin.InsinööriKärkkäinenehdotti mm. korsujen lisäämistä130 cm:stäaina 250 tulee mahdollisestiolemaanjoskus Kan.A:n joukkojen seinä-ja kattopaksuuden taistelulinjanaja jotta jo valmiit työt ja rakennettavat cm:iinja tähänkantaanyhtyi myösBonsdorff. betonikorsutkaikissa suhteissasopeutuisivattoisiinsa, Tammikuunalussaannettiintyöjoukoillekäsky siirtyä katson asialle eduksi, että T-linjan työt teknillisessäja T-linjalle ja kuun puolivälissäniitä rupesi saapumaan. komentosuhteissa alistetaanKan.A:n alaisiksi." Koros- 27.i.40 SarlintiedoittiKan.AE:lle,että,linnoitustöihin

158 Viipurin-Kakisalmen linjalla ovat osittain jo ryhtyneet, tai lähiaikoina tulevat ryhtymään seuraavat työryhmät,,, jotka käyvät selville oheisestataulukosta. lluomautuksia

SuomenvedenpohjaSaarela

B

c

V. Kärkkäinen

V.J. Suomio Rapukoski-Noskuanjärvi R. Eriksson, Saarela-Rapukoski

Noskuanjärvi-Vuoksi Vuoksi-Sulujoki (Vuoksenranta)

myöh.E. Aalto M. Vaurio,myöh.

Betonikorsujen teknillinenrakenne

M. Muoniovaara A. Arajoki

YH:n aikaisettärkeimmätuudet työmaatolivat Muolaa ja Salmenkaita,joiden korsut on jo aikaisemminesitetty (sivu 1l I ). Myös Summan-Karhulantyömaaehdittiin avata,mutta sejäi täysin alkuvaiheeseen. Korsut olivat samanlaisetkuin Muolaan-Salmenkaidanlinjalla. Vaikkakin sodanaikana suunniteltujenkorsujenpiirustukset ovat suurimmaksiosaksihävinneet,on kehityksensuunta kuitenkinnähtävissä. Kuva 103esittääpientäkonekiväärikorsuamalli 40, hyväksytty17.2.40. Verattaessamalliin 39 (hyväksytty11.10.39,kuva 78) todetaansen olevanpaljon pienempija yksinkertaisempi.Varsinaista majoitustilaaei ole lainkaan,ei myöskäänsamanaikaisessa 2 kk:n korsussa.(Kaksi m/40 konekiväärikorsua on lähelläKivijärven parakensi Työryhmä Suomio, joka siirtyi sinne ilmenee,että majoitus suunniteltuvarsinaisentulikorsunvälittöpuukorsuun,joka piti rakenoli betonikorsunrakentajien

Sulujoki-Helisevä

Nämä lohkot pääsivätaloit"

Helisevä-Vuoksi(Räisälä) T. Muotinen H I

jolloin sitä olisi ruvennut tulemaan, sotilaallinen tilanrie pakotti lopettamaan työt. Edellä mainittu kertomus luettelee kuitenkin seuraavat työsaavutukset: - valmiiksi 7 betonikorsuaja74 kenttäkorsua, - viimeistelyä vaille 3 betonikorsua ja 24 kenttäkorsua sekä - puolivalmiiksi182betonikorsuaja131 kenttäkorsua. Lisäksi rakennettiin taisteluhautaa noin 11 km, työmaateitä raskasta autoliikennettä varten noin 131 km sekä jonkin verran piikkilanka- ja panssarinestettä.

Räisälä-Sutkenlahti Mustaniemi-Ostamonjärvi-Laatokka

R. Dunkers

tamaantyot vastahelmi-

M. Kauppila

kuussa

Työryhmienvahvuusvaihteli 1000-2000mieheen.Koko linjan yli-insinöörinätoimi K. Tawast25.2.40alkaen. PM:n pioneerikomentajan rakennustoimiston heti talvisodanjälkeenlaatimassa alkuunpääsyn hitauteen kojen saapuessa linjaa ruvettiin ja tämäkin kävi tottuneitten vuoksi hitaasti. Lisäksi oli rakennettava huoltotilojasekäteitä. Monin'paikoin 'asetettu maastoon täeneivätkäolleetnäin varten". Näin ollen paikkoihin, jotka olivat kaukana ja siksioli estelinjasta nettava>.Nopeimminpäästiinalkuun Viipurin puoleisessa päässä,sitten Laatokanrannallaja viimeksi Vuoksen pohjoispuoleisilla lohkoilla. Vielä maaliskuussa suunniteltiinItä-Kannaksellauusia betonitöitäja 6.3.siirrettiin TyöryhmäArajoki 'Käkisalmen seudullePäämajanpioneerikomentajan alaisenarakentamaanKan.A:n osoittamiinpaikkoihin noin 6 kpl. betonikorsuja,.Tätä käskyäei kuitenkaanehditty panna toimeksija 11.3.semuutettiinkinniin, ettäoli nsuoritettava yksinomaankenttälinnoitustöitäKan.A:n osoitusten mukaan,. Ei ole ihmettelemistä,että työryhmät eivät saaneet kovinkaanpaljon valmistaaikaan.Juuri siinä vaiheessa,

oli ml40 korsuissasuurempi kuin seinäja katto olivat cm:n sijasta.Laihalammin Suomenvedenpohjan-Kärstilänjärven välillä ehdotettiinkäytettäväksivieläkinsüurempiapaksuuksia: - tulikorsujenvihollisenpuoleinenseinä200 cm, majoituskorsujen130cm; - konekiväärikorsujen aukkoseinäyleensä160cm, suurirnmissa190cm; - p ä ä t y s e i n1ä3t 0 -1 5 0c m . Hieman myöhemmin,8.2.4O,insinööri Kärkkäinenja rakennusmestari Helminen esittivät päämajanpioneerikomentajallemm. seuraaviaseikkoja,(vrt. s. 157) jotka "ehdottomastiolisi huomioonotettava uusiakorsujasuunja rakennettaessa.> niteltaessa '1.) Sekäkatto- että seinärakenteissa olisi rautabetoniosanDaksuuttalisättävänvkvisistämitoista aina 250 cm.

159

Kuva 103.Konekivdarikorsumalli 40. asti,ja kaikki ulkoseinätvietävä muualla, paitsi kalliolle rakennettaessa ainakin 150 cm. lattian alapintaa alemmaksi. .2.) Lattiarakenne olisi vahvistettava . . . 3.) Korsujen peitekerroksena käytetty maatäyte betonipinnanpäälläon osoittautunutvahingolliseksi. . ., Vihollisen i'aksi 10 m:n levyiseksi kir sen pitäisi rakenteet valaa valaminen'aiheuttaakin tyksiäja vieläpähalkeamiakin". Sodan aikana ei mioon,vaan kk-korsum/40 jäi vahvimmaksirakenteeksi. - Todettakoon tässä yhteydessä, että myös yhtymien komentajat olivat vaatineet korsujen lujuuden suurentamista nimenomaanSumman ja Taipaleen kokemuksiin !edoten.

Ehdotuksia raskaanlinnoitustykistön hankkimiseksi tykistösSekä Vuoksenpohjoisrannanpienikaliiperisesta tä että varsinkin rannikkotykistön maarintamalle ampuvien raskaitten patterien toiminnasta olivat kokemukset sodan alusta alkaen myönteiset. Onkin varsin loogista, että everstiluutnantti J. Rikama, joka tuolloin toimi Rannikkotykistörykmentti 3:n Kannaksen lohkon komen-

tajana, teki jo 12.12.39 päämajalle esityksen 152/45 C-tykkien sijoittamiseksi siten, että ne muodostaisivat nyhtenäisen raskaan tykistölinjan Kannaksen läpi,. Hän sanoijo aikaisemmin ehdottaneensamainitunlaista tykisja Ayräpään . ölläkkälän r ö ä s i j o i r e [ a v a k sK i i v i n i e m e nP "Olisi kiireesti tienoille.Nyt hän täsmensiehdotuksensa: ryhdyttävä rakentamaan Kaarnajoen mallisia pattereita ei vain edellämainittuihinpaikkoihin .. . vaan myöskin Lahdenmaan,Antrean ja Juustilantienoille,jolloin huomioonottaen jo mainittujen valmiiden pattereiden (Kaarnajoki, Saarenpää ja Humaljoki) lisäksi myös Konevitsan, Vahtiniemen, Härkölän, Tuppuran ja Ravansaaren patt€rit, kiinteä raskas tykistötulivyöhyke saadaan suhteellisen syväksikin kaksinkertaisine patterilinjoineeno. ... npiirustuksetKaarnajoenlinnakkeestaovat valmiina . .. ja voi työ olla valmiina 2-3 kuukaudessa,jos se pannaan toimeen nykyisen tilanteen vaatimalla ripeydellä ja resursseillao. Tykit Rikama ehdotti otettavaksi Helsingin edustalta ja Ahvenanmaata varten varatusta kalustosta.Hän perusteli vielä ehdotustaanseuraavasti. "Vähälukuisen armeijan tulivoimaa voidaan merkittävästi kohottaa ainoastaan tykistöaseiden lisäämisellä. Yksi ainoa edellä ehdotettu patteri voi minuutissa ampua noin 100000 sirpaletta, jollaiseen suoritukseenkokonainen divisioonakinjv. ja kk.aseillaanvaikeasti voi pystyä." Tähän "suoritukseen tarvitaan ainoastaan 200 miehen vahvuinenpatterimiehistö. .. (kun se) .., keveillä kenttäpattereilla vaatisi moninkertaisesti suuremman miehipatt€rit pystyvät myös ilma-amtykistöpatterit ovat kaikkien vakirunko. Suurissa maissa ne ovat Kaarnajoen malliin rakennetmaastoon betonikuoppiin omaa suuren sitkeyden ja kestävyyden,. mittaan voidaan tykistöasemia lisätä ja rakentaa varustettüja jv-asemia ja siten vähitellen luoda murtumaton linnoitusvyöhyke läpi koko Kannaksen". Rikaman ehdotuksestaantamassaanlausunnossaMerivoimien komentaja sanoi, että se ,on epäilemättä toteuttamisen arvoinen. Tähän asti saadut kokemukset maastoutettujen rannikkopatterien kestävyydestä mm. vihollisen ilmapommituksia vastaan ylittävät odotukset,. Sensijaan Valve ei hyväksynyt Rikaman ehdotusta siitä, mistä tykit yoitaisiin ottaa. Ahvenanmaalla tykit oli jo asennettu paikoilleen ja Helsinginkään edustalta ei voisi ottaa juuri tätä kaliiperia. Sensijaan Valven mielestä olisi voitu lainata pohjoiselta Laatokalta väliaikaisesti 10 tykkiä, mutta ,paraiten tulisi asia ratkaistuksi, jos hankittaisiin ulkomailta raskasta tykistökalustoa, jolla aikanaan korvattaisiin edellä esitetty rannikkotykistö maarintamallao. Yhdysvalloista oli saatavissa 155 mm:n traktorivetoisia

160 Aloite ei johtanuttuloksiin. rannikkokanuunoita. Eversti Lyytinen, Rannikkotykistörykmentti2:n komentajakirjoitti jo vuonna 1931:'Mitä tulee lohkon tykistöntoimintaan,on mahdollista,että sejoutuu ampumaanmeririntamalle,mutta varmaa,että setuleeampumaan maarintamalle".öhquist puolestaantoteaa muistelmissaan,että "jos sellaisialinnakkeita,joiden aseistuksenaolisi ollut esimerkiksi152 m/m Canet-tykkejä. . . olisi rakennettupoikki koko Kannaksen. . . puolustusjärjestelmämmeolisi erittäin todennäköisestisaanut huomattavastilisäälujuutta,. Kan.AE oli jo 26.11.39tehnyt paamajalleesityksen kahden kiinteän kauaskantoisentykistöpatterin saamiseksipuolustusta tukemaan(vrt. siv. 152). Se uusittiin 26.1.40erityisestivastatykistötoimintaa ajatellen."Senjälkeen, kun vihollinen ryhtyi käyttämääntulenjohtoon joita lisäksisuojasivathävitkiintopallojaja lentokoneita, täjät, on tuli ollut sangentarkkaaja tehokasta. . . Tällä tavoinvihollinenpääsee,ellei vastatoimintaavoidajärjestää, 'jauhamaan'rikki vähitellen kaikki betonikorsumme." Epäkohdanpoistamiseksiehdotettiinhankittavaksi "muutamia pattereita sellaistakauaskantoistatykistöä (esim.ruotsal. 105 K), jolla päästäänkäsiksivastäavaan vihollistykistöön."Lisäksi pyydettiin hävittäjiä karkottamaan vihollisentykistölentäjätja syöksypommittajiavihollisenraskaantykistönasemiavastaan. P ä ä m a j a s söas t e r m a n i nk i r j e l m ä ä no v a t m e r k i n n e e t kommenttinsasekäilmavoimienkomentaja, Lundqvist että tykistön tarkastaja, kenraali ström.Edellinentorjui suoralta distuneetehdotuksetresurssien mäinenkirjoitti, että Ruotsistaoli saatu5 kpl 105mm:n kanuunoita,joista annettuseKan. A:lle. AK:lle käytettäväksiKaarnajoen si. Maahanoli tulossa105K/ l3 joita tultaisiin antamaanKan. A:lle. "Toistaiseksiei ole tietoamuunraskaankalustonsaannista". G. Ehrnrothin mukaan myös "III AK:n komentaja puuhasikuitenkinjatkuvasti raskaanpaikallisenpatterin (tyyppi Kaarnajoki)sekäpienikaliiperistensulkutykkien saantiaVuokselaan,mutta Rannikkopuolustus ei katsonut voivansairrottaakalustoatähäntarkoitukseen".

minen taistelukuntoonynnä muut vastaavattoimenpiteet. Varsinainenkorjaustoimintakuitenkin tuli kysyjoka sodan mykseenvastataistelunalettuapääasemassa, aikananimettiin MannerheimJinjaksi.Työssäesitti keskeistäosaaYH:n aikanaperustettuuKorjauskomppania, on jo eli ,Komppania Helminen",jonka perustamisesta kerrottu (sivu 106). Sen vahvuusoli noin 200 miestä, jakautuneenaneljään joukkueeseen,kunkin johtajana joka oli tottunut työhönjo aikaisemmin rakennusmestari, ja myös perehtynytmaastoon.Tästä oli erittäin suurta hyötyä,semminkinkun korsuillaoli yleensätyöskenneltävä öiseenaikaan,jolloin se voitiin tehdä vihollisenhuomaamattaja tykistötulen häidtsemättä.Usein korjausjoukkue€t joutuivat tykistötuleentyökohteellemennesvieläpätyössäollessaankin. sääntai sieltäpalatessaan, Korjaustentarve oli erikoisensuuri sen vuoksi, että vihollisentykistö käytti suurempiakaliipereja kuin oli oletettu.Niin hyvin Enckellin korsut kuin myöhemminkin rakennetutmitoitettiin kestämään6" tulta (vrt. siv. 38),mutta vihollisenkäyttämätykistöoli jopa l0/'-12l'. Kun vielä vanhat korsut olivat monestiyarsin heikosti rakennettuja,ei ollut ihme, että ne tuhoutuiyattai että korsuistavanhaosa ammuttiin käyttömodernisoiduista kelyottomaksija vain uusi osa jäi taistelukuntoiseksi. Uudet korsut puolestaankestivätjopa laskettuaenemmän. Seuraavastataulukosta selviää korjaustoiminnan laajuusja senmerkitys.

Linnoituslaitteiden korjaustoiminta

Taulukkoon sisältyy korjaustoiminta sodan alkamisesta siihen saakka kun pääasemasta oli luovuttava. Aivan vähäisiä korjauksia ei ole otettu huomioon, sellaisia tehtiin kaikissa korsuissa.Jäikö korsu taistelukuntoiseksi vai ei, on tietenkin jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun rintama oli murtunut ,Lähteen lohkolla" 11.2.40,

Linnoituslaitteiden korjaus- ja kunnostustoiminta alkoi itse asiassajo vuonna 1938, jolloin ryhdyttiin modernisoimaan vanhoja Enckellin korsuja, mitä on jo ennen selostettu. Samantapaista työtä oli myös Ink-korsujen laitta-

rioltui

Le Su Yht 20

2 7 22

2 '7

TehtiinJäi Tuhoutui kortaiste- käyttöjauksia lukun- kelvottotoon maksi

lt 5 2 3

I 9 3 2 3

7 11 6 2 ,7

6' 3

22

l8

33

9

_2

Huomautuksia: viholliselle 2.2.40. 1 Sk 2 menetettiin 2. Pääaseman takanaoli 5 vanhaakorsua,jotka eivätjoutuleet taisteluun

10

161 väitettiin korsun Sj 4 tuhoutuneen,mistä murto sitten olisi aiheutunut.Myös JägerskiöldsanooMannerheimelämäkerrassaan ... ,vihollisenonnistuimurtaa aukko rikki ammuttuun linjaan". Todellisuudessa olivat vielä Kannaksentakaisin valtauksenjälkeen syksyllä 1941 korsun molemmatkonekiväärikammiotsikäli kunnossa, että vasemmanpuoleisesta voi ampua pikakiväärillä ja oikeanpuoleisestakonepistoolilla.Mi€histösuojistaoli läntisestävain puolet majoituskunnossa. Taulukonluvut antavatselvänkuvan myösvihollistulenvoimakkuudesta eri lohkoilla. (Mu- ja Mä-korsut)raMuolaassaja Salmenkaidassa kennustyötolivat käynnissäaina helmikuuhunasti, mutjoten varsinaista ta näillä linjoilla ei käyty asemasotaa, korjaustoimintaakaan ei ollut. Vuoksen-Suvannon-Taipaleenlinjalla ei ollut lainkaan uusia korsuja.Noisniemessäolevaa tykkikorsua joutui Helmisen komppania korjaamaanpariinkin otteeseen.G. Ehrnrothin mukaan myös T.Divisioonan'betonikomppaniaa'(vrt. sivu 155) käytettiin "taistelujenaikanavahingoittuneidentykkikasemattien paikkaamiseen". Taipaleessa tuhoutuivat Heinrichsinilmoituksenmukaankaikki varsinaisenpäävastarinta-aseman korsut(vrt: siv. 154). pioneerikomentaja Päämajan antoi30.12.39vaurioituneitten korsujenkorjaamisestayleisohjeet,joissa tuskin oli uutta linnoitustyömaittenteknillisellejohdolle. Rikkoontunutkohta rat oli meisselillämuotoiltavasuorakulmaisiksi, jääneetteräksetoli oiottava tukseen. Betonissaoli käytettävä sementtiä noin 450 kg/m3. Aluminaattisementtiäsuositettiinkäytettäväksi ja annettiin siitä laudoituksen tekemistä selostettiin. Kysymykseen tulevatkorjaustyöt sin yksinkertaisia puupylväin,seiniäkorjattiin hiekkasäkein,suojakiveystä täydennettiin,särkyneittenovientilalle asennettiin vet, ampuma-aukkojaavattiin, joskusjopa hitsaamallakin jne. Myös betonivalujasuoritettiin, yleensätällöin pikasementtiäkäyttäen, Joitakin erikoisia kohteita on syytä selostaayksityiskohtaisemmin. Korsusta Sj 5 oli keskimmäinen tähystyskupuammuttu'poikki' katonyläpinnan tasalta. Korjauksestakertoo rakennustoimiston oKeskimmäinen selostusseuraavasti: tähystyskupuvalettu täyteenrautabetoniaja keskelleasetettu6u mannesmann-putkiperiskoopillatähystämistävarten.,Puolustusasemienvälinenetäisyysoli noin 200 metdä. Vaikkakin työ tehtiin yö11ä,se'silti herätti vihollisenhuomiota, koskapakorsua tämän tästä tulitettiin konetuliaseilla. Miestenoli maattavakatolla matalanvallin suojassaja betonimassaasisältäväpeltilaatikko hinattiin köydellä valupaikalle. Käsikäyttöinenbetoninsekoitinoli tuotu l1 Suomenlinnoittamisen historia

korsun taakseja sieltä massakannettiin katolle. Työn johti rakennusmestari, vänrikki U. Niemi, joka vieläpä suorittivalunkinitse. Sk 15 oli vanha majoituskorsu,sodanalkaessatäysin majoituskunnossa. Kattoontuli useitaosumia,yksi ilmeiaukon."Katto sesti12', tehden2-3 metrinläpimittaisen oli rakennettukahdestalaatastaja välissäoli ollut hiekkaa noin 1- I I 12 metriä. Betoni oli ollut haurasta. . .o oli yleensähiekkaakantavanlaaVaimennuskerroksena tan päällä noin 5-10 cm, mutta tässäkorsutyypissäsen paksuusoli 150cm (vrt. kuvaan29). Paksuhiekkakerros aiheuttiluulon,että rakentajätolivat tehneetvilppiä. Sk l4 oli samanlainenmajoituskorsu,senläheisyyteen rikosui useitaraskaitakranaatteja,jotka räjähtäessään jolloin pohjavesinousimaan pinkoivat savikerroksen. taan asti täyttäenkorsunja läheisettaisteluhaudat.Korsua yritettiin tyhjentää moottoripumpulla,mutta siihen oli ilmeisestitullut räjähdystenvaikutuksestahalkeamia, joista vesitunkeutuisisälle.Korsujäi käyttökelvottomaksi. Sk t I oli kahteensuuntaanampuvakonekiväärikorsu (kuva 71), jonka suojakiveysoli vielä kesken sodan alkaessa.Sitä tulitettiin 12" ammuksilla,jotka kiveyksen puuttuessatunkeutuivatkorsun alle ja räjähtivät vasta syvällä.Seurauksenaoli, että varsinkin itäinen konekiväärikammioliikkui ja senampuma-aukkoosoittijoskus ja joskus alaspäin.Kiveystä aikana, työssäoli melkoinen Korsu säilyi joinkinlaipitkan ajan kaynnissa, pyysi päämaja.a22.1.40 100- 150miehisenammattitaitoisenbetovarustettunatarpeellisillatyövälija taitavilvain kysymykseen) vastasijo25.1.40, että muutaman viikon ajan toiminut korjausryhmä, suorittaen korjaustöitä öisin Summan linjalla . . . Komppanian päällikkönä toimii on komppaHelminen. . . Pyydettäessä rakennusmestari nia heti valmislähtemäänkorjaustyöhön.Komppaniajää alaiseksi."Kan. AE oli PäämajanPioneerikomentajan ehdottänutettä "osastoasetettaisiinII AK:n käyttöön'. Korsujentaistelukuntoisuuttaseurattiintarkoin ylemaina päämajaamyöten. Vaurioitumissäesikunnissakin misetoli heti ilmoitettavaylöspäin.Kan. AE antoi 6.2.40 jota oli käytetalaisilleenarmeijakunnillepeitesanaston, Siinä oli kullakin korsulla tävä puhelinviestityksessä. peitenimensä, yleensäerisnimi,joka alkoi samallakirjai oli mella kuin korsunvarsinainenkoodinimi,Sanastossa myös vaurion laatua selostavatpeitesanat,esimerkiksi vasenetupanssari haljennut= vasenkeuhkovikaantunut.

IX LUKU TAEMPIENASEMIEN LINNOITTAMINEN

johto ja Työjoukkojenmuodostaminen, organisaatio 193O-luvulla ei osattuennakoidatulevansodanluonnetta, ei tiedettyvarautuapitkään"ylimääräistenkertausharjoitustennaikaaneikä ylipäänsäsiihen,että linnoittamisesta tulisi niin tärkeäja toimintaan vaikuttavatehtävä kuin oli varautunut myöhemminosoittautui.Yleisesikuntahan rakentamiseen aina Kymijokilinjaa taempien asemien myöten(v . kuviin 60-62), mutta ei voitu nähdäetukäja mihin aikaanlinnoittamiteen millaisissaolosuhteissa nen tulisi tapahtumaan.Näinollen ei myöskäänollut suunniteltutarvittavientyöjoukkojenliikekannallepanoa, melkeintäydellisesvaannämäjouduttiin muodostamaan ti improvisoiden.Kun linnoittamisenlaajuus vähitellen selvisi,laskettiinyksistäänpäämajantaryitsevantyövoimaanoin 27 000miestä. johtamiseenkaan ei ollut Näin suurentyöorganisaation yarautua. voitu YH:n alkaessateknillisestätarkastajasta Kenraali Sarlinilla oli tuli päämajanpioneerikomentaja. rauhanaikaisena linnoittamisentyöelimenä ni linnoitustoimisto.Sodan perustettavaksi erityinen jonka päätehtävänä kunnossapidonjohtaminen. linnoitustöidenjohtoelin ja ' nustoimisto(Pion.3).Rauhan aikainenlinnoitustoimisto oli Pion.2.Senpäällikkönätoimi aluksieverstiK. Pylkkänen, sitten majuri A. Vans6nja senhenkilökuntaalisätpäälliköksi Rakennustoimiston tiin työmääränkasvaessa. pääjohtaja,professori, tuli tie- ja vesirakennushallituksen insinöörikapteeni (myöhemmin insinöörimajuri) A. ulLönnroth. Koko henkilökuntatuli puolustuslaitoksen kutsutuista kopuolelta,suureksiosaksiasepalvelukseen reserviläisistä.Se koostui pääasiallisesti insinööreistäja hallintomiehistä.Lisäksi oli piirtäjiä ja kansliahenkilökuntaa.Työmaidentarkastajaksimäärättiin reservi-insi nööriluutnantti(myöhemminprofessorija insinöörieverstiluutnantti) A. Junttila. YH:n alkaessaalistettiin päämajanpioneerikomentajalle myös puolustusministeriön teknillisenosastonjohjoita johti insidossaolleet Kannaksenlinnoitustyömaat,

nööri V. Kärkkainen.Nämä työt tulivat myöskuulumaan rakennustoimiston toimialaan. Keväällä 1939 oli aluejärjestölleannettu tehtäväksi yksi linnoitusrakennusmuodostaaliikekannallepanossa pataljoona,joka oli ajateltu käytettäväksipääasiallisesti pääaseman linnoituslaitteidenkorjaustyöhön.Tämänpaeivät kuitenkaanennättaljoonanperustamisvalmistelut korjausmuodostelma vaan tarvittava täneet valmiiksi, jouduttiin panemaankokoonPuolustusministeriön raken(sivu tie105). Sensijaan N:o 8:n henkilökunnasta nustyö ja vesirakennushallituksen keväällä1939esittämät'ammattikomppaniat'perustettiinYH:n alussa.Sekähenkilostö että kalusto saatiin TVH:lta. Näitä komppanioita oli kaikkiaan 17, joista 12 oli tarkoitettu tietöihin, 3 ja 1 lentoI sillanrakennustöihin betonirakennustöihin, kenttätöihin. Muut paitsi viimeksi mainittu joutuivat osallistumaanlinnoittamiseen.Rakenperustaminenja alistukset ilmenevät perustaminen: Keskityspaikka l Lentokentänrak.K 2. Rak.K

Helsinki Helsinki

1 8 . - 2 1 . 1 0PM . 6 . - 9 . 1 0 . PM

Mik:keli Pölläkkälä(sal-

3. Rak.K

Turku

1 . - 1 2 . t 0 . PM

menkaita) Pölläkkälä(Sal-

IVAK 4. Tienkod.K Hämeenlinna 29.tO. 1 5 . - 2 1 . 1 0PM . Tampere 5. Rak.K 6. Tienkot.K Pori ?. Tienkorj.K 8. Tienkorj.K Jyväskylä 9. Tien-ja sillanrak.K 10.Tienko{.K

Oulu Oulu

menkaita) Sortavala Johannes (Karhula)

24.t0. 22.t0. 18.10.

III AK III AK

Sairala Inkilä

II AK

Humaljoki

19.10. 29.10.

P-SR IV AK

Kajaani

163 Keskityspaikla

11.Sillanrak.K Lappeenmnta 12.Tienkorj.K Lappeenranta t ? . 1 0 . 13.Tien-ja sillanrak.K Kuopio 24.t0. 14.Tienkod.K Kuopio 22.10. 15.Tien-jasillanrak.K

Joensuu

16.Tienkorj.K Joensuu 17.Tienkorj.K Rovaniemi

II AK

Viipud

P-SR (P-KR) Lieksa IV AK Jänisjärvi

18.10.

IVAK

Jänisjärvi

17.10.

II AK P-SR (LR)

Heinjoki

18.10.

Kemijärvi-Kuu-

l l.Sillanrak.Klomautettiin15.10.ja kutsuttiinuudelleen palvelukseen 2.12.39. Rakennustoimiston toimintakertomuksessasanotaan: 'Komppaniainkokoonpano ja ammattitaitooli sellainen, että ne pystyivätomintakeisestisuorittamaankaikenlaisia rakennustöitä.Päällystönja työnjohtajienlukumäärä komppanioissa oli siksi riittävä, että niiden miesvahvuutta voitiin faryittaessasuurestilisätä.Samallaoli järjestetty niin, että TVH jakaa tarpeenmukaantyökalustoalisää sikäli kuin sen varastot sallivat." Mainittakoon, että 2.Rak.K sai henkilökuntansapääasiallisestiHelsingissä rakenteillaolevan Jossainmäärin komppaniainjärjestelystä. ilmoittiKan.AE:lle komppaniatovat mista ja korjaamista käyttäämyösparakkien, . . . Komppanioiden voidaanniihin liittää lisätyövoimanavapaatatyövoimaa, tvöttömiä ja työvelvollisia,.Päämajanjärjestelyosasto puolestaantiedoitti 24.10.39,että komppaniat"tullaan muodostamaanyksinomaanylimääräisiin harjoituksiin ja täydentämään kutsutuistareserviläisistä määrävahvuisiksi>.KäytännössänoudatettiinensiksiselostettualinJaa. YH:n

alkaessa ja linnoitustöiden

johdon siirtyessä ra-

kennustoimistolle, Kannaksellaoli insinööriKärkkaisen johdossanoin 900 miestä.Edellä mainituissaoäämaian rakennuskomppanioissa oli yhteensänoin 40b mieita. \äinollen oli kiireisesti ryhdyttävä hankkimaan sekä työnjohtoaettä työväkeäsamoinkuinkalustoaja taYeaineitä. Insinöörejä laskettiin taryittavan töiden ollessa laajimmillaan satakunta,mutta enimmillään heitä oli noin 80, mikä oli noin kuudennesmaankoko rakennusin-

sinöörikunnansilloisestamäärästä.Liikekannallepanossa linnoitustehtäviinsijoitettuja oli varsin yähänja äkkiä kasvaneentarpeentyydyttäminenoli tietenkin vaikeata, koskakaikki insinööritolivatjo varattuja.Osaoli valtion, ja teollisuudenpalveluksessa, kuntien, väestönsuojelun ja sijoitettukenttäarmeiosaoli kutsuttuasepalvelukseen jaan monenlaisiintehtäviin, harvoin ammattialalleen. Tämä johtui siitä, että sotilaspiireissä ei läheskäänkaikkien koulutusta tiedstty, kun ei ollut voitu pitää ns. valvontakokouksia. Koska myös joukoissatarvittiin rajohtoon,oli niiskennusinsinöörejä kenttälinnoitustöiden sä palvelevatyleensäjo otettu tällaisiin tehtäviin.Jotkut olivat ammattitaitonsakannalta toisarvoisillapaikoilla, esimerkiksikiväärimiehinä.Näitä saatiinkin komennetuiksi rakennustoimiston palvelukseen.Kaksi betonitöihin erikoistunuttainsinööriäoli johtamassakenttäkeittiökorjaamoaja heidätvaihdettiinkonemiehiin.Insinöörien sijoituksia koetettiin selvittää monin keinoin ja heitä yritettiin saadapalvelukseen mm. sanomalehti-ilmoituksin. Rakennusmestarien hankkiminen oli ainakin yhta vaikeatakuin insinöörien.Heitä taryittiin kuitenkin paljon enemmän.Samoja keinoja käytettiin kuin insinöörienkin etsimisessä;lisäksi antoi Rakennusmestariliitto tehokastaapua. Kaikkiaan saatiin palvelukseen535 raja työnjohtajaa,mutta tarye olisi ollut kennusmestaria moninkertainen.- Lisäksikysyttiin konemestareita, kartoittajia,asentajiaja konttorihenkilökuntaa. tarvittiin sekärakennusalan eri ammattimiesekatyömiehiä.Edelliset saatiin aluksi sanomalehti-ilmoituksin. Työhönottoavaiten toimisto. Pian ryhdyttiin hankkiTampereelta.Sekamiehetotettiin paikkakunnilta,mutta Kansaantia. Kun loka*marrastyöttömyyttä,tilattiin kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriöltämiehiä ympäri Suomea. Työvoimantarve suurenijatkuvasti ja kun uusia ikäluokkiaotettiin palvelukseen, työttömyysloppuija oli siirryttävä työvoimanhankintaansotatilalainja työvelvollisuuslainnojalla. Työvoiman keskiteityä hankintaa vaflen perustettiinpäämajaan22.1.40työvoimatoimisto, jonka päälliköksituli esittelijäneuvos E. Kahra. Hän oli tähän saakka hoitanut äsiaa kulkulaitostenja yleisten töidenministeriössä. Sotatilalainnojallavoitiin ottaa työvelvollisiapalvelukseenenintään 24 päiyän ajaksi. Yleisesikuntakirjoitti Viipurinlääninmaaherralle 5.12.39:,Sotatilalain perusteella käskeeYlipäällikkö Teitä kiireellisestiäntamaan määräyksenalaisillennepoliisiviranomaisilletyövoiman ja kokoamisesta hankkimisesta työaseineen linnoitustöitä yarten.Työyoimanmäärästäja senohjaamisesta työmail-

164 dan aikana.Lisäksitulivat sotatoimiyhtymientyöjoukot. Sodanpäättyessäoli KannaksenArmeijalla lähes15 000 miestäja itärajan yhtymillä noin 8500 miestä,joten siis työjoukkojenkokonaisvahvuus nousi hieman yli 40 000 miehen. Varsinkin alkuaikoina ilmeni työvoiman hankinnassa kitkaa. Päämajanpioneerikomentajakirjoitti 26.12.39 Kan.A:n pioneerikomentajalle, että tämän alaisilta työmailta "on vapautettutyömiehiäsamaanaikaan,jolloin Pioneerikomentajan alaisia työmaita varten on viranomaistenkautta tilattu lisäätyövoimaa'.Työvoimatoimisto puolestaankirjoitti vielä 24.2.40,että tilattua työvoimaa ei ollut aina otettu vastaan,kun sille ei muka ollut antaa työtä. Samaanaikaan vallitsi kotialueellapuute työvoimasta. Kwa 104. Työyoimanmaarön kehitys YH:4 ja talyisodan Koska työjoukkojenorganisaatiotaei ollut etukäteen aikanapdömajanpioneefikomentajonal aisiIIa työmaiIIa. suunniteltu,vaanseoli järjestettäväimprovisoiden, esiinle antaalähemmätohjeetKannaksenArrneijan Pion.Ko- tyi hyvinkin erilaisia muotoja. Yleisin oli'työryhmä', mentaja Eversti Vainio.' Tämä ilmoittikin jo samana insinöörinjohtamayksikkö,jonka vahvuusoli muutamaspäivänä T-asemaneri osiin taruittavan yhteensä5300 ta sadastamiehestäainapariin kolmeentuhanteen.Usein miestä. Kan.AE:n hallinnollinentoimisto puolestaanilylsikkö nimettiin johtajänsamukaan,esimerkiksi,Työmoitti 12.12.39hankkineensa,Pion.komentajan mää- ryhmä Kärkkäinen".Eräässäilmoituksessasamajoukko räyksestä, yhteensä 550 työvelvollista yhdeksältä eri esiintyy nlinnoituspataljoonan> nimisenä.Tlinjan työpaikkakunnalta Kannakselta.Kan.A tilasi työvoimaa ryhmät nimettiin työmaittensamukaan.KannaksenArmyöspäämajasta,esimerkiksi30.10.39kaksityömuodos- meijan "TyömaaTLA' tarkoitti T-linjan ldzsl-Kannaktelmaa,kumpikin 200-250 miestä.Koskaedellämainit- sen lohkoa I Viipurin kohdallaja "Työmaa TID" Itötu 24 päivän määräaikapian kului umpeen,päämajan KannaksenlohkoaD Laatokanrannalla.Päämajanalaityövoimatoimistoantoi 30.1.40"yleisenkuulutuksen,jos- set työryhmätsamallaT-linjalla noudattivatomaalohkosa sitä ennenpuolustusvoimain edellisestä.Ne oli nimetty Lohko määrättiin työvelvollisuuslain maan työtä puolustuslaitoksen alayksiköihin,joista käytettiinnimijälkeen oli vielä otettu tai osasto.Päällikkönäoli suurimmissa sia puolustusvoimain alalohkoiksitai työpiireiksi nimitetyissä- insisamästaasiasta5.3.40. kokenut rakennusmestari, 25.4.40. upseerin,suojeluskuntaupseerin Omanryhmänsä pioneeriteknikonarvo. Sodan aikana myös monet työpalveluvelvolliset,kansalaisluottamuksen menettäneetasevelyol- ehtivät saadaylennyksenupseeriksi.Komppaniatnimetliset. Kan.AE ilmoittaa T-linjan vahyuusilmoituksessa tiin joko kotipaikkansatai päällikkönsämukaan. 19.1.40, että,asepalvelukseenkelpaamattomiareserviTyöryhmiä voitiin yhdistää yli-insinöörinjohtamiki läisiä"oli 1004miestä,kun kokohenkilövahvuus oli 7563 ,yli-insinööripiireiksi'. henkilöä. 4.Divisioonassa oli muodostettuKenttävarustuspatalAikaa myöten työvoimanlaatu heikkeni,kun kunnat joona 4,,sotilaallisestimuodostettutyöpataljoona,jossa lähettivättottumatontaja työkunnoltaankinhuonoa,jopa oli nostoväen I, IIja III luokanmiehiäsekänuoriapoikia, sairaalloistaväkeä,jota jouduttiin samantien palautta- mutta ei sotilashenkilöitä,.Sejakautui kuuteenkomppamaan.Jotta varsinkinedessäolevilletyömailleolisi saatu niaanja nämävuorostaan2- 5 joukkueeseen. Pataljoonan hyvää ja työkuntoistaväkeä, ruvettiin työvoima ensin työaluejakautui YH:n aikana kahteentyöpiiriin, jotka kokoamaantaempana oleville työmaille, mistä sitten vuorostaankäsittivättoinen3ja toinen6 työmaata. valikoitiin sopivatmiehet lähetettäviksieteen.Näin toiIV AKlla oli Rakennuspataljoona 4 (Rak.P4). Ryhmä mitettiin työvoimaamyösarmeijakunnille. Talvelan perustamisenjälkeen sille muodostettiinomia Kuvasta 104 ilmenee päämajan pioneerikomentajan työjoukkoja, jotka nimettiin esimerkiksiRak.P 4/RT. alaistentyöjoukkojenvahvuudenkehitysYH:n ja talviso- Myöhemmintämä yksikkö esiintyi nimellä l4.Divisioo-

165 Viipurin Suojeluskuntapiiripenan Rakennuspataljoona. rusti myös erillisen työpatäljoonanV Työ P, Viipurin Työpataljoona,joka muun muassatyöskenteliSumman 4.3.40sennimi muukylässäbetonikorsujakorjaamassa. tettiin ,tulevien tehtävienvuoksiV Pion P:ksi", Viipurin Pioneeripataljoonaksi. Ruotsi auttoi Suomea mrn. järjestämällä työvoimäapua. Muodostettiin,Komit6en för svenskaarbetshjälpen ät Finland,,joka ryhtyi toimiin ruotsalaisentyöjouja varustamiseksi. Rahaakerättiinnoin konkokoamiseksi 20 milj. kruunua.Joukonnimeksi tuli 'SvenskaArbetssuunniteltiin 12 000 kären, (SAK) ja sen vahvr-rudeksi ruotsalaista(8 työryhmäää 1500niestä) ja 3000 norjalaista (2 työryhmäää 1500miestä).Ruotsalaisiasaapui kuitenkinvainjohtoesikuntaja noin 900 rniestä,norjalai sia 240 miestä,jotka palasivatkotiin heti saksalaisten hyökättyäNorjaan.Ruotsalaisiaei ehtinyttulla enempää ennenrauhantuloa,jolloin lisätyövoimantulo keskeytettiin. SvenskaArbetskärenpalasi kotimaahansaelokuun lopulla 1940(sivut 279-282). Nopeastikootuistaja erilaisin perusteinjärjestetyistä työjoukoistaaiheutuimonenlaisiapulmia.Kan. AE esitti jo 19.10.39yhtenäisensuunnitelmanjohtosuhteidenjärjestämiseksija joukkojen organisaatioksi.,Sotatoimialueilla ei voi olla sotilasjohdonalaisuuteenkuulumattoKaikki työjoukoton organisoitava mia työmuodostelmia. joissamiehistönäon reseruiläisiä yksiköiksi, sotilaallisiksi tai sellaisianostoväkeen jotka vapaaehtoisesti periaatteenhyväksyminen työjoukotolisivat olleetasevelvollisuuslain lukseenkutsuttuja työvelvollisuuslakia neellisetedut, kuten varusteet, perheavustukset olisivat tällöin Tätä ehdotustaei kuitenkaanhyväkytty. täarmeijassa. Kan.AE ehdotti myös, että kaikki työmuodostelmat olisialistettusille,kuitenkinsuorittaentämänalistamisen nünjoustavasti,ettei sehäiritsisikäynnissäoleviabetonikorsutöitä.Tämä ehdotusuusittiin vielä myöhemminkin, edelleentuloksetta. ja +työväestön täytyi saadakseen Sotilasviranomaisten ohjeita antaa tiettyjä yleisen turvallisuudentaatuksi" kaikille alueellaanoleville joukoille. II Armeijakunnan Esikuntajulkaisi 26.10.39yleisluontoisetohjeet,joissa määrättiin mm. seuraavaa.Kullakin työmaallaoli >itse työväestöjaettava noin 8-10 miehisiin ryhmiin, joille kullekin on nimettävä ryhmänjohtaja' . .. ,Työosastot ovat kaikissa muissa suhteissapaitsi työn teknilliseen suoritukseennähden korkeimman paikallisensotilasviehdottamankäskyvallanalaisia.'Ohjeissaoli ranomaisen

rÄaaräyksiä toiminnastailmavaaranaikana,pimeänaikajne. Kiryalaistuksensäännöstelystä na noudatettavasta jelmäjaettiin myössuoraanpäämajanalaistentyömaitten johtaville insinööreilleja kehotettiinheitä antamaan alaisilleenvastaavatohjeet njoustavanyhteistoiminnan kanssa. sotilasviranomaisten aikaansaamiseksin Varsinkin luotava tyhjästä. Työjoukkojenhuoltokinoli niin huonosolivat usein kuntienlähettämättyövelvolliset lähtemään lainkaan ti vaatetettuja,etteivät Pystyneet Näin ollentäytyi työmailleruveta työhöntalvipakkaseen. toimittamaan1ämpimiävaatteitaja jalkineita. Muonitus järjestettiin jo alusta alkaen pääasiallisesti Lotta Svärd -järjestöntoimesta,mutta joissakintapauksissaturvauduttiinmyösalan liikkeisiin.Niinpä T-linjan Työmaa TLA teki sopimuksenViipurin Osuusliikkeen kanssalämpimänruuan toimittamisestakahdestipäivästyöjoukoissamuonitüsta sä kaikille työmaille. MK:n hoitamaan pantiin lottien lisäksi työvelvollisianaisia. Ammattikomppanioillaoli jo tullessaanmukanaanmuonituslottansaja näillä tarvittava kalusto, mutta muille työmaille useinkinpaikallisetlottayhdistyksetryhtyivät järjestämään muonitusta. Järjestön keskusjohtositten toimitti avuksilottia muualtamaastasekäjärjestijohdon varasja valvonnan.Muona ostettiin puolustuslaitoksen toistatai paikkakunnaltaniin kauankuin sitäoli saatavana. puoTarnnikuun alkupuolellakäydyissäneuvotteluissa -järjestösopivattyömuojärjestelystä.LS-Kannaksen toihuolehtivatsiitä Kannaksella.Arluovutettiin tarvittavat elintarperittiin korvaustuuasta, Kan. mukaan työmuodostelmissa ruuasta1l,- markkaapäivältä. jakeluunja ruokailuuntarvittavia hankittava,koskaniitä ei välineitäoli rakennustoimiston voinut olla riittävästi tehtävän äkkiä saaneillalotilla. Kenttäkeittiöitäei ollut tarpeeksiedeskenttäarmeijalla, joten niitä ei juud lainkaanriittänyt paikoillaanpysyville työmaille. Sekä kotimaastaettä Ruotsistaostettiin ns. Alfa-keittimiä,hankittiin rehukeittimiä,muuripatojajne. käytettiin Myös läheistentalojen keittomahdollisuuksia hyväksi. Yleensä olivat kenttäarmeijanjo-Ukotottaneet käytsijaitsevatsisämatöönsäkaikki työmaidenläheisyydessä joitustilat. Jossainmäärin niitä kuitenkin luovutettiin jouduttiin ensityöktyöjoukoillekin,mutta pääasiallisesti ei ollut saaTelttojahan majoitusparakit. si rakentamaan pyritpuute. Parakit niistä oli taistelujoukoillakin tavissa, paikkoihin sitä silmälläpitäen, suojaisiin tiin sijoittamaan ettäjoukot yoisivatniitä myöhemminkäyttää.Ne tehtiin

166 aluksi 100 miestävarten,mutta pian pienemrniksi,jopa vain 20 miestävarten,koskane tällöin saatiinparemmin suojatuiksija maastoutetuiksiilmavaaraavastaan.Ruokalatkin oli rakennettava,koskasatojenmiestenmuonittamiseentarvittavia tiloja ei yleensälöytynyt, joitakin kouluja ehkä lukuunottamatta.Ilmavaaran vuoksi oli ruokalainkin kokoapienenneträvä. Työmaan perustaminen,asuin-,toimisto-,ruokala-ja varastorakennusten rakentaminenvei noin kaksi viikkoa, ennenkuintäysi työvoima voitiin sijoittaaja varsinaiset työt aloittaa. Kaikki rakennuksetpydttiin tekemään mahdollisimmanyksinkertaisetja halvat. Rakennustoimisto toimitti ta ittavat piirustuksetsamoinkuin tarveaineetkin,mikäli niitä ei saatupaikallishankinnoin. Koska linnoitustyömaittenhenkilökuntaei yleensäollut asevelvollisuuslain nojalla palvelukseenkutsuttua, vaanjoko vapailtamarkkinoiltahankittuataikka työvelvollisuuslainnojalla otettua, sille maksettiin työstään ja ruokansa. palkkaaja kukin kustansiitse varusteensa Palkatolivat valtiontöissänoudatettujennormienmukaiset. Alin tuntipalkka oli 5,- markkaa.Urakoissanoudatettiin Helsingintaksoja,tietyin vähennyksin. Työt oliyat joten kahdestaylityötunnista yleensäl0 tunninvuoroissa, rnaksettiin 50 % korotus. Sunnuntaityöstäoli I00 Va korotus.Ruoka oli halpaa, 11-12 markkaa päivältäja majoitus ilmainen. Säästöt vietiin kotiin lomilla, joita myönnettiinsilloin tällöin, tai lähetettiinsotilaslähetyksinä ilmaiseksi. Myös työjoukot osallistuivatkeräyksiin maanpuolustuksen taan,että >työväestössä Työmiehet oma-aloitteisesti hankintarahastoon velvollisiaja tytijoukkojavältettiin t, ' :aille, koska mainitut saivatsotakuukausipalkkaa tä aiheutuimolemminpuolinkateuttaja kaunaa. Työkaluja ja koneita oli aluksi yain puolustusministeriön työmailla olleetja ammattikomppaniainmukanaan tuomat. Rakennustoimisto ryhtyi kiireesti hankintoihin. Helsinkiin perustettiin hankintatoimisto,jonka johtoon tuli rakennusmestariOtto Vuorio ja tämän apulaiseksi rakennusmestariMatti Heusala, molemmat kokeneita rakentajia.Tavara hankittiin yleensäostamallakone-ja rakennusliikkeistä. Puolustusministeriön työmaatsüaitsivat Kannaksenhiekka-alueella, mutta taemmillalinjoilla oli enimmäkseenkallio maanpinnassa. Näinollen tarvitjoita ei ollut ennestäänlainkaan. tiin paineilmakalustoja, Lisäksi hankittiin tavallisiarakennuskoneita, kuten betoninsekoittimia,kivenmurskaimia,seuloja,täryttimiä jne. Sodantakia oli kaikki suurettyömaatlopetettuja näiltä kerättiin melkoisetmäärät koneita ja työkaluja. Myös

kaupunkienvarastottarkastettiin.Koneitatilattiin myös Ruotsistaja Belgiasta,mutta kuljetukset olivat kovin hitaita. Ruotsistaostettiinkoneitakerätyillä lahjoitusvaroilla, joskin ne saatiin käyttöön vasta sodanpäätyttyä. Erityisenarvokkaiksinuolahjoitusvaratosoittautuivatkin nimenomaanpaineilmakalustojenhankinnoissa,niistä kun puute oli suurin.Työkaluja hankittiin samoistalähteistäkuin ka{eitakin,mutta niitä saatiinmyöslahjoituksina paitsi kotifiaasta, myös Ruotsista,Norjastaja Belgiasta.nSuurimmanlahjoituksenteki OsuusliikeElanto", tietääedellämainittukertomus. Rakennustarvikkeet dittivät koko tuon vaiheenajan. SementtisaatiinLappeenrannasta Ihalaistentehtaaltaja aluksimyösParaistenKalkin Viipurin varastosta. Pikasementistäoli puutetta,mutta Ruotsistaostettiinsitä 400 tonnia.Tavallistasementtiähankittiin kotimaasta7500 tonnia. Betoniterästäsaatiin sekä kotimaastaettä ulkomailta. - Myös armeijakunnille toimitettiin koneita, työkalujaja rakennustarvikkeita.

T-linja eli taka-asema ja Vlinja

eli väliasema

Everstiluutnantti Gros-Coissyoli tiedustellut vuonna 1921 kenraali Enckellin toimeksiannosta taemmanaseman linjalle Viipuri-Kuukauppi-Vuoksi (kuva 10).Töitä ei kuitenkaanehditty aloittaa.Seuraavankerran lintällä tasallatuli ajankohtaiseksi vastakesällä puolustusneuvoston puheenjohtajälähetti laajan linnoittamisohjelmansa. Sen 61) seuraaeteläosaltaan Gros-Coissyn linjaa, mutta kääntyy loppupäästäänitään ja kohtaa jatkuu sitten katkonaisena ainaLaatokkaanasti.ArmeijakunnanEsikunnanja KannaksenjoukkojenvoimakaslinnoittamistoimintaI 930-luvulla kohdistuipääaseman eteeneikä lainkaannäinkauas täakse.- Mannerheiminvetoomusei tuottanut tulosta, varojaei saatu. öhquist kertoomuistelmissaan, että ,kesällä 1939toiyleisesikuntaupseerit mittivat tutkimuksiaparilla kauempanatakanasüaitsevallalinjalla, nimittäin ns. 'TJinjalla' (= Takalinja)ioka kulki Viipurinlahdesta. . . Kuparsaajoka kulki Samolasta. . . Muoreensekä'Väliasemassa', laanjäryenluoteisrantaan" ... (kuva 105) ... ,Tlinjan äärimmäisenoikeansiivenolisi yleisesikunnan suunnitelman mukaisestiollut määräkulkea Kivisillalta (n. 3 km Viipurin linnastaluoteeseen)Suomenvedenpohjan-Laihalammenkautta Kärstilänjäryeen,joten itse kaupunki olisijäänyt 'vihollisenpuolelle',mutta minun ehdotuksestani hwäksvttiin sen siirtäminen kauemmaseteen . . .

puolustusasemat Kuva 105.Karjalan kannaksen talvisodanaikana.

mikä merkitsi sitä, että kaupunkikaikkineesikaupunkei- dyttiin . . . nimenomaantyöttömiensijoittamisentakia,. tehtiin panssarinestetöitä. neenjäi meidänpuolellemme.Pidin tätä linjaa luonnos- Pääasiällisesti KannaksenArmeijan Esikunnallaoli heti perustamisestaan vähintäänyhtä lujana kuin yleisesikunnan ehdottam a . . . t taan alkaen voimakaskiinnostustäempienasemienlinYleisesikunnanpäällikkö tiedoitti 29.8.39teknilliselle noittamiseen- toisin kuin edessäolevillayhtymillä. Sen tarkastajalle"linnoituslaitteidensijoittelunja suunnitte- ensimmäisiätoimenpiteitäoli esikuntapäällikön,eversti . (myöhernminjalkaväenkenraali)K.A. Tapolankirjelmä lun edellyttämiin tutkimuksiin ryhtymistä varten ... eversti Vainiolle. Se on lähetetty pääpuolustuslinjan ylimalkaisenkulun . . . Suomenveden- pioneerikomentajalle, pohjanja Vuoksenvälillä. . ." (s.155). Tämäon kuvassa 13.10.39Helsingistä, missäKan.AEperustettiin 9.10.39, 105piirretty taempiviiva. Imatralle, missä Vainio jo tuolloin oli. Sen rnukaan Työt Tlinjalla atkoivat 25.9.39,jolloin Taliin saapui Vainion oli heti kun työt edessäoli "järjestetty kaikin 150vapaaehtoista linnoittajaa(vrt. s. 122).Väliasemassa mahdollisin keinoin käyntiin", ryhdyttävä suunnittelejo kesänalusta maan ja valmistelemaanT-linjan linnoittamista.Tähän oli ollut Kämäränseuduillavapaaehtoisia kuului myöstyövoimanja tarveaineidentarpeenja saanalkaen.Kun nämä työt lopetettiin8.10.39 - YH:n jatnin selvittäminen. alkaessa linnoittamistakuitenkin vähäisinvoimin II AK sai pian tämänjälkeenkäyttöönsä3 tienkorjauskettiin Viipurin liepeilläja työhönsijoitettiin lähiseudun työttömiä. Öhquistinmukaan,linjan suunnitteluunryh- komppaniaa(vrt. siv. 162),jotka sesüoitti heti taempien

168 asemienrakennustöidenrungoksi.Kan. AE:n pioneeritoimiston reservi-insinööriluutnantti (myöhemmin insinöörimajuri ja professori)H. Rahtu suoritti 17.10.39tiedustelun II AK:n pioneeri- ja työjoukoista ja laati siitä seuraavanlaisen selvityksen. Kukin komppania muodosti ntyöpiirin,, jolla oli tietty määrä erillisiä työmaita. Runkona oli ammattikomppania ja sen ympärille oli koottu kunnallisviranomaisten lähettämiä työttömiä lahiseuduilta. 1.Työpiirin eli Viipurin työpiirin runkona oli Lappeenranpäällikkönäinsinassakoottu l2.Tienkorjauskomppania, nööri K. Laaksonen. Sillä oli käynnissä 5 työmaata, yhteensä 470 miestä ja kuudes alkamassa. Kaikki olivat kiviestetyömaita ja sijaitsivat osaksi TJinjalla Viipurin kaakkoispuolella, osaksi VJinjalla, Sommeella, olipa yksi Suur-Perossakin. ilmeisesti täällä tehtiin tiensulkua. 2.Työpiirin eli Heinjoen työpiirin runkona oli Joensuusta lahtenyt l6.Tienkorjauskomppania, päällikkönä insinööri (myöhemmin rakennusneuvosja insinöörimajuri) W. Silvenius. Käynnissä oli kolme työmaata ja p€rustamisvaiheessa lisäksi viisi. Miehia oli yhteensä 120, etupäässä Heinjoelta, vain työnjohto ja ammattimiehet olivat Joensuusta. Työmaat olivat V-asemassaNäykkijärven-Kämärän tienoilla. Myöskin tehtiin tiensulkuja PilppulanHeinjoen seuduilla. 3.Työpiirin eli Humaljoen-Kolkkalan työpiirin runkona oli jyväskyläläinen8.Tienkorjauskomppania, päällikkönä insinööri M. Makkonen. Työmaita oli kaksi, paikat ilmenevät jo työpiirin nimestä. Vahvuus oli noin 180 miestä. Ne liittyivät tällä kohtaa taempana asemana olevaan Enckellin linjan osaan (kuva 4). Kahden ensimmäisen sä,Viipurin piirin Kolmatta työpiiriä ei laajennettu tiinkin pian Koiviston alalohkolle. olivat alistetut II AK:lle ja tekivät sen niillä oli jonkinlainen "asetie" vielä "Puolustusministeriön linnoitustöiden rakennustoimistoon"Helsinkiin ja sen päällikköön, professori Lönnrothiin, kuten Rahdun selostuksesta ilmenee- Lönnroth antoi esimerkiksi 17.10.39 kirjallisia ohjeita tilityksistä, työvoiman otosta, työttömyystöistä rauhan ja sodan aikana jne. - Taktillinen suunnittelukuului II AKE:lle ja kapteeniE. Heikkinen, edustaen armsijakunnan pioneerikomentajaa, osoitti työjoukoille työt ja viitoitti ne maastoon. Alkuvaiheessa oli kysymys ainoastaanpanssarinesteistä.Heikkinen oli ollut näissä tehtävissä jo vapaaehtoisten linnoitustöiden aikana. Rahdun raportissaei ole mainittu lainkaan III AK:n ammattikomppanioita, sillä tälle alistettavat 6. ja 7.TienkorjauskomppaniasaapuivatSairalan asemallevasta 21. -22.10.39. III AKE määritteli käskyssään16.10.39ja siihen liittyvässä "Erikoismääräyksessä kenttätöistä>

taemmat asemat seuraavasti."Kenttävarustustöiden painopiste edelleenTaipaleen suunnassa. . . Lähinnä seuraavat yleisellä linjalla Suvanto-Kiimajäryi-Pyhäjärvijotka Laatokka ... rakennettavatpanssarivaunuesteet, liittyvät Taipaleen taakse suunnitellun ensimmäisen sulkulinjan ( 10.D:n toimesta)luomiseen.,Pyhäjärven-Laatokan välille tuli kaksikin peräkkäistä sulkulinjaa, toinen Yläjärven eteläpään, toinen pohjoispään tasalle (kuva 105)."10.D:n toimestaon myössuunniteltavahv.estehaudan rakentaminenKaarnajoenlinnakkeenympärille.n "Ajan ja työvoiman salliessaryhdytään myöhemmin toisen sulkulinjan rakentamiseen Torhonjärven koillispäästä pitkin vanhan Vuoksen uomaa ja edelleen Ostamojärven ja Pörtsykänlamminkautta Laatokkaan." . .. ,Tämän toisen sulkulinjan töitä varten käytetään osittain 8.D:n, osittain vapaaehtoista työvoimaa." Kaikki nämä III AK:n taemmat asemat sijaitsevat yleisesikunnan määrittämän 'II vyöhykkeen' (kuva 61) eteläpuolella, mutta ensimmäinen sulkulinja jatkaa vapaaehtoistenkesäisiätyömaita (taulukko sivulla 121). Kan.A:n pioneerikomentaja kehotti 28. I 0.39, viitaten keskusteluunsa esikuntapäällikön, eversti Tapolan kanssa, III AK:n pioneerikomentajaa esittämään armeijakunnan komentajalle Oravaniemen pohjoispuolella olevan alueen kenttälinnoittamista. Esitys ei kuitenkaan tässä vaiheessajohtanut tuloksiin, sillä pidettiin armeijakunnan kannalta tärkeämpänä edessäolevien alueitten iinnoittamista. Kan.AE antoi 24.10.39 laajan yhteiskäskyn puolustustoimenpiteiden koordinoimiseksi ja sen erikoismääräyklinnoittamisesta ja siihen käytettävistä Tienkorjauskomppaniat olivat alistettuina artyömuodostelmat kaikissa kuin työnjohtoon ja -valvontaan nähden, II AK:n osalta muutettiin T-aseman töiden järjestelyä siten, että insinööri Laaksosen l2.Tienrak.K siirrettiin Pällilään, missä oli käynnissäpuolustusministeriön rakennusosaston parakinrakennustyömaa ja sen tilalle tuli Heinjoelta 16.Tienrak.K. Sen päällikkö, reservi-insinöÖriluutnantti Silvenius johtikin Viipurin seudun työmaita aina välirauhan tuloon saakka. Käskyn mukaan työt piti järjestää ,II AK:n pion.komentajan ohjeiden mukaan", mutta "Asemien kulku osoitetaanKan.AE:sta." Silveniuksen kertoman mukaan ohjeet kuitenkin antoi kapteeni Heikkinen. - 8.Tienrak.K:n todettiin siirtyneen "Koiviston lohkon töihin meririntamalle,. Pari päivää myöhemmin (26.10.39)Kan.AE lähetti II AKElle 23.10.39suoritetun tiedusteluntulokset väliltä Viipurinlahti-Karstilänjärvi ja käski aloittamaanlinnoittamisen yiipymättä. "Töihin voidaan käyttää mm. KT-pätaljoonia (kenttätäydennyspataljoonia) esim. siten, että

169 pataljoonatsuorittavatyarustustöitäjoka kolmaspäiväja ollut esillajo vuonna 1929suoritetun"suurenlinnoittamuut päivät käytetäänmuunlaiseenkoulutukseen.n (vrt. s. 84 ). Se liittyi lähinnä mistiedustelun,yhteydessä Öhquistin intressit olivat kuitenkin edessäpäin:'KT-patal- Koivistonpuolustukseen. joonat ovat,lukuunottamattayhtä, joka suorittaävartioKan.AE:npuolustuskäskyssä 24.10.39olijo III AKlle palvelusta,sidotut kenttävarustustöihinpäävastarinta- määrättytaemmaksiasemaksilinja Virkinselkä-Räisäla asemassa. Mainittujen pataljoonientempaaminentaaem- -Käkisalmi sen itsensäsuunnittelemienKiimajärvenpienlinjojenvarustamiseen tuleesiistapahtumaänetulin- Pyhäjärventasallaolevienasemienlisäksi.7.11.39annetjojen kustannuksella. Nainollen ei II AKlla ole vapaata tiin yksityiskohtaisemmatmääräyksetsamaan tapaan työvoimaakäytettäväksitaaempienlinjojen varustami- kuin II AK:lle. "Taka-asema (III . . . tulisi itäkannaksella seen vaarantamattapäävastarinta-asemansa lujittamis- AK:n lohkolla) jatkumaan seuraavasti:Sintolanniemita., Korpilahti-Räisälä-Vuoksi-Käkisalmi,. . . . "Asema "Kan.A:n suorittama ylimalkainen tiedustelu vaatisi tiedustellaanjaviitoitetaan. . . III AK:n toimesta., vielä yksityiskohtaisentiedustelunja viitoittamisen,miAsemaanpiti muodostettaman5 työaluetta,yhteensä b i n l l A K : l l a e i m y ö s k ä äonl e n y t h e n k i l ö k u n t a aö"h. perustettaisiin6 työkomppaniaa. Myös täälläoli armeüaquist ehdottikin töiden antamistajonkun viipurilaisen kunnan irrotettavasopivaahenkilöstöätyön johtoon. Jo urakoitsijantehtäväksi,joka käyttäisi tähän päämajan seuraavanapäivänä kenraali Heinrichs lähetti vastaan kokoamia työttömiä. Viitoittamiseen komentaisi joko omakätisenkirjeen ,P.M. Pion.käskynn:o 3 johdosta., päämajatai Kan.AEkokeneen upseerin. öhquisrinehdo- Hän totesi,että Vuoksenrannan-Korpilahden-Räisälän tustaei hyväksytty,vaantöitä jatkettiin entiseentapaan. alueillaoli töitä jo suoritettuIII AK:n joukkojentoimesKan.AE plysi teknilliseltätarkastajaltatietoja tiedus- ta. ,Lohko Räisälä-Käkisalmi on vesistölinjanpohjoistelutuloksistavakinaistenlinnoituslaitteidenosalta.Sar- puolellatäysinasumatontaja tietöntä maastoa.Jossiellä lin yastasi,että tiedustelutovat olleetalustavaalaatuaja on mieli ryhtyä töihin olisi ensin välttämättömimmät että suunnitelmatesitetäänKan.AE:lle sitä mukaa kuin tieyhteydetluotayat.oTähän on Vainio kirjoittanut yiene valmistuvat. reen:,Asemanei tarvitsekulkeatiettömäänSuotniemen Kan.AE ponnistelijatkuvastisaadakseen jne." vauhtiaT-lin- maastoon,vaan Hirvisaarenkautta Ostamojärveen jan töihin. 3.11.39 annetussapioneerikäskyssä todettiin, Heinrichsei myöskäänhyväksynytsitä, että armeijakunottä työt olivat käynnissäViipurinlahdestaKärstilänjär- nan huoltojoukkojensekaantulisi tuntipalkkaa saavia veen saakkaja työmaata parhaillaanperustettiintästä työmuodöstelmia."Kuinka kävisi järjestyksen,kurin ja Repolanjärveeneli Lyykylänjärveenasti. Tästä pohjoi- mielialan?, Erittäin vaikea olisi löytää joukoista työseenpäin ei vielä ollut alipäällystö.nJosmeilläyleensä olisi, tarvittaisiin ne kipeästipäävastarinta1{imalkainentiedustelu mutta II AK:n piti määrätäkykenevä joukkojenkaaderinpätevyyden koko työmaataja suorittaa puvussa- ja ilman sitä kauppa-apulaisten, ylioppilaitten ja maisterien _iaviitoitus.Työkomppanioita kaikkiaan 5-6, näistä johtajina on AK:n toimesta, pätevyys kenttävarustustöiden "joka irroittaa joukoista insinöörejätai rnuita sopivia etulinjassavielä arvelluttayampikuin taempana.)Mistä henkilöitä yhden kutakin 200 miehen työkomppaniaa saisin 'kykenevänupseerin'valvomaankoko työmaata, kohden, sekä rakennusmestareitatai teollisuuskoulun kun AKlla ei ole edespion.komentajaa, vaantoimin itse oppilaita4-5 komppaniaakohti. Kan.AE tiedoittaa,että sellaisena.,KapteeniTuurna oli juuri lähtenyt Pohjois, U-ryhmässäon insinööri Lamp6n tähän tarkoitukseen Suornen Ryhmän pioneerikomentajaksieikä majuri käytettävissä,.Ensin oli tehtävä vain panssarinesteitä, (myöhemmineversti) K.R. Olanti ollut vielä saapunut. mutta piikkilankaaluvattiin toimittaakahdenkuukauden Heinrichsinmuistiojatkuu: "Rohkenenepäilläonkosyykuluessa140tonnia,joten pian voitaisiinryhtyä rakenta- tä upottaatuohontakalinjan maastoonsitä piikkilankaa maan myös 4 m leveätäpiikkilankaestettä.Pari päiyää y.m. materiaalia,jota etulinjoissakipeästi tarvittaisiin. myöhemminKan.AE toisti käskynsä,että taemmanase- Ainoastaanpurkaamallayksityistenmaanomistajien piikman rakentamiseen voitiin käyttääarmeijakuntienreser- kilanka-aitojaolemmetähän saakkanipin napin saaneet vejäja KT-pataljoonia,vaikkaöhquist oli juuri protestoi- sen yerran irti, että olemmevoineettyöskennelläsuurin nut tätä vastaan. piirtein ilman keskeytyksiä".Tämän muistion saatuaan II AKE määräsi4.Divisioonantutkimaankaksipuolisen Vainio heti pyysikin,Päämajantoimenpidettä5 kompp. sulkuasemanrakentamismahdollisuudet Makslahden- päällikönja 20 joukkueenjohtajan. . . saamiseksi. Tarve yoitaneetyydyttää Pion.reservistä., Närjänjärven-Kuolemajärvenkannaksille.Tämä asiaoli Yhden komppanian

r'70 päällystönhän laski löytyvänjoukoista.Kuudenkomppatähtäimessä. nianperustaminen oli edelleen Joulukuunalussa,muutamiapäiyiäsodanpuhkeamisen jälkeen annottiin T-asemanpanssarintorjunnan tehostajohtuen siitä, että vihollisen käskyjä, mista koskevia panssariase oli osoittautunutoletettuavaarallisemmaksi. Airo lähetti 6.12.39KannaksenArmeijan komenNiinpä "YlipääUikkökäskee... ryhtypuhelinsanoman: tajalle Länsi-Kannaksentakana lähinnä mään toimenpiteisiin vastaan. olevanalueenvarustamiseksihyökkäysvaunuja ja teihin niiden kohdistettava ennen kaikkea Estetyöton sopivia välittömään läheisyyteenkäyttämällä hyväksi kapeikkoja. Ylipaallikko kiinnittää erityistä huomiota siihen,että estelinjojätuleerakennetuksiriittävän tiheästi ja syvällä alueella,aina n.s. Viipuri-Kupatsaari asemaan saakka.nKan.AE antoi yksityiskohtaisiaohjeita "Taka-asepanssarintorjunnasta, myöspanssarinesteistä. rnassaja yleensäkaikissa taemmissaasemissaainakin teidenkohdatjärjestetääntorjuntavalmiiksi.Koskaomat joukot vielä taryitsevatteitä, rakennetaankiviestejuuri niin kapeaksi,että omat joukot pääsevätläpi. Esteen viereenvarataanrunsaastisulkukiviä.Varmin ja tehokkain tiesulku takana lienee syvä kaivanto (useampia) jonka yli rakennetaanhelposti poistettava silta" ... 'Kaikkiin tärkeimpiin teiden solmukohtiinja esteiden etumaastoonpiiloutuu rohkeitaja neuvokkaitatorjuntaryhmiä, jotka lopullisestityrehdyttäväthvjen etenemisen>. Kan.AE pyrki tukemaanII AK:aa muullakin tavoin kuin käskyillä. 7.L2.39 Näykkijärvi-Kämäräjärvi-Heinjoki-linjalle vahvistukseksiins. Vornasentyöpataljoona Säiniölle on maaherra voitanee käyttää Heinjoen maastossa.Ins. kompp. on myös käytettävissä. Viipurin etesaadaanirti, vahvistetaann.s.taka-asemaa läpuoleltaLyykylänjärveen,joka on tärkein ja kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäinen.Pölläkkälän-Mälkölän linjalle varaa maaherran. 100 miesta' .. . nRakennusmestari Uuttu osastoineenkomennetaanPölläkkäläKaukila-Mälkölä maastoonsuorittamaanhv. estekai vantojentekoa.oInsinööri M. Janhusen11. Sillanrakennuskomppaniasiirrettiin Saimaan kanavan itäpuolelle, missä se ryhtyi rakentamaantiesulkuja Suomenvedenpohjanja Lauritsalanvälille. Päämajasiirsi ylipäällikönreservinäolevan6.Divisioonan joulukuun alussa alueelle Nuoraa-Säinio-TaliJuustila, missä se määrättiin osallistumaanväliaseman ohjeiII AK:n pioneerikomentajan kenttälinnoittamiseen denmukaan.4.Prikaati,joka YH:n alustaalkaenoli ollut linnoitustöitä, Säiniön seuduillaja tehnyt väliasemassa

oli pari viikkoa aikaisemminsiirretty eteen.OsastoBerg, johon kuului kolme kenttätäydennyspataljoonaa, siirrettiin Kaukolaan,missäsenkäskettiinryhtyä rakentamaan panssarinesteitäalueelle Kaukola-Kaarlahti Kan.A:n viitoituksenmukaan.Olosuhteillekuvaavaoli seuraava määräys:"OsastoB ryhtyy heti itse varaamaankaikki paikkakunnaltavielä mahdollisestilöytyvät työvälineet (rautakanget,lapiot, hakut, kirveet jne.) ja varaa myös työnjohtoonsopiviahenkilöitä,. Kumpainenkaanei kauantyöskennellytalueellaan.Parin viikon kuluttua 6.D joutui osallistumaanjoulukuun ja pian senjälkeenvaihtamaan 23. päivänhyökkäykseen Berg taas siirrettiin reserviki 5.D:n. Osasto etulinjasta Länsi-Kannakselle. JoulukuunalussaKan.AE suoritti myös TJinjan tyG joukkojen uudelleen järjestelyjä. 5.12.39 määrättiin everstiluutnanttiJ.Ch. Fabritius TJinjan ylivalvojaksi. mitä tehtäväähän tosin hoiti vain kuukaudenloppuun. Linja jaettiin ensinviiteenja myöhemminkuuteentyG lohkoon.LäntiselläosallaViipurista Vuokseenoli aluki kaksi lohkoa,TLA ja TLB. Myöhemminviimeksimain! tusta erotettiin TLC. Työlohkojenvälirajat olivat Rapu-Kotija Noskuanselkä itäpäässä koski Lyykylänjärven johtajina järvi.'Työmaiden teknillisinä eli piirivalvojina" toimivat insinöörit Silvenius, joka oli ollut täällä jo ennenkinsekä uusina ö. Stadius ja E. Rauste. Koko lohko oli alistettu II AK:lle, jota työmailla edusti nsotilaallisenavalvojanankapteeniHeikkinen.Työvoimaaoli joulunaikoihinjo lähes5000miestä. ollut eri mieltä Kan.AE:n hän 15.12.39antoi käskyn,jonka on ryhdytty varustamaan Vuoksi. . . Laatokkan.Yiikkoa myä johtosuhteet työmailla. "Vapautkomentajateräitten päävastarintajohtaasemanulkopuolellasuoritettavienvarustustöiden misesta määrään,että III AK:n lohko näiden töiden suorittamistavarten,III AKE:n toimiessatöidensuunnittelijana,jaetaanneljäänalalohkoon. . .' Näiden nimetja johtajat" olivat seuraavat: "varustustöiden vastuunalaiset - Yuosalmenlohko - kapteeniK. Bojer-Spoof, - Tiurin lohko - kapteeniM. Kangasvaara, - Alakylän lohko - oto.luutnanttiV. Alataloja - Ylajarvenlohko- oto.ratsumestariW. Walld6n. Välirajat olivat Helisevänjärvi-Torhonjärvi,Harakkaselkä-Kiimajärvi ja Näpinlahdenasema-Pyhäjärvi. saKan.AE puolestaanmääräsiomantyölohkojakonsa Näiden nimet ja malla tavalla kuin Länsi-Kannaksella. "teknillisetjohtajat, olivat seuraayat: - TLA, reservlinsinööriluutnanttiA. Nieminen, myöhemmininsinööriA.S. Veräväinen,

t7l - TIB, reserviluutnanttiO. Hovi - TIC, reservivänrikkiP. Kangasja - TID, reservivänrikkiV.S. Lehtosaarr. Välirajat olivat Virkinselkä,Helisevänjärvija Hirvisaari. Rajat poikkesivatarmeijakunnanmääräämistä, mikäjohtunee siitä, että taktillisilla valvojilla oli hoidettavana myösT-linjan etupuolellaolevatasemat.- Työvoimaksi tilattiin 5.12.39viipurin lääninmaaherralta2000miestä. T-linja otettiin vuodenvaihteestavälittömästiKanA:n johtoon.Kenraalimajuri(myöhemminkenraaliluutnantti ja linnoitustöidenjohtaja) E.F. Hanell oli ollut Ahvenanmaalla Ryhmä Hanellin komentajana,mutta kun uhkan tällä suunnallaarvioitiin lakanneen,ryhmänjoukot siirrettiin muualleja senkomentajaotettiin 5.12.39ylipäällikön käyttöön päämajaan.Hänet määrättiin pioneerikomentajanapulaiseksilinnoitustöitävarten, ensisijaisesti johtamaantaempienasemiensuunnittelua.29.12.39hän neuvotteliylipäällikönvaltuuttamanaTJinjaa koskevista järjestelyistä Kan.AE:n ja II AK:n kanssa;edellistä edusti eversti Vainio ja jälkimmäistä everstiluutnantti Bonsdorff.Neuvottelussapäätettiin seuraavaa.Kan.AE johtaa T-linjan linnoittamistaja II AK sen etupuolella tehtäviä töitä. Taktilliset valvojat määräävätlaitteiden süoituksen,rakenteenja kiireellisyysjärjestyksen, olipa kyseessäsiviilityövoima tai sotaväki.,Jos paikalla on joukko-osastoja, joita mahdollisestion tarkoitettumiehittämäänk.o. asemiaon valvojanotettavayhteysasianomaiseenkomentajaanerityisestikorsujenpaikkojenmääräämistä varten>.Töiden kiireellisyysjärjestystuli olemaanseuraava: "1. Hv. esteet; 2. Miehistökorsut dostavienkk:ienkorsut: 3. Piikkilankaeste; 4. Ampumahaudat". Sellaisillaalueilla,missävihollisentuli haittasitoimintaa,voitiin rakentaasiviilityovoirnallakinmiehistöllekorsuja,jotka piti sijoittaa asemantulevaakäyttöä silmällä pitäen. Taka-asemaanoli hankittava lisää työvoimaa. Ylipäallikkö oli korostanuterityisestisulkulinjanMustalampi-Muolaanjärvi kiireellistä kuntoon saattamista. Tähäntyöhönsaataisiinkäyttääyhtä päämajanreseryidivisioonanrykmenteistä. Tämän neuvottelunmukaisestiKan.A määritteli käskyssään31.12.39narmeijantaka-aseman (Tlinjan)". Sen 'yarustustöitäjohtaa Kan.A:n pioneerikomentaja käytettävänääneverstiluutnanttiOinonenja Selinheimosekä huoltopäällikkönäreserviluutnanttiRosendahl.'Everstiluutnantti (myöhemminkenraaliluutnantti)V.J. Oinonen oli irroitettu tähän tehtäväänpäämajantaktillisestatoimistostaja everstiluutnanttiO. SelinheimoKan.AE:sta.

Oinosensuunnittelualueulottui ViipurinlahdestaVuokseenja Selinheimonsiitä Laatokkaan.Kumpainenkin toimi yksin ilman mitään apulaisia,yhteensänoin 110 km:n pituisellalinjalla. Asemienviitoittamiseenja merkitsemiseenhe saivatmiehetasianomaisesta työryhmästä. Käskyssämääritettiin kiireellisyysjärjestys kuten siitä oli Hanellin neuyottelussa sovittu.Lisäksi sanottiin.että "suulnittelun ja rakentamisenyhteydessähuomioidaan tämän asemantasainenpuolustusaryo. . . kiinnittämällä erikoistahuomiotaViipurinlahdenja Lyykylänjärvenväliseenasemanosaano. Pioneerikomentajan tehtäväksiannettiin myös tiedustella: -'Viipurin sulkemismahdollisuudet kaupungin etelä-, kaakkois-,itä-ja pohjoispuolella seka - puolustusasemien kulku linjalla Vilaniemi-Viipurin lahti - Linnansalmi- SuomenvedenpohjaKärstilänjärvi". T-linjan etupuolellasuoritettavistalinnoitustöistämäärättiin seuraavaa.,Pääaseman takanakeskitetäänkenttävarustustyötlinjalle Samolanlahti-Näykkijärvi-Muolajärvi-Ayräpää-Salmenkaita ja Suvannonlänsipää-Kii majärvi-Pyhäjä i-Laatokka. Näitä asemiakutsutaan (V-linja).Tällä linjalla suorittavatvarustusväliasemaksi töitä armeijakuntienja eri käskynmukaanmyös armei jan reservit,minkä lisaksitöihin käytetääntyömuodostel mia. Väliasemantöitä johtavat armeijakunnat,kukin omallaalueellaann. väliasemanvälillä käskettiinarmeijakunvarustustöitä tärkeimmissä erikoisestihyökkäysvaunujentodennäköisim. . . sitä mukaa kuin työvoimaa Tämän kziskynsuhteenon todettava,että siinä ensimmäisenkerrankäytettiinnimeä'väliasema,.Se määritettiin nyt Samolanlahdesta aina Laatokkaanasti. Aikaisemmin oli puhuttu linjasta Samolanlahti-KämäräHeinjoki ja erikseen sulkulinjasta Mustalampi-Muolaanjärvi. Nyt tulivat mukaan myös rakenteilla olevat asematMuolaankannaksellaja SalmenkaidallasekäIII AK:n taemmatasemat,jotka se käskyssään 2.1.40mää(kuva 105): ritteli seuraavasti - väliasemaI (VJinja 1),Suvannonlänsipää-Kiimajärvi-Laatokka, - väliasema2 (V-linja 2), Vuoksi-Uusikyla-AlholaHirvisaari-Torhonjärvi-Tiuri-Pitkäjärvi - Kiimajärvi, missäliittyy edeilämainittuunasemaan, sekä - väliasema2b (V-linja 2b), Tiuri-Särkisalo-Rantala, "sillanpääasemalinja, ioka yhdistääväliaserna2:n ja taka-aseman".

1'72 määrätty. TämänjälkeenKan.AE ei välittömästipuuttunutvälia- man sijaintia ei vielä ollut yksityiskohtaisesti jo viitoitetut panssarinesteet olivat jäi Länsi-Kannaksella Taktilvaanse armeijakunnille. semanrakentamiseen, Oinosentullessa.Tosinesteidenrakentaminenoli pahasti lisista seikoistase sensijaanantoi ohjeita. II AK sai ja Oinosenkertomanmukaanestepätkiäoli tekeillä kesken. 23.1.40käskyntiedustella rakentaaasemanlänsipääs' paljonkin, mutta missäänei vielä ollut täysin valmista. linjan eteenuudenaseman sä Samolanlahden-Sommeen tuli määrätämuidenlaitteidenpaiHänen tehtäväkseen Kaislahden-Yläsommeen-Näykkijäryentasalle.Näykjai kuitenkin kokonaan viitoituksista Suurin osa 4.2.40kulkemaan kat. kijärvellä siirrettiin pääpuolustuslinja koneita ei ollut. Pakkanen käsin, Työ tehtiin aloittamatta. järveneteläpuolitse. ja nPäivän kaivetunmaan aikana routa syvällä. kova LänsiKannaksellakapteeniHeikkinen edusti suunnit- oli työmiehet sanoivat mennessään>, viedä hatussaan ja johti voi rakentavien panssarinesteitä telun jatkuvuutta mukaan. toimintaa.Näiden vahvuusoli tammi- Oinosen työmuodostelmien Selinheimoaloitti tiedustelun6.1.40. Muutaman päikuun puolivälissäyhteensänoin 1500. - Junttilan muIII AKE:ssa kaanmyöskapteeniLukkari osallistuiV-linjansuunnitte- vän työn jälkeenhän selostisuunnitelmansa hän esitti sen ja sen hyväksynyt, kun Heinrichs oli luun. ja Yleissuunnitelma Tapolalle. Kun 6.Divisioona(vuoden alusta 3.D) oli vaihtanut lopullisestiöstermanille Summanlohkolta 5.Divisioonan,siifiyi tämä välilinjalle tuli tätenvalmiiksi 11.1.tienoilla.Yksityiskohtiinnähden aina Perojoellesaak- suunnittelijallejätettiin täysi vapaus.Jo pelkästäänpaklinnoittämistöihinSamolanlahdesta sun lumen takia - paikoitellenjopa 2 metrin kinokset pioneerikäskyssä divisioonakoka. 11.1.40antamassaan jatkuvasti jouduttiin paikkoja tarkistamaan. laitteiden rostaa, että ',kenttätöissäon päähuomiokiinnitettävä pääteidenkohdalja nimenomaan sen Pyrkimyksenäoli saadaensivaiheessa vahvistamiseen päävastarinta-aseman jotka aluksi rakennettiinkatettuile konekivääriasemia, ei . . . Linjamaistarakennusmuotoa syvyydenlisäämiseen saaosiintyä.n4.Divisioonanlohkolla,5.D:n oikeallapuo- na, ja niiiden taakse takarinteeseenmajoituskorsut. ja Eversti (myöhemminkenraaliluutnantti)A. Blick, joka 4 pääaseman Iella, linnoitti Kenttävarustuspataljoona V-linjan välillä olevia divisioonantaempiaja sulkuase- tuolloin komensiTaipaleenlohkoa puolustavaa7.Divirnia, mm. Makslahden-Humaljoenasemaa.Sen koko- sioonaakuitenkin käydessäänkatsomassataka-asemaa, totesi, että Taipaleen miehet eivät mene katettuihin oli lähes1200miestä. naisvahvuus avoasemaan vaansijoittavataseensa ja myös kk-pesäkkeisiin, väIillä pääaseman VJinjan Paikoitellen oli ja väliin määrättiin joukot Itälohkojen Länsijoita Saumaosastoksi olleet pätkiä, reservinä aseman vähäisiä jota koMoottoriponttonipataljoona, Vuoksella toimiva Suokannanmainittakoon Esimerkkinä olivat tehneet. (myöhemmineverstiluutnantti)H. HorHuumolanAution linja. 8.1.40käskynolla asemansuunnittelun varustanutn, kuten miten everssuhteenyhteistoiminnassa jatkoivat Itä-Kannaksella kanssa. Selinheimon rit kuin aikaisemmin. kuin helmikuunalkupuoliskolla puolivälissäyhteensälähes1600 Heinrichsin ehdotuksesta muutettiin. sijaintia keskitettiin T-linjan perustettu 2l.Divisioona vielä 500.Kun vasta Helisevänjärven-Pikpääpuolustuslinjaa siirsi se Kan.AE määrättiin III AK:n taakse, ylipäällikön reservinä jonkin venan eteenpäin. välillä laajentuman ku-Vuoksen Kiimajärven-Pyhälinnoitustöihin samalla väliaseman järven-Laatokan kannaksille,"Yarustustöidensuoritta- Tämäkäänei täysin tyydyttänyt Heinrichsiä,vaan hän laati asiastauudenesityksen8.2.40ja sanoisiinäolleensa miseennähdenalistettunaIII AK:n komentajalle,mutta alunperinsitä mieltä, että linjaa ei olisi vedettäväPikkualainen.' Ylipäällikön muissasuhteissa johti Vuoksenpohjoistahaaraamyöten,Unnunkoskenkautta, itse välittömästi Vuoden1940alustasiis Kan.AE ja vaan eteläisempäähaaraa myöten Kynsijärvenkautta. SelinT-linjan rakentamista.Sen edustajat,Oinonen johtosuhteiden Kan.AE:n uusikaanmääritysei vastannuttarkoitustaan, että heimo kertoivat talvella 19'14-'75, -Tämäesitysei vaanolisilinjanoltavavieläetelämpänä. täsmällisiä vuoksi heille ei annettu improvisaatioluonteen . . . vaan pyyperiaatteellista muutosta mitään Vaikkatarkoita ne. itse määrittämään tehtäviä,vaanhejoutuivat jätetyksityiskohtien vahvistaminen johtaja, että dän ainoastaan taktillisista koko rakennustyön kin Vainio oli kysyrnyksistäneuvoteltiin yleensäoperatiivisenjohdon täisiin III AK:n komentajalletai tapahtuisivastaehdokanssa. Myös armeijakuntien esikuntien näkökohdat tulseni pohjalla suoritettavanuuden maastotiedustelun otettiin varteenja vasta kun oli päästy näiden kanssa jalkeen". Jostakin syystä Heinrichsin muistio saapui yksimielisyyteen,asioistakeskusteltiinKan.AE:ssa.Tä- Kan.AE:aanvasta21.2.4O,joten tilanteenmuuttumisen vaikuttanutasioihin. ltä-Kannasta,missäpuolustusase- vuoksiseei enäävarsinaisesti mä koski ensisijaisesti

Kun T-linjan järjestelyt nyt olivat vakiintuneet,yritettiin rakennustöitätehdä mahdollisimmantehokkaastija eri johtoportaatohjailivatniitä parhaansamukaan.Selinheimo tilasi vielä 2I.2.40 ,Tllohkon lujuuden lisäämiseksilähinnäjv-asemienkehittämisenkautta, yhteensä 2500 miestä.Kan.AE käski 16.2.40- LänsiKannaksen ja rintamanjo ollessaliikkeellä - Oinostatiedustelemaan panemäan"työt käyntiin Patterinmäenkautta Viipudn halki kulkevallalinjalla., Ohquistin mukaan3.Divisioonan komentaja,eversti(myöhemminkenraalimajuri)P. alunperinsuoraanPatPaaluolisi halunnutpuolustuksen terinrnäkiJinjalle,ja,tuo mäki olisi pitänyt rakentaa valmiiksijo paljon aikaisemmin,. . . "kaupunginreunan varustaminenon vastaalussaanja työ vaikeaakivikkoimaassa.,Öbquistin sessaja kovaksiroutaantuneessa mielestä,on kuitenkin selvää,että meidäntäytyy aluksi jotta ryhmitykselpuolustaakaupunginkaakkoisreunaa, lämme olisi riittävästi syvyyttäja jotta Papulanlahden pohjoispuolellaolevakaista olisi suojattuoikealtasivustaltaan>.

tilanteessa liiennyt Patterinmäki-linjalleei vallitsevassa paljoakaantyöjoukkoja.Niinpä sitä ryhdyttiinkin helmikuun jalkipuoliskollalinnoittamaan3.Divisioonanreservien ja pioneerienvoimin - pääosajoukoistahanteki taistelukuntoonViipurin itätyötä T-linjan saattamiseksi reunoilla.Patterinmäki-linjalla(kuva 106),jota kutsut tiin myöstukilinjaksi,yritettiin saadasyntymäänjonkinsulkemaankadut ja muut aukkolaista panssarinestettä ja paikat rakennusten historiallistenbastionienvälissä. Esteoli pääasiallisesti kaluilla, jopa soittokoneillakin Taisteluasematja majoitussuojatolivat enimmäkseen rakennustenkellareissa linjalle, joka oli viimeinen valmisteltu ennenLuumäenlinjaa, joukot vetäytyivätrauhan tuloa yönä,12.I 13.3.40. edeltävänä Kan.AE:n edellä mainitussakäskyssä(16.2.40)korostettiin myös,että ,on ainakinuhatuimmillakohdilla heti rakennettavaesteitä ja korsuja syvyyteen, erityisesti Viipurin etupuolella.,Töiden jouduttamista on kaikin keinoinkiiruhdettava.Tappioidenpelkoja väsymyseivät saaolla esteenä.Työt saatavakäyntiin,jos suinkinmahViirneisistälauseistailmenee, dollista,läpi vuorokauden". ei suinkaanollut rauhallisettä rintamantakamaastokaan ta. Työtä haittasi pakkanenja monien teknillisten vai keuksien,kuten koneidenpuutteenlisäksivihollisenyhä voimakkaammaksikäynyt lentotoiminta.Kun työmaat paljastuivatlumenpoistamisenmyötä,vihollinenkohdisti niihin pommituksia,joista aiheutui tytijoukoille tappioitakin. Tämä vaikutti pakostakin työsaavutuksiin. Olanti ilmoitti Kan.AElle 10.2.40,että 'Välilinjalla ovat

talvisodan Kuva106.Puolustusasemat l/iipuin kaupungis$4 sikanc.(Patte nmökilinja)

sieltäei vielä ole mitään on suudn osa työajasta korjaamiseenja täydentämiTyöjoukoilla oli tärkeimpänä teknillisenä ohjeena "Kenttätyöohjesääntö II,, vuonna 1932 ilmestynyt linjossakinmäärin tietysti vanhennoittamisenohjesääntö, Lisäksioli II AKE tunut, mutta vieläkinkäyttökelpoinen. julkaissutohjeitaja piirustuksia,joita muutkin käyttivät. Oinonenantoi helmikuunalussajoukoilleenohjeita,joita Kan.AE sittenjakoi muillekin alaisilleen,erityisestiI-lohkon työjoukoille.Ohjeissaselostettiinmm. kuinka katetun konekivääripesäkkeen sijoittamista helpotti, kun avattii.l.ttb metrin levyinentähystyslinjametsään.Täten korkeus. voitiin helpostimyösmäärittääampuma-aukon Tämän joutuivat tekemääntyönjohtajat,näin tarkkaan viitoittamiseenei suunnittelu-upseerin aika riittänyt. Ohjeissa korostettiin myös naamioinnintärkeyttä. Vainio puolestaankirjoitti 25.2.40 todenneensa,että katetut monesti,sijoituksensaja korkean konekivääripesäkkeet rakenteensavuoksi muodostavatheloostihavaittavania

174 tuhottavan maalin ja . . . paljastavat koko aseman." Jos katettua pesäkettä ei saatu sulautumaan maastoon, oli tyydyttävä avoimeen asemaan, "jossa ase ja toiminta

toi tuskin pitää edes puolivalmiinä ... Asema käsitti ja maakuoppia, joita siellä keskeneräisiä ampumahautoja täällä - mutta ei kaikkiallaympäröivatalkeellisetpiikki suojataan maavallilla niihinsuuntiin,mihinaseei ammu. lankalinjat, . . . ,kenraalimajuriHanell oli... selittänyt,. Miehistönsuojaamista vatten rakennetaan maan alle ettei tällaistalinjaa ollut varustettunapuolustusasemana lähelle asemaakorsu tai komero,. Laatokan rannalla olemassakaan: se on vain värikynäIlä kartalle vedetty olevantyömaan - TID - päälliköllelähetettiin "piirus- viiva". tus, joka esittääkiven korvikkeeksisopiviarautabetoni Puolustuksentorjuvaa luonnetta korostettiin 19.2.40 kappaleita.Kun näitä ladotaankahteenpäällekkäiseen Kan. A:n ja II AK:n puolustuskäskyissä, mutta samara riviin, saadaanI rn paksu kerros". Kyseessäolevalta päivänä annettiin jo 3.Divisioonallekäsky ryhmittyä alueelta,joka on pelkkää hiekkaa, ei löydy korsujen "puolustukseen T-asemallaViipurinlahdenja Yiipurista kattoihintarvittaviakiviä. Häyryyn johtavan maantien (ml.) välillä sekä ryhtyä Ylipäällikkö oikeutti 15.2.40KannaksenArmeijan ve- siinävarustustöihin. . . OsiensiirtoT-asemallepuolustustäytymään väliasemaan,kun Lähteen lohkolla 11.2.40 asernanja Kärstilänjärvenvälille valmistetaanja Viiputapahtunut murto oli laajentunut niin, ettei tilannetta rin lähi- ja sisäpuolustus huomioidaanerikseenannettaenää pystytty vakiinnuttamaan entiselleen."Lähteen vien ohjeidenmukaann.Tämä divisioonaoli viivytysvaikaistantukilinjan menettäminenI 3.2.ratkaisilopullisesti heenaikanairroitettu Kan.A:n reserviksija oli nyt SuoMannerheimlinjan kohtalon",sanooöhquist muistelmis- menvedenpohjankienettyään asettumassapuolustuksaan,ja myös näin: ,Niin kauan kuin joukot joutuivat seenViiDurissa. olemaanpaikoillaanvanhoissaasemissaan, tappiot pysyiöhquist kertooneuvotelleensa 21.2.40tilanteestaHeinvät huomattavanpieninäja ne olisi voitu kestäävielä richsin kanssa,joka oli tullut KannaksenArmeijan kopitkähkön aikaa, mutta niin pian kuin vetäytyminen mentajaksiOstermaninjalkeen. 'Han selitti omansaja alkoi, ne kasvoivatkiihtyvää vauhtia kohotakseen sodan marsalkankäsityksenseuraavanlaiseksi: Ns. T-linja ... loppuvaiheessa sellaisiinmittasuhteisiin,että tilanteem- yalmistuuvasta3-4 viikon päästäja silloin seon sangen me siinäkinsuhteessa näytti toiyottomalta>. luja, . . . "ei ole valinnanvaraa,vaanVäliasemaon siihen Vetäytyminentapahtui vain Vuokseneteläpuolellaja saakla pidettävämistä hinnastatahansa."öhquistin Koiviston saaret oli ehdottomastipidettävä. Kan.AE tilanteenarvostelu taas oli seuraavanlainen. On hl.vinkin puolestaanantoi II AKlle käskyn pitää Humaljoenlähellä vaara, että vihollinen karkottaa meidät väliasejoudutaannentisestäänkin Makslahdenlinja. Merivoimien suutehostamaan Viipurin menneinja järkyttyneinjoukoin ja Ristiniemenlinnakkeidenpuolustusta. Ravansaaren todennäköisesti olemmemenettäneetvieläkin osanjo Tarkoituksenaoli asettua riittämättömästä sotakalustostamme". tätä korostaamyös 17.2.annettuII AK:n pioneerikäsky, nykyiselläänkinhuomattavastilujempi kuin jossa sanotaanmm esikaupunkien,kellareista saadaan neet VJinjalle ja puolustukseen,on kaikin isotjoukot valmiita korsuja.Lisäksi asemaon Llykylänkäytettävissäolevinkeinoinsaatavapuolustuskestäväksi järveen asti osapuilleenvalmis ja varustettu korsuin". kaikista vaikeuksistaja joukkojen väsymyksestähuoli- SeuraavanaDäivänä everstiluutnanttiOinonen selosti matta". Armeijakunnanesikunnallaei ollut kovin positii- öhquistille tilannetta,josta tämä merkitsimuistiin:,Viivistakäsitystäasemanlinnoittamisasteesta:,Miehityksen purinlahdenja Kärstilänjärvenvälissäseon valmiimmasalainen puolustusasema on vielä rakenteeltaanalkeelli- sa kunnossakuin luulimmekaan.Siellä on mm. toistasanen, joten on käytettävä kaikki keinot sen aukkojen taa hyvää korsua. Sieltä edelleen koilliseen päin on täyttämiseksi.Hv.- ja piikkilankaesteetsaatettavakun- pääasiassaainoastaankivieste valmiina, piikkilankaestoon. Jokaisenmiehen on heti kaivettavaitselleenn.s. teet osittain ja ampuma-alanraivaus aloitettun.Tämä panssarikoloseisaaltaan ampumistavartenja mm. huol- perustuupäiväkirjamerkintöihin. Sodanjälkeenöhquist tomuodostelmissa saatavamiehetja hevosetsirpalesuo- on lisännyt: ,Paha vain oli ampumahautojaoikeallakin jaan maahan.Tämän jälkeen ampumahautojenkaivaus siivellä vasta vähässämäärin tehty, mikä sittemmin välittömästi pantava käyntiin ja teltat ja mahdollinen osoittautuikohtalokkaaksionnettomuudeksi. koskakivikmuu majoitus (korsut) maahan. Korsut pientä kokoa komaa esti jalkaväkeä omin apuneuvoin- s.o. ilman (yhtä ryhmäävarten),. räjähdysaineita,ilmapiikkihakkujajne. - kaivautumasKenraali Heinrichs taas kuyaa väliasemaaManner- ta. NiissäKannaksenosissa,missätähänasti oli taisteltu, heim-elämäkerrassaan seuraavasti."Tätä'asemaa' saat- pääsitalvellakin helpostikaivautumaan,koskamaaperä

175 oli enimmäkseenhiekkaa". Kun 3.Divisioonanjoukot miehittivät asemat, sanoi JR 7:n komentaja, eversti (myöhernminjalkaväenkenraalija puolustusvoimien komentaja) K.A. Heiskanen,että hän olisi mieluummin ottanut aseman,joka olisi ollut muuten puutteellinen, kunhansiinävain olisi ollut riittävästikorsuja. Edellä selostetustasekä23.2. annetustaKan.A:n käsyhtymienkomentajilkystä,joka oli osoitettu>ainoastaan le", on pääteltävissä,että johto ei ilmeisestikäänkovin yahvastiuskonutväliasemanpitävyyteen.Tämä ei johtunut vain asernanheikostalinnoittamisasteesta, vaanmyös jo joutuneet siitä, että joukot olivat sodantässävaiheessa kestokykynsärajoille, mikä ilmeneemyös edellä mainitusta Ohquistin lausunnosta.Käskyssäannettiin ohjeita "siltä varalta, että varsinkin I ja II AK:n vetäytyminen taka-asemaan myöhemminehkä kävisi tarpeelliseksi".I AK, komentajanaLDivisioonaatähän saakkakomentanut kenraali T. Laatikainen.oli muodostettuII AK:n vasemmallasiivelläolevistayhtymistä, l. ja 2. Divisioonasta.Välirajanaoli Peronjoki.- Pioneerikomentajaksi tuli Fabritius. Arrneijakuntia käskettiin suunnittelemaanT-aseman miehitys,tärkeimmäksiviivytyslinjaksinimettiin Nuoraa -Säiniö-Pilppula-Heinjoki. Itse T-asemaakoskevakäskyn kohta oli seuraava:. . . ,este-ja korsutyötsuoritetaan loppuunkiireellisestija Kan.A:n pion.komentajamäärää eri lohkoilleopastajanvaramiehineen asemaan;a- ja ja (koloja y-hautoja pätkiä) kaivetaanmahdollisuuksien mukaan;työjoukkojensiirrostaannettueri käsky21.2". Samanapäivänäyhtymille pioneerikäskyssä olosuhteetvaativat II AK:n nykyisistä asemistaT-linjalle, vaa".Asemanja seneri elinten ma oli jo annettutiedoksiyhtymille (3., 5. ja 23.D) tai ne saivat ne käskyn mukana."Varustustöitä.. . jatketaan . . . siviilityövoimantoimestaniin kauankuin tilannesallii työvoimanpitämisenk.o. linjalla. Sitä mukaa kuin divisioonatsiirtävät osiaanT-linjalle, on niiden ryhdyttävä jatkamaannäitä töitä kaikin käytettävissäolevinkeinoin. . . ., . . . '3.,4. ja 5.Dlle on aikaisemminjaettu peitepiirros Säiniön linjan vanhojenbetonikorsujensijoituspaikoistaja on korsujenkäyttö mahdollisessa viivytyksessä huomioitava". Työjoukkojensiirrostaannetussa esikäskyssä mainittiin näille tiedoksi,että "majoitus-tai muiden syidenjohdosta,,voi osoittautuavälttämättömäksisiirtää Viipurinlahden-Lyykylänjärvenvälillä olevatjoukot, yhteensänoin 7000miestänykyisiltätyömailtaanja majoitusalueiltaan taommaksi.Uutenalinnoitettavanalinjanaolisi Viipurinlahdenja Suomenvedenpohjan länsiranta-Juustila-Rät-

tijärvi. Majoitusalueetosoitettiintämän linjan länsipuolelta, jopa osalleannettiinalue Saimaankanavanitäpuoleltakin. Kaikki joukot alistettiin everstiluutnanttiOinoselleja II Armeijakuntaakiellettiin sijoittamastaomia joukkojaanilman Kan.AE:nlupaa työjoukoillevaratuille majoitusalueille.Eräitä erillisiä työkomppanioitaTlinjalta alistettiin tässävaiheessaII AK:n yhtymille (3.D, 5.D ja 23.D), yhteensänoin 800 miestä. Varsinaiset siirtymiskaiskytannettiin TLA:lle 24.2. sekäTLBJIe ja ^lLC:lle 26.2.40.Tällöin myös päämajanalaisettyöjoukot alistettiin Kan.A:n työryhmienpäälliköilleja pantiin siirtymäännäidenmukana.Liikkeellelähdöstäkäskettäisiin erikseen..- Päämajanpioneerikomentaja oli nimittäin samanapäivänäalistanutkaikki Länsi-Kannaksella olevat työryhmänsä Kan.A:lle, lukuunottamatta osia Työryhmä Kärkkäisestä,joiden piti nsuorittaaloppuun vain ne betonityöt, jotka saadaanvalmiiksi alkaneen viikon kuluessa,.(Työryhmä siirtyi pois vasta 5.3.40). Vuoksen-Laatokanvälillä piti betonitöitäjatkettaman, mutta täältäkin alistettiin Kan.A:lle kenttävarustustöitä varten >seosa ins. Arajoen työryhmästä,jota ei taruita päivänäkuibetonitöihinVuoksenrannassa>. Seuraavana tenkin kaikki Länsi-Kannaksentyöjoukot - yhteensä 3700miestä- määrättiinsiirtymään"insinööriNikanderin komentoonLuumäelle,uutta tehtäväävartenja käyttävät siinossa tietä Viipuri-Penttilä-Joutseno-Lappeenranta-Luumäkin.Suorimmattiet Luumäelleolivat ja niiden huollonkuljetukniin täynnätaistelujoukkojen pantiin kiertämäänmelkoinenmutka idän kautta. Kuljetukset tapahtuivat pääasiallisestiauKan.AE oli luovuttanutkäyttöön,mutta tarpeellistamäärääautojaole käytettävissä, siirtyy linjan Kananoja. . . Antrea pohjois. . . kunnesautoja vapautuukuljetustavarten,. Miehet olijaettava 50- 100miehenjoukkueisiinvastuunalaisinejohtajineenja näitä yhdisteltäväisommiksiyksijalan liikkuvat joukkueet köiksi. "Miehistön marssiessa parijonossatiukkaa kuria noudattaenn. 200 m. välimatkoilla. Tien toinenpuoli on jätettävä vapaaksiliikenteelle". Siirtymiskäskyttulisivat Kan.AE:sta.Itä-Kannaksen kal6i läntisintä työryhmää, Arajoki ja Muoniovaara, alistettiin Kan.A:lle,kenttälinnbitustöiden suoritusta varten>. - Työryhmä TLA:sta suurin osa suunnattiin Viipurin länsipuolelle. Kan.AE antoi 26.2.40käskyn,jonka mukaanI ja II AK "alkavat 27.2. iltahämäräntultua vetäytymisentaka-asemalle,joka pidettäväja vihollisenpienimmätkinpureutumisyrityksetsiihenalkuunsatorjuttava . . . Armeijakunnat suorittavatosillaantehokasta... viivytystä..., e1tä viholliseneteneminenT-asemaneteenkestääpäiviä,jona aikana asemaan asettuneet ioukot kaivautuvatn ,..

1.7 6 oT-asemanvarustustyöjoukotsärtyväI 2"l.2 heti hämärän alettuaeri käskynmukaanT-asemalta". Kan.AE antoi 28-2.ohjeen'toimenpiteitävartenT-asemalle saavuttuan.Joukkojentäydennystäja järjestelyä sekä taktillista toimintaa koskevienmääräystenjälkeen ja siihenliittyviin päähuomiokiinnitettiin linnoittamiseen on entistä enemmänmahdolliseikkoihin.nT-asemassa suuksiasijoittaa tulipisteetja pesäkkeetpanssarisuojaisiin maastokohtiin,.Tämä johtui siitä, että tältä tasalta rupeavatmuuttumaankumKannaken hiekkakankaat puisemrnaksija kivikkoisemmaksi,vähemmänpanssarlvaunuille soveliaaksimoreenimaastoksi.'Etulinjantulikorsujaon kyettävätukemaantulella sivuilta sekämyös Situstatulta ampuvankonetuliaseen asemansyrryydestä. toiminta-alueentulee ulottua tarpeeksikauastuettävan korsuneteen. . .nTulella oli estettävävihollisenyritykset oli käyteträjäyttääkiviesteenkiviä. Panssarintorjuntaan asetettujakenttätykkejä'. tävä >jopasuorasuuntaukseen Tykistön oli 'tulitettava ei ainoastaanjalkaväen, vaan myöskin hyökkäysvaunujenkokoontumis-ja ryhmittyolivat tärmispaikkoja".VarsinaisistalinnoittamistÖistä keskeneräisten kaivaminen, ampumakuoppien keimpiä tulikorsujen rakentaminenvalmiiksi ja "arnpuma-alan raivausalkaen50- 100m tuliasemastaviholliseenpäin'' Piikkilankaesteoli rakennettavamahdollisuuksienmukaan kasvaviinpuihin. Ampumahautapätkiäoli tehtävä pesäkkeittäinja kehitettäväniitä ajanmittaansyvyyteen. ,Tukikohtien sulkuasematon heti koko rniehistölleselitettävä'. Oli rakennettava miin ja suojapaikkoja oli tehtäväsekäetulinjan Työssä kehotettiin varten kaivettuja kuoppia. täydennettävä. pänssarinesteitä Syvyyttäasemaanyritettiin saada mällä reservejäsijoitusalueillaanlinnoitustöihin.Niinpä pääosaJR 68:sta,joka oli Kan.A:n reservinä,pantiin töihin 5.3.40Kärstilänjärven-LeitimojärvenvälisellePurolinjalle.Tämäoli osaT-asemantukilinjaa. Edellä mainitussaohjeessatiedotettiin,että T-asemasjoukot oli siirretty takamaastoon Rättisa työskennelleet ja oikeutettiin järven-Kananojantasalle armeijakunnat (arja sulutusLÖihin osastoja ottamaanniistä,tienavausja armetakunnille peen mukaan,. Myös voitiin tilata tietaempien divisioonilletyökomppanioitakäytettäväksi "Vapaaehtoisista työvelvollisista sulkujenrakentarniseen. tai joukkueivoidaanmuodostaarakennuskornppanioita tehtävänäon majoituskorsujen ta, joiden pääasiallisena rakentaminenreserviensijoituspaikoillesekä taempien asemien rakentaminenT-linjalla sulettujen kannasten . . ." Tällaisinaaseminavoisivattulla kysymyktakaosissa

seen mm.'Viipurinlahden länsirannanniemekkeiden leikkaaminenjoko kärkipuoleltatai juurestan,Kivisillan salmenlänsiranta,Laihalammenlinja sekäeräitä muita ja Vuoksenvälillä TäyaihtoehtojaSuomenvedenpohjan ten oli tarkoitukenasaadasyntymäänuusi taempiasema. Ohje osoittaa,että T-linja oli vielä kovin puutteellisestilinnoitettuja että Heinrichsinarvioirna3-4 viikon aikakinolisi ollut hyvin tarpeellinenArmeijakuntienpiti suorittaa maastontiedusteluja ilmoittaa "ensitilassa ja mahdollisestialoitetuistatoimenprsuunnitelmistaan Kan.AE:lle". teistä II AK:n lohkolla uusi asemamääräytyiselvästiViipurinlahdenlänsirannanmukaan,mutta I AK:n alueellaoli useita yaihtoehtojavalittavana. Armeijakunta ilmoitti siihen,että asemaolisi edullisimmin 5.3.40päätyneensä Vakkilan-Ihantalanjärven-KavantjärYen sijoitettavissa -Pitkäjärven tasalle(kuva 105).Linnoittamisensuhteen sillä kuitenkin oli omia ajatuksia.Tärkeintä olisi tässä Tälvaiheessasaadariittävästi panssarintorjunta-aseita. ja rakentamiseen korsujen löin "voitaisiin työ keskittää ja raivaamiseen kuoppien kaivamiseen,ampuma-alan jolloin syntyisi asema uusi piikkilankaesteidentekoon, muutamassaviikossa' Riitnykyoloissatodennäköisesti tekisi mahdolliseksiluopuasuuritöisistä tävä pst-aseistus ja esteistä rakentaaedellämainittuja,joukkojentaistelua tukevialaitteita. uKokemuson osoittanut,että tähänastija eltä jääneetkesken ovatsäännöllisesti setvarustustyöt alalla ahtaalla vihollisenyhdelläkohdalla,useinhyvinkin jättämään pitkät asepakottanut vieläviikko-, on työskennelty työpäiviä' käytetty satojatuhansia kuukausien T-asemaanon uhrattu yli 2:n kuukaudenaika)ja tuloksena jossaon ainaasema. puutteellinen vain hv.esteitä".Kenraali Laatiei yht'äkkiä kainentosin epäili, että opstasetilanteeseen työliiennyt Toistaiseksiei I AKlta saadaparannustan. mahkaikki vaan voimaauudenasemanrakentamiseen, voima dollinen "työteho ja ... myös työmuodostelmien ja varustamipyritäänkäyttämäänetulinjan tukilinjan seen>.- Tilanteenkehitysjohti sitten siihen,että >uutta T-linjaa"ei ehdittykäänlinnoittaa Viipurinlahdenlänsirantaalkoi helmikuunlopullatulla varsin tärkeäksi,erittäinkin senjälkeen kun Koivistosta oli ollut pakko luopua. Alue oli täysin linnoittamaton, rannikkotykistönpattereittenvähäisiälähipuolustuslaitteita lukuunottamatta.4.Divisioona,joka sinnesuunnattiin, kun puolustusvakiinnutettiin TJinjalle, ei saanut aikaa linnoittamiseen.Niinpä Viipurinlahden länsiranjouduttiinkin käymäänlinnoitnantaistelutmaaliskuussa EsimerkkinäKan.AE:nyrityksistamattomissaasemissa.

1't'7 tä tässäsuhteessa voidaanmainitakäskyViipurin lohkon kaikki neljä työryhmää, yhteensä noin 5400 miestä, komentajalle24.2.4O,jonka mukaan JR 12 alistettiin suunnattiintaaksepäin,mutta samallaniille osoitettiinjo hänelleja määrättiin miehittämäänlinja Suonionsaari- 5 uutta viivytysasemaa- viimeinen VuoksenniskansuoriKeihäsniemi-Korkeasaarisekä heti ryhtymään siellä Simpeleen-Hiitolantasalla.oltseviivytysasernissa tetaantiedusteluev.luutn.Selinheimontoimestaia tulevarustustöihin. sulutukset. u.pr-ukropu, Myös kenttätykistön taholta esitettiin vaatimuksia vat kysymykseen ensisijassa T-linjan linnbittamisen suhteen. KannaksenArmeijan ja ampumahaudanpätkät, korsutja pkl.este'. . . . ,Yksitykistökomentaja,eversti E.G. Melin antoi alaistensa tyiskohtaisensiirtymisen,majoituksenja töiden suunnitarmeijakuntientykistökomentajille25.2.40käskyntutus- telun suorittaaev.luutn. Selinheimon.Hänen oli lisäksi tua asemaan,suunnitellatykistönsäryhmitys ja tehdä otettavahuomioon,mikäli III AKlla olisi omia ehdotuk'ehdotuksettykistön kannaltatarpeellistenlaitteidenrasia käskyssäosoitettujenviirrytysasemien suhteen.Selinkentamiseksi,. ...'Ensisijalla olisi... miehistökorsujen heimo ei tosinjoutunut tätä varsin mittavaa urakkaa rakentaminentuliasemiinja tj.henkilökunnalle,.Tällä- viidesviivytysasemalinnuntietämitaten noin 100 km ja kään saralla ei ilmeisestikeritty saadapaljoa aikaan, noin 60 km:n päässäTlinjasta - toteuttamaan,sillä hänetsiirrettiin 7.3.40johtotehtäviinViipurinlahdenlänkoskapaIII AK:n tykistökomentaja,eversti W. Häkli kirjoitti Melinille 8.3., että,T-linjalla ei vieläkäänole sipuolentaisteluihin.Joukotkaaneivätehtineetrakennusalettu rakentaatykistönlaitteita'. Kan.AE:n edustajaei töihin, sillä rauhantulo lopetti nämäja kiirettä aiheutti ollut edesottanut yhteyttä,pyynnöstähuolimatta.'Paitsi ehtiminenuudenrajan taaksesekäevakuointityöt.Näitä avustamaankäytettiin myös työmuodostelrnia.Myös tykistöasemia, olisi syytärakentaakorsutVuokseltairroitettavia Caponierija Nordenfeldtykkejä varten ajoissa, päämajantarkoituksenaoli ryhtyä rakentamaantaempaa sillä myöhäistäon ryhtyä rakentamaannäille korsujakun asemaaSaimaanja Laatokan yälille. Ajatus sisältyijo vihollinenon linjojenedessä, 12.7.39.PääkutenkokemusVuosalmella puolustusneuvoston linnoittamisohjelmaan pioneerikomentajaa raon osorttanut,> majoitusmestarikehotti 5.3.40 ja pysyi puolustusaseman III AK entisissäasemissaan Taipaleella Vuok- kennuttamaan linjalle Saimaa-Salmijärvi (Rautjärvestänoin 10 km etelään)- Hiitola-Laasen varrella, mutta II AK:n ja myöhemmin I AK:n vetäytyminenaiheutti sen oikean siiven venymistäsekä tokka. Aseman"varustamiseksi työt on kiireellisestipanyastaavastiasemanlinnoittamisentarvettä. Jo 15.2. oli tavakäyntiin,. - Tänneperustettiinkinjo yli-insinööripii armeijakunnanlisättäväsinnejoukkoja,kun 2.Divisioona ri ja kolmetyöryhmää.Näitä oli tarkoituslisätämyöhemalkoi vetäytyäSalmenkaidalle. Kun I AK vetäytyiT-ase- min. Rauhantulo keskeytti kuitenkin jo perustamisvaimaan,paljastui III AK:n oikeaasivustaa Tieto tästä oli saatu Väliasemantyöjoukot, noin 2500 miestä, siirrettiin mukaan,oli armeijakunnan alistettiin Selinheimollesekämäärättiedusteluntullut siihen tiin liitettäviksi vastaavaan,takana olevaan Kan.A:n ylimenopaikan- todennäköisen tulevan työryhmään.III AKE antoikäskyn6.3.40ja valmisteluipuolustusoli järjestettävä hin oli ryhdyttävä heti, mutta siirtyminerr tapahtuisi päänkirkolta luoteeseen käskystätai tilanteenvaatiessaaikaikulkevalleharjulle,. Heinrichsin pioneerikomentajan jälkeen komentajaksitullut kenraalimajuri P. Talvela semminkin. jätti lohkon puolustuksesta vastaavanJR 23:n komentaPäämajanpioneerikomentajan alaisettyöjoukot oli jo jan, everstiluutnantti(myöhernmineversti)M. Laurilan helmikuunlopulla siirretty Länsi-Kannakselta Luumäelratkaistavaksi,kummalle puolen vesistöäpääpuolustus- le; mutta Itä-Kannaksenjoukoille annettiinsiirtymiskäsIinja tulisi. Laurila valitsi uvuoksenlänsirannallaolevan kyt vasta rauhantulonjälkeisenäpäivänä, 14.3.40.Ne Ayräpäänkirkonmäenja harjun päävastarinta-asemaksi, suunnattiinaluksi Ruokolahdelle,josta niiden piti kuljemikä varmaan oli eduksi Vuosalrnenpuolustukselle". tusmahdollisuuksien salliessasiirtyä edelleenKyrnijokiAsemaaei ollut aikaisemminlainkaanlinnoitettu,joten linjalle, minne myös Luumäen linjan joukot siirrettiin. siihenjäi vain muutamapäivä aikaa ennenkuintaistelut Tuohonaikaankoko Kannasja uudenrajan takamaasto alkoivat. 2.Divisioonavetäytyi pääosinVuoksenitäran- olivat täynnätaistelujoukkojenkuljetuksiaja evakuoitanalleja Laurilan rykmentti alistettiinsille.Nämä asemat vaa väestöätavaroineen,joten tyOjoukkojensiirtämistä johtavalle insinööri Tawastille annettiin ohjeeksi sopia pidettiin rauhantuloonasti. Itä-Kannakellakin ruvettiin työjoukkoja siirtämään siirtymisteistäja -ajoistaIII AKE:n kanssa."Tilapäiselle poisTJinjalta maaliskuunalussa.Kan.AE antoivalmiste- majoitusalueelleRuokolahdellayarallaya muonavarät lukäskyn1.3.ja lopullisenkäskyn3.3.40.Näidenmukaan viikoksi,. 12 Suomen linnoittamisen histo.ia

178

L-linjaeli Luumäenlinja Syyskuun puolivälissä 1939 laatimassaanmuistiossa everstiluutnanttiNihtilä ehdottipuolustusaseman rakentamista vesistölinjalleSaimaanja Kymijoen väliin sekä välille. Tätä ehdomyös tämän linjan ja Suomenlahden tustaruvettiin varsinpian toteuttamaan,sillä yleisesikunta antoi 21.10.39sitä koskevan'Toimintaohjeen6.Divisioonankomentajalle".Divisioonaoli keskitettyTaavetin -Luumäen seuduilleylipäällikön reserviksi,lahimpinä toimintasuuntinaKarjalan kannasja eteläinenrantamaa. Ohjeenmukaan,divisioonalaatii suunnitelmanja aloittaa osilla voimistaankenttävarustustyötvesistölinjoilla Saimaa-Kivijärvi-Tirvanjärvi sekäKivijärvi-Urpalanjärvi-Elkiänjärvi-Ihaksenjarvi. Erikoista huomiota on kiinnitettäväpanssarivaunuesteiden aikaansaantiin. PiikKuya 107.Luumdenlinja ja Kymenlinja talvisodanaikans.

kilankaa ei toistaiseksi ole saatavissa.Teknilliseen suoritukseen nähden lähettää Päämajan pion.komentaja tarkemmat ohjeetn. Kuvasta 107 ilmenee divisioonalle käs-

ketynasemansUainti. Koska.joukoillevoitiin osoittaatyömaat läheltä majapaikkoja,saatiinsekäasemansuunnitteluettä rakentaminennopeastikäyntiin.Tuloksetjaivät kuitenkinkokonaisuutenaottaen varsin vaatimattomiksi,sillä joukkojen koulutustapidettiin tietenkin tärkeimpänäja ehkä noin kolmannesajastavoitiin käyttäälinnoittamiseen.Työkaluista oli puutetta, erityisestikiviesteenrakentamiseen tarvittavista.Niitä koetettiin kerätä myös paikallishankinnoin lähiympäristönkaupoistaja taloista. Lappeenrannasta Ihalaisten sementtitehtaaltasaatiin käyttöön joten estekiviävoitiin irroittaa myöskallioskompressori, ta eikä enää oltu vain maastostakerättyjen pulterien

179 varassa.Käsityötäsilti jatkettiih. pyrittiin rakentamaanasematteidenkohEnsisijaisesti dalle ja niihin aluksi tuliaseidenasematsekä ampumakuoppia ja ampumahaudanpätkiä. Työt keskeytyivät siihen, että joulukuun alussadivisioonasiirrettiin pois, noin kolmannesTolvajärventaisteluihinja loput Karjalan kannakselle. Pian töitä kuitenkin taas jatkettiin. Päämaja oli jo 2.12.39käskenytlopettaabetonityötpääasemassa, Muolaan kannastaja Salmenkaitaalukuunottamatta (siv. 151) ja 5.12. pioneerikomentajasai käskyn viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin,seuraavien puolustuslinjojen hv.torjuntaesteiden rakentamiseksr: 1) Yiipuri-Kuparsaari-Räisälä-Käkisalmi (Kann.A:n Pion.kom.saanutkäskyntämänlinjan esteidenrakentamrsesta) 2) Saimaankanava-Saimaanvesistönkapeikot Pielisjärveensaakka 3) Saimaastalänteen-Lemi-Luumäki ja Miehikkälän kauttaVirolahdelle. Työnjohtoja valvontaPion.kom.toimesta. Estelinjojenyksityiskohtainenkulku op.os:nosoittamatr4,.

Sarlin antoi 16.12.39käskyn,jonka mukaanuYleisellä Linjalla Suomenlahti-Saimaa-Savonlinna-Joensuujoihin osalPielinensuoritetaanhyökkäysvaunuestetöitä, listuyat sekäpioneeri-että rakennusjoukot. . . Ylimpänä Työnohjaajanatoimii kenr.rnajiHanell ja linjan eri lohkoillajälempänämainitut Lohkofuthko 1: Yirolahti- Luumdki- Saimaa AlalohkoA Virolahti-Hurttala työpäällikkönäres.ins.luutn. Arajoki AlalohkoB Hurttala-lhaksenjärvi Muotinen työpäällikkönäres.ins.luutn. AlalohkoC Ihaksenjärvi-Luumäki-Saimaa ryöpäällikkönä ins.Laine . . . Lohko 2: ViiDurinlahti- Saimaankanava-Saimaa Lohko3:

Ruokolahden alue sekä linja SaimaaPaasivesi

I-ohko4:

Pyhdselka-Pielinen".

Myöhemmin täydennettiin rakennettavien asemien luetteloasiten,että Lohko 1 saivielä ,D-linjan' eli Pulsan linjan (Ottajärvi-Pulsa-Saimaa, kuva 107). Uudeksi työlohkoksi5 tuli Suomenlahden rannikkoVirojoen-ViiDurinväli ä.

Käskyäei toteutettutäysintässämuodossa.Eteläisimmälle lohkolle (C) ei tullut insinööri Aräjoki, joka jäi johtamaanSalmenkaidantyömaata,vaan insinööriKaitera. Työryhmän kantajoukkonaolivat maanviljelysinsijotka nööripiireistäkootut insinööritja rakennusmestarit, johdolla insinööri Kaiteran olivat olleet kartoittamassa Jänisjokilinjaamyöhemminaloitettäviabetonitöitävarten. Keskilohkolle(B) siirrettiin 22.12.39Summan-Karjoka hulan työryhmänätoiminut 5.Rakennuskomppania, kuun alussaoli siirretty Saimaankanavalle.Pohjoislohkolle otettiin 9.12. työpäälliköksiinsinööri E. Laine ja perustettiinkokonaanuusi työryhmä.28.2.40muodostettiin näistäkolmestalohkostayliinsinööripiiri, johtajana yliinsinööri A. Nikander.Tätä asemaaruvettiin nimittämäänL-linjaksieli Luumäenlinjaki. Kenraalimajuri E.F. Hanell sal 15.12.39alkaen vastuun kaikistaedellämainituistalohkoista,mutta henkilökohtaisestihänjoutui suunnittelemaan varsinaisenL-linjan, aluksi aivan yksin. Hän edusti täällä päämajan operatiivistajohtoa, mihin oli viitattu edellä mainitussa 5.12 pioneerikomentajalle annetussakäskyssä.Käytännössäsuunnittelutapahtuisiten,että hän antoi yleisluontoisetohjeettyöryhmienjohtajille, jotka suorittivatyksityiskohtaisenviitoituksen.Myöhemminsuunnitteluuntuli apuväkeäkin:linnoitustoimistonkapteeniM. Kuumola ja luutnäntti R. Nyman sekäinsinööriA. Nykänen.Myös Hanellin käytössäollut kapteeniT. Saukkonenosallistui työhön.Kun Hanell 24.2.40otettiin "Ylipäällikönerikoiskäyttöön' H-ryhmän komentajaksi,Sarlin antoi 6.3.40 vastuunpohjoisenlohkonja 11.3. everstiB. Nordenswanilleeteläisenlohkon suunnittelusta. VälirajaksimäärättiinYlijärvi-Valkjärvi. aloittamisesta D-linjan eli Pulsanlinjan rakennustöiden keskilohkontyöpäällikölle, insinööriT. Muotiselle.Tämän oli järjestettävälohkon työt siten, että voisi työryhmineensiirtyä uudelle työmaalleen 5.2.40 mennessä.Ensi tilassa oli aloitettava linjan yksityiskohtainen tiedusteluja viitoitus oli saatava valmiiksi 25.1.40 mennessä."Samalla on suoritettava majoitustiedustelutyöosastojavarten. Koska varsinkin k.o. linjan pohjoisosassa miestenmajoitus tulee tuottamaan vaikeuksiaon tännerakennettavamiehistökorsuja työosastojen miehiä varten.Nämä korsut on sijoitettava siten,että ne sopivatasemanmiehitysjoukkojen käyttöön ja on niidenpaikatsamoinmerkittävä25.1.40mennessä." . . . "Ensi sijassaon yaltamaantiesuljettavaainakin kahdestakohdasta.Samoinon muidenpoikkiteidensulkeminenensimmäisen kiireellisyysesteen töitä. Tämänjälkeen alkaenvaltasiirrytäänyhtenäisenesteenrakentamiseen maantienmaastosta., Ennen kuin Muotinen ehti siirtvä uudelle lohkolleen.

toimiston uusia työryhmiä (vrt. siv 158, I6a)' L-linja jossa koottoimi eräänlaisena"perustamiskeskuksena"' palvelukseen nojalla tiin työyksiköitätyövelvollisuuslain kutsutuistamiehistäja valmiit yksiköt lähetettiin T-linjalle. - L-linjan työvahvuusoli tammikuunlopulla lähes 3000miestä. Helmikuunalkupuolellatulivat Luumäelleruotsalaiset ja norjalaisetvapaaehtoisetlinnoittajat' Suunnitelmien -moka"n piti tulla 8 ruotsalaistaja2 ato"enpohjoispäähän norjalaistatyöryhmää,mutta sodanaikana ehtivät saapua vain ,etujoukot,' 900 ruotsalaistaja 240 noqala\stz isivu 165).Kuvasta108ilmenevätalueet'joille heidätoli iarkoitus sijoittaa - ParhaimmillaankinL'linjalla oli työssävain5 työrybmää. varsinaisesti Kun rintama siirtyi KannaksellaT-linjalleja työjoukot oli siirrettäväsieltä pois, ne ohjattiin aluksi Luumäelle' 27'2'40 antamankäskyn päämajanpioneerikomentajan mukaan"insinooriNikanderin komentoon' uutta tehtävää varten', mikä tietenkin tarkoitti työtä L-linjalla' Nikander sai 8.3.40käskynpannakaikki voimat )kenttävarustustöihin,alkaentärkeimmistäpaikoista" Kiireellioli seuraava: syysjärjestys - hv-esteet, - pkl-esteet, - avoimet.kk-asematynnä pieni miehistökorsu'ampu' makuopat, - miehistökorsut. Toistaiseksiei vielä pitänyt ryhtyä betonitÖihin' Toiminta L-linjalla jäi kuitenkinvarsinlyhytaikaiseksi' alue oli tyhjennettävätaisteluOsoituksenasiitä, että täällä kuitenkir betonitöitäkin,on II AKE:n sähke esikuntapäällikölle22.3 40, jossa pyydetään' suorittaaloppuun aloittaruotsalaisten i4 noliLlaistentyöryh' mansa'työt(Kivijärven pato sekäkaksi betonistakk-korKuva 108.Suunnitelma linialleLuumden miensijoittamiseksi soa), -ika veisi aikaa pari viikkoa. Kenraali Sarlin oli käskynSuomionsiirtymisestäpois' hän sai Hanellilta 31.1. käskyn lähteä Kannakselle nimittäin antanut Ottaen huomioonlyhyen ajan, vähäisentyövoimanJa Uusi työmaa 5.2.40,johdossaan5.Rakennuskomppania' sekä Muotisenpiti suorittaa sen vaihtuvuuden,suunnittelun puutteellisuuden tuli olemaanT-linjalla Räisälässä. työsaavutukset että ihmeteltävää, ole ei loppuun keskilohkontyot ennensiirtymistään'InsinÖÖri muut olosuhteet, Kun 6.Divisioonasiirrettiin sodan vaatimattomiksi. iäivät Vuorisenjärven etelään Laineen työlohkoalaajennettiin se ilmoitti rakentaneensalinjalle tasalle,mikä tuli valirajaksiKaiteranetelälohkoon'Koko älettua Kannakselle, sekäSalpausD-linja tuli Laineen johtoon, jolle myös jäi noin 550 Ifirvasjärvi-Suur-Urpalanjäryi-Kivijärvi välilSaimaan-Tirvan kannaksille selänpohjoispuolisille miehln vahvuinen työosastopäällystöineen5 Rak'K:n määrät: seuraavat lähtiessä.Hanell myös tarkensiD-linjan kiireellisyysjär- lä oanssarinestettä 3 543m jäivät tällä linjalla vähäisiksi - kiviestettä jestystä.- Työsaavutukset 3279m rinneleikkausta tyÖt. Keskilohkoltaotettiin iauhan tulon keskeyttäessä 5 342m suokaivantoa tammikuun alussaTyöryhmä Saarinentekemäänjäära! m 12164 Yhteensä loestettäViipudnlahdelle,tytilohkolle5. Suomenlahti-Kivijärvilinjan, Luumäen Kun T-linjaanryhdyttiin rakentamaanmyÖsbetonilait- Varsinaisen laaditun,jossakin 17.3'40 oli teita tammikuunalkupuolellaja sinnetarvittiin linnoitus- Saimaa,linnoittamistilanne

181 määrin epätarkan tilaston mukaan seuraava: - kiviestettä valmiina 9,9 km, suunniteltunal2,l km - kaivantoestettä valmiina 9,6 km, suunniteltuna 2,0km - rakenteellista estettä valmiina 2,4 km, suunniteltuna 0,8km yhteensä valmiina21,9km,suunniteltuna 14,9km, - jäärailoestettävalmiina 2,9 km, suunniteltuna 1,0km

yhteensä valmiina24,8km,suunniteltuna 15,9km. Sarlin oli jo 14.3.antanutyleiskäskynkaikkienalaistensa työjoukkojen- sekäKannaksellaettä LJinjalla oleyien - siirtymisestäKymijoelle.Vastaavanlaisen käskyn antoimyösKan.AE omille työjoukoilleen:Vuoksenlänsipuolellaolevat Kymijoelleja itäpuolellaolevat Saimaan itäpuolelle.- 20.3. Maavoimienkomentajakäski siirtää kaikki työjoukotKymijoenlänsipuolelle. Kan.A:n alaistenjoukkojenoli määräalistuamainituille alueille saavuttuaanpäämajanpioneerikomentajalle, mutta 15.3.40annetullakäskylläne alistettiinkinarmeijakunnille,ennenkuinolivat saapuneetkäsketyillealueilpäivänäKan.A:n pioneerikomentaja le. Seuraavana antoi täydentävänkäskyn,jonka mukaanarmeijakunnatnvoivat suorittaa työjoukoissaantarpeelliseksikatsomiaan uudelleenjärjestelyjä, . . .,Työmuodostelmiakäytetään edelleenkinja ensisijassakenttävarustustöihinuudella joskin niitä voitiin tarpeenmukaän pääpuolustuslinjalla", käyttäämuihinkin tehtäviin,kuten tienkorjaus-ja hoitotöihin. Samassakäskyssäsanottiinmyös, että 'koska työjoukotkin ovatjoutuneet jopa tappioitakin,lienee miehet yleensäjo kestäviälomia pieninäryhminä on vakiintunut...' ... se millään tavalla muuta ainakaantoistaiseksitilannetta rintamalla.". . . nYleensäovat työjoukothyvinja kiitosta ansaitsevallatavalla suorittaneet osuutensaraskaassa ja on tarpeellistasaattaatämä työjouktehtävässämme, kojentietoon." II AK:lle alistettiinTyöpataljoonaSilveniusja I AK:lle TyöpataljoonaStadius,toisin sanoensamat työryhmät, jotka niillä jo olivat olleet,nyt vain pataljooniksinimitettyinä. Lisäksi kummallekin annettiin muutamia työkomppanioita.Linnoittamiseenkäytettäisiinsekätaistelu- että työjoukkoja ja kiireellisyysjärjestysmäärättiin seuraavaksi: - hv.esteet, - pkl.esteet, - tuli ja asuinkorsut, - ampumakuopat,avoimetkk.asemat,ampuma-ja yhtevshaudat.

Samallatiedoitettiin päämajantoimestasuoritetut työt linjallaVirolahti-Kivijärvi-Saimaa. Periaatteellisena ohjeenasanottiin,että >tarkoituksena on, paitsi nyt mainittujen asemienitsessäänrakentami.nen syvyyteenja niiden lujittaminen sulkuasemienavulla, myöskin laajemmassamielessäryhtyä rakentamaan asemia syvyyteen,muodostamallatässä hahmoitellun asemaneteentai taakseasemianiin että niistä sulkuasejolla on mineenvähitellenmuodostuupuolustusvyöhyke, syvyyttä5-10 km,. Kohta edellämainitun käskyn jälkeen annetusta II ilmenee,että armeijakunnankolAK:n pioneerikäskystä antaatyöjoukmelle divisioonallevoitiin tässävaiheessa koja yhteensälähes2500miestä. KannaksenArmeija antoi 15.3.40käskynpuolustuksen järjestelystäuudenrajan takana.Pääasemaksi määrättiin linja Virolahti-Vaalimaa-Salajärvi-Ottajärvi-SuurUrpalanjärvi-Kivlärvi-Jänkäjärvi-Saimaa (kuva otettu suoraanpääma109).III AK oli jo tässävaiheessa jan johtoon ja Kan. A:n suuntaansen väliraja oli Saimaassa. Kan. AE:n johtoonjäivät I ja II AK. Seuraavanapäivänä KannaksenArmeijan Esikunta muutettiin MaavoimienEsikunnaksi(Ma.VE) ja siirrettiin Mikkeliin. Kaikki viisi armeijakuntaaolivat nyt sen johdossa.23.3.40Ma.VE tarkisti äskenmaivälittömässä nittua käskyänimenomaanII AK:n oikeansiivenkohdalta määrätensenhuomattavanpaljon taemmaksi:Klamitasalle(kuva 109).Erilan-Säkäjärven-Ihaksenjärven tyisesti käskettiin asemaanrakentaa syvyyttä aseman oikeallasiivellä,Klamilastaaina Ravijoellesaakka.15.3. olikin tällä kohtaa aivan rajan määrättiin käytettäväksisuojajoukkojenviivyrakentamistätässämielessä." oli II AK:n vasemmallapuolella,Kivijärven välissä,antoi 21.3.40puolustuskäskynsä, jonka mukaanedellämainittu linja Kivijärvi-Jänköjärvi -Saimaa määritettiinyksityiskohtaisemmin ja käskettiin divisiooniaryhtymäänsenlinnoittamiseenpääpuolustuslinjaksi.MaavoimienEsikuntaantoi 23.3.40armeijakunnan tehtäväksivielä erityisestitutkia asemanliittymistä Saimaan itärannalla Kyläniemessäolevaan III AK:n oikeaansiipeen(kuva109). Rauhanteonjälkeisinä päivinä oli toisaalta saatava joukot nopeassatahdissarauhanehtojenmukaisestiuuden rajan länsipuolelleja toisaaltaoti säilytettävätäysi puolustusvalmius,koska ei voitu olla varmoja rauhan pitävyydestä.Tätä taustaavastenon nähtäväyhtymien ja puotiheässätahdissaseuraavatkäskytvetäytymisestä lustuksenjärjestelystä.Tässäeivätyhtymät näytä paljoakaanottaneenhuomioonVirojoen-Luumäenlinjaa,vaan puolustusasemat määrättiinensinhuomattavastisenetu-

='\ I

{(ev \*'(

u l t

.) Kuva 109. Suuhnitellut puolüstusasemat Suomenlahden

puolelle - nimenomaan €teläsiivellä - ja sitten taas sen taakse. Kaikissa käskyissä korostettiin tehokkaan viivytyksen tärkeyttä pääaseman etumaastossa ja toisaalta pääasemanpikaisen linnoittamisen kiireellisyyttä. Yhtymille ja joukoille annettiin useita peräkkäisiä tiedustelutehtäyiä edullisimman asemanmäärittämiseksi. Ohjeissa kehotettiin ottamaan huomioon sotakokemukset ja jossakin määrin pyrittiin jo tekemään niistä johtopäätöksiä. Päämajan rakennuttaman aseman suhteen ilmeni tiettyä epäluuloisuutta:II AKE:n 18.3.äntamassakäskyssä sanottiin, että'mikäli työjoukkojen rakentamat laitteet osoittautuyat sikäli virheellisiksi, että ne voivat muodostua vaarallisiksi aseman kestävyydelle . .. oikeutetaan

1940.

joukot rakentamaan uudet laitteet näiden tilalle". Esimerkkeinä luetellaan mm. hy.esteet,joita ei voida tulittaa tai ovat liian kaukana, asemaanj ohtavat ,Yarustamattomat aukeamatja purouomat- jne. Päämajan taholta ei tässä vaiheessa vielä puututtu aseman määrittämiseen, vaan se jäi toistaiseksi vain Maavoimien Esikunnan ja sen alaisten yhtymien varaan. Periaatteessaoli jo tuolloin päämajassa päätetty ryhtyä aseman linnoittamiseen vakinaisinkin linnoituslaittein, mutta miten se tapahtuisi, ei vielä ollut ratkennut. Vuodenaikakin oli tuolloin mahdollisimman hankala perusteellista linnoittamistiedustelua varten, lunta oli paksulti ja kelirikko alkamassa.

183 ja valmistamisessa". Hän ei mijokilinjan suunnittelussa muuttanutasemiensijoitustaedelläesitetystä. - taimmainen Valvepyysi4.2.40päämajaltalupaaEr.P 21:nsiirtämiKymijoelle rakennettavapuolustusasema itäänpäin suuntautuva- oli kuulunutjo kenraaliEnckel- seen"varustustöihinKotkan lohkolle,, esittäenperusteluksi,että pataljoonantyölohkolleoli jo saatu300työvellin suunnitelmiin(wt. s. 24 ja 28), vaikkakaanhän ei vielä ollut ehtinyt aloittaa sen tutkimista. Seuraavan vollista.Päämajavastasi,että kysymysoli merivoimien kerran tämä asemaesiintyy vasta Nihtilän muistiossa komentajanratkaistavissa. (sivu 100) syyskuunpuolivälissä1939,mutta tällöinkään Kun tälvisodanpäättymisenaikoihintyöjoukkojasuunei vielä välittömästi ryhdytty sen suhteen mihinkään nattiin itse jokilinjalle, ei siellä ollut suunnitelmiasiitä toimenpiteisiin.Pian sodanalkamisenjälkeen, 10.12.39, mitä pitäisi rakentaaja minne. Maasto oli suurimmaksi päämajaantoimerivoimienkornentajallekäskynKymijo- osalsi täysin tutkimatontaja tähän aikaanvielä paksun lurnenpeitossa.Niinpä olikin sekäsuunnitteluettä rakenkilinjan linnoittamisesta.Tähän oli käytettävämerivoi Kenraali Sarlin mien jalkaväkijoukkoja,rsiinämäärin kuin ne jäätilan- taminenpantavaalulle samanaikaisesti. ylipäällikön toimenpiteitä saadakseen pyysi voidaan irroittaa,, mutta heti oli 15.3.40 teesta riippuen .. . ja "suunnittelua uoseeria. mieluimvärten n. 30 kokenutta Er.P 22. Merivoimien työhön siirrettävä Er.P 2l jotka johto ja päämaye.upseereita. ovat saaneer rintamakokemusmin komentajanoli määrättävätyön tehtävä jalle esitystöidenjärjestelystä. ryhtynyt ta". Ylipäällikkö ei kuitenkaantässäyaiheessa ratkaista ongelyritti saadalähistöllä olevia muitakin toimenpiteisiinasiassa,vaan Sarlin sai Kenraali Valve joukkoja päivänä hän antoikin kuin merivoimien mukaan työhön, mutta esi- man omin voimin. Seuraavana merkiksi Korialla olevanPioneerikoulutuskeskuksen voi- käskyntyön järjestelystäsiihensaakkakunnes,suunnitmien käyttöön hän ei saanutlupaa. Sensijaanpäämaja suostui13.12.39siihen,että "Oulun lohkonpääosamaju- Kuva110.Kymenlinjontyömoattoukokuussa 1940.Kapteeni ri Jussilanjohdolla" saatiin siirtää työhön Kouvolan U.Pikkarcisen inventointi. seudulle. Asernansijainti määrättiin neuvottelussa3.1.40,jossa päämajaaedusti majuri (myöhemmineversti)L. Sauramo, MerivoimienEsikuntaamajuri (myöhemmineverstiluutnantti) R. Gröning ja varsinaisiatyön suorittajia Kotkan lohkonjalkaväkikomentaja,everstiluutnanttiO. tuli sumrnittaiselle linjalPurhonen.Päävastarinta-asema le Utti-Myllykoski-Kyrnijoki-Tavastila oli siis vain keskiosaltaan sestisenetupuolella.Lisäksisovittiin,että linjan osassatöitä jatketaan ran linjalla suoritetut tarkoitettiin 6.DivisioonanYH:n aikaisia töitä (wt. s. piti tulla viitisen kilometriä 178).Taisteluetuvartiolinjan idemmäksi, suunnilleen linjalle Kaipiainen-SippolaSummajoki.Tässäasemassa ei kuitenkaankeritty tehdä mitään,sillä kiireysjärjestykseksi sovittiin - päävastarinta-aseman pohjoisosa, - muut osatasemasta, - etuvartioaseman ja pohjoisosa - muut osatasemasta. järjestysoli seuraava: noudatettava Eri töis.sä " l Hv.esteetsuunniteltavalujiki, niille syvyyttä. 2. Tulisuunnitelma laadittava. 3. AsemienrakentaminenrinnanHv-esteittenkanssa." Kenraalimajuri J. Heiskanenmäärättiin 2.1.40 meri voimien komeritajankäytettäväksi,jv.komentajanaKy-

KJinja eli Kymijoenlinja

184 telua varten on saatu tarpeellinenmäärä upseereita,. Toistaiseksilinja jaettiin kolmeenlohkoon,joiden suunnitteluun määrättiin seuraavat upseerit: "pohjoiselle kenr.majuri Heiskanen apunaan kapteeni Saukkonen, keskimäiselleev. Nordenswanapunaanluutn. Nyrnanja eteläiselleev. Heinrichsapunaankapt. Kuumola".Suunnittelulohkot olivat samalla myös yllinsinööripiirejä ja niiden päällikköinäolivat yli-insinööritA. Rosendahl,K. Tawastja A. Nikander, joihin suunnittelijatpitivät ylrteyttä. Johdonvaihtuyuuttakuyaa,että seuraavanapäivänäoli keskilohkonyli-insinöörinäM. Muoniovaara. Suunnittelustaja räkentamisenaloittamisestaannettiin jouduttamiseksituleseuräavatohjeet."Rakennustöiden vat ensikädessäkysymykseen ensimmäisen ampumahautalinjan ja siihenliitt]'vien yhteyshautojenviitoittaminen sekähirsistenyhdenryhmänkorsujenpaikkojenmäärääminen. Nämä työt suoritetaanilman edelläkäypäätulisuunnitelmanlaadintaa,ellei maastoole niin selvä,että tulisuunnitelmavoidaantehdäniin nopeasti,ettei seestä töidenaloittamista.,Taisteluhaudatpiti aluksisuunnitella joen itärannanpuolustusasemiin sekäjoen länsirannan törmälleja myöhemminmyös asemansyvyyteen.>panssarlvaunuestettäsuunnitellaanaluksi vain tärkeimDiin paikkoihin.joissavälitrömästisenjalkeen ryhdytäänrakennustöihin.oEstekivienhankintaanitärannan esteitä vartenoli ryhdyttäväheti. Suunnittelijatja yli-insinöörit saivatohjeekseenkartan I : 100000, johon oli merkitty pääpuolustuslinja ja lohkojako. Työt asemassapääsivät 15 000 miehenvoimaila. nyt kauan, suuri Myös työmaidenperustaminen tääIlä ei majoituksen kuin aikaisemmilla taja käski'viipymattä länsipuolelle". Kymijoen itäpuolella pantiin myös linnoitustöihin.Divisioonan29.3.40 aüaman käskynmukaansen kolme rykmenttiä saivatkukin lohkonsa linjalta Myllykoski-Niittyjoki-Käyrälampi, joka niidenoli yksityiskohtaisesti tutkittavaja viitoitettava:,suoritettavapuolustusasemien miehityksiätällä linjalla ja sitenselvitettäväasemienjärjestely,.Asemaanoli viitoitettava "konetuliaseidensijoituspaikatja ampumasektorit..., esteiden.,. kulkusuunnat, ampumahaudat sekätähystys-ja tulenjohtokorsujen sijoituspaikat.Järjestelyssäon huomioitavasaavutetutsotakokemukset". Linnoittamisenjäljet jäivät kokonaßuutenaottaenvarsin vähäisiksi.KapteeniU. Pikkaraisentoukokuussa1940 suorittamaninventoinninmukaanasemasta löytyi valmiita ja rakenteillaolevialaitteita seuraavasti:

-

ampuma-Jayhteyshautaa asepesäkkeitä, avoimiaja katettuja betonisiakk-korsuja majoituskorsuja,1-2 ryhmän betonisiamajoituskorsuja "kalliokorsuja,(luolia),ioukk.- kompp. kiviestettä,I -4 rivistä

n . 2 0 km 6 5 kpl /l kpl 64 kpl 5 kpl j kpl n. 1,8 km

Eversti G. Heinrichsin 10.5.40päivätynmuistionmukaan "töitä on suoritettuvähänsiellävähäntäällä. Milja taktillaänrintamaosallaei ole syntynytoperatiivisesti ja täydellistälinnoitussysteemiä". lisestiyhtenäistä Tulisuunnitelmienpuutteessalaitteet olivat monin paikoin väärin sijoitetut:,majoituspaikansijoitussekäpyrkimys tuottaa mahdollisimmanvähänvahinkoamaanomistajille" olivat määränneetpaikat, mistä työt oli aloitettu. "Rak.teknillisestiovat työt yleensätyydyttävästisuoritetut erikoisestiniissä paikoin, missä työnjohto on ollut kauanpuolustuslaitoksen linnoitustöissä olleidentyönjohtajien käsissä(ryhmäKärkkäinen)>.Heinrichsinmielestä jälki oli sellaista,että olisi pitänyt määrätä,joku töihin osallistumatonpäteväupseerinsuorittamaanjälkitarkastus, jotta "eri toimihenkilöille lankeava vastuu tulisi selvitetyksi".Tällaistatarkastustaei kuitenkaantoimeenpantu. Kesäkuunlopulla everstiVainio tarkasti Kymijokilinjan linnoitustyöt maavoimienpioneerikomentajanominaisuudessa. Hänen lausuntonsaoli samantapainen kuin pioneerinakiinnitti enemmän kysymyksiin. Vainiototesi miehistökorsutolivat omaa ei tunneta ohjesäännöissä eikä niiden sotakokemuksiin>. Erityisesti tulikorsujen,korkeahirsi,miehistökorsut oli osaksi rinteellen.Koska tehtyä työtä käyttää hyyäksitäydentämällä sitä tarkoituksenmukaisesti, Vainio ehdotti, että ainakin linjan etelä-ja pohjoispäässä olevissasillanpääasemissa Tavastilassaja Utin seuduilla tällaiset työt pantaisiin käyntiin. Heinrichs teki linnoitustöidenjohtajaksi määrätylle kenraaliHanellille jo huhtikuun alussaesityksentöiden lopettamisesta,mihin tämä suostuikin6.4.40. Päämaja antoi 8.4.40 käskyn työvelvollistenkotiuttamisestaja 10.4.oli linjalla enää toista tuhatta työntekijää,nämäkään eivät työvelvollisia.23.4. annettiin käsky sodanaikaisten työvelvollismuodostelmien hajoittamisesta.Kymin linjalle jääneet työryhmien rungot siirtyivät aikanaantakaisinuudestaanperustetuilletyömailleLuumäen linialle.

jälkeenalueelletuli 2l.Divisioona, Kun 23.Divisioonan se sai II AK:.lta 2.'7.40käskyn jatkaa linnoittamista Myllykosken-Utin välillä ja alkoikin työt 15.7.40käyttäen niihin yhden kolmanneksenajastaan.Kiireysjärjestyksenäoli - entistenkeskeneräisten töidenloppuunsaattamisenjälkeen - ampuma-ja yhteyshaudat, - tulenjohtopaikat,kk- ja krh-asemat, - korsutsekä - panssarinesteet ja suojakuopat. painotettiin,että konekivääritpiti Divisioonankäskyssä sUoittaasivustatuliasemiin takarinteisiineikä niistä saanut tehdä umuurahaiskekoja". Divisioonantöitä jatkoi senseuraaja, 21.Prikaati. 13.11.40päivätyn"kenttätyöilmoituksensa,mukaanse olikin rakentanutalueellemm. avoimia kk-asemia10 kpl, sirpaleenkestäviä 32 ja osumankestäviä34, piikkilankaestettänoin 15 km, korsuja 50 kpl sekäampuma-ja yhteyshautaayhteensälähes8 km, jostalujitettua 800m.

J ä r v i al u e en t a e m m a t a s e m a t Aiemmin on selostettuyleisesikunnan suunnitelmatjärvialueensulkemiseksilinnoittamallatiesuuntienkapeikot (s. 100). Rauhanaikana ei näihin töihin liiennyt varoja eikä työvoimaa,mutta kun sodan sytyttyä pääaseman linnoittajat oli vedettävä alueenväki insinöörien jarvialueelle (lohko komentajan16.12.39 mainittu. Työryhmä panssarinesteitä saloonja Moinsalmelle lan-Ruokolahdentien suuntaan.'Työnohjaajana, eli suunnittelu-upseerina toimi luutnantti R. Nyman sekä tämänapulaisenainsinööriA. Nykänentammikuunloppupuolellesaakka.Esteetolivat maastostariippuen hirsillä lujitettua rinneleikkausta tai kiviestettä.Esimerkiksi Punkaharjuneteläpäähäntehtiin rinneleikkaustaja sitä j atkettiinrannoillekiviesteenä. Joulukuussaperustettiinestetyömaatmyös Puumalan -Sulkavan välisenvesireitinvarrelleOriselän,Varmavirran ja Enonvedenrantamille.Täällä rakennettiinlyhyehja kiviesteitä köjä rinneleikkauksia Kun tammikuussa1940ruvettiin rakentamaanTJinjalle betonikorsuja,siirrettiin Työryhmät Kärkkäinen ja Suomio, joilla tällaisiin töihin oli eniten kokemusta, takaisin Kannakselle,ns. Laihalammin linjalle. Punkaharjulletuli uudeksityöpäälliköksiprofessoriE. Lehtoja

jAn'iaKuva lll. III AK:n puolustusasemat Sisd-Suomen lueella kevdalld 1940.Kuyassamyös talyisodanaikaiset ,yömaat. PuumalaaninsinööriA. Hannelius.35.Pioneerikomppania, joka sai käyttöönsämyös työvelvollisia,sai 26.1.41 rakentamaanesteitäKesälahdenkirkonkyseuduillesekä Puhoksen-Villalan alueelle.HelmiSulkavan-PuumalantyöTyöryhmäLehdolle.Kaikkiaantämätyöryhmäteki noin 10,6km; työmaatilmenevätkuvasta (työlohko4) ruvettiin panssarinesteitä rakentamaansikä1äistä tie-ja vesirakennushallinnon piiriorganisaatiotakäyttäen. Piiriinsinööri T. Haila oli ,ystävällisestiottanut hoitaakseensikäläisetesterakennustyöt" ja hänen johdollaan muodostettiintyöryhmä 11.12.39.Siihenotettiin sekätyönjohtoettä ammattiväki joka vielä olijäänyt jäljelle kun tiepiirin henkilökunnasta, kenttäarmeijalle oli perustettu kaksi tiekomppaniaa. Suunnittelu-upseerina toimi täällä aluksi kapteeni M. Kuumola.- Työmaatilmenevätkuvasta112. Asemiensuunnittelunvaikeuksistanoina aikoina,jolloin siihenkoulutettuahenkilökuntaaei ollut juuri lainkaan olemassa,selostettakoon seuraavaesimerkki.Päämajan pioneeriosasto antoi 10.3.40käskyn 35.Pion.K:n päällikölle,reservivänrikkiK. Karjalaiselleluovuttaaestetyömaansa TyöryhmäLehdolleja 'Teidän on alueellanne rakennettujentai suunniteltujenhv.estelinjojen nojalla

suorittäaresvänr.Veijalainenko' pääUikönpoissaollessa valvonnan' Lenttävarustustöiden suunnittelun ja paikalla Rantanen kapt. antaa Res.yänr.Veijalaiselle everstiluut(myÖhemmin lähemmät ohjeet.' Kapteeni nantti) P. RantanenpalveliPM:n pioneeriosastossa' asiaslapäämajanoperatiivisen Sarlinkirjoitri samasta osastonpäällikÖlle12.3.40.Kirjelmään on everstiluutolosuhteiden nantti Nihtilä kirjoittanut: nMuuttuneiden. Sarlinin kenr. jää Sovittu Iv AKlle. vuoksi tehtävä kanssa.,Rauhaoli tullut. Asemiensuunnitteluei kuitenkaankaikissasuhteissa jotka rauhantultuasaapuityydynänytrintamajoukkoja. vat näihin asemiin,koskapaIII AK:n komentaja23'3 40 päivätyllä puhelinsanomallapyysi päämajalta'täysin sillä tähän saakkaPunkaharpätevänvarustüsupseerin, jutle ja sen lähistölle rakennetutja juuri valmistetut varusteetovat nykyiselläänkokonaankäyttökelvottomat ja ja hävitettävättai vaalivatne päteväslisuunniteltua suoritettuatäYdennYstän. ja sille alistettuRyhmä Talvela, Rauhantultua MK joka nyt muuttui l4.Divisioonaksi,vetäytyi uudenrajan Kesälahdenja Koiteiaakseja ryhmittyi puolustukseen reen välisellelohkolle. 18.3.40määrättiin pääpuolustuslinja Kesälahden-Kiteen-Tohrnajärven-Tuupovaatan -Ilomantsin-Koitereen tasalle,mutta 21.3.40tämä linja Sisa-Suomenjdrtialueel käskettiin,tiedustellaja varustaavahvaksietummaiseksi Kuva112.IV AK:npuolustusasemat Uudeksi varsinaiseksipääpuolustusviivytysasemaksin. aikaisettyömaat myöstalvisodan la.Kuvassa linjaksi tuli linja Sairnaa-Puruvesi-Orivesi-Pyhäselkä -Pielisjärvi. määrättiinryhmittymääntällaadittavatulisuunnitelma tiedusteluun,eteenjääYät rakentämaanpiikkilankaesteita, 14D vasemmallasaivat neenja miehistökomeroita. ja varustamt tiedustelun aluksi tärkeimmissä myöskin työt. Osa töistä heti rauhantultua siirtymään suoritettavaksi".Samana oli huhtikuussanoin ?000 mentaja pyysi'Kotijoukkojen esikunnantoimenpiteitä, OsastoHaila, ja armeiiäkunnalle alistettiin lisäksi este-ym. varustelu- miestä alueellasuoritettavien ettäJoensuun asettua joukot ehtineet olivat Kun miestä. 750 noin töiden johtaminen annettaisiinJoensuunsk.piirin piirija pioneerikäskyn l4.D:lle 13. antoi IV AK asemiin, päällikön tehtäväksi. . . Tällä alueellaon hv.esterakensuoritettavistatöistä. Sen mukaan kiireysjärjestysoli vahvuusn. 950 nustöissäins. Hailan johtama tyÖosasto, . . . Piiripäälliköntulisi Pielisjärveneteläpäänja Pyhäse- seuraava: län eteläpäänväliselläalueellarakennettuunhv.estelin- "a) hv.esteet, asemat, b) hv.torjunta-aseiden jaan nojautuenlaatia tulisuunnitelma,määrätäkonetujv:n taryittavine komeja taisteluasemat c) kk.asemat ampumahautojenja mieliaseiden,piikkilankaesteiden, korsuineen, roineenja histökorsujensijoitus. Tärkeimmissäpaikoissaolisi rad) piikkilankaesteet". että kk.asekennustyötaloitettavaheti, huomioonottaen ja käytöstäannettiinyksityisEri laitteidenrakenteesta mat rakennetaanavoimiksija niiden välittÖmäänläheipidettiin kiviestettä Panssarinesteistä ohjeita. syyteenmiehistökomero.Miehistökorsutolisi mahdolli- kohtaisia vielä syytä tehdä' oli estehautoja myös suuksien mukaan sijoitettava taaemmaksi takadntei- parhaana,mutta etenemistäJotta vihollisen hidastivat kuitenkin koskane siin, . . . estehautoihin, pesiytyminen yoitaisiin vihollisen estää IlmeisestiasiasovittiinKotijoukkojenEsikunnankansniideneteen rakentamista piikkilankaesteiden suositettiin sa, koskaSarlin tiedoitti Hailalle 12.3.40,että "sk.piid-

181 ja piikkilankalieriöidensijoittamistahautoihin.Pst-ase! den ja konekiväärienasemat käskettiin rakentamaan ayoimiksi,edellisiävoitiin kuitenkinrakentaamyöskatetuiksi, jos eivät erottuisiympäristöstään. Majoituskorsujen paikat oli tiedusteltava,mutta niiden rakentamiseen ei pitänyt ryhtyä ennenkuinannettäisiinohjeet,rakentaja tarvikehankinnan misenyhdenmukaistamiseksi helpottamiseksi".Puutavaranhankintaoli nyt suoritettayametsänhoidollisetnäkökohdatkinhuomioonottaen ja puutavara oli myösmaksettava,koskaseotettiin yksityistenja metsähallinnon metsistä. Käskyssäkorostettiinerityisesti,että taistelujoukkojen oli opittavaitsetekemääntaryitsemansa linnoituslaitteet, vain erityistä taitoa yaativattyöt tulisivat pioneärientai työjoukkojensuoritettaviksi. Koska divisioonienalueilla oli päämajanrakennuttamia, vieläosittainkeskeneräisiä panssarinesteitä, määrättiin näitä töitä johtava insinööriHaila asettumaanyhteyteen divisioonienpioneerikomentajien kanssatöidenjatkamista silmällä pitäen. l4.Divisioonasai pitää käytössäänentisettyöjoukkonsaja l3.Divisioonanoli tehtävä esitystarvittavastatyövoimasta.PääosaRak.P 4:stätul-

taisiin kuitenkin käyttämäänpääasemassa, l2.Divisioonanlohkolla. Maavoimien Esikunta määräsi 23.3.40 järvialueelle tulevienIII ja IV AK:n pääaseman Kylänniemen-PikkuSalpausselän-Puruveden-Pyhäjärven-Pielisen tasalle (kuvat 111-112). Tällöin päämajanryöjoukotjäivät armeijakuntienalueille, minkä vuoksi Sarlin kysyikin maavoimienkomentajalta28.3.40"tehdäänköPunkaharjun ja JoensuunestetyötedelleenPäämajanpioneerikomentajantoimesta,vai tulevatkosotajoukotne rakentamaan".TyöryhmäLehdonvahvuusoli tuolloin noin 1200 miestäja Työryhmä Hailan noin 900 miestä.Edellinen oli helpostisiirrettävissämuuallekin,mutta jälkimmäistä vartenolisi hankittavauusi työnjohto,koskanykyinenoli samanaikaisestiJoensuun tiepiirin johtohenkilöstönä. MaavoimienEsikuntateki asiasta29.3.40esityksenpäämajalle ja niinpä Työryhrnä Lehto alistettiinkin III AK:lle ja Työryhmä Haila IV AK:lle. Työt eivät täälläkään enää pitkään jatkuneet, vaan pian työvelvolliset kotiutettiin ja työryhmät lopettivat toimintansa6.5.40. Samoihinaikoihin kotiutuivat myösarmelakuntientyöioukot.

X LUKU VESIESTEET

Patoamisetja tulvitukset Toisessayhteydessä(sivu 125) on selostettulinnoitustoimistonrakennuttamatpadot.AKE antoi 14.10.39kaikille Kannaksenyhtymilleja ryhmille tehtäväksitiedustella 'vielä mahdollisetpatoamispaikatsekäsitenaikaansaatavat tulva-alueet."4.Divisioonanjoukot rakensivatuseita patoja: Makulankylän-Halilanjärven-Kuujärven kannakselle,KuolemajärveneteläpäähänlaskevaanSuurjokeen, Humaljokeenja AhvenjokeenInk-asemaneteläpäässä.5.Divisioonan2./JR 15 patosi Summajärvestä laskevanMajajoenSj 5:nläheisyydessä. Järvenvedenpinta nousitämänjohdostametrin verran.Kun talventultua jää oli noin tuuman paksuista,vedenpintaa laskettiinja ohuen jäan alle jäi tyhjä tila. Näin jää säilyi miestä kantamattomana, millä oli melkoinenestearvo. Patolaitteidenvalvonnastaannettiin ohjeita, mm. ... ,kehoitetaanerikoistahuomiotaKinnittämäänmyöspadon välittömäänlähimaastoon,jotta mahdollisetheikot kohdat, repeämät ehditäänajoissakorjata Talvenlähestyessä eri huomiota vesistöjen estearvonmuuttumiseen.Myös sa pitämistä soidensulana Niinkin myöhään kuin 8.3.40 Kan.AE tiedoitti III AKElle suorittamistaan T-linjaanliittyvistä tutkimuksista. Rakennettaviapatojaolisi ollut Näätälässä,VuoksenrannassarRäisälässäja Norsjoella. III AKE kuitenkin ilmoitti, että näihin töihin ei riittänyt työvoimaa,kun olivat vielä kesken. kenttävarustustyötkin Tärkeimmätja suurimrnatpatoamistyöttalvisodanaikana tehtiin Saimaan karlavalla,jonka muuttaminen panssarinesteeksi aloitettiin jo YH:n aikana.Päämajan pioneerikomentajantaempia asemiakoskevassayhteiskäskyssä16.12.39on "Lohko 2: Viipurinlahti-Saimaan kanava-Saimaa.Työnohjaajanamaj. Vans6n,.Tie- ja ilrnoitettiin 7.12.39,että resel. vesirakennushallitukselle vi-insinööriluutnanttiV. Rinne oli määrätty ,johtamaan niitä toimenpiteitä, joita taryitaan Saimaan kanavan saattamiseksipuolustuksenvaatimaankuntoon". Tämä tehtävämääriteltiin21.3.40seuraavasti:,Insinööri Rinne on toiminut Saimaankanavallasotateknillisenä valvoia-

sotateknillisesti na,jonka alaiseksikanavapäällystöineen oli alistettu,. Kun varsinaistakanavaaryhdyttiin rakentamaanesteeksi, tehtiin ensimmäiseksisulkujen kohdalle settipadot, toisin sanoenpantiin aukkojenkohdalle vaakasuoraan puuparruja. Jotta pato ei olisi tykkitulessa tai pommituksissavahingoittunut,settien taakse alavirran puolellekasattiinkiviä. Sitten avattiinsulutja päästettiin Laskelmienmukaanpiti kavesi virtaamaankanavassa. navanpysyäsulanakun virtaamaolisi 40 mr/sek, mutta todellisuudessa seei pystynytnielemäänkuin 25 m3/sek. Suurempivesimääräaiheutti tulvimista kanavanreunan jolloin syntynyt yli. Järyillä ajettiin laivoilla edestakaisin, uoma pysyi auki. Lisäksi sahattiinjärville railoja, jotka peitettiinjäätymisenestämiseksi. järjestelyihinkuului myöspansKanavanpuolustulGen sarinesteidenrakentaminen sen etumaastoonkaikille Tämäntyömaantyöpäälliköksi oli ollut Summan-KarTyöosastonrungonmuodosti joka oli perustettu Lappeenrannassa, mutta sitten lomautettuja kutsuttiin palkäytettiin nyt nimeä ja tuli Suomenvedenpohjan joista 18 oli Lauritsalanvälisellealueelle53 tiesulkua, merkitty 1. kiireysasteeseen. käskyn(16.12.39) Edellämainitun pioneerikomentajan ,Ruokolahden alue,, missä mukaantyölohkoon3 kuului joukkue I reservivänrikainakin 36. Pioneerikomppanian johtaja) E. ki (myöhemminmajuri ja Evon metsäopiston johdolla sulutusvalmistelujenohessarakensi Paavolan panssarinestettä Vuoksenniskalla tiensuluksi. suunniteltiinjo Kanavanalueenestearvonlisäärniseksi johdolla senkaakkoissyksylläinsinöödViljo Castr6nin puolellelaajaa tulvitusta. Sen aikaansaamiseksi ryhdytpatoa eteläpäähän, kanavan tiin 10.11.39rakentamaan hiemanViipuriin päin,KivikoskenkohJuustilanjärvestä dalle. Padonpituus oli noin 380 metriä ja sen korkeus NN + 5,50 m. Padotuskorkeusoli NN + 5,00 m. Yläpinnastaoli padonleveys20 metriä ja siinä oli kiveä

189 noin 1,5 m suojaksivihollisentulta vastaan.Se saattoi vedenalle laajat alueet Ventelän-,Kärstilän-ja Lyykylänjärviämyöten.Tulva-allas(kuva 113)ulottui korkeimman vedenaikana etelässäPerojokeapitkin 18 km aina Kyttälän kyläänsaakkaja Yuoksenvanhanuomansuunnassa 12 km:n päähän Kavantkoskelle.Luonnollisten järyien pinta-alaoli 8,5 km', mutta laajimmillaanlulva olisi peittänyt35 km?.Täytemaatajakiviä patoonajettiin 51 000 m3ja ponttiseinäätehtiin 1800m,. Seneteläpäässä oli betoninen,neliaukkoinensäännöstelypato. Työryhmän vahvuusoli noin 550 miestäja sitä johti insinööri P.E.Karsten. Pato suljettiin 18.2.40.öhquist rnainitseemuistelmissaan, että vesi rupesi nousemaanKärstilänjärvessä 19.2.40,mistä johtuen mm. sähkövirta katkesi hänen komentopaikaltaan Saarelankartanossa. II AKE oli ,sat"Päämajan tumalta saanuttietäänpadonrakentamisesta. padontulva-allas. Kuva113.Kivikosken

Viipu

t-i

ja rintamapäällystönkeskinäinenyhteispioneeriosaston toiminta oli - niinkuin tämä esimerkkiosoittaa- suoraan sanoenkurjaa".Tosinjo 28.10.39Sarlin oli lähettänyt Vainiolle kartat,'joista selviääKärstilänjärvi-Leitimojärvialueensuunniteltu padotuskorkeus.Mainitulle linjalle rakennettavan panssarivaunuesteen yleisenä suuntanaon pidettäväkorkeuskäyrän5 kulkua maastossan.Vainio tiedotti 16.2.40,että "Talin seutuja Perojoen laaksovoidaansaadavedenalleja voidaanvedenkorkeus kuukaudenkuluessanostaa5 metrin korkeuskäyrälle). 20.2.40hän lähetti peitepiirroksiapadon tulva-alueesta jaettavaksiII AK:n divisioonilleja ilmoitti, että pato on suljettu 18.2.ja että vesi nouseekahdenmetrin korkeuteen 12-14 vrkssa. >Tästäei toistaiseksinostetaveden korkeutta.Vesi voidaannostaaviiden metrin korkeuteen ja nousee se noin metrin viikossa". Tällöin ei viela ainoankaan pitänyrkatketa,muttaöhmaantieyhteyden

190 quistinmukaankokojoukko pienempiäteitä oli maanteitä matalammallaja näinollen saattoi häiriöitä ruveta ilmenemään. Sarlin ilmoitti 1.3.40Kan.AElle, että "Kivikoskenpato on valrnisja luovutetaanKan.A:n käytettäväksi.Padon korjauksiaja kunnossapitoa vartenolisi syytä patotyössä olleistamiehistämuodostaainsinööri Karsteninalainen korjausryhmä".8.3.40ruvettiin vedenjuoksutustalisäämään,jotta Kärstilänjärvenpintaa saataisiinnostetuksi nopeammin. Seuraavanapäivänä annettiin,insinööri Karstenillemääräysräjäyttääyksi pato Lierjarvellä" (Rättijärvenja Nuijamaanvälillä),jotta mainitunjärven vesi nousisimahdollisimmannopeasti5 metrin tasalle. Päämajaolisi halunnut räjäyttää vielä toisenkinpadon, mutta Ohquist vastusti, koska tuolloin olisi katkennut kaksi tärkeätä tietä, mistä 'olisi nykyisin seurauksena tuhoisaonnettomuus".Tulva-alueenpoikki oli kuitenkin vielä samanpäivän aikana tullut vihollisenkomppania. Ohquistin mukaan ,oli venäläistenpuolella ollut hyökkäämässäjokin valiojoukko- eräänlainenupseerikoulu tai sentapainen- joka vähääkäänhäikäilemättäkahlasi yli äyräidensätulvineenLeitimopuronpoikki jääkylmän vedenulottuessarintaan asti. Kieltämättä kovia poikia!' Tämä tapauson osaltaanvaikuttanuthänenkäsitykseensä, että patoamisetosoittautuivatntyystin epäonnistuneiksija aiheuttivat varmastivihollisellepaljon vähemmän haittaa kuin meille itsellemmen. . . ),ne väativat suuretmäärättyövoimaa,joka olisi paremminkintarvittu toisiintarkoituksiin,r.On tietenkin patoamistenhyötyäesimerkiksiampuma-alan sessaja osanapanssarinestesysleemiä. mainitsemakahluutapaus ja juuri sen vuoksi tieto joukoissalaajaltikin. Vedenjuoksutus rauhantulonjälkeen 15.3.40.Tulva ei tuolloin ollut vielä saavuttanutsuurintakorkeutta,vaanoli vastaNN + 3,30 m, Kivikosken patoa käytettiin hyödyksi vielä vuonna 1967 Saimaankanavaa uudelleenrakennettaessa. Sen avulla voitiin Kivikosken-Lavolanvälinen kanavanosa syventääja leventääns. kuivanatyönä,mikä melkoisesti ja helpottityötä. halvensikustannuksia

joiden esteluonteen säilymisestäei olla ehdottomanvarmoja,. Kan.AE kiinnitti armeijakuntien,huomiota vesien ja soidenjäätymiseenja erilaisiin vesien(railojen) aukipitämismenetelmiin". Joulukuussakehotettiin avaamaan padot ennenkuinrantavesiehti jäätyä 4-5 cm vahvemmaksi."Tämän tarkoituksenaon saadarannoille ohut jääkerros,joka estääniiden jäätymisensyvemmältä.n Jäänvahvistuessa ryhdyttiin ayaamaanrailoja,joita eri menetelmin yritettiin pitää auki eli niin heikosti kantavina,että ainakaanpanssarivaunuteivät pystyisi niitä ylittämään.Railon ayaaminentapahtui aluksi käsi sahoillakutenmaaseudulla oli totuttujäitä varastoitaessa menettelemään. Myös käytettiin ns."Jääkarhua',tavallisesti kahden hevosenvetämää auran tapaista laitetta, jollajäähänvedettiinura. Tätä myötenvoitiin jäätuuralla rakooniskemälläsaadateli irtoamaan.Näin voitiin tehdä railo jopa 60 cm:n paksuiseenjäähän. Kun jäätelit oli irrotettu ja paloiteltu, ne työnnettiin kiintojään alle. Syntynytrailo peitettiin,jotta seei jäätyisi kiinni. Kokeiltiin leveitäkinrailoja, mutta niiden peittäminenoli työlästä.Lopulta pääd,.ttiinsiihen,että tehtiin kaksikapeata railoa jonkin matkan päähäntoisistaan.Välillä oleva lauttakin voitiin vielä paloitella.Näin syntynyt railosyspainoa. Tällaiset kateemi ei kestänyt panssarivaunun peat railot oli paljon helpompi peittää kuin yhtenäinen leveärailo. Myös poistettaviatelejä oli vähemmän.Monenlaisiakatteita kokeiltiin: havuja,olkia, ensonpahvia, insuliittia jne. Tehokkaaksitodettiin menetelmä,jonka muutamansentinvahvuikasattiin lunta, eräissä jopa pehkua.Vaaranaoli saattoisuojasäällä kastuajasittenjäätyä

saatiin käyttöön myös moottorikäyttöisiä konstruoiminen oli annettu Ahlströmin Varkaudenkonepajantehtäväksi.Kokeiltiin sellaisia,joissa oli kaksi terää rinnakkain, rnutta kätevimpiaolivat yksiteräiset.Kuorma-autoakinkäytettiin voimakoneena siten,että takapyörientilalle kiinnitettiin 130cm:nläpimittaisetsirkkelinterätja tasauspyörästö lukittiin. Autoa hinattiin traktorilla, koskaterien piti jään päälle. pyöriätaaksepäin,etteivätne olisi nousseet Railojatehtiin myösräjäyttämällä.Parhaiksipanoksiksi osoittautuivatI -2 kg:n painoisetvedenkestävällä suojuksellavarustetutruutipussit.Myös kokeiltiin panoksen räjäyttämistäjään päällä ja todettiin esimerkiksi 12" Jääesteet vesijohtoputken,jonka pituus oli 3,5 m ja jossa oli kloraattia 1,1 kg/m, tekevänjäähän 3,5 x 1,2m suuruiYH:n syksynkääntyessätalveki alettiin rintamilla huo- senaukon. lestua vesistöjenestearvonsäilymisestä.II AK käski Jäällä työskenteleminen oli varsinvaikeata.Pakkanen 16.11.39alaistensayhtymien tiedustella'ne vesistöt, ja viima haittasivät työtä. Aäni, erikoisestimoottorisa-

o

t

2

3

4

-

l kiir

----- 2.

uun nile/mo 6.14O e el/;syys o-tte

/o nn e 2 9- 2.4O

Fy9

.a//oa vA /fn isla ===----= -9uu'7t'ile/luo r d i/oa

Kuva I 14. Viipurinlahden jddrailoesteet.

han,kuului kauasja veti helpostivihollisentulta puoleen: sa.Moottorienkäynnistäminen oli pakkasentakia hankalaa. Monin paikoinoli työskentelymahdollistavain öisin ja silloinkin vain kuutamottomanaaikana.Näinollen ei etulinjoissavoitukaanyleensäsulkeavesistöjärailoilla, vaan oli käytettävä miinoja ja ansoja. Paikoin niita asennettiinrailojen lisäksi. Erityisesti yritettiin sulkea sellaisetkohdat vesistöillä,joista johti panssarivaunuille kulkukelpoisiateitä tai uria. Paikoin nostettiinjäätelit jään päälle ja tehtiin niistä jonkinlaisia suojapaikkoja öisin toimiville vartioille. Yhtymiä varoitettiin myös vi-

hollisenmahdollisuuksista rintaman takaistenvesistöjen pudotusalueina. käyttämiseenilmadesanttien Jäärailojentekemisenvaikeustuli tietoonmyöskotirintamalla. Niinpä Kan.AE sai vastaanottaäehdotuksen, jonka idealähti rauhanaikaisten luistinratojentekemisessä ilmenneistäseikoista.Asiasta järjestettiin kokeilu, jossatodettiinseuraavaa. Kunjäähän porattiin 3" kairalla reikä,joka peitettiin kasaamallasenpäällelunta, syöpyi jään pinta reiänympäriltä noin 5 metrin alueeltapinnastaan heikoksi. Kokeen aikana vallitsi vaihteleva sää, suojasta42 asteenpakkaseen.Noin puolentoistaviikon

192 kuluessajää oli syöpynyt l0 cm syvyydeltä.Kun siihen kairattiin uusi reikä, syöpyminenjatkui. - Menetelmäei kuitenkaantullut yleiseenkäyttöön. Myös merenjäätyminenaiheutti sekähuolta että lisätyötä. Kan.AE käski l:1.1.everstiluutnanttiOinosenryhtyä panssarinesteen rakennuttamiseen Hevossaaren kaakkois- ja itapuolelle.Saari sijaitseeTlinjan eteläpäässä, ja paikkaa YiipurinlahteenliittyvässäKäremäenlahdessa oli kesäiseenaikaan pidetty panssareillekulkukelvottomana.Kiviestettäei kuitenkaanenääehditty rakentaaja asia ydtettiin ratkaista sahaamallajäähän railo. Lahti kuitenkinjäätyi tältä kohtaapohjaamyöten.Varsinaisen Viipurinlahden osalta Oinosenkäskettiin ottaa yhteys kenraaliHairelliin,joka "PM:n edustajanakuulemamme mukaan huolehtii Viipurinlahdenlänsirannanvarmistamisestan. Kan.AE:n ei kuitenkaankauantarvinnut olla kuulooubeidenvarassa. silläSarlinilmoittiVainiolle15.1.40,elta ,Päämajan toimesta on muodostettutyöosasto,ionka tehtävänäon hv.esteidenaikaansaaminen Viipurin lahteenoheisenpeitepiirroksenmukaann(kuva 114).Hanell on päivännytpiirroksenjo 6.1.40,jolloin myössiirrettiin tehtäväänLuumäenlinjalta irrotettu työryhmä,johtajana insinööriT. Saarinenja toisenainsinöörinäK. Heikkinen. Tehtävätja työohjeetHanell antoi suoraantyöryhmälle. Työt jäällä aloitettiin 25.1., aluksi käsisahauksella, joista tääIläkinyksitemutta pian saatiinmoottorisahoja, räinenosoittautuiparhaaksi.Railon mitat olivat seuraavat. Sahattiin kolme rakoa, välin telit työnnettiin railon keskellekepeillätai laudanpalasilla. peitettiin havuilla, laudoilla tms.,

työmenetelmäksi,että railon annettiin jäätyä ohueen jäähän, mikä peitettiin lumella. Tämä osoittautui nopeimmaksikeinoksija railo myösnäkyi vähiten.Suhteellisen leutoina öinä saatiin railoa tehdyksi jopa toista kilometriä,mutta kovanpakkasenaikaanvain 80 metriä. Päiväsaikaan aukeallajäälakeudellaei voitu työskennellä lainkaanvihollisenilmatoiminnanvuoksi.Yhteensäavattiin railoa 18,2km. Railot tarkastettiin viimeksi 25.2.40,jolloin ne jo oli luovutettu II AKlle. TäUöinjään paksuusoli railossa 2- 15 cm, ts. seei kestänytpanssarivaunua. Erään ilmoi tuksen mukaan olisi jää ollut railossajopa 70 cm, kun varsinainenjääoli vain 60 cm. Partiooli ilmeisestitehnyt koereikänsärailon viereen, löytämättä kapeata rakoa leveänpeitteenalta ja koereiänkohdalleoli sattunutjään alle työnnettyteli. KuvastaI 14 näkyytilannehelmikuunlopulla.Hanellin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketenrailo OinosenesityksestäkäännettiinkinmenemäänPapinsaaren eteläpuolitse Viipurinlahden poikki, jolloin se paremmin liittyi Pappilanniemestaalkavaan T-linjaan. Esteenärailo ilmeisestikintäytti tehtävänsä,sillä niillä alueilla missä vaunuja oli uponnut railoon, kuten esimerkiksiTurkinsaarenjaRavansaaren välilla sekäKeihäsniemen kohdalla, vihollinen ei enää uusinut yrityksiään. Kaikkialla vihollinenei koettanutkaanmennärailojen yli - olihan ne nähty rakenteillaolevinaainakin niillä kohdin, missä ne oli avoiminajätetty muutamiksipäiviksi jäätymään ennenlumella peittämistä.TyöryhmäSaarinenalistettiin ei enää voinut monta päivää työtään,kun Viipurinlahdentaistelutjo alkoivatja taakse29.2.40.

XI LUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN YH:N JA TALVISODANAIKANA

jarjestely Linnoittam istöiden Rannikon linnoittamisenkohdalla on vielä vaikeampi kuin maarintamallavetää rajaa rauhan aikaisen sekä toisaalta YH:n ja sodanaikaisenlinnoittamisenvälille, sillä toiminta jatkui entisten suunnitelmienja vanhan organisaationpuitteissa.Erona oli vain, että ylimääräisten kertausharjoitusten alkaminen11.9.39toi rannikkotykistön joukko-osastoihinmelkoisestilisää väkeä,joukossamyösrakennusalan ammattimiehiä. Kuten rauhan aikana, sotatalousosasto osoitti nytkin merivoimille linnoittamiseenkäytettäviä määrärahoja, jotka tämä siirsiedelleenpuolustusministeriön teknilliselle osastolle.Tämä taasMerivoimienEsikunnananomuksestaesitteli ministerille tiettyjen kohteidenrakentamiseen tarvittavat varat ja siirsi ne rakentavallejoukkoosastolle.Seuraavaanluetteloonon ooimittu eräitä esimerkkeiämäärärahoista.

Päivämäärä

10.10.39 520000,perusta

13 . 11 . 3 9

't4 500,l Er.RTPsto HästGBusö,mittaustorni Heinäsenmaan, Kurkiniemen,Kilpolan,Lauvatsaarenja Mökerikön mittaustornit 2.Er.RTPsto Mustamaan,Boistönja Kasavuoren mittaustornit RT1 Mäkiluoto,3 it.tykkiperustaa RT2 Tuppuranmittaustorni l.Er.RTPstoUtönja Bokullan mittaustornit

20.11.39 539000,- R T 3

2 0 . 1 . 3 9 508000,6 . r 2 . 3 9 630000,tLt2.39

200000,-

13.12.39 zl't 000,-

I 3 Suom€nlinnoittamisen tristoria

13.r2.39 256000,- l.Er.RTPstoUtön tykkiasemienselkäsuojat ja miehistösuojat 13.12.39 170000,- R T 2 Saarenpään toinen mittaustorni 18.12.39 19000,- R T I Santahaminan, Järuönja Obbnäsin mittaustornit 29.12.39 498000,- l.Er.RTPstoÖrön valonheitinasema 24.1.40 160000,- R T 1 Glosholma,parakki 24.1.40 1s0000,- l.Er.RTPstoBokullanlinnakkeenvesisäiliö r0.2.40 390000,- R T 1 Suomenlinnan torjuntakeskuksen katonvahvistaminen 2.Er.RTPsto Rankinja Kirkonmaanlinnakkeidentäydentämistöidenaloittaminen 22.2.40 l 1 5 50 0 0 , - R T I Isosaaren maanalainenkorjauspaJa Bastönetäisyys27.2.40 230000,- Pellingin ja tj-suomittarilohko jus 5.3.40 5 1 0 0 0 , - 1 Er.RTPstoBokullansirpalesuojat Glosholmantunnusr4.3.40 9s 000,- Pellingin tornin muuttamilohko nenmittaustorniksl

14.3.40

'796600,L-SMe.PE örö, kaksi 152/

14.3.40

45-Ctykkiperustza 302800,- L-SMe.PE Utö, miehistösuoja

194 nen pieniä osastojavarten hajalle maastoonja maan a l l e. . . " Linnoitustöitäjatkettiin'erittäin tukalissaolosuhteissa Edellä olevastaluettelostailmenee,että linnakkeillatehtalvikautena"...,vallitsevan yleistilanvesisäiliön raSaarenpäässä tykkiasemista aina tiin monenlaisiatöitä, jääsuhteiden painoja pattereiden vuoksikatsottiinpuolustuksen teen kentamiseenasti. Oma suuri ryhmänsäoli Kenttävaruskaakkoispuolelle. lähitorjuntaankuuluvat laitteet. Merivoimien Esikunta pisteensiirtyneensaaren antoi niistä ohjeen17.11.39.,Kenttälinnoitustyöton suo- tustyöt rantaviivallaja jäällä suuntautuivatpääasiassa tarkas- tälle alueelle,minkä jälkeenoli tarkoitusryhtyä varustaritettavalohkojenkomentajienyksityiskohtaisesti koillisrannikkoa.Suoritetut tamien suunnitelmienmukaisesti.Tällöin on erikoista maansaarensalmenpuoleista ja mahdollisestisyntyviä palvelivat lähinnä työt tietenkin huomiota kiinnitettävä tulipesäkkeitten,hv.esteiden valmistautuniistä oli kuitenkin sijoitukseen.Kenttä- talvitaisteluja.Suuri osa estelinjojentarkoituksenmukaiseen Mainittakoon mista seuraavankesänlaivastotaisteluihin. suoritettavarantavii linnoitustyöt on aluksi pääasiassa maihinnousupaikoissa ... Lisäksi niistätärkeimmät: valla todennäköisissä lisää6 kpl. on myös suunnitelluissataaemmissapuolustusasemissa 1) Betonisiakk-pesäkkeitä jolloin ensitilas- 2) Piikkilankaesteitä kaakkoisrannikolle. suoritettavaosittainkenttälinnoitustöitä, sa tulevat kysyrnykseenkk.pesäkkeetpuolustusaseman 3) Lumiaitaesteitä ja jääsahauksia kaakkoisrannikon suojaksi. tärkeimmissäkapeikko-ym. kohdissa.Hv.esteidenosalta on . .. suoritettavatarpeellisetvalmistelutesim. kivien 4) Tilapäisiämaanalaisiakorsujamiehistösuojiksi. 5) Tj-tornin lyhentäminen(tornin katkaiseminensuori kokoaminenym." rÄ+riin 1^Äh,,,,n) ,... lisäksi on lohkojensuunniteltavakiireellisissätapauksissaotettavalinnoitustyöväentarve. Yhteistoimin- 6) Betonitornirakennus C-pattedlle(valu miltei loppuun kanssaon suodtettu). nassapaikallisentyövelvollisuuslautakunnan rakennusbetonista(kaivutyö suunniteltavako. väestönkutsuminen työpalyelukseen 7) Taistelukeskushuoneen suoritettuloppuun). sekäkokoaminensopiviksityökomennuskunniksi.n rakennus(kaivutyölopussa). Viipurin lohkon Saarenpäänlinnakkeentöistä laadit- 8) Tasohuoneen tiin rauhanteonjälkeen kertomus,jonka pohjaltaseuraa- 9) i5-20 kpl, 4,5 x 8-12 m. suuruisia,1,5m. vahvalla rautabetonikatollaja 1 rn. vahvuisillabetoniseinillä vassaselostetaansodanaikaistalinnoittamista.Lähitorjuntaa palvelevattyöt olivat suurin ryhmä,jonka vuoksi varustettujamaanalaisiasuojiamiehistöäym. tarkoi (korjausverstas,konehuone,sidontaSaärenpääsopinee suoja oli tarkoitettu varustettanaisenlimakealueen joten taisteluolosuhteisvaksikeittomahdollisuuksilla, saarenhallussapitoa, keskusalueellaepäkä)tännöllinen saaren rannikko varustettava. tulisi taryeettomaksi.Näistä oli ykpyrittävä viemäänläpi asteittain valmis, 1 valettavana,3 laudoitettuna' toimien alettua käyttäen työvoimana .. palkattua asevelvollisia, viety läpi seuraavassa vartenoli käytettävissän. 300työvelne joulukuun puoliväliin vollista. Lkeen ja jv-patl:n ammattimiehiä sijoitettiin laajuudessa: kk-pesäkettä ... töihin. Kaivutyössäkäytettiin myös muutä miehistöä, 1) Yhteensä 8 betonista 2) Yhtenäinen estelinja Mellasenlahdesta-Kiilinlah- mikäli taistelutoimintavain salli. Töiden suunnitteluaja johtoa varten perustettiin lkeelle tekn.toimistoja sen t e e n. . . ja kaivantojenrakentaminenuhan- yhteyteenrakennustoimisto. 3) Ampumakuoppien ... Töiden suoritus kohtasi suuria vaikeuksia.Talvi oli alaisimmillemaihinnousupaikoille käsittivättyöt: harvinaisenkylmä. Maa routautui syvältäja hidastutti Varsinaisellalinnakealueella työtä. Betonitöihinoli soraja vesikuljetettavakaukaaja l) 10"patterintykkien maa-ja kivipeitteentäydennysja jatkuvastilämmitettävä.Vihollistoiminnanvuoksivoitiin pattereidenja kokolinnakealueen naamiointi. 2) Suojakuoppienja kaivantojenkaivaminenmiehistöä töitä tehdä pääasiassavain yöllä. Rakennusaineiden tapahtuiviivytykiä .. ., vartenhajallemaastooneri taistelu-jatoimipaikoissa. saannissa hajoittaminenmaakaivantoiVaikkakin rannikon linnoittaminenoli aivan erillään 3) Taisteluvälinevarastojen Koiviston todettakoon,ettäjo lokakuussa maadntamasta, hin hajallemaastoon. jyvaskyla4) Tilapäistenmiehistönmajoituspaikkojenrakentami alalohkollealistettiinyksi ammattikomppania, Suomenlahti

195 läinen8.Tienkorjauskomppania, päällikkönäinsinööriM. sijoittaa betonikorsuihin.Niitten puuttuessaon edelläMakkonen(sivu 168). Koivistonalalohkopuolestaanoli mainittuja vartenrakennettavatavallisiakorsuja.Korsujo tässävaiheessaalistettu maavoimille,mutta ylipäälli- jen teossaon kulmatja katonrajatehtäväerikoisenlujiksi kön 30.11.39antamankäskynmukaan"aselajikysymyk- ja katto pitkälleseinienyli, koskaniissäkohdinon todettu siä koskevissaasioissajää rannikkolohkoalistetuksiko. olleenheikkouksia.On havaittu,että useampiakinmetremerivoimienjohtajalle ... Kuitenkaan ei yhtymän ko- jä paksuhiekkakerroson venaten tehoton,ellei ole kivimentaja saa antaa käskyjä pysyvienrannikkopuolustus- ja hirsikerroksiakorsujensuojana, laitteidenrakennemuutoksista ilmanasetietäsaatuaasianViipurinlahden länsirannan taistelut maaliskuussa omaistavahvistusta.,- Yhteistoimintalinnoittamisessa 1940 jouduttiin käymäänlinnoittamattomassa maastosmaa-ja merivoimienkeskennäyttääjääneenvarsin vä- sa, varsinaisiapatteriasemialukuunottamatta (vrt. s. häiseksi.Joitakin viitteitä siitä kuitenkin on nähtävissä. 7 6) . Merivoimien Esikunta pyysi 31.1.40yhden pioneeriupKotkan lohkon merkityskasvoisitä mukaakuin taisteseerinsiirtämistämerivoimiin.nsuomenlahden itäranni- lut Kannakella siirt"yivätlännemmäksi. Merivoimien kolla on suoritettavalaajassamitassakenttälinroitustöi- komentajaantoi 25.2.40- siis pari päivääennenjoukkotä, joiden johtamistavarten merivoimatvälttämättätar- jen vetäytymistäyäliasemasta TJinjaan - 'käskyn KLon vitsevattämän alan koulutuksensaanuttaupseeria,mitä puolustuksen tehostamisesta,. Koskavihollinenoli,osoitmerivoimilladi omastatakaaole." tanut lisääntynyttäharrastustatoimintaanjäitse,, lohkolViipurin lohkon komentaja, eversti Lyytinen, esitti le annettiinerityiseksitehtävälßi,estäävihollinenpureu3.2.40merivoimienkomentajalle,että Saarenpäähän pitumastasaaristonuloimpiin metsäisiinsaariin,.Tässä täisi saada kauaskantoinenpatteri, koska sitä . .. non mielessäkäskettiin "miehittää ja varustaa" Ristisaari, pommitettumantereeltakäsin kauaskantoisella tykistöl- Haapasaariryhmäja Kilpisaari,puolustustasilrnälläpilä, . . . "linnakkeenjatkuva pommittaminenajan pitkään täen,.Varsinaisetlinnakkeetrnuodostivattalviolosuhteisjohtaa Saarenpään patterientuhoamiseen, koskavihollis- sa tukilinjan. Näinollen on edellä mainittua saarilinjaa patterit kaikessarauhassavoivat toimia . . . omien tykja sen linnoittaminenoli pidettäyä pääpuolustuslinjana kiemmekantomatkanulkopuolelta".Lyytinen perustelee suoritettavaetukäteen,,josmiehityksentäytäntöönpano esitystäänmyössillä,että patterivoisitehokkaastiosallis- näyttääturvatulta,'. tua maarintamantukemiseen- ajatus,jota hän ennenkin Pari päivääennensodanpäättymistä,11.3.40,annettiin oli voimakkaastipitänyt esillä. nJos kerran tällaiseen lohkolle uusi käsky,linnoitussuunnitteluistan.Lohkon arkaankohtaanon kannalta oli tärkeimpänä puolustusasemana pidettävä mukaan myöskin varustettava Luumäenlinjakin mainittiin. Näijotka tekevät sen sivustansuojaaminenoli lohkon Kumpainenkaanaloite ei resurssienpuutteessa mainitun kestärTysedellytti Kirkontulokseen. vahvistamista,johon käytettäisiin Ilmeisestikinsuuressamäärin Kotkan lohkonitäosastasiirrettävää kokemuksiinnojautuenMerivoimien Esikunta pohjoisosaanja Suurmustaanoli 7.2.40'Rannikkotaisteluistasaatujakokemuksia,selos- rakennettavatuliasemat"152/ 45-Cpattereillej a pienikataessaanmm. seuraavaa.,Hyvän suojautumisentehok- liperitykistöllesekäkonetuliaseille,.Haapasaaret ja Kilkuudestaon saatumonia esimerkkejä.Eräilläkin linnak- pisaärioli pidettävähallussa,minkä vuoksiniidenlinnoitkeilla, jotka päivä-ja viikkokausiakinovat olleet erittäin tamista oli tehostettava.Myös Pellingin lohkon vasenta voimakkaitten ilma- ja tykistöpommituksienalaisena, siipeätultaisiinvahventamaan. jolloin sadoittainpommejaja ammuksiaon tullut pienelle L-linjan oikeansinrstansuojaaminen oli Mustamaanja alueelle,ovat kalusto-ja miehistötappiotihmeteltävän Kukkion linnakkeidentehtävänä;lisäksiniidentuli antaa prenet. ja heikkojen tulitukea maarintamalle."Kesäolosuhteissa Ammuskellarinkatolle,tykkien etuvalliinsekamuualle jäiden aikanavoivatnejäädä puolustuspesäkkeiksi viholaivan tykkien välittömäänläheisyyteenon tullut osumia lisen sivustaan.Niiden varustarninensitä silmälläpitäen voimatta kuitenkaanaiheuttaasuurempiatuhoja. Vau- on suoritettava,mutta myöskinsiirto länteenon valmisdot on tätenvoitu korjataöisin tai hyökkäystenväliaikoi- teltaya." Haapasaartenja Kilpisaarenpitäminenja siis 13,. ... uSuojautumisenkannalta olisi edullista, jos myöslinnoittaminenoli tärkeätäL-linjankin kestävyyden miehistön majoitus ja muonitus,yksiköitten a.varastot kannalm. sekä haavoittuneittensuoja-ja sidontapaikatvoitaisiin Tämän oikea siipi oli talvisodänaikana Virolahden

196 tasalla.Paatioja Pukkiojäivätniinollensenetupuolelleja ne käskettiinkin linnoittaa yiivytystaisteluasilmälläpija kevyttä tykistöäkäyttäen. täen,lähinnäkonetuliaseita Aseidensiirto oli valmisteltava,mutta ,Pukkion203 mm. evakuoidamuuta kuin lukkotykkejä ei talviolosuhteissa ja tj.laitjen, jarru- ja palauttajalaitteidensekäsuuntausteidenosaltao. Kymijokilinjan linnoittaminenoli tähän aikaan merivoimienkomentajanvastuullaja töitä johti Kotkan lohkon jalkaväkikomentaja,joten oli luonnollista,että käskyssämäärättiin siihen liittyvien töiden sisällyttäminen toteutettavaksi samaantyöohjelmaanja senyhteydessä Pellingin lohkon vahveriamisenkahdella 1'52145-C käskenyt15.11.39Valve antoi tykillä oli yleisesikunta lohkonkomentajalle28.11.39käskynniiden sijoittamisestaBästönsaarelle.Toinenmahdollisuushänenmielestään olisi ollut käyttääne Pirttisaarenja Lehtisenlinnakmutta jälkimmäinen"on kuitenkeidenvahventamiseen, kin siksi pieni,ettei siihenmielelläänenääsijoita kolmathän antoi ohjeekta tykkiä'. Linnakkeenrakentamisesta Kivitöitä suosi, että 'tykit kiinnitetäänkallioperustaan. varten dtetaan tasoitustaja rintasuojienmuodostamista sekä siirtämällä paikalla olevia suuria vierinkiviä,joita voidaanliittää tai tukea toisiinsabetonillaja raudoilla. Miehisiösuojiavalmistetaantykin lähistölle.samallataja päällimvoin siten,että katot tehdäänsirpalevarmoiksi mäiseksivesikatto.Ammukset sijoitetaanvastaavanlair a k e n n u s t a vpoai s i i ns u o j i i nt a i l o k e r o i h i n.-... - B ä s t ö n siis olla .. . vakinaisen Samanlaistamenetelmää rakennettaessa. mittausasemaa Lohkon käskettiin ranin saari samanaikaisesti väkseen Haapasaarten ovathan kaikki nämä saaret ulkoreunalla. keskiH elsingin Iohkon tykistösiiaitsipuoliympyrässä, pisteenäHelsinki-Suomenlinna.Valven mielestäse "ei luontevastiyhdy myöhemminlinnoitettuihin Porkkalan alalohkonja Pellingin lohkono puolustuslinjoihin.Sen vuoksihän esitti 1.2.40päämajalle,että sivustoilletulisi rakentaapatterit Kytöön ja Eestiluotoon.Ensinmainittuun hän ehdotti sijoitettavaksikaksi äskettäinkuntoon saatua152 mm:n Vickers-tykkiä."Kustannustensäästämiseksi olisi Kytössä tyydyttävä vain välttämättömiin linnoitustöihin".Patterintehtäväksituli sulkeameriväylä mihin se ja suojataEspoonlahden maihinnousupaikkoja, patteri. paremmin kuin Miessaaren pystyisi Valve esitti, että Harmajan 152mm:n Samanaikaisesti esimerkiksilaivoilta vakevyemmilla, tykit koryattaisiin pautuvilla tykeillä. "Harmaja on raskaalle patterille

epäedullinensijoituspaikkapienuutensaja maastopeitteen täydellisenpuuttumisenvuoksi.Rakennustentakia ei patteria nykyäänvoi edeskäyttää ilmatorjuntaan'. PäämajahyväksyimolemmatValvenesitykset16 2.40. Eestiluotojäi toistaiseksilinnoittamatta. merivoivahventamiseksi H angon Iohkon puolustuksen m i e nk o m e n t a jsaa i 3 . l l . l 9 k ä s k y ns ü o i t t a ak a k s i1 2 0 / 41-A tykkiä Hangon 4iemelle nTvärminnenseudulle perusteellahavaitaan paikkaan,joka maastotiedustelun edullisimmaksi'.

Lounais-Suomija Ahvenanmaa olevatmerivoimienkomentajanalaiMaan lounaisosissa mejoukot yhdistettiin YH:n alussaLounais-Suomen set ja jonka esikunta komentaja L-SMe.P, ripuolustukseksi, olivat Turussa.Rannikkotykistöäsiihenkuului Turun ja Satakunnanlohkot.Ahvenanmaaoli alunperinsuunniteltu suoraanylipäällikön alaiseksialueeksi,mutta tilanne Meripuolustusjoutui kehittyi siten,että Lounais-suomen johtamaanmyöstämänalueentoimintoja. aiheutuvientehtävien lisäksi Kauppameriliikenteestä tärkeimmäksirannikonpuotuli varsinkinalkuvaiheessa j Iustuksenjärjestely a linnoittaminenLuvun alussaesitetyssä luettelossaon useita esimerkkejätämän suunnan Näiden lisäksi tuli kaikkialla yklinnoittamiskohteista. suoritettu rannikon kenttälinnoittaoli estäävihollista saamasta AikaisemminmainittujenÖrön. ja Lypertön linnakkeiden Pensarinlinnake Nauvon itärannikkotykeillä varustettu suojeluskunnanleirialue. Linnakkeidenlisäksi lohkoon kuuluijoukko vartioalueita. Satakunnan lohko käsitti Reposaarenlinnakkeenja vartioalueen lisäksi Rauman ja Luvian vartioalueet. 30000,31.10.39 pyydettiin puolustusministeriöltä markkaa kahden ammuskellarinrakentamiseksiReposaareen,ettei ampumatarvikkeitataryitsisi säilyttääPorissa 35 km:n päässä.Rahat käytettiin tarveaineiden ostoon.Työ oli ilmaista. Rakentaminenoli jo atoitettu luottaensiihen,että rahat saadaan.SusikarilleRauman ja Porin valille rakennettiinpuinentähystystorni.Rakennustarvikkeitavartensaatiin3500,- mk, työ oli täälläkin ilmaista. Rauman eteläpuolelleRihtiniemeenrakennettiin kenttätykkipatteri4187K/95, joka oli ampumavalmiina 4.11.39.Lisäksituli ranta-ja väylätorjuntaankaksi 37 mm:ntykkiä.

197 Päärnajakäski 3.11.39Merivoimienkomentajaavaraamaan muutamia 152/22-D tykkejä Rauman sataman suojeluun.Kuuskajaskarinlinnakkeenrakentaminenaloitettiin joulukuunlopulla. Ahvenanmaanlinnoittamista ei voitu aloittaa ennen sodanalkamista,koska maan hallitus noudatti tarkoin Ahvenanmaansopimusta(sivu 126). Valmistelujasuoritettiin saaristonnopeatamiehittämistäja puolustuskunketoon saattamistavarten. Jo 23.6.39sotatalousosasto hotti hankkiviaosastojaja MerivoimienEsikuntaaryhtymään toimenpiteisiinAhvenanmaanvarustamissuunnitelmaan kuuluvien hankintojensuorittamiseksi.Tämän johdostapuolustusministeriön teknillinenosastoilmoitti 5.7.39 taryitsevansa loppuvuodeksi yaroja yhteensä 9 360 54'7,- mk. joista Lägskärin,Björkörin ja Kökarin kiinteitä linnoituksia varten 322 84o,- mk. Tulevien pattereidenpaikat tiedusteltiinja kenraaliValvemääräsi henkilökohtaisesti tykkien sijoituksen. YH:n alkaessakeskitettiinTurkuun OsastoHanell: JR 22, PPP 8, II/KTR 6 sekä eräitä huoltomuodostelmia. oli Ahvenanmaanlohko,johon Rannikkotykistöjoukkoja kuuluivatsuunnitellutpatteritja vartioalueittenhenkilöstö. Kalusto oli varattu pääasiallisestiTurkuun, mutta tykkejä oli myös saarilla lähempänäAhvenanmaata: "sijoituksellapyritään tehostamaanpuolustustaetelästä ja lännestäsuuntautuviahyökkäyksiävastaann.Sen ei pitänyt ainakaanoleellisestiviivyttää niiden siirtämistä lopullisiinpaikkoihin. Osastonkomentajanatoimi kenraalimajuriE.F. Hanell ja esikuntapäällikkönäeverstiluutnantti miehitysolisi näidenvalmistelujenansiosAhyenanmaan ta voitu suorittaa nopeasti. Hanellinpiti yhtä sa miehittää Ahvenanmaaaikaisemmin muksenmukaisesti tlytyväinen johtosuhteiden järjestelyyn 23.10.39asiastaesityksenylipäällikölle.Suomenja Ruotsin yiranomaistentekemänsopimuksenmukaan toimintaa tulisi johtamaanyhteinenjohtoelin,jossakomentaja ja esikuntapäällikkönä ruotsalainenupolisi suomalainen seed.Myös muut tehtävätolivatjaetut suunnilleentasan. Tässäpiili Hanellin mielestähankauksensiemen,josta kaikenlaisiin saattoi olla seurauksena,mahdollisuus konflikteihin'. Koska komentaja oli suomalainen,piti esikunnankinolla samoin.Josruotsalaisiajoukkoja tulisi ja .{hvenanmaalle,niillä piti olla ornajohto-organisaatio komentajalle.Ellei tällaista ne alistettaisiinsuornalaiselle järjestelyävoitaisisaadaaikaan,olisi parempi"luovuttaa joukkojenjohtaminenRuotsilletai vielä parempiratkaisu:jättää AhvenanmaanmiehittäminenkokonaanRuotsillen.Hanellin mielestäasia oli hwin vakava.koskase

saattoi vaarantaakoko yhteistoiminnanmaitten välillä. "Kysymys on suuremmistaaNoista kuin Ahvenanmaan Hanellin vetoomusei auttasaartenhallintaoikeudesta". nut. Oeschon kirjoittanut kirjelmän laitaan,ettei järjestelmää muuteta, nkoska se perustuu allekirjoitettuun sopimukseenn. Hanellin huolestuminenoli kuitenkin turhaa, sillä Ruotsi luopui koko operaatiosta- ilmeisestikinNeuvostoliiton asenteenvuoksi. Ahvenanmaanpuolustusjäi yksinomaanSuomenvastuulle.Tilanteen kehittyminen johti siihen,että päämaja30.11.39luopui suunnitelmasta lähettää OsastoHanell Ahvenanmaalleja suuntasisen mahdollistenmaihinnousujentorjuntaan Lappohjan Hangon alueelle. Ahvenanmaalle lähetettiin yöllä 1.12.12.39Ahvenanmaanlohko sekä PPP 8 ja pari johtuen vihollinenei erillistä komppaniaa.Vuodenajasta laivastollaan pystynyt uhkaamaan Ahvenanmaataja sekälinnoittaminentapahnäinollenpuolustusjärjestelyt olosuhteissa,ilmasta tuivatkin varsin rauhanomaisissa häirintää lukuunottamatta. tapahtuvaa ja erityisestilinnoittamiskysymys Puolustusvalmistelut Ahvenanmaan väestössäerilaisia reaktioita. aiheuttivat yllyk€ttä - osaksiRuotsissai uutta toisaaltaseparatismi ja johdettuna voimistui valtakunnallinenajatta toisaalta teluja puolustustahto. Eräättahot Ruotsistakäsinryhtyivät levittämään propagandaa,jonka tarkoituksenaoli sekä linestäätai ainakin häiritä puolustusvalmisteluja propagandaosaston mukäan tällainen noittamista.PM:n varsin törkeäsanainen, ruotsalaisuuovat ottaneettehtäväkseen "Separatistista toiminpiireissä,mutta senmerkipidetäänkinnyt pääasiassa Toisaalta,on kriisi herättänyt pakottanut heidät ajattetejosta seurauksena haluTämä seikka taantyöskennelläkotiseudunturyaamiseksi. on lähentänytAhvenanmaataSuomeen. . ." Vapaaehtoisista koostunutAlands Hemvärn,kodinturvajoukko,sai noin 1600miestä. riveihinsäsodanloppuunmennessä Ahvenanmaanmiehityksenjälkeensaarilleperustettiin seuraavatpatterit (kuva94). Raskaatpatterit: - Signildskär 21152145-C - Hammaruddan21152/45-C - Nyhamnslandet 3I l20l 40 - Herrö 21152/45-C - Kökar 31152/45-C Kevyetpatterit: - Eckerö 2l'15150

198 - Tellholm 2147 - Djurvik 2/37 - Hamnör 2/47 - Maariarhamina.2f4l - Kökar 2140it Lisäksioli käytettävissä87 mm kenttätykkejä6 kpl. Ahvenanmaanlohkon "Tykisttin toimintaohjeen"mukaanvihollisenodotettiinsuuntaavanmaihinnousuyrityksensäensisijaisestiMaarianhaminaan,Hammaruddaan ja Eckeröhön.Lohkontehtävänäoli näidenmaihinnousujen torjunta. Lisäksi oli estettävä >läpimurtoyritykset Ahvenanmaansaaristonlomitse kulkevia väyliä myöten ja Pohjanlahdelle",tuhottava Suomenlounaisrannikolle ,tulisektoreihinuskaltautuneetviholliset"sekäannettava "tulitukea Ahvenanmaallesijoitetullejalkaväellesensuorittaessavastahyökkäystäjo maihinpäässyttävihollista vastaan>. . .. "152/45 Ctykkejä voidaankäyttäämyös it.tehtävään'. Rannikkotykistösaatiin ampumavalmiiksijoulukuun puolivälintienoillaja senjälkeen.Ilmeisestikään ei kalusto kuitenkaanollut niin valmistakuin oli laskettu,koska Yalve7.I2.39pyysipäämajaltalupaasijoittaaSignildskäriin Canet-tykitsuunniteltujenVickers-tykkiensijasta. Näiden kuntoonpanonimittäin kestäisivielä pari kolme kuukautta.13.12.39 hän pyysilupaasaadasiirtääkaksi 87/95 K-jaosta"Kokkolanedustaltaja Vallgrund-pohjoinen(Raippaluoto) Ylipäällikkö pyysi timään Ranskasta saantia,koska "erikoisesti vahvistamisenvuoksi rakentaminentärkeätä.Nykyiset ovat 152 mm:n C-pattereita, voivat tulittaa pattereita puolelta.Kun järeiden vie useammankuukaudenajan, mainittujenhankintojenkiireellinentoteuttaminenja rakennustöiden aloittaminenviipymättävälttämätöntä,jotta voitaisiin siten käyttää hyväksi talvikautta, jolloin vihollislaivaston toimintamahdollisuudet jääesteiden vuoksiovatrajoitetut,. Päämajanoperatiivisenosastonmeriyoimatoimistopalasi asiaan kuukautta myöhemmin. Everstiluutnantti (rnyöhemminkenraalimajuri) N. Sarion ja majuri L. Sauramonlaatimassamuistiossaehdotettiinjäreänpatterin - joko 305 tai 254 mm - rakentamistaEckerön eteläkärkeen tai Signildskäriin.Eduskunnanhyväksymän Ahvenanmaanperushankintaohjelman mukaan oli pitänyt rakentaalinnakkeetLägskäriin,Björköriin ja Kökariin, mutta tämä ohjelmaei ollut ulkopoliittisistasyistä toteutettavissa. SehänperustuiyhteistoimintaanRuotsin

kanssa(Lägskär-Söderarm,siyu 129), mutta nyt se oli katkennut.Suunnitelmaolisi lisäksi vaatinut 4 vuoden toteuttamisajan.Näinollen oli pakko tehdä eräänlainen pikaohjelma,joka toteutettiinjoulukuussaja jonka patterit on edellä lueteltu. Niiden "sijoitus on suunniteltu paitsi miinakenttiensuojaamistasilmälläpitäenerikoisesti Ahvenanmaansaariryhmänpuolustamiseksimaihinnousuyrityksiltäsekä sisääntuloväylien sulkemistavarten>.Järeäntykistön tarpeenperustelutovat samatkuin edellä mainitussaylipäällikön esityksessä. Lisaksi viitataan Saarenpääntapahtumiin. Ehdotettu patteri olisi rakennettavaennenLägskäriä,jonne patteri perushankintaohjelmassaoli suunniteltu nimenomaanyhteistoimintaa Söderarmin kanssa ajatellen ja jotta ei olisi loukattu demarkaatiolinjaa.Koska nyt sodanaikana ei ole tämänlaatuisiapoliittisia esteitäja koska "rakenteidenpoistaminensodanjälkeenRuotsinvaatimustentakia ei tulle kysymykseenn, olisi patteri nyt voitava sijoittaa sekätoiminnallisestiettä rakennusteknillisesti edullisimmalle paikalle.Kun Lägskärjoskus myöhemminrakennettaisiin,tulisi puolustuksellesyvyyttä tähän tärkeään suuntaan.Koska Ranskastasaatavientykkien kunnostamisenoli laskettukestävän8- 10 kk. muistiossaehdotettiin, että aluksiyoitaisiinkäyttää254mm:n tykkejä,joita vieläoli sijoittamatta2 kpl. Jostyöt hyvinjärjestettäisiin, voitaisiin nämä tykit säadaampumakuntoonjo toukokesään1941mennessä. Ylipäällikkö käskikin 3.2.40merivoimienkomentajaa ryhtymään toimenpiteisiin 2/254/45-DrakentamiseksiAhvenanmaanlounaisrannikon joko Eckeröneteläjäi niemi. Paikanmäärääminen tehtäväksi,mutta kuitenkin niin, ettei Hammasiirtää ja lisäksi oli otettavahuomioonmahdollisuus,että Lägskärinpatteria ryhdyttäisiinrakentamaan.Tätä kysymystäpiti erityisesti tutkia silmälIäpitäenranskalaisen305 mm:n kaluston käyttöäja siitä oli ylipäällikölleaikanaanilmoitettava. Valve ehdotti 26.2.40,etIä Harnmaruddaansijoitettaisiin 3 kpl 120150-Vtykkejä, jotka oli otettu jäänsärkijä Sammosta.Entiset 152 mm:n tykit hän halusisijoitettavaksiSignildskarinja Kökarin patterienvahventamiseen. Päämajahyväksyiehdotuksen,,koska tarkoituksenaon ollut saadaKökar 4-tykkiseksija Signildskär3-tykkiseksi. Hammaruddeninjäreän patterin ohella tulee nyt siis joka tapauksessa myöskevyempipatteri (120m/m V)'. Sarion ja Sauramon muistion mukaan merivoimien komentajatosin halusipitää kiinni suunnitelmasta sijoittaa 254 mm:n tykit Kirkonmaansaarelle,mutta ilmeisesti hänenkantansamuuttui, koskahän 20.4.40ehdotti 3 milj. markanmäärärahaa"Ahvenanmaan lohkonalueella

199 ja 2 kpl. l0/'-tykkipeolevien7 kpl. 6'Ltykkiperustusten rustanrakennustöitävarten,. Edellisetolivat Signildskärin, Herrön ja Kökarin pattereilla, jälkimmäiset piti rakennettamanHammaruddaan.Jo 22.1.40oli esitelty ensimmäisetmäärärahat,lähes 1 milj. markkaa,koska ,A-lohkon tykit ovat nykyisin sijoitetut väliaikaisilleperustoille. Vakinaisetperustatovat kuitenkin nyt rakennettavatmahdollisimmanpian". Merivoimat suorittivat sodankinaikana perinteiseen tapaansalinnoittarnisenpääasiallisesti)omana työnä>, joukko-osastojensarakentamisorganisaatiota käyttäen. Nyt kuitenkinValvekysyi 28.1.40,saakorautabetoniliikurakoitsikeitä ominetyöläisineenkäyttäälinnoitustöissä joina mm. Ahvenanrnaalla. Oma työkalusto,työvoimaja betonirautaovat vähissän.Sarlin vastasi,ettei hänellä "ole mitään ehdotustavastaan,mutta pyydänkuitenkin ilmoitustamitä liikkeitä on tarkoitus käyttää, . . . koska me paraikaakeräämmehuomattaviamääriä koneitaja työnjohtoatäällä suoritettaviaisoja töitä varteno.Kysyoli tällöinTlinjan rakentaminen. myksessä päivää Pari myöhemminValve esitti ajatuksenruotsalaisten urakoitsijoidenkäyttämisestä.14.2.40 hän sai että "Meri puolustusministerin hyväksymisen esitykseen, tekemään siihen halukvoimien esikuntaoikeutettaisiin ja pätevien rakennustoiminimien ruotsalaisten kaiden kanssaasianmukaisetsopimuksetAhvenanmaanlinnoikäyttäen tustöidensuorittamisestalaskutusjärjestelmää .. ." Suuren ruotsalaisenrakennusliikkeenSkänskaCementgjuteriet kanssatehtiinkin sopimus 13.3.40ja se uusittiin 1.4.40.Ruotsalaisettekivätkin na linnoitustöitä Ahvenanmaalla oli monin verroin mukaan heidänjohto-organisaationsa suurempikuin suomalaistenvastaava,mutta ilmeisestikin tarkoituksenaoli myösottaa selväämeidänlinnoittaja -tekniikastamme. mismenetelmistärnme Tykkiasemienrakentamisenlisäksi tehtiin koko ajan myös kenttälinnoittamistöitäpattereilla.Näitä koskeva OsastoHanellin käskyon päivätty 4.12.39,mutta Ahvenanmaanlohko jakoi sen joukoilleenvasta 18.12,39. sisältöoli seuraava.YksikönpäälliKäskynpääasiallinen kön on suunniteltavatyöt ja omin voiminne toteutettava, sulutuksiaja havitysvalmistelujalukuunottamatta.RanAktiivisen toitaviiva on pidettäväpääpuolustuslinjana. minnanmahdollisuuson ainaotettavahuomioon.Työt on vaarallisimmillemaihinnousuakeskitettäväensisijaisesti lueille, ja näille on rakennettavapv- ja jy-esteitä sekä veteen että rannalle siten, että niitä pystytääntulittamaan.Rantaviivanläheisyyteenon rakennettava"tykki-, kk.- ja pk-asemia,jotka alusta alkaen on suunniteltava Kiväärimiehilleoli aluksi kaivettava osumankestäviksin. ja näistäoli vähitellenkehitettäyätaisampumakuoppia

teluhautoja.,Taemmillasulkulinjoillaon työt suoritettajärjestyksessä: va seuraavassa (ampumalinjojen)raivaus a. ampuma-alan ä. kaivautuminen eritoten kapeikoissasekämaanteitc. pans.vaunuesteet ten...suunnlssa d aita-ja kompastusesteet e. varustustenkehittäminenvastähyökkäyksiäsilmälläpitäen.' Kuvassa 115 esit€täänesimerkkinäNyhamnslandetin saarenlinnoittamistilanne30.1.40. Kokemuksinaanlinnakkeenpäällikkö, aliluutnantti E. 'ettei linnakevieläkään Hällfors totesisodanpäättyessä, ... ole nykyaikaisensodanvaatimassataistelukunnossan "Sodanaikanarakennettavaksi suunritelluillalinnakkeilla on jo rauhan aikana suoritettava mahdollisimman pitkälle meneviä valmistaviatöitä, vaikkakin se ehkä paikallisessa herättäisikinepäluulojaja väärinväestössä käytetään käsityksiä,. . . ,Jos linnakkeenrakentamiseen jää yksinomaansenomaahenkilökuntaa,ei koulutukseen aikaan.Eräässätoisessayhteydessäsanotaan,etta 'Tykkien rintasuojuksetkalliolle ei kannatarakentaahiekalla täytetyistäpaperipusseista".

Kuva I 15. NyhamnsI ond.eti l innoitt amisti l anne30.1.40.

Laa//nul 1

t

2cs uä)' B.'. 4.e-,

,r/l//oLdolo @----!3!--------

G /?

se/,e' L-'-e

/. tooo ].e---

"'.c

---- !!"'

'

200 Pohjanlahti paremminmaastoutuisivat. Lisäksi olisi nlinnakkeettekPohjanlahdenmeripuolustukseenkuuluivat Vaasanja nilliseltärakenteeltaan tehtäyätK-joentapaisiksi,,.KaarOulun lohkot. Edellinen käsitti alueenKristiinasta Hinajoki oli jo tähän mennessäehtinyt osoittaaylivoimaimangalleja jälkimmäinentästä Kemiin. Alue oli täysin suutensamuihin Laatokanpattereihinnähden. linnoittamatonta,mutta nyt ryhdyttiin rakentamaanVaaErityisesti Konevitsan,Mantsin, Niikkanan, RistisaasanedustalleRaippaluodonSommarönniemelleraskasta ren, Mökerikönja Heinäsenmaan patterit olisi rakennetrannikkopatteria.Merivoimien komentaja oli 3.11.39 tava Kaarnajoenesikuvanmukaan ja kokonaanuudet saanutkäskynvarataVaasansatamansuojeluun152/22 tuliasematpitäisi rakentaaniiJletykeille, 'jotka pääma- D tykkejä. Lisäksi yhteensä8 kenttätykkiä 87K/95 jasta saadun tiedon mukaan LMe.P saa eri lohkoja sijoitettiin kaksittain Kaskisiin, RaippaluodonBredskä- varten".Esitystäei kuitenkaanhyväksytty,Enkainenon riin ja Sommaröhönsekä Kokkolan edustalle.Meren merkinnytsiihen"ad acta,. jäädyttyä kenttätykit kuitenkin siirrettiin pois, RaippaSeuraavansulan kauden linnoittamistoimintaavarten luodostaja KokkolastaAhvenanmaalle,KaskisistaHanlaadittiin kuitenkin mittava uudisrakennussuunnitelma, koonja Sornmaröstä jota varten helmikuunlopulla 1940tilattiin sekätyövoiViipurin lohkolle. Norrskäriin oli talvisodan aikana päätetty rakentaa maa että rakennustarvikkeita, mm. betonirautaa327 300 patterija Valve ehdotti 1.2.40,että tykit sinneotettaisiin kg ja ratakiskoja263 000 kg. Tarkoituksenaoli rakentaa Harmajasta.Päämajahyväksyiesityksen16.2.40.Som- Heinäsenmaahan, Mökerikköönja Ristisaareenkuhunmarötäja Norrskäriälukuunottamattalinnoittamineniäi kin 1 tykkiasema miehistö- ja ammussuojineensekä vähäiseksi. Niikkanaan2 ja Konevitsaan4. Betonisiamittaustorneja suunnitelmaansisältyi5: Kilpolaan,Kurkiniemeen,Aherikkoon, Ristisaareenja Konevitsaan.Betonisiakoneki vääriasemiaoli rakennettavatoista kymmentä, lisäksi valonheitinasemaYlläppäähän, torpedoasemaKivisalLaatokka meenja ednäisiäkenttälinnoituslaitteitalinnakkeilleja Laatokanrannikollaoli jo l93OJuvullaollut esillä kysy- vartioasemille."Silmälläpitäenkuljetusmahdollisuuksia mys patterin saamisestaYlläppään niemeen,mutta sil- olisi hyvä saadakaikki raudat talvikaudenaikana .. .n loin tuli ratkaisuksiKaarnajoenpatterin rakentaminen Jos se ei olisi mahdollista,toivottiin kuit€nkin saatävan (sivu 74). YH:n aikana kuitenkin Ylläppäähänsijoitet- ainakin Ristisaareen,Mökerikköön,Heinäsenmaahan ja tiin kenttälinnoitettuihinasemiinpatteri,johon tuli kaksi Konevitsaanlarvittaya materiaali jäätä myöten, koska 120 mm:n rannikkokanuunaa, 'kuljetukset avovedenaikanaovat hyMustaniemestäsekäkaksi takana,. Tämä patteri torjui vihollisen hyökkäyksen jäältä Kannaksen Armeijan komentaja, kenraaliluutnantti 11.2.40.Taistelukertomuksessaan linnakkeenpäällikkö, Heinrichs,esitti Päämajalle3.3.40,että KaarnajoentyreservivänrikkiM. Mannio totesi linnoittamisestamm. keille rakennettaisiinasemat Kaukolan-Kaarlahdenseuraavaa:... "tykkiasematovat liian syvällä,joten Kapeasalmen seuduille.,Ottaen huomioon... tykkien pieniä korotuksia €i saanut;jo näillä etäisyyksilläoli s u u r e nt u l i n o p e u d ej an n i i t äv a r r e nj a t k u v a s tki ä y t e r t ä pakkolapioidapoisympärysvallia. . .vissäolevanpienenammusmäärän, näyttäätarpeettomalLaatokanMeripuolustuksenkornentaja,eversti (myö- ta edelleenpitää Kaarnajoenaryokastakalustoakokonai hemmin kenraaliluutnantti)E.I. Järvinen,kirjoitti pää- suudessaan nykyiselläpaikallaan,ainakaanellei ole tamajalle25.1.40,että "linnakkeidensijoitusja rakenteelli keita nykyistä suurempienammusmääriensaannista,. set seikateivät useissatapauksissavastaasellaisiavaati- Päämaja antoikin 9.3.40 käskyn siirtää kaksi tykkiä muksia,joita on odotettavissa niiltä vaadittavanjotämän ehdotetullealueelle.,Lähiaikoinakaksikin tykkiä Kaarsodanaikana.Heikkoutenanäillä kaikilla on liian ahdas najoellakuluttaa hankintatilanteen sallimanammusmääasettelu, tykkien välit vaihtelevat 30,0-44,0 metriin. fan>. UseassapaikassasüaitsevatlinnäkkeetmyösIiiaksi merLisäksioli ryhdyttävärakentamaanKonevitsan,Järisekityllä paikalla, esim. Niikkanan ahdasniemi, Konevit- vän ja Ylläppään pattereille vaihtoasemia,joista III san etelä- ja pohjoisniemi,j.n.e. Nämä ovat erikoisen AK:n ja LaatokanMeripuolustuksenoli sovittavakeskemerkittäviä heikkouksiailmapommituksiinnähden,kos- nään.Konevitsantykit piti heti sijoittaatukemaanTJinka sitäpaitsilkeet ovat vain kaksitykkisia,.Näiden puut- jan puolustusta,mutta Järisevänja Ylläppäänpois siirteellisuuksienparantamiseksiehdotettiin patterien ha- rettävien tykkien tilalle oli pyrittävä sijoittamaan 90 jauttamistaja siirtämistäsellaisiinpaikkoihin,missäne mm:ntai 120mm:nde Bansekalustoa.

Rannikonlinnoittamistilanne10.11.39 Linnake

Linnoittamistilanne

Linnake

Murikka

Linnoittamistilanne

2175lso-l'{r Samoin Keveitätykkejärantaja väylätorjunnassa kenttälinnoitetuissa asemrssa

Laatok an M eripuoI ustus Mantsi

Ristisaari Rautaveräjä Niikkana Mökerikkö

Heinäsenmaa

Vahtiniemi

Kaarnajoki

Konevitsa

2/rs2l45-CTykit vierekkain,selkäsuojatrakennettu, naamioitu 2lrszl4s-c Samoin 2lr52l4s-c Samoin 2lr52l4s-c Samoin Samoin 211s2/4s-C 2l'7s/50-cR Patterihajautettu, kenttälinnoitettu,naamioitu 2/rs2l4s-c Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakennettu, naamioitu 2l I s2l4s-c Toinentykki betonisessa, toinenkenttälinnoitetussaasemassa, selkäsuojat rakennettu, naamioitu 41152145-CPatterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu 4l 15214s-C Kummankinpatterin tykit vierekkäin,selkä-

Wipurin Iohko

2l30s ls2-o

Saarenpää

Humaljoki

Tiurinsaari

217s ls0-cR Pätterihajautettu,

PÖlIä Taipale

Mustaniemi

Lahdenpohja

kenttälinnoitettu,naamioitu 2/rs2Kl04 Kenttälinnoitettu, vaihtoasemat 2 l r s 2 K l 0 4 Samoin 21r20/4r-A Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakennettu, naamioitu(toinentykki siirretty Ylläppäähän) 2112o Tykit vierekkäin,sell4r-A käsuojatrakennettu, naamioitu 2112o141-A Tykit tilapäisasemissa tukikohdanpuolustuksentukerniseksi 217sI s9-cR Patterihajautettu, kenttälinnoitettu,naamioitu

Tuppura

Ravansaari Satamaniemi

Patterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu 2176/30-Pr AYoasetteluilmatorjunta-asemiin,suojaus hiekkasäkei1lä, naamioitu 612s4 /4s-D Patterihäjautettu,betonisettuliasemat, naamioitu 2lrs2/4s-c Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakennettu, naamioitu 4/1s213 Patterihajautettu 21152/4s-CTykit vierekkäin,selkäsuojatrakennettu, naamioitu 211s2/4s-CPatterihajaütettu,betonisettuliasemat, naamioitu 21152/45-CTykit vierekkäinavoasiirretään settelussa, Tiurinsaareen 4 11521 4s-C Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakennettu, naamioitu 2l I s2l4s-c Samoin 4l I szl 4s-c Patterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu Keveitätykkejärantaja väylätorjunnassa kenttälinnoitetuissa asemlssa

Kotkan lohko Kirkonmaa

Pukkio

4125414s-DPatterihajautettu,be21203 l4s-c

tonisettuliasemat, naamioitu Tykit Yierekkäin,selkäsuojatrakennettu

202 Linnoittamistilanne

Linnake

Mustamaa

3lr52l45-v Patterihajautettu,be-

slls2l4s-c

tonisettuliasemattekeillä (i valmis),naamioitu Patterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu Keveitätykkejärantaja väylätorjunnassa kenttälinnoitetuissa asemNsa

Pellingin lohko Lehtinen

Pirttisaari

2lr52l4s-c Patterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu 2lrs2l45-CPatterihajautettu,betonisettuliasemat, naamioitu 2l1s2l4s-cPatterihajautettu,betonisistatuliasemista toinenvalmis Keveitätykkejärantäja väylätorjunnassa kenttälinnoitetuissa

Linnoittamistilanne

Linnake

217s ls0-cr

Tykit tilapäisestikallioperustallailmatorjunta-asemissa, suojaus hiekkasäkeillä Santahamina 4lrs2l45-CTykit vierekkäin,selkäsuojatrakenteilla, naamioitu 2l I s2l4s-c Tykit vierekkäin,selHarmaja käsuojatrakenteilla, naamioimatta Tykit vierekkäin,sel4l1s2l4s-c Miessaari käsuojatrakennettu, naamioitu 2lrs2l4s-c Patterihajautettu,beRönnskär tonisettuliasemat, naamioitu 2lrszl4s-c Toinentykki asennettu Träskö entisellevenä1äiselle tykkiperustalle,toista rinta-ja asennetaan, rakenteilselkäsuojat la, naamiointikesken 4I I 52I 22-D Tykit vierekkäin,ei Länsi-Mustasaari selkäsuojia Keveitätykkejärantaja väylätorjunnassa kenttälinnoitetuissa asemlssa

Helsinginlohko Hangon lohko

Villinki

Isosaari

Kuivasaari Katajaluoto

Rysäkari Mäkiluoto

4l2s4l4s-D Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakenteilla, naamioitu 4/2s4l4s-D Samoin 4lrs2l45-c Samoin 217s ls0-cr Tykit sijoitettutilapäisestivapainaoleville tykkiperustoilleilmatorjunta-asemiin 21305I 52-O Torniasettelu,naamioitu 4125414s-D Tykit vierekkäin,selkäsuojatrakenteilla, naamioitu 4125414s-DSamoin 21305152-O Torniasettelu,naamioitu I l2o3145-C Tykit vierekkäin,tilapäisetselkäsuojat raI l2o3lsl-v kennettu,naamioitu

Russarö

6/214l50-BSPatterijaoksittainha-

I lrszl4s-c 617s ls}-cM 2/40 mmit Hästö-Busö

3I I s2l4s-c

jautettu, selkäsuojat rakenteilla,naamiointi kesken Tilapäisestikallioperustalla,siirretään Hästö-Busöhön 4 vierekkäin,2 hajauratettu, selkäsuojat kenteilla,naamioitu Suojattu hiekkasäkeil1ä,naamioitu Tykit asennettuvanhoillevenäläisilleperustoilleja suojattu neljäs hiekkasäkeillä, tuliasemarakenteilla, naamiointikesken KeYeitätykkejäranta-

Linnake

Linnoittamistilanne

Linnake

ja Yäylätorjunnassa kenttälinnoitotuissa asemrssa

Satakunnan lohko

Reposaari

Linnoittarnistilanne

21r20141-A Tykit avoasettelussa,

21305 ls2-O Avoasettelu,ilman

Lypertö

panssarija selkäsuojaa, tykit naamioitu 4/1s2l4s-C Patterihajautettu, suojaustatehostetaan, naamiointikesken 4/1,5214s-CTykit vierekkäin,selkäsuojatrakenteilla, naamiointikesken 3lrs2/3s-MKTykit äsennettukalliolle ilman suojaa, naamiointikesken 3l1s2l3s-MKTykit asennettukalliolle,rintasuojatrakenteilla,naamiointi kesken 2lrs2l3s-MK Tykit vierekkäin,selkäsuojatpuuttuvat, naamiointikesken | /r52/4s-C Tykit kalliolla r l1s2l3s-MKilman suojausta

Rihtniemi

4/87K/9s 2137130-0

rinta-ja selkäsuojat rakenteilla,ammuskellarit rakenteilla,naamiointi kesken Tuliasemakenttälinnoitettu Ranta-javäylätorjunnassakenttälinnoitetuissaasemissa

Vaasanlohko Kaskinen Raippaluoto Bredskär Sommarö Kokkola Tankar

2181 Klgs

Kenttälinnoitettu tuliasema, naamioitu

2l8' 1Kle5 2/87Kl9s

Samoin Samoin

2187 K/e5

Samoin

2181K/gs

Kenttälinnoitettutuliasema,naamioitu

Petsamo Liinahamari

III JAKSO VALIRAUHAN AIKA

XII LUKU UUTTARAJAARYHDYTAAN LINNOITTAMAAN

Ylipäällikönpäätös Rauhanteon päivänä13.3.40ylipäällikkömääritti vain nojautuataktillisestioikein suunniteltuunja teknillisesti summittaisestialueet,joille yhtymien oli vetäydyttävä. hyvin rakennettuun linnoitusjärjestelmään,. ... "hänen 16.3.hän antoi maavoimien- entisenKannaksenArmeikannanottoonsalienee vahvimmin vaikuttanut tintajan - komentajantehtäväksipuolustuksenyksityiskoh- rnaupseerien,'rintamakarhujen', ymmärrettävävaatitaisensuunnittelunja johtamisen.nRauhansolmimisesta mus;jokainenpyrki omankaistansavahvaanja läpikotaija rajan muutoksestähuolimatta on maammepuolustus seenrakentamiseeno, järjestettävänopeastiuudelleen..., .. . oMaavoimien Jagerskioldinmukaan"Karjalan kannaksen menetysoli tehtävänäon torjua vihollisentunkeutuminenmaahan>. tuntuvasti huonontanutrajojen puolustuksenstrategisia Käskyssämääritettiinpääpiirteisestiarmeijakuntienteh- edellytyksiä.Venäläisilläoli nyt Laatokanpohjoispuoleltäyät, esimerkiksi"II AK tulee Virolahden-Luumäen la hyökkäykselleen leveätukilinja,joka ulottui Viipurista välille,. Puolustukseen asettuminenon jo aiemminselos- VenäjänKarjalaan.Tämänrintamanpohjois-jalänsipuorettu (IX luku, siv.181). Erityisestipainotettiin,että lella sijaitseviasuuria vesistöjäoli paljon vaikeampaa "puolustuksen lujittamistavartenon ... pääaseman va- puolustaakuin Karjalan kannasta".. . . ,Erilaisia mielipirustustyötpantavatarmolla käyntiin . . . Taemmanase- teitä esitetliinkysymyksestä. hyödytriköuusillerajoiile man suunnitteluja rakentaminenaloitettavahuomioiden rakentaalinnoituslaitteita.Toisin kuin Airo Mannerheim jo Kymijoellatässätarkoituksessa suoritetuttyöt,. piti niitä välttämättöminäja ajoi läpi tahtonsa".TodettaYlipäällikkö näyttää pitäneenselviönä,että uudenra- koon tässä yhteydessä,että linnoittamista sinänsä ei jan puolustamiseksi on käytettävämyöskaikkia linnoitta- oikeastaankukaan ollut vastustanut,erimielisyyttä oli misentarjoämiamahdollisuuksia. luonteesta,asemiensijoitukses'sotamarsalkkaoli kun rahaaei riittänyt aseistuksen luokseenInkilään (Mikkelin liepeillä) kenraaliluutnantit hankkimiseenja muihin tehokkaanpuolustuksenvaatiOeschinja Heinrichsin,kenraalimajuritSarlininja Airon miin menoihin.Nyt oli tilanne sikäli toinen kuin ennen (myösHanell oli läsnäoman keftomansamukaan)sekä sotaa, että valtion oli pakko käyttää varoja kaikkiin everstiTapolänneuvottelemaan tästäasiasta.72-vuotias näihintarkoituksiin. }lipäällikkö oli lattialle levitetystäsuurestakartasta,sen Ylipäällikön päätöksenjälkeisenäpäivänäHeinrichs, äärelläpolvillaan ryömien,tutkistellut eri vaihtoehtoja, maavoimienkomentaja,antoi käskyn II AKlle esittää ja pitkän keskustelunjälkeen hän sitten ilmoitti läsnä 5.4.40mennessäsuunnitelmansa oman lohkonsalinnoitoleville päätöksenään, että linja Klamila-Luumäki oli tarniseksi.Kenraaliöhquist ei kuitenkaanpitänyt ratkaiviipymättä linnoitettavaja mitä pikimmin varustettava sua kaikilta osiltaantarkoituksenmukaisena ja esittikin kantalinnoituslaittein'.Ylipäällikön käsitystä linnoitta- muutosehdotuksensa maavoimienkomentajalle30.3.40. mis€nmerkityksestäHeinrichskuvaaseuraavasti. "ManAseman pohjoisosaKivijäruestä aina Ihaksenjärveen nerheimiaei vakuuttanutse arvostelu,joka Talvisodan saakkaoli sopiya,mutta siitä eteläänpäin seolisi pitänyt jälkeen kohdistui vaatimattomiin linnoituksiimme ... suunnataTyllinjärvenkautta suoraanVirolahdenpohjukTuskinjoukot olivat vetäytyneetuudenrajalinjantaakse, kaan. Tämä asema olisi Klamilan linjaa lyhyempi ja kun ylipäällikkö jo päätti panna linnoitustyötkäyntiin. maastollisestisangenhyvä, joten se säästäisijoukkoja. Hän pysyi yhäti aikaisemmassa käsityksessään linnoitus- (Linja tuli ajankohtaiseksi kesällä1944.) ien ratkaisevastamerkityksestä.Kun oli kysymyksessä Oli väitetty Virolahdenlinjan olevanniin lähellärajaa, lukumääräisestiylivoimainenvihollinen,jolla lisaksi oli ettei sitä ehdittäisimiehittääsodanpuhjetessayllättäen. käytettävissään murskaavatykistöllinenylivoima, teho- öhquistin mukaan ei näilla asemiila ollut eioa, vaan kas puolustuskävisi päinsä vain siten, että se saattoi kummankin miehittäminen vaati nopeasti toimintaan

208 saatavatvoimat. Koska kysymykseentulivat suojajoukkotaistelut,ei niitä kannattaisivarustaakantalinnoitustosin kalliolaitteilla, vaanriittäisi kenttälinnoittaminen, "Puolustusasetaisteluhaudat pitäisi louhia maastossa mäa, jonka miehitykseksisuunnitellaankenttäarmeijan divisioonia,ei . . . pitäisi minusta rakentaalahemmäksi rajaa kuin vähintäänn. 40 km:n päähänsiitä. Kymijoen itäpuolellaon yksi ainoa luonnollinenlinja, joka vastaa tätä vaatimusta,nimittäin Summajoenlinja" (muutama kilometri Haminastalänteen).Asemajatkuisi Kannusjärven-Enäjärven kautta Käipiaisiin, josta vesistölinjaa myöten Kivijäween. Virolahdenja Summajoenvälille ensisilyhyitä asemanpätkiä hän ehdotti rakennettavaksi jassa valtamaantienvarrelle esimerkiksiAlapihlajaan, Ravijoelle,Klamilaan,Mäntlahdelleja Haminanseuduilviivytystoiminnantehostamiseksi. le suojajoukkojen öhquist esitti myös, että tiedusteluunvarattua määräaikaajatkettaisiin,koskapaksunlumenaikanaei maastosta voitu saadaoikeaa kuvaa. Runsaanviikon päästä hän palasiuudestaanasiaan,8.4.40hän kirjoitti maavoihenkiltikohtai mien komentajalle:"Oltuani tilaisuudessa sesti tutustumaan k.o. alueeseenja perusteellisemmin varsinkin,mikäli sekoskeeII syventymäänkysymykseen AK:n oikeaa siipeä,tahdon täydentääja osaksikorjata esitystäni. . ." Nyt hän tarjosi kolmeavaihtoehtoa,joista itäisin alkoi Alapihlajasta,seuraavaRavijoenlahdestaja lantisin Klamilasta.Itäisin vaihtoehto"on ylivoimaisesti edullisinmeille, senjälkeen seuraatuntuvastiheikompi, keskimmäinenvaihtoehto teessakaikkein huonoimpana, nämäeri vaihtoehdotyhtyivät Maavoimien Esikunta piti taan ja tiedoitti 5.4. komentajanpäättäneen'II AK:n oikealla siivellä linnoituslinjanrakennettavaksiyleiselle linjalle Klamila-Säkäjärvi-Ihaksenjärvi." Ratkaisu ei kuitenkaanvieläkääntyydyttänyt tällä suunnallaolevia, silla 10.4.40everstiA.A. Kaila, 4.Divisioonankomentaja, pyysi, että hänelle"tiedoitettaisiinne'muut syyt', jotka Ma.V:n komentaja on katsonut niin painaviksi, ettei puolustuslinjaavoida vetää 4.D:n lohkollerakennettayaa joukkoja ja verta säästävään rahaa, työtä, enimmän voisin asiantiedoittaa että siitä syystä, suuntaan.Tämä joukko-osastojen koomaaville sotakokemusta edelleen ja vakauasiaan sillä voisin ryhtyä itsekin että mentajille, muksella,jota näin tärkeätyö käsittääksenijoukko-osastojen ja divisioonankomentajantaholta ehdottomasti edellyttää".Kirjelmän reunaanon II AKE:ssamerkitty: "Kom:n käskynmukaanei aiheutatoimenpiteitä., eteläpäänsijoiöhquistin esityksetpuolustusaseman koettä maavoimien aikaan, saivat kuitenkin tuksesta Suoritetpaikalle asiaa ratkaisemaan saapui mentaja

yhdessäöhquistin ja II AK:n tuaan maastontiedustelun määeverstiBonsdorffinkanssa.hän pioneerikomentajan, räsi asemansijoitettavaksiRavijoen tasalle, Ohquistin vaihtoehdoistakeskimmäiselle.4.Divisioonasai käskyn aseman tiedustelemisesta,minkä se suorittikin 18.2t.4.40. Varsinaisenyhteiskäskyn"pääasemanlinnoittamisen suunnittelusta"II AK antoi 29.4.4Oja 3.5. seurasikäsky ryhmittymistä varten". DiYi,uuteen puolustusasemaan sioonienpiti 10.5.mennessäsuorittaatiedustelutja valm i s t e l u"t n i i ne t t äs i i r t y m i n esno p i v a naaj a n k o h t a nvao i daantämänjälkeen suorittaa".Tuona päivänäannettiinkin sitten käsky 'ryhmittymisen toimeenpanoavarten', päävastaVarsinaiseksi minkäpiti tapahtua14.- 15.5.40. jäi kuitenkinkuvan I 16 mukainenasema' rinta-asemaksi joka oli käskettyjo 15.3.ja 31.3.40.Divisioonienoli vastaanyilmoitettava,"kun uusi asemarakenteellisesti j ä l k e e n m ääräämie n s i k s i m a i n i t un m i n k ä a s e m a a . kyistä eri käsantamaan tullaan päävastarinta-asemaksi sestä puolustusase'Päävoimien uuteen ryhmityttyä ky). ... painopistesinne" 17.5.40 maan siirtyy varustustöiden olivat työt Ravijoen-Kivijärven linjalla edistyneet"niin pitkälle, että sen voidaanrakenteellisestikatsoavastaaminkä johdosta II AK pyysi van nykyistä pääasemaa>, senottamiseksipääaselupaa maavoimienkomentajalta maksi.Esityshyväksyttiin17.6.40ja näin oli puolustusasemavakiintunutlopullisellepaikalleen.

mukaisestioli luovutettavaNeuKun rauhansopimuksen vostoliitolletukikohta Hankoniemenalueelta, päämaja 13.3.40oarmeijanvetäytymisestä määräsikäskyssään valtakunnanuuden rajan taakse),että merivoimienkotästä suunnasta.Hänen oli johmentajatuli vastuuseen dettava alueen tyhjentämistäja keskitettävärannikon määrättyjenmaavoimien- erillisten papuolustukseen taljoonienja komppaniain- pääosaaluksi Karjaan seuhän antoi 15.3.40. duille. Ensimmäisenpuolustuskäskyn Sen mukaanHangonlohkoakavennettiinlännessäHangon läntiseenselkäänrajoittuvaksi,joten se saattoikohdistaahuomionsayksinomaantukikohtaan.Lohkon pääuudelleenjärjestely tehtäyäksimäärättiin npuolustuksen saadaanajoissamiehisiten,että uudet puolustusasemat tettyä ja venäläisilleluovutettu alue tehokkaastieristettyäja varmistettua,. ,Ensimmäinenvarmistuslinja'käskettiinaivanvuokraalueenpohjoisrajantuntumaan (kuva 117). Pääpuolustuslinja, josta myöhemminpiti tulla linnoitettavanpää-

)

Kymi(

D

viivytysasema

J\V-p^ ka ""' ooo Crlu - 0 "Sqo5 ,fl tX \ I:uva 1I6. II AK:n puolustusasemat kesdlld 1940. '.astadnta-aseman tukilinja, määrättiin huomattavasti :ohjoisemmaksi, Bromarvin kirkonkylän-PrestkullanTammisaaren tasalle. Hangon lohkon joukkojen vahven:-:miseksiannettiin lisää kuuden pataljoonan verran joukioja, mm. Osasto Jussila, joka oli alunperin siirretty Oulun lohkolta Kymin linjan linnoitustöihin. Linnoittamisesta käskettiin, että >etumainenvarmistus:nja on kauttaaltaan varustettava ja tähän työhön on iirtettäyä pääosa lohkon miehitysjoukoista,. Kiireysjar'esrysoli - konetuliaseiden väliaikaisetasemat, - esteetja - raivaukset. \äiden töiden jälkeen piti suorittaa "täydellinen varusta:inen", mikä tarkoitti että rakennettaisiin katetut kk-ase: Suomen linnoiltamisen historia

mat sekä miehistö- ja komentokorsut. Samanaikaisesti piti ryhtyä päävastarinta-asemantiedusteluun ja sen jälkeen sitä ruvettaisiin linnoittamaan työjoukkojen voimin, jolloin rakennettaisiin etupäässäbetonilaitteita. Hangon lohkon komentajaksi tuh 24.3.40 everstiluutnantti (myöhemmin eversti) N. Kesämaa. Hän antoi samana päivänä puolustuskäskyn, jossa määrättiin pääpuolustuslinjaksi myöhemmin vakinaisin laittein linnoitettu linja, paitsi niemimaan länsiosalla, jossa käskyn mukaan puolustusasema olisi sijainnut edessä olevilla järvikannaksilla (kuva 1 17). Etuvartioasemat ja tukilinja olivat 15.3.40annetun käskyn mukaiset. Lohko jaettiin viiteen alalohkoon ja näille määrättiin kullekin komentaja ja yleensä noin pataljoonan yerran joukkoja. Lohkojen oli suoritettava pääpuolustuslinjan yksityiskohtainen tie-

210 0 r \

Ensimmäinen '0-argglüslinia

Koverharo

tq oa

1 t I

Pääpuol stuslini

fr ot)

/-( ,n""uro

o2

raja Vuokra-alueen 1J

Hussaro

0 L

5 |

10 l

15 r

20 krn l

Hangonsüunnalla. KuvaI17. Fuolustusasefiat

dustelu ja laadittava tulisuunnitelma.Etuvartioasemien miehitys jätettiin alalohkojenkomentajienmäärättäväksi, ottaenhuomioonettä taisteluetuvartioilla varmistus- että taistelutehtävä. Linnoittamisestakäskettiin,että joukkojen oli kaivettava etuvartioasemiinampumakuopatmiehistöäja konetuliaseita varten sekä viitoitettava taistelu-ja yhteyshauHangon päätietä dat. Tiet oli suljettavapanssarinestein, lukuunottamatta.Reservipataljoonaaoli tarkoitus käyttää tukilinjan rakentamiseenHankoniemenalalohkolla. Koska puolustusasemaan oli tarkoitus rakentaabetonilaitteita, merivoimienkomentajapyysi päamajaltatällaija 29.3.40tehsiin töihin perehtynyttälinnoitusupseeria tävään komennettiin kapteeni M. Kuumola. Lopullisen linnoittamissuunnitelman pohjana oli seuraava tilanteenarvostelu. Vihollisen hallussa oleva tukikohta soveltui. paitsi merisotatoimiin, myös lähtökohdaksi hyökkäykseile, joka suuntautuisi maalle elintärkeisiin kohteisiin. Näin ollen piti puolustusasemasijoittaa lähelle vuokraalueenrajaa, ettei vihollinen pääsisitunkeutumaansieltä oitemmälle. Vaarallisin hvökkävssuunta oli tietenkin var-

€rityisesti talvella saattoi viniemimaan kummallakin kautta. Yhtenäinenpuolustusatärkeintä ja kiireeliisintäoli rakentaa talveen mennessä asema niemimaan poikki. Koska yllätyshyökkäys oli mahdollinen milloin tahansa oli ensin rakennettava ,kenttävarustustyöt . . . tarpeelliseen valmiuteen" ja vakinaisten laitteiden tekeminen aloitettava rinnan näiden kanssa.Vihollisen päähyökkäys tulisi joka tapauksessatapahtumaan itärajan suunnalta, joten täällä olisi tultava toimeenmahdollisimmanvähillä voimilla ja näin ollen olisi "linnoituslaitteitamitä laajimmassa määrässä käytettävä hyväksi,,.Tässä vaihe€ssa tutkittiin itse niemimaalla viisi eri linjaa, joista etumalnen oli aivan vuokra-alueen rajan tuntumassa ja kauimmainen Tammisaarentasalla.Tämä tiedusteluvaihesaatiin päätökseen5.4.40 ja parhaaksi osoittautui kuvassa 117 esitetty pääpuolustuslinja,joka poikkesi Kesämaan 29.3.40 käskemästävain niemimaan länsiosansuhteen, kuten edelläjo mainittiin. Ylipäällikkö antoi merivoimien komentajalle 6.6.40

211 toimintaohjeen"Hangon ryhmän järjestelyistäja tehtäyistä". Alueella tulisi toimimaandivisioonavahvennettuna Hangonlohkonjoukoilla. Komentajanatoimi merivoimien komentajallealistettuKarjaan sotilaslääninkomentaja, everstiA. Snellman.Ryhmäntehtäväksimäärättiin jälkeen nvalmisomanliikekannallepanonsa suojaamisen tautua suorittamaanheti sodanalkuyaiheessa . . . hyökkäysvuokra-alueen vihollisjoukkojavastaanniidentuhoamiseksi ja vuokra-alueenottamiseksiornien joukkojen haltuun". Joukkojenoli myös valmistauduttavaasettumaanpuolustukseen linnoitettuunasemaan.- Vaikkakin Hangon suunnallavarauduttiin ensisijaisestioffensiivisempaantoimintaan kuin itärajalla, se ei muuttanut jo äloitettua linnoitustoimintaalaajuudeltaantai luonteeltaan. Linnoitustöidentaktillinenjohto oli Karjaan sotilasläänillä, teknillinen johto Hangon lohkon työpäälliköksi 16.4.40 määrätyllä insinööri H. Smedsillä. Kesän ja seuraavantalvenkinaikanatöidenpainopisteoli varsinaisella niemimaalla.Tosin merivoimienkomentajaantoi 8.10.40käskynKarjaan sotilaslääninkomentajallealoittaa viipymättä linnoitustyötmolemmillasivustoillaolevilla saaristoalueilla. Tätä vartenoli perustettavatyöryhmät Rannikkotykistörykmentti4:n linnakkeistoihinBromarviin ja Snappertunaan. Työt oli suoritettavaseuraavaakiireysjärjestystä noudattaen: joissatykit ja konekivääritavoi ,1. Kenttävarustustyöt, m e e na s e m a a n. ., . 2. Tulenjohtopaikat 3. Miehistökorsutbetonistatai tunnelina". Kummankin linnakkeistonalueeltalueteltiir kohtaa,joitten kiireysjärjestys kohtaanoli yleensä tykkijaostajamuutamia johtopaikkojaja miehistökorsuja. linnoitustyöt saatiintäydessälaajuudessaan käyntiin vastaseuraavan kevään aikana, joten ne jäivät suureksiosaksi kesken sodanalkaessa. Pääesikunnan operatiivinenosastoilmoitti linnoitustoimistolle 5.11.40,että edellä mainittujen linnoitustöiden suoritustaoli pidettävänsekätarpeellisenaettä kiireellisenäollen vielä itäsiipeäpidettävä yleensäläntistä kiireellisempänä,.

Kenraali Hanellin linnoittamissuunnitelma KenraaliSarlin teki ylipäällikölle26.3.40esityksenbetonilaitteidenrakentamisesta uudelle rajalle. Sodankokemuksiinvedotentulisivat kustannuksetentiseenverrattu-

na nousemaan. Ne olisivatarvionmukaannoin 8 miljoonaa mk rintamakilometriä kohden ja tällä summalla voitaisiinrakentaa"yksi linja, jolle tärkeimmissäkohdissa annetaansyvyyttä>.Kaavamaisestilaskienvoitaisiin tällä summallarakentaayhdenkm:n levyisellelohkolle: - "6 kk.korsuamiehistösuojuksineen, - 2 pst.tykkikorsua, - I tj.korsu, - 2 puolenjoukkueenja - l joukkueenkorsusekä - I kompp.paällikönkomentokorsun. Kustannuksetriippuisivatmaastontärkeydestäja laadusta sekä,siitä mitä kaliberia vastaankatsotaanmissäkin paikassaolevanvälttämätöntäräkentaa.Se taasmääräytyy suunnittelutyönyhteydessä'.Sarlin arvioi voitavan vuoden 1940 aikana käyttää linnoittamiseennoin 350 milj. markkaaja seuraavinavuosina500 milj. markkaa. "Jotta linnoitustoimintasaataisiinvakavallepohjalleolisi Eduskunnaltasaatava laki, joka mahdollistaisitöihin ryhtymisenja myöntäisitarvittavat varat.' Lisäksi olisi lainsäädäntö tarpeenmaa-alueiden saamiseksi käyttöön. Sarlinin esitysei aiheuttanuttoimenpiteitä,sillä muutamaapäiväämyöhemminylipäällikkömääräsikenraalimajuri Hanellin linnoitustöidenjohtajaksi.Tämä ryhtyijoka valmiskin heti laatimaanlinnoittamissuunnitelmaa, tui 8.5.40.Ylipäällikköhyväksyisen 11.5.40ja ilmoitti puolustusministerilleyhtyvänsä Hanellin perusteluihin linnoittamisenvälttämättömyydestä sekäpyysi tätä ryhvarojenmyöntämiseksi tarkoituktyöt voitaisiin mahdollisimmanpiän aloittaä suunnitelmanmukaisesti.15.5.40Hanell esitti suunnitelpuolustusministerinläsnä ollessa seuraavanapäivänäilmoitti voitavan a'ntaalinnoitustöihinensimmäisenä eränä50 miljoomarkkaa. Hanellin kustannusarviovuodelle 1940 päättyinoin 1200miljoonaanmarkkaan. Hanell totesiensinsodankokemustenosoittaneen, että "lujat linnoituksetovat meille välttämättömäthyökkääjän massojenja omien voimiemmevälisen epäsuhteen ja ainoakeinolukumääräisesti tasoittamiseksi rajoitettujen joukkojemmesuojaamiseksi hyökkääjänylivoimaisen aseistuksentuhoavalta rnassavaikutukselta. Pitkän ja maanpuolustuksen kannaltaerittäin epäedullisenuuden valtakunnanrajamme varustaminenlinnoituslaitteillaon suunnatontyö, jonka toteuttaminenlyhyessäajassaei ole mahdollinen,vaan tulee vaatimaanuseita vuosia.oEsityksessäseurasisitten yhteenvetosodankokemuksista. Tämä on mielenkiintoinensiltäkin kannalta,että ylipäällikkö on senhyväksynytja siitä on siten tullut tavallaan ,virallinen,. Seuraavanajaksona oli maarajan erittely nyleisenja

21,2 sotilaallisenmerkityksensäsekä maastollistenominai suuksiensapuolestao.Hangon suunnallavihollinen voi hyökätä parin divisioonanvoimin laivastontukemana. Tämä hyökkäyson pysäytettävämahdollisimmanlähelle rajaa, mikä edellyttää että täällä toimivien vähäisten joukkojen'puolustusedellytyksiäon lisättävätehokkain linnoituksin'. Itärajan eteläosaaina Pielisjärveensaakka on vaarallisinalue,koskaviholliselleon syntynytalueluovutustentakia rajan taakseerinomainentukialue hyökkäystävarten.Senkehittynyt tie- ja rautatieverkkosekä itäpäänja LaatokansatamatmahdollistaSuomenlahden vat suurtenvoimienkäytön.Parhaatedellytyksetvihollija Kivijärsella on ylivoimansakäyttöön Suomenlahden ven välillä, missä meillä taas ei ole varaa luoYuttaa maastoa.Se ,puolestaanei tarjoa mainittaviapuolustukrakentami sellisiaetuja,joten lujan linnoitusvyöhykkeen nen on ainoakeino tämänmeille erittäin tä,rkeänrajanosan saattamiseksikestäväänpuolustuskuntoon,.Tämä tärkeinosan. alueoli koko,linnoittamissuunnitelman Kivijärven-Pielisen välillä voidaan vesistöjähyväksi käyttäen'suhteellisenvähäisinrakennetuinvarustuksin muodostaavahva puolustuslinja.Tällöin on luovuttava rajan ja vesistölinjanvälisestäalueesta. . . ensisijassa suljetaankapeikotniitten ahtaimmilta kohdilta. Tällöin tulee linnoitettu rintama aluksi kulkemaansuhteellisen syvällä ja on se myöhemmissävaiheissarakennettavin tulisi laittein siirrettäväeteenpäin,jotta kapeikkomaasto Järviamäärin hyväksikäytetyksi.' puolustuksessa täysin pituisen lueelta Petsamoon "puolustus rajan osan liikkuvin, aktiivisin teiden sulkemiseksi tuslaitteinlinnoitetul. Hanellin tilanteenarvostelu myöhemminilmestyneenmaavoimienkäskyn1200kanssa - hänhän olikin tässä vaiheessavielä maavoimien linnoitustöidenjohtaja. Tilanteenarvostelupäättyi seuohjelraavaan)ensimmäisen(v. 1940) rakennusvuoden maan: rakentaminenHanko1. Yhtenäisen puolustusaseman niemenpoikki. rakentaminenSuomen2. Yhtenäisenpuolustusaseman lahdenja Kivijärvenvälisellealueelle. 3. Vesistöihinnojautuvanasemanluominen Kivijä en ja Pielisjärvenyälisellealueelle. 4. Tiesuuntiensulkeminentukikohdilla Pielisjärvenja Petsamonvälisellärajaosalla., Toisen ja kolmannenvuoden ohjelmana tuli olemaan ja täydentäminenluomalla niiasemiennvahvistaminen joko olevat liittämällä asemiinetumaastossa hin syvyyttä edullisetmaastokohdattai rakentamallasyvyyteenuusia

asemiaja sulkulinjoja,sekä"asemienrakentaminenPienelleSalpausselälle". vielä ollessatekeillä Hanellinlinnoittamissuunnitelman MaavoirnienEsikuntaantoiarmelakunnille26.4.40alustavat normit erilaisiin asematyyppeihinsuunniteltavista laitemääristä,jotta yhtymät saisivatjonkinlaista konkreettista pohjaa maastossasuoritettavaatiedusteluaja suunnitteluavarten. Toiminnan kiireellisyyttä osoittaa' Ma.VE:aan että yhtymien piti lähettää suunnitelmansa Suomenlahden-Kivijärvenväliltä 8.5.40 mennessä1a taulukossaesiteSeuraavassa muilta osin 15.5.mennessä. käskemätja Esikunnan tään rinnakkainMaavoimien normit. mukaiset suunnitelman Hanellinlopullisen Kaksi perdttdisfi tulivyöhyketfi muodostavanqseman (kaksilinjainen asema) korsujen keskimddrd 5 km:n Ievyisellalohkolla:

Laite Kk.korsuja miehistökomerorneen Pst.tykkikorsuja miehistökomeroineen Komento-ja viestikorsuja Tj.korsuja Joukkueenasuntokorsuja

Hanellin suunnitelma 18 8 8 o 15 3

58 96

Korsujenlisäksilohkollelaskettiintarvittavan - ampuma-ja yhdyshautaa 20km - hyökkäysvaunuestettä 15km - piikkilankaestettä 25 km - yhdyskaapelia 15km vastaaYhden tulivyöhykkeeneli 'yksilinjaisenaseman> van levyisellelohkolletuli keskimäärinpuoletedellämäinituistalaitteistaeli 29 betonikorsuatai kalliotunneliaja 48 kenttäkorsuaeli yhteensä77 laitett^ sekä ampumamääristä. hautaaja esteitätasanpuoletedellämainituista rajallisuudentaIlmeisestikinrakentamiskapasiteetin pienensuunnitelmassaan kia Hanellin täytyi lopullisessa tää aikaisemmin Maavoimien Esikunnalle antamiaan normejanoinneljänneksellä. Seuraavataulukko esittääensimmäisenvuodenohjel-

maan sisältyvätmäärät yksi ja kaksilinjaistaasemaa. Tämä taulukkooli sekäMa.VE:n että Hanellinsuunnitelmissasamanlaisena.

Beroni- tai kalliolinnakkeita

Alue

N : o Puolustusasema

I

2 3

4

Yksilin- Kaksilin- Kaksilinjaiseksi jaista jaista asemaa asemaa muunnettuna km km km

, 5 Hankoniemi Suomenlahti* Kivijärvi 4 9 Kivijärvi -Pielisjärvi (28) 2 a) Kivijärvi-Saimaa b) Puumala-Sulkava 5 I c) Punkaharju 4 d) Raikuu e) Pyhäselkä-Höytiäi8 nen f) Höytiäinen-Pieliner 8 Pielisjärvi-Petsamo Nurmes,Kuhmo,Suomussalmi,Kuusamo, Märkäjärvi,Joutsijärvi, Savukoski,Nautsi ä 2 km (hyökkäysvaunues(16) teet ja kenttätyöt)

,5

) 5

22 (4) 4

3,75 46,5 (18,0) 5 )\ 0,5 2 4 4

,5

Kenttälinnoitettuja raskaita kanuunapattereita

r t o

ch=

Kivijärvi-Saimaa (Sulkava) l4 Pihlajavesi-Puru9 vesi-Pyhäjärvi Orivesi-Pyhäselkr -Höytiäinen 6 6

35

4

2

3

6

1

1

I

8 5 3

5

4

22

Sulkulinnakkeisiintulisi kuhunkin 2 tykkiä 57 mm:n Caponiereistäaina 90 mm:n de Bange-tykkeihinasti, 2 t^i 3 tykkiä, kaliiperit 9'-11". mörssärilinnakkeisrir\ Raskaat kanuunat olivat vanhoja pyörillä varustettuja tykkejä, 107 K/?7 piirityskanuunastaalkaen aina 155 asti. mm:nde Bange-tykkeihin vuoden(1.6.Seuraavataulukkoosoittaaensimmäisen 3l. 12.40)työvoimatarpeen.

68,25

Kaikkiaannämäasematkäsittivät tai tunnelia ja noin 1300 kenttäkorsua,yhteensänoin 2090korsua. Hanell oletti etulinjanjoukkojenvahvuudeksi200 000 miestä,jolloin ensimmäisenvuodenohjelmantultua toteutetuksikorsuihin saataisiinmajoitetuksinoin 30 000 miestä eli noÄ ll7, niistä betonikorsuihinnoin 15 000 miestä. Ampuma-ja yhdyshautaasisältyilaskelmaannoin 270 noin 200 km ja piikkilankaeskm, hyökkäysvaunuestettä tettä noin340km. Tykistöasemiasuunniteltiinitärajalle rakennettavaksi yhteensä82. Suomenlahden-Kivijärvenvälille piti tulla 20 tykkiasemaa.Niihin sijoitettaisiin 18 kpl 130 mm:n tykkiä, jotka Hanellin saamantiedon mukaantoivottiin saatavanulkomailta ja 2 kpl 150 mm:n tykkiä, jotka merivoirnienkomeniaja oli luvannüt luovuttaa. Järvialueelle suunniteltiin rakennettavaksibetonista tai kallioon 62 tykistöasemaa,yhteensä97 tykkiä yarten sekä lisäksi56 kenttälinnoitettuatykkiasemaa.Nämä sijoitettaisiinseuraavasti.

huomioonmyös merirajan Hanell otti suunnitelmassaan linnoittamisen,vaikkakaäntyö ei tullut hänenjohtamanvaansentekivät entiseen suoritettavaksi, saorganisaation esitettiinsuuntatapaanmerivoimatitse.Suunnitelmassa viivat linnoittamisellesekäkustannus-ja työvoimalaskelmat ensimmäisenvuoden osalta. Varoja tarvittiin 171 milj. markkaaja palkattua työvoimaa1,025milj. miesolevaa päivää eli 6000 miestä sekä asepalveluksessa työvoimaa 95 000 miespäivääeli 550 miestä 7 kk:n aikana.

214 Viimeisenäkustannusryhmänä suunnitelmassa oli "Linnoittamistöidenjohto ja kokeilut". Perustelutolivat seuraavat. nSuurisuuntaisen linnoittamissuunnitelman menestyksellinen toteuttaminenedellyttää,että käytettävissä on riittävästi pätevääjohtohenkilöstöä. Parhaatsaatavissa olevat tämän alan ammattimieheton palkattava tarkoitukseenja ta ittavat varat sitä yarten varattava. Töidensuorituksenaikanaon välttämätöntätehdäkokeija -aineilla. Myös luja erilaisilla rakennusmenetelmillä kokeilutarkoituksiinon varat myönnettävä.> Ensimmäistä vuottavartenvarattiin noin4,4 milj. markkaa. Hanell esitti myös laskelman,kuinka linnoittamiseen käytettävät varat tulisivat jakautumaan.Maarintaman osaltaluvut olivat seuraayat. Työpalkat Tarveaineet,parakit ml Työkoneetja kuljetusvälineet Maanlunastukset Muut kustannukset

506 milj. mk 608 milj. mk 80 milj. mk 13 milj. mk 77,5milj. mk I 285,5milj. mk

Tästä summastaoli tarkoitettu ulkomaisiinhankintoihin (betoniterästä,koneita yms.) noin 197 milj. markkaa, mikä oli vain noin l5 % kokonaiskustannuksista. Suunnitelmantekstiosapäättyi seuraavasti. ,Toisen(v. i941) ja kolmannen(v. 1942)vuodenohjelmantoteuttamiseenvaikuttavatteküät eivät ole ennakoltamääriteltävissä,joten yksityiskohtaisen kustarnuslaskelman esittäminen tässäyhteydessäei ole mahdollinen.Samanmäärärahan puitteissa voidaan, syessäsuurin piirtein linjan laitteita, nimenomaankorsujarakentaanäinävuosina huomattavastienemmänkuin ensimmäisenä rakennusvuotena,johtuen siitä, että uusia tykistöasemiaei tällöin enäärakenneta.Päämääränäetulinjan laitteiden suhteenpidetäänsitä, että noin 213 etulinjarrjoukoista saadaankorsuihinsuunnitelmantultua toteutetuksi". Varsinaisentekstiosantäydennyksenä olivat seuraavat liitteet: l. 5 km leveänpuolustusaseman linnoittamisenkustannuslaskelma 2. Maarintamantykistöasemien kustannuslaskelma 3. Sisävesialueen tykistöasemien kustannuslaskelma 4. Sisävesialueen tykistönsijoitussuunnitelma 5. Meririntaman tykistö-ja jv.asemienkustannuslaskelma. Ensimmäisessä liitteessä oli yksityiskohtaisestieritelty kuhunkintyöhön taruittavatmiespäivätsekäniiden kustannukset,taryeainekustannukset, työnjohto-ja työasekustannuksetsekä maanvuokratja vahingonkorvaukset. Töiden erittelyssäesiintyivät aiemmin luetellut määrät

linnoituslaitteitasekä lisäksi lohkolla tarvittavat majoitustyöt (3000miestä),tietyöt (10 km) sekä"kuljetusy.m. kustannukset(noit l0 Vokokonaiskustannuksista)". Rintamakilometriäkohti oli erittely seuraava: - palkattu työvoima 92 020 miespäivää, 5 585000 markkaa - asepalveluksessa oleyatyövoima12 900miespäivää - taryeainekustannukset 7 704 000markkaa - työnjohtojatyöaseet| 52'l 000markkaa - maavuokrat,vahingonkorvaukset, maanlunastusym. 182000mk. Kaikkiaan laskettiin kilometriä kohti tarvittavan noin 16,5milj. markkaa. Liite 2 sisältäälaskelmanSuomenlahden-Kivijärven rintaman tykistöasemienkustannuksista.20 betonisen tykkiasemanlisäksipiti rakettaa'l betonistätulenjohtokeskustasekänoin 150km maakaapelia. Tykkiasematoli suunniteltusamanlaisiksi kuin järvialueellekin;joten niihin sisältyi taruittavat majoitustilat ja varastot.Myös työmääräilmoitettiin samaksi,7500miespäivää.Kustannuksetnousivatyhteensä42 milj. markkaan.Tämä osa suunnitelmaaei koskaantoteutunut. Ranskastaostetut 130 mm:n tykit olivat jo matkalla Suomeen,mutta saksalaisettakavarikoivatne Norjassaja stoittivat ne siellä rannikonpuolustukseen. Niitä ei sen vuoksisaatu myöhemminkään irti, kun saksalaiset vapauttivattakavarikostaSuomenostemaasotamatetiaalia. Liitteet 3 ja 4 sisälsivätlaskelmanjäryialueentykistöasemienkustannuksistasekä yksityiskohtaisenluettelon olevastakalustosta. linnoittaminen,oli jaoteltu lohkottain ja selostettusuoritettayattyöt sekä laskettu samoin perusteinkuin muissakinliitteissätarvittavat työmäärätja kustannukset.Nämä käsitelläänrannikonlinnoittamistaselostavassa luvussa.

Pääaseman lopullinensijainti Maavoimienkäskyllä 1200/18.5.40määritettiinitärajan ja puolustuksenperiaatteetkoko välipuolustusasemat rauhanajaksi.Pääaseman suurpiirteinensijainti ilmenee kuvasta118.KäskynmukaannMaavoimientehtävänäon estäävihollisen tunkeutuminen yleimaahanpääasemana nen linja Mustamaa.. . Virolahdenlänsiranta... Ihaksenjärvi. . . Urpalanjärvi. . . Petäjäsaari. . . Kattelussaari ... Syyspohja... Punkaharju... Höytiäisenkanava ... Nurmes ... Tämä linja pidetään.Pohjoisernpana pidetäänviimeistäänlinja . . . Lammasjärvenluoteispää (Kuhmonitäpuolella)... Kiantajärvenpohjoispää...

siiainti. Kuva 1 18. 18.5.40kdsketynittuajan puolustusaseman

K u u s a m o j ä r v. .i. M ä r k ä j ä r v.i . . S a v u k o s k. .i . R a j a erityisesti Jooseppi.. . Petsamo,puolustuskeskuksina Kuhmo, Suomussalmi,Kuusamo,Märkajarvi, Savukoski, Petsamo,Joutsijärvija Nautsi". Myös reserviyhtymilleannettiin linnoittamistehtäviä. Joroistenseuduille sijoitetun l4.Divisioonankäskettiin tiedustella puolustusasemiakapeikoissaSavonlinnanHeinävedenalueelta,Jääkäriprikaatinlinjalta Heinävesi -Nilsiä-Sonkajärvi-Sukeva ja Polkupyöräprikaatin Pikku-Salpausselänpohjoispuolen-Saimaansuunnalta sekäPuumalan-Sulkavanseuduilta. Linnoittamisen"periaatteenaon valustaa ensin yksi syvyyttä omaavaasematäysin valmiiksi keskittäenkaiken käytettävissäolevantyövoimanja materiaalinsiihen. suojajoukkojenviivytysasematvarusVain edessäolevien kanssayht'aikaisesti. . . varustustyöt tetaan pääaseman teveydella.Erilaisia edistyvättasaisestikoko pääaseman

kenttätöitäasemankullakin kohdallatehdään,ikäli ;;kannalta nakkaisesti,kuin asemankokonaiskestävyyden muodospyritään myöhemmin on edullisinta.Pääasema keskittyen vyöhykkeeksi tamaan 5-10 km syvyiseksi ja välittökuitenkin toistaiseksivain pääpuolustuslinjan mästi sen takana olevan tukilinjan sekä sulkuasemien reservienkorsujenym. pääpuolustuslinvarustamiseen, jan puolustamisen kannaltavälttämättömienvarustustötVahvimmatvarustuksetrakennetaan den suorittamiseen. joenuomien, puronotkojen,niittynotkelmien,auteiden, toimintaahelpottavien keidenja muidenpanssarivoimien maastonkohti€nvarrelle.Tulikorsut rakennetaansy\Tyteen siten, €ttä ahdistettunaolevaakorsuavoidaanampua muista lähellä olevistatulikorsuistatakaa ja sivuilta). Vakinaisetlinnoituslaitteetrakennettaisiinsiviilityövoi malla ja yhtymien käskettiintehdä niistä ehdotuksensa. itse. Joukkojenpiti rakentaakenttälinnoituslaitteensa Laatokanrannikkotykistötultaisiin sijoittama'atmaajärvialueelle.'Keskinäinen voimientueksi pääasiallisesti yhteistoimintakenttätykistölläja varsinkinrannikko-ja linnoitustykistölläon järjestettäväerityisestiSuomenlahja armeijakuntiensaumoissa. den rannikkoalueella Linnoitus-ja rannikkotykistöntuli on puolustusasemien tukemiseksikäytettävähyväksi kantomatkanylärajalle saakka." luonnehdittiineri Käskyynliittyvässätoimintaohjeessa olevaataisteluaseuraavasti.Etesuunnillaodotettavissa läisellärantamaallaoli varauduttavasitkeäänpuolustuklaittein vahvistettuunlinnoiasemaan.Järvialueellapuolustuspuolust missa usase taistelukäytäisiinosaksiyhtenäisissä ja varsinkinkapeikoissa,mutta lisäksi oli varauduttava toimintaan erityisestivihollisen myös hyökkäykselliseen lyömiseksi.Pohjois-Suomeserillistenhyökkäysrivistöjen oli varaujossa puolustusasemaa, yhtenäistä ei ollut sa, alueelsyYälle tukeutuen toimintaan, duttavaaktiiviseen taistelukaikkiin suuntiin varsille sijoitettuihin le teiden kykyisiin,linnoitettuihinpuolustuskeskuksiin. Käskynantamisenaikoihin- toukokuunpuolivälissäehtineettiedusyhtymät olivat jo melko perusteellisesti joten tehdyt tarmyöhemmin sijainnin, tella pääaseman lupaa pyysi 15.6.40 I AK kennuksetolivat vähäisiä. Laptaaksepäin hieman vetämiseen pääpuolustuslinjan ja (kuva koska Yarsin119), välillä Saimaan peenrannan kin talvellaolisi pienillesaarillesijoitettuasemaYaikeamkuin hiemantaempana,mantereella min puolustettavissa ja suurilla saarilla sijaitseva.MaavoimienEsikunta hyväksyi esityksen20.6.401a teki vastaavankorjauksen käskyyn1200. sijainperiaatteellista muutostapääaseman Suurempaa

telemaan alustavasti sen linnoittamista. Jo keväällä (18.4.40)armeijakuntaantoi käskyn taemman aseman ja rakentamisesta vesistöalueen taakse tiedustelemisesta Puumalantasalle, mutta kun 2l.Divisioona,jonka piti pääasiallisestitämä työ suorittaa,pian otettiin pois armeijakunnalta ylipäällikön reserviksi, linnoittaminen joukkojen osalta kohdistui pääasiallisestivain varsinaiseenpääasemäan sekäsenetupuolellaoleviinviivytysasemiin. Edellämainitussa käskyssäkinkorostettiin,että on "keskitettävätyö siten,että ensinvarustetaanvarsinainen asemaja vasta senjälkeenryhdytään toisien linjojen varustamiseen. Poikkeuksenatästä on vain tiekapeikot, joissa työt syvyyden aikaansaamiseksi voidaan panna useammallalinjalla käyntiin yhtaikaa, mutta ei tällöinkäänpääaseman kustannuksella." Myös IV Armeijakunnanlohko ulottui järvialueelle. Varsinkin talvella saattoi Oriveden-Pyhäselänvälinen mäastoolla vaarallinen,koskavihollinenvoi jäitä myöten selustaan.Armeijakunnan esiedetä puolustusaseman kuntaja MaavoimienEsikuntaolivat yksimielisiäpääaselinjan, linman, Varpasalon-Oravisalon-Tutjunniemen Kueq119.I AK:npuolustusaseman tarkistukset. noittamisentärkeydestäja IV AK olisi halunnut tänne kesänä.Siihen ei kuitenbetonilaitteitajo ensimmäisenä tiin I AK esitti 12.9.40.Linnoittamistajatkettaessaolisi kaan rakentamiskapasiteetti riittänyt, armeijakuntasai rakennettava uusi pääasemalinjalle Rutola-Pulsa8.Prikaatiolikin saatulla toimeenomilla resursseillaan. Ihaksenjärvi, vaihtoehtoisestimahdollisesti Ottajärvi nut jo 23.8.40käskyntämän asemankenttälinnoittami(kuva 119). Perustelunaoli, että nykyinen asema oli sesta.Työt oli keskitettäväOravisaloonja "loppuunsuoritäysin defensiivinen,kun sensijaanuusi ehdotusmerkitsi tettavavieläennentalventuloa". offensiivimahdollisuuksiaitään, kaakkoon ja etelään. MaavoimienEsikuntaoli 26.7.40korostanut,että arMyös puolustuksellisesti eteläpuoliskollatoiminta "voi tulla sempi,koskaseantaisilisääsyvyyttä huomattavastimuistuttamaanKannaksentaisteluja,jolselta tien Lappeenranta-Luumäki. syyyyttäomaavanaseman km) olisi myösnoin kolmanneksen lyhyempi ilmeinen. Syvällä alalla teiden varsilla (25 km). - Todettakoon,että eivät voi korvatayhtenäistälujasti piirtein sama kuin talvisodanaikaisenLuumäen linjan varustettuaasemaa. .. Käsken.. . ensi sijassakeskittyDJohko(kuva 107). mään yhden asemantäydelliseenvarustamiseenlähtien I AK:n esitystä ei pääesikunnassa kuitenkaan vielä siitä periaatteesta, että asemaaalunperinlujasti puolustesyksylläotettu ratkaiseyaankäsittelyyn,vaan se siirret- taan eikä ainakaan perusteta toimintaa menetettyjen tiin kevääseen1941,jolloin tilanne olikin jo muuttunut asemientakaisin valtaamiseensuurella vastahyökkäykpää- sellä,koska. . . yleisetja materiaalisetedellytyksettoisniin, ettei kysymykseenenääpalattu. Pääesikunnan tökseenvaikutti ilmeisesti,että pääaseman rakentaminen taiseksiovatrajoitetut'. yielä oli pahastikeskenja rakentamiskapasiteettia ei olisi välillä tuli muutos 18.5. käsPyhäselän-Pielisjärven tuolloin riittänyt noin suurentyömaanavaamiseen, sem- kettyyn asemaan. Maavoimien komentaja oikeutti minkin kun talvi oli tulossa. 26.7.40MK:n komentajansijoittamaanasemanjoko järvialueella. Pielisjoki-linjalletai Höytiäisenkanavan-Kontiolahden III AK:n lohko oli kokonaisuudessaan Pääasema vakiintuijo varhainkeväälläPikku-Salpausse- -Paiholan tasalle (kuva 120), "ollen sen jälkeen kun län tasalle,mutta sentakanaolevanmaastonlinnoittami- toinenniistä on varustettu,ilmeisestivarustettavatoinennen aiheutti päänvaivaa,vastaavanlaista maastoahanei kin". aikaisemminollut sisältynytpuolustusasemiin, vaikkakin huomiotaPielisSyksylläIV AK kiinnitti pääesikunnan jo kenraali Enckell oli varautunut taisteluihin näillä järven itäpuolisenmaastonpuolustukseen, Lieksanseutu alueillaja pannuteyerstiluutnanttiGros-Coissyn suunnit- tiheine tieverkkoineenoli jätetty pääaseman etupuolelle,

2t'7 vaikka maasto "ensisijassaHattuvaaran,Naarajoenja Nurmijärvenluonatarjoaakuitenkin hyvin edullisetpuolustusmahdollisuudet mahdollistaenvihollisenpysäyttämisen suhteellisenheikoilla voimilla jo täällä sekä sen lyömisen erillisinä ennenkö eri teitä etenevät rivistöt pääsevätyhtymään,. Yleisesikunnanpäällikkö vastasi 7.11.40,ettävaikkakinmaavoimien käsky1200edellytti pääaseman edessäkäytettävänvain enintään1/3 voimista, IV AK:n komentajaoikeutettiintällä suunnallakäyttämäänniitä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla,kunhan vain pääasemakaikissaolosuhteissa pidetään."Vakinaisia linnoituslaitteitaei kuitenkaanperiaatteessa rakenneta pääasemaneteen. Milloin erityiset seikat näyttävät vaativan poikkeamistatästä määräyksestä,on asiasta tehtäväesitysPääesikunnalle". Operatiivisessaosastossa oli kevättalvella1941 esillä kysymys,millaiseksi oli rakennettavapuolustusasemat Kemijärven-Sallantien suunnassa. V AK oli suunnitellut Märkäjärven asemanrakentamistaympyränmuotoisen linnakkeentapaiseksi,jolloin se pystyisi torjumaan hyökkäyksetjoka suunnalta.Eversti Tapolan mielestä Kuw 120. IV AK:n puolustusaseman vaihtoehdot PyhAselön PtelisenyälillA.

с

tällainenjärjestelyvaatisiverratenpaljon läitteita,joten kannattaisiharkita asemansiipienjatkamistaja tehokasta suluttamistaasemanedessäja sivustoilla.Tämä voisi tyhjällä rajaseudullatapahtuajo rauhanaikana.Ympyrälinnakettasuunniteltaessa oli ajateltavamyössitä puolustavaajoukkoa, ,jolloin joudutaan ajattelemaanasia jätetäänkök.o.joukko sitten loppuunasti siinä mielessä, todellamyöslinnakkeeseen saarretuksikin, uhrataankose pahimmassatapauksessa vai onko mahdollistatarpeeksi nopeastivapauttaase voimilla,joita saadaantaempaa>. Kysymys oli aivan sama kuin Ohquistin suunnitellessa Lipolanlinnoittamista193O-luvulla (sivut87,89). Märkäjärven kohdalta asia ei tullut ratkaisuun,koska pian alkavasotakeskeyttitäälläkinlinnoittamisen. Joutsijärvenasemassa ei Tapolanmielestäympyräpuolustus tullut kysymykseen,vaan asema oli alunperin rakennettavaverratenlaajaksi siitäkin huolimatta, että sen miehittäminenvahvoinvoimin ei kaikilta osin tulisi samanaikaisesti kysymykseen.

Taempi asema Hamina - Taavetti EverstiVainionja everstiHeinrichsinsuorittamientutkimustenperusteellalinnoitustöidenjohtaja teki päämajalle esityksen2.7.40, että II AK:lle annettaisiintehtäväksi suorittaaKymin linjan operatiivinentiedusteluja laatia linnoittamissuunnitelma. Kun nyt pääaseman rakentami pääesikuntaettä Hanell taemmanasemanaikaansaajoka oli maanpuolustuksen kannaltavaarallisinsuunta.Edellä mainitut tutkimukset olivat antaneettulokseksi,että toisaalta Kymin linjan ei ollut olemassayhtenäistäja hyväksyttävääsuunnitelmaaja toisaalta,että suoritetuttyöt eivät olleet kaikilta osiltaantarkoituksenmukaiset. Hanell ehdotti myös,että yalmiinaolevatlaitteet luovutettaisiinII AKlle lukuunottamattaKymijoen suulla olevia kalliokorsuja,jotka oli annettuKotkan lohkolle.Sillä oli niille käyttöäjo rauhanaikana. Päämajaantoi asiastakäskynMaavoimienEsikunnalle 29.7.40ja tämävuorostaan 1.8.40sekäI että II AK:lle. Edellisenoli suunniteltavaasemasiten,että seliittyisi II AK:n asemaanRapojäryellä Valkealan itäpuolella ja vasensiipi nojaisiSaimaaseen, olisi edtyisestipanssarintorjünnankannaltaedullinenja vaatisivähänpuolustusjoukkoja. - Kysymyksessä oli siis asema,joka esiintyijo Nihtilän suunnitelmassa syyskuussa1939ja jota 6.Divimäärinlinnoittanut(vrt. siv. 178, sioonaoli vähäisessä 180). - II AK:n puolestaantuli ottaa myös huomioon

D tl

D

0 9)'

oo

0\ '$

""0 $

on 0

i\"s . ,)

Kuva12l.II AKE:Iehdotustaemmaksi asemaksi. mainitut näkökohdat työtä. - Suunnitelmatoli lähetettävä kunnalleensitilassa. Kenraali Oesch,joka 16.4.40,ilmoitti jo 9.8.40suorittaneensa tehtävän.Jos taempi asemarakennettaisiinKymijokilinjalle, olisi Kymin ja Karhulan kukkulat otettava mukaan ainakin eteentyönnettyinä tukikohtina,linja jatkuisi sittenKymijokea pitkin aina Myllykoskellesaakkaja suuntautuisi sieltäkohti Uttia (kuva 121).Oeschpiti mainittualinjaa kuitenkin varsinepäedullisena, koskaKymijoen estearvo on kesälläkin vähäinen, muitakaan luonnonesteitäei alueellaole ja asemattulisivat olemaansuureksiosaksi joka tarjoaa hyvät toimintamahdollisuuavomaastossa, yihollisen det tykistölleja panssariaseelle. johdosta Tämän Oeschehdottikin asemanrakennettavaksi ylimalkaisellelinjalle Hilloniemi-Reitkalli-Kannusjärvi-Lankila-Kurvijärvi-Puntari. Tämä asemasai myöhemmin Haminan-Taavetin linjan nimen (kuva ja peitl2l ). Senetuina Oeschmainitsi vaikeakulkuisen teisenmaaston;asematuli lyhyemmäksikuin Kymijoella

vielä riittävän kaukana pääasemasta pohjoisosassa noin 15 km), pakkoryhmittäävoimansauudelleen vastaan.Linnoittaminentanopeamminja tulisi lujemmaksi kuin Kymijokilinjalla. Tämän tutkimuksen perusteella ruvettaisiintekemäänsuunnitelmaamolempiakinlinjoja varten, mutta turhan työn välttämiseksiOesch pyysi pikaistaratkaisua. Jos ehdotushyväksyttäisiin,tulisi linnoittamisenkii reysjärjestysolemaanseuraava: - rantateidensuunnat, - Salpausselän seutu, - Turkianmaastoja - Kannusjärvienvälinenkannas. jo seuraavana päivänä Ehdotushyväksyttiinpäämajassa ja vahvistettiinkirjallisesti 15.8.40päämajoitusmestarin asiaa allekirjoittamallakirjelmäl1ä.Linnoitustoimistossa vuoksiäin kiireellipidettiin töidenkäyntiin saattamisen päällikköjo 6.9.40kiirehti senä,että suunnitteluosaston I l A K : l t al i n j a nk o k o nias s u u n n i t e l m a a .

219 Kun pääaseman rakentamisenlisäksityöt myösHaminan-Taavetin linjalla oli saatu käyntiin, pääesikunta antoi marraskuunalussaII AK:lle tehtäväksisuorittaa "kaiken varalta vielä ennen talven tuloa sulkuasemien ja Hamina-Taavetti asetiedustelunykyisenpääaseman rnanyhdistämiseksi erityisestiensinmainitunaseman€teläisentai pohjoisensiivenmahdollistasiirtämistäsilmälläpitäen'. Operatiivisenosastonpäällikön,everstiTapolan laatimankirjelmän mukaantiedustelupiti kohdiStaa ktrvan 122 mukaisillelinjoille. "Tässayhteydessä joutuu tämä ns. Taavetinasemauuteenvaloon.mikä Dakottaa vieläkin tarkisramaanasemansiirtämismahd;llisuu I ta eteen, johon lisäksi on syytä sitäkin enemmän,kun otetaan huomioon rintaman pituus kokonaisuutenaI AK:n kanssaeikä vain II AK:n kannalta.nTodettakoon, että Taavetin seuduilla,samoinkuin asemaneteläisellä siivellä,työt oli juuri saatukunnollakäyntiin. - Tapolan perustelunaoli, että asemaneteenjäinyt kukkulamaasto, joka tarjosi erityisestivihollisentykistölle edullisettoimintamahdollisuudetasemiammevastaan.Jos asemaa sensijaansiirrettäisiineteenpäin,se saataisiinmaastoon,

jossa"vihollisensuorasuuntaustykkejä ei . . . voidatuoda aiyan lähelle laitteitamme" - tässäheijastui talvisodan kokemus!Eteläinensulkulinja liittyi pääasemaan myös Säkäjärven-Kotijärvenseuduilla,josta näin ollen muodostuitärkeäsolmukohta.Tämänvuoksioli tiedusteltava samallamolempiasulkulinjojayhdistäväasemapääaseman takaa. Kun II AKE antoi tiedustelutehtävän prikaateilleen,se käski näitä 8.12. mennessänvainmäärittelemäännäillä linjoilla pääpuolustuslinjan tarkka kulku,. Prikaatiennyt suuntaamaan suunnittelunsa taasuusillelinjoilJoutuessa le, Oescherityisestikorosti, että opäävastarinta-aseman varustaminenon kiireysjärjestyksessä ennenmuita linjoja, ja sentiedusteluaoli jatkettavasuuremmansyvyyden aikaansaamiseksi itseasemaan. Syvyydentuli olla oikeassa suhteessa asemanosantodennäköiseen arvoonja merkitykseen,vaihdellenpuolestakahteenkilometriin. "Syvyyttä lähdetäänkehittämäänasteettainpääpuolustuslinJastataakepäin eikä hyppäämälläheti asemantakareunaanns.tukilinjalle.' II AKE muotoili tiedustelutehtävän siten.että siitä tuli

Kuva 122. Hominan - Taavetin linjaja sen liittdminen pAdasemaan

Kaiplainen

220 eräänlainentoissijainentutkimus, joka ei häirinnyt päätyötä. MahdollisuudestaHaminan-Taavetin linjan pohjoispään siirtämiseksieteenpäinei mainittu mitään. Koko tiedustelujäikin vain ylimpien esikuntienteoreetti seksitutkimustyöksi,joka ei johtanut rakentamiseen

Linnoitustykistö Kun talvisodan päätyttyä Laatokan meripuolustuksen aseistusja kalusto evakuoitiin uuden rajan taakseja koottiin Savonlinnanseuduille,nähtiin jo että sen pääajärvialueella. siallisinkäyttö tulisi olemaanSisä-Suomen käskyn MaavoimienEsikuntaantoi 29.3.40ensimmäisen tiedustelunaloittamisestaja suunnitelmienlaatimisesta ole,alueellisentykistön" sijoittamiseksihahmottumassa Alustavanyleissuunnitelvaanuuteenpuolustusasemaan. tarpeesman tuli sisältääselvitystykistönsummittaisesta ottaen ta eri kohdillasekähahmottelutulenjohtoverkoksi huomioonettä tulivyöhykkeenetureunaolisi Kivijärven lounaiskulman-Lauritsalan-Vuoksenniskan-Kiteen Pielisjoen-Lieksan-Nurmeksentasallaja takareunalinjalla Lemi-Puumala-Sulkava-Savonlinna-Pielisen lounaisranta. Päämajan operatiivisessaosastossatutkittiin, miten olisi järjestettävätämän noin 350 km pitkän jä osittain aina 50 km syvänvyöhykkeen linnoitustykistöllä. tiluutnantti Sarion tuolloin oli käytettävissä 31 kpl ja 75-47 mm:n mille oli jo luovutettu varten yhteensä26 kpl ehdotti käytettävissä AK:n lohkoilleja kullekin alistettaisiinentisenLaatokan jokin lohko, jonka kornentajatoimisi meripuolustuksen kenttäarsamalla aselajikomentajana"asianomaisessa johtaisi sisälinnoitustykistöä Koko meijanesikunnassa,. komentajan maavoimien komentaja vesipuolustuksen alaisena. ei Sarion suunnitelmaakuiosastossa Operatiivisessa nSuomenlahti-Pielisjarvi rajaosan tenkaan hyväksytty. kokoon avulla linnoitusten puolustuksenvahvistaminen järeän Maalinnoitusten kysymys. naisuutenakäsiteltävä tykistön tarve Suomenlahti-Saimaavälillä on ainakin Viholkapeikkomaastossa. yhtä suuri kuin sisävesialueen Saimaa-Pielison lisen mahdollisuudethuomioonottaen järvi vesistöalueen puolustusluonteeltaanmaasotaaeikä puolustusta . . . Rannikkotykistönerikoisrnerenrannikon ja tarpeetonta,sulaukeinotekoista asemansäilyttäminen

tuu Ma.V:iin (tykistöön) . . .' Näin kirjoitti kapteeni PeitsarajaNihtilä totesi:,Ei aiheutatoimenpiteitä". Operatiivinen osasto antoikin pian tämän jälkeen' 8.5.40käskyn,jonka mukaan Laatokanmeripuolustuksenjoukot liitettiin maavoimiin.Senmukaanoli merivoimille luovutettavä152-37 mrn:ntykkejäyhteensä45 kpl ja sisävesivyöhykkeelle tuli 152-105 mm:n tykkejä 25 kpl sekä57-47 mrn:ntykkejä 40 kpl. "Tärnätykistömääole riittävä. On sen rä ei pitkälle sisävesivyöhykkeelle vuoksi tarpeen,että tällä vyöhykkeelläja maarintaman järjestelyssä rnuulla osallatarpeellisenlinnoitustykistÖn 18 kpl. 130 olevat tulossa maahan huomioon otetaan I l" mörssärei1 kpl 9"tuli I ." Lisäksi . . rask.tykit m/m ja kunnostettavia jokin olevia ja varastossa määrä tä vanhojaraskaitatykkejä,mm. ranskalaisiade Bange-tykkejä. 'Edellä esitetynja Ma.VE:ssaLMePP:n toimestatehdyn alustavanselvittelynpohjallaon Ma.VE:ssalaadittava yhtenäisetrauhan-ja sodanajanjärjestelysuunnitelmat koko maarintamanlinnoitustykistönja senjohto- ja ja vahvuudesta." apuelintenkokoonpanosta Käskyyn on Tapola kirjoittanut: "Ev. Järvinen tänne töihin". Niinpä eversti Jä inen ryhtyikin töihin ja 11.6.40ilmestyi MaavoimienEsikunnankäsky,joka antoi perustanja suuntaviivatkoko välirauhan aikaiselle linnoitustykistönsijoitukselleja siis myöslinnoittamiselle. Käskyssätodettiin aluksi, että alustaviensuunniteljälkeenoli tullut niin suuriamuutokvalmistumisen määrään,että oli ollut suunnitelma.'Linnoitustykislaajentunutsisältyensiihen uusia alueita V AK:n sijoitramaan... pääpuolusrakenvahvistamiseksi puolustuskeskusten nettaviin linnakkeisiin,sulkulinnakkeisiinja liikkuvalla tykistöllä varustettuihintykistöasemiin'.. . .'Kiinteiden linnakkeidenja sulkulinnakkeidenrakentaminentapahpalkatullatyövoimallaja liikkuvan tykistuu pääasiassa tön asemat pääasiassaarmeijakuntienlinnoitustykistö' joukoilla.Linnoitustensuunnitteluja piirustustenhankinjaMa.V:n LT.kom ta tapahtuu PM:n linnoitustoimiston asematratoimesta.Linnoitustykistönkenttävarusterset kennetaanarmeijakuntientoimestasamojenperiaatteiden mukaankuin kenttätykistönkinottamalla kuitenkin huomioonkalustonraskaudenja jäykkyyden asettamat vaatimukset.Päämajanlinnoitustoimiston,jossa linnoitustykistön rakennustöistätulee huolehtimaaneverstrluutnantti L. Rainio, toimestatullaan ensinaloittamaan 152145-Clkeiden rakennustyöt.Muiden kiinteidenlkeitiedoitetaanheti, kun denia sulkulkeidenrakentamisesta

221 tarve (oli) ilmeinen. Kannaksentaistelut näet osoittivat kouriintuntuvasti,ettei asemiavoidajatkuvastipuolustaa ilman raskastatykistöä(Summa),kun menestyksellisesti tykistö pysvähäinenkinkauaskantoinen taassuhteellisen jalkaväkeä ja kusäästämään tukemaan tyy tehokkaasti (Saarenpää). on mieluimmin Tämän tykistön lumiselta oltäva kiinteää ... Asemia Suomenlahden-Kivijärven olisi huomioitavamyÖsraskaan välille suunniteltaessa varten kokonaisuutarve maadntamaa kiinteän tykistön päätti Hänhän kirjelmänsä. Ohquist kenraali dessaann, jo esittänyt samanlaista puolustamiseksi Kannaksen oli järjestelyä - idea, jota myös erityisesti Lyytinen ja Raskastykistö Rikana olivat ajaneet.Operatiivisenosastonkäskyssä 8.5.40oli otettu huomioonRanskastaostetut l8 kpl 130 mm:n tykkejä,joita ei koskaansaatuSuomeen.II AK:n Q Fmaarintama jäi näinollen luettelossamainitun Yarsin .i !? v IZ vanhantykistön varaan,mutta kalustoaei ollut ostettaF; J vissamilläänhinnalla. KenraaliHanell oli jo saanutalustavattiedot linnoitus1 8 2 l6 II 5 tykistöntulevastasijoituksestalaatiessaan8.5.40päivät16 4 4 4 2 2 I 5 tyä valtakunnanlinnoittamisenyleissuunnitelmaa.Sen 27 4 I o 12 4 ll III luvut poikkeavatjossainmäärin edellä esitetystätaulu28 20 8 IV t0 kosta. Samanapäivänä,jona Järvisensuunnitelmavall6 I 4 4 1 0 5 mistui, 11.6.40Hanell pyysi nMaavoimialähettämään 6 1 8 l 6 20 Yht 3 5 4 tykistöasemienkokonaissuunnitelkoko sisävesialueen man, josta ilmeneemyös rakentamisenkiireisyysjärjesSulkutykistö tys'. Hän pyysi myös everstiluutnanttiRainion sekä kolmenRT 3:ssapalvelleenteknikonja rakennusmestarin jotta'heidät voitaisiintäälsaarnistalinnoitustoimistoon, !.t suunnitelmienja Piirustustenvalmistutz kiireisimmiksikatsottujentykisrakentamisessa". töasemien ! Maavoimienkomentajailmoitti 14.6.40komentavansa II linnoitustoimistoonpyydetyt henkilöt ja lähettävänsä 22 8 l0 11 I yleissuunnitelman,johon kuitenkin vielä saattoi tulla 'l 48 7 26 8 22 III oli seuraava: vähäisiämuutoksia.Kiireellisyysjärjestys 40 8 28 4 20 IV - kolmelinnakettaä 21152145-CI1a III AK:n alueille: 1 6 - neljälinnakettaa4ll52l22 - 190p. II AK:n alueelle; 16 8 126 15 8 ll 40 24 6l 28 Yht. - yksi linnake4/280 M/77 I AK:n alueelle; - yksi linnake4/229 M/77 III AK:n alueelle. saattoivielä tulla muukiireellisyysjärjestykseen Tähän Huomautus: riippuen. saannista tykkien 130/55-V toksia lähinnä toimeslisäksimerivoimien II AK:n lohkollepystyiampumaan linnakkeiden 152145-C käskyn 18.6.40 Hanell antoi [oin 15 km Haminastaitään rakennettava ta Sydänkylään ja AK:n alueilla, AK:n III II aloittamisesta rakentamisen linnake3/152/45-C. sekäMustamaan Ijnml.ake2ll52/45-C ja LaakkolanniesekäYlisen-Auvilassa Käärmeniemessä Luettelostailmenee,että oli tarkoituksenarakentaakaik- messä.Pyydetyt mestarit saatiin käyttöön: "rakennuskiaan 96 linnaketta,joihin sijoitettaisiinyhteensä231 mestari K. Huttunen tulee johtamaan töitä I AK:n tykkiä. Ne olivat 15 eri tykkimallia,vanhimmatvuodelta alueellaja rak.mestaritP. Salmelaja J. PaukkuIII AK:n alueella,. 1877. Rakentaminen pääsi alkamaan III AK:n lohkolla II AKE oli 4.4.40esittänytMaavoimienkomentajalle, ja I AK:.n 27.'1.40.Linnoitustoimisto kirjoitti (ampumamatka km) 2.7.40 20 että ,raskaankiinteän tykistön

alkamiselleon saatu,. edellytylGetrakennustoiminnan Liikkuvaa ja sulkutykistöä varten oli rakennettava kenttävarusteisetasemat.Linnoitustoimistotulisi myöhemmin rakentamaansulkulinnakkeetkallioon tai betoniin. Käskyn liitteenä oli luettelo armeijakunnilletulevasta linnakkeistaja niiden sijoituktykistöstä,rakennettavista sestasekätulittamistehtävästä. Yhteenvetotykistöstäoli seuraava:

0

5

1

0

1

5

2

Kuva 123.Llnnoitustykistönsijoitus KivijdNen - Saimaanrälilld.

armeijakuntien komentajille: "Vaikka linnoitustoimisto suoranaisestijohtaa näitä töitä, hankkii tarvittavat tarveaineet, työvälineet ja henkilökunnan, tulee kuitenkin pitkien matkojen ja yhteysvaikeuksientakia ainakin alussa huollollisiakinvaikeuksia,minkä vuoksi linnoituststo pyytää, että AK;ien taholta annettaisiin . . . kaikkea mahdollistaapua,jotta töiden edistymiselieolisi parhaat mahdolliset edellytyksel. Erikoisesti olisi kuljetuksiin nähdenapu hyvin tärkeä, samoin puhelinyhteyksienjärjestämiseennähdentyömaille". Kuvissa 123- 124 on esitettyjärvialueenlinnoitustykistö ja kuvassa 125 II AK:n lohkon linnoitustykistön patteristojen tuliasemien paikat. Viimeksi mainitut olivat kenttätykistön asemien kaltaisia, kalustohan oli liikku-

vaa. V AK:n linnoitustykistö sÜoitettiin Suomussalmelle, Kuusamoon, Märkäjärvelle, Pelkosenniemelle,Joutsijärvelle ja Kemijärvelle. Kalusto oli täälläkin liikkuvaa, joten äsematkin olivat samanlaisetkuin kenttätykistöllä. V AK:n komentaja, kenraalimajuri Siilasvuo esitti maavoimien komentajalle I 8.6.40, että linnoitustykistöä m y ö s P e l s a m o ns u u n l a a n .- j o s s ao n e r i n o sijoitettaisiin maisia edellytyksiä linnoitustykistön käyttöön". Majud Viljanen kirjoitti kirjetmän laitaan: n6 kpl. de Bange (90 mm) suunniteltu Petsamon lielle'. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu. Ne maastonkohdat, joihin 57 mm:n sulkutykit suunniteltiin sijoitettaviksi osoittautuivat niin kallioisiksi, että ioukot eivät omin voimin saaneet niihin rakennetuksi

edes tilapäisasemia.Vakinaistenasemienpikaiseenrakentamiseenei ollut mahdollisuuksia.Niinpä linnoitustoimistoantoikin15.8.40käskyn,että yarsinaisten asemien läheltäoli etsittäyätilapäiset,joista aseetpystyivät suorittamaantulitehtävänsä,mutta joissa niille samalla saataisiinmahdollisimmanhyvä suoja. Tämän aseman rakentaisilinnoitustoimisto,koskatyö tällöinkin edellytti useimmitenkallion louhintaaainakinjossainmäärin. Rakenteeltaansisävesialueen linnoitustykistönlaitteet olivat samanlaisiakuin mele_n rannikollakäytetyt.Sulkulinnakkeestalinnoitustykistönkomentajajakoi 13.9.40

Kuva 124. Linnoitustykistön sijoitus Saimasn - Pielisen vdlillö.

Kuva I 25. II AK:h lihnoitustykistöpaueristojen sijoitus.

jonka tarkoituksekuvan 126mukaisenkaaviopiirroksen, na oli ,havainnollisestiesittää,mitä erilaisiaaseita,laitvoi kuulua sekä teita ja välineitä sulkulinnakkeeseen samallaselvittääniidensijoitus-ja toimintaperiaatteita>. Majuri M. Vanhatalolaati 19.11.40tutkielmanSuurSaimaanpuolustuksenjärjestelystälähinnä linnoitustymukaanvarsinainen kistönkannalta.Hänenkäsityksensä järvialue saattoiolla sellainenaukko,jota Suur-Saimaan myöten vihollinenvoi työntää kesällänopeitaaluksiaja syvälle puotalvella jäätä pitkin panssarivaunuosastoja lustajanasemansisään.Tämän uhkan torjumiseksiolisi alueentykistönvarauduttavaliikkuvien maalienammuntaan rannikkotvkistöntaDaan.Jotta tulen keskittärninen

224 olisi helpompaa,hän ehdotti armeijakuntienvälirajan siirtämistä itään päin niin, että Suur-Saimaakuuluisi hän kokonaanI AKJle. Tulenjohdonmahdollistamiseksi

ehdotti rakennettavaksitulenjohtotornienketjun Kattelussaaresta ainaKylänniemeensaakka,yhteensä8 tornia. - Suunnitelmaaei kuitenkaanryhdytty toteuttamaan.

Kuva 126.Sulkulinnakkeenkaaviopiirros.

2

J-lit'sAsiät / 4iJ'i"/4A"^ 2. 59,,/y'.*/at-

5 (

,l

3

\

5 t ---]..-_

i

/,/1.U4',e.2..

4 '] t !./lA;

\ '

l)*,t

5 .I'4/. ,1Lt 1.",4 6.,""'L 7 .'l1i'". "./. 6 J,u,.,,rut,'41'

livat melkoisesti.Pääesikunnan korYH:n aikanarakennettiinpaljon sirpaleenkestäviä 2.12.40ohjeet,jotka olivat yhteenvetoeri armeijakuntien olevassa voimassa joiden oli selostettu rakenne lausunnoista.,Yleensä on kaikissa lausunnoissaaivan suja. Niitä oli varsinsuuriakin,jopa joukkuetta ymmärrettävästipainostettusitä näkökohtaa,että har- ohjesäännössä. ne olivat nopeat rakentaa.Joukoille oli mutta vennusei saaaiheuttaamitäänjyrkkiä, maa-tai ilmatä- varten, vastaan- teltoista oli kova pula ja ja säätä saatavasuoja helpostiselYitettäviä vihystyksellä(valokuvauksella) sittenjo sodanalkupäivinaviholliKun talvi oli tulossa. hollislinjojen taistelutoimintaahelpottavia reunoja tai ja pommitukset aiheuttivatsuuriatappioilinjoja. Harvennustulisi näinollensuorittaaomastaase- sentykistötüli pian kielsivättuollaisyhtymät mastammealkaenvähitellenviholliseenpäin lisääntyen ta korsujentuhoutuessa, ten korsujenrakentamisen.Ohjeitten mukaan sallittiin esitettynä200-300 m päässäon niin, että kaavamaisesti ryhmänkorsujenrakenja epäsäännöl- etulinjassavain osumankestävien enäävainpuitatai puuryhmiäharvakseen ja paikoissavoitiin tehdä mm. vihollisenmatalalento- taminen,taempana suojaisissa lisestisiellätäällä estämässä kävi yksiin sen kehitys suurempiakin.Tämä teknillinen ja ja helpottamassa omaapaikan(maalin)määrittelyä'. mahdollisimoli saatava korsut Kysymyksenvaikeutta osoittaa,että ohjeita annettiin kokemuksenkänssa,että jotta olisi miehitys näiden man lähelle taisteluasemia, v\elä 27.5.4Iitsensäylipäällikönallekirjoittamallakirjeltakarinteimahdollista mällä. "Tietooni on tullut, että huolimatta annetulsta nopea.Korsut piti sijoittaamikäli kaltevissatakarinja Tasaisesti hyvin mäastouttaa siin metsänraivaukjoissa suorittamasta varoitetaan ohjeista, yläosa, koskavihollisen suojaisimmaksi sia siten, että alue tykistötulensaosumaansiihen.Tällai metsäsuurilta tapauksissa ja Vuosalmen sillanpääasemasta helpottaenvihollisen Marjapellonmäestä' staitsevasta Kar.sl:nkomentajia pidettiin hyvänä, sehän teessaei menetellä ja taaktaisteluasemiin on kaadettu,sitä ei jätkettiin koko sodan rakentamista pauksissataktilliset osakkorsujenkorvaamiseksi, olisi kokonaanpoistettavahehtaariensuuruisiltayhtenäi- ajan, saada ehditty ollut siltä alueilta,on . . . kysymysalistettavaminun ratkaista- si myössenvuoksi,ettei YH:n aikana hiemantaemVarsinkin majoitustiloja. riittävästi aikaän osasoli operatiivisen vakseni".Pari päiväämyöhemmin tätä käskyä sikäli, ettei se pana etulinjastaoli majoitustamaahankaivetuissatelton kuitenkin selvennettäYä joiden päälleoli rakennettupuustakatoksia,jotka koskenutedellä mainituissa2.12.40annetuissaohjeissa toissa, ja sirpaleilta.Positiivisiakokemainittuja normaalisiaraivauksiaja harvennuksia.Käs- suojasivatilmanpaineelta mm., että II AK pyysija sai luvan muksiasaatiin,kun joukot rupesivattekemäänkorsunkekystä oli seurauksena josta ne sitten kuljetettiin eteen' hakatapaljaaksieräänRavijoellaasemanedessäolevan hikoita takamaastossa, synmuttajoka metsäi- Tämäjohti sitteneräänlaisensarjakorsuteollisuuden kukkulan,jotaei ollut otettu asemaan, senäolisi antanutvihollisellesuojaisettähystys-jatulitus- tymiseenrintamantakana. mahdollisuudet. Hiemanmyöhemmin,4.6.41,linnoitustoimistonmetsätoimisto tarjosi joukoille apuaanraivaustensuorittamisessa,jotta sotilaallistennäkökohtienlisäksi otettaisiin näköhuomioonmyös taloudellisetja metsänhoidolliset kohdat.

229

Betonikorsut

tä tehdyltä kivitäytteellä, mutta betonisenkattolaatan päällekasattukivitäyte oli osoittautunutkestämättömäkTässäyhteydessäkäsitelläänainoastaanjoukkojenkoke- sija senkorjaaminentaistelunaikanavaikeaksi. ja katoisetuseinissä konekiväärikorsujen puhtaastiteknillisetseikat tulePanssarilevyt muksetbetonikorsuista, vat esiin toisessayhteydessä.Kenttäarmeijan tullessa sa eivät vastanneetodotuksia.Niitähän ei ollut enää pääaseman käytettykäänvuoden 1938jälkeisissärakenteissa,mikä KarYH:n alkaessaitärajalleja miehittäessä Pansjalan kannaksellatodettiin heti korsujenvähäinenluku- johtui tosin myös panssarinhankintavaikeuksista. niitten määrä.Samoinkävi ilmi, että joukot eivät olleetsaaneet sarikuvut sensijaanolivat tarkoituksenmukaisia; koulutustabetonikorsujenja niiden laitteiden käyttämi- olisi vain pitänyt olla vahvempia,muutamat kuvuthan kohdalta. tähystysrakojen sessä,eivätedesupseerit.Väitettiinpä,että monetkorsut, olivat nkatkenneet" mm. Vuoksentykkikorsut, töytyivät" vastavarsinmyöhään.Osaksiainakinlieneeollut syynäsekin,että kaikki rakentamisentärkeysPuolustusaseman linnoittamistakoskevatasiatolivat nerittäinsalaisia,. ja ja ylemmät koettivat koresikunnat Linnoitustoimisto kiireellisyysjärjestys jata puutettalähettämälläupseereitaselostamaan laittei ja ohjesäännöissä oli korostettutulittamista ja antamaankoulutusta.Tämän epäkohdantotearni Koulutuksessa jälkeinen pohjautuu mutta sodankokemusasetti seen osaltaansodan vaatimuserityis- mahdollisuuksien tärkeyttä, ja sijallesuojantultaja säätävastaan ten linnoitusjoukkojen runkomiehityksensaamisesta yleensäensimmäiselle uuteen,rakenteillaolevaanasemaan. eli siis korsut.Toisellesijalle tulivat tuliasemat,taisteluja Sodanalettua vihollisentykistötulensekäilmaporn- haudat, konetuliaseidenasemat, pst-tykkiasematsekä mitusten ruvetessajauhamaan rikki asemia todettiin yhteyshaudat.Näihin rinnastettaviaolivat tähystys-ja pian,että vanhatEnckellinkorsuteivät kestäneet.Uudet tulenjohtopaikat.Vasta näidenjälkeen tulivat kokemukjopa yllättäväntujiki. Nekin, kuten sen mukaan esteet,joita esimerkiksiAKE:n toirnin oli korsutosoittautuivat vanhatkin,olivat mitoitetut kestämäänvain 6" tykistötul- rakennettuKannaksellepaljon siinäkinmielessä,että ne ta, mutta vihollinen käytti 8", jopa 12" kaliipereita. osoittivatjoukoille paikan,mihin viivytysasemaoli suunYleensäkorsut, jotka olivat vihollisenhavaittavissaja niteltuja johonoli tarkoituspureutuakiinni. joihin se pystyi tultaan johtamaan,jauhautuivat aikaa riippui tietenkin suuTärkeys-ja kiireellisyysjärjestys myöten rikki, mistä johtuen maastoutumisenmerkitys ressa määrin olosuhteista.Jos maasto oli suojaistaja heikkoa,saattoi ampuma-alanraikävi hyvin selväksi. kuin korsujentekeminen.Moten Vuoksen-Suvannonlinjan tykkikorsut, hankkiminen ensisijainenehto viimeiseksirakennetut Ampumahautoja syntymisellemetsämaastoon. rempaakuin vanhemmissa, mutta parhaitenmaastoutetut.Sellaiset pidettiin tärkeämpinä kuin erityisiä kk-asemia,koska panssarilevykorsutkuin Sj 4 Lähteen saattoi ampua haudan reunaltakin,mutta oli ampuma-ja puolustustaistelun edellytyksenä korkeinaja maastostakohoavinakumpareinaerityisen Tämä tuli erityisentärkeäksikallioalttiit vihollisen tulelle. Suora-ammunta,usein varsin yhteyshautaverkoslo. maastossa, missäsirpalevaikutusoli suud. Pst-tykkiaseisoillakin kaliipereilla,oli myös odottamatontaja tämä rakentamiskauteen. mat olivat ainavälttämättömät. kokemuspainoileimansaseuraavaan tärkeysriippui II AK:n pioneerikomentaja esitti 2.4.40sotakokemusSekäpiikkilanka-että panssarinesteiden ten yhteenvedossa, että betoninpaksuusolisi nostettava suurestimaastontarjoamastaluontaisestaampuma-alasHyvä ampuma-alavähensipiikkikorsujen seinissäja katoissa aina 250 cm:iin saakka. ta sekäsenestearvosta. Samatendenssihän oli ilmennytjo sodanaikanaSumman lankaesteidentaryetta. Panssarintorjunnantehokkuus, ja . ensisijaisesti ja Taipaleen takalinjojen korsuista keskusteltaessa pst-tykkienmäärä sekämaastonvaikeakuljopa tarpeettomikkuisuussaattoitehdä panssarinesteet T-linjan korsujenrakentamistaaloitettaessa(sivu 157). joh- - si. Esimerkiksi I AK ehdotti TJinjan taakse tulevan tekemissään Myös Lukkari päätyi sotakokemuksista mieluimmin jättävänsäps-estopäätöksissäsiihen, että betonikatontulisi olla vähin- asemansuunnitelmassaan tään 2 m ja etuseinänvastaavasti2,3 m. Kokemuskorosti teet poisja rakentavansakorsuja,kunhan sille annettaisiin riittävästipst-aseita. rakenteidenmonoliittisuutta.Sellaisetlaitteetkuin Sk I 1 Summan kylässä ja Sj 5 eivät olleet konstruktioina Yhteenvetonajoukkojen kokemuksistakiireellisyysjäredullisia,liikuntasaumatoli hyljättävä.Etu- ja sivuseiniä jestyksensuhteenLukkari esitti sekä lähellä rintamaa luettelon: siitä seuraavan olisi lisäksivahvistettavamahdollisimmansuuristakivis- että kauemDana

230 "l) ampuma-ja suojakuopat(myöskin rakentajiensuojaksi ilmahyökkäyksiävastaan); ja ampumalinjattähystys-ja ampuma2) harvennukset alantarkastamistavarten; 3) korsut; 4) pst.tykkiasemat,kk.asemat,ampuma-ja yhteyshaudati 5) piikkilankaesteet; ja raivaukset; 6) harvennukset 7) tiesulut; 8) hv.esteetteidenja aukeidenkohdille,. Kaikkia laitteita oli rakennettavatasasuhtaisesti siten, että saatiinaluksi syntymäänminimivaatimuksettäyttävä asema.Vihollinen luonnollisestikinensinyritti löytää heikot kohdatja jos seonnistuipääsemään läpi, sesaattoi romahduttaakokopuolustuksen. Rauhanaikanapiti ensinrakentaatärkeimmätlaitteet, jotka vaativat eniten aikaa, siis korsut, ps-esteetjne. Ainakin etumaisetpuolustusasemat oli rakennettavaminimivaatimuksettäyttäviksi,koskanonliian optimistisia jättää mitään töitä, edes raivauksia ja harvennuksia suoritettaviksin.Sodanaikanabetonisodanuhka-aikana töihin oli ryhdyttävävastasenjälkeen kun kenttälinnoitustyöt olivat edes välttävällä tasolla. Tämä perustui kokemuksiinT-linjalta, jossaoli paikoin paljon keskeneräisiäbetonilaitteita,mutta ei juuri muuta,kuten esimerkiksi Laihalammenlinjalla.

Asemiensuunnittelu Aivan yleinenoli kokemus,ettäjoukot eivät hyväksyneet ja rakentamiaasemia.Tämä ilmetoistensuunnittelemia jo ni YH:n aikana,kun l l.Divisioonaarvosteliedeltäjien Yielä seltekemiätöitä Muolajärven-Pasurinasemassa. vemmintämä ilmeni, kun vetäydyttiin Mannerheim-linjalta väliasemaan ja TJinjalle. Aiemmin on jo mainittu, kuinka III AK:n komentajatuomitsi kelvottomiksiPun(sivu 186).Eversti kaharjullerakennetutpanssarinesteet Vainitj mainitsi maavoimienpioneerikomentajan ominaisuudessa tekemänsä tarkastusmatkan kertomukseen 7.6.40, ettei näistä esteistä'ole taistelevillejoukoille sanottavaahyötyä, koska niiden taktillinen sijoitus on väärä". Kenraali Sarlin kirjoitti omaan kappaleeseensa määrännytsijoituksen".II tarkastuskertomusta:,Hanell AK:n käskyssä18.3.40,oikeutetaanjoukot rakentamaan uudet laitteet" Luumäen linjalle tytijoukkojenvirheellisestirakentamientilalle. Lukkari totesi,että 'miehet sitä kuta enemmän tarmokkaamminpuolustavatasemaansa, ovathikoilleetsenvarustamisessa." On luonnollista,että kenraali Hanellin johtopäätös näistä kokemuksistaoli, että sen joukon, joka joutuisi asemaa puolustamaan,tuli saada sanoa sanansaseIr ja myössuunnitellasenyksityiskohdat.Teksijoituksesta nillisissäasioissatietenkin oli annettavaammattimiesaDUa.

XIY LUKU LINNOITTAMISTOIMINNAN ORGANISAATIO

Ylin johto Ylipäällikkö teki päätöksensä uusienrajojenlinnoittami- 31.3.40,siis heti kun hänet oli määrätty linnoitustöiden sen aloittamisesta22.3.40.Muutamaa päivää myöhem- johtoon, mutta ennenkuin vastaavamaavoimienkäsky nin, 25.3.40hän määräsipäämajanpioneerikomentajan, oli annettu.Hanell oli neuvotellutasiastaeverstienTapokenraalimajuriU. Sarlinin ntoimimaanMaavoimienko- lan ja Vainion kanssa.Hän mainitsee,että Tapola oli mentajanalaisenalinnoitusalanhenkilö-ja materiaaliky- aluksiihmetellyt,kiinteidenaseidensijoittamistaja käytslmyksissäo. . . ,kunneslinnoitustensuunnitt€luaja ratöä, koskevaakohtaa, mutta oli kuitenkin selvityksen kentamista koskevat kysymykset lopullisesti järjeste- säatuaanymmärtänytsen.Hanell piti tärkeänäperustella rään'. Tämä tapahtuikin vielä ennen kuun loppua ja näkemystäänHeinrichsille,koska hän uskoi joutuvansa tuli ilmeisesti siihen tulokseen, että linnoittasyntipukkina vastaamaan koko linnoittamiskysymyksestä 1-lipäällikkö misenjohtaminen noissaoloissatulisi vaatimaanyhden sekä armeijan että suuren yleisön silmissä,vaikkakin niehen ajan kokonaanja niinpä hän erotti sen 28.3.40 korkein vastuu oli maavoimien komentajalla.Tämän suullisella käskyllä pioneerikomentajantehtävistä ja vuoksihänenpitäisi saadasanoasanansakaikistalinnoitmääräsikenraalimajuriE. Hanellin (kuva 127) "linnoi- tamissuunnitelmaan liittyvistä kysymyksistä,myös kiinrustöiden johtajaksi,. Käsky vahvistettiin kirjallisesti teiden aseideneli siis pääasiallisestitykistön jakoa ja 30.3.40ja siinämäärättiinSadin luovuttamaanHanellin sijoitustakoskevista. käyttöön'koko sehenkilöstö,joka on erikoistunutlinnoiHeinrichsin hyväksymätoimintaohjenoudattikin Harustöitä varten." Hanell alistettiin tässävaiheessamaa- nellin esittämäälinjaa, joskin tehtävienjärjestysja ryhvoimien komentajalle,joka hänenluonnoksestaan. "Maavoimien mansaseuraavasti. Hanellin tuli ohjeen mukaan ntarkastajan rehtävänäon toimia Maavoimien tarkastaaarmeijakuntienlohyarustustöitä,,myös Sarlin säilytti iinnoitustöidensuunnittelussa. denhänentulee: niihin. Tästä on osoituksena a) johtaa AK:ille kuulumattomien puolustusasemien 31.12.40Hanellillelähettämänsä kirje.'Pioneeri(taaempienlinjojen) ohjaamisen valvonnankannalta on tärb) tarkastajanominaisuudessa valvoajä tarkastaaarmei- keää,että olentietoinenniistäohjeista,joita Linnoitustoijakuntien lohkoillaansuorittamiavarustustöitäsekä mistoonjoukoille antanutlinnoitus-ja kenttävarustustöitehdäehdotuksiaarmeijakunnilleannettavasta siviili- den suhteen,samoinkuinnäitä koskevistatarkastushatyövoimasta,työkoneistaja tarvikkeista(myös ulko- vainnoistakin.Myöskin on suotavaa,että alaisenipioneemaistentyömuodostelmien käyttöja niidentoiminta); riupseeritPääesikunnassa pysyvätaikansatasallalinnoic) yhteistyössä a.o.aselajitarkastajan kanssavalvoakiintus- ja kenttävarustusalalla seuraamallasen kehitystä'. teidenaseidensijoittamistaja niitä vartentarvittavien Tämän vuoksi Sarlin pyysi lähettämäänhänelletlyppilaitteidenrakentamista; piirustukset,ohjeetja tarkastuskertomukset, mikä pyynd) jatkuvasti pitää MaavoimienKomentajaatietoisena tö luonnollisestiheti täytettiin. Tosin Hanell ilmoitti linnoitustöidenedistymisestä. luulleensa,että Sarlin olisi saanut tiedokseenhänen Vaavoimien linnoitustöidenjohtajalla on oikeuslinnoi pääesikuntaan lähettämänsä tarkastuskertomukset. tustöitäkoskevissa kysymyksissä olla suoraanyhteydessä Kenraali Heinrichs,tuon aikainenmaavoimienkomenPäämajanpioneerikomentajan, Pl.M:n eri osastojen,si- taja, kirjoittaa Mannerheim-elämäkerrassaan, että,Ylija kansanhuoltoministeriön säasiainministedön kanssa.o päällikkö oli ollut panevinaaneräilla tahoilla merkille Yllä oleva ohje lienee alunpedn Hanellin käsialaa, vastahakoisuutta ja passiivistavastusteluakinlinnoitusmikä ilmenee hänen yksityiskirjeestäänHeinrichsille töitä kohtaan.Niinpä hän ryhtyi eräisiintoimenpiteisiin

232 tettiin pioneerikomentaja, eversti Vainio toimistoineen ja alistettiin 27.6.40 linnoitustöiden johtajalle "joka määrää kyseistenhenkilöiden käytöstä ja sijoituspaikasta,.

Linnoitusasiaintoimikunta Linnoittamisenvälilliset vaikutuksettulivat ulottumaan laajallesotilaallisenkentänulkopuolellekin,maantalousjne. Tämän takia linnoielämään,työvoimakysymyksiin tustöidenjohtaja teki aloitteen eräänlaisenneuvottelujossavoitaisiinkäsitellätärkeitä kunnanperustamisesta, yleisluontoisiakysymyksia.Valtioneuvostoasettikinpuolustusministerin,kenraali Waldenin esittelystä30.5.40 "Linnoitusasiaintoimikunnann,hyväksyi sille ohjesäännönja nimittijäsenet. Toimikunnan tuli toimia tinnoittamistöiden johtajan apunaja neuvoaantavanaelimenänäidentöiden yleistä järjestelyäja varojenkäyttöä koskevissa periaatteellista, ja yhteiskunnallista merkitystäomaavissakyvaltiollista ja tehdä esityksiä lausuntoja symyksissä". Sen tuli antaa Küra 127. Kenrualiluutnantti E.F. Hanell, linnoitustöiden "työpalkkoja, työvoiman ottamisen perusteita, töiden johtajs. suoritustamaanyleisentyötilanteenmukaisestija sosiaalista huoltoa koskevistakysymyksistä. . . seuratatöiden linnoituspäällikön asemanvahvistamiseksi,'. Kun maavoi- suoritusta ... mainittujen kysymysten kannalta sekä mien komentaja"ei ollut Mannerheiminmielestäpuuttu- silmälläpitäen,että työvoimankäyttö tehokkaastijärjesnut tarpeeksivoimakkaastisiihenepäröintiinja halutto- tetään . . . käsitellämahdollisestiesiintyviävalituksiaja ja muuteen,mitä eräsarmeüakunnankomentajaoli asiassa niistä lausuntonsa. . . sekätoimia yhdyssiteenä sen eri piirejä koskevissa, osoittanut,Hanell määrättiin ll. huhtikuuta sen lisäksi yleisesikunnan päälliköksi esiintyvissä asioissa,. puheenjohtajaksikutsuttiin ministeri tiksi,. . . . ,Lisäksi Mannerheim29. toukokuutamääräsi, että Hanell olisi myös ylitarkastajaEljas Kahra, esitylipäällikönalainen,muutos, Vehilä, rautatiehallituksenrakentanut jo hänennimittämisensä Vilukselaja rakennustyöläisten . . ., Heinrichs viittaa tässäpuolustusaseman sijoittami- liiton sihteeri H. Nurminen. Sihteeriksi tuli tekniikan sestaII Arrneijakunnaneteläiselläsiivellä vallinneisiin tohtoriP. Kaitera,myöhemminmetsänhoitaja E. Hellen. erimielisyyksiin.Kenraali Ohquist oli edtyisen ponnekkaasti esittänyt aseman siirtämistä Klamilan tasalta, mikä oli ylipäällikön alkuperäinenratkaisu, Virojoen johtajanesikunta tasalle.Lopullisestihanasemasittenvakiintui Ravijoelle, Linnoitustöiden kuten edellä on esitetty.Hanell vapautuiyleisesikunnan päällikön tehtävästä 18.6.40 koska, Heinrichs toteaa, Kun kenraaliHanellin tehtävätmääritettiinmaavoimien "Linnoitussuunnitelmaoli valmis, hyväksyttyja jätetty käskyllä 1.4.40,hänentyöelimekseentuli nMaavoimien ministerille . .. Alempien päälliköiden tai esikunnan linnoitustoimisto,Ma.VLTsto", jonka sijoituspaikanva"töiden tehokastavalylempientoimihenkilöidentaholtaei enäätaryinnutpelä- linta jätettiin hänentehtäväkseen tä aikaavieviähuomautuksiaeikä vastaehdotuksia,. vontaasilmälläpitäen'.Nimi lyhenipian"linnoitustoimisUudeksi yleisesikunnanpäälliköksi tuli nyt kenraali toksi",jona se säilyi koko välirauhanajan,siitäkin huoliHeinrichs,mutta maavoimienkomentajaksiei määrätty matta että siitä tuli töiden nopeastilaajetessayksi suuketään. Heinrichsin mukaan silti 'Mikkelin esikunta rimmistaesikunnista. (Maavoimien Esikunta) pysyi toistaiseksieräänlaisena Hanell sijoitti esikuntansaMyllykoskelle,jossajo tuolpäämajanyleisesikunnan haaraosastona., Pian siitä irroiloin oli eräitä hänelletehtävänannonvhtevdessäalistet-

233 johtoelimiä.Tännekoottiin Dian,koko tuja rakentamisen joka oli erikoisrunut se henkilöstö, linnoitustöiiä varten,, ja josta tuli uudenorganisaationrunko. Hanell ja Sarlin sopivattästä2.4.40.Linnoitustoimistoaei voitu järjestää minkään olemassaolevan esikunnankaavantai määrävahvuudenmukaan,vaan se oli koottava edellä olevan tehtävänmukaisestija suurennettava tehtävienlaajetessa. Ensimmäisenkäskyn esikunnanjärjestelystäHanell antoi I 1.5.40.Senmukaansiihenkuului - suunnitteluosasto, - rakennusosasto ja - maanlunastustoimisto. Kuukautta myöhemmin (14.6.40) linnoitustoimistooli laajentunutseuraavankaavionmukaiseksi.

Kesäkuunpuolivälissäoli linnoitustoimiston virkojenja toimien luettelossanoin 120 palkattua henkilöä sekä lisäksikuljetusryhmässä autonkuljettajina,hevosmiehinä tai lähetteinänoin 30 rese iläistä tai varusmiestä.Henkilöstöstä oli upseereitatai muita puolustuslaitoksen vakinaiseenhenkilökuntaankuuluvia vain kymmenkunta, muut oli otettu >palkkaamalla linnoitustöihinmyönnetyistä varoistatoimeensopivahenkilö,. Näistä oli tuolloin diplomi-insinöörejä noin 30. Virkojen ja toimien lukumäärä ei ollut kiinteä eikä palkkaustapakaan sitova,"vaan se on tarkoitettu ohjeeksi". Luetteloon liittyi palkkanormisto,jonka antamissa puitteissahenkilökuntaoli palkattavasekä määräykset palvelukseenottamisestaja väpauttamisesta. Linnoitustöiden johtäja nimitti henkilökunnanosastopäälliköistä ja -insinööreihinsaakka,muut yleitoimistoupseereihin Li nnoi t ust öi d en j o ht aj a senosastonpäällikkö.Organisaatiooli hyvinjoustava:.. . nperustettaviksi hyväksymiänitoimia täytetäänsitä mukaa kuin työt vaativat. Töiden vähentyessäon ylim. SuunnitteluoYleiftenosqsto Rakennusosasto henkilökuntavapautettavatai siirrettävä toisiin tehtäsasto ja 1) Komentoviin". l) Tilitoimisto järjestelyal) Taktillinen Jonkinlaisenkuvankehityksestäantaamyösmäärävah2) Hankintatoitoimisto siaintoimisto vuuden muuttuminen,jos nyt varsinaisestanmäärävahmrsto 2) Suunnittelu- 2) Taloustoimis- 3) Rakennustoi- vuudestannäin joustavanorganisaationyhteydessävoitoimisto to daanpuhua.Seuraavassa misto taulukossäpäivämäärältä14.6. 3) Maanlunas- 4) Tarkastustoi- on ensimmäinen suunnitelma;toisensarakkeenmukainen tustoimisto määrävahvuussäilyi periaatteessajatkosotaansaäkka, misto jonkin verransuurentuen. tosinkäytännössä 5) Työjoukkojen yli-insi

ja toimistojentehtäTällöin myöslueteltiin eri osastojen vät. Suunnitteluosasto käsittelikaikki taktillistaja linnoitusteknillistälaatua olevat asiat, Yleinen osastopuolestaan >kaikki yleisluontoiset,sotilaalliset,järjestely-,komento-,henkilö-ja talousasiat.Linnoitustoimistonsisäistä taloutta ja huoltoa hoitaa linnoitustoimistontalouspäällikkö. Oikeudellisiakysymyksiavarten kuuluu yleiseen osastoonoikeudellinenneuvonantaja... Keskuskanslia ja komendanttuuriovat liitetyt yleiseenosastoon>. Rakennusosastokäsitteli työvoiman hankintaa ja palkkaamista, työjoukkojen perustamista ja järjestämistä sekä rakennustyön ja siihen liittyvien hankintojen suorittamista. Rahavarojen tilaaminen ja tilittäminen tapahtui tilitoimiston kautta. Osastopäälliköiden tehtäväksi jätettiin yksityiskohtaisten toimintaohjeiden laatiminen.

Rakennusosasto Tiliosasto Yhteensä Linnoitustöidentarkastaja Taloushuollon ylitarkastaja Ylilääkäri toimistoineen Pastoriapulaisineen Yhteensä

r20

Kokonaisvahvuus

29 149

Esikuntajoukkue

15.1.40 I 69 151 98 30 348 I I 6 3 360 4'l 401

Linnoitustoimistonkokoonpanoa tarkistettiin'77 .9.40, jolloin se tuli seuraavankaavionmukaiseksi.Tällaisenase pääpiirteinsäilyi kokovälirauhanajan. - Myös ulkopuolelta tuli organisaatioon lisiä: 19.8.41siihen sulautettiin päämajanilmasuojelurakennustoirnisto.

L Tilitsto l Kom.-ja järj.tsto 2. Lkp.tsto 3. Talouststo 4. Maanlunastuststo

1 Takt.suunn.ßto 2. Tekn.suunn.tsto 3. Tyk.linnaketsto 4. Tarkastuststo

I . Keskuststo 2. Työmaatsto 3. Urakkatöiden valvontatsto 4. Konetsto 5. Hankintatsto

2. Revisiotsto 3. Selvittelytsto

Esik.joukkue

Linnoitustöidentarkastajan tustöidentarkastaja), tetun virkaohjeenmukaan linnoitustoimistonomien työryhmien töitä sekä >pyrittävä yhteydet linnoitustoimiston, mienja urakoitsijoiden den välillä'. On pantava tarkkailla, että >suunniteltujentai rakenteilla olevien linnoituslaitteidensijoitus maastoonon asianmukainen kuin taktillisessakinmielessä". niin teknillisessä Kaavioon merkitty taloushuollonylitarkastajantoimi jäi täyttämättä,koskasopivaahenkilöäei löytynyt. Ylilääkäriksituli lääkintämajuriP. Merikallio 19.8.40.Sotilaspastorintehtäväähoiti 1.9.40alkaenpastoriO. Airas i5.4.41 saakka, jonka jälkeen siihen tuli pastori A. Mustonen. Yleisenosastonpäällikkönäoli alustaalkaeneverstiG. Heinrichs. Suunnitteluosastonpäälliköksi tuli 11.5.40 eversti O. Bonsdorff (kuva 128), joka tähän asti oli Osastopäällikön toiminut II AK:n pioneerikomentajana. apulaisena toimi everstiluutnantti J. Chr. Fabdtius 25.6.40saakka,jolloin hänsaisairaudenperusteellaeron.

nrakennuspäällikkönä,, kuten kuului,20.4.-15.9.40insinööri(myöhemA.W. Lilinsinöörieverstiluutnantti) >vapaaehtoisena maanpuoottamaan palkkaa tuolta apulaisenatoimi samanajan Kun sementintuotantoalkoi vaikeusäännöstelytuli välttämättömäksi, Junttila siirtyi hoitamaanvakinaista tointaan Sementtiyhdistyksenja OY Betonintoimitusjohtajana.Hän jäi kuitenkin samalla linnoitustoimistonbetoniteknilliseksi asiantuntijaksi. Liljebergin jälkeen oli osastonpäällikkönä insinööri L.I. Ruoslahti31.1.41asti,jolloin hän siirtyi Helsinkiin linnoitustöidenjohtajan apulaiseksi.Seuraajaksiosastopäällikkönätuli insinööri(myöhemmininsinoörirnajuri) H.A. Relander. Tiliosastonpäällikkönä toimi koko ajan ekonomi P. Reinilä. Seuraavistataulukoistailmeneelinnoitustoimistonkokahtenaajankoonpanoja tärkeimmäthenkilösijoitukset ja vähän ennen sodan kohtana, vuoden 1940 lopussa alkamista.

235 Linnoilustoimiston kokoonoarn 3 1.12.40

Normaalin osastojaonulkopuolella olivat suoraan linnoitustöiden johtajan alaiset:

Päällikkö Yleinenosasto l. Komento-järjestelyasiaintoimisto 2. Liikekannallepanotoimisto Taloustoimisto Maanlunastustoi mrsto B Suunnitteluosasto 1. Taktillinensuunnittelutoimisto 2. Teknillinensuunnittelutoimisto 3. Tykistölinnaketoimßto 4. Tarkastustoimisto Rakennusosasto 1. Keskustoimisto 2. Työmaatoimisto 3. Urakkatöidenvalvontatoimisto 4. Konetoimisto 5. Hankintatoimisto Tiliosasto 1. Tilitoimisto 2. Revisiotoimisto 3. Selvittelytoimisto

EverstiG. Heinrichs

- Linnoitustöidentarkastaja - Ylilääkäri

EverstiV. Vainio Lääkintämajuri P. Merikallio PastoriO. Airas

RatsumestariT. Paananen Everstiluutnanttievp.A. - Sotilaspastori Wahren TalouspäällikköK. Snellman Linnoitustoimislon kokoonpano 3 l. 5.4 l InsinööriK.A. Jylhä EverstiO. Bonsdorff Majuri T. Kohonen Majuri A. Vansdn I 5.11.40saakka,sitten majuri O. Harlahti EverstiluutnanttiL. Rainio

Osasto,toimisto,jaosto

Päällikkö

A. Yleinenosasto 1. Komento-ja järjestelyasiaintoimisto 2. Liikekannallepanotoimisto

EverstiG. Heinrichs

3. Taloustoimisto InsinööriB. Bryk InsinööriL.I. Ruoslahti InsinööriB. Backberg InsinööriH. Relander InsinööriA. Eerikäinen InsinööriE. Brax InsinööriHj. Sandsjoe EkonomiP. Reinilä

4. Valistustoimisto 5. Maanlunastustoimisto B. Suunnitteluosasto 1. Taktillinensuunnittelutoimisto 2. Teknillinensuunnittelutoimisto

2. Järjestelyosasto 3. Huoltojaosto 4. Työvoimajaosto II Urakkatoimisto III Konetoimisto l. Konejaosto 2. Sähköjaosto 3. Kuljetusvälinejaosto

Kapteenievp.O. Meriluoto Everstiluutnanttievp.A. Wahren TalouspäällikköU. Puurtinen MaisteriR. Mäntylä InsinööriK.A. Jylhä EverstiO. Bonsdorff Majuri T. Kohonen Majuri O. Harlahti InsinööriV.A.O.,Talvio InsinööriJ. Vuorinen Majuri V.V. Ursin InsinööriH. Relander InsinööriR. Vornanen InsinööriT. Sariola Hov.ausk.H. Niinikoski Jaostopäällikkö K.A. Tuurrno InsinööriE. Riihimäki InsinööriA. Eerikäinen InsinööriV.M. Pajunen Jaostopäällikkö A. Jantunen InsinööriA. Rainio Kapteenievp.Fr. Suominen

Kuya 128.Eyersti O. Bot\dotff, linnoitustoimiston suunnitteluosastonja myöhemmin pddmajan linnoitusosaston pödl likkö.

zJ0

Osasto,toimisto,jaosto Hankintatoimisto 1. Ostojaosto 2. Jakelujaosto Metsätoimisto Tiliosasto l. Tilitoimisto 2. Revisiotoimisto 3. Selvittelytoimisto

Päällikkö InsinööriH. Sandsjoe L. LyytiRakennusmestari käinen M. HeiRakennusmestari no Everstiluutnanttievp.G vonBonsdorff EkonomiP. Reinilä EkonomiB. Heide JohtajaFr. Terävä VaratuomariG. Norrmen

ulkopuolellaolivat: Normaalinosastojaon - Linnoitustöidentarkasrai^ - Linnoitustöidenjohtajan apulainen - Ylilääkärija lääkintäosasto - Vesistötoimisto

EversLi V. Yainio InsinööriL.I. Ruoslahti MeriLääkintämajuriP. kallio Everstiluutnantti(myöhemminkenraalimajuri) A. Saloranta

Helmikuussa1941 denjohtajan apulainen", tuli valvoahankintoja, dentoimittamistatyömaille, ten toimittamista,tarkastaä la, tarkastaatiliosaston työmaittenjärjestelyä edellytti liikkumista työmailla, vaikkakin päätehtäväoli Helsingissäolevienlinnoitustoimistonelinten toiminnan koordinointi. Luetteloista ilmenee, että yleiseenosastoonlisättiin johon myössotilaspapitsijoitettiin. valistustoimisio, Suunnitteluosastostaväheni linnoitustykistötoimisto, mutta lisäätuli 24.1.41perustettukoetoimisto,tehtävänä tutlinnoituslaitteidenrakenne-ja raaka-ainekysymysten kiminen.Se sijoitettiin Helsinkiinja päälliköksimäärättiin insinööri J. Vuorinen. Insinööri A. Junttila valvoi asiäntuntijanasen toimintaa. 3.5.4I perustettiinkartoitustoimisto. jonka tehtävänäoli betonin laadun Tarkastustoimisto, ja valun valvontatyömailla, sekä myös työselitystenja piirustustennoudattamisentarkkailu, kuului alunperin mutta siiffettiin jo kesällä1940suunrakennusosastoon,

Se sijaitsialustaalkaenLuumäellä,josta nitteluosastoon. yhteydet työmaille. sillä oli hyvät muutoksetolivat seutapahtuneet Rakennusosastossa mutta myös selkiintymisestä, rausta sisäisentyönjaon lakkautettiin Keskustoimisto tlimaiden lisääntymisestä. Osas10.3.41,joilloin siirryttiin uuteen organisaatioon. joka erotettällöin toon liitettiin 10.2.41metsätoimisto, metsän Sesai tehtäväkseen tiin maanlunastustoimistosta. ja asiat. koskevat ostoa pakkolunastusta Loka-marraskuunvaihteessaperustettuvesistötoimisto sai alkunsa16.7.40perustetustajääestetoimikunnasta selvittäja sentehtävänäoli lähinnävesiestekysymysten minen. Päällikkönäoli aluksi tohtori P. Kaitera, 1.3.41 alkaeneverstiluutnanttiA. Saloranta. Linnoitustoimistonpääosaoli Myllykoskellaainasodan päättymiseenasti vuonna 1944,mutta eräitä toimistoja siirrettiin jo syksyllä 1940 Helsinkiin, jossa niillä oli paremmatyhteydeteri virastoihin,laitoksiinsekäliikkei hankintatoisiin. Näitä olivat tiliosasto,rakennusosaston koetoimisto mistoja iyovoirnajaosto,suunnitteluosaston sekäedellä mainitut erilliset toimistot; maanlunastustoi mistosiirtyi alkuvuodesta1941. Koko linnoitustoimistonsiirtäminenpois Myllykoskelta, mitä eri tahoilta kylläkin ehdotettiin,ei ollut Hanellin mieleen. Hän itse kirjoitti asiasta seuraavaa."Useita kertoja oli esillä kysymyssen siirtämisestäjoko Helsinkiin tai Lahteen,mm. tilanpuutteentakia,joka vaikeutti sekätyöskentelyäettä majoitusta,mutta jäämisenpuopainavat,että siirtoon ei Yhteistyöarmetakuntienkanssasäilyi kiinteähyvä:työmiehettunsivat,että jossakinpääkaupunginvityöpaikalla;alkuaikoinasuori70 Vo töistä Myllykoskelta itään nopeasti pääsi suoraan kokeiluja ja menetelkaikenlaisia Varsinkin työmaille. mien tarkkailua vartenoli erittäin edullista,että Linnoitustoimistooli lähellä työmaita. Myllykoskelta oli sitäpaitsi erinomaisetliikenneyhteydetsekä pääkaupunkiin että muualle,jä pian saatiinaikaanmyöskinhyvät puhelin- ja lennätinyhteydet.Painavin syy oli kuitenkin se, vallitsi täyettä Myllykoskella,kaukanapääkaupungista yhteydessä hän mainitsi Toisessa työrauha.n dellinen pelänneensä,että Helsingissä"ministeriöt ja virastot Linnoitustoimiston monissaasioissaolisivatsekaantuneet toimintaan,. - Lisäksihän saattoi"vetäytyäpoiskaikesjoka Helsingissäkaikessatapaukta siitä edustuksesta, paljon vie aikaajamyöskinvoimia,. sessa

23'I

Linnoittamisenrahoitus Kun linnoittamisenjohto siirtyi kenraali Sarlinilta kenraali Hanellille,suoritettiineräänlainenvälitilinpäätösja todettiin linnoitusmäärärahojaolevan jäljellä noin 94 miljoonaa markkaa. Varsin suuri osa oli kuitenkin jo sidottu Kymin linjan töihin, mm. hankintoihinja maksamattomiin laskuihin. Ennenkuintyöt saataisiinpäätökseen,kuluisi vielä rnelkoinensumma.Tarkkaalaskelmaa siitä, paljonko rahaa lopultakin siirtyi uuden aseman mutta merkittävistäsumei ole olemassa, rakentamiseen, mista ei ole kysymys,sillä 16.5.40puolustusministeriö ilmoitti ensimmäisenäeränä myönnetyn 50 miljoonaa markkaa. Seuraavankerran linnoittamiseenannettiin varoja 5.7.40,500 miljoonaa.Tämäkäänsummaei riittäolihan Hanell linnoittamissuunnyt koko loppuvuodeksi, noin 1200miljoonaa. arvioinut tarvittavan nitelmassaan päätöksen nojalla annettiin1.8.40 Puolustusministeriön johja ,kaikki linnoittamistöistä varustusmääräys,että ja koskevat ym. tilauksia hankintoja tuvat materiaaliasiat on kokonaanalistettavalinnoitustöidenjohtajalle, joten mitääntämänalantilauksiaja hankintojajoukoissa, yhtymissäjne. ei saa suorittaailman linnoitustoimiston lupaa . . . Määrärahat varustus-ja linnoitustöitävarten linnoitustoimistonkäytettäasettaaPuolustusministeriö väksi. Ylitysten välttämiseksion Puolustusministeriölle aina hyvissäajoin tehtävä esitys mahdollisestitaryittävastalisämäärärahasta,. joka Loppuvuottävarten noin 166miljoonaan. Hanell selostisitä vaihetta valtioneuvostossa 21.10.40. Vuotta 1941vartenHanell tyiskohtaisenehdotuksen kaikkiaan 18 lehteäja sisälsiluettelot kullekin lohkolle rakennettavistalaitteista. Maarintamalle oli tarkoitus rakentaa: - järeitä rakenteita 703kpl ä 1,20milj., 845,00 milj. - tunneleita(luolia) 37kpl ä 0,s0milj., 18,s0 milj. - kenttäkorsuja milj. 866kpl ä 0,15milj., 130,00 - louhittua a- ja 144km ä 0,60milj., 86,50milj. y-hautaa - kiviestettä 315km ä 0,75milj., 236,00milj. - (muihin töihin) milj. Yhteensä 1326,00

Ehdotonpainopisteoli korsurakenteilla,joihin varattiin 75 Vo rahoista,taisteluhaudanlouhintaan jäi 1 Voja kiviesteisiin 18 %. Suunnitelmastailmeni, että järeitä

korsurakenteitaoli tuolloin valmiina, rakenteilla tai jo rahoitettunayhteensä417kpl. Maarintaman eri lohkoitle mainittu summa jakautui taulukonmukaisesti. seuraavan Yhtymä Pääasema Linnoitusty- Taempi Yhteensä kistönasemat asema II AK IAK III AK IV AK VAK Yhteensä

302 170 152 196 220 92

tt32

10 20

n:

44 t4 l1 99

95

407 190 196 210 231 92 1326

Armeijakuntien kenttälinnoittamismateriaaliavarten ilma48 milj., ammusvarastoja, varattiin suunnitelmassa ym. varten64 milj. sekämerivoivalvonta-aluekeskuksia mien linnoitustöitävarten noin 145 milj., yhteensäsiis zf / mllt. mK.

Koneita,polttoaineitaja sähköyoimaavartenlaskettiin tarvittavan 11? milj., maanlunastuksiin150 milj. sekä lopuksi hallintokustannuksiinja kokeilutoimintaan20 milj., eli yhteensä287milj. mk. loppusummaoli 1870milj. mk, josta Kustannusarvion noin 300 milj. eli 16 Vo merii ulkomaisiinhankintoihin jne.). Ohjelman (betoniteräs, osapoltto-ja voiteluaineista edellyttityövoimanmääräksi28 000 miespalkkoihin laskettiin tarvittavan noin 860 vartenmyönnetneljännestä Vuoden1941ensimmäistä toista neljännestävarter' 662 sodanalkaessaoli varojakäytetty 859 638,75markkaa.Tähän summaan eivät sisällyruotsalaisetlahjoitusvarat,20 miljoonaakruunua(vrt. s. 279seur.). Seuraavat otteet linnoitustoimiston kiertokirjeestä 30.1.41antavat kuvan valtion taloudenvaikeuksistaja samallamyössiitä kuinka tärkeinälinnoitustöitäkuitenmekin pidettiin. 'Sen johdosta,että puolustüslaitoksen yuonna ylittä... tulevat huomattavasti not kuluvana mään . . . menoatvionsekäottaenlisäksihuomioon,että toistaiseksiei yielä ole selvitetty,millä tavoin tulot edellä mainittujen perusluontoistenmenojen suorittamiseksi hankitaan,on Valtioneuvostokatsonutvälttämättömäksi .. . (että kaikki hankinnat tuodaan) . . . käsiteltäväksi erityisestitarkoitustavartenmuodostettuunministerivaliokuntaan,johon kuuluvat pääministed,valtiovarainmija jonka valiokqunanistunnisteri ja puolustusministeri Ylipäällikön toihin tuleeosallistumaanPuolustusvoimain

238 määräämäupseeri.Linnoitustöihintawittavat määrärahat saatetaanvaliokunnankäsiteltäviksineljännesvuosittain ja aina milloin on kysymyshankinnasta,jota varten tarvitaanulkomaanvaluuttaa.) Hanell esitti yleisesikunnanpäällikölle 9.5.41, että kesänälaadittaisiintyösuunnitelmatja rahoiseuraavana tusarviotmyösvuosia1942ja 1943varten.Alunperinhän tuossaajassavalmistuvan. edellytettiinpuolustusaseman Hän perusteli esitystäänseuraavasti:nlinnoittamisen jatkämisen ja kehittämisenkantarkoituksenmukaisen nalta on osoittautunutvälttämättömäksilaatia ennakolta suunnitelmatkyllin pitkää ajanjaksoavarten." Hanell arvioi, että 1942ja 1943 voitaisiin käyttää noin 75 Va vuoden1941määrärahastaeli pyöreästi1000miljoonaa vuodessa.Nyt hän pyysi pääesikuntaamäärittämään, miten tuo summajakautuisi eri yhtymien osalleja "käspuitteissatekemäänehdokemäännäitä täten saaduissa tuksensalinnoittamissuunnitelmiksi.. .' Liitteenä oli yksikköhinnasto,josta ilmeni, että esimerkiksiasekorsu maksoiluokastariippuen 1,2-0,7 miljoonaamarkkaa Rahaliikkeenja tilitysten alimpana portaana olivat työryhmät. Näiden toimintaa johtamaanja valvomaan jotka yleensäsijaitsivatsaperustettiin8 keskuskassaa, moilla paikkakunnillakuin työpiirien toimistot.Ylimpätiliosasto. näjohtoelimenäoli linnoitustoimiston Linnoitustoimistonrahaliikennepaisui alusta älkaen niin suureksi,että Hanelljo heinäkuussa1940otti linnoiesille kysymyksenrahojen tusasiainneuvottelukunnassa

käytön tarkkailustaja esitti, että tämä palkkaisi tehtävään 1-2 tilintarkastajaa.NeuYottelukuntaoli kuitenkin sitä mieltä, että >seei ole sellainenhallinnollinenelin, jonka tehtäviinkuuluisitilien asiallinenja yksityiskohtainen valvonta,.Ohjesääntökinedellytti sentoimivanvain kysymyksissä. neuvoaantavanaelimenäperiaatteellisissa että kospuolustusministeriölle 11.9.40, esitti nyt Hanell käytöstä, hän varojen oli vastuussa viime kädessä ka hän että niitten tarkkailujärjestetpiti "erittäin taryeellisena, täisiin ensi tilassa ja mahdollisimmanpaljon paikan päällä tapahtuvaksi,sillä vielä töitten kestäessäminun olisi helpompaaantaa ehkä tarvittavia selityksiä tahi toimeenpanna tarpeellisiksi havaittuja parannuksia" Hanell Kun ministeriöei mitenkäänreagoinutesitykseen, pyytäen Waldenille kirjoitti 1.11.40 puolustusministeri ulkopuolisentarkkailunjärjestämistäja että 'tä öin noudatettaisiinsamojaperiaatteita,kuin mitä on voimassa tehtaisiinnähden.Puolustusmiesim.puolustuslaitoksen nisteriö asettaisisiten yhden revisorinja valtion revisioettä vaikka laitos samoin,.Hanell esitti lisäperusteluna, hänelläoli käytettävissäänomia revisoreita,olisi ,tarkkailun järjestäminenyälttämätönmyös sellaiseltataholta, joka ei missäänmuodossaole riippuvainenlinnoitusmäärärahoista".Kenraali Walden h]'väksyiesityksenja reviisoriAntti Salmionpuomääräsi23.11.40tehtävään ja toimistopäällikkö,majuri evp. Arlustusministedöstä masHirvelänvaltionrevisiolaitoksesta.

XV LUKU TAKTILLINEN SUUNNITTELU

Suunnittelunorganisaatio ja pääasiassa Kenraali Hanellin periaate oli, että niiden joukkojen, Linnoitustoimistossa jo koulutettujenupjotka tulisivat taistelemaanpuolustusasemassa, tuli vas- seerienmukanatöihin osallistumisen muodossaja voitatata sen suunnittelusta.Kun uutta puolustusasemaa runee se saada tehokkaaksi... antamalla yksi oppilas vettiin linnoittamaan,sentaktillinen suunnitteluluonnol- opettajaakohti. Täten voitaneejo muutamassaviikossa lisestikinkuului rintamavastuussa olevillearmeijakunnil- saadalohkoillatoimimaanpystyviäupseereitaja tilanne le ja divisioonille.Näiden piti myösmäärittäärakennet- .. . helpottuisi.Samalla saataisiinkoulutetuksitäydentavat linnoituslaitteet.Vaikeutenaoli tällöin ensiksikin nystä vakinaisiinlaitteisiin perehtyneeseen henkilökunse, ettei teknillinen suunnitteluollut yielä ehtinyt niin taan,joka jatkuvaisuuttasilmälläpitäenon luonnottoman pitkälle, että kaikista laitteista olisi ollut edespiirustuk- vähäinen. . . Pyydän,että linnoitustoimistoon komennetsia. Talvisodan kokemuksetolivat muuttaneet korsut taisiin 5 upseeriayllämainitussatarkoituksessa., mitoiltaanvahvemmiksija luonteeltaankinpaljolti erilaiYleisesikunnan päällikköhyväksyiehdotuksen23.7.40. siksi kuin sotaaedeltäneetrakenteet.Toinenja vieläkin nKo. upseeriei ole tarkoitettu yhdysupseeriksi div:n ja suurempivaikeusoli, että joukkojenupseerienkoulutus Linnoitustoimistonvälillä, koskayhteydentulee kulkea linnoittamisessaoli puutteellinen,kantalinnoittamisessa AKE:n kautta.Tällöin siisAK vastaalaitteensijoituksessuorastaanolematon.Sodankokemuksetkinolivat hyvin ta, niiden rakentamisjärjestyksestä jne., mutta linnoitusdstiriitaiset. toimisto taas sen laadusta.Edelläolevastajohtuu, että Kolmastoimintaa haitannuttekija oli kiire. Sotilaspo- AK (div.) itse valitseeupseerinja vastaamyös hänen liittisen tilanteen vuoksi haluttiin linnoittaminensaada sopivuudestaan ko. tehtävään.n- Hanell oli nimittäin käyntiin mahdollisimmanpian. Tämä merkitsi sitä, pyytänyt ntietääkyseeseen tulevat ehdokkaat,joistaktillinen ja teknillinen tapahtuivat itseasiassa saatiinkintarpeellinenmäärä upseereitasiLinnoitustoimistossa suunnittelutehtäviineli'maastosuunnittelijoikolivat kouliintuneetalaantalvisotaa terminologianinukaan. Alkuvuodesta miskaudenaikana ja keväällä1940alkoi ensinSuomenlahden-Kivüäryen liseltäalueelta,sinneoli irroitettavasuunnittelutehtäviin II AK kapteeni Y. Urto linnoitustoimistonupseereitaja samanaikaisesti ryhdytkapteeni P. Kytölä täväkouluttamaanuutta työvoimaa. kapteeni O. Kakko Hanell kirjoitti asiasta13.7.40yleisesikunnan päällikölratsumestariP. Rasi ja kiireellises- I AK kapteeni le: "Linnoitustöidennykyisessä Iaajuudessa P. Salonen sä vaiheessaon ilrnennyt, että vakinaistenlaitteiden kapteeni A. Petramaa sijoitukseen,sitä varten suoritettaviin tutkimuksiin ja III AK kapteeni K. Korjula töiden valvontaankoulutustasaanuthenkilökunta,jota kapteeni P. Rantanen käytännöllisesti katsoenon vain ennensotaakäytettävissä MK kapteeni R. Pälikkö olleet 3-4 upseeria,ei riitä. Tarkoituksenmukaisen toi kapteeni S. Marttinen minnankannaltaolisi välttämätöntäsaadavähintäinyksi kapteeni I. Kaski upseerisellaistadivisioonanlohkoavarten,jossasuurem- VAK luutnantti E. Pyyry massamäärin vakinaisialaitteita rakennetaan>... >on luutnantti E.Kaartinen ajateltu,että sopivistaupseereista, lähinnäpioneeriupsee- Kar.sl. majuri A. Kuurinmaa reistakoulutettaisiinnopeastimäärättyihintehtäviinpyskaDteeni L. Sillanoää tyviksi muutamia upseereita.Koulutus voidaan antaa

240 Kun ampumasektorioli saatuvaakituksija sektorikartta tehclyksi,voitiin selvittääaseenampumamahdollisuutuleenja tehokkaanaampuNäin oli päästysiihen,että kullakin prikaatillatai vastaa- det. Pyrittiin pyyhkäisevään Ase sijoitettiin mikäli metriä. pidettiin 300 Linnoitustoimisto -u*utkunu valla oli oma suunnittelu-upseerinsa. k o r k e u t e em n aanpinnasta m a h d o l l i s t6a0 - 1 0 0 c m : n määritteliheidäntehtävänsäseuraavastl: noin 330 cm, korkea, ootsan varsin oli - otoimiaprikaatin komentajan(vast) Iinnoitusteknilli- Korsunetuseinäeli sektorr jouduttiin melkoinen tekemään senäapulaisenaja asiantuntijana(aselajikomenta.lan joten useimmiten linnoivarten laskemista Ieikkaus.Tämän kuutiomäärän ominaisuudessa); nomogrammin pseere ille jakoi suunnittelu-u - suorittaakestolaitteidenrakentamistavatten tarvrtta- tusosasto jota saatiinvaakituistaprofiileista (kuva käyttäen 129), ja tutkimuksia; via taktillisia teknillisiä - toimia yhdyssiteenäjoukkojen ja Linnoitustoimiston nopeastisummittainenkuutiomäärä. Lentoradanpyryhkäisyvoitiin todeta viivoittimella,1osekäsenalaistentyöpiirienja -ryhmienvälillä' (pituus h o n s e o l i p i i r r e t t ys e k t o r i k a r t amni t t a k a a v a a n on komentoteitsesen prikaatin koSuunnittelu-upseeri 100). mentajanalainen,jonka lohkolla hän toimii, mutta ase- 1 : 5 0 0 0 j a k o r k e uI s: voitiin määrittää korsun perusteella tietojen alaiNäitten (Takt.suunn'tston) teitsesuoraanLinnoitustoimiston sijoitus,ottaenhuomioonsekätutarkoituksenmukaisin nen>. työmäätehtavänäoli määrätä,millainen len tehon että korsunüpottamisenaiheuttaman Suunnittelu-upseerin tai puoleen siirtovaakatasossa laite kuhunkinpaikkaanrakennettaisiinsekasenyksityis- rän.Muulamankinmetrin puhumattakaan tulen runkonaolivat toiseensaattoivaikuttaatähän suuresti, kohtainensijoitus.Puolustusaseman jossa jo kymmenet cm:t saattolvat edelleenkinkonekiväärit. Nainollen asema määräytyi upotussyvyydestä, pyyhkäiseväänlentorataan paljon. Pyrkiminen merkitä näiden tulisuunnitelmänmukaan.Tämän laati nimenoliiallistaalkuvaiheessa joissakin varsinkin tapauksissa oli sodan maan alkuaikoina,jolloin asernassavielä olivat kohtuuttotulla saattoivat sektorileikkaukset kin, koska Suunaikaisetyhtymät, yleensäpataljoonankomentaja tehon lisäykseennähden' nitelma hyväksyttiinylemmissäjohtoportaissa,viime kä- man suuriksi saavutettavaan kirje rakennusosastolle suunnitteluosaston valaisee muAsiaa Tämäntuliverkon dessäarmeijakunnanesikunnassa. laitteen " epäonettä ilmi, "Koska käynyt on 18.4.41. kaan sijoitettiin kaikki linnoituslaitteet.Yleensäsuunnitjouduttu k o suureen vuoksi on sijoituksen mutta hä- nistuneen telu-upseeriosallistuijo tiedusteluvaiheeseen, laitetja vaiheessa nykyisessä töiden sektorileikkaukseen alkoi kuitenkin vasta,kun puolustusnen päätehtävänsä johtaja Linnoitustöiden on suunnitelmaoli selvinnyt. sanottu sektorileikkaussaadaan edtyisestikestolaitteet vat edullisimmanolemaan. kohdistunut ampumasektoriin korsunabetoninensivustatulta pähojakatveita Suunnitaiheuttaa rustettu konekiväärikorsu määrätä, mihin leikkauksesta rättäessäoli viitoitettava jolloin tuli kysymykseenlämispiste,jolloin määräytyiYät ja katveiden täyttämikuoppien olevien asein korkeus. Ampumasektorioli 38". Se vaakittiin hinnätulialueella puitteissa. kuljetusmatkan kolmella linjalla, reunat ja keskilinja,yleensä600 m:n nenkohtuullisen Muitten korsujen,kuten tulenjohto-ja majoituskorsumatkalta. Vaakituksenperusteellasektoristapiirrettiin jen, süoittaminenoli paljon helpompaa,koskatällöin oli kartta 1 metrinkorkeuskäYrin. suojaisenja teknillisestiedullisen Työtä hidastija vaikeutti varsinkinalkuaikoinakartoi- kysymyspaaasiatlisesti kustannuksiinvaiRakentamisen puute.Myös karttamateriaalioli heik- paikan lOytamisestä. tushenkilökunnan että kaivettasiihen, pyrittiin ei millään alueellaollut parem- kutti lähinnäupotussyvyys; koa. Puolustusasemasta maastouttamiseen' korsun voitiin käyttää paa karttaa kuin varsinepätarkkaja vanhentunuttopog- vat massat Mitä syvemmällekorsu upotettiin, sen vaikeampaaoli rafikartta I : 50 000. Järvialueeltaja siitä pohjoiseenoli senviemäröinti,jokajoskustuli varsinkalliiksikin' vain taloudellisiaka toja I:100000 tai käytettävissä oli lisäksi otettava huomioon Kallioon rakennettaessa Työ helpottui' kun melko sitä pienempimittakaavaisia. eli halkeamissuunnat sen luonnolliset erityisesti senlaatu, piansaatiinkäyttöönilmakuvia. kannallouhinnan pyrittiin sijoittamaan Koskamaastokaikkialla oli varsinpeitteistäja pinnan- lustoisuus.Laite Tämä oli kuitenta edullisimmineli lustojensuuntaisesti. vaati asemanja senlaittei epätasaista, muodostukseltaan saatiin ennenkuin vaikeata kohdalla ja den sijainninmäärääminenmetsänharyentamista tä- kin tulikorsujen kalliossa Sektorileikkaukset käyttöönkonekiväärikupuja. hystyslinjojenavaamista.

toiminta Suunnittelu-upseerien

241

seuuruwrarrat atot

olnatralta*ao.

rrr:i.1rirl.{:!-E

rrtirort..

2t l. tt, I l4{.

tt't/''4

:rt-!:rn: trrbrar! Lrrrd1.6 r r I ! r r,... r tutloitt..ü,

r.$:.:rls!*r

L j i r-

rr.l.t ,. r:* .r@:4 ..]1.L!1! r. d .-,?r:.1r:e

..:r.!t tF 11t.a& ,. r.*r.Lt]rl! ic!.üa:tl!, ,.&! D6art]r !3,:. f,.,!t:!rr,"srr1e.(r!ri. ..rr.:!:r.:ja !tl5,)

-!4!.."!!:.

,!.!.,,0

id,r.

d-n

qr-"a2,{!,.

a.ent* :t!rg}r1r tibsltli rttr.rr4 r:.ajl1Ltn. t1ln.,r brü., { rldrtr{a a8 r{r! -.r!ds{ J.ot pl,t.jlr rtltl. l! r.ry;!l,.r te!ttl.i.r. d.'tG' J&t!! twl,r., !E J: :r! 15r a!!.t Ä. tr.t aa dtn:1. tstit u. .1L, .ttt .. turr. br ,. r*t r.rr :6 r!..trlbrd r-rr!.. lsr.rrlü.8 .E al{ .l'u.tr t .rrtora! brtara&&. tria Lala (B1I..t) !rt1o.!a!d....d r*n1t r!. r-t*ru.:1t,.r$ l.lb -r.l.a. l.!.a *.-fj -rbr fi triit r- rL|t, -r*!i-.t d.

Kuva 129. Nouogrammi sektorileikkaustenkuutiomddün mdörirtömiseksi.

tulivat myös kalliiksi, edtyisesti ns. nollalouhinnateli hyvinmatalatleikkauksetolivat poistettuihinkuutiomääriin nähden epäedullisia.Yleensä kuitenkin suosittiin kalliorakenteita,koska ne tulivat sekä lujemmiksi että halvemmiksikuin maaperustaiset. Linnoituslaitteentarkoituksenmukaisella sijoittelullaja oikeanrakenteenvalitsemisellavoitiinkin useinsaavuttaa suurempiasäästöjäkuin varsinaisenrakentamisenaikana. Sanottiinkin,että suunnittelijavoi säästää100markkaasiinämissärakentajamarkan. Aina eivät suinkaantyyppilaitteetsoveltuneet,varsinkaankalliomaastossa. Tällöin täytyi piirtää erikoisratkaisu, johon suunnittelu-upseeri teki luonnoksen.Varsinai ren piirustustyösuoritettiin Myllykoskella,Pohjois-Suomenosaltakeväästä1941alkaenpohjoistenpiirien yli-insinöörintoimistossaOulussa.Useinoli lähetettävälinnoi16 Suom€r linnoittamisen his.oria

tustoimistostalaitteen suunnittelijatutustumaanrakennuspaikkaanja neuvottelemaansuunnitelmantoteuttamrsesta. Suunnittelu-upseerinoli myös lohkollaan valvottava työn suorittamistasotilaalliseltakannalta.Varsinkinkalliorakenteissa sattuiusein,että louhintaei seurannutkaan tarkoin piirustusta, vaan tapahtui ,ryöstöjä,, kalliota lohkesienemrnänkuia oli tarkoitus.Tällöin oli tutkittava, miten rakennettaoli muutettava,jotta se täyttäisi sotilaallisentehtävänsä,mutta voitaisiinrakentaamahdollisimman taloudellisesti.Usein oli ratkaisu tehtävä heti työmaalla viivytyksenvälttämiseksi,joskus suunnitteluupseerinoli pyydettävälinnoitustoimistosta asiantunttaa tulemaanpaikalle. Rakennusosasto antoi työryhmilleen 25.4.41 käskyn, ettei asekorsujasaanutvalaa, ennenkuin>maastoupsee-

242 I r"itt".n

]

| 1

2,60

I

I

I

I

i ---t---'- -

l I I I

fr 2{2

i

2n

s. amismddray KuvaI 30.Rakent rit" olivat tarkistaneet aseen suunnanja korkeuden, korsuissamyöstämänasennuksen. kuvullavarustetuissa järjesti työPiirienja Helmikuussal94l linnoitusosasto työryhmienpäälliköillelinnoitustaktillisenkurssin,jonka tarkoitulGenaoli perehdyttää nämä puolustusaseman ja suunnitteluntaktillisiin seerientyöhön.Linnoitustöiden osaltaantaktillista jossainsuhteessa tulevan kaiseksi,heidänoli suunnittelu-upseeriin Linnoitustoimistoantoi 7.6.41 työpiiden ja päälliköille asiastavielä jyrkemmän käskyn. "Ei riitä, että työryhmän päällikkö ... vain ilmoittaa asiastaja ellei muutosta tule, rakentaa rakenteen sellaisenaan. on työryhmänpäällikönhankittatapauksessa Tällaisessa va todella selvlTs siitä onko rakenne tosiaan oudolla tavalla rakennettavaja siinä mielessäesitettäväkäsityksensäja pyydettävä suunnittelu-upseeriltaselvitys ja perustelusiitä, miksi se on niin tehtävä.Suunnittelu-upseerinon. . . selvitettävä. . . miksi laite niin sijoitetaanja rakennetaan.Näin menetellenvoidaanvälttää mahdollikaikaiheutuvatvirheetja syvennetään sistaerehdyksistä kien asianosaistenvastuun tunnetta suoritetuistatöistä..." Rakentamisenalkaessatyöt pantiin käyntiin yleensä suullistenkäskyjenperusteellasitä mukaa kuin laitteet saatiin sijoitetuiksimaastoon.Syksyllä ruvettiin käyttä-

mään kirjaltisia työmääräyksiä.Ne olivat ensin vain monistettujalomakkeita(kuva 130),mutta myöhemmin merkitsi paperiin tarvitpainettüja.Suunnittelu-upseeri ja Kun tämä tavat tiedot lähetti sensuunnitteluosastoon. papesuunnitelmaan, oli tarkistanutlaitteidensoveltuvan joka työri meni rakennusosastolle, antoi työmääräyksen rakenrettavat tämä edelleentyöryhmille.Näin kirjatuiksi kaikkienniidenjohtoportaiden toimintapiiriinne kuuluivat. urakoitsijoillekinpelkästäänmaan tutkirnuksenpohjalta,mutta 3.2.41 määräsi urakalla rakennettavienlaitteidenkohdaltamaaperäntutkittavaksipliktaamalla.Tämä työ oli tehtävä työpiirin toimesta suunnittelu-upseerin osoituksenmukaan ja vasta pliktauskartanperusteellä suumittelu-upseerimääritti laitteen tarkan paikan ja yksityiskohtaisensüoituksensekä muut rakentamiseen vaikuttavatseikat. käyttöönoli lähinnäsektoritutkiSuunnittelu-upseerien muksia varten annettu linnoitustoimistonkartoittajia. Linnoitustoimistomääräsi6.2.41kuhunkin armeijakunTehtaan ja prikaatiin sijoitettavaksirakennusmestarin. tävätmääriteltiinseuraaYasti: "AK:ssa:pion.komentajan apulaisenalinnoitus-ja kenttätyötilanneilmoitustenlaatimisessa,linnoitustöitäkoskevissa piirustus- ja kartoitustöissäsekä yhteysmiehenä AK:n ja työryhmienvälillä. apulaisenalinnoitus-ja kentPr:ssasuunnittelu-upseerin

243 tätyötilanneilmoitustenlaatimisessaja vakinaistenlaitteidenpunnitus-ja kartoitustöissä, Rakennusmestaritovat työsuhteessavastaayansotilaspäällystön(AK:n pion.kom.ja suunnitt.ups.)alaisia . . .' ja Tehtäviinmäärättiinkaikkiaan l8 rakennusmestaria heille järjestettiin Myllykoskella 2 päivän kurssi ennen puolestaankorosti toimeen ryhtymistä. Rakennusosasto työpiireille,että niidenoli valittavasellaisetmiehet,jotka kykenisivät laatimaan työtilanneilmoitukset,jotta työryhmät vapautuisivattästäniitä rasittavastatyöstä. Teknillisenpäätyönsäohessasuunnittelu-upseerit olivat myöseri asteistenkomentajienasiantuntijoitalinnoittamisen tekniikassaeikä vähäksi ole arvioitava heidän yleensäuptyötään linnoittamistietoudenlevittämisessä johtuen se seerikuntaan.Koulutuksenpuutteellisuudesta luonnollisestioli tuohonaikaanvarsinvähäistä. Esimerkkinä kerrottakoon,että linnoitustoimistooli ilmoittanut voivansarakentaaeräälle kannaksellekymmenkuntakorsua.Tällöin oletettiinniihin menevänkeskimäärin 500mr betonia.Kun yhtymänsuunnitelmasitten saapui linnoitustoimistoon,siihen kylläkin sisältyi l0 korsua,mutta niiden kunkin rakentamiseen olisi jo mennyt 5000m', koskane olivat sellaisinaan melkoisialinnoituksia monine aseineenja runsaine majoitustiloineen. Tällaisessatapauksessalähetettiin linnoitustoimistosta joku kapteeni "everstejäkesyttämään',kuten sanonta kuului. Hänen oli teknillisiin syihin vedoten saatava suunnitelmasovitetuksilinnoitustoimistonresursseja vastaavaksi. Joissakintapauksissasaattoi komentosuhteidenepämääräisyysaiheuttaavaikeuksia.Kun rakennusosaston päällikkökävi tarkastusmatkalla Hangonlohkon la kesäkuussa1940, sotilaslääninkomentaja suunnittelunviivästymisensyyksi, valtuuksiayksityiskohtaiseen dostaHanell esitti merivoimienkomentajalle,että juuri läänin komentajamäärättäisiin,taktillisensuunnittelun johtajaksi'. Kuitenkin työpiirin päällikvastuunalaiseksi kö ilmoitti toukokuussa1941töidenj ärjestelyäyaikeuttavan, kun eri johtoportaateivät olleet voineetsopiayhteja kiireellisyysjärjestyksestä. näisestäsuunnitelmasta Hanell lähetti tuolloin edustajansapaikalle yarustettuna valtakirjalla,josta ilmeni, että hän oli yältuuttanutomasta puolestaankysymyksessä olevan kapteeninratkaisemaanasiatja pyysi kaikkia paikalla oleviajohtoportaita myösantamaantälle samatvaltuudet.Suunnittelunkoordinointia täällä vaikeutti ilmeisestise, että alueellaoli kolmenlaisiajohtoportaita, sotilaslääni,prikaati ja rannikkotykistörykmentti.Rakentamistatällainen epämääräisyystietenkinvaikeutti. Komentajienvaihtuvuusoli varsinkinalkuaikoinamel-

ko suurtaja uusisaattoiuseinkinolla eri mieltä edeltäjänjohtuen sä taktillisistaratkaisuista.Kokemattomuudesta ei osattuottaa huomioon,mitä suunnitelmanmuuttaminen merkitsi sekäsuunnittelu-upseerin työlle että ennenkaikkea rakentamiselle.Muutoksen tekeminen saattoi se aiheutti olla mahdotontakin,mutta joka tapauksessa ja työn hidastumista.Tällaisissakintalisäkustannuksia jouduttiin useinpuuttumaanasioihinlinnoituspauksissa toimistostakäsin. Kun kenttäarm€ija kesällä 1940 oli kotiutettu, jäi puolustusaseman suunnitteluvastuuasianomaiselleprikaatille. Kotiutettua divisioonaavastaavansotilasläänin esikunnanpiti kuitenkinpysyäkiinteässätuntumassasen tulevallapuolustuslohkolla tapahtuvaanlinnoittamiseen. II AK esimerkiksiantoi asiastakäskyn13.8.40.'Läänien komentajatseuraavatjatkuvastilinnoitus-ja varustustöidenkehitystälohkoillaansekäantavattarvittaessaniiden suhteentäydentäviäohjeita prik.komentajille.Viimeksimainitut suunnittelevatlaitteiden sijoitukset,johtavat kenttävarustustöitä sekäpitävät vakinaistenlinnoituslaitteidensuhteenhyvääyhteyttäniidenrakentajiin.,

Linnoitustoimistonohjeetsuunnittelusta Suunnittelu-upseereiden omaa koulutusta täydennettiin linnoitustoimistonjärjestämillä neuvottelupäivillä.Oma jolloin suunmerkityksensäoli myöstarkastuskäynneillä, esittää ongelmansayhdessä Eri asioistaannettiinmyöskirjallisia ohjeiyhtenäiseksikokoelmaksi"LinnoitustoimistonSuunnitteluosaston ohjeet maastonsuunnittelusta,.Seuraavasisällysluettelo antaakuvankäsitelI osa. Maastosuunnittelünjärjestely 1. Suunnittelu-upseerintehtävät 2. Taktillinentiedustelu 3. Teknillinentiedusteluja suunnittelu A. Maastossa suoritettavatmittaukset B. Rakenteenia siioituksenmäärääminen 4. Suunnittelu-upseerinosuus rakennustyön valvonnassa 5. Suunnittelu-upseerinyhteys Linnoitustoimistoon II osa. Teknillisiäohjeita 1. Kestolaitteidenluokittelu 2. Betonikorsujensuunnittelussahuomioonotettaviaseikkoja 3. Puolustusaseman tulielinteaja esteidenkeskinäinensuhde

244

Korsujenaseidenkäyttäminen 5 . Kk.kuvut 6. Kk.korsujenaukko-ja kattopanssarit 7 . Tähystys-ja tj.kuvut, periskoopinsuojaputki 8 . Kk.suojustenäänenvaimennus 9 . Kk.korsujenhäkäsuojelu 1 0 . Korsujenkivi- ja maatäytteet ja naamiointi 1 1 .Maastouttaminen ja sen määräämi12. Korsunupottamissyvyys nen 1 3 .Avolouhoskorsujen rakentamisessahuomioonotettaviaseikkoja 14. Kivilohkarekatto 15. Korsujenvasikat 16. Kestolaitteidenantennit 17. Betoninvalmistusja tarkastus 18. Taistelu-jayhteyshaudatsekäavoasemat 19. Hintoja 20. Piirustusluettelo 21. Kestolaitteidenpienoispiirustukset III osa.Kartoitustyöt 1. Yleistä 2. Työn suoritus tutkimi3. Erikoisohjeetlinnoitusrakenteiden seksi 4. I : 5000kartanlaatiminen 5. Laitteidenmerkitseminenmaastoon. Ohjeisiinkuului myös Hanellinperiaatesuunnittelun misestapaikallisilleyhtymille tai linnoitustoimisto siin. Esimerkkejätästä löytyy runsaastisekä Hanellin että Vainion matkoiltaanlaatimista tarkästuskertomuksista,jotka jaettiin varsinsuurinajakeluinasekäyhtymille että linnoitustoimistonsisällä.Asioita käsiteltiinmyös linnoitustoimistonneuvotteluissa,esimerkiksi 19.5.40, mistä pöytäkirjakertoo:". . . divisioonansuunnitelmaon hyvin vaillinainen.- Syvyyttä ei ole käsketyissäkohdissa,vaansensijaanon useitaerillisiälinjoja. . . Hv-esteon useissapaikoissasijoitettujärjettömästi . . .n Toinenesimerkki kesäkuultaI 940:"Huomioidenkenraaliluutnantti tehdyt päätöksetpuolustusaHanellintarkastuskäynnillä semankulkuun nähden,on ... lähetettävälinnoitustoion mistolleuusi suunnitelma.. . . Suunnitelmaatehtäessä liitteessäesitetyt näkökohdattuhuomioitavaoheisessa lielimien sijoitukseennähden.,Näkökohdatovat ainakin yhtäpaljontaktillisiakuinteknillisiä. Myös linnoitustoimistonmuutkin upseeritosallistuivat

taktillisiin neuvotteluihin asianomaistenkomentajien mutta pedaatteesta- joukkanssatyömaillakäydessään, - pidettiinsilti kiinni. kojenvastuusta Koska todettiin, että taktilliset käsitykset saattoivat suurestikin vaihdella ja että linnoittamisentarjoamat mahdollisuudetja toisaalta sille ominaiset rajoitukset olivat useinupseereilpuolustuskysymyksiä ratkaistaessa ryhdyttiin suolinnoitustoimistossa hyvinkin epäselviä, le Tämä tehtätutkimustyötä. linnoitustaktillista rittamaan vä annettiin kapteeni (myöhemminkenraalimajuri) T Saukkoselle. Tässäyhteydessäon aiheellistaselostaaohjetta,jonka ylipäällikkö antoi linnoittamisesta5.3.41, samalla kun hän vahvisti betonikorsujenlujuusluokittelun Ohje on operatiivisenosastonpäällikön,everstiTapolanlaatima ja sekuvastaahyvin sekäsenhetkistäkäsitystäpuolustusasemanlinnoittamisenasteestaettä taktillisestaajattelusta. "Asemasta muodostetaanvähitellen tarpeen ja mukaansyvyyttäomaavavyöhyke. . , mahdollisuuksien Erityisestioli luonnostaanheikot,mutta samallatärkeät kohdat tehtävä muita syvemmiksi.Ei ollut myöskään kaihdettavajoidenkin laitteiden sÜoittamistapääpuolustuslinjan edessäkinoleviin, hallitseviin maastonkohtiin, sillä siten vain €distetään"vastarinnanpainopisteensa. . ." Sivustatulenohellaoli pidettävä laamistaasemassa riitl.ävääsyvyyttäja myös silmälläpäätulirryöhykkeen asemansisäinentuliverkko oli saatavatehokkaaksi.Tulielimet oli pyrittävä süoittamaansiten,että yhteenkohvihollisentuli ei samallaosuisitoiseenVarsinkin panssarinuratoli suljettavasekä myösasemans)'vyydessä. rakennettavaminimimiehitystarpeen vaiheessatoteutetaansiitä linnoitusjoukkoedellyttämäosa',jota sittenlisätäänja Tällöin ei ollut otettavahuomioonainoastäydennetään. taan kiväärijalkaväentaruitsemia laitteita, väan myös kranaatinheittimistö,tykistö, ilmatorjuntatykistö sekä johto-ja huoltoelimet. Korsujentoimintamyösvaikeissaoloissakuten pimeällä, savussa,sumussaja pölyssäsekä kovassatulessaoli varmistettavaja järjestettävätähystys,hälytys ja viesja naamioinnista tiyhteydet.Korsujenmaastouttamisesta oli huolehdittava- pelkkärakenteellinenlujuus ei riita. ja Valelaitteetolivat tärpeenvihollisenharhauttamiseksi esteetoli sijoitettavaniin, etteivätpaljastaisiaseenpaikkaa. "Lopuksi tahdon huomauttaa,että asemanlujuus lopjoukkojen pujenlopuksinääräytyy siinäpuolustautuvien ja niiden käytettävissäolevienvälineidennuk22n". Erityisentärkeätäoli linnoitusjoukkojenvalmiudenjatkuva valvonta.

245 Ohje päättyy seuraavasti."Kun Iinnoitustoimintaon maammeolosuhteisiinverratenerittäin laajaaja linnoitustoimistdntehtävät senvuoksihyvin monipuolisia,korostanvielä kiinteän yhteistoiminnanvälttämättömyyttä keskenmahdollisimarmeijakuntienja linnoitustoimiston man hyvien tuloksienaikaansaamiseksi tässäpuolustustärkeässä työssä., Ohje meni paitsi linvalmiudellemme pääesikunnan myös kaikille alaisilleyhnoitustoimistolle ja merivoimille. tymille Joukoissavallitsevanupseerienpuutteenvuoksi suunnittelu-upseereillehelposti tuli muitakin tehtäviä kuin linnoittamiseenliittyviä. Niinpä Hanell piti aiheellisena

30.5.41kiinnittää armeijakuntienkomentajienhuomiota siihen,että "nyt kesäntullen kiireisimpänätyöaikana. . . linnoittamisenkannaltaon välttämätöntä,että tutkimukset suoritetaanviipymättä ja että töitä seurataanja on valvotaanjatkuvasti . .. Jos suunnittelu-upseereilla muita tehtäviä. . . suunnitteluviivästyy,työjoukotjoutuvat odottamaanja rakenteet tulevat huonommiksija kaikki tämä rnaksaamiljoonia markkojaturhaan,, argumentti, johon Hanell hyvin usein vetosi. Hän pyysikin käytettäisi"muihin kuin nyt, ettei suunnittelu-upseereita varsinaiseentehtäväänsäja että tilapäiseenkinpoissaoloon. . . heitäei määrättäisiilman minunlupaani,.

XVI LUKU TEKNILLINEN SUUNNITTELU

Sodankokemuksienvaikutus Talvisodankokemuksistavaikutti betonikorsujensuun- mään ammustentunkeutumistaseinänviereenja korsun alle(kuva132). nitteluun enitentykistötulenodotettuäsuurempiteho ja yllättävän runsaskäyttö. ViholSisäänkäyntitehtiin entistä suojaisemmaksija sen suora-ammuntatykistön eteen pystyttiin tulittamaan konepistoolillaerityisestä listykistölläoli jopa 10"-12" kaliipereita,kun korsut oli Korsun sisältä voitiin pudottaa lähipuolustusaukosta. mitoitettu 6" kaaritulelle.Varsinaistasuora-ammuntaa ei myöten. suunnittelussa ollut otettu huomioon.panssarivaunujenkäytäväänkäsikranaattipudotusputkea Korsun valussasallittiin periaatteessatyösaumavain pienikaliiperisiätykkejä lukuun ottamatta. Sodassaoli jopa 6" tykkejä,joiden tuli lattian ja seinän rajassa ja tällöinkin oli käytettävä ollut tällaisessaammunnassa oli osoittautunutvarsin tuhoisaksi.Oman tykistön heik- uurretta eli ponttia. Lattialaatastaylöspäinoli siis valu mikäli suinkin mahdollistasuoritettavakeskeytyksettä. kouden ja ammuspulanvuoksi ei näitä tykkejä ollut pystytty tuhoamaaneikä edes karkottamaanetulinjan Majuri Hansen,SAK:n päällikkö,oli kirjoittanut linnoi29.5.40saaneensa tustoimistolle oiirustuken. iossaoli edestä. Näiden kokemustenvaikutus on selvästi nähtävissä jdlkeensuunnitellLn (kuva Kuva131.Talvisodan talvisodanjälkeen piirretyssäkonekiväärikorsussa konekivdarikorsün 131),josta tuli linnoittamiskaudenalun eniten käytetty kaaviopiirros. tlyppi. Todettakoonheti, että nyt ei voitu ajatellakaan jokaisenkorsunyksilöllistäsuunnittelemista, kuten aikaisemminoli tehty. Jo ennensotaaoli la varustettuunkonekiväärikorsuun olleet kaikki sodanaikana rakennetutasekorsut.Myös sodan kokemuksetolivat osoittanecttämän rakenteen edullisuuden.Hyvä vertailu oli saatu Lähteen lohkon korsuistaSj 4 ja Sj 5, joista edellinenoli rintamatulta ampuma panssarilevykorsuja jälkimmäinen asekammioittensaosaltasiipimuurikorsu. Uudessatyypissäoli myös majoitustilaa 16 miehelle. Olihan todettu,että sitä taruittiin etulinjassarunsaastija toisaalta rakennusteknillisistäsyistä kannatti näin järeään korsuun sijoittaa tällainen tila sen suurestikaan nostamattabetonikuutioittenmäärääja siis kustannuksia pelkkään asekammioonyerrattuna. Korsussaoli aina tähystyskupuja ampuma-aukonvieressätähystysrako. Nämä elementititseasiassa määräsivätkorsunmuodon. Vihollisenpuoleinenseinäoli nyt 230 cm, siis metrin verranvahvempikuin ennen.Katto oli 210 cm ja takaseinäkin 140 cm, siis suunnilleensaman paksuinenkuin ennenvahvinseinä.Katto oli yhtenäinen,olivathankokemuksetirtokiveyksestäolleetnegatiiviset.Sensijaankorsun kaikille sivuille tehtiin entistälaajempi kiveys estä-

24'7 (kuva 133).Yleensäkaikkienkorsujentaaksesuositettiin rakennettavaksikenttälinnoitettuja avoasemiakonekija varsinaisenkorsuaseen vääreitävartenlähipuolustusta tulialueenlaajentamistasilmälläpitäen.Suojanparantamiseksiryhdyttiin kuitenkin tekemäänmyöskevytrakenteisia katettuja asemia betonista. Ne saatiin yleensä koskane sijaitsivatkorsunsuohelpostimaastoutumaan, jassaja olivat matalia, mutta niiden suoja-arvooli luonne oli yleensä nollisestivähäinen:sirpaleenkestäviksihän tarkoitettukin. Asekammionkatossakäytettiin rautalevyä estämään betonia varisemastaammustenosuessakattoon, mutta majoitustiloissapantiin alapintaan 2/' lankutus, koska raudasta oli puutetta. 26.3.41 annettiin käsky, jonka mukaan "kattolaudoituspoistetaankäytännöstäja tullaan se korvaamaanmyöhemminmäärättävällämeltokattopelti rautaverkolla.Samoinpoistetaankk.-suojusten ja tullaan kammionkattoonasettamaankiinnityslankoja kiinnittämistävarten. . .' Kattolaudoitukäänieristyksen sen sijasta ruvettiin käyttämääntiheäsilmäistä3 mm:n pyöröteräsverkkoa. Se pantiin aivanlähellekaton alapinjosta ilmenee taa. Asekammionpelti kävi tarpeettomaksi,kun kattoon Kuva 132.Joukkueenkorsunyleispiirustus, ksen r akenne. suojakivey tuli äänenvaimennuskerros. yalusaumaseinienja katon rajassa.Koska tämä hänen Kuta I33. Korsun"vasikka",takaseindn suojaanrskennettu konekivdaripesake. kannalta mielestäänheikensirakennettaeikä ollut työn tarpeellinen,hän ehdotti sen poistamista.Asiastapidettiin neuvottelu2.6.40Myllykoskellaja tällöin linnoitustöidenjohtaja hyväksyiehdotuksen. Korsun raudoitus seksi,joten sen periaate, johtuen suurentumisesta laan,mutta betoninpaksuuksien raudoituksensuhteellistamääräävoitiin pienentää.Betonin koostumussäilyi myös aluksi entisellään,mutta oli tärkeänätutkimuskohteenakoko välirauhanajan. Betonin puristuslujuudeksivaadittiin edelleen450 kg/cm', paitsilattialaatassa350kg/cm'. Työselityssäilyi olennaisilta kohdiltaanentisenä. Konekiväärikorsunpiirustusvalmistui huhtikuun puolen välin jälkeen, joten sitä päästiin käyttämään heti sellaisealkaessa. Se pysyi periaatteessa rakennuskauden naan aina siihen saakkakunnesruvettiin rakentamaan myös keveämpiärakenteitaja saatiinteräksisiäkonekiväärikupuja. käytettiin myös kahden konekiPoikkeustapauksissa väärin korsuja,jotka kuitenkin piti piirtää jokainenerikseen,jotta voitiin ottaa huomioonaseidenampumasuuntien välinen kulma. Tällaista laitetta pidettiin kuitenkin koskasiitä tuli suhteellisenpitkä monoliitepäedullisena, tiseksirakenteeksi. Paljon yleisempi ratkaisu sensijaanoli ns. "vasikkan

248 väliin salaojia:rautalankapantiin kallionja betoniseinän joka täytettiin sepelillä. verkostätehtiin putki, Avolouhoksiin rakennettiin myös puolen joukkueen olivat asemanmiekorsuja,koskane useissatapauksissa hityksenkannaltaedullisempia;matkakorsustataisteluasemaanei tullut niin pitkäksi kuin monestijoukkueen puolenjoukkorsusta.Monoliittisenabetonirakenteena maaperässä tuli suhteettoman kueenkorsukaivettavassa kalliiksi majoituspaikkaakohden,joten tällöin käytettiin yleensäjoukkueenkorsuja. Pian ruvettiin rakentamaanmyös ns. betodsia kenttärakentaapuukorsuja.Olihan epätarkoituksenmukaista korsuja,koskapuu nopeastilahosija toisaaltataasvarsinkaan taempanaei ollut välttämätöntäkäyttää yhtä vahKuva taisteluasemassa. voja rakenteitakuin varsinaisessa 135 esittääpuolenjoukkueenkorsua,mutta niitä tehtiin Kuva 135. Puolenjoukkueenkenttökorsu.

sa. Kuva 134, JoukkaeenmaioituskorsuavoI ouhokses

ja ehkä yhtä yleinen oli joukToinen samanaikainen joka kuvassa134esitetäänavoloukueenmajoituskorsu, hosrakenteena. Pohjaratkaisuoli sama,olipa korsu kalKoskamaastouudesmaaperässä. liossatai kaivettavassa oli varsinsuuressamäärin kallioissa puolustusasemassa missä se ta, sijoitettiin majoituskorsutavolouhokseen, vain oli mahdollista,koskalaite täten tuli lujemmaksija myös hinnaltaanhalvemmaksi.Sijaintipaikastariippuen voitiin korsuunsijoittaamyöstähystyskupu. rakennettiinniin, että kalliota Aluksi avolouhoskorsut vasten tuli 110-90 cm:n vahvuinenbetoniseinä,jonka varassakatto lepäsi.Pian kuitenkin ruyettiin seinätekemään vain 70 cm paksu. Jos kallio ei ulottunut katon yläpintaansaakka,oli sitä varten louhittava kynnys eli ,olkapää".Senpiti ulottua noin metrin syvyyteenkallion pinnasta, mutta sen ei tawinnut olla säännöllinenja suorakulmainen.Erityisesti korostettiin, että korsu oli mukaanja jos lousijoitettavakallion halkeamissuuntien hittaessasyntyi ryöstöjä,ne oli otettava majoitustilaksi eikä täytettävä betonilla. Jotta korsu pysyisi kuivana,

249 väli- ja päätylevytvalettiin paikalla, samoinlamellikorsun päälle noin l0 cm:n paksuinenbetonikuori,joka raudoitettiin pyöröteräsyerkoilla. Koska nämä valut olivät melko vähäisiä,ne voitiin suorittaa käsikäyttöisin sekoittiminja tarkoituksenaoli, että joukotkin voisivat tätenrakentaabetonikorsuja. Myös ns. holvikorsuja alettiin jo suunnitella,mutta tämä tyyppi valrnistuivastasodanaikana.Heti talvisodanjalkeensaatiinAmerikastatietoja imubetonimenetelmällä tehtävistäpallokorsuista.Menetelmästäantoi insinööri A. Junttila lausunnon22.4.40."Olen seurannut mainitunmenetelmänkäyttöäja kehitystäammattikirjallisuudenavulla noin parin vuodenaikanaja olen voinut todetamenetelmäntulleen käyttöönyhä useammallaeri alalla. . ., . . . ,laadullisestion työn tulos aiyanerinomainen . . . toivottavaa,että senkäyttökelpoisuus betonikorsutöissävoitaisiintutkia suorittamallakäytännöllisiäkokeita". Imubetonikorsuttulivat kuitenkin käyttöönvasta jatkosodan aikana, kun perusteellisetja aikaa vievät Kuva I 36.Lamelli korsu. kokeilut sekä kalustonkehittämistyötoli saatu suoritetuksi. Myösjoukkojentoimestarakennettiinbetonisiakenttämyösryhmälleja joukkueelle.Varsinainenkorsuvalettiin korsuja. 5.DivisioonanEsikunta teetti linnoitusosaston betonista;seinätja katto olivat vain 35-50 cm. Ulkopintyöryhmällä itselleenkomentokorsutTaavetineteläpuotaan tehtiin vesieristys.Kattolaatanpäälle tuli ensin 10 lelle. Ne oli tehty asettamallaperäkkäin 6 betonista cm soraa,sitten vitsamattokerros,I f2 metriä täytemaajotka olivat itse asiassasamanlaisiakuin ryhmän korsua, ta, vähintään170cm:nvahvuinentiiviisti ladottukivikertalvisodan aikaiset sarjakorsut(kuva I 37). Linnoitustoiros ja päällimmäiseksivielä naamiomaata.Katon kokomisto ei niitä hyväksynyt, koska "yksikin korsun sisään naispaksuudeksi ammus tai ilmapommivoisi räjähdysSyksylläI 940ruvettiin tuhota kaikki korsussaolevat ... silla kenttäkorsuilla. liittää hiemanporrastatoisiinsa betonirenkaista malla ..." Hanell mainitsi tarkastuskertomuksessaan mukaisistaelementeistä. "Myöskin joukkojenrakentamisnoin 1300 kg, ta tai alaisillaan työjoukoilla rakennuttamistavakinaisisjälkimmäisiä voitiin liikutella olkoot ne minkälaatuisiahyvänsä, Kuva137.EsimerkkejdryhmAn on Linnoitustoimistoyastuussa.Kaikki linnoituslaitteet sa, oll rakennettavayleisestioikeiki havaittujenkokemusten mukaan käyttäen hyväksi kaikkea saatavissaolevaa asiantuntemusta ... On ... välttämätöntä, että Linnoitustoimistosaatiedot kaikistajoukkojensuunnittelemista Väärin pysyväisluontoisista linnoituslaitteistatai niiden muutoksista, jotta kaikki niihin vaikuttavat seikat voitaisiin mahdollisimman tarkoinottaahuomioon.,

Korsutykit Oikein

45 mm:n panssarintorj untatykit Jo ennen sotaa oli todettu, että puolustusasemankiinteä aseistus, pelkät konekiväärit, ei ollut oikeassa suhteessa

250 mutta tällöin ei ollut mitään mah- linnoituslaitteisiinkuuluva aseistushankitaan mitä pikorsujensuoja-arvoon, kimmin. Pyydän Teitä, Herra Kenraali, ryhtymääntoidollisuuksiatehokkaammanaseenhankintaan.AsiaatutNyt setuli ajankoh- menpiteisiin,että betonikorsujavarten viipymättä tilatkittiin jo Ink-korsujasuunniteltaessa. taiseksi heti rakentamiskaudenalkaessa.Hanell pyysi taisiin 100 kpl. 45 mm. pst.tykkejä ja että samalla että Taiste- tilattaisiin Linnoitustoimistoavartentämän laskuunyksi 30.4.40puolustusministeriön,toimenpidettä, saisitehtäväkseen kiinteän jalustan koekappaleem. tykkimallia varten. tai Asesuunnittelukunta luyälineosasto kiireellisestisuunnitellaerikoisjalustan45 m/m panssari- Senjälkeenkun tarpeellisetkokeilut on suoritettu,tulen torjuntatykkiä varten, joka sijoitettaisiinbetonikorsuun esittämääntarvittavanjalustamääränhankkimisen." Tämä vetoomusjohtikin tulokseenja 25.9.40taistelutulitehtävällä. Koska 45 m/m tykki ei kuitenkaanole vastaanja koska välineosastotilasi valtion tykkitehtaalta 50 tykkiä hinkyllin tehokaskaikkia hyökkaysvaunuja korsuun sijoitettavan aseen tehtävänä tulisi olemaan taan 92 000,- mk/kpl. Tehtaan tarjous oli päivätty ilmoitti tilaavänsa50 myös jalkaväen tulittaminen pitkiltä etäisyyksiltäolisi 6.9.40.Samallataisteluvälineosasto tutkittava mitä mahdollisuuksiaolisi olemassa3" kenttä- tykkiä lisää h€ti kun tarvittavat varat olisi myönnetty. osatykeistätoija min- Toimitusaikaapyydettiinnopeuttamaan, kanuunansijoittamisellekorsuunerikoisjalustalle jo vuodenloppuunmennessä. vottiinsaatavan kälainenjalustasilloinvoisitulla kysymykseen". Eräässävaiheessaoli esillä toisenkin 100 kappaleen Asia ei kuitenkaanlähtenyt liikkeelle. Hanell kirjoitti sarjan tilaaminen.Bonsdorffkirjoitti tykistökomentajalle tykkejä tietää, että 6.9.40 saaneensa tykistökomentajalle ja saaneensaeversti Tapolalta tiedon asiasta 26.3.41 lisää 100 kpl. pyysi nyt tilattavaksi 50 kpl olisi tilattu ja 24.3.41 kysyi nyt, pitikö se paikkansaja miten tykit vapyysi ittavan rahaerän hintatietoja ta Samallahän jaettaisiin. Tämähän vaikutti suurestirakentamisohjelPari viikkoa myöraamiseksilinnoitusmäärärahoista. V. Svanströmvastasi2.4.4i, ettei maan. Kenraalirnajuri hemmin,21.9.hän kirjoitti uudestaantykistökomentajaleikä tähäntarkoitukseenollut asiasta mitään pyrkimykseni hän tiennyt "Katsoen saatasiankiireellisyyteenoli le. Tykkien määrä jäikin lopullisesti olemassa. varojakaan neuvottaa tykkien hankinta käyntiin henkilökohtaisilla sataan. käyneet teluilla (oita linnoitustoimistonupseeritolivat Aluksi oli tarkoitus muuntaa korsuissakäytettäviksi kanssa),ryhtymättä aivastaavienäsesuunnittelijoiden ja saatujatykkejä,mutta kun asesittenvalmissotasaaliina kaavieväänkirjeenvaihtoon, uskoin ensimmäisen50 jo se oli niin uusi konstruktio, että siinä 'ei ollut tui, kappaleenerän valmistuksen olevan käynnissä.K.o. muuta jäljellä kuin reikä'. Tykki oli sotasaalistykistä pst.tykit ovatoleellisenaosanakokolinnoitussysteemissä, kiikaritähtäin.Särja jonka miltei tärkeimmän dntorjunta. Myös sopivan välttämätöntä nopeasti saada pst.tykki. Tällä hetkellä on miljoona,45 mm. pst.tykkiävarten. Katsoen riin rahasurnmiin,jotka miseen(yksinomaantämän määnn. 800 milj. markkaa) Kuva 138.45 mm:npanssaitorjuntatykinja konekivdö n kotsu.

251 sijoittamiseksisuunniteltiinyhPanssarintorjuntatykkien distettykk-ja pst-tykkikorsu(kuva 138),koskatämä tuli taloudellisestiedullisemmaksikuin vain yhden aseen korsu. Ratkaisuaei kylläkäänpidetty aseidentehtävien kannalta parhaana,koska konekiväärilläpyrittiin pyyhkäisevääntuleen,kun taas pst-tykin sijainti oli edullisin niin korkealla, ettei sen pitkällekäänlentoradallejäisi rakennettiinkallioon kaksikatveita. Erikoistapauksissa kerroksisiakinkorsuja,jolloin tykki sijoitettiin ylemPään kerrokseen(kuva 139). - Varsin yleiseksituli korsun tekeminenniin suureksi,että siihensaatiin sisäänkäynnin pst-tykille (esimerkiksi kuva liikkuvalle suojapaikka 138). saivatsyyskesällä1940tehtäväkSuunnittelu-upseerit paikat. Koska tällöin pst-tykkikorsujen seen määrätä jo kk-korsuatykille alettu rakentaa eräissäkohdin oli joPa jouduttiin paikkaan, tekemäänmuuedullisimpaan toksiarakenteillaolevaankorsuun. i0 tykin piti valmistua15.3.41,mutta Ensimmäisten Hanell kirjoitti 3.4.41 yleisesikunnanpäällikölle, ettei vielä ainuttakaantykkiä ollut saatu. Niitä varten oli valettujo 44 korsua,jotka täten olivat tehottomia.Rahaa niihin oli sidottu noin 50 miljoonaa.Hän pyysi kiirehti1 2 3 4 5 m määnasiaa,jotta aseetsaataisiinpaikoilleenennenkelirikon päättymistä.Tuotantooli kuitenkinniin hidasta,että tykkejä oli paikoillaanvasta26 kpl. sodanalkaessa korsu, siioitettukaksikenoksinen Kuva139.Avolouhokseen Asentamisensuoritti kaksi tykkitehtäanja linnoituso- jossatykki onylemmdss a keftoksessL. saston ammattimiehistäkoottua ryhmää. Mukana oli pääasiaolisi saadatykit aina asianomaisen valmis ottamaan varat kuuluvasekäkunkin puolustusministeriösen määrättymies.Myös oli tajiksi tuleviahenkilöitä. armeijakunnille19.9.40,että ainutlaatuiseksiopetustilaisuudeksiu, mukaantykkejä jaettaisiin seutoimistonkirjelmässä. Tykkikorsutoli piirretty siten,että aseella noin 18kpl ampumasektori.Kun tykki valmistui, sillä pystyttiinkin - I I A K _ IAK noin 5 kpl ampumaan vain 45" sektori. Suurin osa korsuja oli _ IIIAK noin 5 kpl kuitenkin jo valettu, mutta muutamissaehdittiin vielä - IYAK noin 5 kpl ottaahuomioontämä muutos. _ VAK noin 4 kpl 37 kpl Yhteensä 76 mm:n korsutykit käsiteltiin Kysymystä76 mm:n korsutykkiensaamisesta Myöhemmin määrä pieneni 30:een,joka nyt jaettiin rinnan45 mm:n tykkien kanssa.Kun linnoitustoimistossa seuraavasti: asiaei kesänmittaannäyttänytedistyvän,Hanell kirjoitti l6 kpl 6.9.40pyytäentietoja mahdollisuuk- - I I A K tykistökomentajalle - IAK 5 kpl sista käyttää kanuunaa76 LK korsutykkinä.Hän pyysi - IVAK 2 kpl vastaustaseuraaviinkysymyksiin: - VAK - montakotykkiä olisi mahdollisuussaada, 7 kpl - mitä maksaisitykin muuttaminenkorsutykiksija III AK ja Karjaan sotilaslääni,joilla oli käytettävissä - mistärahoistakustannukset yastaavankaliiperin rannikkotykkejä,jätettiin tämän maksettaisiin. Hanellin mielestäei ollut merkitvstäsillä. minkä osas- suunnitelmanulkopuolelle.

Kuva140.Kenttätykin155Kf77avoasema. Tykit olivat tarkoitetut panssarin-ja elävän voiman torjuntaan.Kenraali Oeschehdottilinnoitustöidenjohtajalle 26.11.40,että harkittaisiinniiden käyttämistämyös 'suorasuuntaustykkien tuhoamiseenja lamauttamiseen, mikä tehtäväon toistaiseksilaskettujoukoillekuuluvaksi. Kun näillä on siihenkenttätykistönohella käytettävissä vain kranaatinheittimetja 37 m/m pst.tykit,joista krh:lla (kuten kenttätykistöllä)ei ole tähän tehtäväänriittävän eikä pst.tykeillätaas tarsuurta tulenavaamisnopeutta, vaspeellistatehoa kaivautuneitasuorasuuntaustykkejä taan, olisi erittäin tarpeellista,että myöskinrunkoaseistukseenkuuluvat 76 m/m tykit voisivattähäntehtävään osallistua.Tehtävänsuorittamistavarten ei tykkiä ehkä

vaan olisi voitaisi sijoittaa kiinteästi betonilaitteeseen, ja sen tykille betonisuoja vain tekemään rajoituttava tuliaseavoimesta tapahtuessa miehistölle tulenannon puolestasellaisenaan sovelrnastan.Tykki ei rakenteensa avoaseoli ammuttava vaan sen korsutykiksi, tunutkaan rnasta(kuva 140). KenraaliSiilasvuopuolestaanolisi halunnutvahventaa V AK:n suurillajänillä talvisaikaan. panssarintorjuntaa 75 mm:ntykkiä, joille olisi pyysi kahtatoista 6.10.40 Hän ei ollut pitänyt rakentaakorsut.Esityksentoteuttamiseen mahdollisuuksia. 76 mm:n tykkien saantiosoittautuivielä hitaammaksi kuin 45 mm:n tykkien. II AKE ilmoitti 3.6.41, että

/t7 -E

,korsutykeiksitulevat 76 K/00 ovat saapuneet... ja kunnostetäan2.AKor.K:ssa".Samallatykistökomentajä kysyi, >onkotykkeihin tehtävälisälaitteitakiinnittämistä varten alustaantai muita muutoksiasekämyönteisessä tapauksessa lähettämäänpiirustuksetminulle,jotta voitaisiin ratkaistasuoritetaankomuutostyöttäällä tai Valtion tykkitehtaalla". Linnoitustoimistoilmoitti 12.6.41,että korsutykinjalustan suunnittelu tapahtui taisteluvälineosastolla.,Jalusta ei liene tällä hetkellä vielä lopullisesti valmis. Jalustanvalmistumisenkiirehtimiseksija selvityksensaamiseksi k.o. asiassaehdotan puolestani,että II AK kääntyisisuoraanPv.PE:nTväl.os:npuoleen.n

Tykistön asemat Täysin uutena ja outona tehtävänälinnoitustoimistolle tuli myösvarsinaisenkenttä-ja linnoitustykistöntuliasemien konstruointi.Kenttätykistön asemat suunniteltiin edelleenkinkenttälinnoitettaviksikuten tähänkin asti ja piirustuksianäitä varten jaettiin joukoille, esimerkkinä kuva140. Järvialueenkiinteän linnoitustykistönlaitteiden suunnittelua johti aluksi sitä varten linnoitustoimistoonkomennettu rannikkotykistöneyerstiluutnanttiL. Rainio. Kun hän myöhemminsiirtyi linnoitusjoukkojentarkastajan toimistonpäälliköksi,työ jäi suunnitteluosastolle.

Suurimman työn aiheutti monenlainenjäykkälavetti kalusto.Oli suunniteltavalisälaitnenja vanhanmallinen teita, joiden avulla koetettiin vähentääjäykän lavetin haittojaja suurentaatulinopeutta.Useinoli ensintehtävä tilapäisasema,jotta tykit saatiin taistelukuntoisiksija myöhemminrakennettiinvarsinainentuliasemalisälaitkäytettiin sekäpuuta että beteineen.Rakennusaineena tonia,hyvin suuriosaoli kallioonlouhittujaasemia. Varsinaisiksikorsutykeiksioli tarkoituskäyttääkaliipereita 57-?6 mm, jopa aina90 mm:iin saakka. mukaan. Lavetit suunniteltiin keskustappisysteemin suhteentykit - kaikkiaan8 eri mallia Korsurakenteiden - jaoteltiin kolmeenryhmään.Tällainenstandardisointi helpottirakentamistaja teki myöstykkimallienvaihtamisen rnahdolliseksitietyissärajoissa.Korsutykiltä vaaditja korotuskulmak50oampumasektori tiin sivusuunnassa -6", piti salliaavoaselavettikonstruktion mutta si +20' massa360osivusuuntaus. Myos pienikaliiperisia tykkejä vafen rakennettiin avoasemia.Linnoitustoimistolähetti linnoitusjoukkoj€n tarkastajalle 11.3.41 piirustukset avoasemastatykkejä tulisivat tällai57/48-NR ja 75 K f97 varten.nEnsisijassa (I AK> .' set äsematrakennettaviksiKattelussaareen 57 mm:ntykeille. Linnoitusjoukkojentarkastajakirjoitti linnoitustoimistolle 26.3.41,että kaliiperit80-90 mm olivatpääasialliTällaisethanoli jo suunnitelsestitarkoitetut avoasemiin. tukin. nAvoasemienlopullinen asemanerikoisuuksista Useinkin tulee kysymykseen 360'., "Yleistä kahdentykin ottaa huomioon. . . mainittujen sillä todellisuüdessaei (näitä) panna korsuun, koska sopivampiakorsutykkejakuitenkin 61 qlenn553."Sensijaan pidettiin tärkeänä,että 57ja 75 mm:ntykit sopisivat kahdentykin korsuun,koskane ntällä samantyyppiseen hetkellämuodostavatkorsussakäytettävientykkien rungon'. Kiireellisimpinäpidettiin I ja III AK:ien alueille tulevien 57 mm:n tykkien korsujenrakentamista,koska nämä tykit jo olivat käytettävissä.- Sota kuitenkin keskeyttitämänkinsuunnitelmantoteuttamlsen. Suuremmat kaliipedt sijoitettiin yleensäavoasemiin. Varsinaisillerannikkotykeille(esimerkiksiI 52 mm) kävivät normaalisetnäille suunnitelluttyypit, mutta liikkuvalavettisille ne oli suunniteltavakenttätykistönmallien niinpä samukaan.Tällöinkin pyrittiin standardisointiin; ma asemasopi sekä 120 Kl-18 että 155 K/77 tykeille (kuva 140).Näitä ei rakennettubetonista,mutta esimerkiksi kaivonrenkaidenkäyttämistäkomeroinatutkittiin.

Asemien lujittamiseensuositettiinkäytettäväksipientä puutavaraa,ennenkaikkeavitsaslevyjä,koska "ne ovat kestäviämätänemistäkinvastaan,ovat halpojaja keveitä kuljettaa',. Linnoitusjoukkojentarkastajakirjoitti näidentykkien tykistön tarkastajalle26.5.41 seulavettikysymyksestä ,Kuten on tunnettua,on pääosanykyistälinnoiraavaa. hitaastiamputusjoukkojemmetykistöäjäykkälaYettista, venäläistä vanhaa joko tai BangeJa vanhoja de vaa, puukaikkialla oli kalustosta kalustoa.,Nykyaikaisesta Koska ulkomailtakaan. joten hankkia sitä ei voitu tetta, linnoitustykistönkäyttöaruoaalensivatpääasiallisesti'alkeellisetja heikot lavetit,olisi niiden uusintaanryhdyttävä mitä pikimmin . . ." Tällaisiatykkejä oli käytettävissä melkoinenmäärä: - r5sKl'17 44 kpl - rs2Kl04 4 kpl - r20Kl78 55 kpl

- t07Kl77

Yhte€nsä

20kPl 123kpl

Koskatämä tykistö Järuisenmielestäkuului kiinteästi jota rajoillamme paraillaanrakenolinnoitussysteemiin, 1s1a3n",oli lavettienuusiminenkinvarsinaistalinnoitustoimintaa. Kustannuksiksihän arvioi noin 200 000'markkaatykkiä kohti eli yhteensänoin 25 milj. markkaa' Vaikkakinsummasinänsätuntui suurelta,seei ollut kuin 20-25 kk-korsunhinta. Sillä saataisiinkuitenkintykkien 300-500 %' npuhumattakaan tuliteknillisistäeduista,joita tässä yleishyötyon moninkerroin Näin ollen konekivääreistän. ja lavettier linnoitusmäärärahoista kiireisesti. myösoperatiiviselleosasehdotuksensa lähetti Järvinen on LinnoitustöidenJohta,saamani mukaan tiedon tolle, jan kanta kirjelmässäesitetyn asian suhteenmyönternen." Kirjelmän reunaanon merkitty: 'Ei aiheuta tällä hetkellä toimenpiteitä,, olihan jo kesäkuun 19. päivä 194t. Hanell puolestaanoli jo 7.6.41 kirjoittanut tykistön tarkastajalleottaneensavuoden 1941 menoarvioon19 miljoonaa markkaa tykkijalustoja ja kiinteää kalustoa varten. Ensi sijaisestioli tärkoitus kehittää korsulavetti 75 mm:n tykilte. Hänen mielestäänoli periaatteessa yhdentekevää,minkä momentin rahoja tykistÖkaluston käytettäisiin- asiahanoli tärkein. uusimiseen suunniteltiinsamanlaisialaitKun nyt samanaikaisesti ei ole ihmeteltävää' Esikunnassa, teita myösMerivoimien Majud keskittämisestä. toimintojen ajatus että esiiletuli johtajalle muisosoitetun laati linnoitustöiden A. Vansen

Kuva 141. Konekivdd Desdkeia24 miehen "maioitustunneli".

tion "Linnoitusteknillisentoiminnan yhdenmukaistamisestan.Hän ehdotti, että myösmerivoimienlinnoitusteknillinen suunnittelu keskitettäisiin linnoitustoimistoon. Aika ei kuitenkaanvielä ollut kypsäehdotuksentoteuttamiselle, mutta tietynlaistaepävirallistayhteistoimintaa tuohon aikaan kuitenkin oli teknillisen henkilökunnan kesken.

siteettiei tuohonaikaanvielä sallinutsuurempienkappaleiden valamista.Jo talvisodanaikana linnoitustoimisto oli tilannut Tikkakoskeltakokeilujavarten 5 konepistoolia, joissa oli normaaliperänasemestans. pistooliperä sekäsuupuolesta litistetty yaippa,joka teki mahdolliseksi piipun työntämisentähystysraosta ulos.Kuvun sulkurenkaassaoli tätä tarkoitustavarten erityinen neliömäinen ampuma-aukko.Syyskesällä1940tutkittiin myös erityihankkimistatarkoitukseen, mutta se senautomaattiaseen osoittautui mahdottomaksi.Harkittiin myös sotasaalisKupujenkonepistoolit panssarivaunuista poistettujenDegtjarjev-pikakiväärien Tähystyskupuoli tarkoitettu päätehtävänsä tähystyksen käyttämistä,mutta tästäkin luovuttiin. Ratkaisuksituli joita linnoitusosasto ja tulenjohdonlisäksi myös lähipuolustukseen. ukorsukonepistooli,, Siitahan pistooliperäinen oli hyvä ampuma-alakorsun katolle ja ympäristöön. 14.11.40pyysi tykistökomentajaahankkirnaan500 kapTosin senpieni sisäläpimitta,vain 80 cm, ei mahdollista- paletta.Nämä tilattiinkin Tikkakoskelta2l.l.4l ja niitnut kaikkienaseidenkäyttämistä,mutta sensuurentami- ten piti valmistua huhti-toukokuussa.Linnoitusosasto nen esimerkiksimetriin olisi nostanutkustannuksiaja ehdotti 9.5.41 operatiiviselleosastolleniiden jakamista yalmistusta, lisäksivaikeuttanut koskavalimoidenkapa- seuraavastr:

256 _ _ _ -

IIAK IAK III AK IVAK VAK Kar.sl. Varalle

200kpl 75 kpl 50 kpl 40 kpl 75 kpl 30 kpl 30 kpl

valla päällystetty harjakatto. Linnoitustoimisto antoi 5.3.41käskyn,että toistaiseksipiti sisustaavain sellaiset luolat, jotka heti otettaisiin majoitukseen.Tämä sen vuoksi,että kosteissakallioluolissapuu nopeastimätäni piloille.

Teräksenpuuteja lohkarekivibetoni Talvella 1940-41 maassarupesi ilmenemäänpuutetta teräksestä.Linnoitustoimistooli saanutpääosantanitsemastaanbetoniteräksestä Ruotsistalahjavaroilla,mutta Linnoittarniskauden alkaessalaadittiin muutamiatyyppinyt nämä rupesivat ehtymään.Kun tilanne kevääseen piirustuksiamyös luolista eli sen aikaisenterminologian mennessä yhä kiristyi, Hanell kirjoitti puolustusvoimain mukaantunneleista.Pian kuitenkin todettiin, että kallio- komentajalle1.5.41,että teräksenpuute uhkasivaaranluolat oli suunniteltavakukin erikseen.Kuvassa141 on taa ylipäällikönhyväksymänlinnoitusohjelmantoteuttakonekivääriäja puolijoukkuettavartentarkoitettu tunne- misen.Näytti siltä, että viranomaiseteivät olleetselvillä li. Kuva 142 esittää luolaa, johon liittyy rnajoitustilan siitä, kenen olisi jaettava käytettävissäoleva määrä. lisäksikonekiväärintuliasemaja tulenjohtopaikka.LuoHanellin mielestäesityksentekeminenkuuluisi kansanja valtioneuvoston lia mitoitettaessapidettiin sääntönä,että luolan päällä huoltoministeriölle olisi asiapäätettäpiti olla ehyttäkalliotasenleveydenyeffan + 1 metri. vä. Joka tapauksessalinnoitustoimistonpitäisi ajoissa Luolien sisusrakenteet tehtiin puusta,ts. luolan sisään saada tietoonsa,paljonko se lähitulevaisuudessa tulisi ntalo".iossaoli bitumihuo- terästäsaamaan.Syksylläoli jo odotettavissa rakennettiinlautarakenteinen helpotusta puuüeeseen, Hanell lähetti 5.5.41 kiertokirjeen kaikille yhtymille johon KuvaI42. Tunneli, majoitustilanlisaksikuuluukaksi sekälinnoitustoimistonosastoilleselostaentoimenpiteitä konekivdöfipesökettdj s tuIenjohtopaikka. tilanteenhallitsemiseksi.Koska maahanei saatu riittäja ulkopoliittisistasyisvästi rautaavaluuttavaikeuksista että nykyisenmenekin mukaanbetoniteräsolisi lopussa1.8.41.Tämänvälttämisekpyrittävä rakentamaanetujotka vaativat vähän rautaa. Näitä olivat tunnelienlisäksi Muokan kestolaitteeteli Viimemainitutolivat myösrakentamisen kannälta edullisemmatkesätöiksikuin järeät laitteet.Tämä johtui mm. siitä, että suuretbetonimassat kehittivät valun aikana lämpöä,mutta pientenkorsuj€n valaminentalvellavaati tehokkaanlämmityksen. ryhdyttiin jo syksylläi940 suunLinnoitustoimistossa nittelemaanrakenteita,joissa tultaisiin toimeen entistä pienemmillä teräsmäärillä. Käyttökelpoinenkeino oli Ruotsissakokeiltavanaoleva lohkarekivibetoni.Hanell järjestäpyysi 27.1L40 pääesikunnanulkomaaosastoa määnyhdelleupseerilleja yhdelleinsinöörillekomennuksenseuraamaansielläsuoritettaviatämänlaatuisenbetonin koeammuntoja.Maaliskuussa1941 majuri Harlahti ja insinööriNykänen matkustivatkinRuotsiinja perehtyivät kysymykseen13 päivän ajan. Matkaan osallistuivat myösinsinööriA. Junttila,joka tuohonaikaantoimi asiantuntiianasekä Linnoitustoimistonbetoniteknillisenä

Luolat

insinööriJ. GummerusMerivoimienEsikunnasta.Menetelmä otettiin meilläkinheti käyttöönja ryhdyttiin suorittamaanomia kokeilujalähinnätyötapojenkehittämiseksi. Teräksenmenekkisaatiineräissärakenteissa vähenneIyksr jopz20 -30 %:iinentisestä.Kalliokorsuihinlohkarekivibetonisopikinhyvin,mutta senkäyttöämyösmaaperustaisiin tutkittiin. Nirnenomaankatto tuli entistä lujemmaksiammuksentunkeutumistavastaan,onhankivi kovempaakuin betoni. Ensimmäisissä kokeiluissaolivat kivet suorakulmaisen särmiönmuotoisia,jolloin eri kerrostensaumatsaatiineri kohtiin. Koskatällaistenkivien valmistaminentuli kovin kalliiksi, ruvettiin käyttämäänepäsäännöllisiä kiviä, jotka kuitenkin koetettiinsovittaasiten,ettei syntynytläpimeneviäsaumoja. Linnoitusosasto antoi 31.5.41ohjeetlohkarekivibetonin tekemisestä. Kivien piti olla vähintään150kg:n painoisia, ehjiä ja puhtaita. Niitä oli varafiava korsun viereen tarvittava määrä.jgniidenpaikoilleenasettami\tavarten oli oltava kaTfi. hosiuriÄ'fÄieluimmin konekäyttöisiä. Kivet nostettiinkäyttäenkiilapultteja,kivisaksiatms.ja pantiin paikoilleensiten, että väliin jäi niin pieni rako kuin mahdollista;jos se jossakinpaikassatuli suureksi, pantiin siihenvalun yhteydessäkiilakiviä. Kivet oli kasteltava ennen paikoilleen stoittamista. Asettelu alkoi omalta puoleltaviholliseenpäin. Sitä mukaa kuin kivet saatiinpaikoilleen,täytettiin niidenvälisetsaumatkivien puoliväliinsaakka.Toistakivikerrostatehtäessävalettiin saumatumpeentäyteen korkeuteen, tärttuivat toisiinsa.Saumat oli huolellisesti Betoninpuristuslujuuden menttisuhteen 0.44-

Lujuusluokittelu Aluksi ryhdyttiin linnoittamaan tärkeimpiä ja vaarallisimmiksi arvioituja rintamanosia. Tällöin oli luonnollista, että rakennettiin mahdollisimman lujia laitteita. Aikaa myöten työt siirtyivät myös sellaisille alueille, joihin vihollisen painostuksenvoitiin arvioida olevan vähäisempää. Samallakin lohkolla saattoi olla niin suojaisia paikkoja, että hieman kevyemminkin rakennetut laitteet täyttäisivät tehtävänsä. Linnoitustoimistossa laadittiinkin tammikuussa seuraavantaulukon mukainen lujuusluokittelu. Se lähetettiin yleisesikunnan päällikölle 7 .2.41. Perusteluna esitettiin ennen muuta kustannusten säästö siinä tapauksessa että vähemmän vaatiyissa paikoissa voitaisiin käyttää keveämpiä rakenteita. nl-ujuusvaatimus vaikuttaa huomattavasti laitteen hintaan. Karkeasti 1? Suomenlinnoitkmis€r historia

ja määrätyin varauksin voidaan sanoa,"tta f"itt"ilen hintaluokissaI-IV suhtautuukuten7 :5 :4: 1. Lujuusvaatimustensovelluttaminenon tietenkin riippuvainen Pääesikunnanoperatiivisistasuunnitelmistaja olettamuksistavihollisenmahdollisuuksiin,etenkin sen tykistön käyttömahdollisuuksiinnähden.nHanell pyysi nyt pääesikuntaamäärittämään kantansa kysymykseenja antamaansuuntaviivattaulukonmahdollisesta soveltami sesta. K estoI ait t eidenI ui uusI uokit teI u E

't

.:

d .2-

'd

E -

E

ennakkotietojen mukaan on Ruotsistaja Norjasta valmiutta ja seurauksenaoli että miehiä ei liiennyt tulossa n. 9000 linnoitustyöläistäkenttävarustustöihin vieraaseen maahan. Suomeen"jatullaanalistamaanII AKlle. Lopulliset neuvottelutHanell kävi ruotsalaisenkomiSamanapäivänäkenraaliöhquist kirjoitti asiastamaä- teankanssa18.-19.4.40.Tämänedustajatyrittivät nyt voimienkomentajalle- kirjeet menivätsiis ristiin. Ken- tinkiä lahjoitussumman15 miljoonan kruunuun, koska raaliHeinrichsmerkitsikirjelmään31.3.40'En yhdy"ja senpiti heidänlaskelmiensa mukaanriittää suunnitellun lähetli senylipäällikölle5.4.40.- öhquist mainitsikirKlamilan linjan rakentamiseen. Hanellin selitettyä,että jeessään,että Nordenswanoli kertonutsaaneensa tieton- betonikorsutoli tehtävä lujemmiksi kuin ruotsalaisten sa Hanellilta. Töiden Klamilan linjalla piti alkaa jo kustannusarviossa oli laskettu,nämäpalauttivatsumman seuraavallaviikolla, aluksi 600 miehen voimin, mutta 20 miljoonaankruunuun.Ehtonaoli kuitenkin,että Haviikottain saapuisi1000miestälisää kunnesjoukko saa- nellinpiti tulla Ruotsiinselostamaan sodankokemuksia. v u l l a i s ti ä y d e nv a h v u u d e E n .n s i nö h q u i s te s i r r m i ielipiLopullisen sopimuksen allekirjoittivat Helsingissä teensä Klamilan linjasta ja yleensä puolustusaseman 19.4.40Hanell ja Larson. Sen pääasiallisinsisältö oli eteläisensiivensiioituksesta. Tämä on selostettujo aikai- seuraava.Ruotsalaisetasettavatkäytettäväksinoin 20 semmin (sivut 207-2O8). Sitten hän totesi, ettei ollut miljoonaaRuotsinkruunua.Suomensotilasviranomaiset mahdollistasuorittaa asiallistatiedustelua5.4.40men- ovat valmiit selostamaan Ruotsinhallituksenmääräämilja myös esittämään nessä,kuten oli käskettyja pyysi että asemansijoitusta le henkilöille sotakokemuksiansa vielä harkittaisiin, että tiedustelusuoritettaisiinlopulli- arvionsatarkoituksenmukaisen linnoittamisenaiheuttasesti vasta kun lumi olisi sulanut ja että ruotsalaisten mista kustannuksista.Ruotsalainenkomitea tulee teketuloalykättäisiin. mään hallitukselleenseuraavanehdotuksenyhteistyöstä Öhquistinesitykseteivät saaneetylemmänjohdon hy- Suornenvaltionkanssa: väksymistäja olevat työt Sutelassaja ryhVapaaehtoisten työjoukkojen linjaa Ravijoen lahti-Säkäjärvil sistaja Norjasta kotiutetaanruotsalainentyövoima,jonka vahtoista linnoitustyöläistä on nykyisinnoin900miesLä: meltään:Vapaaehtoiset työhön otetaan myös suomalaistatyövoimaa,joka johdonalaisena; rerna, lyhennysVT, esikuntaVTE. - koneita, välineitä ja tarvikkeita, jotka komitea on joukkojenjohtajanaon SuomenarmeijaneverstiB. NordenswansuoranaisinaalaisinaanruotsalaistenVT:n johtoimittanut tai lähiaikoinatoimittaa Suomeen,käytetaja ruotsalainenmaj. Hansenja norjalaistenVT:n johtätään työn suorittamiseenja ne jäävät sen jälkeen ja insinööri E. Kollenborg. VT on alistettu II AK:n Suomenvaltionomaisuudeksi. komentajalle". Ruotsinhallitushyväksyisuunnitelman23.4.40. Käskynmukaan4.Divisioonanpiti komentaaVTE:aan Kun ylipäällikkö oli hyväksynyt sopimuksenHanell upseereitajamuutahenkilökuntaasekävaratasenmajoi- matkustiRuotsiin,mukanaaneverstiBonsdorffja esiteltukseenRakilan kartano,josta sen kuitenkin piti myö- möi Tukholmassa25.5.40arvovaltaisellekuulijakunnalhemmin muuttaa Harjun maamieskoululle.Tässä vai- le. Läsnä olivat mm. kruununprinssi,prinssi Gustav heessaoli vielä epäselvää,mihin pääasemalopullisesti Adolf, puolustusministeri, ylipäällikkö,kenraaliO. Thörtulisi, joten käskyssävain sanottiin,että senviitoituksen nell sekä useita muita kenraaleita.Hanell ja Bonsdorff suorittavat3. ja 4.D senjälkeen "kun on ratkaistu,mikä tutustuivatmatkallaanmyösruotsalaisiinlinnoituksiin. tiedustelluistavaihtoehdoistahyväksytään".Lopuksi oli Jo ennenkuin äskenmainittu sopimussyntyi,Hanell oli ja huollosta,viimeksimainitus- ryhtynyt alustaviintoimenpiteisiintöidennopeataaloittamääräyksiäviestityksestä ta sitenkuin 27.3.40oli sovittu. mista silmällä pitäen. 4.Divisioonasai käskynsuorittaa SAK:n esikunta muuttikin tämän käskvn mukaisesti tiedustelu mainitulla linjalla ja panikin sen toimeen

282 18.-21.4.40välisenäaikana.Tuolloinpiti selvittääaseman sijainti, betonilaitteidenmäärittäminenja viitoittaminen maastoon,vieläpäbetonisoranja vedensaantikin. Tuohonaikaanvallitsi alueellakelirikko,joten maastossa liikkuminen oli vaikeata. Kenraali Hanell kertoi myöhemmin,että tällaisenitse asiassaylivoimaisentiedustelutehtävänantaminenjohtui siitä, että ruotsalaisilleoli saatavajärkevää toimintaa. Nämä olivat turhautuneet työhönsäKymin linjalla ja uhkailivat lähteäpois,jolloin olisi menetettymyösnuo 20 miljoonask1uu1u2."Köyhän on oltava nöyrä,, sänoiHanell. Kruunut olivat erityisen arvokkaitasenvuoksi,että niillä ostettiinRuotsistamm. joiden saantisodan ja betoniteräksiä, paineilmakalustoja vuoksioli hyvin vaikeata. II AK alisti 24.4.40työjoukon4.Divisioonalle,määräten tämän vastaamaankoko lohkon, Suomenlahdesta joka on suoritet"taktillisestatiedustelusta, Säkäjärveen, tava erittäin kiireellisenä".Divisioonanoli määritettävä työt, viitoitettavaneja valvottavalinnoittamisentaktillista puolta.Suunnitelmatoli alistettavaII AK:n komentajan hyväksyttäviksi.Tehtäväänoli 16.4.40tullut kenraaliluutnantti Oesch. 4.Divisioonanantoi 24.5.40käskyn,jossa määritettiin Vapaaehtoisen työjoukoneli SAK:n asema.Siinä todettiin, että joukko on alistettu divisioonalleja koostuu ja,suomalaisistalinnoitusruotsalaisista vapaaehtoisista työpataljoonista.'Senkomentajanatoimi majuri Hansen, everstiNordenswanoli siirtynyt muihin tehtäviin. Hansensai 30.4.40 man vaatimistatöistä 18km:n Dituiseenasemaanrakennettaisiin - teitä - panssarinestettä - taisteluhautaa - pkl-estettä - betonikorsuja 1 7 5k p l - luolia l0 kpl Tämän suunnitelman mukaan SAK:n piti rakentaa myös kenttälinnoituslaitteita; Hansen mainitsi "korsuja", lukumäärää ilmoittamatta. Nämä laitteet jäivät kuitenkin pääasiallisestijoukkojen tehtäväksi. Laskelmassa Hansen päätyi siihen, että työhön tarvittaisiin 6 kk:n aikana 6250 miestä, joten lisää olisi saatava noin 5400 miestä. Luettelossa oli myös autojen, hevosten ja tärkeimpien työkoneiden, kuten kompressorienja betoninsekoittimien määrät. SAK jakautui neljään pataljoonaan,joista I ja II P:n johdon ja rungon muodostivat ruotsalaiset, III ja IV P:n komentajina toimivat insinöörit Kärkkäinen ja Suomio ja runkona heidän sodan aikaiset työryhmänsä, suureksi osaksi io Kannaksella mukana ollut ammattiväkeä. Ruot-

salaistentyöntekijäinpääosa(noin 500 miestä)kotiutetja jäljellejäi johtohenkimukaan14.6.40 tiin sopimuksen löstön lisäksi vain noin 180 ammattimiestä.Hansen helpotuksestajoukon lähdettyä, kertoo huokaisseensa sillä työvoimaei laadultaanollut kovinkaanhyvää Se oli sikäläisenammattijärjestöntoimesta otettu palvelukseen eikä työhönottoonollut käytetty päteväähenkilökuntaa. Hansenkorostaakuitenkin, että joskin tyÖvoimanlaatu keskimäärinoli heikohkoa,joukossaoli paljonerinomaista väkeä,joka oli lähtenytmatkaanihanteellisistavaikuttimista jättäen hyvät työpaikat ja kotinsa auttaakseen Suomeatyöpanoksellaan. komiteanedustajanavieraili sentoimiston Ruotsalaisen pääUikköBo Ekelundtyömailla 18.-19.7.40.HavainTaistelujoukottekenoistaanhänmainitsimm seuraavaa. joita vät piikkilankaesteitäja jalkaväentaisteluasemia, yarten tarvittavat louhinnat kuitenkin suorittaa SAK. Betonikorsujenlukumäärä on 190 ja useimmät ovat Ne niidenolevanvalmiina1.3.41. rakenteillajalasketaan jo ellei,sotilaatliaikaisemminkin, olisivat valmistuneet s i s t as l i s t ä - k e s ä k u u nl o p u l l ao l i s i t y ö v o i m a ap i t ä n y t Näiden tekeminen keskittääkiviesteidenrakentamiseen. ja tekivät työsaavutukset oli nyt täydessävauhdissa "valtavanvaikutuksen"(imponerande). Ekelundin käynnin yhteydessä neuvoteltiin myös Suomalaistaosapuoltaedusti SAK:n tulevastaasemasta. ylitarkastaja Kahra. Hän esitti, että lentokenttätöiden päättymisenvuoksi vapautuu suomalaistatyönjohtoa. henkilökunnanvapauttamrnen hetikin mahdollista.Ekelund totesi, etta paljon kalliimmaksi kuin Molempienosapuoltenedun muRuotsin taloudellinenapu käytettäisiin antavalla tavalla ja näin henkilökuntakotiuttaa elc kuunlopulla.He lähtivät Työmaitten luovutus suomalaisilletapahtui samana päivänä.SAK:n nimi haluttiin kuitenkinsäilyttäämuistona ja kiitollisuudenosoituksenaannetustaavusta.TyG maista muodostettiinSAK:n työpiiri ja senjohtoon tuli insinööri Kärkkäinen. Myös pataljoonajakosäilytettiin. vaikka muualla käyt€ttiin työryhmän nimeä.Linnoitus12.9.4Oruotsalaisia töidenjohtaja kiitti päiväkäskyssään innoitkohtalonyhteyden heidänpanoksestaan.'Pohjolan tamina riensitteTe vaarallisellahetkellämaammeavuksi. Toimintannevaikutuson pysyväistälaatuaja senarvo on aineellisenohella suuri äatteellisessamielessä;sen psykologinenja historiallinen merkitys voidaan vasta täysinarvioida.,Majuri Hansenilleantatulevaisuudessa Hanell korostitämänavarakatmassaantyötodistuksessa seisuuttaja kykyä ymmärtäälinnoitustöidenerikoisiaja

283 vaikeitaolosuhteitasekähänentyökykyäänja voimakas- Rakentamisen kiireellisyysjärjestys - Varsinkin viimeksimaita johtajapersoonallisuuttaan. nittu saattoi joskus aiheuttaa hieman hankaluuttakin, Rakentamiseen olennaisesti vaikuttayaseikkaoli puoluskuten ilmeneehänenkirjeestäänHanellille 25.6.40.Valitusasemaneri osien ja kullakin alueella eri laitteiden tettuaanhenkilökohtaisen yhteydenlinnoitustoimistoon keskinäinenkiireellisyysjärjestys. Maavoimienkomentajossain määrin hävinneen,Hansen "kunnioittaenanoo! ja oli jo toukokuussamäärännytsen ylimalkaisestiseuettä Herra Kenraali suvaitsisiantaa lyödä rikki Linnoi- raavaksi: tustoimistonkirjoituskoneita,,koskatämä lähettääniin 1. Suomenlahti-Kivijärvi: - Suomenlahri-Säkäjärvi paljontekstiä,että seestäähäntäsuorittamastavarsinais- Miehikkäläntie (Muurikkala) ta tehtäväänsä. - Säkäjärvenpohjoispään Seuraavataulukko kuvaa SAK:n työvoiman määrän tie - Hauhiankosken kehittymistä: tie - Hostikantie 30.4. 850miestä 15.6. 2 3 5 0m i e s t ä 2. Kivijärvi-Saimaa: - Rutolankannas 1.7. 3020miestä - Ruoholammen-Suyiselän 15.'1. 4900miestä kannas 1.8. 5400miestä järvikannakset: 3. Sisävesialueen - Puumala,Hintsala, Kulennoinen,Virrat, Jussilan15.8. 5720miestä L9. 5940miestä niemi - Höytiäisenkannas Hanseninmukaan oli tuona aikana kuitenkin työstä poistettunoin 1000 miestäjärjestyshäidöidenyms. syi- 4. Nurmes(tiesolmumukaanluetteluna). den nroksi, mikä kuvaa työvoimanvaihtuvuuttalevottoKun luetteiooli sekäpuutteellinenettä epämääräinen, manaaikana.- Päinvastoinkuin ruotsalainentyövoima, Hanell teki 3 1.8.40yleisesikunnanpäällikölle esityksen suomalainenkykeni kuitenkin raskaaseen työhön,koros- yksityiskohtaisenkiireellisyysjärjestyksen määräämisektaa Hansen. si. Hän halusivastauksetseuraaviinkysymyksiin. Hanell esitti ruotsalaisellekomitealle28.8.40,että jäl"1. Mikä on se päävastarinta-asema, ioka varustetaan. jellä olevat varat - Ruotsin valtion lahjoittamat ja Mikä on senosienkiireisyysjärjestys. keräykselläkootut - saataisiinkäyttääkoneidenjamate- 2. Mitkä ovat ne etu- tai viivytysasemat,joihin betonidaalin ostoonRuotsista, on niiden kiireisyysjärjesmahdollinenhyöty, meillä suhteen?Missämäärinvakisuunpuute. niihin on rakennettaya? Komitean 16.4.41tekemänlaskelman asemat,jotka varustetaanja tetty varoja kaikkiaan kiireisyysjärjestyspäävastärinta-aseman suhjoista 10,2 milj. kruunua vähänyli puolet.Betoniterästä asemat,joille työjoukkojaja ja paineilmakalustoja kruunulla,kompressoreita noin 1,6 raskaattyökoneetsodansyttyessäsiirretään?" miljoonalla. Kruunun silloisenkurssin (11,63) mukaan Hanell perusteliesitystäänseuraayasti. Armeijakunnat lahjoituksenkokonaisarvo oli Suomenrahassanoin 235,3 olivat ilmoittaneetlinnoitustoimistollesuunnittelemansa milj. markkaa,mutta senarvoakorostivaikeastisaatava asematja näiden eri osien kiireellisyysjärjestyksen. II johdonaikanalahjoitusvarois- AK:n osaltaasia oli selvä,siellä oli töiden painopisteja materiaali.- Ruotsalaisen ta käytettiinnoin40,7milj. markkaa. asemaoli yhtenäinen.Muiden osalta oli olemassavain Kun SAK:n johto siirtyi kokonaansuomalaisille,ruot- asemaneri osien keskinäinenjärjestys armeüakunnan salaisetesittivättoivomuksensaadaaikanaantulla totea- sisäpuolelta,mutta ei kokonaissuunnitelman puitteissa. maan, miten heidän lahjoittamansavarat oli käytetty. Monin paikoin oli jopa epäselvyyttäsiitä, mikä oli pääHanell kutsuikin 9 ruotsalaistaja yhden norjalaisen vastarinta-asema, koska oli ehdotettu runsaastibetonikomitean edustajina suorittamaan "lopputarkastuksen laitteita useihin perättäisiinasemiin.Taempi asemaoli sillä rintamalohkolla,mikä näillä varoilla on rakennettu määrättyvain II AK:n osalta.,On välttämätöntä,että ne ja joiden käytöstähe puolestaanovat vastuussaniiden taaemmatasemat,joissa työjoukkojaviimeistäänsodan lahjoittajille". Vierailu suoritettiin3.- 6.6.41SAK:n työ- alettua tullaan käyttämään,määritelläänja huolellisesti piirin alueelle. tiedustellaan,sillä viime sodan aikana on taaempana rakennettupaljon tarkoitustaanvastaamattomia laitteita

284 puutteellisentiedustelunvuoksi.,Hanell liitti esitykseen- sujen kanssasamaankiireellisyysasteeseenn jossatyöt oli jaettu Hanellin kysymykseen, mihin koneet ja työvoima oli sä omansummittaisenehdotuksensa, Ensimmäistäkiireysluokkaaoli sii- siirrettävä sodan mahdollisesti syttyessä, vastattiin, että kolmeenvaiheeseen. nä mm. "Pääpuolustuslinjalleharvennettuvakinaisten ne oli suunnattaya Kymin-Rapojärven-Saimaan aseja laitteidenketju . . ., ja . . . "yksityistenlaitteidenrakenta- maanja edelleenPuumalan-Savonlinnantasalle.IV V ja komentajien minen määrättäviin etuasemiin,.Operatiivisenosaston AK:n suhteen ratkaisu tehtäisiin näiden johtajan pohjalta. esityksen päällikkö, everstiTapola on viereenkirjoittanut omana linnoitustöiden l sn t o i n y t P ä ä m a j a nm ä ä r ä ä m äk i i r e e l l i s y y s j ä r j e s t a kommenttinaan,että 'tärkeämpääkuin harvennettuketarmeijaettä ju kaikkiallanäyttääolevanjärjestääsyvyyttäensisÜassa selyät suuntaviivat sekä linnoitustoimiston o t t a n e eot h j e e n n ä y t l ä ä niin, että aseetvoivat tukea toisiaanainakinniissäsuun- k u n t i e ns u u n n i l t e l u t y ö l l eH.a n e l l päämapyysi hän nissamissämaastotarjoaaedullisiauria vihollisenetene- varsin kirjaimellisestikin, sillä 22 10.40 miselle . . .' ja 'Ei vakinaisialaitteita etuasemiinennen jalta lupäa betonilaitteen rakentamiseksi Haminan-Taavetin asemaannVenäläistenkohdalle .. kukkulalle ... k u i nt ä r k e i s i ikno h t i i n2 1 i n 1 a .a. . Jo 3.9.40julkaistiin ylipäältikönallekirjoittamaja yleis- koska muu ei siinä tule kestämään jä menevät muutkin 'vaikka esikunnanpäällikön varmentamakirjelmä linnoitustÖi- työt hukkaan, ellei tätä kohtaa saada lujaksi" . . . Se noudatteli Hanellin betonivarusteet tällä linjalla muuten kuuluvatkin kolden kiireellisyysjärjestyksestä. jakautuen manteen vaiheeseenn.Lupa myönnettiin . . . ,rakennettaehdotusta,mutta oli varsin yksityiskohtainen ja 25 kohteeseen. EnsimmäisenvaF vaksi senmukaan kuin tilaisuutta siihen ilmeneeo. kolmeenvaiheeseen ,'harya Iaitteivakinaisten heenkiireellisimmättyöt olivat ampumahautojenlouden ketju, hyökkäysvaunuesteet, (sulkutykistö ml ) asemat,Suohintaja linnoitustykistön menlahden-saimaanvälillä sekäHangonlohkolla.Seu- Rakentaminen III AK:n pääpuoraaviksitulivat nhyökkäysvaunuesteet rakentaminentalvisodanjälkeen Kun puolustusaseman välilläja "lisäksitärlustuslinjalle"Saimaan-Paasiveden suunnittelun pääsikäyntiin, se tapahtui samanaikaisesti keimpiin viivytys-ja etuasemiinsekämahdollisestijokin suunnitaisten yks iLy iskoh odottaa ja ollut aikaa Ei kanssa. III vakinainenlaite eteentyönnettyihinasemiinII, I aseman kuin mukaa vaan sitä valmistumista, telmien AK:n lohkoilla". tarkka süaintisaatiinmäärätyksija siihentulevienlaitteitilalla oli'pieni seuraavalla Kiireellisyysjärjestyksen ryhdyttiin niitä jo rakentamäanmääräbetonilaitteila haitrakentamisen,päällekkäisyys" hautojenlouhinta" ajan, välirauhan koko asiassa III ja IV AK:n alueilla, aloitetuilla asemanosilla vähitellen aina Petsamoamyöten, sanoi noihin aikoihin, että Savukoskensuunnilla paljon vaikeammatkuin yleensä mat edelläesitetyillä Olisi tarYittu rakennettaessa. 1. vaiheenviimeisellä ja suunjopa valmisteluvuodenkin useittenkuukausien, rikot Uuteenkyläänja Mäntyharjulle. 2. vaiheeseenmäärättiin pääasiallisestipuolustusase- nitteluaika. Ei ollut lainkaanihme, että suunnitelmienkeskenerärman täydentämistäja syvyydenlisäämistätarkoittavia töitä sekä Haminan-Taavetin linjan jatkaminen aina syysja niiden muuttuminenkinkeskentyötä aiheuttivat esimerkitovat ääritaSeuraavat Saimaaseensaakka.Lisäksi oli rakennettava5 ilmaval- rakentajillevaikeuksia. InsinöÖriSmeds kuvaavia. pääasemandivisioonienesikuntien pauksia,mutta sellaisinakin vonta-aluekeskusta, yhtämittaa muuttavat nupseerit kirjoitti 24.7.40, että pääosa. korsuttai luolatja ampumatarvikevarikkojen jälkeen on kuin työjoukko sen kulkua 3. vaiheeseenkuului edellämainittujenasemientäy- tankkiestelinjojen upseerilta vastaavalta ohjelman saanut lopullisen dentämisenlisäksilinjan Kymi-Myllykoski-Rapojärvi(pion.komentajalta),siten tuottaen suurta haittaa työlKuolimojärvi- Saimaarakentaminen. Linnoitustöidenjohtaja oikeutettiin,tekemäänpieneh- lemmen. päällikkö kirjoitti 25.1.41 linnoitusRakennusosaston köjä muutoksia edellä esitettyyn kiireellisyysjärjestykjohtajalle: töiden tai muut erityiset syyt seen,milloin rakennusteknilliset työryhmälle... .. Linniin vaativat". Periaatteellisetmuutoksetoli kuitenkin "1) Majuri X:n työmääräykset rakentamismääannettuja sivuuttaen alistettavapäämajanratkaistaviksi."Kiinnitän erityistä noitustoimistoa .huomiota siihen,että miehistökorsutrinnastetaantulikor- räyksiä.

28s 2) 'LinnoitustöidenJohtajan'kapteeniY:n 'käskyt' . .. Mainittu kapteenijulistaa ottaneensatyöryhmän... määräysvaltansa alaiseksi. Lähetetyt asiakirjatosoittavat,missäolosuhteissa monet työmuodostelmien päällikötjoutuvattoimimaan... on ollut aihetta aikaisemminkintehdä esityksiäupseerien töitä häiritsevänpuuttumisenehkäisemiseksi . . . Kun nyt esillä olevia tapauksia ei voitane asettaa yksinomaan yksinkertaisuuden tilille . . . Rakennusosasto pyytää,että tutkimus asiassasuoritetaanja valtuutensaylittäneet saatetaanrangaistukseen>. Erään sotilaslääninkomentajavaati kerran rakenteilla olevanasekorsunkääntämistä.Työtä johtava rakennusmestarioli sekäihmeissäänettä hädissään. Toisenkerran eräseverstioli keskustellutmestarinkanssamuutoksesta, joka suoritetunarvion mukaanolisi maksanut80 000,markkaa. Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että eversti ei ollut käskenytmuutostatehtäväksi.Koskatuon tapaisista keskusteluista aiheutui helpostiväärinkäsityksiä,Hanell kirjoitti armeijakuntienkomentajilletammikuussal94l "Yleensäolisi vältettäväkaikkea keskusteluatässämielessätyömiesten,mestarienja asevelyollisten läsnäollessa,ja yleensäalistuttavasiihen,että kun kerran suunnitelma on lyöty kiinni, niin sen jälkeen siitä ei enää keskustella.n Linnoitustöidenjohtaja teki useitaesityksiäsekäMaavoimien Esikunnalle että pääesikunnallesaadakseen suunnitelmienmuutoksetminimiinsä.27.7.40hän yleisesikunnan päällikölle, senjälkeenkun laitteet nettavaksi,on hankittava tumus,. Yleisesikunnan yhtymille3.8.40. Hanell ydtti kaikin muksellisiasuhteitasotatoimiyhtymiin tajiin. Hän yertasi itseäänrakentäjaan,joka tekee mitä rakennuttajateli yhtymät teettävät.Kaikestahuolimatta esiintyi joskus kitkaa myös korkeallatasolla.Tästä voidaanesittääpari esimerkkiä helmikuulta1941.II AK:n komentajakirjoitti 17.2.mm. seuraavaa.. . . "Linnoitustoimistontyöryhmät suorittaneetsotilaallisestiepäedullis i aj a . . . o h j e i d e vna s t a i s iraa i v a u k s i a . . . .' . . ' p a i k o i n rakennettukiviesteniin tiheäksi,ettei senläpi voi ampua miltäänsuunnalta..." johdostapyydän,että linnoitustöiden nYlläolevan johtohenkilöille. . . entistäperusteellisemmin selvitettäisiin linnoitustöissä taruittavattaktillis-teknillisetkysymykset, että myösLinnoitustoimistontaholtapyrittäisiinmahdollisimmantehokkaastivalvomaanannettujenohjeidensoveltamista. . ., että linnoitustöidenjohtohenkilötvelvoitettaisiin ottamaan huomioonpataljoonankomentajien

ja ehdotukset..., . . . toivomukset Hanell ilmeisestiloukkaantuiOeschinkirjelmästä,sillä hän on siihen kirjoittanut reunamerkintönämm. oEn johtuu. Toiminnanalusymmärrämistä tämä äänensävy ta asti olen kaikin voimin koettanut vaimentaakitkaa joukko-osastojen ja työmuodostelmien välillä." Hän viittaa moniinkursseihin,joita on järjestettytässätarkoituksessaja käskyihin,joita hän on asiastaantanutalaisilleen johtajille. "Olisin kiitollinen,jos AK:n taholta osoitettaisiin ymmärtämystävaikeuksiin,jotka johtuvat tehtävän suuruusluokasta. Nyt rakennetaankuukaudessapaljon enemmänkuin ennen20 vuodessa. . . Suurin työ rahanhankinnanvalmistelut.oIlmeisestiasiakuitenkinsovittiin II AKE:n kanssa,sillä Hanell on kirjelmän loppuun merkinnyt: nEverstiVainio 20.2.1941käynyt Lahdessa asiaajärjestämässä. ad acta." III AK:n komentaja,eversti(myöhemminkenraalimajuri) W. Oinonenkirjoitti 10.2.41mm seuraavaa. ,Kenttätyöt, joita työjoukot pääasiassasuorittavat edistyvät yleensä ripeästi. Vakinaisten laitteiden rakentaminen sensijäannäyttääedistyvänhitaasti.nTässätarkoitetaan etupäässälinnoitustykistönasemia,minkä vuoksi kirjelmä on annettulinnoitustoimistossa everstiluutnanttiRai niolle. Tämä on merkinnyt reunaan:>Väitteetosoittavat ja vahvistavatkäsitystänisiitä, että III AK:n suhtautumisessälinnoitustöihinon jotäkin tarkoituksellisesti kieroa. Pyydän tutkimusta asiassa.oMuihin toimenpiteisiinei että everstiBonsdorffmerkitsi: kiiruhdettava., 31.5.41Hanell kiinnitti komentajienhuomiotarakentamisensuunniteltyömaan lopettaminenja taäs aloittaminen tulee kalliiksi puhumattakaan . . . Eräässäkintapauksessa oli kysymyksessä rakennettiinensimmäisen suunnitelmanmukaankaksijäreätä laitetta. Vasta senjälkeen, kun työ oli valmisja asianomainen työryhmäpoistumaijonka sillaansaaresta, esitettiinlisärakennussuunnitelma, järeä mukaan oli rakennettavavielä yksi laite. Pyydän kaikkia komentajiahuolehtimaansiitä, ettei mainitunlaisia epäkohtiapääseesiintymään ... Kun työjoukkoon joltakin alueelta poistunut, ei siella ttyöryhmäHelantoaei ilman minun lupaanisaakäyttää m u i h i nt ö i h i n . . . ' ja kun kiireellisyysjärTilanteenvähitellenselventyessä jestyskin oli määrätty, linnoitustoimistootti kirjalliset työmääräykset. pyysivät linnoitustoimistolta sopivatheidankulloiseenkintyötilanteeseensa. Työpiiri 460:n 22.4.41,etlä rakentamismääräyksen siin myös kuhunkin kohteeseen koskaniidenjatkuvasti muuttuessaei piirillä voinut aina o l l al i e t o am i t k äk u l l o i n k ionl i v a vr o i m a s s a . edistämiseksiraRakentamisensuunnitelmallisuuden kennusosasto ilmoitti tammikuun alussa1941työpiireille, kuinka paljon niiden oli arvioitu kuluvan vuoden aikanarakentavanerilaisialaitteita. EsimerkiksiTyöpiiri 570:lleilmoitettiin9.1.41,ettäsentulisirakentaaKarhujärvelle, Märkäjärvelle, Joutsijärvelle, Savukoskelle, Kaskamatuntudlleja Kemijärvelleyhteensä62 laitetta, ja 33 km panssarinestettä. "Beto9,5 km ampumahautaa nitöihin nähdenmerkitseeohjelmantoteuttaminensitä, että koko vuoden osalle tasaisestijakautuneenatulisi '7 betonoitavaksi6 ^ laiteita joka kuukausi.Suunnitelvuoksivoitaneenmaatöihinpääsmien keskeneräisyyden joten ensimmäisetlaitteet voitaneen tä vastavähitellen, ja varsinaiseen ryön vauhvasla maaliskuussa betonoida

tiin päästävasta toukokuussa.Näinollen pitäisi jälkimmäisellävuosipuoliskollasaadabetonoiduksi10 laitetta kuukaudessa, mikä on jo sangenvaativaohjelma.Työpiiri laatikoon suunnitelmanja ehdotuksensiitä, mitkä laitteet sekatsoovoivansaitse rakentaaja mitkä mahdollisestiolisi annettavaurakoitsijoille. . ., Vastaavanlaisten ohjeiden mukaan saattoivat nyt kaikki työpiirit laatia ohjelmansaalkaneenvuodentöitä yarten.Sodanalkaminentosinsittenmuutti suunnitelmattäydellisesti. Sitä mukaa kuin läitteita valmistui ne luovutettiin prikaatin haltuun. Toiminnan yhtenäistäasianomaisen linnoitustoirnistossa laadittiinluovutus-ja vastaanmiseksi johon kaavake, merkittiin kysymyksessä ottopöytäkirjan olevat laitteet, mahdollisetkorjaustyötja puutteellisuudet sekäavaintenluovutus.Esimerkiksi11.6.41linnoitustoimisto luovutti Miehikkälässä3. Prikaatille 6 konekiväärikorsua,jolloin todettiin asejalustojenja äänenYaipuuttuvan. Pöytäkirjaan merkittiin, mennusverhouksen että,yllämainitut puutteellisuudetkorjataan mahdollisimmanpian ja siinä laajuudessakuin Hankintatoimisto voi toimittaa välttämättömät tarvikkeet". Jalustat oli käsketty asentaakaikkiin korsuihin jo 20.2.41,mutta hankintavaikeudethidastuttivat työtä. Vastaanottotarkastukset eivät suinkaan olleet pelkkä muodollisuus: "Koskatj-kupu on liian alhaalla,on sentähystystäestävä kallio louhittava.' Pöytäkirjatehtiin neljänäkappaleena, 1 rakennusosasI suunnitteluosastolle, 1joukko-osastolle, tolleja I ryöpiirille. organisaationsuuruuden,tilapäisei ole ihmeteltäYää, pystyttämisnopeuden, ja dstiriitojakin. SAK:n luvussa. asianomaisessa linnoitustoimistonkannalta. kirjoitti 17.7.40,että SAK:n osuhtautukäskyihinei noudataalistus-ja komentosuhteitakoskeviayleisiä tapoja' . . . ,menettely ei ole omiansaedistämäänyhteistyötäLinnoitustoimiston johtamaan symkanssa,vaan tulee se todennäköisesti Erilaisettavat ja paattisenyhteistyönkatkeamiseen". tottumuksetolivat osaltaanaiheenamainitunlaisiinristi riitoihin. Omienkinjohtoelintenkanssasaattoisyntyäväärinkäsi tyksiä, kuten seuraavaesimerkki osoittaa. Hanell oli tr,r,nnitellut urakoitsijan sijoittamista erään työpiidn alueelletöiden jouduttamiseksi.Asiasta hän neuvotteli piirin päällikön kanssa,jolloin tällä oli tilaisuusesittää mielipiteensä.Kuitenkin hieman myöhemmin,kun eräs ministeri ja linnoitusasiaintoimikunta kävivät tutustumassalinnoitustyömaihin,insinöörioli arYostellutlinnoitustöidenjohtajanpäätöstä.Tämä antoiHanellilleaiheen kirjoittaatyöpiirin päällikölleasiasta.... "minulla on

28'7 syytäolettaa,että ette ole älynnyt,mihin kurittomuuteen olette syyllistynytja mihin tällainenmenettelyvoi johtaa johtaisi siihen,että Linnoitus. . . JosTeidänesityksenne asiain toimikunta asettuisiTeidän kannallenne,täytyisi minunasettaapaikkanikäytettäväksi..." .. . "ministeri X . .. oli lausunut, että se hyvä käsitys, minkä hän oli . . . käynaikaisemminoli saanutlinnoitustyömaista, nin jälkeenpahastihorjunut. .., .. . >tästävoi koitua ja silloin voi helposti vaikeuksiamäärärahojensaannissa, olla kysymysjostakin sadastamiljoonasta,joka siis merkitsee. . . puolustustehomme heikentymistän. SamanaikaisestiHanell kirjoitti, paitsi omille alaisilleen,myösarmeijakuntienkomentajille,että tuon samai senkäynninaikanajoku insinöörioli ilmoittanut olleensa pakotettu vapauttamaan200 miestä eräältä työmaalta sen takia, että viitoittamistyötolivat viivästyneet."Niin valitettavaakuin tällainen tapaus onkin, on kuitenkin luonnollista,että 36 000 henkeäkäsittävässäorganisaatiossavoi tällaistatapahtua.Kuitenkinon sivullisenhyvin vaikeanähdä näitä mittasuhteitaja vielä vaikeampion hänen nähdä niitä vaikeuksia,joita linnoittamistoiminnallaon ollut voitettavanaan". yleisemminkinjohtoHanell puuttui kurikysymykseen jaetussa portaille työpiirejä myöten kirjelmässä (24.5.41). Mestarit ja työnjohtajat olivat syyllistyneet kurittomuuksiin,jopa väärinkäytöksiinkin. Myös miesten laiskottelustaja huonostakäytöksestäoli tullut ilmoituksia, non selvää,että tässävaltavassakoneistossa, iossa toimii n. 800 mestaria mattomiaaineksia. .. . .. ei tarvita kuin linnoitustöiden töidentasolle.. . . Käskenheti arkailemattaeroittamaan sellaisetainekset,jotka ja tai sopimattomiksi, armottasyytteeseen." että työvoimanmäärätätenvähenisija työtuloksetpienenisivät.'On kaikin keinoinkehitettäväsekäinsinööreissä ja työmiehissäsellainenhenki,että tämä että mestareissa tehtävä katsotaan kunniatehtäväksi.. . Yrityksemme mittasuhteetovat sellaiset,että tämänlaatuistarakennussuoritettu.Meityötä ei ole vielä koskaanPohjoismaissa dän linnoitustyömmeovat, verrattunaSaksanLänsivalliin, jossakuitenkin oli vuosikausiaaikaa suunnitelmien n. 2 1/2 laatimiseen,maidenväkiluku huomioonottaen, kertaä suuremmat.Tämän rakennustyönsuorituson jos ja siitä on voimannäyte, mikäänSuomeninsinöörikunnan kunniallaselviydyttävä., Myös urakoitsijainja työtä valvovantyöpiirin välillä saattoiilmetä €rimielisyyksiäjopa puhtaastiteknillisistäkin seikoista.Eräs urakoirsijapyysi talvella 1941lupaa korsun valun aloittamiseen.Lupa myönnettiin,"mikäli

määräystenmukaisestion huolehdittu betonin lämpötilan säilymisestävalun aikana. - Koska suojakatoksissa ... kielsi paikallinen kuitenkinoli useitapakkasasteita tarkastaja.. . valun aloittamisenn.Urakoitsijan käsitys puolestaanoli tällainen.,Koska emmeole urakkatarjousti€täneet,että myöta emmekäsopimustatehdessämme hemminannettaisiintällainenmääräys,jota on kirjaimellisestinoudatettaya,pyydämmekohteliaimminkirjallista pidenmääräystäsiitä sekäsamallavalmistusmääräajan nystä...> Työpiiri ei puoltanuttästäsyystäannettavaa p i d e n n y s l äm. u t l a " . . . o n u s e a m p i i n. . . määräajan korsuihintullut rakennustyönaikanasellaisiamuutoksia, joiden nojallamääräajanpidennyson katsottavaoikeutetuksin. Edellä kuvatut ristiriidat ja kitkailmiöt eivät kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa,että olosuhteethuomioon ja hyvin. Linottaentyö tapahtuitarkoituksenmukaisesti noitusasiaintoimikuntakirjoitti 7.2.41puolustusministeriölle mm. seuraavaa.Toimikunta on tehtävänsämukaisesti tarkkaillut linnoittamistaeri näkökulmista,tehnyt tarkastusmatkojatyömaille ja erityisestiseurannutjohsekiteyttää seuraavaan laudon toimintaa.Käsityksensä johtavana pedaatteena töisuntoon.,Linnoitustoimiston järjestäessään pyrkiä hyviin on ollut mahdollisimman tä työsaavutuksiinja nopeisiintuloksiin. Toimiston palveparhaimpiaasiantuntÜoita luksessa on ollut rakennusalan ja teknillisiavoimiaja urakoitsijoinamaammehuomattavimpia rakennusliikkeitä.Työkoneidenhankintaan ja huomiotatöidenjouduttehostamiseksi.Työtehoa on valvottu ja riittävät palkat.Tästäkaikesta on ollut seurauksena, että työmaistaniiden tilapäissuuruudestahuolimattaei ole muodostunut hyvin johdettuja työmaimikäli on voitu todeta,työväenkäsitys aslasta>. Ylipäällikkö seurasi tarkoin linnoittamisen kehittymistä. Hanell kävi usein esittelemässä hänelle asioita ja operatiivisen osastonoli kuukausittain esitettävä työsaavutukset sekä linnoitusosastonettä joukkojen töistä. Hänen käsityksensä linnoittamisesta ilmenee Hanellin kirjeestä 28.6.41,joka oli saatettavakaikkien linnoittajien tietoon.'Ylipäällikkö SotamarsalkkaMannerheim antoi minulle 26.6.41 tehtäväksi, viime päivinä linnoitustyömailla suorittamiensa tarkastusten johdosta, esittää kaikilie linnoittajille ja lotille hänen kiitoksensa niistä saavutuksista, joihin yli vuoden kestäneen ahkeran työnne kauttä on päästy". Linnoitustöiden johtaja samoinkuin myös linnoitustöiden tarkastaja korostivat moneen otteeseensäästäväisyyden merkitystä rakennustoiminnassa.Tyypillinen on Ha-

288 nellin kirje kaikille alaisilleenjohtajiUe 17.4.41.nMonista työn valvojista voinee tuntua saivartelulta, että kiinnitetään huomiota sellaisiin pikkuseikkoihin kuin esim. maahan tipahtaneisiin nauloihin, maahan hautautuviin raudanpalasiin, siihen, että autoa ei sammuteta heti sen pysähdyttyä, ruoanjätteiden käyttöön ja moneen muuhun mitättömään tai mitättömältä näyttävään asiaan. Joskin kukin pieni asia sinänsä onkin mitätön, edustavat ne yhteenlaskettuina sadoilla työmailla jo suuria arvoja. Jos kullakin työmaalla kukin mies pudottaa päivittäin vaikkapa vain yhden naulan, joka on sangen vähän, koska näkee kokonaisia naulalaatikoita kaatuneen, kertyy jo tästä koko maassa vuoden mittaan tonneittain nauloja. Olen m.m. vuosijuhlapuheessani maininnut valaisevan esimerkin porateräksen asiallisella käytöllä saatavasta 2 miljoonan markan säästöstä>.- Summa vastasi 100 gr hukkaterästä betonikuutiometriä kohti. Myös insinöörien ja mestarien asunnot sekä toimistot oli usein rakennettu ja sisustettu liian ylellisesti ja kalliisti, nimenomaan niiden tilapaisyyden huomioonottaen" ". . . mukavuuksiin on varsinaisen näkyvän linnoitustyön kustannuksella kiinnitetty liian paljon huomiota". "Olisi toivottavaa, että linnoitustyömaat muodostaisivat alkeiskoulun säästämisentaidon opettamisessakansallemme. Koska rikkaat suurvallat ovat säästäväisyydessä menneet aivän äärimmäisen pitkälle, ei meidän kannattaisi ylvästellä suurpiirteisyydellä tässäsuhteessao. Toinen esimerkki tarkasta materiaalitaloudesta on Hanellin käsky 29.3.41 suunnitteluosaston "eikö Kausalassaolevia rautaovia tarkoituksiin, koska ne edustavat eikä mielestäni niitä saisi romuttaa,. insinööri Ruoslahden tarkastuksessaesille tut betoniteräkset oli otettava käyttöön: Suomen työmaille, jossa taikka oiotaan työmai11a". Hanellin armeijakunnille 6.6.41 lähettämä kirjelmä liittyy sekä säästäväisyyteenettä taisteluvalmiuteen. Armeijakuntien alueilla oli todettu paljon keskeneräisiä töitä, korsuista puuttui osa kattokerroksista, pesäkkeitä oli jätetty lujittamatta, hautoja viemäröimättä jne. Suoritettu työ oli mennyt hukkaan, rakennusaineita oli haaskattu, vieläpä valmistettuja tarvikkeita oli jätetty maastoon mätänemään. Joukko-osastonsiirtyminen muualle ei saanut olla syynä rakennustöiden kesken jättämiseen. nPaitsi että keskeneräisistätöistä aiheutuu huomattavia taloudellisia vahinkoja, se vaikuttaa joukkoihin demoralisoivasti,,. Kuljetuskysymys oli eräänlainen rakentamisen pullonkaula koko välirauhan ajan. Toisaalta tuotti vaikeuksia tiestö ja toisaalta autojen ja muiden kuljetusvälineiden

puute. Linnoitustoimistotoivoikin kuljetuksiin apua armeijakunnilta erityisesti järvialueella. Hanell pyysi päälliköltämääräyksen antamista 2.11.40yleisesikunnan ponttonisillanrakentamiseksiKepioneerikomentajalle mijärvelle lossin viereen.Perustelunaoli, että vesistön itäpuolella oli linnoitustöissä2 omaa työryhmää ja 2 urakoitsijaa,joiden kuljetuksetlossinhitaudentakia vaikeutuivatja tulivat tarpeettomankalliiksi. Siltaa ei tosin rakennettu,mutta linnoitustoimistoyritti saadaparantie-ja vesirakennuslaitoknustaaikaanyhteistoiminnassa senkanssa. oli pääasiallisesti Koska rakennettavapuolustusasema oli työkohteillerakennettavaautiettömässämaastossa, ja entisiä rakennettiin tokelpoiset tiet. Uusiatyömaateitä lähes 50. yli rakennettiin 800 km. Siltoja korjattiin Aluksi oli tarkoitus,että taistelujoukottekisivätkaikk luettavat työt, kun taas linnoituskenttälinnoittamiseen rakentaisivat betonilaitteet,kalliotoimiston työryhmät ja ja luolat kallioon tulevat taistelu- yhteyshaudatsekä Joukkojentoimianäihin liittyvät tuliaseittenavoasemat. saakka,kun lue ulottui rajan pjnnastaaina pääasemaan vain työmaatolivatperiaatteessa taaslinnoitustoimiston ja pääasemassataemmissaasemissa. MaavoimienEsikuntakäski tehostaakiviestetöitäorakentamallaniitä myöskinjoukkojen toirnesta,.Asia ei näiden kannalta kuitenkaanollut aivan yksinkertainen. Se ilmeneeselvästi5.Divisioonankomentajan,everstiS. IsakssoninkirjeestäII AK:n komentajalle29.7.40."Ottasaadaankäyttää ainoastaan osaltaanon rakennettava n.35 ä 40 km), suoritettavaporaa ja lekaa ei ole käytettäkoskank. kompressoriporia vissä, - että div:n käytettävissäon kaiken kaikkiaan ainoastaan 10 kivikärryäja nostudä, - että kivien louhinta vaatii ammattitaitoistahenkilöei ole, kuntaa,jotadiv:ssa olentullut siihentulokseen,että kiviesteeteivätvuosikausiin tule valmiiksi näillä edellytyksillä.Näin ollen, jos kerran vastoin aikaisempiatiedoituksia,kiviestetöitäei tulla suorittamaanurakkatöinäsiviilityövoimalla,ehdotan, että ainakinkivenlouhinta. . . annettaisiinurakoitsi j o i l l e. . . ' Kivien kuljetuksenja pystytyksenvoisivat joukotkin suorittaa, jos saisivat siihen tarvittavat välineet. Itse pikainen rakentaminen,oli pääasia,panssarinesteiden Isakssoninkinmielestäselviö, sillä "ilman hv.esteitäon pieni". arvosangen linnoitustöiden muidenvalmistuvien

289 Estekivienhankkimisenjoukoille tuottamiavaikeuksia Kun yhtymät oikeutettiinryhmittämäänjoukkonsatalkuvaa myös V AK:n 1.8.40tekemäehdotus.,Koska vimajoitukseenvalmistetuillealueille,oli kuitenkin I /3hv.estekiviensaantiPohjois-Suomessa tuottaasuudavai1/4 voimista pidettävä jatkuvasti pääasemanedessä. keuksia,niin pyydän,että Päämajantoimestatehtäisiin Linnoittamista oli jatkettava,sekä pääasemanedessä Rautatiehallitukselleesitys,jonka mukaan V AK saisi että varsinkinitsepääasemassa". Suunnitelmatoli tarkiskäyttäähv.estekiviksine kivet,jotka radanlouhintatyössä tettavanvertaillentoisiinsapääaseman eri kohtienlujuutMärkäjärvellä irtaantuvat.nAsianomainenratainsinööri ta erityisestitalvella". Kolmannesajasta oli käytettävä kylläkin suostuiantamaankivet, mutta virkatietä Helsin- linnoittamiseenniin hyvin pääasemanedessäkuin itse gin kauttaoli tässäkinnoudatettava! "myössensyvyydessä, asemassakin, tuki-ja sulkuasemisKäytännössäasia menikin siihen, että joukot eivät sa".Mikään aloitettutyö ei saanutjäädäkeskeneräiseksi, tehneetkiviesteitäjuuri lainkaan,vaanlinnoitustoimiston vaan vuorottelu oli järjestettävä siten, että se saatiin työryhmät rakensivatne sekä etuasemissa valmiiksi. että pääase- keske)'tyksettä missa.Tätä varten asetettiintyöhön kokonaisiatyöryhTyöskentelyoli järjestettäväniin, että pääaseman edesmiä tai pieniätyöosastojajostakin läheisestätyöryhmäs- sä olevat joukot saatiin taisteluvalmiiksi3 tunnin ja tä. Järjestyksenvuoksi ruvettiin näistäkin töistä vaati- päävoimat6 tunnin kuluessakäskynsaapumisesta armeimaan työmääräyksiäsamaantapaankuin betonilaitteis- jakuntiin. takin. Niinpä esimerkiksiHanell antoi 4.11.40käskyn, Yhtymät antoivat edellä olevan käskyn per[steella että MK:n ehdottamatestetyötnviivytys-ja etuasemis- omat käskynsälinnoittamisestaja olosuhteistariippuen sa järjestetäänsiten että työpiiri 460 (ins. Setälä Joen- jokojakoivat työn kokotalviajalletasaisestitai järjestivät jolloin kokojoukko-osasto oli suussa)perustaaMK:n ehdottamiinkohtiin ja AK:n erityisiälinnoittamiskausia, pieniä työryh- tietyn ajan yhtäjaksoisestityössä.Näin jäi vastaavasti määräämässäkiireellisyysjärjestyksessä pitempi yhtäjaksoinenaika koulutukseen.Esimerkiksi miä mahdollisuuksien mukaan . . .-. Rakennusmääräyksiä ei linnoitustoimistossa käsitelty Karjaan sotilaslääninjoukot suorittivat naikana 20.ja puolustusvalmiustyötä". suinkaanpelkkinämuodollisuuksina. 13.PriTämä ilmeneeseu- 27.11. kenttävarustusja sen pääasemaan raavastaesimerkistä. kaati Ieiriytyi kokonaisuudessaan Työpiiri 420 ehdotti 27.11.40Hatunkylään, Lieksasta taakse,käyttäen majoitukseenmyös valmiita betonikoritään,perustettavaksi uudentyöryhmän.Rakennusosasto suja. Suoritettaviatöitä olivat mm. 'palkkatyövoimalla ja niihin liittyvien taaempien kysyi suunnitteluosastolta, mitä töitä ryhmä tulisi teke- kaivettavienyhdyshautojen ja mään pyysi samallatyömääräystä. asuinkorsujenviitoitus maaperätutkimuksineen . . . Valei tuntenut asiaalainkaan liittäminenkenttävarustukminkäänlaistaesitystä.Rakennusosasto viimeistely(permanenttikehotti työpiiriä huomauttamaansikäläisellesuunnittelu-upseerille, senlähiympäristöntulitus takaviistoonsijoite"suunnitelmaHatunkyläntöistäolisi toimitettavaLinnoi- tuista kenttäasemista) miehityskun. . . Etuvartioaseman tustoimistoon hyväksyttäväksi varten".Aikanaantulikin IV AK:lta kirje: tekivät vastaayastiomia töija tettu tällaiseksisuunnitelmaksi.Kun kirje ei sisällämitään, mm. patteristotrakensivattulenjohtopaikkojaan tään selostusta kyseisistätöistä,yaankäsitteleepääasias- tuliasemiaan. sa sellaisia asioita, jotka eivät AKlle kuulu, pyytää Taistelujoukkojen linnoitustöitätarkastiyatlähinnälinRakennusosasto Suunnitteluosaston toimenpidettä,että noitustöidentarkastaja,everstiVainio sekäjossainmääyhteydessämyöslinnoiIV AKlta saataisiinkiireellisestisuunnitelmaHatunky- rin muiden tarkastusmatkojensa lässäsuoritettavistalinnoitustöistärakennusluvan saantia tustöidenjohtaja, kenraaliHanell. Joukkojenmuun piovalten., neeritoiminnantarkastaminenkuului pioneerikornentaKesän ajan 1940joukot olivat tietynlaisessavalrnius- jalle, kenraaliSarlinille. ja tekivät linnoitustöitäkoulutuksenohesryhmityksessä Varsinaisenpäävästarinta-aseman lisäksi linnoitustoisa.Yleensänoinkolmannestai neljännesajastakäytettiin mistontyövoimaakäytettiin myösviivytys-ja etuasemislinnoittamiseen.Kun talvi lähestyi, pääesikuntaantoi sa sellaistentöiden suorittamiseen,joihin joukot eivät "käskyntalvimajoitusryhmitykseen siirtymisestä'.Tämä pystyneetjoko koulutuksensatai kalustojensapuolesta. oli välttämätöntä,koskajoukkojenmajoitusolottuolloin Tällaisia olivat ensisijaisestikiviestetyöt, mutta myös olivat täysinväliaikaisellakannallaja hyvin puutteelliset. betonikorsujarakennettiinjossakin määrin. Joskus oli Varuskuntakylätolivat vastasuunnitteillatai rakenteilla myös syynä,että joukkojen työvoimaei riittänyt töiden ja joukot olivat majoittuneetsuureksiosaksitelttoihin. suorittamiseen. 19 Suomenlinnoitlamisen iistoria

290 Hanell kirjoitti yhtymien kornentajille30.5.41todenneensa,että >monessapaikassa,joissa kestolaitteiden rakentaminenon pitkälle edistynyt,ei kenttävarustustöitä ole voitu riittävästi suorittaaniin, että puolustusasekehittynyt . . . Elleivät man valmiusolisi sopusuhtaisesti joukot voi (niitä tehda)on pakkopannatyöjoukotosallis. . .n Hanell pyysi nyt tumaanmyöskenttävarustustöihin ja tekemäänesiasiaa yhtymien komentajiatutkimaan Tällöin työjoukoilla. tyksensä,mitkä työt olisi teetettävä rakentaminen kestoläitteiden oli otettavahuomioon,että hidastuisi,koskatyövoirnaaei voitu lisätä. vastaavasti takana olevat tykistön tuliasePäävastarinta-aseman mat oli joukkojenmäärä rakentaäomin voimin. Kallioisessamaästossane eivät kuitenkaan siihen pystyneet. Niinpä esimerkiksiII AK:n komentaja pyysi 18.9.40 linnoitustoimistonapua."Pidän kuitenkin tärkeänä,että nämä työt saatetaanloppuun ennen talven tuloa ... Töitten jouduttamiseksipyydän senvuoksi,etlä Linnoitustoimisto asettaisilouhintaryhmiäpatteristojenkäyttutki mahdollisuuttateettäätältöön., Rakennusosasto olevilla urakoitstoilla, mutta laisia töitä läheisyydessä yleensä ne tehtiinomientyöryhmienvoimin. Tykistö taryitsi linnoitustoimistonapua,nkoskatähystyskafttojenja panoraamakuvienvalmistaminentähystys-ja tulenjohtopaikkojavartenvaatii erinäistennäköalakuvauksiensuorittamistayllämainituistapaikoistakäsin, kuitenkin poistamattatai vahingoittamattak.o. päikan ympärillä kasvavia puita . .." Tämän vuoksi oli rakennettavaväliaikaisia Työpiiri 110:nalueelle räämiinpaikkoihin. Huomattavastisuuremmista ilmapuolustusaluekeskusten varastojenrakentamisessa. ja seuraavataulukko antaa kuvan syksyllä1940. kennusohjelrnasta

Uudenkylänvarastovalmistuisinoinkuukaudenkuluessa ja I AK{le tuleva Mäntyharjun varasto oli tarkoitus pannarakenteille.Muiden varastojenosaltaolivat maastotutkimuksetyleensäsuoritetutia rakentamissuunnitelmat tekeillä.Jotta nämävoitaisiinlaatia tarkoituksenmukaisesti,Hanell pyysi pääesikuntaatekemäänlopullisen ja yhtenäisensuunnitelmantaryittavistatiloista, ottaen lämmitethuomioonmyös toimisto-ja majoitushuoneet, määrättiin huoltotävät varastot jne. Pääesikunnassa osastoselyittämäänkysymystäja se antoi toukokuussa ja tarpeenarmeüakuntientehtäväksiesittäälaskelmansa sa lopullisessamuodossakesäkuun alkuun mennessä. Sodanalkarninenkeskeyttitämänkintyön. Samoihin aikoihin, 29.4.41,operätiivinenosastokiinnitti armeijakuntienhuomiotasiihen,että kaikki huoltG laitokset,joita varten rakennettaisiinvakinaisluontoisia laitteita, samoinkuinmyös esikuntiensijoituspaikatoli pienetheilahsuunniteltayasiten,että puolustustaistelun ja myös toisaalta häiritsisi toimintaa dukseteivät niiden ja käyttää voitaisiin laitteita siten, että niiden suojia tarpeisiin,tuli- tai suojalaithyväksi puolustusaseman teiksi",esimerkiksimiehistö-ja komentokorsuiksi.

Poliittisentilanteenvaikutus

Poliittinentilanne heijästuilinnoittamiseenkinKriittiset 1940olivat tietenkinosaltaan mutta suurta merkitystä Tosin olevaanräkentamiseen. kesäkuunalussasaanutkäsbeto tiensuuntiensulkemiseksi jopa annettiin )vakava riittävästi noudattanut käskettyä kiireellisyysjärjestystä. välitön vaikutuslinnoittamiseenoli loppukesäntapahtumilla. 'Heinä- ja elokuun vaihde oli taas kdittistä Luolien luku Armeijakunta suo aikaa.Heinäkuussaoli voitu todetaNeuvostoliitossa ritetun laajojasotilaallisiavalmisteluja. . .' Näin kirjoit6 2 940 II taa Mannerheimmuistelmissaan. 4 1 660 I Linnoitustoimistossa17.8.40 pidetyssäneuvottelussa 5 2 210 III kenraaliHanell sanoiylipäällikön'kiirehtivän linnoitus5 2 570 IV töitä äärimmäiseenasti,. Edellisenä päivänä hän oli 3 I 840 vaatinuttaemmanlinjan sulkemistaHillonniemen-Puntt 220 Yhteensä todettiin suljettaviateitä tarin tasalla.NeuvotLelussa olevanseuraavatneljä,jotka on lueteltu kiireellisyysjärMyöhemminoli vielä vaadittu lisätilaalähes1000m'. Hanell kirjoitti 21.4.41yleisesikunnanpäällikölle mm. jestyksessä: seuraavaa.Hänen tietoonsaoli tullut, että varastoimis- - rantatie, - Kouvolan - Luumäen tie, suunnitelmiaparhaillaantarkistettiin ja tämä merkitsi II AK:lle rakennettava - Onkamaantie ja vaatimuksialisätilan saamiseksi.

291 - Pyhällöntie. - Karjaan sotilaslääninalueellaVättlaksin-LängstranNeuvottelussapohdittiin myös työvoiman lisäämisen din seuduillajoitakin laitteita ConstructorOY:lle. mahdollisuuksia,erityisestivaltion laitostenja suurimRakennusosasto mä äsi 12.6.41urakoitsüanja työryhpien kaupunkienrakennusorganisaatioiden saamistamumänvälirajanTyöpiiri 340:nalueella.Suunnitteluosaston kaanlinnoitustöihin. päällikköantoi 13.6.41määräyksen, että V AK:n alueella MaavoimienEsikuntavaati 18.7.40,kiviestetöidenkaija Suomussalmella Kuusamossa oli annettavarakennettakin keinoin tehostamistarakentamallasanottuaestettä vaksi tietty määrä laitteita, joukossa mm. 7 puolen myöskn joukkojen toimesta,. Päämajoitusmestarikirjoukkueenbetonistakenttäkorsua. joitti 16.8.40II AK:n komentajalle,ettei sanottuakäskyä Kuitenkin linnoitustöidenjohtaja oli jo 11.6.41oikeutollut syytäperuuttaa.'Onjoukkojen omanedunkannalta tanut armeijakuntienkomentajat antamaantyöpiireille tärkeätä suorittaamahdollisimmanpian teiden tehokas määräyksiäsuoritettavistatöistä,>jotkaolisivattärkeämsulkeminensuorittamallahv.estetöitätärkeimmilläsuun- piä kuin monet käynnissäolevat kestolaitetyöt".Tällöin nilla (tiet, notkelmatj.n.e.)., oli kuitenkinotettavahuomioon,että uudet työt tulisivat Hanell kirjoitti rakennuspäällikölle 3.8.40:,Tilanteesta tapahtumaannykyistenkustannuksella, koskalisätyövoijohtuen on erikoinen huomio kiinnitettävä hv.esteiden maaei voitu hankkia. nopeaan aikaansaamiseen linnoitusvyöhykkeellä."TäJo ennentämänkäskynantamistaoli varsinkinPohjoismän vuoksi hän määräsi,ettei uusia avolouhoskorsuja Suomessa ryhdyttytulevaatoimintaaenteileviintöihin. pitänyt ryhtyä rakentarnaan,tekeillä olevilla ei kuiten- 9.6.41oli annettukäskytieyhteydenja sillan rakentamikaantöitä keskeytettäisi. Vapautuvatyövoimaoli välittö- seksiSuomussalmella HaukiperästäRaatteentielle kormästi pantava estetöihin suunnitteluosaston antarnien vaamaanHaukiperänlossiyhteyttäja sananaikaisestioli ohjeidenmukaan.Ampuma-ja yhteyshautojen louhinnan käsketty rakentaa kiinteät sillat Savukoskenja Saijan piti jatkua entiseentapaan. lossipaikoille sekä ponttonisilta Pelkosenniemelle. Linnoitustoimistossa pidettiin 12.8.40Bonsdorffinjoh13.6.41IuovutettiinIII AKlle 400 miestärakentamaan dolla neuvottelu,jossamyösrakennusosasto ja Pajasaloli mukana. proomusiltojaPuumalaan,Vekaransalmeen Kenttäorganisaatiota edusti insinööri Kärkkäinen meen sekä tehtiin 3 tonnin lautta KoukunniemeenI SAK:sta. Tuohon aikaan ei vielä ollut päästy alkua AK:lle. pitemmälleliikekannallepanon valmisteluissa. Oli näinolTäysin defensiivinenpuolestaanoli Linnoitustöiden ' len välttämätöntäsopianoudatettavistasuuntaviivoista, johtajan 14.6.41antamapuolustusvalmiuden kohottamijos sotasyttyisija työmaat >seuraavat työt on suoritettaya AK:n alueeltapiti sekäomat siirtää Haminan-Taavetin on sisustettava. rättiin juuri noihin aikoihin.Raskaat sisäänkäytävätlaitettava annettujenohjeioli siiffettävä Kymijoen länsirannalle. Korsut liitettävä yhteyshaumäärättiin tavoitteeksi meijakuntienosaltaoli sektoriton leikattavaviipymättäsuunnitvä. "Käsky evakuoimisen suorittamisesta annetaanlinnoitelu-upseerien antamienohjeidenmukaisesti. tustoimistosta,esim. muodossa:Evakuoimissuunnitelma - Naarniointion suoritettavaloppuun. tot€utettava.> Edellämainitut työt on suoritertava ennenuusienkestoKesäkuussa I 941 linnoittamistairitettiin jatkaa viimei- laitteidenrakennustyönaloittamistatai alkuasteellaoleseen saakka. Osoituksenatästä täysin defensiivisestä vien töiden jatkamista rinnan armeijakuntienmääräätoiminnasta mainittakoon,että linnoitustoimistoantoi mienkenttätöidenkanssa., 4.6.41 määräykset,joiden mukaan urakoitsijoidentoiSiellä missä valmistuvat korsut tarvittiin joukkojen mintaalaajennettaisiin siten,että majoitukseen,ne myösheti sisustettiin.Tätä tarkoittava - I AK:n alueellaannettaisiinnoin 20 laitetta Kattelus- käskyannettiinesimerkiki Hangonsuunnallejo4.12.40. saaressa PyramidOY:lle; Myös operatiivinenosastokiinnitti 29.5.41 yhtymien - III AK alueellaSyyspohjassa ja Kylänniemessä noin huomiotapuolustusaseman taisteluvalmiuden kohottami25 laitetta Kreuger& Toll OYlle; seen.Niitä käskettiin suorittamaansellaisettaistelussa - IV AK:n alueellaNurmeksessa noin 15 laitetta Palm- välttämättömätviimeistelytyöt,'jotka voidaantehdälybergOYJIe; hyessäajassa,esim. 15.6.mennessä.Tämän valmiuden - V AK:n alueellaJoutsijärvellänoin 30 laitetta Tampe- saavuttamiseen on myös linnoitustyöjoukoissa mahdollija reenSementtivalimolle suuksienmukaankeskityttävävaarantamattakuitenkaan

torilla varustettuja,samoinmonetmuut rakennuskoneet. Niinpä sähkölinjojarakennettiinkinnoin 350 km (sivu 296t. Sähkönkäytöllätyömaillasäästettiinmelkoisestinestemäisiäpolttoaineita.Näidensuurinkulutusjohtui küitenkin kuljetuksista.Linnoitustoimistonkäytössäoli kuorLinnoitustyömaiden koneellistaminen ja ma-autojayli 1000,lisäksinoin 60 traktoriaja melkoisesti henkilöautoja.18.6.41mennessäoli omiin autoihin varastot asennettu632 ja urakoitsijoillemyyty 56 puu- tai hiilinoin 60 nl-inkaasutintä.Kun näin oli sodanalkuun mennessä Insinööri A. Lindrooskirjoitti asiastaseuraavasti: mel"häkäpöntöillä", saavutettiin varustettu Va antoista päätyttyä kävi noittamistöidenalkaessaheti talvisodan kulupolttoaineen säästö. Bensiinin nestemäisen selväksi,että suurisuuntaisiaIinnoitustöitäei voida aja- koinen tellakaan ilman pitkälle kehitettyä koneellistuttamista. tus oli suurimmillaanhelmikuussa1941, noin 876 000 Tämän vuoksilaadittiin ohjelmakonehankintojavarten, litraa, mutta väheni sitten tasaisestipuukaasuttimien Toukokuussase oli enää 355000 litraa ja lisääntyessä. jonka toteuttaminenoli suoritettavarnahdollisimmanly215 paitsi rajoi- kesäkuussa 000 litraa. Tällä alalla linnoitustoimisto hyessäajassa.Koneita oli silloin saatavissa, tettu määrä kotimaasta:Ruotsista,Tanskasta,Saksasta oli edelläkävijämaassamme. Työmaidenvarustaminenmateriaalilla,työkaluilla ja ja Amerikasta.KuitenkinAmerikastasaatavienkoneiden toimittaminenoli vaikeajo pitkänja vaarallisenmerikul- koneilla vaati erityisenvarasto-ja korjausorganisaation. taulukotesittävätsen9.5.41ja11.6.40 jetuksentakia, ja myöskin Saksastasaatavienkoneiden Seuraavat hankinta-ajat olivat yleensä hyvin pitkiä. Sen sijaan Ruotsistavoitiin lyhyessäajassasaadakoneitaja myösKorjauspajat,materiaali-ja konevarastot9.5 4I kin näidenvaraosienjatkuva toimittaminen tuntui Yarmalta. Kuitenkin oli suurisuuntaistenkonehankintojen Päällikkö esteenätäältä kruunujen saantivaikeudet'n- Ruotsin Laitosja sensijainti lahjoittamista20 miljoonastakruunustakäytettiinkinyli KoneteknikkoA. Pato219,Muurola Korjauspaja puoletkoneidenjamuunmateriaalinostoon(sivu283) lahti Kotimaan konekanta koetettiin ottaa käyttöön niin InsinööriE. Hanninen tarkkaan kuin mahdollista. VarikonhoitajaV. Paavi omat koneensatyömailleen, lainen pungintyöryhmät.Turun VarikonhoitajaE. Laurisaivatniitä omistakotikaupungeistaan. kainen ostettiin rässäkoneita V. ItäVarastonhoitaja tämä lähde oli kaytetty harju noin l0 aikana.Arviolta varastonhoitajaA. Hehaltuun talvi- KorianKonevarasto materiaaliaja koneitauudenorganisaation levuo saatiin myös verran koneita päätyttyä. Jonkin sodan R. KoiVarastonhoitaja ja Varasto Taavetin valtion laitokyksityisiltä, kunnilta niitä r.uokraamalla visto silta. E. Joas. Varastonhoitaja oli, että keväällä KouvolanVarasto "Töidenkoneellistamisen seurauksena M. FaVarastonhoitaja Jakelutoimisto . . Lappeenrannan yli m'korsua. 50 kpl. 500 valettiin 1941kuukaudessa lin betotällöin enemmän Yhdenkuukaudenaikanavalettiin A. Kap Varastonhoitaja nia kuin aikaisemmin20 vuodenaikanaoli linnoituksiin LuumäenVarasto lin vielä Lisäksi rakennettiin Lindroos. käytetty', kirjoitti A. PulLi Varastonhoitaja kuukaudessa noin 20 km kiviestettäja louhittiin lähes10 KyminlinnanVarasto P. TalVarastonhoitaja Varasto Oulun kallioon. km taisteluhautaa vlo valaistuktärkeätä sekä oli Työmaidensähköistäminen V. NurVarastonhoitaja senettä voimansaanninkannalta.Työmaillerakennettiin Haminanvarasto mmen yleensäkeskusbetoniasemat, mikäli seosoittautuitarkoiR. RönVarastonhoitaja ja nämätehtiin jos mahdollistasähkÖ- TammisaarenVarasto tuksenmukaiseksi kä joukko sähkömootnostureita oli suuri käyttöisiksi.Myös

Ii-a"n tutoua"uirtajatkumista senjälkeenkään,.Kaikki yllä mainitut työt oli suoritettava"vältettävissäolevaa huomiotaherättämättä.. . niin ettei taistelu-eikä työjoukkojenkaanhuomioniihin erilyisestikiinny,.

293 Tvökalu- iq konevarastot 11.6.40

ja raportointi Työsaavutukset

jolloin siitä olisi riittänyt yksi kullekin mainikappaleena, tuistajohtoportaistasekävielä yksi korsuunkinmiehittäHeti linnoittamiskaudenalettua vaadittiin työryhmiltä vääjoukkoavarten.Kortistonlaatimisestaannettiinohje suori14.2.41.Työ oli tarkoitettu suunnittelu-upseerien ilmoituksiasuoritetuistatöistä,aluksiparikin kertaakuuvalmistua ennen sodan mutta se ei ehtinyt kaudessa,mutta myöhemminvain kerran.Syksyynmen- tettavaksi, nessäraportointi saavutti vakiintuneetmuodot. Linnoi- puhkeamista. luettelo esittää tilannetta 1.6.41.Tiedot on tustoimistoantoi ja laaditustailmoituksessestäkartoille on viimeinen ennen jatkosotaa oli aluksi käytettävä kohtaan Osoitulßena linnoitustyötilannetta myöhemminsaatiin mainittakoon, että tuollainen kantakarttaanmerkittiin sekäkesto-että pääesikunnassa neljänä numeroituna laitteet,olivatpasittentyöryhmientai ylipäällikölle, puolustusminisLinnoituslaitteidentaktilliset operatiivisenosaston mustavalkoisina. Käytetyillä oli symbolinen kityksensä,niinpä esimerkiksitäysinvalmislaite merkit- päällikölle. Erään ilmoituksen reunassaon merkintä: 27.5.41.Airo.' Ylipäällikköhän tiin vihreälläympyrällä.Kantakarttojaoli operatiivisessa "Esitelty sotamarsalkalle ja seurasitilannetta hyvin tarkoin. Myös Hanell kävi aika armeijakunnassa priosastossa, linnoitustoimistossa, hänelletöiden edistymistäja suunnikaatissa.Kuukausittain kadtaa täydennettiinpeitepiir- ajoin selostamassa telmia. roksilla. Työryhmätkin lähettivät työilmoituksensapriLuettelossakiintyy huomio erityisesti rakenteilla ja kaatin kautta,joten kaikissajohtoportaissapysyttiinaina suunniteltunaolevien kestolaitteidensuureenlukumääajantasalla. rään. Talven aikana oli töitä suoritettu sitä silmällä Laitteistapidettiin myösuseitaluetteloita.Aiemmin on jo mainittu rakentamismääräyslomake eli ulohkonraken- pitäen,että lämpimänvuodenajantullen päästäänsuorittamaanvaluja ilman kylmän säänvaatimialisätoimenpinetaulukko". ja Lisäksituli kestolaiteluettelo kestolaitekortti.Edelli- teitä, jotka sekähidastuttivattyötä että aiheuttivatlisäkustannuksia. Hanell sanoi,että linnoittamisorganisaatiolaitteetjä jälkimseenoli merkitty kunkin maastoalueen joka nyt oli mäinen sisälsi teknilliset tiedot yksittäisestälaitteesta. ta tuolloinvoitiin verratateollisuuslaitokseen, ja jonka täystehoinentuotantojuuri oli Kortin kääntöpuolella oli lisäksikartta laitteensijainnista saatu valmiiki ja myösyksinkertainenpohjapiirros.Kortti tehtiin viitenä alkamassa, kun sodanpuhkeaminensenkeskeytti.

294 .tst!

t trl l,:100oo p1.n@Ät r1tt.k.ht.

Ieglglsulge!: ill.hl.töloEu, I -:V

l:10ooo l.

I 0r@o L.ltlrü k.ntüko8u .... .......Qt&.q. . . . . . . ! l h Slrpal.lE ka.Aaü k.!ltÄko!.u . . . . . . . . . * . . . . . . . . trI 84, P a E k t l . . . . . . . . . . . . . . . . . . , , , . .

Y 1 . k .. . . . . . . . , . , . . . . . . SttFtelta

n.t.!üol.

t..ttt{

YI tl.

..

l € h l l t Ö t s o r . c+ t i l x , k u p u. . . - . . . , . . . . . I

al!!.r.!tu

r.!ri"a

kk.p..Äko vI tk.

xt,to!6u! I - Iv ll.

(ailn.n tl:n

..

......,.,........

Ik.Lot€o + !&h.kupu. I - Mk.

.,,...

ko!.u, I - Mt.

Ja tur.oJo!to!..Äk.

TAby.rt.-

t

X!.!r.Ul.'

.o!-

t36fti.

D

lk. .,..,.....,.

tdifrt.

I

O t/*

|

oIk"

.... e..'.'.].'...'....e.i.h. rvob

0

,

IuI.!Jobtoto!.u

, : q : t :0 r ;

lt..!.e

Iqt.i!{

t;t

.,...

F.6!.

I

,..

t.

Ärotr 9.t.tyk!.

e

prl.itttü

Lt.itü

...,....

tat t..Sk.

kl.a..u

aroln p!t.tlr.p..äk. ........., tr.kup{p6!ükor - v lt. r ( } . k u p u k o r 3 uI , -

ö

.,......,..,.

Lk.,........,...

Kdnibn kr,kuva ko!.u, I - iv Ll. .,.. xa!.!.!

Ix:r

lorgu,

tol!.n

lolltr

@.. 'ö;

:. :::..:ä+ä

@:/d4 "ö;;l

I

I

@;J - ' l@i:"1 - l ^ l '1" Z \ ';;;"1 4 1 ""ä "'f "t" ää l

,

ü "ö"

"""Nw""'

tü r , l l "'t;,

l

@ Ol@"/"O4i S . I I r y r r l a - !..äkk..r..n

- I.tii.oü

rol

ltrlltye

n@e

-K.ttütyy!luokt.

E.Jolrultll8!

lt!a1.t.6Ä

Dustalb

[email protected]

- liajolturtlra

I.!tt..Ä

lb.trt.r!

Lolh.lnt.sn

!!n.roll. olk.nlI.

i.rkln.olt.Älr6

n.lJült.

tr ltla !et6li.

pool.llr

Jo. @Jolt{!tlr!

!!.h.rr.,

r!!@!IIl

puol.It

!.!llrylü

!tnl,..llÄ

a.rttiytlt

o!

8üut.Epl,

Ia.k

ialt

!6

. Eo@Iät!.II.

n@.&)Iä.

!@FLr.,

.!.1!.IrÄ

.Tykj.1kof!E!Ata!a!.@6'a11@kiAü!tyk1nt!uipo!tt.!Ia.t!pq'a1s.I1.dq.ella|.l1&. -

Ior.to1n...id

- Jo.

1.1i.

- io.

Jollatla

-

I:10.0c0

oi

on iliyrln

J.

rak.n!.ttu

yhdl€t.tylLti .uür.D!lln

*,^1^n% - ?1on.DltBlttot.sai.tln

b€tontlr€,

iotitnt.r.lrl. h!it..11..1 h.!ttothl!

@!kl!&Id..

l.!6.t,

ol..rlk...n r.rkltsti!

'*@t/*/,

9a,, t

lttolhtn

.lat..flü

n.tkliaaa

ü€rr*tä

laltte€n

r.t!

@lklrlt. ynpä!ö1de6!

k!6.la1tt.€t)

rht.yd.t,

1u.8,

nw!o,

! lltulstlln l{Juu.ruokk.,

.atü,

Kura I 53,Linnoituskartoissakdvtetyt taktilliset me*it-

{-r

!€

@rkk!

r..ta.Fh @Jo!tG

rlnr.Allü

yoDyt{Ud,

a.rxk.J!

yld16tArA1ls,

&

JA @ndolrl5..lr

k.!1l!.!!,

ko!-

Itd.rajan linnoitt amistil anne L6.41 Laitteet

Valmiina kaikkiaan

A kestolaitteet Asepesäkkeitäja -korsuja, majoitus-ym. korsuja (betoni-ja tunnelirakenteita) Betonisiakenttäkoßuja B Kenttälaitteet Taistelu- ja yhteyshautaa, t 5 km Ävoimiakonekivääriasemia 7 Katettujakonekivääriasemia Avoimiapst-tykkiasemia 5 Katettujapst-tykkiasemia Kranaatinheitinasemia Tykistöasemia Tähystys- ja tulenjohtoasemia Ampuma-alanraivausta,ha km l,l Piikkilankaestettä, Panssaestettä,km o;l Puisia kenttäkorsuja 4 l 5 Uutta tietä km Kenttäsiltoja Patoja

2

7,1 :

0,8

9,6 20

1

I

:

4

2,1 ,:,

t: 4

q 5 46,2 52,0 14,6 2'1,1 156 318 134 208 t45 126 188 218 40 61 '10 l5l 39 l8 35 3 l0 t'7 5 't t0 t7 3l l8

23

roio

306 2

24

'77

10

39

q?

43 33 35 27 4 '7 1 6 1 , 0 21,6,0 1364,4 390,8 38,3 '70,6 /t9

0,9 1,6

r49,O 46,5

6,2

t:u

2 3 , 1 94,3 26,8 1 3 5 190 108

'1'

L 1

4t,9 20 9

Laitteet

125,6 39,1 '11 7,6 3 2

65,1 3

18

187,8 47,3 103 56

u:,

351 30

149,4 961 633 313 35 83 241 162 2896,3 439,O 193,6 560 t3'1,'l 11

Valmiiksisuunniteltu

A Kestolaitteet Asepesäkkeitäja -korsuja, majoitus-ym. korsuja (betoni-jatunnelirakenteita) 114 Betonisiakenttäkorsuja 9 9 B Kenttälaitteet Taistelu- ja yhteyshautaa, km ,:n 4 1 1 Avoimiakonekivääriasemia 22 Katettujakonekivääriasemia 5 Avoimia pst-tykkiasemia 5 18 Katettujapst-tykkiasemia 3 Kranaatinheitinasemia 4 Tykistöasemia 1'l Tähystys-ja tulenjohtoasemla o 5 Ampuma-alanraivausta,ha r'7,0 Piikkilankaestettä km 1,0 6,6 Panssaestettä,km 1,1 9,4 Puisiakenttäkorsuja 17 Uutta tietä,km Kenttäsiltoja Patoja

3i

t1'

,t1

35 t2 10,5 99 l5 8 2 3 54 3

r0,2 2,1 56 3,0 2

g j

94 ll

304 56 ? r 6 10 5

;

,_

2

4 1

0,9

,r__ t 5

Huomautus:Y AK:.nosaltatilastoperustuuosittaintilanteeseen 1.5.41

'7

4 1

221 't3 36 5 7 109 19 17,0

')',

1'71 2l

?

18,9 211 20,8 2

'72 3 33 4

123

23,1 68 l8 5 6 3

6

135 69

30,0 282 2l 49 4 t3

243 I5 '7 I

33

t9 rqo 203,6 1000,0 ,') < 1 1 , 9 130,'7' '75,6 35,6 6,8 1 5 , 0 32,9 '71 '141 13,0 :

206 2,2

I

43 8

3,'1 4 2 4 2

504 121

1t6,7 669 59 98 8 l2 ' 5 2

1213,0 1 1 , 6 252,3 15,0 105,3 l0 lo32 15,2 I

296 joukkojenkenttälinnoitustyö1. Varsinaisenlinnoittamisen ohessajoutuivat työryhmät rakentamaanlukuisastieri-

Hangonlohkon linnoittamisti lanne3l. 5.41

Laitteet > ; Kestolaitteet Asekorsut ja -pesäkkeet, majoitus-ym. korsut (beto141 46 271 ni-ja tunnelirakenteet) Kenttälaitteet Taistelu- ja yhteyshautaa, km 0,5 1,0 11,2 Avoimia konekivääriasemia 1 1 3 4 t2 Katettuja konekivääriasemia 8 Avoimia pst-tykkiasemia 29 4 Kranaatinheitinasemia 4 ; I 70 12 Tykistöasemia 35 Tähystys-ja tulenjohtoaset7 mia 87,5 Ampuma-alanraivausta,ha Piikkilankaestettä, km 57 , 8 lt R Panssarinestettä, km 3,8 Kenttäkorsuja 46 13 l1 Uutta tietä,km 18,4 7 Kenttäsiltoja 2 Patoja

ei:

I'

Järvialueenlinnoitustykistön alkaessaseuraava.(Luvut olevaantaulukkoon.) Tykkiasema Valmiina Valettuna Rakentami- Yhteen-

90K177 r20Kl78 ts2K/4s-c rs2Kl04 rssK/'7'7 229Ml' sl 280Ml71

2 20 6 4 4 4 4

Yhteensä

44

nen aloitettu

Sä

4

aÄ

2 4

l0 4 4

4 4 4

4

52

Lisäksioli rakenteillamajoitus-,komento-ja ammuskorsujayhteensä8,joista 1 oli jo valettu. Taulukoissaesitettyjenlukujen lisäksitulevat erinäiset

laisia rakennuksia: - majoitusrakennuksia - ruokaloita - lottaloita - sairaaloita - toimistoja

olz

113 103 t9 5']

Yhteensä914 Näiden lukujen lisäksituleemelkoinenjoukko työmaarakennuksia,kutenvarastoja,pajoja,autotallejajne. Työmaidensähköistämiseksi rakennettiinnoin 164km suurjännite-ja noin 189 km pienjännitelinjoja.Uusia teitä rakennettiinnoin 353 km ja vanhojakorjattiin noin 452km. Tietöitä kertyi siisyhteensä805km.

Työmaidenhuoltoja sosiaaliset olot Koskatyömaat suurimmaksiosaksisijaitsivatasumattomilla seuduilla,oli ensimmäisenä toimenpiteenämajoitustilojen rakentaminen.Työmaalleotettiin aluksi yain jotka majoitetvälttämättömin määrä rakennusmiehiä, jos tiin taloihin, niitä oli kohtuullisenmatkan päässä rakennettayasta leirikylästä,muutentelttoihin. Kun kangasteltoistaoli puutetta, käytettiin myös pahvisia.Sitä mukaakuin majoitusrakennuksia valmistui,voitiin työväkeä lisätä.Asuntojataryittiin sekätyönjohto-ja toimist} työväkeävarten. jossakin määrin siirrettäviä mutta kun niiden tarve oli suurempi kuin jouduttiin linnoitustyömaiden tekemäänlautarakennuksina. Piirustukset tulivat linnoitustoimistosta. SAK sai ensimmäiset parakkinsaTorniosta,jonne oli koottu RuotsalaisenVapaaehtoisjoukon(Svenska Frivilligkären) Pohjois-Suo parakit.Ne dittimessakäyttämätruotsalaisvalmisteiset pataljoovät kuitenkinvain alkuun,kahdenensimmäisen nanleireihin,muut oli rakennettavapaikalla. Majoitusparakkienja -rakennustenlisäksi työryhmä tarvitsi ruokailu-,toimisto-,sauna-ja varastorakennuksia sekäpajoja ym. työmaarakennuksia. Ne tehtiin paikalla. Seuraavatluvut antavatkuvan työn laajuudesta.31.7.40 oli asuinrakennuksia valmiina 159 kpl, kaksi kuukautta myöhemmin228 ja marraskuunpuolivälissävalmiita ja rakenteillaolevia yli 500. Toukokuunpuolivälissäl94l parakkejaoli 811kplja majoitustelttoja 140kpl. Majoituksenlaatua linnoitustyömaillakuvaayatsamaltaajankohdaltaseuraayatluvut:

29'7 parakkimajoituksessa 18049henkeä 61 % telttamajoituksessa | 072henkeä 4% muuten työmuodostelman puolestamajoitettu 2446herkeä 8Vo omalla kustannuksellaanma'l joittunut 840 henkeä 27 7o (näistäpaikkakuntalaisia yhteensä 29 4O'l henkeä100Va

suoraanhänen alaisensa"taloushuollonylitarkastajan" valvoa kaikkea työmaiden huoltoa, mutta kur tähän tehtäväänsopivaahenkilöäei löytynyt,tehtäväjäi rakenjonka alaisettarkastajatolivat nusosaston huoltojaostolle, jatkuvasti liikkeellä ohjatenja valvoentyöryhmienhuoltoa. Lääkintähuoltoajohti linnoitustoimistonylilääkäii,jolla oli aluksi pieni toimisto Myllykoskella,myöhemmin melko suuri osasto.Kullakin työmaallatai useammalla Ruokalarakennuksia oli toista sataa. lähekkäiselläyhteisestioli sairaanhoitaja- useinlotta Koskatyöryhmienleirit tulivat päävastarinta-asemaanja pieni sairastupavastaanottotiloineen. Työmaittenläätai senvälittömäänläheisyyteen, oli niiden sijoittamises- kärit olivat sivutoimisia,lähiseudunsotilas-tai siviililääsa otettava huomioonsekä teknilliset että sotilaalliset käreitä.Linnoitustoimistollaoli omat keskussairaalat Ranäkökohdat.Maavoimienkäskyssä7.6.40sanotaanasias- vijoella,Muurolassaja Haminassa,muuallatukeuduttiin ta näin:nlinnoitustyömaallatullaantöitä vartenrakenta- sotilas-ja siviilisairaaloihin. maanteitä ja työläisiävartenparakkeja.Jotta mainittuja Hevoshuollossanojattiin puolustuslaitokseneläinläälaitteita voitaisiinmyöhemminkäyttääjoukkojenmajoi- kintähuoltoon. tukseenjä että rakennettavattiet myösmahdollisimman Henkistäja hengellistahuoltoajohtivat linnoitustoimisja pastori,joilla oli kiinteä yhteistyö. suuressamäärässävoisivattyydyttääjoukkojenkuljetuk- ton valistusupseeri sia, ... määrään,sovittuaniLinnoitustöiden Johtajan Työryhmissätoimintaahoiti sekälinnoitustoimistonoma kanssa,seuraavaa:.. . Sotatoimiyhtymäantäa yksityis- henkilökuntaettävastaavapuolustuslaitoksen henkilöstö, jopa seurakuntapapistokin. kohtaisetohjeet työjoukkojenparakkiensüoitukseenja työmaitten rakentamiseen nähdensilmälläpitäennäiden Työmaillajärjestettiinhengellisiätilaisuuksia,valistusmyöhempääsotilaallistakäyttöä . . ." Linnoitustoimiston ja viihdytystoimintaasekä urheilukilpailuja. Työväen omia työryhmiä varten annetut määräyksetkoskiyat käyttööntoimitettiin radioita,sanoma-ja aikakauslehtiä, myösurakoitsijoita. pelejä, urheiluvälineitäjne. Esimerkkinäfrainittakoon, jakoi 17 500,- narkkaa Muonituksenkaikilla sekätyöryhmienettä urakoitsijoi- että 13.3.41linnoitustoimisto den työmailla hoiti Lotta Svärd -järjestö.Johtoelimenä työpiireille hiihtokilpailujen palkintojen ostamistavartoimi keskusjohtokunnan ten:...,pitäen liikuntakasvatuksen harrastusta... eritLotta Svärd Rajatoimisto, vaatimatonkinpalkinto innoittaa johtanut Kannaksen yritteliäisyyteen. . . Kilpailut on järjeskönäoli talousopettaja Annikki Nissinen työpiirin alaisillahenkilöilläon likkönä talousopettajaTellervo Hakkarainen. työmaanmuonituksesta vastasisen yhteisiä juhlia olivat Koko linnoittamisorganisaation lutuksensaanut linnoittamisenensimmäisen juhlassaoli tarpeellinenmäärä lottia. Välijohtoportaanaoli yleensä toimintar.uoden vuosijuhla6.4.41.Edellisessä talousopettajakoulutuksen tai vastaavansaanutlotta,jonkaikilla työmailla luettavajulki Hanellin viesti ,Kaikille ka toimi- ja valvonta-aluesaattoiolla varsin laaja. Vah- Linnoitustoimistossaja linnoitustyömailla toimiville. vuusilmoituksenmukaan oli vuoden l94l alussalinnoi- Seitsemänkuukauttaonjo suud osateistäollut linnoitustustyömaiden muonituksessa noin 1650lottaaja 15.5.41 töissä,monetviime syksystäsaakka.Tuloksetosoittavat, yhteensä2090.Näistä melkoinenosaoli ollut mukanajo että ahkeruudellaja innolla on työtä tehty. Tästä minä talvisodanaikanaja varsinlukuisajoukko kuului siirtovä- kiitän teitä sydämestäni- kaikkia - upseereja,insinöökeen. rejä, mestareita,työnjohtajiaja työmiehiäsekälottia . . . jotta kansammenäkee, Työnteküättietenkinmaksoivatitse ruokansaja saivat Jatkakaammesamassa hengessä, senhyvin kohtuullisesti,koskalotat valmistivatsenlikipiettä ne varat, jotka linnoitustöihinuhrataan,käytetään täen omakustannushintaan. Linnoitustoimistokustansi tehokkaasti...n ruokalatja niidenylläpidonsekätoimitti lämmön,sähkön Jälkimmäinenjuhla vietettiin huhtikuunensimmäisenä ja veden.Kun kustannustason nousu aiheutti painetta sunnuntaina,Linnoitustoimistossaja sen alaisilla työruuan hintaa kohtaan,linnoitustoimistotuli avuksi mm. mailla ... linnoitustöiden vuosimuistopäivänä". Silloin järjestämä11ä järjestettiin'linnoittajien omassakeskuudessa kuljetuksia. vaatimaLinnoitustöidenjohtajan suunnitelmanmukaan piti ton ohjelmallinenmuistohetkitarkoituksellalujittaa lin-

298 noittajienkeskinäisiäsiteitä kokoamallaheidät yhteisen ympärille", Lainauksetovat kirjeesmaanpuolustusasian tä, jolla Hanell kutsui linnoitusasiaintoimikunnanpuheenjohtajan,ministeriEkholminMyllykoskellavietettäväänpääjuhlaan.Ohjelmassaoli musiikki-ja lausuntaesija kapteeniLukkatystenlisäksiHanellintervehdyspuhe rin esitelmä,jossahän "helppotajuisestikertoi linnoituklänsirintamantaistelukensistayleensäja havainnoistaan esitettiinlisäktille tekemältäänmatkalta".Tilaisuudessa si elokuva"Taistelujentieo. oli Oma merkityksensähyvän hengenylläpitämisessä asevelitoiminnalla.Ensimmäinenaseveliyhdistysperus1.12.40pääjohtaja A. LönnrothinjohtettiinHelsingissä helsinkidolla ja sai nimekseen"PM:n Linnoitusosaston Sen toiminta ei kuitenkaan läisetlinnoittaja-aseveljet ry". ulottunut linnoittamistyömaille.Niinpä perustettiinkin Aseveliyhdis4.4.41,Linnoitustyömaiden Myllykoskella joka yhdistysrekisteriin 11.11.41. Sen ry', merkittiin tys puheenjohtajanatoimi kenraali Hanell ja hallituksen jäseniäoli sekäMyllykoskeltaettä työmailta,insinöörejä, mestareitaja työmiehiä,upseereja,aliupseerejaja miehistöä. Yhdistyksentarkoituksenaoli olinnoitustoimistonalaityöskentelevienaseveljienyhsissatyömuodostelmissa ja dyssiteenäylläpitää syventääsodanaikanasyntynyttä aseyeljeyttä,lujittaa jäsentensävaltakunnallistamieliasekäkaikin tavoin laa ja kansallistatulevaisuudenuskoa vedotentukea linnoitustyöaktiiviseenomätoimisuuteen väestönhenkistävalppautta kuntoa". Pääasiallinentoiminta myöhemrninjoukkoyksikkoihin satai kerhoissa. Suojeluskuntatoiminnan aloittaminen la oli harkittavana keväällä 1941palvelevatsuojeluskuntalaiset kojen Esikuntaajärjestämääntyöryhmiin harjoitustilaimielisuuksiaja esikuntakysyi asiastalinnoitustoimiston pidettä.Tämä lähetti työpiireihinkyselynhalukkuudesta senjärosallistuatoimintaanja myös mahdollisuuksista jestämiseen.Työpiidt selvittivätkinkysymystäja ilmeisestitoimintaaolisi syntynytkinellei sotaolisi katkaissut valmisteluja.Varmaankinpuuhaolisi yetänytlisääväkeä suojeluskuntiin. Kurin ja hyvänjärjestyksenylläpitoontyömaillakiinnitettiin alustapitäenhuomiota.Jo aikaisemminmainitussa MaavoimienEsikunnankäskyssä7.6.40oli seuraava kohta: "Työjoukot velvoitetaannoudattamaansen sotatoimiyhtymän,jonka alueellatoimivat, ohjeita ja määräyksiä yleiseenjärjestykseen,liikenteeseenja muihin vastaavanlaatuisiin seikkoihinnähden. . . Työryhmien

johtajat ovat velvollisia ilmoittautumaan heti alueelle ohjeidensaasaavüttuaansotatoimiyhtymänesikunnassa miseki . . . Kaikilla työjoukkoihinkuuluvilla täytyy aina olla mukanakannettavatyömaakorttihenkilöllisyytensä osoittamistavarten.n joutui antamaanohjeita väkijuomien Linnoitusosasto käytöntorjumiseksityömailla.Oli todettu,että ammattimaisettrokaritkin oliyat ruvenneettuomaanalkoholüuomia kaupan.Asiastaolivat työmiehetHaminan-Virolahasiamiehelle. denseuduillavalitelleetammattüärjestönsä Juopottelutyömailla yritettiin torjua kovin ottein, mm erottamallatyöstä.Jotta huononkäytöksentakia poistetut työntekijät eivät olisi välittömästi voineet siirtyä toiselletyömaalle,perustettiinalueittain keskuskortistoja, jonneilmoitettiin €rotettujennimet. annettiin yhtenäisetohjeet.Kullakin Palontorjunnasta työmaallaoli pieni palokunta,jolle annettiin koulutusta ja jolle hankittiin välttämättöminsammutuskalusto. muLinnoitusasiaintoimikunta, jonka ohjesääntönsä kaisesti oli seurattavatyömaitten oloja, antoi 15.2.41 lausunnon,jossa esitettiin mm. seuraavaa."Työvoimaa töihin otettaessaon noudatettu sitä periaatetta, että näillä töillä samalla lievitetään kaupunkienja tehdason ollut paikkakuntientyöttömyyttä. . ." . . . >palkkataso pidettäyä paikallista palkkatasoakorkeampana.Tämä palkkaperiaateon toimikunnan käsityksenmukaän ork e a. . . " ,Sosiaaliseen huoltoonkäytettävätvarat ovat toimikunNäissäoloissa,joissaei ole paikallisia,kiinteitä asuntoja,vaantyönteparakeissa, on majoitilapäisluontoisissa viihtyisyyteen,kuten on tapahkiinnitettävähuomiota.Lottajärjeshuolehtimastamuonituksestaon toimikunta saanut Työmaalpitää sitä onnistuneena. valistustyöhönon niinikään edelleen uhrattavariittävästivaroja." ,Linnoitustoimistoon hoitanut suurellaharrastuksella ja menestyksellä toimikunne tehtävät,joita seuraamaan ... näyttää tarkoin ta on asetettu... Linnoitustoimisto ja seuraavanlaajan työmaansaoloja t Vainion käsityksenmukaan oli ensisijaisesti yaräuduttavajään räjäyttämiseen.nAinoajossakinmäärin Iuotettavakeino railojenaikaansaamiseksi on mielestäni miinoitus." Ei ole selvyyttäsiitä, mistä kenraaliHanell sai aiheen kutsuakoollekokouksen16.7.40käsittelemäänkysymystä >Railoesteettalvellan. läsnä.Alustaessaan ja >käytettäväksi Laajan keskustelunaikanaverrattiin sotakokemuksia eri suunnillaja esitettiintutkimuksiaprobleeminratkaisemiseksi.Hanell kiteytti keskustelunseuraaviinjohtopäätöksiin. ,Railoja tullaanrakentamaanpaljon.Osaon pidettävä jatkuvasti auki . . . Joukoilleon saatavaselvätohjeet ja käyttämisestä,jotta vältyttäirailojen rakentamisesta siin viime talvenkokemuksilta. . . ed jaostottutkivat eri kysymyksiäseuraavantyösuunnitelman mukaan: Railokysymys:Ins. Saarinenja ins. Liukko. Tehtävä ja peittämisestä, ehdotusohjeeksirailojen avaamisesta työvoima-ja aika-sekätarveainelaskelmineen. Sahakysymys:Ins. Ahti sekä ins. Halla-Seppäläja VarkaudenKonepajaninsinöörit.Sahantulee olla kevyt ja varma, ei liian nopea,mahdollisestiei sirkkeli. Ins. järjestetääntyötä vartenkomennus. Halla-Seppälä1le Kemiallisetkysymykset:T:rit RenqvistjaPuranensekä ins. Kyrenius. Mahdollisuudetkäyttää eristäviälevyjä. Paineilmakysymys: Tri Kaitera ja ins. Castr6n.Tri Simojoki . . ., joka on erikoistunutSuomenjäryien jääsuh-

teidentutkimiseen,on kaikkienjaostojenkäytettäyissä." Insinöörit T. Saarinenja T. Liukko saivat railokysymyksenselvitettäväkseen, koskaheillä oli asiastasuurin kokemustalvisodanajalta, edelliselläViipurinlahdeltaja jälkimmäisellä Janisjäneltä. Sahakysymystäoli eniten tutkittu juuri Varkaudessa,joten sieltä oli nopeimmin tuloksiaodotettavissa. Nyt oli erityisestitutkittava pyörösahanlisäksi kehys-ja ketjusahojasekä jääjyrsimiä. Kemiallistenkysymystenalalta oli selvitettävämahdollijääsuudettermiitin käyttämiseenreikien sulattamiseksi hän sekäerilaistenkemikalien,kuten kalsiumkloridinja rikkihaponsoveltuvuuteen railojentekemiseen. Paineilmankäyttäminenjään sulattamiseeneli ,poreilumenetelmä"perustuitri P. Kaiteran ideaan,että pohjaan sijoitetustaputkesta annettiin ilman virrata ulos pienistärei'istä,jolloin pohjalla ollut vesijoutui liikkeeseenylöspäinja lämpimämpänävähitellensyövyttijäätä alta päin. päällikölHanell selostitoimenpiteitäänyleisesikunnan ,tiedoitusta siitä, tutkitaanko näitä kysymykiä mahdollisestimuualla, missä tapauksessa tutkimustenjärjestely ja varojen käyttöön asettaminen vaatii lisäjärjestelyjä,.Heinrichs vastasi 13.8.40,että asia "annetaankoko laajuudessaan LinnoitustöidenJohtajalle tutkimisen yhtenäistäjärjestelyävarten ... Tarvittavat varat välttämättömiinkokeiluihinvoidaanottaa linnoitusmäärärahoista,.Ratkaisu merkitsi sitä, että myösjään räjäyttäminensisällytettiinlinnoitustoimiston ohjelmaan. Tämä tehtävä annettiin everstiluutnantti (myöhemmin kenraalimajuri) A.R. Salorannalle,joka kehittikin aluksiARSA-pulloksi,myöhemminjäämiinaksi nimitetynräjäytyspanoksen. Seoli lasipulloonsijoitettu joka sytytettiin erikoissytyttimellä. räjähdysainelataus. Jäämiinojapantiin jäähän poratuista rei'istä jään alle pitkä rivi, joka sittensytytettiinyhdestäkohdastaesimerkilGi sähkösytytyksellä. Tästä räjähdys välittyi sytyttimien avulla muihin miinoihin, joten koko rivi räjähti ja synnytti muutamanmetkäytännössä samanaikaisesti rin levyisenrailon. Edellä luetellut erikoiskysymyksiätutkivat jaostot

3ll muodostivatyhdessäjääestetoimikunnan. Kenraali Hanell johti yleensäitse puhetta sen kokouksissa.27.9.40 määrättiin jaostojen toimintaa koordinoimaantyövaliokunta,jossaoli edustajakustakinjaostosta.Puheenjohtajaksi määrättiin everstiVainio ja sihteeriksiinsinööriP. Saukko.Loka-marraskuunvaihteessamuodostettiintoimikunnastayesistötoimisto (sivu236). Syksylläperustettiinkaksikoeasemaa, toinenRovaniemen Palojärvelleja toinenKirkkonummenTampajanjärvelle. Näillä tutkittiin kaikkia eri menetelmiä.Edellistä asemaakiirehdittiin kaikin keinoin,koskajärvien jäätymin€n Rovaniementasalla on yleensänoin 3 viikkoa edellä Etelä-Suomesta. Tämä osoittaa.kuinka tärkeänä ja kiireellisenäasiaapidettiin. Hanell tiedoitti armeijakunnillekokeiluistaI 1.10.40ja antoi samallaohjeita töistä,joita voitiin tehdäjo ennen uusienkoetulostensaamista.Tällaisiaolivat rnuunmuas-

sa railojen pitäminenauki laivoilla, railon paikan kattaminen lämpöä eristävillä aineilla jo syksylläjään yielä ollessaheikkoa,jolloin se ei pääsisivahvistumaansekä kateaineiden,kuten kaislojen,kanervien,havujen jne. kokoaminen.Vaikkakin suuden selkienauki pitäminen tuskinoli mahdollista,voitiin niillekin järjestää"ansantapaisiaheikkoja kohtia" ja puolustusasemiin pistävätkapeat yesistötoli "kaikin mokominkoetettayasaadapysyjäässäalkutalvestaalkaen".Jääesmäänauki tai heikossa teenaikaansaamiseen räjäyttämälläoli myösvarauduttava. Kevättalvella1941jaettiin yhtymille talvenkokeilujen perusteellalaaditut,Väliaikaiset hv-esterailonteko-ohjeet,. Niiden mukaan railoa ei pitänyt tehdä 1,5 m matalampaanveteen eikä 20 cm ohuempaanjäähän. Uutta. railotlTppiä esittää kuva 154. Tohtori Kaitera selostiHanellille saatujakokemuksia28.2.41jättäessään

Kuva154.Kevöttalvella 1941kehitettyesterailo.

V työvaihe: b) iäätelienkatkominen ia painamineniään alle

Vl työvaihe: Toisenrailon a) kannatinkehyksien asettaminen b) peitteenlevittäminen c) lumenluominenpeitteensuoiaksi

3t2 päällikkyyden."Kokeita Pe-(peittämis)vesistötoimiston menetelmälläon suoritettusekäTampajanettä Palosalmen koeasemilla.Kokeetovat antaneetv€rrattainmyönteisiätuloksiatammi-helmikuunaikanakovillakinpakkasilla ... Estevaikutus on yleensäsäilynytn. kuukauden ajan. Vaikutustavoidaanjatkaa, kun tähän yhdistetään Po-(poreilu)menetelmän käyttö.Tämä voi tulla kysymykjoissa paikoissa, seen vedensyvyysylittää 3 m." Vesistötoimistosai tammikuussa 1941 tehtäväkseen panna käyntiin esterailojentekemisenarmeijakuntien alueilla ja ryhtyä hankkimaansitä varten kalustoaja materiaalia.Parhaaksipeiteaineeksi oli osoittautunutbitumilla käsitelty paperi. Sitä toimitettiin joukoille 120 tonnia, mikä riitti 125 km:iin 4 m:n levyistä railoa. Kannatintelineisiintarvittavaarautalankaalähetettiin46 tonma. Peitepaperinpuutteessatai sen ohessavoitiin käyttää myöshavuja,kaisloja,kaislamattojaja risumattoja.Varsinaisenalämpöä eristävänäkerroksenasuositettiinkäytettäväksi10-30 cm lunta, joka piti saadarailolle mahdollisimmankuohkeana.Tässämielessäkokeiltiin erityisiä "lumilietsoja'.Jäänsahaamiseen osoittautuiparhaaksi ns. kursosaha,jota hankittiin 30 kpl. Myös sirkkelisahoja ja käsisahojakäytettiin, mutta kokeilut osoittivat kehys-ja ketjusahattarkoitukseensoveltumattomiksi. Tammikuussa1941määrättiinarmeijakuntiinerityiset "railoupseerit",joille lyhyellä kurssilla selostettiinuusi menetelmäja jotka sitten ryhtyivät heti teettämään railoja yhtymissään.Myös everstiluutnanttiSaloranta antoi näille upseereilleopastustaräjäytysmenetelmästä (r-menetelmä)eli jäämiinojen Operatiivinenosastoantoi vesistönjäiden heikkonapitämisestä.Siihen oli 'käytettävä kaikki mahdollisetkeinot. Erityisestitämä koskeeI ja III AK:n rintamaa, IV AK:aa varsinkinVarpasaloOravisalo-Tutjuniemikohdallasekävielä I ja III AK:n yälistä saumaasyvyyssuuntaisena . . . Edellä olevanjohdostaon tehtäväänkäytettävissäolevat aluksetkiireesti sitä silmälläpitäensaatettavatoimintaan. . . Op. osastoei ole kulj.väl.os:nvakuutteluistahuolimatta varma siitä, etteikötälläkin alallahyvällätahdollavoidasaadaaikaan ainakin sellaisiatuloksia,että n€ huomattavastisupistavat jäätyvien rannikoidensulutettavaaaluettao.- F:yvä tahtokaanei auttanutkovin pitkälle,sillä IV AK ilmoitti joulukuun lopulla, että,komentaja on pvm. 28.12.40 päättänytlopettaarailojen aukipidonPyhäselän-Oriveden vesistöissä kokonaisuudessaan. Päätökseenovat vaikuttaneeterittäin vaikeatjääsuhteetja murtamistavarten käytettävissäolevienaluksienheikkorakenne,joka ei sovelluvahvojenjäiden aukipitoon".I AK:n ja III AK:n kokemuksetolivat samanlaiset kuin IV AK:n.

Yhtymien oli myös tarkkaan seurattavajäätilanteen kehitystä lohkoillaan, nimenomaanpuolustusasemaan liittyyissä vesistöissä.Linnoitustoimisto pyysi 7.12.40 kartat aukipidettävistäalueista."Erikoisestion otettava huomioon.. . rantasuhteet. . . jos vesion kovin matalaa, ei jäärailoa voida pitää auki, koskavesi jäätyy pohjaan saakka.Näissäpaikoissatäytyy turvautua muihin esteisiin kuten leikkauksiinja kiviesteisiinrannoilla.Erilaakokeilemistavartenolisi tuistenaukipitämismenetelmien Linnoitustoimistolletarpeellistasaadatietoja vesistöjen syvyydestä aukipidettävänrailon eri osissa."Linnoitustoimistotarvitsi tietojajääsuhteistamyöskuljetustenjärjesestetulivat kysymykseen tämistäajatellen.Ensisüaisesti ja kivet rakennustarvikkeet. joka oli tarpeensekärailoVesistöjensyvyyskartoitus, jen tekemistä että poreilumenetelmäävarten, pantiin käyntiin tammikuussa.Helmikuun lopussaoli työssäjo 18 kartoitusryhmääja karttoja oli valmistettunoin 2500 km':n alueeltaja pääosatyöstä valmistui keväänkuluessa. tutkiminen johti kevääseenmenPoreilumenetelmän nessäjo sellaisiintuloksiin, että linnoitustöidenjohlaja saattoi24.5.41antaaarmeijakunnilleohjeetsensoveltamisesta käytäntöön. Kirjelmässä todettiin aluksi, että menetelmäätuskin voitiin käyttää meressä,mutta sen jos veden syvyys railon sijaan useimmissasisävesissä, 3 m. kohdallaoli vähintään5 m, poikkeustapauksessa Armeijakuntienoli nyt määritettäväne "paikat linnakmissä keiden, pesäkkeiden,asemienjne. läheisyydessä, mielessäyoitaisiinsovelluttaa tulla myöskinsalmien mahdollinentoiminta vihollisenselkäpuolellahuoltoyhteyksillä(liikuteltavapo-kalusto)'. Linnoitustoimistonpiti armeijakuntienesitystenperusteella suorittaapaikalla tutkimus,jonka perusteellatyöt voitaisiintoteuttaa. Suoritetuistatutkimuksistaja kokeiluistaolivat tuloksekkaimmatedellämainittujäämiinankehittäminen,josta saatiin hyötyä jo jatkosodassaja jota on käytetty hyväksi rauhankin aikana mm. suppopatoutumienja jota on sekäporeilumenetelmä, laivaväylienavaamisessa sahojentukkialtaiden sekä käytetty menestyksellisesti Menetelmäon levinnytmyös lossiväylienaukipitämiseen. ulkomaille,mm. Ruotsiin.

ja tulvitukset Patoamiset Välirauhan aikana keskittyivät merkittävimmät patoamistyöt II AK;n lohkolle Ravijoelle, Säkäjärvelle ja

313

/q

X .v

i/hosa/mea Küva 155.Sdkdjärven tuh)a-alue.

Luumäelle. Kaksi ensinmainittuatulvitusaluettaolivat melko suppeitaja niiden merkityspaikallinen.Kesäaikana ne olisivat tehostaneetvesistönestearvoaja tehneet mahdottomaksivihollisen pesiytymisenjokipenkkaan. Talvelläja jäätyneinätulvituksetolisivat poistaneetkatveetJaparantaneetampuma-alaa. Kuvassa155on Säkäjärventulyitusalue. Luumäenpadotus-ja tulvitussuunnitelma on sekätaktillisesti että teknillisesti varsin erikoinenja ansaitsee senvuoksilähemmänselvityksen.Kivijärven vedenkäyttäminenjäryen etelärannallaolevanharjuntakanaolevan alueen tulvitukseen oli esillä jo 6.Divisioonanollessa YH:n aikanapäämajanreservinätällä alueella.Lahikylissä majailevienpioneerikomppaniain päälliköt tekivät asiastaesityksen,joka toimitettiin KannaksenArmeijan pioneerikomentajalle, mutta joka ei vielä tässävaiheessa johtanut toimenpiteisiin. Seuraavankerranasiatuli esilletalvisodanviime aikoina Luumäen linjan linnoittamisenyhteydessä.Tällöin päämajanpioneeriosaston insinöörikapteeniV. Castr6n,

joka jo edellisenakesänäoli suorittanutvastaavanlaisia tutkimuksia Karjalan kannaksella,totesi, että Kivijärvi tarjosi mahdollisuudentulvituksin tehostaasenja SuurUrpalanjärvenvälille rakennettayiapanssarinesteitä, Insinööri Castr6nin10.3.40päivätynpiirustuksenmukaan,jonka Sarlin on samanapäivänähyväksynyt,tuolloin oli kysymyksessä eräänlainen,pikaratkaisun. Harjun poikki oli kaivettava noin 5 metriä leveä oja, jonka yläpäähän rakennettaisiin kaksinkertainen settipato puusta.Maantienkohdalletehtäisiinpuinentilapäissilta. Rakennelmasallisi juoksuttaa vettä harjun alapuolella olevalle tasangolle18 m3/sek, mikä oli varsin runsas määrä myöhempään suunnitelmaan verrattuna (5 m3/sek). Kenraali Sarlin kirjoitti asiasta25.3.40päämajanoperatiiviselleosastolleseuraavaa:'Päämajan alaisettyöjoukot aloittivat muutamiapäiviäennenrauhansolmiamista Kivijärven laskukanavankaivamisenLuumäellä. Tämä työ on nyt joukkojen toivomuksestakeskeytettynä.Työ ehdittiin kuitenkinjo suorittaasiksi pitkälle, että tulvan noustessa saattaakaivannonpuhkeaminenväkivaltaisella tavallaolla mahdollinen.TämänvuoksiesitänPäämajan kiireellisestiratkaistavaksi,onko aloitettua työtä jatkettava, vai onko kaivantoKivijärven ryöstäytymisenestämiseki jälleen täytettävä." Suunnitelmanpääpiirteisen jälkeen esitysjatkui: "Nämä estelinjat,joiselostamisen den yhteenlaskettu pituus on noin 20 km, vaativatnoin I milj. markanrakennuskustannukset. Katsoensiihen,että tällainen estelinja on huokeampi kiviestelinjaa,esitän että se toteutettaisiinjatkamallajo aloitettua padonrakentamista." Päämajayhtyi Sarlinin kantaan,mutta suunnitelman toteuttaminenjäi Hanellin johtoon siirtyneenlinnoitustoimistonasiaksi.Tämä antoi sen edelleenkehittämisen ja täydentärnisen insinööriCastr6nintehtäväksija pyysi 26.4.40puolustusministeriötä esittämäänkulkulaitosten ja yleistentöidenministeriölle,että senalainen"Saimaan ja myöskin säännöstelytoimisto määrättäisiintarvittaessa rauhanaikana avustamaanLinnoitustoimistoavesiesteiden suunnittelussa,. Perustelunahän esitti, että 'toimiston henkilökuntaviime kesäkuunalusta lähtien . . . on ja suorittanut tällaisia tehtäviä Puolustusministedölle että toimistonjohtaja sodanaikanaon Päämajanlinnoitustoimislossa tälä työtäjatkanut,. Castren ilmoitti 27.7.40 Hanellille saaneensatietää, että mainittu ministeriö"muodollisistasyistäkatsoi,että mainittu tehtäväon annettavaTie- ja vesirakennushallitukselle,... joka ei tahdo kieltäytyä... suorittamasta esiintyviätehtäviä,jos (sillä) on käytettävissään riittävästi insinöörejä... Tämän päätöksenjohdosta Saimaan s ä ä n n ö s t e l y t o i m ivsitroa s t o n a e i e n ä ä nv o i j a t k a a

Kivijärven-Suur-Urpalanjärvenalueentulvitussuunnitelma perustuusiihen,että edellisenvesipintaon noin l5 m korkearnmallakuin jalkimmäisen. Kivijarvi laskee luonnostaanKymijoen vesistöönkun taasSuur-UrpalanVedenjohtamiseksitulvitusalueelle järvi Suomenlahteen. oli avattava uoma harjun läpi ja rakennettavasiihen Koko systeemiinkuului 6 patoa'joiden säännöstelypato. paikat selviävätkuvasta 156 Kivijärven rantaanrakennettiin heti alkukesästä3-settinenbetonipato,jonka pohja vielä täytettiin kivellä. Patosysteeminsuunnittelija, insinööriSaukkoperusteliasiaa2.7.40seuraavasti'Kivitullaanvarrnaan tuhoamiseksi järvensäännöstelykanavan ja kohdistamaantähän kova pommitus tykistÖtuli ' Kun patoaei käytetä,pidetäänsettienvälissäkivitäytettä ja poistetaansitä ainoastaansenvetran kuin vedenjuoksutusvaatii.Tällä toimenpiteelläpyritäänvarmentamaan padonpohja . . ." Vesi johdettiin padostamaakannaksen läpi kahdellabetoniputkella,joiden päälletuli 2 m maata ja 1,5m kiveä suojaksivihollisentulta vastaan.Rakenne oli suunniteltusitäsilmälläpitäen,ettei tapahtuisikatastrofia vedenpäästessäryÖstäytymäänhietaperäisenharjanteenläpi. "Seurauksettällaisentapauksenvaraltaovat ennakoltalaskemattomat,riippuen siitä, kuinka rajusti syöpyminentapähtuuja kuinka syvällese kykeneemaakerroksiakuluttamaan.Tällaisentulva-aallon,jonka suuruutta ei voidaarvioida,yleisenäsuuntanatulisi olemaan Urpalanjoenja Kavinojan laaksot katkoen liikenneyhteyksiäja muodostuisinäilla alueillauseidenkymmenien km':n suuruisiajärvialtaita." siis Kivijärven pato LaskeKuva 156.KivijdNen saavuttaisitäydentehonsa7 suunnitte- vrk:ssa.Suurin mahdollinenjuoksutusputkien läpi oli vesiesteiden sitä työtä uusienpuolustuslinjojen ei padonolasku-uoma lussa, mikä viime toukokuun alussa pantiin käyntiin noin 8 m'/sek. Castreninmukaan juoksuttamlsta vesimääden suurien jäämättäodottamaanasianratkaisuaKulkulaitosministe- syöpymättä kestä , . e o l i s e nv u o k sliä y t e l t ä v eä n n e nt a i s t e l u j e n riössä'. Mainittu omuodollinensyy' oli se, että ministe- e s t e i s i i nN toimisi hyökkäysvaudön mielestäSaimaansäännöstelytoimistolle,'tilapäisel- alkamista.,Jottavedenlasku-üoma jatkuvasti jonkunjuoksuttaa siihen syytä tehtäYiä>. nuesteenäon le toimistolleei voitu antaavakinaisluontoisia pitää uomassa vesi virtaava Tällöin .. . verran vettä - Asia oli viipynyt ministeriössämelkein päivälleen3 " pehmeinä ja hiesukerrostumat olevatturyekuukautta. jonka avullaveden estepato, pato oMultialan on tärkein Castr6npalautti mieleen,että hänentoimistonsahenkisäädetään' esteessä t p u a a nr u n s a sr u o s is i t t e n .k u n korkeutta koko Askolan-Orkkolan l ö k u n t ao l i t a r j o n n u a jääpeite ja esteiden Yoitiin ei ollut saanutsitä tie-ja vesirakennushal- Patoa avaamalla sulkemalla puolustuslaitos talvenaikanarikkoa. litukselta. Haluamatta tyrkyttäytyä tehtäväänhän kuiSulkemallarautatierumpuvoitiin sen pohjoispuolella jatkamaantyötäänyksitenkin oli valmistyötovereineen pinta nostaanoin 20 cm tyishenkilönäomalla ajallaannarvatenHerra Kenraalin olevassaesteenosassaveden padontehtävänä Junttolan korkeammalle ryhtyvänvaihtamaantyönteki- muuta estetlä kuitenkinvastenmielisesti pnu r o nv e d e n p i n l a s k e v a s i i t ä jöitään nyt vallitsevissa kriitillisissäoloissa"Juuri tuohon o l i P i e n - U r p a l a n j ä r v e n j a liikkumista vihollisen hailtaisi aikaanhantilanne oli varsin kireä ja Hanell oli saanut nan nostaminen,mikä suuvarsinaisesta oli padotus Tämä käskynkaikin keinoinkiihdyttää linnoittamisenvauhtia. asemanetupuolella. ja Pien-Urvain vetensä sai restatulvituksestaerillinen Castr6narvasioikein:Hanell hyväksyitarjouksenja työt alueelta. oalaniärven jatkuivat entistenmiestenvoimin.

315 Myllylammenpatosulki Suur-Urpalanjärvenkaakkoisenlasku-uomanja aiheutti Myllylammen vedenkohoamrsenasemaasuojaavaksi esteeksi.Orkkolanpato ,alus_ taa täytettäessä... padotusallastatai tyhjennettäessä sitä talvisaikaan,.Nämä kaksipatoaolivat helpostivihol_ lisen tuhottavissa,koskane sijaitsivatasemanetupuolel-

putket täynnävettä,joten ne saattoivatpakkastentultua yioittua. Tämän vuoksi olisi ns. Askolan viemäri heti kaivettavaauki. Rautatiehallitusrakensiparhaillaanuutta rumpua rautatien alitse ja tämänkin työn takia olisi kanavasaatavavalmiiksi. Lisäksioli muita vähäisemDiä röitä.kutenryöpadonpoistaminen ja padon Kivijarvesta la. pohjalaatansuojaaminenkivillä vielä tehtävä,jotta patoPatosysteemin valmistuttuapidetyssälopputarkastuk- systeemistäsaataisiintoivottu hyöty. Hanell antoi nämä sessa5.12.40,jolloin InsinööritoimistoA. palmbers Oy työt rakennusosaston suoritettaviksi9.12.40ia tämä edelluovuttiurakoimansa rakenreetlinnoitustoimistolle: insi- leen I voDltrr zJU:lle. nööri Castr6ntotesi,että nmaankaivuu-ym. töitä, jotka trluiitentin armeijakuntienalueilla suoritettiin tutkiurakkasopimustasuunniteltaessa päätettiinjättää jouk_ muksia patojen rakentamiseksi.Tällaisia olivat mm. kojensuoritettavaksiei vieläole edesaloitettu,. 5.prikaa- HangonlohkollaHarparskogin-Leksvallinpadotukset ia tin edustaja,majuri (myöhemmineverstiluutnantti)A. - parsäV AK:n alueellaSuomussalmella K uivajarven Kuiri, ilmoitti niidenolevanprikaatilleuysin ylivoimai- mönselänsekä Alajäruen-Kovajärven-pirttijäryen tulset. vituket. Näitäei kuitenkaan tehty. Castr6ninmukaan olivat maantienalla olevat betoni-

XXI LUKU RANNIKON LINNOITTAMINEN

Rannikonpuolustuksentilannetalvisodan päätyttyä toistaiseksikokoKuten maadntamalla oli sota olennaisestimuuttanut nojautuvaksi. . . täydennyson ainakin hidas." varsin riippuvaja osalta.Taistelu- naanulkomaista tilannettamyösrannikonpuolustamisen Tulossaolevastauudestakahistostamainitaan,että 305 jen päättymisenaiheuttamienensi kiireiden mentyäohi mm:n tykeistä 4 voinee olla käyttökunnossakahden analysoitiin sitä Merivoimien Esikunnassaja tehtiin vuoden,seuraavat4 kolmenvuodenja loput 4 kolmenja 28.3.40päämajalleesitysrannikkotykistönuudelleenjärjestelyn periaatteista.Tilänteen arvostelualkaa seuraa- puolen vuoden päästä. 130 mm:n tykit ovat teholtaan iuurin piirtein yhtä hyviä kuin 152-milliset,mutta 'niivastt. "Vihollisen uusien tukikohtien, ulkosaarienja omien denkä]ttöikä riittää suureenkinkulutukseen'. Merivoimien Esikunta päätyy lopputulokseen,että pituudentakia ovat ranmaavoimienpuolustusrintaman kaukotykisnikollemmesuuntautuvatsotatoimetentisestäänhelpot- ,maavoimienlinnoitettujenpuolustuslinjojen kiinteilmm. 130 tyydytettävä samalla tön tarve on periaatteessa tuneetja tulleet maarintamallevaarallisernmiksi ja kenttätykisvarsinaisella kun niiden torjuntaan maavoimien itsensä avulla on lä tykeillä, rautatietykistöllä ei vielävoitrrtietää,että entistä vähemmänedellytyksiä.Laivastovoimiavoidaan töllä,. Tosinhantuossavaiheessa maahan saataisikaan ja viholli- mainittuja 130 mm:n tykkejä ei entistärajoitetumminkäyttää Suomenlahdella ja vapautunuthenkilökunta senkulkuteidenvarsilla., KoskaAhvenanmaanlinnoitta- Laatokan Viipurin lohkolta käytettäväksikokonaiminen on nyt mahdollista,se helpottaa Pohjanlahden ja kalusto kuitenkin ehdotettiin meren rannikolla entisenorganisaationtäysulkemista,mutta epävarmatilanne pakottaakuitenkin suudessaan ei tähänaikaanlainkaanotetsuojaamaanMerenkurkkua rannikkotykistönsijoittamististä tehokkaämmin. mikä kuitenkin oli jo sekä toiminta "tehokkaasti Esikunnan tarkoituksena' kenttäarmeijanvoimia armeijakunnillekäskyn 29 3.40 nArmeijanuuden yleissuunnitelmanalueellitettavaja organisoitaYa tarpeesta ' "Sasummitmisesta tä ja maistakäsinsuuntautlrvan todetaanaluksi, malla tiedoitetaanev. Järvisenkonennossaolevientieselvityksessä Omien mahdollisuuksien sisävesistöpuolustusettä rannikkotykistönpääosanmuodostavat1'52145-C dustelijain lähipäivinä suorittavan alueilla". ak:ien tiedusteluja osoittautumukaan tykit, jotka "ovat sotakokemuksien IlmeisestikinMerivoimien EsikunnassatoukokuunaIneet erittäin arvokkaiksiaseiksiniiden hyvän tulinopeuja allekirjoittadenja tarkkuuden,ammuksiensuhteellisensuurenalku- kupuolella tehdyssä,päiväämättömässä meillä -uttolnur.u muistiossatodetaansotakokemusten vuoksi.Niinopeudenja ilmatorjuntaan"soveltuvuuden rannikkolinja osoittaneen,vastustuskykyisten Norjassa kulumidenpahimpinaheikkouksinaovatkuitenkinsuuri Osa meidänlinnakkeisnenja pieni elinikä. nKenttäarmeijaon sotakokemuksien nakkeidenerittäin suurenarvon. varsin puutteellija kuitenkin edelleenkin on oli tamme olevien perusteellavoinut todeta linnoitetuissaasemissa sen ja kiinteidentykkien suurenarvon. . . Mieltymysrannikko- sestivarustettu ovatniidenkeskittämisedellytykset osoitti' esimerkki tykkeihin maamaalitykkeinäon perustunutyksipuolisesti mukaisetkuten Tuppuran linnakkeen varusja rannikkotykistöllä linnoittamista Merirajan . . . maakulutti ammunta myönteisiintietoihin. Tosiasiassa ammuntaanosaaottaneista tamista ei voida korvata muunlaisella puolustukselrintamallaloppuunpääosan putkistaja uhkasityhjentäärannikkotykistönammusva- l a . . . n Uusia linnakkeitataNittaisiin lähinnäseuraaviinpaikrastotniin, että varsinaisenrannikkotykistönmerkitysoli muuttumassapelkkäänmielikuvitukseenja uskotteluun koihin.

3t'7 "Haminan ja Kotkan saaristo on varustettava sellaisella rannikkotykistöllä, että vihollinen ei voi käyttää laivatykistöä kenttäarmeijan puolustusasemienmurtamiseen ja että Suursaarta voidaan estää käyttämästä vihollisen tukikohtana. Pellinki on näihin saakka jäänyt melkein vaille puolustusta . . . Venäläisten hallussa oleva Hankoniemi pakoittaa varautumaan siltä taholta.ghkaavia vaaroja vastaan. Koska vieraan alueen laajentumisesta olisi siellä seuraukena dntaman huomattava piteneminen on se estettäväsuhteellisenlujalla linnoittamisella. Ahvenanmaan osalta on linnoittamisen tarve . . . ilrneinen>. ,Osittain on linnoittamista suoritettava vielä mm. Loviisan ja Porkkalan edustalla, Pohjanlahden satamien suojaksija Merenkurkun sulkemiseksi".

MaavoimienEsikuntayhtyi pääasiällisesti Kotkan lohkon kantaanpäämajalle10.5.40lähettämässään lausunnossa.Erityisesti korostettiinvastatykistötoiminnan tärkeyttä, koskavihollisellanyt oli tilaisuussijoittaa tykistöään aivan rintaman sivustassaoleviin saariin, kuten Pukkioonja Paatioon.Tärkeätä oli myös maarintaman tukeminenmerenrannastaaina Säkäjärvelleasti. Tässä mielessäpainotettiin Sydänkylän patterin merkitystä. Tykistökomentaja,everstiMelin, olisi halunnutsenpohjoisemmaksi,Häppilän maastoon,josta se olisi ylettynyt aina Säkäjärven-Kotijärvenkannaksillesaakka.Mustamaan linnaketta pidettiin myös tärkeänä ja toivottiin sinne kauaskantoistatykistöä. Se piti linnoittaa 'kestämään ankaratkin ilma- ja tykistöpommitukset".Valve yhtyi Heinrichsinkantaan20.5.40. Näiden esitystenmukaan tapahtuikin Kotkan lohkon linnoittaminenkoko välirauhan ajan. Vuoden loppuun mennessä oli jo saatuvalmiiksi Sydänkylänpatteri sekä Suomenlahti Mustamaanraskasja kevyt patteri. Vanhakylänmaassa olivat työt käynnissä,Kirkonmaanjäreiden tykkien aseUusi raja aiheutti sen, etlä Kotkqn lohko oli nyt lullut ,etulinjaan,ja sentehtävätja toiminnatoli sopeutettava mat olivat myösvalmistuneetlopullisesti,niidenrakentaEhkä ensimmäinen'pitkän tähtäyk- minenhan aloitettiin jo vuonna 1927. Ristisaareenoli uuteentilanteeseen. nyt sensuunnitteluun"kuuluva oli Valven esityspäämajalle talvisodanäikana rakennettu lähipuolustusasemia; 20.3.40Kymin linjan ja rannikkotykistönyhteistoimin- sinnealettiin tehdä äsemiaraskaallepatterille (2/152/ oli tiedottanut,että pääpuolus- 45-C),aluksikenttälinnoitettuina. nasta.Pioneerikomentaja Lohkolla ei talvisodanpäättyessäollut järeätä tykistöä tuslinjanaoli joen itäinen haara. Valve ehdotti nyt sen joen hyväksytylle linjalle itämuuallakuin Kirkonmaalla(4I 254I 45-D).Nimenomaan sijoittamistaaikaisemmin puolellaTavastilantasalla.Kymin linjan linnoittaminen- kaukotorjunnantehostamiseksiMerivoimien Esikunta han oli ollut rauhantuloonsaakkamerivoimienkomenta- suunnittelisamankaliiperin pattereita sekäMustamaajan johdossa. han että Tammion-Kukkion saariryhmään.Lisäksi ehdotettiin Kirkonmaahan rakennettavaksijäreä patteri lohkonja maavoimienvälirajaksi joka kuitenkaanhyväksynytMusrantaviivaa, eikä sitä ehditty rakentaa varustettavaksi sulkulinjaksi". Kotkan lohkonpuolustuksen 1941 ryhdyttiin uudestaantarkastelemaan tiin vasta huhtikuun lopulla, kun maarintaman oikean sivustan määrättiinlinjalle Ravijoki-Säkäjärvi.Lohkonkomentaja, everstiluutnantti(myöhemmineversti)A. Lehonkoski suojaamisessa. Pääesikuntaantoi 1.4.41käskyntätä kosesitti 24.4.40 merivoimienkomentajalle,että nyt otisi kevista "operatiivisistavalmistelutöistän.Aluksi todetnaavoimien rannikkotykistöä siirettäyä idemmäksi "nimenomaan t i i n . e t t ä l o h k o nt o i m i n t ao l i r i i p p u v a i n em kenttäarmeijantukemisentarkoituksessa... koskavoi- puolustusasemien sijainnista.Kun oli mahdollista,että ne makastatulitukea taryittaneejo varsinlyhyellä viivytys- saattaisivatsiirtyäjoko eteen-tai taaksepäin, oli rannikon järjestelyissäsyytätutkia ja linnoittamisesSamastasyystänäyttäätarpeel- puolustuksen välillä raja - pääasema. liselta tykistön sijoitus mantereelle.. . Tarkoitukseen sa ottaa huomioon,että voitaisiin ,samoilta paikoilta maasto. . . sopivaltanäyttääSydänkylänlounaispuolin€n käsin varmistaasivustauseammanrintamalinjanjatkeeTähän tarkoitukseenvoitaisiin käyttää Suur-Mustantyna" ilman että välirajalla pääsisisyntymään,heikosti (21152/45-C). Viipurin krt" Nämä olivat lohkolta eva- vartioitujaja varustettujaaukkopaikkoja,.Ensimmäisekjoka kuoitua kalustoa, oli asennettutilapäisestihirsialus- si oli selvitettävämiten Mustamaan*Tammionlinnaktoille Suur-Mustaanja Kuutsaloon"silmälläpitäenKotkeet liittyisivät paitsi nykyiseenII AK:n asemaanSantpuolustuk- saaren-Ravijoen kaanja Haminaanjohtaviensisääntuloväylien linjalla. myös taempiinasemiinaina senlujittamista sekämaarintamanoikeansivustantuke- Rakilan ja Haminan tasalleasti. Tällöinkin njäänee. . . mistan. ryhmäedelleenpaikoilleen,elleivihollisenkenttätykistön

rsskaatrannikkoaatteritkesällA1940. Kuya 157.Ahvenanmaan

ammunta lähietäisyydeltätee saartenhallussapitoakalliolouhoksistaja betonivarusteista huolimattamahdottomaksi." Jos näin kävisi, olisi Haapasaaret-Kirkonmaa saariryhmäliitettävä nykyistätiiviimmin maarintamaan Rakilan tai Hilloniemen Suurmustan varustamista raskaalla tykistöllä. Mutta maarintamansiirtyminenaina Tavastilantai Kymijoenkin tasalle oli otettava suunnitelrnissahuomioon. Jos tällaisessatäpauksessa Mustamaan-Tammiontykistökalustoaolisi vielä käytettävissä, seolisi sijoitettavaAhvenkosken-Vaahterpään seuduille. nSentapauksenvaralta,että maarintan.ra siirtyisieteenpäinn,oli suunniteltavarannikkotykistönsiirtämistä'Viipurinlahdenlänsirannanja SäkkijärvensekäVirolahden rannikonpuolustusjärjestelyjä silmälläpitaen,.Edelläselostettujakysymyksiäkäskettiinselvittääkeväänkuluessamm. sotapeleissä. Merivoirnien Esikunta .järjestikin sotapelin 12.ja ilmoitti sentuloksistamm. seuraavaa: 15.5.41 Mustamaan-Kukkion saariryhmäoli pyrittävä pitämäänhallussamahdollisimrnanpitkään,mutta onnistumisenedellytyksenäoli "puolustuselinten luja linnoittaminenkestämään mereltä, maalta ja ilmasta tulevaa tulta, sekä "järeän patterin süoittaminensaariryhmään,.- Pääesikunnan3.l.4l vahvistamassa suunnitelmassa oli 3/ 254/ 45-DpatterinsüoittaminenTammioon.

Myös Suurmustanlinnoittaminenoli sotapelinmukaan tarpeellistajasenpitäisi tapahtuajorauhanaikana,nsillä muutenseei voi kestää. . . keskitettyätulta. Suurmustan Haminan varustaminenolisi suoritettavasamanaikaisesti rakentamisenkanssa."Saareenolisi ilmeisestikin tarvittu raskaspatteri, mutta sitä ei vielä ollut vahvistetuissa suunnitelmissa.Suurmustalla tilapäisesti olleet tykit olivat nyt Sydänkylässä. "Meillä kaivattaisiinerikoistarannikkojalkavakea, saaristosta ja rannikolta kotoisin olevaa miehistöainestä, joka olisi varsinaisestikoulutettu ja varustettusaaristotaisteluihin.' Sotapelissäoli nimittäin käynyt selville, että "vihollinenpyrkii valtaamaanmiehittämättömiäsaajalansijaaja tukikohria ja pienempiäluotojasaadakseen tia toiminnalleeneteenpäin.nKenttäarmeijanjoukkoja mutta voitiin tietenkinkäyttäämyössaaristotaisteluihin, tavanmukaisenkoulutuksensaaneilta"jv. osastoiltakaan voidaodottaatäysinensiluokkaisei saaristo-olosuhteissa ta suoritusta".Sotapelioli siis osoittanut,että rannikon puolustamisessa ei suinkaanriittänyt pelkkätykistöllinen toiminta eikä edeslinnakkeidendefensiivinenpuolustaminen. MerivoimienEsikufia esltti 22.11.40Pellingin lohkoa vahvennettayaksisiten, että Bästön patted tehtäisiin kolmitykkiseksija 305 mm:n patteri rakennettaisiinjoko samallesaarelletai viereiseenSandöhön.Glosholmaan

319 ehdotettiin 2/l2Ol 41-A-patteri. Pääesikuntahyväksyi suunnitelmanmuuten, mutta järeän patterin paikaksi määrättiinHasselö. Helsingin lohkon tärkeimmättyöt olivat Isosaarenia Mäkiluodonjäreiden (305 mm) pattereidenrakentaniisenaloittaminen(Pv.PE:nkäsky27.2.41).Tämänkauden töitä olivat myös Kytön patterin rakentaminenja Träskön tykkien lisääminenkolmeen.Nyt tehtiin myös melkoinenmäärä selkäsuojiavanhoihintakaa avoimiin tykkiasemiin. - Suunnitelmaansisältyi myös kahden 203 mm:ntykin siirtäminenMäkiluodostaSalmisaareen. Hangon lohkolle oli kiireesti rakennettavakewelle ia sulkutykistölle asematvuokra-alueen pobjoispuolella oleja myössijoitettavapaikoilleenuuden vaanpääasemaan tilanteen mukainenjäreä ja raskastykistö. Valve teki esityksenpäämajallejo 30.3.40 Turun lohkon itäosan vahvistamisesta. Tämä osa liitettiin pian Hangon lohkoon. Esitystä tehtäessäoli jo tykeille ntiedusteltuasemat väliaikaista sijoitusta varten ja valmistavat työt ovat käynnissä.Tykit asennetaan ja suojataan kallioperustalle tilapäisillä rintavarustuksilla.Samalla ryhdytään vakinaisten patteriasemientiedusteluun,jonka perusteella tulen tekemäänlopullisenehdotukseniPäämajalle.Vakinaisissaasemissatykit asennetaankallioon hakattuihin kuoppiinja varustetaanbetonirakenteilla,. 152 mm:n patterit tulivat Jumalvikiin. Bolaxiin ia Kroköhön.120-millinen GranholmiinRosalanerelapuolelle.Valveehdotti24.5.40 C-patteria,murta linnoilustyöt silmälläpitäen,että asemiin taa Russarön234/50-Bs-tykit. hyväksynytesitystä,vaan rattavaksi Hangon itäpuolista jäi vainkevyenpatterin Hangonlohkollaoli myös2 patteriaraskastaliikkuvaa rannikkotykistöäHankoniemenmaarintamaaja senlänsipuolellaolevaamerialuettavarten. Tälle tykistölle oli rakennettavakenttälinnoitetutasemar.

aluksia,jotka tulivat "Ahvenanmaanvyöhykkeenaluevesille (kolme meripeninkulmaa)n oli tulitettava ilman eri käskyä, sämoin sotilaslentokoneita, jotka tunkeutuivat 'aluevedenrajoittamanalueenyläpuolelle). Oli siis varsin luonnollista,että linnoitustyötjatkuivat talvisodanaikaiseentahtiin.,Linnoitustöidenylijohto ja mahdollistenrakennusvaiheen aikanailmenneidenkvsvmystenratkaisuja esitrely.määrättiintykistOkomentäjan tehtäväksi,tärkein osa linnoittamisestahan tapahtui patteriasemissa. Keväänja kesänkuluessasaatiin tykistön asematlinnoitetuiksiseuraavantaulukonosoittamaan valmiuteen(vrt. kuvaan157). Linnake tai alue

Signildskär Eckerö: Valberget

Linnoittamistilanne

2l1s2l45-C Taistelukunnossa 2140-Br Samoin 2l'ts

Ahvenanmaa

Kenttälinnoitetutasemat Storby 2187 K/es Samoin Skeppsvik 2/87Kles Samoin Tellholm 2/120 /4r-AL Tuliasemarakenteilla 3147 Samoin /40 Djurvik 2147 Kenttälinnoitettu tulia140 sema Hammarudda 2l2s4l4s-D Tuliasematrakenteilla 2l 1s2l4s-c Taistelukunnossa Rakenteilla Taistelukunnossa Taistelukunnossa 2lr52l4s-C Taistelukunnossa Samoin /12o145-C Taistelukunnossa 2/40/40-v J Samoin Kökar 3/rs2l4s-c Taistelukunnossa 2l7sMz Samoin 4147140 Samoin 2140 Samoin Gottby,Torp Rask.Psto1:n patterien Vestansunda kenttälinnoitetuttuliaseMarby mat

Talvisodanjälkeentilannearvioitiin edelleenvaaralliseksi ja puolustustoimienkoordinoimiseksimuodostettiin saariryhmänjoukoista 25.4.40yhtymä nimeltä ,Ahvenanmaanpuolustus"ja senkomentajaki määrättiinkenraaliluutnantti H.V. österman. Ensimmäisessä yhteiskäskyssään tämä määritteli sentehtäväksi"torjua kaikki Ahvenanmaansaaristoonsuuntautuvatmaihinnousutsekä puolustaaAhvenanmaanmannerta,).Vieraita sota-

Näiden lisäksi oli ilmatorjunta-aseiden kenttälinnoitettuja tuliasemia ainakin Maarianhaminassa, Marsuncletissa, Färjsundetissa ja Valbergetissa. Rannikkotykistön linnakkeilla olivat tykkien tuliasemat kantalinnoitetut, tosin viimeksi aloitetut Hammaruddan järeä patteri ja Tellholmin patteri jäivät kesken. Linnakkeille oli lisäksi raksnnettu kallioluolia, betonisia majoitus- ja konekiväärikorsuja sekä esteitä. Mittausasemia oli rakennettu sekä

320 betonistaettä puusta. Lähitorjuntaan kiinnitettiin koko linnoittamiskauden aikanapaljonhuomiota.AhvenanmaanPuolustusjoukkojen Esikunnan2.4.40antamassaohjeessa todettiin, etteivät unykyisetasematole omanneettarpeeksivastustuskyrakentamaan kyä. Senvuoksitullaan lähitulevaisuudessa rautabetonisetkk-asemat."Linnake oli ympäröitäväpesäkkeillä niin että ranta-aluettapystyttiin kauttaaltaan tulittamaan,mutta myösmaarintamaoli linnoitettavaja senpuolustusoli saatavaniin kauaksitulipattereista,ettei oli vihollinenvoinut häiritä niidentoimintaa.Pesäkkeistä oli sisäpuolta. Ne myös linnakealueen voitava tulittaa jolloin niimyös sijoitettava kallioon, mikäli mahdollista den yhteyteen rakennettavatmiehistösuojatsaataisiin oli otettavahuomioonkonekilujimmiksi. Suunnitelmissa väärientodellinentarve eikä vain nyt käytettävissäolevien aseidenmäärä. Jo vähän ennennäitä lähitorjuntaohjeitaMerivoimien Esikuntaoli lähettänyt19.3.40kaikille lohkoille- ei vain Ahvenanmaalle- "pari kk-asemanmallipiirustusta,joita esikuvanakäyttäentuleelohkojenlaatia ensitilassakullekin Me.VE:n operatiivisenosastonhyväksymällepaikalle erikseen.Tässätulee ilmetä m.m. kk-asemaehdotuksensa seuraavaa:.., onko korsu tehtävä kk-asemanyhteyteen tai muualle? Perustelu. 4. minkälaisenosuman tulisi kk-asemankestää.,Mallipiirustuksetovat Enckellin linjalta, toinen on kk-korsuKolkkalastavuodelta 1920ja toinen tulenjohto- eli tähystyskorsusamalta vuodelta (kuvat 16 ja 23). Lähteistäei selviä,miten nämäpiirustuksetovatjoutuneet osoittavatselvästi,ettei ollut känssa. linnoitustoimiston Merivoimien Esikunta yhtenäisetohjeet lähipuolustuksen hin liittyi mm. konekiväärikorsun manlainen kuin KannaksenT-linjalla käytetty (kuya 103), mutta sen mukaan nbetonin paksuutta voidaan muuttaamaastontarjoamansuojanja väylälläliikkuvien sotalaivojentykistön kaliperin mukaan". Piirustukseen liittyvässätaulukossatämä riippuvuusesitettiin seuraavastl: Ammuksen kaliiperi mm '75 105 152 210 280 305 420

Tarvittava cm suojapaksuus

50 90 120 150 200 250 350-400

Betoninpiti olla,erikoismääräystenmukaistaraudoitettua linnoitusbetonia". Ohjeen mukaan voitiin linnakkeenmiehitystä laskettaessaottaa huomioonmyösjalkaväkijoukkojaja linnoituselimetoli suunniteltavasenmukaisesti,että näillekin tuli tilaa. Aluksi oli kuitenkin rakennettavavain ,lähitorjunnanrungoksitarvittavamääräu.Kiireellisyysjärjestysoli pidettäväsilmällä taisteluvalmiuden tä määrättäessä ohjeenaoli seuraakehittämistä,mutta periaatteellisena va luettelo: - ,miehistösuojat, - piikkilanka-ja hv.esteet, - avoimet kk.-asematja miehistönampumapaikatyhteyshautoineen, - katetutkk-ko6ut". oli määrättäväolosuhteiden Betonikorsujen suojapaksuus parhaiten maaston "on kulloinkin löydettävä mukaan: ja taktillisestisopivin käyttävä, halvin tarjoamaasuojaa joka tulee tapauksessaolla ratkaisu. Miehistökorsujen mahdollisimmanvahvoja,koskaniidentuleekestäämyös raskaitailmapommeja., "Linnoitustyöt on katsottavakuuluvan kantahenkilökunnanperustietoihinja tehtäviin.' Niinpä ohjeisiinliittyykin sivunmittainenselostusbetonitöistä.Se on varsin tiivistä tekstiä,olihansevarmaanmonellekintöitä johtamaanjoutuvalleainoabetonitekniikanopas. Ahvenanmaanlinnoittaminenloppui lyhyeen.Professori Erik Castr6n kirjoittaa (Suomenkansainvälinenoijoutui . . . tekemäänNeuvostoliikeus),että "Suomi . . ., jonka mukaanSuosaaretja Ahvenanmaan ...n niitä vastaisuudessakaan oli hävitettäväja Neuvalvoatämänsopimuksen kuitenkin ollut vireillä jo pitkän aikaa,kaikki linnoitustyötoli keskeytetty3.'1.4O. 25.9.-8.10.40 Hävitystyötmäärättiinsuoritettavaksi välisenä aikana, mutta niitä jouduttiin täydentämään vielä myöhemminkin.Pääesikuntailmoitti ulkoasiainrninisteriölle 28.10.40, että ,hävitystyöt ovat jatkuvasti käynnissä,mutta sen jälkeen kun pioneerit jo ennen sopimuksenallekirjoittamistaolivat räjäyttäneetvarsi naistenlinnakkeitten:Kökar, Herrö, Hammarudda,Signildskär,Nyhamnslandtykistöasematja eräätmuut laitteet, on työtäjatkettu paikallistasiviilityövoimaakäyttämällä., Nyt oli lähetettyvielä pioneerejakintöitä täydentämään."Suurin osajälelläolevastatyöstäon kenttäjoukja kojeneri puolilla suorittamienjalkaväkivarustustöiden niihin liittyvien kenttä-ym. tykistön asemienja vaihtoasemienpoistamistöitä.Useimmat asemat ovat keskeneräisiä." Eräät puiset tähystystornitkin,jotka olisivat

321 olleet merivartiolaitokselletarpeellisetsalakuljetuksen valyontaavarten, oli Neuvostoliitonkonsulinvaatimuksestapitänyt poistaa.

ja Pohjanlahti Saaristomeri

Kiireel' lislysslja Kotkah Mustamaa

1s2/4s-C

rs2/4s-c 2

Turun lohkontilannemuuttui olennaisesti Ahvenanmaan linnoitustenhävittämisenjälkeen. Valve esitti 22-11.40 BorstöhönZI 120I 41-A-patteriaestämäänvihollisenkeveidenvoimientunkeutumistasaarenlänsipuolitsesaaristoon.OsaAhvenanmaan tykistökalustosta vedertiin"uudelle linjalle, missätykit asetettutilapäisasemiin ja ryhdytty rakentamaanbetonilaitteita,. Nämä linnakkeet

Sydänkylä Tammio

2s4/45-D

Kukkio

r20/s0-v

olivat - Alskär

Vaniakylänmaa

ts2/4s-c

Kitkonmaa

30s/52-O 2s4/4s-D ts2/4s-c rs2/4s-c

2lr52l4s-C

- Jungfruskär 4/152145-C - Isokari 31152145-C - Berghamn 3/120/45-C Näille saarilleoli rakennettavamyösvälttämättömim_ mät parakitja huoltolaitokset. Selkämerensatamatolivat myöstulleet entistäalttümmiksi vihollisentoiminnalleja toisaaltaniiden merkitys yhteyksienylläpirämiseksi länteenoli kasvanut.Näln ollen oli aiheellistavaihtaa Reposaaren120 mm:n tykit 152-millisiin. Kuuskajaskarinpattei (3I | 52I Z2-D) saatiinrakennetul$i kenttälinnoitettuna; alKana. Vaasanlohkolla tuli Norrskärin kantalinnoitettuuntuliasemaan. antoi 15.4.40 käskyn, betonityöt,. Sommarön partei tässä vaiheessakenttälinnoitetuksi,muttä myöhemmin sinnerakennettiinbetonisettykkiasemat.

Rannikon linnoittamisen kehittämissuunnitelmavuodelleI 94i

Rankki Ristisaari

2l Suomenlimoitramisen historia

2 4 3 2

Patteriasemienrakentaminen. Mittausasema Pattedasemanrakentamrnen. Valonheitinasema, ko-Tammionmittausasema Patteriaseman rakentamisenloppuunsaattamiren, Mittausasema Pattedasemat KilpisaarenjaHaapasaaren keveille tykeille (Ei linnoittamissuunnitelmassa) Patteriasemankenttälinnoittaminen Mittausasema

Pellingih

Bästö

ts2/4s-c

3

Glosholm

r20/4t-^

2

Pirttisaari r52/4s-C Ilelsingin lohko Merivoimien Esikunta esitti kokonaissuunnitelmansaKaikki linrannikon puolustuksen järjestelystä pääesikunnalle nakkeet 2s4/45-D 4 22.11.40ja ylipäällikkövahvistisen 3.1.41.Linnoitus- Villinki Santahamina rs2/45-C suunnitelmalähetettiin pääesikuntaan jo 25.9.40.Seu- Isosaari 305/s2-O

raavaantaulukkoonon koottu suunnitelmanolennaisimmat osat.

Keveidentykkien asemat kallioo4 töiden loppuunsaattaminen

2s4/4s-D r52/4s-C Kuivasaari 3Os l52-O Katajaluoto 2s4/4s-D Rysäkari 2s4/45-D L.Mustasaari rs2/22-D

4 4 2 4 4 2

3.tykinbetonityöt. MustaviiranjaOrredgrundin üittausja valonheitinasemat. Orrcngrundid75 mm:ntykkiasemat (Ei linnoittamissuunnitelmassa) 3.tykin asemankenttälinnoittaminen II Mittausasema III (Ei linnoittamissuunnitelmassa)

2

Tykkien selkäsuojat betonista 3 3 2 4 4 2 3 3 2

Patte asemankantalinnoittaminen

322 Kiireellisyyssrja Miessaari K]'tö Mäkiluoto

ts2/45-C rs2/5o-v 3osls2-o

Toiserlpatterin tuliasemankantalinnoittaminen

2031s5-v 20314s-c

Kevyentykistöntuliasemat. Sommarönmittausja valonheitinasema

Hangon ts2l45-c Jumalvik Tammisaaren234ls0-BS saaristo (2liikkuvaa ts2/46-E ptria) Bolax

rs2l4s-c

Granltolm (Rosala) öro

r20l4r-A

1

3

kantaPatteriaseman linnoittaminen Kahdetvaihtoasemat kummallekinpatterilll le Ammus-ja miehistöII korsut KeveidentykkienaseII mat BötesönmittausaseII ma

305 /s24 rs2l4s-c

(Sulkutykistö) kientuliasemien kentaminelvalmiiki Tloun lohko r20l4t-A Borstö

kenttäPatteriaseman linnoittaminen.Mittausasema Keveidentykkien tuliasemat,valonheitinasemankunnostusja Jurmonmittausasema

rs2/4s-c

Bokulla Pensari Lökholm Alskät Jungfruskär

3 152135-MK 2 rs2l3s-MK 3 1s2l3s-MK r52l4s-C 3 rs2l4s-c 4

l 2

l 2

Isokari

r52/4s-C 2

2

Lypertö

rs2l3

3 2 3 3 4

KevyenpatterintuliasemankenttälinnoittaminenjaFiskön mittausasema

Patteriaseman linnoittaminen

II

III 2 mittausasemaa Valonheitinasemaja IsotlHautednmit_ tausasema

2

ts2l22-D 3 t20l4r-A 2 15214s-c

österskir

3 3

ts2/4s-c

Krokö

r20l4s-c t20/4s-c

Patte asemankantaI linnoittaminen III Mittausasema

I I

203/ 4s-C

Berghamn Vartsala

Reposaari

2 3

Rönnskär r52l4s-c 1s2l4s-c Träskö Salmisaari 203 /50-V

Linnake

kantaPatteriaseman linnoittamilenja mittausasema Valonheitinasema Kevyenpatterin semankenttälinnoitIII tamrnen Kräkskärin mittausII asema Kevyen pattein semankenttälinnoittaminenjamittausa-

Vaasan

Norrskär Sommarö

r52/4s-C ts2/22-D

kohdalleei ohjelmaanole oli tarkoitussuoriltaavähäisempiä. täydennys-ja vuosikoF Linnoitusohjelmaanoli merkitty nijoista ensimoJv.asemat"eli lähipuolustuslaitteet, ja rakenlohkoille Hangon Kotkan olivat mäisellätilalla kuuluivat'esikuntakorsuunnitelmiin nettavat. Lisäksi esikuntia sutnMerivoimienEsikuntaaja joukko-osastojen tunnelin Lankilan esitettiin 29.1.41 varteq esimerkiksi esikuntaa 2:n sisustamiseenRannikkotykistörykmentti 900 000,-. vartenmyönnettäväksi laajuudestaantavat linnoitustöiden Jonkinlaisenkuvan rakenteillaerilaioli 1941 KeYättalvella seuraavatluvut. ja muita korsuJa' majoitussekä 38 sia tykkiasemia 40. Suunnityms. laitteita mittausasemia asepesäkkeitä, 119ja 385' luvut vastaavat ovat teilla olleistalaitteista 1941ohjelvuoden sisältyneet Näistä tosin eivät kaikki oli vuodelle tuolle kustannusarvio maan.Linnoitustöiden Hankoniemen sisältynyt ei mihin noin 145milj. markkaa, maarintamaeivätkäsensaaristoonulottuvat siivet,joita

323 Työpiiri 810rakensi. Johtoelimenäoli Merivoimien Esikunnanpioneeri ja linnoitustoimisto,20.7.40vahvistetunkokoonpanonmukaanlinnoitustoimisto.Se suoritti myösteknillisensuunnittelun, joka aikaisemrninoli tapahtunut puolustusministedössä.Urakoitsijoitakäytettiin entistärunsaammin; töidenvalvontakuului ioukko-osastoille.

Lirinoittamiseentarvittavat määrärahattulivat kaikki joka siirsi niitä Merivoimien Pv.PE:nlinnoitustoimistolle, Esikunnankäyttöön yleensä5-10 miljoonanerissä,hyväksytynlinnoittamissuunnitelman edistymisenmukaan. MerivoimienEsikuntaosoitti määrärahatedelleenjoukko-osastoille näidenlaatimienyksityiskohtaistenkustannusarvioidenmukaisesti.

IV JAKSO JATKOSOTA

XXII LUKU LINNOITTAJAT LIIKUNTASODASSA

Defensiivistäoffensiiviin Jatkosodanalkamistavälittömästiedeltänytaika oli poliittisestija sotilaspoliittisesti selkiintymätöntä,mikä heijastui myös linnoittamistoimintaan.Puhtaasti defensiiyiin perustuvanliikekannallepanonsuunnitteluajatkettiin linnoitustoimistossa aina 14.6.41saakka,kuten edellä on selostettu, mutta kuitenkinjo 11.6.41Hanell oli oikeuttanutarmeijakuntienkomentajatantamaantyöpiijotka reille suoraankäskyjäsellaistentöidentekemisestä, olivat tarkoitetut edistämäänoffensiivista toimintaa. 17.6.41annettiin käsky "Valtakunnanpuolustusvoimain YH on suoritettava,ensimmäinenYH-päivä on 18.6.' Linnoitustoimistossa everstiBonsdorffsai senkello 12.20 muodossa"Toimeenpankaa esik.kohta207. Pääkonttorin yleishankinnatalkavat 18.6.41.Suorituson päivätoimintaa., - Pohjois-Suomessa YH oli käskettyjo 15.6.41ja 18.6.41Pohjoistenpiirien yli-insinöörisähköttilinnoitustoimistoonvalmistelujenolevanselvätyhteensäkuuden linnoitusrakennuspataljoonan Puolustusvoimien den liikekannallepano linnoitettuunpääasemaan läpitäen.Tämänmukaisestioli ta-alueiako22.6.41seuraava.

kaati. Divisioonistaoli kaksi määrätty toimintavalmiuteenensi sijassaKarjalan kannaksensuuntaanja kolmas jääkäriprikaati LaatokanpohLaatokanluoteispuolelle, joispuolelle.Ylipäällikkö varautui Suomenlahden-Saimaanvälillä ensisijaisestipuolustukseen. Tällä suunnallahan oli runsaimmin neuvostojoukkoja.Mahdollisesti saattoitulla kysymykseenrajoitettu offensiivi Laatokan luoteisrannansuuntaan,jolloin venäläistenrintama jakautuisikahteenosaan.Defensiiviinviittaa myösHanellin 17.6.41antamakäsky,jonka mukaan'linnoitustöitä on jatkettava lkp:n suorittamisenohella siihen saakka kun armeijakunnatantavatkäskynlinnoitustyöjoukkojen vetämisestäperustamispaikoille. Senkinjälkeen voi tulla ja viimeistelytöiden kyseeseen määrättyjenasentamisten suorittaminen . .." Vaikkakin Neuvostoliitonsotavoimat1o22.6.41alkaet ja pommituksia,Suoolivat suorittaneetalueloukkauksia puolueeton.Liikekannallepanonja ylipäällikköpelkäsimahdollistahyökantoi tämän varalta ohjeita. Kun tällaista ei kun Saksanhyökkäysalkor 22.6.41, linnoitetunpääaseman etupuolellelähelle rajaa. Täten säästyttiinraja-alueenevakuoinniltaja saatiin suojatuksitärkeitä teollisuusalueita.Vasta kun neuvostoliittolaiset lentokoneet25.6.41olivat hyökänneet Rauhan vahvoinvoimin kaikkiaan 15 paikkakuntaavastaanaina aj an LänsiSuomeamyöten, Suomi totesijoutuneensasotaan yhtymä Neuvostoliittoavastaan. YirallinensodanhistoriaselostaatuollointehtyäratkaiI I A K IV AK 3 Suomenlahti-Kivijärvi Mannerheimsamoin sua seuraavasti,,Sotamarsalkka VAK IAK Kivijärvi-Saimaa I kuin hänen lähimmät avustajansakintulivat silloisessa IItAK II AK 3 Saimaa-Pyhäjärvi ja strategisessa sotilaspoliittisessa tilanteessasiihen tuIV AK VIIAK l Pyhäjärvi-Ilomantsi lokseen, että kun kerransotaanoli joudultu.oma aloile Ilomantsi-Kuhmo 14.D. I vastaisiparhaitentilanteen vaatimuksia.Tällöin voitaiVAK IIIAK 2 Kuhmo-Savukoski (suoma- siin saada ainakin pääosa talvella 1940 menetetystä laiset yhtymät olivat alistetut mahdollisimalueesta takaisinja työntääoma puolusrus johtoon)saksalaisten man etäälle maan elintärkeistäalueista., Ylipäällikkö päätti 2'1.6.41suunnataensimmäiseksihyökkäyksensä Ylipäällikön reservinäoli RajavartiostojenEsikunnasta Laatokankoillispuolelle.Tätä vartenmuodostettiinKarja yksi jääkäripri- jalan Armeija ja senkomentajaksituli kenraaliluutnantti muodostettuI AKE sekä3 divisioonaa

328 Heinrichs.Armeijan tuli olla valmiina aloittamaanhyökk ä y s3 . 7 . 4 1 . Myöhemmin tulisivat vuoroon Karjalan kannassekä jatkaminenItä-Karjalaan. hyökkäyksen Offensiiviin siirtyminen aiheutti laajakantoisiauudelleen ryhmityksiä ja joukkojen siirtoja, mutta kerttäarmeijan osalta oli organisaatioolemassaja sitä voitiin kZiyttää muuttuneissakinoloissa. Linnoitustyömaiden työvoima oli sensijaansuunniteltuvain puolustustaistelussakäytettäviksi,osaksitaempienasemienrakentamiseenja osaksiolemassaolevienlinnoituslaitteidenkorjaamiseenja kunnostamiseen. Nyt tuli kuitenkin kysymykseenhyökkäyksessä tarvittavientyöjoukkojenmuodostaminenja varustaminen. Tämä oli suoritettavanopeastija joukot oli myösryhmitettäväuudentilanteenmukaisesti. Työvoiman pääosaoli Suomenlahden-Saimaan väli[ä, mutta kiireellisimminsitä tultaisiin tarvitsemaanhyökja itärajalla sekä käystoimissaLaatokanpohjoispuolella mvösLaDissa.

Päämajan linnoitusosasto Puolustusvoimain pääesikunnanlinnoitustoimistomuuttui 18.6.41YH:n eli liikekannallepanon alkaessapäämajan linnoitusosastoksi. Samanapäivänä linnoitustöiden johtaja määräsiosastonpäälliköksieversti Bonsdorffin. Kun sitten kenraaliHanell 16.7.41siirtyi yleisesikunnan väliaikaiseksipäälliköksi taessaKarjalan Armeijaa, virkansaohellamyösväliaikaisenalinnoitustöiden jana aina 23.1.42 asli, jolloin Hanell palasi entiseen tehtäväänsä. Päämajan linnoitusosastonytimenä oli 3 toimistoa, Lin.l, Lin.2ja Lin.3,päällikköinä kapteeniO. Meriluoto, majuri O. Harlahti ja insinööriH. Relander.Toimistojen tehtävätolivat seuraavat: Lin.1 - Linnoitustoimistonyleisenosastonhoidettaviin kuuluneettehtävät. Lin.2 - Linnoitustoimistonsuunnitteluosastolle kuuluneettehtävätja Lin.3 - Linnoitustoimistonrakennusosastolle kuuluneet tehtävät. Näiden toimistojenyhteydessätoimi talousupseerihoitaenentiselletaloustoimistolle kuuluneettehtävät. Myllykoskellaolevientoimistojenlisäksijatkoivat työtään entiseentapaan Helsingissälinnoitusmateriaalitoimisto, maanlunastustoimisto, metsätoimisto,tiliosastoja vesistötoimisto.Selvittelytoimistoaloitti uudelleentoimintansa16.10.41. Linnoitustöidenjohtajan apulainen,insinöörikapteeni

Ruoslahti huolehti muiden tehtäviensäohella näiden toiminnankoordinoinnista.- Vesistötoimistotosin alistettiin jo 9.7.41päämajanpioneerikomentajalle. Yleisesikunnan päällikkö altoi 2.9.4I käskyn, jonka mukaan ,Vesistötoimistontulee olla taruittaessavalmiina jatkamaanrailoesteiden tekoontarvittavienvälineidenhankintaa>. Ennen pitkää linnoitusosaston toimistojenlukumäärä lisääntyi.15.7.41perustettiinkonetoimisto(Lin.4), päällikkönäinsinööriE. Braxja rehtävänä - järjestää täydellisiä korjauspajojakoneistoineenja miehistöineen, sijoittaane PM:n määräämiinpaikkoihin sekävalvoaniidentoimintaaja - huolehtia luovutetunja vallatun alueensähkövirran ja voimansiirsaannista,tutkia vallatut voimalaitokset tolaitteet sekä kunnostaane etupäässäarmeijanvoimantaryettasilmälläpitäen. Käyttäenrunkonavälirauhanaikaisenlinnoitustoimiston korjauspajojaperustettiinaluksi9 korjauspajaa, mutta pian luku nousi 18:aan.Karjalan kannaksentakaisin valtauksenjalkeen Lin.4:n tehtäväksi annettiin myös Ensossa. Kuitu OY:n teollisuuslaitosten kunnostaminen Hanell neuvottelikesäkuunlopulla puolustusministerin johtoon ottaalinnoitusosaston kanssatämänehdotuksesta ja 28.6.41pidettiin puolustuslaitoksen uudisrakennustyöt Myllykoskella neuvottelu, jossa puolustusministeriötä pääpuheenjohtaja, edustivatuudisrakennustoimikunnan johtaja V. Vähäkallioja uudisrakennustoimiston päällikkö, insinööri L. Salmensaari.Tällöin päätettiin liittää toimisto sellaisenaan linnoitusosastoon Lin.5:n nimisenä Vähäkallionimitettiin toimisrakennusmestari Otto Vuorio sentyövoimapäälliköksi.Molemmat hoitivat tehtäviäänpalkatta. Varsinainentoimistopäällikköoli yliinsinööri L. Salmensaari. Lin.5 jakautui neljään osaan:arkkitehtitoimisto, insinööritoimisto,parakkitoimistoja hankintatoimisto. Sentoimintakentäksisovittiin - parakkityöt, - hävitettyjenrakennustenkorjaustyöt, - tärsaunatyöt, - vesijohto-ja viemäriverkostonsekä sähköverkoston kunnostamistyöt. Tulevaatoimintaavartentoimistonoli ryhdyttävähankkimaan parakkien,täisaunojenyms. piirustuksia,tietoja venäläistenmiehittämällä Suomenalueella sijaitsevien sekänäitä kaupunkienvesi, viemäri-ja sähköverkostosta rauhan aikana hoitaneistahenkilöistä.Edellä olevasta selviää,että toimistoaaiottiin käyttäänimenomaantakaisin vallattavallaalueella.PääjohtajaVähäkallioilmoitti neuvottelussa, että toimistolla"on yhteysurakoitsijoihin, ja jotka ovatsitoutuneettulemaantoimistonpalvelukseen toimimaantöiden johtajina. Toimistolla on yhteygvan-

329 hempiinmestareihinja ammattimiehiin. . ., Toimistolla oli varastossaan huomattavamäärärakennusaineita. Hanell ilmoitti seuraavanapäivänä päämajanpioneerikomentajallesovitustajärjestelystä."Jotta Pioneerikomentajanja LinnoitustöidenJohtajänvälillä ei syntyisikilpaiIua insinöörien,mestarien,työnjohtajienja 4ateriaalin hankinnassa, olisi tärkeätä määrätä,mitkä työt lankeavat" kummankinosalle.Hanell mainitsi saaneensa Vähäkalliolta tietää, että pioneeriosastoon oli jo hankittu insinöörejäparakkitöitävarten. SamassayhteydessäHanell selostitekeilläolevaaorganisaatiotaan,>koskaOperatiiviseltaja Järjestelyosastolta mahdollisestiei ole Pioneerikomentajalle ilmoitettu työmuodostelmienpetustamisestan. Parhaillaanoltiin muojoiden yhdostamassa 43 linnoitusrakennuspataljoonaa, teisvahvuustulisi olemaannoin 25 000 miestä. "Koko organisaätiossa on 4 aktiiviupseeriaja n. 2000reserviläistä - insinöörejä,mestareita,työnjohtajia,koneittenkäyttäjiä ja ammattimiehiä,kuten koneporareita,latureita y.m. Insinöörejätulisi olla n. 200, mutta toistaiseksion vain 100 paikkaa täytetty., Lisaksi armeijakuntiin ja vastaaviinyhtymiin'on perustettuLinnoitusosasto niminenelin,johon henkilökuntaaon siirretty linnoitustoimistosta.LinnoitustoimistonrippeetmuodostavatPäämajan Linnoitusosaston." Työmuodostelmienkoneet olivat tähän saakkaolleet etupäässälinnoitustöitävarten,mutta ,konevarastoatäydennetäänparhaillaanmyöskin muita töitä silmälläpitäen>. Vaikkakin Lin.5 jo yhteydessä, virallisetvahvistuksetviipyivät.Puolustusministeriö ilmoitti 7.7.41suostuvansa päämajanratkaisua.Tämä vuorostaanilmoitti 11.7.41, että ,se katsootarDeelliseksiettä ko. toimistoheti aliste26.10.41

\[ateriaalitsto Helsinki

\ nrastot I I kpl)

Linnoitustöiden j ohtaj a

Metsätsto Helsinki

PM:n Huolto-os.

Tiliosasto Lin.1 Lin.3 Helsinki Myllykoski Myllykoski Mvllvkoski Mvllvkoski

uuunrlun.tr,o I Selvittelytsto Helsinki Helsinki I

Os.4 Lin. RP Er.Lin. RK

taan linnoitustöidenjohtajan kenraaliluutnanttiHanellin johtoonn. Toimistontehtävätmuutettiin26.9.41seuraaviksi: '- valmistellaja johtaa kenttäarmeijantalyimajoituksen järjestelyyn liittyvät rakennustyötkuten siirrettävien pahvitelttojensuunnitteluja hankinta,siirrettävienparakkienpurkaminenja siirtäminenuusillepaikoillesekä kiinteidenparakkienja rnajoitusrakennusten suunnittelul - vallatulla alueellaja Itä-Karjalassasijaitsevienhävitettyjenrakennusten korjaustöidensuunnittelu.n Lin. 5:njohdossatähänsaakkaolleeterillisetlinnoitusrakennuskomppaniat alistettiin Lin. 3lle ja samallamyös rakennustenkorjaustyöt ,niiltä osin, mitkä tähän asti ovatkuuluneetLin. 5:ntehtäviinn. Toimistolakkautettiin31.1.42ja sentehtävätsiirtyivät puolustusministeriön rakennusosastolle lukuun ottamatta ja takaisinvallatulla vallatullaalueellasuoritettaviahuonerakennustöitä,jotka jäivät linnoitusosastolle(Lin. 31le). Linnoitusosastonalaisten joukkojen lääkintähuollon johtoelin lääkintätoimistosai nimekseenLin.6 ja sen päällikkönätoimi edelleenlääkintämajuriP. Merikallio. Pohjois-Suomessa, nimenomaansaksalaisillealistetun työvoimankäytön koordinoimiseksiperustettiin 15.8.41 Rovaniemelle saksalaisenarmeijan esikunnan, AOK yhteyteenlinnoitusNorwegenin(Armeeoberkommando) osastoonkuuluva toimisto,Lin.7. Sen päällikkönätoimi insinöörimajuri L.I. Ruoslahti toimiston lakkauttami jälkeentoimistonvähentyyhteysupseerin hoidettaviksi. kaaviossa on esitettylinnoitusosaston organisaatio26.10.41.

I

I

l'

I

I

I

'

|'

Kuitu,Oy

Lin.5 Mikkeli I

Lin.'7 Lin.6 Myilykoski Rovaniemi

II

Lin.korj.P:t Sähköos. Parakit Lääkintä I Kaminat (17 kpl) Sähköpiirit Sahat(3 kpl) Keskuskassat Esikuntajoukkue (a kpl) Huonerak. ( 1 0k p l ) metsätyöt suunnittelu piirit Lin.RP:t Er.LinRKl Vankikomppaniat ( 1 2k p l ) (sl kpl) Yleiset asiat Suunnittelu

= AKE:n linnoitusosasto(vastaaya) = Linnoitusrakennuspataljoona = Erillinen linnoitusrak.komooania

Lin.korj.P Er.TyöK

= Linnoituskorjauspaja = Erillinen työkomppania

I

II

Pohj.Suomen Os.4rt(4 kpl) Jatyövoimat

330 sen jaettavaksi VI AKE:n ja Ryhmä Oinosen(R O) kesken. Kun VII AKE oli saanut oman osasto 4:n yhteydessä, oli Karjalan Armeijalla käyperustamisensa tettävissäänoman osasto4:n lisäksi kolme valijohtoporrasta. Junttila sai 10.7.41ohjeekseen,että nvarsinainentoimintaporrason AK:ien esikunta.Kar.AE:n Os. 4:llä on etusijassaohjaavan,tarkastavanja yhteyksiä pitävän elimen tehtävät. Tämän mukaisesti järjestetään Kar.AE:n Os. 4 mahdollisimmansuppeaksikäsittäen ja huolosastonpäällikönlisäksikaksi toimistoinsinööriä Nytopäällikönsekätarpeellisentoimistohenkilökunnan. kyään on ainoaslaanyhdentoimistoinsinöörintoimi täytetty.> Välijohtoporras Kar.A;n arrneijakuntien osasto4:iin piti muodostaa vain yksi toimisto,johon osastonpäällikönlisäksikuuluisi rnu- - työmaainsinööri, Välirauhanaikaisenliikekannallepanosuunnitelman - suunnitteluinsinööri, kaan piti kuhunkin viiteen armeijakuntaanpe:lstaa linpaikallinenjohtoelin,esikunnan - huoltoupseerija noitusrakennusjoukkojen - tarpeellinentoimistohenkilökunta. neljäs osasto (sivu 306). Kun sota alkoikin liikkuvin Osasto4/Kar. AE lakkautettiin 1.8.41,kun armeijakunsotatoimin,eivät nämä 5 johtoelintä riittäneet, vaan oli nopeastija inprovisoidenperustettavauusia.Kokoonpa- tien yastaavatosastotolivat ehtineettottua tehtäviinsä. Ne olivat toiminnallisestialistetut pioneerikomentajille, nokaanei vastannutmuuttuneita olosuhteita,nehänoli koskemutta aseteitsehällintoa,huoltoaja kassapalvelua suunniteltu vain linnoittamistöidenjohtamiseen.Näin alaisia. ollen ei voitu noudattaavahvistettujamäärävahvuuksia, vissaasioissane olivat päämajanlinnoitusosaston mutta uusiakäanei ehditty laatia,jot€n osasto4:t, minkä Kar.A:n pioneerikomentaja,eversti Vainio kiinnitti nimen ne säilyttivät, muodostettiinkulloinkin tarkoituk- 1.8.41huomiotasiihen,että,Os.4:npäällikötmääräävät mikäli tavalla. Ne olivat yleensäpienempiä omilla työmaillaantyön teknillisensuoritustavan, senrnukaisimmalla toisin määole erikoistapauksissa kuin määrävahvuus saattoivatedelleenalistaa paKun Karjalan Armeija mutta sentuli tapahtuavain tietvaihteessa. oli selvää. Esi- tyä tehtäyäävarten. Tällöin pataljoonatolisivat vastaamaanmelkoisenmääränlinnoitusrakennusjoukkoja. alaisia.Sensijaanniiden alistavan pioneerikomentajan kuntaan muodostettiinjo kesäkuunlopussa osasto 4, jonka päälliköksimäärättiin insinöörikapteeni A. Juntti- minenrykmentilleei ollut suotavaa. Kun I AKE elokuunalussapanliinjohtamaansotatoilä. Tämän ensimmäiseksitehtäväksituli ryhtyä kokoamaan Karjalan Armeijan hyökkäystävarten tarYittavia mia Laatokan luoteis- ja länsipuolella,tarvittiin sen johtamaanosasto4, joka saarakentajavoimia.Hän teki linnoitustöidenjohtajalle esi- linnoitusrakennusjoukkoja ja näiden tiin aikaanlakkauttamallaKar.AE:n Osästo4, joka nyt tyksen 1l-12 linnoitusrakennuspataljoonan johtoelinten hankkimiseksi. Linnoitusosasto keskitti oli jo tehnytkin tehtävänsä,armeijakuntienosasto4:t alueellejoukkoja pääasiallisestiproomukuljetuksinSai- olivat päässeettoiminnanalkuunja saaneetpataljoonanmaan vesistöltä.Tällä suunnallaennestäänolevat patal- sakäsiinsä. l4.Divisioona irroitettiin heti sodan alusta suoraan joonat mukaanlukien oli Karjalan Armeijalla hyökkäyksen alkaessa10.7.41kaikkiaan l1 linnoitusrakennuspa- päämajan alaiseksi yhtymaksi Repolan-Rukajärven suuntaan.Se taruitsi näin ollen omat linnoitusrakennustaljoonaa. ja näille johtoelimen,joka muodostettiin Linnoitusosastoalisti Karjalan Armeijalle 2.'7.41rav- pataljoonansa Työpiiri420:stä.Osasto4ll4.D:n olevasta hanaikaisenI AKE:n Osasto4:n. Armeijakuntaoli hajoi- Nurmeksessa päällikkö,insinööriO. Laajarinjossa päälliköksi tuli työpiirin tuli VI Alle, siitä Kar. sen esikunta alistettu tettuja johtama 4 kuitenne. osasto oli Määttäsen AKE. Insinööri jouduttiin linnoitusrakennusjoukot Pohjois-Suomessa käytettäkin jätetty paikoilleenjaoli nyt linnoitusosaston poisuunnitelmasta alkuperäisesIä 1äysin ryhmilrämään määräsi linnoitusosasto tiedottaessaan vissä.Alistuksesta

ilmoitti 30.7.41linnoitusasiaintoiPuolustusministeriö "pitävänsä että toitarkoituksenmukaisena. mikunnalle olevien sotatoirnien nyt käynnissä mikunnantyöskentely Kun kuitenkinon ilmeisvuoksitoistaiseksikeskeytetään. tä, että vast'edeslinnoitustöitäedelleenkintullaanjatkajotka edellyttäväterinomaiolosuhteissa, rnaansellaisissa ja sella menestyksellä tunnustustaansaitsevallatavalla toimineenlinnoitusasiaintoimikunnanedelleenpysyttämistä,, ministeriöei hajoittanuttoimikuntaavaansäilytti kokoonpanossaan. senentisessä

331 keten. Koko itäraja Kuhmostaaina Jäämereenasti tuli kin osoittautui välttämättömäksisuorittaa huonerakensaksalaisenArmeeoberkommandoNorwegenin (AOK nustöitä hyvin suuressamäärin. Näitä tarvittiin sekä Norwegen)johtoon; myöhemminsen nimeksituli AOK joukkojenhuoltoavartenettä myösalueittensiviilihallinLappland,Siihenkuului 3 armeijakuntaa,yksi Kiestingin non tarpeisiin.Tällaisia töitä johtamaanperustettiinra-Uhtuan, yksi Sallanja yksi Petsamonsuunnalla.Rau- kennuspiirejä,joiden alaisinatoimi sekälinnoitusrakenhan ajan V AK, josta tuli sodan alkaessaIII AK, nuspataljooniaettä myösarnmattimiehistämuodostettualistettiinjo i5.6.41 saksalaisillesiten, että Kiestinginja erillisiä linnoitusrakennuskomppanioita. OrganisaaUhtuan suuntaantulivat armeüakunnanpääosauvain tiossane vastasivatosasto4:ääväliportaana,mutta eivät yksi yhtymä,6.DivisioonasuunnattiinSallaan. kuuluneetminkäänsotatoimiyhtymänesikuntaan. Alueen työvoimajaettiin siten,että Suomussalmen ja EnsimmäiseksiperustettiinViipurin rakennuspiiriIV Kuusamonsuunnillaperustetut3 pataljoonaatulivat III AK:n käskyllä12.9.41.SentehtävätmääritettiinseuraaAKlle ja Kemijäri'ensuunnan3 pataljoonaa6.Divisioo- viksi: nalle. Johtoelimiksi perustettiin insinöörikapteeniV. ,- suorittaatarvittavattien-ja sillanrakennustyöt; - suorittaatarvittavat raivaus-ym. työt Viipudn rataKärkkäisenjohtama Os.4/III AKE pohjoistenpiirien yli-insinöörintoimistonja Työpiiri 560:nhenkilökunnasta a l u e e l l a. . . - raivataja puhdistaasotilaallisiintarkoituksiinvaratut sekä insinöörikapteeniP. Turusen Os.4/6.DE Työpiiri 570:nhenkilökunnasta. rakennus-,varikko-ja kenttämakasiinialueet sekäkaSaksalaisten pyynnöstälähetettiinPohjois-Suomeen lisarmitym. puolustuslaitoksen rakennukset,saattaane säälinnoitusrakennuspataljoonia. Kiestinginsuuntaantukäyttökuntoonsekäsuorittaatarvittayatlisärakennuslevat annettiin III AK:lle, mutta Sallan suunnallane työt; joutuivat toimimaanniin kaukanaselustassa, - valvoa PM:n Lin.os:n perustamienautokorjaamojen että niitä ei ollut tarkoituksenmukaistaalistaa 6.D:11e,vaan niitä toimintaa; johtamaansiirrettiin Alakurttiin Ryhmä Oinosenkäytös- - perustaasotavangeista työmuodostelmiaerilaisiaraitä vapautunutinsinööriMäättäsenjohtoelin - Osasto4 vaus-ym. töitä vartensekämuodostaatyökomppanioiMäättänen. Se alistettiin saksalaiselleKomendör der ta . ..) Bautruppen43 -nimiselletyöjoukkojenjohtoelimelle,jolLinnoitusosastomääräsipiirin päälliköksi insinöörikapla oli saksalaisiarakentajajoukkojajohdossaanja joka teeni E. Aallon. Yiipurin rakennuspiiriotettiin suoraan itse asiassayastasisuomalaistaosasto4:ää.Kun suoma- linnoitusosaston alaiseksi12.10.41 lainen 6.Divisioonavuodenlopulla kuluessalisää: suunnalta,lakkautettiin olevat suomalaiset linnoitusrakennusjoukot l.4l Aänislinnaan, - Kannaksenrakennuspiiri20,11.41Käkisalmeen. Osasto4 Määttäselle. Kun Petsamossaoleva tie- ja vesirakennushallinnon Aunuksenrakennuspiirialistettiin Karjalan Armeijalle, työvoima otettiin linnoitusosaston alaiseksi,määrättiin muut jäivät linnoitusosaston johtoon. Kullekin piirille perustettujenpataljoonienjohtoon 16.9.41alkaen insi- määrättiintietty toiminta-alue.Tehtävätolivat samantanööri A. Lindroosja johtoelimennimeksiannettiinOsas- paisetkuin Viipurin piirin. to 4 Lindroos. nHangon motinu suunnalla tilanne oli Seuraavaluettelo esittää välüohtoportaat,niiden toija lT.Divisioonaoli siirretty minta-alueetja päälliköt vuoden 1941 loppuun saakka. vakiintunut asemasodaksi Itä-Karjalaanjo 16.7.41.Syyskuussasiirrettiin alueen Edellä mainitun Osasto4/Kar.AE:n lisäksilakkautettiin ainoalinnoitusrakennuspataljoonakin Rukajärvelle.Näin- vielä ennennrodenloppua.n ollen osasto 4 oli käytettävissäPetsamon suunnän - Osasto4/17.DE(HRE) 30.8.41, johtoelimeksi. - O s a s t4o/ R O E 18.10.41ja Takaisinvallatuilla alueillasamoinkuinItä-KarialassaOsasto 4/6.DE 12.12.41.

332 Päällikkö

Johtoporras

Os.4/Kar.A Os.4/I AKE Os.4/II AKE Os.4/III AKE

Joensuu-Leppäsyrjä Pälkjärvi- Räisä1ä-Kiviniemi Savonlinna-Simpele-Sormula(Muolaa)-Semsjärvi Taivalkoski-Kananainen

Os.4/Iv AKE Os.4/VIAKE

Ravijoki- Lappeenranta-Hanhikemppi-Uusikirkko Tuupovaara-Värtsilä-Vitele- Aunus

Os.4/VII AKE

-Tohmajärvi- Kolatselkä-Jessoila Joensuu Aänislinna - Ilomantsi- Agläjärvi-Varpakyla Joensuu Onkamus-Kaitajärvi Kemijärvi- Jyrhämä-Alakurtti

Os.4/ROE Os.4/6.DE Os.4/l4.DE Os4ll7.DE Os.4/Määttänen Os.4/Lindroos Viipurin rakennuspiiri Sortavalan rakennuspiiri Kannaksenrakennuspiiri Aunuksenrakennuspiiri

Ins.kapt.A. Junttila Ins.kapt.A. Junttila Ins.kapt.V. Tuompo Ins.kapt. V. Kärkkäinen, ins.kapt. M. Suurpää Ins.kapt.V. Suomio Ins. A. Rosendahl,ins.kapt.H. Paasikallio Ins.kapt.E. Setälä

Nurmes-Repola-Tiiksjärvi - Novaja-Tiiksa Tammisaari-Pohja Alakurtti Petsamo

Ins.J. Määttänen,ins.Y. Karjalainen Ins. P. Turunen,ins.kapt.H. Paasikallio, ins.kapt.F. Sonck Ins. O. Laajarinne Ins. A. Lindroos Ins. J. Määttänen Ins. A. Lindroos

Viipuri

Ins.kapt.E. Aalto

Sortavala

Ins.T- Helin

Käkisalmi

Ins. S. Keinänen

Aanislinna

ja perustaminen Linnoitusrakennusjoukkojen organisaatio

N. Lehto

ja lakkautettavistatyöryhniiden perustamistehtävistä joukkojentäymistä,jotka käytettäisiinmuodostettavien tulisi suurin osa tyG dennykseksi.Liikekannallepanossa jääLinnoitustöidenjohtaja oli jo 14.6.41tehnyt päätöksen, väestäsiirtymäänkenttäarmeijaan.Resewiläisiäsai jonka mukaan luovuttiin suunnitellustaliikekannallepa- da työryhmiinvain seuraavatmäärät: 214miestä ja 15.6.41lähetettiin armeijakunnilleesi- I A K nosysteemistä 270miestä I I A K Yhteiskaskyeli'Ohkäskyuudenlaisesta organisaatiosta. 160miestä I I I A K je työpiirien lkp.valmistelujavartenovalmistui 16.6.41. 472 mrestä I V A K "Rauhanaikaisistalt.työjoukoistaperustetaanlkp;n sat170 miestä V A K tuessalt.työryhmiä,käsittäenesikunnan,linnoitusvarast)z mlesta Mää- Kar.sl tokomppanianja 2 linnoitusrakennuskomppaniaa. 1438miestä rävahvuudetliitteenä N:o 1. Aikaisemminsuunniteltuja Yhteensä joukko reserviläisiäpäämajanlinnoitusei perusteta.nKun ennen Lisäksituli pieni linnoituskorjauskomppanioita osastoon sekälinnoitusmateriaalitoimistoon. oli pataljoonaänkuulunut 3 komppaniaa,oli niitä nyt oli pidettäväpalTyöryhmiin kuuluvat ei-reserviläiset vain 2 ja henkilömäärä oli täten pudonnut 765:stä veluksessa, mikä oli mahdollistasotatilalainnojalla.Kun 531:een. yhjaettiin kullekin työpiiritle luettelo työvelvollisuuslakitulisi voimaanliikekannallepanon Käskyn liitteenä

333 teydessä, työjoukottäydennettäisiin työvelvollisilla. kuntäavaraamaan.Muu päällystöoli sijoitettavaarmeiKotijoukkojenEsikunta,jonka tehtäviinkuului työvel- jakuntien sisäisinjärjestelyin.Todettakoontässäyhteyvollisuuslainsoveltaminenkäytäntöönja työvelvollisten dessä,että urakoitsijatoiminimiäei nyt käytetty valmiina hankkiminensekä puolustusyoimienettä talouselämän organisaatioina,kuten oli aikoinaansuunniteltu,mutta palvelukseen,antoi tästä ohjeet 6.7.41.,Kun linnoitus- sekä päällystöä että miehistöä otettiin perustettavien työmailla on vastuuntuntoisiatyöntekijöitä,jotka halua- pataljoonientäydennykseksi. vat vapaaehtoisina tehdätyötä maanpuolustuksen hyväkSeuraavassa luettelossaoyat perustetutlinnoitusrakensi ja kun ei ole asianmukaistamäärätäheitä työvelvolli jalkeen. Se poikkeaa nuspataljoonatliikekannallepanon siksi,on kussakinyksityistapauksessa määrättävätyövel- esikäskynyhteydessäannetustaluettelostavain sikäli, volliseksise työntekijä,joka aikoolähteäpois työmaalta että hajoitettavientyöryhmienIl3 ja 573sijastalakkauja joka tahdotaantyössäpidättää., tettiinkin työryhmät 11.61a 574ja että Lin.RP 561 piti Kun liikekannallepanoeli YH oli käsketty, annettiin alunperin alistaapäämajalle. I 8.6.4I "LinnoitustöidenJohtajankäsky lt.työjoukkojen lkp:oa varten". Sen mukaan määrättiin )perustettavien It.työmuodostelmien nimeksiLinnoitusrakennuspataljoona (lt.rak.patl.).Niiden numerotovatsamatkuin perustavientyöryhmien,esim.:Lt.Rak.P 232., Hanell oli kirjoittanut Bonsdorffille:"Jos katsotteedullisemmaksinimen Perustamispaikka työryhmä asemestakäyttää Linnoitusrakennuspataljoona, ei minulla ole mitäänsitä vastaan.Päinvastoinrakennussanaon parempikuin sanatyö. Sensüaankatson,että F on erittäintärkeää,että numero,(nimi) säilytetään,koska tästäon sekämoraalista hyötyäeträmyöskinkäytännöl- SAK SAK 1 listä.' Myöhemminkinhän korostitässäsuhteessa perinSAK 2 teenaryoa. SAK 3 Joukkojennirnienlyhenteissäesiintyi aluksi kirjavuutSAK 4 ta: Lt., Linn. ja Lin., kunnesjärjestelyosasto4.10.41 SAK 5 määräsilyhenteenäkäytettäväksi,Lin.,. Tämän mukai- 210 211 sesti tulivat käyttöön nimitykset 1.Er.Lin.RK,Lin.os. UmmeljokiLiikekannallepano Inkeroinen tamaan improvisoidusti. Niinpä esimerkiksi työpiiri zt6 jouduttiin tekemäännimeno- 230 570:ssä,Pohjois-Suomessa, 231 PM SydänmaanUtti joukkojenkeskitykselletarpeellisiatiemaansaksalaisten 232 ja siltatöitä jo ennen varsinaisenYH:n alkua. Täällä 25r muodostettiinaluksityöryhmiä,jotka nimettiin komenta254 I I A K Hamina-Kannusjärvi jansa mukaan (Ryhmä Helminen, Ryhmä Puranenja 255 Ryhmä Merisalo).Myöhernminne olivat työpataljoonia 257 Uusikylä ja sitten linnoitustoimistonohjeidensaavuttualinnoitusHK-A - IV AK:n alueellaotettiin käytrakennuspataljoonia. HK-B II AK Lankila-Taavetti töön oma numerointUärjestys sisäisissä asioissa.EsimerHK-C I kiksi LinnoitusrakemuspataljoonatHK-A, HK-B ja 110 112 111 Vainikkala HK-C saivat numerot 11, 12 ja 13. Linnoitusosasto 115 117 I A K Savitaipale kuitenkin kielsi muiden kuin virallistennimitystenkäyt113 li6 Lyytikkälä tämisen,jotta ei syntyisi sekaannusta.- LI.RP 211:stä 343 PM 341 Joroinen ruvettiin Kar.AE:ssakäyttämäännimitystäLentokentänI I I A K Sulkava 342 rakennuspataljoona, se kun teki pelkästääntällaistatyö344 I I I A K Puumala palauttialkuperäisen tä, mutta linnoitusosasto nimen. 330 3 3 1 PM 333 Joroinen Edellä mainitun käskyn liitteenä oli luettelo pataljoo334 PM Joroinen nien komentajista,näiden apulaisistaja komppaniain 335 337 III AK Sääminki päälliköistä,jotka linnoitustoimistooli pyytänyt pääesi336 I I I A K Enonkoski

Edellä mainitussakäskyssäoikeutettiin armeijakunnat sijoittamaanpataljooniinpalkattuakansliahenkilökuntaa hajoitettavistatoimistoistasekäurakoitsüaintyöyksiköisjälkeen mahtä. Sama koski myös lottia. Perustamisen Perustamispaikka dollisestiyli jääneistäteknikoistaja rakennusmestareista oli tehtäväluettelo,jotta heitä voitaisiinkäyttää vastaaF viin tehtäviinmuualla. Sellaisettyökoneet,työkalustoja taryikkeet,joita ei 461 465 PM Alapitkä as suoritettaviksimäärätyissätöissätarvittaisioli siirrettävä 463 466 PM Kajaani taemmaksiarmeijakunnanmääräämiinpaikkoihin.MuI V A K Ahmavaara 462 kaan otettavamateriaali oli vietävä perustamispaikkoi464 IVAK Viinijärvi hin. Samoin oli meneteltäväurakoitsüain kalustonja 421 IVAK Petäiskylä materiaalin suhteen. 429 IVAK Ontojärvi pataljoonaa Kutakin vartenoli tilattu 160kivääriä (50 I V A K Uimaharju kpl komppaniaaja l0 kpl esikuntaavarten) sekä yksi Er.Työr. 5 5 5 V A K Suomussalmi tuliannos patruunoita. Näiden saannissaoli kuitenkin 560 561 VAK Taivalkoski ja monet pataljoonatjäivät aluksi kokonaan vaikeuksia 563 V A K Kuusamo vaille aseita. 570 5'73 PM 571. Kemijärvi Määrävahvuuksien mukaistenmoottoriajoneuvojen va)tz V A K Joutsijärvi raamisen tuli tapahtua armeijakuntien kautta, samoin 574 VAK Pelkosenniemi 811 812 Kar.sl. Skarpkulla-Grännäs hevostenja ajoneuvojen.Maan heikosta autokannasta johtuen tässäsuhteessailmeni heti vaikeuksia.Hanell 813 tvl eUusikaupunki kysyikin operatiiviseltaosastolta20.6.41,oliko tarkoitus, että armeüakunnatantavat niille alistetuille joukoille Huomautus UudenkylänvarikkotyömaalleperustettuLinnoitusrakennuspa- kulloinkin tarvittavat autot ja pyst''vätköne tähän sekä tauoona257 ei esiinnymyöhemmissä luetteloissa,koskase oli miten päämajanalaistenjoukkojen kuljetusvälinetarve tavallaan,paikallinen"eikäsitä siirrettymihinkään.Vaßinaisia tultaisiin tyydyttämään.Linnoitustöissä oli talvenaikana pataljooniaporustettiinnäin ollenvain 43. ja 1100 autoa eli siis yksi auto 30 Nyt oli ilmoitettu, että autojajäisi vain auto 140miestäkohden.Tämäoli niin vähän, Seuraavassa taulukossa varastotjäisivät eväkuoijoukoista sekä niiden alistussuhteista heti perustamisen matta."Yksistäänkoneidenarvo on 150miljoonaamarkiälkeen. kaa ja ne ovat tällä'hetkellä korvaamattomia).Lopuksi Hanell esitti, että työmuodostelmienperustaminenoli keskeytettävä,ellei minimitarvetta - 500 autoa eli yksi Rauhan Sodan Perus- Lakkaute- Alistus auto 50 miestä kohden- pystyttäisitäyttämään.Ilman ajan aJan tetut kuljetusvälineitätyömuodostelma ei voisitoimia. yhtymä yhtymä patal- ryhmät Päämaja Yhtymät Operatiivinenosastosähköttivastaukseksi heti seuraaioonrf vana päivänä,että töitä oli jatkettava mahdollisuuksien rnukaan samoin kuin perustamistakin.Armeijakunnat IIAK IV AK l 8 2 t2 6 voinevat "rajoitetussamäärässäavustaa kuljetuksissa, IAK VAK 3 3 3 sensijaanne eivät voi luovuttaa autoja työjoukoille".IIIAK IIAK 7 4 3 ,7 Toimeenoli vain tultava! IV AK VIIAK 3 2 5 Ajoneuvojenotto kenttäarmeüantarpeisiin oli varsin VAK IIIAK 6 2 1 5 totaalista. Niinpä raivaustraktoritkinmenivät tykistön Kar.sl l7.D 2 I 2 vetäjiksi,joten niitä oli ruvettavapian keräämääntakai15 l8 25 sin,kun niitä tarvittiin mm. lentokenttätöihin.Tykistökomentaja lähetti 22.8.41 tykistöjoukoilleentiedustelun Euomautus Kar.sl:n perustamistapataljoonistatoinen alistettiin Merivoiselvittääkseen,mihin olivat joutuneet puskutraktorit, mienEsikunnalle. nerityisestion kysymys. . . 19 kpl:staTD 14 traktoreita

335 . . ." Joukoilleluvattiin antaatoiset traktorit näidenluovutettaviksimäärättyjentyökoneidentilalle. Edellä mainitussakäskyssä(18.6.41) annettiin myös perusohjeetlinnoitusrakennusjoukkojen huollosta.Muonitus tapahtuisi,yhteistoiminnassa lottienja AK:n intendentin kanssa".Majoitus-,lämmitys-ja valaistusvälineistä piti pataljoonienkomentajienantaa >olosuhteisiin soveltuvimmatohjeetitsenäisesti',. ,Siihen asti kunnes toisin määrätään,lt.ty. Niitä oli rakennettava sijaitsevatmelko edullisessamaastossa.Ne ovat myös etupäässäteidenja >vetävienuomien"poikki "estämään ,yarsin tehokkaastikenttävarustetut(eivät kuitenkaan ps.vaunujentunkeutuminentykistöasemiinsekäkomen- tarpeeksivahvastiryhmityksenja syvyydenpuolesta)". to- ja huoltopaikkoihin'.Kysymykseentulivat lähinnä Nimenomaantästä syystä tulisikin'pääpuolustuslinjan ja rinneleikkaukset, kaivantoesteet mutta mikäli yhtymil- miehitysjoukkojenvahvuuspyrkiä rajoittamaansuhteellä oli omaaammattitaitoistatyövoimaa,ne voivat tehdä lisen pieneksi eläväänvoimaan nähden ... Liikenevä myös paaluestettä,puusärmiöitätai betoniesteitä."Velelävävoimaon sijoitettavavihollisentehokkaimmantul! voitan ... aloittamaan teiden katkaisut uhanalaisissa valmisteluvaikutuksen ulko(omalle)puolelle... Näiden suunnissakiireellisesti,jo ennen kokonaissuunnitelman taempienosastojen maastollisesti on a) oltavakeskeisissä, valmistumista,. suojatuissapaikoissa,b) niillä tulee olla suojaaantavat Tilanteenkehittyminenepäedulliseen suuntaansuurso- korsut .. . ja niiden läheisyydessätaisteluhautapätkiä jolloin samallaetulinjan tanäyttämöilläja varsinkin Leningradin rintamalla ai. . .' Näitä oli siis rakennettava, pienenisija tappiomahheutti johdolle yhä lisääntyväähuolta puolustuksenkes- heikkojenkorsujenasukasmäärä tävlydestä. Ryhmitysmuutoksia suoritettiin tilanteen dollisuudetvähenisivät.Kun reservitnäin olisivat kyllin vaatimustenmukaan ja Kannaksenjoukkoja lisättiin. lähellä, ne pystyisivät nopeisiin vastaiskuihin.Niiden 3.3.44KannaksenRyhmä jaettiin kahtia ja armeijakun- "tehokkuusei riipu niinkäänpaljoa sita suorittavanjounat, III ja IV, otettiin suoraanpäämajanjohtoon. Ylikon suuruudestakuin siitä, että se kyetäänsuorittamaan päättäväisyydellä'. päällikönohjeissaniiden komentajillesanottiin,että arkyllin nopeastija häikäilemättömä11ä rneijakuntientehtävänäoli "Karjalan kannaksenpuolusMyös molemmat arrneijakunnanesikunnat antoivat tus nykyisissäpuolustusasemissa,. vastaavatkäskynsäpääasemanpuolustuksenkehittämiAinakin päämajoitusmestari Näissä 30.3.44sekäIV AK 12.3.44. päällikkö olivat jo tähän aikaan sitä mieltä, että ennen kehittämistäja korsujenlujuupitkää VT-linja olisi vahvempi kuin etulinja den lisäämistäsekäkaiken mahdollisentyövoimankäyttulisi ajankohtaiseksiVT-linjan tämistälinnoittamiseen.Muut työt oli "harkiten lopetetmaksi.Etulinja jäisi tava,. Käskyissäei kuitenkaantähdätty etulinjanmiehi mys askarruttiilmeisestimyös siinä mielessäkuin Hersalonohtusmatkoillaanrintamalle hän kysyi rykmentinja pataljoonan odotettiin vihollisen hyökkäystä dänmielestäänolisi edullisempaa Nihtilä teki tarkastusmatkan sä etulinjassayai VT-asemassa. Kaikki pitivät etulinjaa Karjalan kannakselletoukokuunpuolivälinjälkeen.Tarparempana.Näinollen ylipäällikkökin piti kiinni siitä, kastuskertomus lähetettiinylipäällikönkäskystäkaikkiin pääasemana. yhtymiin 6.6.44,joten se ei enää ehtinyt vaikuttaa toiettä sepidettäisiinainakinensivaiheessa Ylipäällikön ohjeessa3.3.44käskettiin mm. "tarmok- menpiteisiin.Nihtilä mainitsee,että matkantarkoituksepuolustuslaitteitakestä- na oli mm. tutustua)puolustusvalmiuteen suurhyökkäykkaastitäydentämäänpääaseman määnvoimakastakinvihollistultaja rajoittamaanviholli- sen torjuntaa silmälläpitäen".Hänen mukaansauetulinsen paikalliset sisäänmurot>sekä ,kehittämäänsyvyy- jan puolustuksessa vallitseva lähisyvyyson kehittynyt teen perustuvan,tehokkaan panssarintorjuntajärjestel- epätasaisesti. Pisimmälleoli . . . päästyOhdanja Vaskija VTlinjan välisessämaastossa män". Pääaseman süait- savotansuunnissa[2.Divisioona,kenraalimajuriMarto(useampisevatkomentopaikatja majoitusalueetoli nyarustettava la], missämonipuolisetkenttävarustuslaitteet puolustustukikohdiksi kaikkiin suuntiin.Muut työt, pait- linjaisettaisteluhaudat,pst.kaivannot,särmiötja miinoisi puolustustavälittömästi palvelevat,on lopetettavaja tukset)ja osaksitaempiintukikohtiin valmiiksi sijoitetut työvoimakäytettäväpuolustuksen tehostamiseen,. aseetmäärättyinemiehityksineentekivät puolustukselliMyös Kannaksellaolevat yhtymät antoivat keväällä sesti lujan vaikutuksen.Tällainen mahdollisimmansy1944omia käskyjäänja ohjeitaanvihollisenodotettavissa väksi vyöhykkeeksijärjestetty puolustustekeemahdollivaralta. I 5.Divisioonankomen- seksisuurhyökkäyksenkin olevansuurhvökkävksen tullen ... rajoittaa vihollisen

352 sisäänmurto ... Yksi hauta,jonka takanat. I-l ll2 km:n päässäon toinen hauta, jollaista systeemiävielä näki, ei riitä, sillä senpuolustusmurtuu helposti. . ." Kun vielä routa oli pannut etulinjan haudat monin paikoin kasaanja siellätörrötti paalujaja riukuja,oli liikkuminen sekähankalaaettä vaarallista. nväitteet työvoimanpuutteestaeivät ole täysin oikeutettuja, koska eräissärykmenteissäja pataljoonissaon päästytutoksiin,niin voidaanpäästäkaikkialla,mutta se vaatii tarmokkaastiasiaanpuuttuvaajohtoa". Myös selustanvalmius oli epätasaista."Aivan erinomaisenhyvin lähipuolustukseen valmistautuneenpatterin, johon kuului täydellinensiiliasemahautoineen,piikja pst.kaivantoineen, kilankaesteineen ohella näki täysin pataljoonantai kornppanianhuolvalmistautumattoman toportaantai jonkun esikunnan,jossaei ollut edessuojakuoppiamiehistöävarten . . .> oTyösaavutukset ovat eri lohkoilla varsinerilaiset.Voi huomata kiertäessään,millä tarmolla divisioonien,rykmenttienja pataljoonienkomentajatovattähänkysymykseensuhtautuneet.Voi tavatavarsinhyviä suorituksiäja kovin takapajulla olevia asemia.Kun ottaa huomioon, miten ratkaisevamerkitys puolustusasemien valmiusasteellaon suurhyökkäyksen torjumisessa, niin jää ihmettelemään.mikseikaikkialla kiinnitetäaivanerikoisenvakavaahuomiotatähänseikkaan". Nihtilä oli jo hiemanaikaisemmin(1.6.44)laatinut muistion keinoistatyösaavutusten parantamiseksi.Siinä hän kiinnittää huomiota työn suunnittelun yaroittaa työyoimanepätaloudellisesta kin kun työvoimaaaina on liian vähän. monasti ammattiinsa tähän sodassatärkeäksiosoittautuneeseen lainkaankoulutettu". Myös miehistön lista, työvälineitäon liian vähän, pitoon tarvittavia välineitä.Työkalujenhoidossaon paljon toivomisenvaraa. Joukoillaoli kovinmonenlaisiatehtäviäja harrastuksia. "Nykyäänon ehdottomastipäähuomiokiinnitettäväsuurhyökkäyksentorjunnassa kysymykseen tuleviinviimeistelyihin.. ." ,Rykm.esik:staeräidenhuoltolaitosten,tyk.asemienja reservienkautta kulkiessaniaina etumaisiinvartiopaikkoihin en tavannut ainoatakaanmiestä kenttävarustustöissä,mutta varsinrunsaastikyllä auringonkylpyjaottamassatai muutenmakailemassa." Seuraavatluvut valaisevatosaltaanlinnoittamisenkehitystä asemasotavaiheen aikana.Ne on poimittu armei iakuntientvösaayutusilmoituksista.

Laitteet

Avoimia konekivääriasemia Katettujakonekivääriasemia Pst-tykkiasemia Kranaatinheitinasemia korsuja Sirpaleenkestäviä Osumankestäviä korsuja Taistelu-ja yhteyshautaa, km Piikkilankaestettä, km Panssarinestettä, km Tykkiasemia Tähystys-j a tulenjohtoasemia

1116 162 406 135 3900 27 221 341 I 94 303

lo47 448 522 192 2622 547 240 509 3 14'7 315

Osumankestäviksi laskettiinkorsut.ioidenkattokivevsoli vähintään1,5m.

Aunuksenkannas HyökkäysAunuksessasaavutti Syvärin tasan Laatokan suunnalla 7.9.41,joenkeskiosalla Il.9.4l ja Aänisjärven rannalla2.1O.42.Laatokastaitään ryhmitettiin saksalainen i63.Divisioona,jonka tehtävänä oli valmistautua hyökkäämäänet€lään Leningradia saartavanpihtiliikkeen itäisenäleukana.Sen piti saadayhteys Tihvinän saksalaisiin voimiin.Näidenhyökkäys näinollenl63.Divisioonaei koskaan kuvastuipuolustuksenjärniin ollen myöslinnoittamidivisioonanhyökkäystehtävä. Saksalaisten hyökkäystäSyvärinyli eteläänolisi pitämitä tehtäväävartenoli olevienjoukkojen I l.Divisioona.Puolustuksessa oli myös osallistutiavaSyvärin eteläpuolellasillanpään laajentamiseen. Ylipäällikkö antoi 6.11.41Karjalan Armeijalle käskyn, jonka mukaan sen tuli, kun Karhumäki ja Maaselän asemaAänisjä.uenja Seesjärvenvälisellä kannaksella olisi vallattu, asettuapuolustukeen,tähäntarkoitukseen sopiviin asemiin". Karjalan Armeija antoi seuraavana jonka mukaanse,saavutettuaan päivänäomankäskynsä, tavoitteensapohjoisessa, asettuisi'kaikkialla ja toistaiseksi puolustukseen.Tätä varten tutkitaan ja valitaan tarkoitukseensopivat ja vuoden ajan huomioonottaen tyydyedullisetpuolustusasemat ... Puolustusasemissa tään toistaiseksikenttävarustusten rakentamiseen ottaen kuitenkinmahdollisuuksien mukaanhuomioonmahdollisesti myöhemminmäärättävätvakinaisetlinnoitustyöt.

353 Niiden suhteen voidaan ajan salliessajo nyt ryhtyä alustaviintutkimuksiinja suunnitteluihinerityisestiItäja Aänisenrannalla". Karjalankannaksella Näihin aikoihin oli jo ilmeistä,ettei suunniteltunopea eteneminenSyvärin yli tulisikaan onnistumaanja tällä suunnallaoli odotettavissapysyttäytyminenpuolustuksessa.Eversti Karikoski laati päämajanoperatiivisessa 8.11.41laajanmuistionoKarkeantiedustelun osastossa ja varustustöidenaloittamisestaKaukosuorittamisesta Karjalan kannaksella".Tässä esitettyjen periaatteiden mukaisestiylipäällikköantoi 11.11.42KarjalanArmeijan komentajalletoimintaohjeen.'Vaikkakaan vielä ei tiedetävaltakunnanrajan tulevaakulkua . . . Aunuksen kannaksella,on välttämätöntäjo nyt ryhtyä suunnittelemaan ja valmistelemaantämän alueenpuolustustanykyistä huomattavastipienemmin voimin . . . Ainoana koko kannaksenpoikki ulottuvanayhtenäisenäluonnollisena puolustuslinjanatulee kysymykseenSyvärinjoki. sijoittaminenSyvärilleedellyttää,etPääpuolustuslinjan tä sen eteläpuolellejärjestetäänriittävän syvä, mikäli mahdollistaasumatonja tietön, kenttälinnoituslaittein varustettuviivytysvyöhyke".Tämän periaatteenmukaipuosestiKarjalan Armeijan tuli ryhtyä tiedustelemaan lustuksensüoittamistaSyvärilleja aloittaasenkenttälinnoittaminensekäsuorittaaviivytysasemientiedusteluja tilanteensallimissa rajoissa. kenttälinnoittaminen Edellämainitun ohjeenperusteellaeverstiTapolalaati Kar.A:n käskyn,jossa suunnittelunperustaksitiedotettiin, että puolustukeentulisi kolme rajapataljoonaa, niin, että niihin voitaisiin sijoittaa Päävastarinta-asema sealajuoksullakulkisi oikaisisi pohjoiseen noittamiseenoli ryhdyttävä ensi sijaisesti etenemistön sijoittamiseksivihollisentodennäköisimpiin suuntiin. Etulinja oli joen alajuoksullapohjoisrannalla,mutta Syvärin voimalaitokseltaalkaen noin 15-25 km sen eteläpuolella.Tämä alue oli kuitenkin vielä liian matala riittävän aikavoitontarjoavalleviivytykselle,semminkin kun vihollisenhallussaoli tärkeitä tiesolmuja.Nyt olikin sopivatmaastonkohdat"kiireellisestivarustettavaedllisiksi viivytysasemiksiSyvärillejohtavien teitten ja muiden etenemistäsuosivien,vaarallisimpiensuuntiensulkemistasilmälläpitäen". Karjalan Armeija antoi.26.12.41yhteiskäskynpuolustuksesta.Tämän mukaisestise oli,kaikkialla siirtynyt puolustukseenn saavutetullalinjalla (kuva 159).Seoli siis Pian pidettäväeikä enääollut kysymysviivytysalueesta. tämän jälkeen, 6.1.42 kenraalimajuri Tapola kirjoitti hhto.ia 23 Suomenlinnoiitamisen

yhtymille ylipäällikönkiinnittäneen"huomiotaansiihen, ei kaikissayhtymissä. .. ole eltä kenttävarustusröitä saaturiittävällä voimallaja tehollakäyntiin edesetulinja taemihissasolmujassasaatisitten asemansyvyydessä kohdissa. . . Tämänjohdostaon kaikkialle huomautettava, että linnoitustöihinon viipymättä käytävä kaikella käsiksi,kerättäväniihin tarmollakussakinjohtoportaassa kaikki mahdollinentyövoimaja laadittavavastasamanaieri kehityskaisestitäydellinenasemienrakennusohjelma vaiheineen". Puolustuksenlujittamisestaannettiin erityinen käsky 31.1.42.Linnoittamisessaoli nouqatettavaaikaisemmin käskettyjäperiaatteita,mutta tuliverkonmuodostamisessa oli jalkavaen raskaille aseille annettavaentistä suurempi osuus.Nyt oli jo otettava huomioon >maaston merkityksenmuuttuminenkeväälläja lumettomanavuodenaikana". kirjoitti | 5.2.42Karjalan Armeijan pioneerikomentaja joukkojen kenttälinnoitusrakentamat että todenneensa, laitteet eivät lujuudeltaanvastanneetniille asetettavia useinvain vaatimuksia.nKorsutovat heikkorakenteisia, matalia,katettujamaakuoppia. . . Sekädivisioonienettä valvovathenkilökoharmeijakuntienpioneerikomentajat taisilla tarkastuksillaan,että kaikki kenttävarustustyöt 'Kenttävarussuoritetaanannettujenohjeidenja kirjan tustyöt' mukaisesti.,Ohjeita annettiinmyöskeväänsekä varalta. roudanja lumensulamisen Eversti Karikoski teki tarkastusmatkanSyvärille hel22.2.42mm. etlä kertomuksessaar' linnoittamistöitäkuin Kannakloppuun,ennenkuin etulinjan samallatasolla kuin siellä. Joen oli olivat senpohjoisrannalla, tukikohdittain,joissaoli taisteluhauavoasemattuliaseille.Kovin tihea ei miehitys voinut ollakaan,koska divisioonanlohkon leveysoli 55 km. Joen keskijuoksultaalkaenei ollut tarpeenkaan ,varustaa puolustusasemia koko rintaman pituudelta", vaan puolustusperustuiketjuun lukikohtia, jotka olivat ja korsuinsekä jo jollain lailla linnoitetuttaisteluhaudoin piikkilankaestein. Karjalan Armeijan nimi muutettiin 1.3.42Aunuksen Ryhmäksi.Senkäskyissä23.4.ja 7.7.42korostettiin,että oli milloin ei voitu varustaayhtenäisiäpuolustusasemia, pieniakinvarmistusosastoja rten rakennettavaviholli sulkeviatukikohtia kyllin tiheään. sen etenemissuunnat Myös asemiensyvyyttäoli lisättävä.,Varustustöitäjatkettaessarakennetaanasemien aukkojen poistamisen ohella välttämättömätkorsut ja komerot sekä lisätään vaarallisimpiinsuuns''vyyttä varustamallaensikädessä Näissäkäskyissäheitiin tukikohtia asemansyvyyteen>.

lQv\\

0\

*

NN Ni0 \

\ )Kliimonsaafi

Loimolanjärvi

iiiilontu

JänisiäNi

Aäninen

Latva Soutjärvi

laaa

0

+

50

100km

suunhittelunkehittvminenAunuksenkannaksella. Kura I59. Puolustusasemien jastuvat edellisentalven kokemukset;vihollinenoli työntänyt partioita ja suurempiakin osastojaaseman selustaan rintamassaol€vistaaukoista.Huhtikuun suuri hyökk ä y so l i k o h d i s t u n uj tu u r i a r m e i j a k u n t i esna u m a a n . Tilanteen vakiintuessa asemasodaksi oli kannaksella kaksi armeijakuntaa, oikealla VI AK ja vasemmalla V AK. Edelliseen kuuluivat saksalainen 163.Divisioona, 5.Divisioonaja lT.Divisioona.Kun saksalainendivisioona siirrettiin pohjoiseentoukokuussa1942, tuli sen tilalle 8.Divisioonaja myöhemmin l5.Prikaati. Etulinja pysyi

paikallaan koko as€masotavaiheenajan pieniä muutoksia lukuunottamatta. Helmikuussa 1942 suoritettiin vähäinen dntaman oikaisu Syvärin keskijuoksulla Munkalanpuron kohdalla,missäetulinjaanotettiin taktillisestitärkeä kukkula. Kun vihollinen oli marraskuussa 1942 onnistunut saamaanhaltuunsa tukikohdan Kakovanjärven seuduilla Syvärin keskiosalla, sitä ei enää vallattu takaisin, vaan etulinja siirtyi hieman taemmaksi. Tammikuussa 1944 l5.Prikaatin lohkolla joen alajuoksulla etulinjaa siirettiin hieman taaksepäin.Asemahanoli ollut alunpe-

355 rin tarkoitettu 163.D:nlähtöasemaksi,mutta oli sitten jiä ja tykkiveneitä.Talvellatapahtuipartiointiajäitse. jäänyt puolustusasemaksi. Se oli sekä teknillisestiettä Laatokalle tuotiin pian rannikkotykistöäSuomenjärtaktillisestiepäedullinen.Maastonvesiperäistydentakia vialueelta.Tännesijoitettiinpäämajan22.12.41vahvtstaoli asematrakennettavaenimmäkseenmaanpäällisiksi. man suunnitelmanmukaan 28 raskastatykkiä, kaliiperi Etulinja oli sekä Laatokanrannallaettä Syväriin liitty120-152 mm ja keveitä tyYkejä 42 kpl sekä lisäksi vällä osalla eteen työntyvä. Näiden asemientaakseoli ja tarpeen mukaan". 37-57 mm:n tykkejä nresurssien rakennettuuusi puolustusasema, johon puolustusvedet- 21.5.42llu'u:otolivat 2'l raskastaja 57 kevyttä tykkiä, tiin. Tämä asema osoittautui edullisemmaksisiinäkin 24.1.44määrätolivat 34ja'72. mielessäettä tappiotvähenivät. Pysyviinbetonilaitteisiinsijoitettavanraskaantykistön Sodanvirallinenhistoriaei annakovin korkeataarvosa- osalta oli hankittava päämajansuostumuskutakin tanaajoukkojenlinnoittamistöistä.Koko puolustusasemas- paustavarten erikseen,kun sensijaantilapäisluonteiset sa'ei ollut kuinyksi Laatokasta Aäniseen kulkevaampu- sijoittelutsaatiinsuorittaailmankin. mahauta.Taempanaoli uhatuimmissasuunnissaryhdytLaatokanPuolustuspyysi päämajanpioneerikomentaty reservissäolevin voimin rakentamaantukilinjoja sy- jalta 23.8.41, että sille "ensitilassaalistettaisiin yksi vyydenaikaansaamiseksi. Useitaperättäisiälinjoja käsit linnoitustyökomppania sille kuuluvinetäydellisinetyövätävääpuolustusasemaa ei saatuaikaan,.Asiaanvaikutti lineineen".Sillä ei itselläänollut ammattitaitoistatyövoialkuaikojenperusteeton optimismi,joka vähensityötehoa maa, työkoneita eikä materiaalia, kun se nyt joutui ja aikaa kului ennenkuintoden teolla ryhdyttiin asemia kiireellisestisuorittamaannrannikkotykkiasemien rakenrakentamaan.Raskaattorjuntataistelutveivät myösvoi- tamista kallio- ja puuperustoille'.Pioneeriosasto lähetti mia. Uudelleenjärjestelyt, kotiuttamisetja lomauttami- kirjelmänoperatiiviselleosastolle, joka kuitenkinilmoitti, set vähensivättyövoirnaa,jota käytettiin myösjoukkojen ettei komppaniaaannettaisi.Pioneeriosasto tosintoimitti omaantaloudelliseentoimintaan,mm. maanviljelykseen. työvälineitäja tarvikkeita. Pian kuitenkin perustettiin Tiestön rakentamiseen,korjaamiseenja kunnossapitoon Laatokan Rannikkoprikaatin Esikuntaan Osasto 4 oli käytettävä suunnatonmäärä työpäiviä. Osansavei asettaQ2.1A\ ja tämänjohdolla sekälinnoitusosaston myös asevelitalojenrakentaminensekäpuhdetyöt.'Viimalla työvoimalla suoritettiin tarvittavat rakennustyöt meksimainitullaalalla suoritettu työ sekätarpeettoman muualla paitsi Kaarnajoella, jossa ne teetti Osasto mukavienkorsujen,saunojenyms. rakentaminenei lujit4/Kan.RE. tanut puolustustakuin välillisesti., Tykistöävaihdeltiinvarsinkinalkuaikoinamelkoisesti. Yhtymien ohjeet ja käskyt joukoilleen olivat täällä Sitä sijoitettiinmahdollisuuksien mukaanentisiinlinnaksamantapaisiakuin Karjalan niiden alueille. 19.10.41 päivätyn tyisesti kannattaa panna kirjelmä selostuksenmukaan tykkien betoniperustatolivat säily1.4.44,jossahän esitti narmeijakuntienkomentajienhar- neet käyttökuntoisinaKaarnajoen,Koneyitsan,Mustakittavaksi,olisikosyytävähentääetummaistenasemiem- niemen,Murikan, Vahtiniemen,Heinäsenmaan, Kelpän, me miehitystäja muodostaaenemmäneri johtoportaille Mökerikön,Valamon,Ristisaarenja Mantsinpattereilla. ... paikallisiareservejä"- siis samaajatuskuin Hersa- Järisevässä oli toinen perusta tuhottu ja toisestaolivat lolla Karjalan kannaksella (vrt. sivu 351). peruspultit rikki. Joissakinpaikoissaoli jäljellä tykkien kehtoja,jarrulaitteita ja kilpiä, löytyipä pari putkeakin, jotka tosin olivat ruosteessa.Ammuskellarit ja korsut olivat paikoinkunnossa, paikointuhotut.VanhojatuliaseLaatokkaja Aäninen mia otettiin käyttöön, vaikkakaanaina ei ollut samoja tykkimallejakuin aikaisemmin. Laatokan rannikon yarmistaminentuli ajankohtaiseksi Linnakkeiden omaa henkilökuntaakäytettiin niiden sitä mukaa kuin hyökkäyseteni sen kumpaakinrantaa lähipuolustuslaitteiden rakentamiseen. LaatokanRannik^ myöten etelään. 15.8.41 perustettiin tähän tehtävään koprikaatinpuolustuskäskyn (20.1.42)mukaanoli ,kentpäämajanalainensotatoimiyhtymä,LaatokanPuolustus, tävarustelutöihin... ryhdyttävä kaikella voimalla ja jonka nimi myöhernminmuutettiin LaatokanRannikko- tässä ... huomioitava>mm. seuraavaa.Pattereidenja prikaatiksi. tukikohtien ympärille oli tehtävä piikkilankaesteet. Kun Laatokansaaretkinoli syyskuunloppuunmennes- 'Jv.aseilleon rakennettavaaluksi avoasemat, iotka myösä saatu haltuun, alkoi tää1lä asemasotakausi, jonka hemminvarustetaansirpalesuojiksi. Jäältätulevaauhkaa aikana tosin vihollinenajoittain oli varsin aktiivinenkin. vastaanon rannikonulkopuolelletyönnettäväkonetuliaSillä oli käytettävissään useitasota-aluksia, mm. hävittä- seilla ja yhteysvälineillävarustettuja yarmistuselimiä,

356 joita varten rakennetaanjääkorsut".Naamioimis-ja salaamistoimenpiteisiinkiinnitettiin erityistä huomiota. ,Liikenne taisteluasemiinon järjestettäväniin, etteivät itseasematpauastu". Linnakkeidenlähipuolustusoli esillämyösneuvottelussa prikaatin esikunnassa28.3.43. EverstiluutnanttiL. Rainio esitti alustuksessaan, että rannikonsuojaamiseen oli käytettävissävarsinvähänjoukkoja: "varsinaisialiikkuvia sotatoimiinkäytettäviävoimiaei ole maalla,merellä eikä ilmassa'.Vihollisellaoli mahdollisuuksiayl]ätyksellisiinkinmaihinnousuihinja maarintamankinläpi voi tulla suuriakinpartioita selustaan.Sen nroksi oli pakko ja patteriensijoituspaikoista muodostaa,lkeiden taistelukykyisiä tukikohtia, 'motteja',joissavoidaanhywinpuolustautuaja joista yoidaansuorittaatehokastapartiointia ja taistelutoimintaao. U-linjaa linnoitettaessä oli esillä kysymyssen liittymisestärannikon puolustukseen. Linjan eteläpäässä oleva Vuoratsunsaari oli tarkoitus rakentaaliittymätukikohdaksi, mutta päämajaantoi 5.2.44Laatokat Rannikkoprikaatille käskyn laatia suunnitelmaMantsin saaren linnoittamiseksisitä silmälläpitäen,että se"on suunniteltu pitää siinäkin tapauksessa, että vihollinenon päässyt n.s. Pitkärannanlinjalle". Prikaati esitti suunnitelmansa 29.2.44.Opelatüvinen osastototesi2.3.44, että seantaisi "Mantsin puolustuksellelujuuden, iolla ei ole vertaa muualla Laatokanpuolustuksessa. Niin toivottavaakuin tämä olisikin, ei . . . osastovoi nähda,kokonaistilanteen huomioonottaen, mitään mahdollisuuksia jelman toteuttamiseenn. Prikaatin ottaa huomioon yhden omienvoimiensalisäksi,mutta nyt oli saarenpuolustukseensuunniteltusijoitettavaksi3164 miestä,mikä oli 78 Va prikaatin nykyisestävahvuudesta.Niinpä prikaatin käskettiinkin laatia uusi suunnitelma,"joka perustuu prikaatin todellisiinmahdollisuuksiinniin työsuoritusten kuin joukkojenmääränkinkohdalta,. Prikaati lähetti päämajaan24.3.44lutrder'"supistetun kenttävarustussuunnitelman". Se oli laadittusiinämielessä, että jouduttaisiin toimimaan suhteellisenvähäisen miehityksenvarassa,mutta että "rakennettavienlaitteiden tulisi mahdollisimmanedullisestipalvellakokonaismiehitystä, jotta talvisodan tilanteesta vältyttäisiin,. Suunnitelmassaedellytettiin, että vihollinen "vahvoin voimin saattaa ryhtyä hyökkäyksiin Mantsia vastaan, jolloin Mantsista tulee Laatokan itärannikon rannikkopuolustuksenpainopiste,.Tällöin itärannikonrannikkojoukkojen "miehistö ja kalusto kokonaan, tai osaksi, mikäli se edellä käyneidentaistelujenaikana on voitu irroittaa,on sijoitettavatähänpainopisteeseen". Suunnitelmassaedellytettiin, että saareensaataisiin

toinenraskaspatterija työhönpataljoona6 kuukaudeksi. Omat mahdollisuudettyövoiman irroittamiseenolivat >äivanmitättömät. Laatokan itärannikko on nimittäin ja kaikvielä sangenpuutteellistenkenttäasemien varassa ja tukikohdissa, ki prikaatinjoukot hajallaanlinnakkeissa joista niitä ei tehtäviensätakia voida irroittaa Mantsissa käytettäväksi,,. Operatiivinenosastotiedotti 1.4.44,että suunnitelma oli hyväksytty"toimeenpantavaksi Mantsinvarustamisen ensimmäisenä vaiheena".Sitä ei kuitenkaanehditty saada alkua pitemmällekun tilannekehittyi siten,että koko itärannikostaoli luovuttavaUJinjaa myöten. Kuva 160esittäälinnakkeita20.1.42ia seuraavaluettelo lilanretta 24.1.44. Linnake/patteri Saunaniemi Järisevä Kaamajoki Ylläpäänniemi Konevitsa Mustaniemi Vahtiniemi Verkkosaari Heinäsenmaa Mökerikkö

Kevyt tykistö

4l'76K136') 2/76K102-30140

2lrszl3s-MK 3lrszl4s-cL2/57l48-NR 2176K/02-30/40 s lso-cor 2/1s2/45-CR 217 2 l r 5 2 K l 0 4 2/7 5l5o-CMet 2/57l48-NR 2lrsz/4s-cR2/47 140-04

217 s/s0-cMr

Mustanmäenniemi

Mantsi Ristioja Hiiva Vitele

2147/40-0 2/s7l48-NR 2/57l48-NR lsO-V2 4/76 Kl02-30140

s0-v2 2lrsz/4s-cR 2/s7l48-NR

2/s7l48-NR 4176K|22 21152K/04 3/76vK104 21r22K131,) 2/47/40-04 Kelio 2/s7l48-NR Tuulosjokisuu 4l'76 K/36') Aunuksenjokisr,tu 4/76VKl04 Hatsi 2ll22Kl3It) 2l t20l s0-v2 Salosaari 4/76K102 Ohtoinniemi 4/76Kl02 Pisinranta 4/16Kl02 2147/40-O Kuivaniemi | 147/40-o Haapaniemi 3/rs2/45-CR 3147l4o-O Lampioja 3/76vK104 Rautatiepatted

4lrszl4s-c

Huomautus l) Mdottoroitupatteri

35'7

---

b {

\I

0 i

Mökerikkö

3t76VKl Murikko

Mustaniemi

Alavoinen

LAATOKKA

4175KI97 21122Kt3' I

31

Kuva 160. Laatokan linhakkeet vuoden 1942 alussa.

ja se oli valrniinatoiminKun hyökkäysoli saavuttanut,44nisjarven,tuli ajankoh- nikkoprikaatinperustamisesta j ärjestäminen. 2.10.41 taan marraskuunpuolivälissä,sulattaenitseensämyös taiseksisenrannikonpuolustuksen a l o i t t il o i m i n t a n sAaä n i s e ne l e l ä i s e l lpäu o l i s k o l lAa a n i - edellämainitun patteriston.Prikaati ja sen alaisetjouksen Rannikkopatteristoviiden patterin voimin ja alistet- ko-osastotolivat operatiivisestialistetutrannikonpuolusl eu. t t a a s e L e i t s e R a n - t u k s e s t vaa s t a a v i l sl eo l a l o i m i y h t y m i lm k ä s k vA ä n i s e n t u n aV I I A K : l l e .2 7 . 1 0 . 4a1n n e l t i i n

358 rannan välistä salmea.Linnoitustöidenjohtaja esitti jo 31.3.42ylipäällikölle, että saari oli niin tärkcä ja sen paikka niin uhanalainen,että sinne olisi rakennettava betonilaite,mihin esitykseenhän sai ylipäällikönhyväksymisen.- Betonilaitteidenrakentamisensuorittivatlinj a niidenjohtoelimeksiperustettiin noitusrake.nnusjoukot Osasto4/Aän.RPr. Kenttälinnoittaminenkuului taistelujoukoille, mutta taitorakenteidentekemiseenkäytettiin myöslinnoitusrakennusjoukkoja. ja eteläosanolosuhteetolivat puolusAanisen.pohjoistuksenkannaltatäysinerilaiset.Eteläosanpuolustusvoitiin perustaatykistön varaan,aivan eteläisintäosaalukuun ottamatta.Täällä siis puolustusoli järjestetty samaantapaankuin merenrannikolla.Patterit olivat kenttälinnoitetutlähitorjuntaakinsilmälläpitäen. Pohjoisosastaan Aäninen on noin 150 km:n matkalla niin kapea,että suuretkinjoukot voivat ylittää sen nopeastijä yllättäen sekäkesälläettä talvella. Sen vuoksi täällä tarvittiin runsaastimyösjalkaväkeä,joka oli miehittänyt ja kenttälinnoittanutuhatuimpiin maihinnousukohteisiinrantatukikohtia. puolustussuunniKuvassa16l on esitetty Aänis.1ä.ven lelma 28.'7.42.Siihen sisältyi 30 raskastaja 54 kevyttä tykkiä. Talvella oli tykistön sijoitus hiemantoisenlainen kuin avovesikautena. Seuraavaluetteloesittäätilannetta ja 58 kevyttä. 24.1.44. Tykkejäoli nyt 27 raskasta Linnake/patteri

Kevyttykistö

417sKI r7

3lrs2l4s-cL

Kuva 16l. Adnisjdwekp olustussuunnitelma kesalla 1942. prikaati oli Merivoimien komentajan alainen. - 15.5.43 alkaen prikaati oli rintamavastuussa koko rannikosta suoraanAunuksen ryhmän alaisena. Patterien tuliasemat yleensäkenttälinnoitettiin ja tykitkin asetettiin puualustoille. Päämaja tiedotti 16.7.42,että ,epätietoisuus valtakunnan tulevista rajoista samoinkuin pääaseman tulevasta kulusta aiheuttaa, että suurisuunt a i s e m p i e nl i n n o i u t sl a i t r e i d ne r a k e n t a m i s e eAnä n - R P r , n alueella ei vielä voida ryhtyä muuta kuin vain erikoisen tärkeissä ja puolustuksen kannalta selvissätapauksissan. Tällaisia olivat mm. Väliniemen ja Majakkasaaren raskaiden kiinteiden pattereiden tuli-, mittaus- ja tulenjohtoasemat. Myös Meg-saareen rakennettiin betoninen tulenjohtokorsu. Saari sijaitsi keskellä Aänisniemen ja jarven ita-

Steleki Toisjoki Ruoppaoja Soutjärvi Soksu

4/7sKlrT 4l't6K136' 4l122Kl3t'

411sKl11 2/).s2l4s-cP.4147140-O 4/122K/3r'

Tervasoja 3l15214s-C Lukkosaari Kulmus Etelä-Peuransaari Kontu Leiniemi Valeniemi Reska Klimnosniemi Tulvoja Hüomautus I Moottoroitu patteri

3/rs2l4s-c

3l7 s ls0-c 4147140-O

2l'7sls}-c 417 sls}-c

4/7sKlrT 414'7 /4o-H 3/7s l50-c

411,22K13r'3/7 5/50-C

4116K136' 4175Klr7 4lr22Kl31' 3141140-H

359 tumaan.Puolustuksenpainopistesiirtyisi selvästipelkän Suurmaarintamanosalle,siis Vansjärven-Seesjärven Karjalan Armeija valtasi Karhumäen5.12.41ja seuraa- lahden välille. Tämän vuoksi olisi toiden painopisteen eli elokuunpuolivana päivänä Stalinin kanavan eteläpäässäsijaitsevan alkukesästäoltavatäällä, loppukesästä Poventsan.Jo kuukautta aikaisernminannettujenkäsky- välistäalkaensitä olisi siirrettävävesistölinjoilletulevan jen mukaan sen tuli nyt asettua puolustukseenntähän talven varalta. Etulinjassaolevien joukkojen ja niiden tarkoitukseensopiviinasemiino(vrt. s. 352). Joulukuun reservientyövoimaoli tietenkinkäytettäväomilla lohkoilpuolivälissäoli koko Aänisen-Seesjärvenkannaksella laan, mutta laajojen vesistöjenvarsilta voitiin kesäksi puolustussaanutasemasodan luonteen.26.12.41annetus- vähentäämiehitystäja siten saadatyövoimaauhanalaija siitä muutaman jossaII Armeijakuntasai vastuun simmillesuunnille.Pääpuolustuslinjan sa puolustuskäskyssä, tämän kannaksenpuolustuksesta, tämän käskettiin"ase- kilometrin päässäolevantukiasemanmuodostamanpääja suo- vastarinta-aseman taakse piti vielä tärkeimpien teiden varustustöidensuunnittelussa mien tiedustelussa, rituksessa"ottaa huomioonperustettavalinnoitustykistö. suuntiin rakentaa lyhyitä, luonnonesteisiinnojautuvia sikäli kuin työvoimaatietöiltä olisi irroiSiihentulisi kuulumaan2 patteristoä,yhteensäl8 patte- tiensulkuasemia, tettavissa. Näiden sulkujen täkana olivat varsinaiset ria ja 7 sulkutykkipatteria,kaikki nelitykkisiä. Rauhallistakautta ei kuitenkaankestänytkauan,vaan taemmatasemat. Maa.RE kiinnitti 20.1.43komentajienhuomiota"etuvihollinen aloitti pian voimakkaat hyökkäyksetMuurja valiaamiseksi. Nälinjassa todettuihin epäkohtiin,jotka on ensitilassapoismanninradan Karhumäentakaisin tettava". Mataliksi jääneet taistelu-ja yhteyshaudatoli mä taistelut kestivät aina helmikuulle 1942 saakka. syvennettäväja myös tuki- ja sulkulinjojenhaudat oli Kuitenkin puolustusvakiintui kuvan 164 rnukaisellelinjalle ja 14.2.42II AKE ilmoitti siitä Karjalan Armeijan pidettävälumettomina,samoinasepesäkkeiden edustat. joissa paikkoihin, ampumaEsikunnalleseuraavaa.'Nykyinenpäävastarinta-asema, Konepistoolitoli sijoitettava jonka vahvistamisessa etulinjanjoukkojentyön painopis- ala oli lyhin. "Konekivääreilläon pyrittävä käyttämään ja niinolte on tähän saakkaollut, on suurimmaltaosaltaansaatu hyväksikoko niiden tehokastaampumamatkaa pesäkkeispitoa etumaisissa aivan auttavastivarustetuksi. . . Josrintama pysyypaikallaan Ien välttämäänniiden ja työtä voidaanjatkaa suurempientaistelutoimiensitä sä ... Sijoittamalla osa konekivääreistätukilinjan tärtyykeimpiin kohtiin saadaantuliverkkoonvälttämätöntäsyhäiritserlättä,saaneeasemakesäntuloon mennessä järjestetty kk-kaukotulisysteemi dyttävänvalmiuden.Vesistöjensulaminentuleesitäpaitsi vyyttä. 4.Divisioonassa varsin huomattavastiasemaavahvistamaan.koska se kelpaa yleistettävaksikaikkialla, missä näkyvyyttä on suurimmaltaosaltaan Vansjärveen lahdesta Suurlahdenja Seesjärvenrantojenpuolustussitovatjäiden lähdettyä enää hyvin vähän voimia. Näin ollen kesän aikaa sil- Rukajärvi,Kiestinki, Salla,Petsamo näyttää nykyinen päävastarinta-asema mälläpitäenvarsinedulliselta". "Etulinjassaolevatyhtymät suorittavatparhaillaannyYhtenäinenrintama loppui Maaselänkannakselle.Siitä liittyvän tukiasemansekä pohjoiseenpuolustuskeskittyi teiden suuntiin;väliin jäi kyiseenpäävastarinta-asemaan tärkeimpiensulkuasemien tiedustelualohkoillaanja ryh- suuria erämaita,joiden varmistusoli partioidenvarassa. tyvät niiden tärkeimpien kohtien varustamiseentähän YlipääUikkö pysäytti l4.DivisioonanetenemisenRukakäytettävissäolevinvoimin (tykistö, lohkoreservityms.). järven suunnallasyyskuunpuolivälissäOntajokilinjalle. liänisen Suurlahdenja Seesjärvenrannikoidenvarmis- Tosin divisioonankäskyssä17.9.41sanottiinasetuttavan jotsaavutetullelinjalle, mutvain toistaiseksipuolustukseen tusosastot ovat suorittaneetlohkoillaanvarustustöitä, ka kuitenkin lohkojenleveydenja työvoimanvähyyden ta puolustusjäipysyväksikesään1944saakka. Pääpuolustuslinjaoli Ontajärven-Ontajoen-Jousijärvuoksiovat hyvin puutteellisia,osaksivain talvellakäytven-Ungiärven-Nuokkijäryentasalla.Lohkonleveysoli tökelpoisiarakenteita". II AK erotettiin 1.3.42 suoraanpäämajan alaiseksi kaikkiaanlähespari sataakilometriä,varsinainenkenttäsotatoimiyhtymäksi,MaaselänRyhmäksi.Kesällä 1942 linnoitettu asemaRukajärven-Kotskomantien suunnassuoritettavaalinnoittamista varten Maaselän Ryhmän savain kymmenkuntakilometriä(kuva 165,sivu375). oli noin puolitoistakilometriä OntaPääpuolustuslinja Y.A. Järyisen Esikuntajakoi 13.5.42everstiluutnantti Vesistö- joen itäpuolellaja sen edessäoli vielä muutamansadan laatimanmuistion"ohjeeksija noudatettavaksio. muutmetrin päässäerillisista tukikohdistakoostuvaetulinja. ien auetessatulisi rintamaneri osienuhanalaisuus Maaselän kannas

360 paikalleenKuhmonpohjoispuolelle. Kiestinginsuunnalla Aluksi kaikkien tukikohtien välissä oli aukkoja, joita vihollinen käytti hyväkseensoluttautuenniiden välistä vakiintui puolustusTuoppajäryen-Tiiksjärventasalleja asemaan.Etulinjan tukikohdat olivat suosaarekkeissa. Uhtuan suunnallahieman kylan lansipuolelle.PääsuunKenraalimajuriL. Sotisaadkirjoitti vuonna1977Sotilas- tien yhtenäistenasemienulkopuolellaoli laajojen eräaikakauslehdessä, että tämän estämiseksirakennettiin maa-alueidenvarmistus kenttävartioidenvarassa.Linnoittamisessaoli samanlaisiaongelmia kuin muillakin soille tukikohtien väliin yhtenäisethirsivarustukset,joldntamilla. Esimerkkinäesitettäköönotloin etulinja saatiin.aukottomaksija liitetyksi pääpuolus- vastaavanlaisilla vahvistamisesta tuslinjaan.Soluttautuminenlakkasija tappiotvähenivät. teita III AK:n käskystäpuolustusaseman Tiettömissäerämaissaoli tyydyttävä harvaan,kenttä- 2.3.42. "II AK lujittaa edelleen puolustusasemiaan, vartioihin nojaavaanpuolustukseen. Nämä olivat linnoi- häiritsee vilkkaalla sissitoiminnallavihollista ja pyrkii ... kaikkiin suuntiin.Sotisaarenmu- sitensitomaansenvoimiaselustanvarmistustehtäviin tetut puolustautumaan tukikoh"kenttävartion puolustusasemissa on täydennettävä ympäröity Nykyisissä korsu oli aina taisteluhaukaan tien puolustuslaitteitasiten, että tukikohdat pystyvät dalla, jonka halkaisija oli noin 50 m. Sen edessäoli jatkarnaan ja puolustustaanmahdollisensisäänmurronkin piikkilankaeste tehokas sekä miinahälytinkentät. päässä onnistuessa. On ehdottomastilisättäväpuolustusasemien siitä oli viimeiseUseinkorsunympärillä 2-3 m:n yaihteli mm. rakentamallalisää tukikohtia pääpuolusVahvuus syvyyttä, nä turvanahirsivarustus. kahdestaryhjoukkueeseen tuslinjan taakse. Reservien(myös paikallisten)sijoitusvahvennuksineen,. Korsujensijasta mästä paikat on niinikään varustettavalujiksi tukikohdiksi, saattoiasumuksinaolla myöshirsikämpät,mutta aina oli ja varauduttu ympäripuolustukseen usein kenttävartiot samoin kaikki etulinjan takana olevat huoltoelintenja -laitostensijoituspaikat... Kaikin keinoin on pyrittävä joutuivatkinpiiritetyiksi. ja Sodanalkaessatuli väliraja suomalaisten saksalai- tehostamaanesteitä ja ansoituksiapääpuolustuslinjan ja tukikohtienvälissä.Erityinen huomioon sen AOK Norwegeninvälillä kulkemaanl4.Divisioonan etumaastossa pohjoispuolitseKuhmon tasalla. Kaikilla AOK:n hyök- kiinnitettäyä avoimiin sivustoihin,joilla on mm. varuskäyssuunnillaoli aluksi myös suomalaisiajoukkoja. En- tuksia tehostamallavähennettävävihollisensaartoyritystalvi- ja myöskinkesäolosimmäiseksivedettiinsuomalainen6.DivisioonapoisSal- ten onnistumismahdollisuuksia suhteissa." Käsl:yssäkorostettiin,että varmistusosastojen lan suunnalta tammikuussa 1942, missä se oli ollut myös saarretpuolustuksessa tukikohdat oli tehtäväpuolustuskykyisiksi lokakuustaalkaen Vermanjokilinjallaja tuinakin. luovutti nyt kenttälinnoittamansa asematsaksalaisille. Petsamonsuunnallatoimi sodanloppuunsaakkaErilKiestinginsuunnaltasuomalaisetjoukot vedettiin pois Petsamovarmistaensaksalaisen armeijakunnan kesällä1942ja rintamavastuusiirtyi saksalaisille4.7.42. oikeän sivustanLuttojoen suunnalla.Se oli varustanut Tällöin jäi Uhtuan suunta työnsitäältä noin 6 km:n laisiin tuli Uhtuan lohkoltaan varmistuselimiälaajalle alueelle luovuttivatUhtuan saksalaisille 22.3.44 ja suomalaisten molemmillesivustoilleen. saksalaisten

XXIV LUKU ASEMASOTAVAIHEEN TAEMPIEN ASEMIEN LINNOITTAMINEN

KarjalanKannas VT-aseme Kun hyökkäävätjoukot syksyynmennessäalkoivat olla tavoitteissaan,tuli taempienkinasemienlinnoittaminen Linnoitusosasto kirjoitti 10.9.41topograajankohtaiseksi. fiselle osastolleryhtyneensätutkimaan "vakinaistenlinnoitustensijoituspaikkojalinjoilla Suomenlahti-Laatokka, Laatokka-Aänisjärvija Aänisjärvi-Vienanmeri"ja pyysitätä vartenkarttoja näiltä alueilta. Ylipäällikkö antoi ersimmäisenkäskynsäKannaksen armeijakuntienkomentajille6.I 1.41.,Siltä varalta, että Kannaksenlinnoittaminenuudelleentuleekiireelliseksi,, heidän käskettiin suorittaatiedusteluylimalkaisellalinjalla Suomenlahti-Rieskjärvi-Vammeljärvi-Suulajärvi -Vuotjärvi -Kirkkojärvi -Punnusjärvi*PasurinlahtiKiviniemi-Taipale (kuva 158). Tätä linjaa kenraali jo 1920Theslöf oli ehdottänutKannaksenpääasemaksi luvun alussa.193oluvullasitäoli linnoitettu jen viivytysasemaksi nVaikkakaantällä hetkellä ei vielä missäpääpuolüstuslinja tulee lopullisestikulkemaan,on edellämainittutiedustelusuoritettavasitenja sillä tarkkuudella,että sekävakinaisetettä kenttälinnoitusrakennustyöt voidaanviivytyksettäaloittaa., Tiedustelukäskettiin suorittaa"verrattainlyhyessäajassa,. Ilmeisestiasiaaoli jo Kannaksellakintutkittu, koskaIv AK:n komentaja,kenraaliOeschvastasi9.11.41omalla jota hän laajasti perusteli.Hän ehdotti ehdotuksellaan, myöhemminVTJinjaksi kutsuttua asemaa.Ottaen huomioon, että vihollinen tulisi käyttämäänrunsaastisekä panssarivaunuja että tykistöä, Päämajankäskemälinja koskasiinäoli varsinpaljonaukeitaeikä oli epäedullinen, Senrakentaminenyaatisipaljon lainkaanluonnonesteitä. työtä, koskaseoli tehtäyäheti varsinsyväksi.Kannakselrakentamiseen,joita la ei ole kiveä panssarinesteiden tarvittaisiin paljon. Ehdotettu uusi linja sensijaanoli nsuureltaosalta korpiasemaja mahdollisimmanikävä Panssariaseelle edullista se ryssille hyökkäysmaastonan. ei ollut muualla kuin Raudun-Suvannonvälillä, sensijaan oli laajoja alueita, jotka eivät lainkaan soyellu

panssareiden käyttöön.Tosin ehdotettuasemaoli 10-20 km käsketynasemanedessä,mutta nykyiseenetulinjaan oli vielä 20-30 km ja jos tuo alue tehokkaastisulutettaisiin, voitaisiin 'hankkia h''vinkin korkojen kanssa se aikavoitto,minkä l0 kn syvempialuetakaisi". Tämäkäänmaastollisestiedullisempilinja ei kuitenkaan ntarjoa ehdotontavarmuutta, vaan ... olisi joka tapauksessa syytä ruveta linnoittamaanvakinaisillalinnoituslaitteilla Viipuri-Käkisalmi linjaa ltalvisodan takaisi sen,että . . . T-linjal. Tämän linjan olemassaolo turvallisuutta tuntienedullisissa komentajatuskaltaisivat eikä lopullisen läpiolosuhteissatoimia aktiivisestikin painospuolustautuessakaan olisi ainaisena murron uhka tavanapeikkona." Josnyt ehdotettualinjaa ei hyväksyttäisi,Oeschasetti toiselletilalle linjan Vammelsuu-Kuuterselkä-Kotselkä Jaarila-Valkjärvi-Kiviniemen sillanpääasema.Kolpäämajanlinja, kuitenkin sillä poikVuotjärven ja Punnusjärvenvälillä ja kulkisi Jaarilan Ilmolankautta. Päämajahyväksyikirjelmällään 14.11.41Oeschinesityksenja antoi yksityiskohtaisiaohjeita asian edelleen kehittämiseksi.Toistaiseksipuuttuivät vielä tiedot niistä poliittisistaja strategisistatekijöistä,joiden perusteella pääpuolustuslinja voitaisiinmäärätä,eihänedestulevasta rajastaollut käsitystä.Ei myöskäänvoitu arvioida,miten vahva vihollinen tulisi rajan takana olemaan.Varmasti voitiin kuitenkin päätellä, että Vuoksi-Suvanto linja tärkeän tulisi rnuodostamaan PölläkkälästäTaipaleeseen I AK oli jo saanut käskyn osan puolustuksestamme. ryhtyä tiedusteluunTaipaleessaja Kiviniemessä,missä oli otettava rnyös sillanpään linnoittamismahdollisuus huomioon.Nyt oli jatkettava mainitun vesistölinjantiedusteluamuiltakin osin,"silmälläpitäensenvarustamista . . . samaassanykyäänlöytyvällä linnoitusaseistuksella moja periaatteitanoudattaenkuin linjaa Ravijoki-Sairnaa-Pielisjärvirakennettaessan. Koska Kannaksen länsiosallaei voitu varmuudella käskettiinsuunni määritelläyhtä selvääpuolustuslinjaa,

362 joita myöhemminvoi tella erillisiä puolustuskeskuksia, tai laajentaa taisiin käyttää joko suojajoukkoasemina päävoimiavarten.Nämä yhtenäiseksipuolustusasemaksi alueetolivat: 1. Vammelsuu-Vammeljokisuu-Vanhasaha, 2. Raivolanjoki-Sykiäläja mahdollisestiNeuvola-Sykiälä taempanaasemana, 3 . Kuuterselänalue, 4_ Kotselkä- Kivennapa- Ahijärvi, 5 . Yuottaa- Kauksamo- Salovehmainen, 6 . Lipola-Vaittila, ja 7. Orjansaari-Mäkrä-Rautu 8. Riiska-Raaju-Taipaleenjoki. Kaikki yllämainitutalueetliittyvät VT-asemaan. Yhtenäisyydensaavuttamiseksiylipäällikkö määräsi MK:n komentajanjohtamaantiedusteluakoko Kannaksella,vaikkakin itäosa kuului I AK:n lohkoonaina siihen saakka kunnes I AKE siirtyi helmikuun 1942 alustaSyvärille. IV AKE jakoi saamansatiedustelutehtävätalaisilleen ja I AK:lle 19.1L41. Tiedustelun tuloksetoli divisioonille ja ehdotettavanpuolus"erillisten puolustusk€skuksien tuslinjanyleisenkulun osalta"jätettäyä1.12.41mennessuunnitelmaoli tehtävä15.12.41 sä. Yksityiskohtainen ja siinä oli esitettäväbetonilaitteet(tärkeimmennessä mät miehistö-,tulenjohto-ja asekorsut),kiviesteet,kentLaitteet oli täkorsut,taisteluhaudatja piikkilankaesteet. myösmerkittäYämaastoon. I ArmeijakunnanEsikuntatutki ta edellämainitunohjeenmukaisesti suunnitelmanmukaan tarvittu kaikkiaan12tukikohtaa - I-II luokankorsuja - 45-76 mm:nkorsutykkejä - liikkuvia keveitätykkejä - konekiväärejä Majoitustilaa kertyi 3430 miestä varten. Lisäksi suunniteltiin Kiviniemeen rakennettavaksi sillanpääasema,johon olisi tarvittu 8 korsua, I kiinteä ja 2 liikkuvaa tykkiä sekä l6 konekivääriä; majoitustilaa oli 220 miehelle. Saatuaan yleistiedustelun tulokset Oesch lähetti yleisesikunnan päällikölle esityksensäasemastaja totesi tiedustelun osoittaneentutkitun linjan sopivaksi. Kivennavalla oti Kirkonmäki ja Linnamäki jätettävä ,jonkinlaiseksi etuasemaksi, laajaksi ja hyvin varustetuksi eteentyönnetyksi tukikohdaksi". Tätä aluetta ei ollut tarkoituksenmukaista sisällyttää pääpuolustuslinjaan, koska sen takaisin valtaaminen, jos se menetettäisiin, olisi hyvin vaikeata. Pääpuolustuslinja sijoitettiin tässävaiheessahieman pohioisemmaksi. ns. Palokankaalle eli Annakristinkankaalle.

Lipolan ja Raajun välillä jouduttiin asemaavetämään tasolta,koshiukaneteenpäinpäämajansuunnittelemalta ka se siten saatiin huomattavastiedullisempaanmaastoon. Yksityiskohtaisetsuunnitelmat olivat tekeillä ja ne valmistuisivatjouluun mennessä.Työtä ei voitaisi omin voimin alkaa, koska armeijakuntien selustassaolevat joukot ja linnoitusrakennuspataljoonat olivat vielä pitkään kiinni parakkitöissäja etulinjanjoukot taaslinnoitsiis tarvittivat omia asemiaan.Uusia rakennusjoukkoja taisiin, mutta niillekin olisi ensiksivalmistettavamajoi tusmahdollisuudet. Jotta Kannaksenlinnoittaminen saataisiin käyntiin, osastossa5.1.42 kopidettiin päämajanoperatiivisessa kous,jossaoperatiivistajohtoa edustivatkenraali Airo, everstiKarikoskija everstiluutnanttiPeitsarasekälinnoitusosastoaeversti Bonsdorffja majuri Härlahti. Aluksi todettiin,että päämajaoli jo määrännytpuolustusaseman ylimalkaisen sijainnin. Linnoittaminen oli aloitettava kiireellisyysnoudattaenseuraavaa kenttälinnoittamisena järjestystä: - tuliasemätkaikille aseilLe sekäraivaukset, - jalkaväenja panssarinesteet sekä - korsut. yksityisArmeüakuntientuli määrätä puolustusaseman ja paikat laitteiden kohtainensijainti sekäsiihentulevien ja myösasemaneri osien laitteidenkeskinäinenkiireellilaadittava suunnitelmat työvoima, koneet ja laitteidenrakentyötä kiinteässä esikuntienkanssa.Bearmeijakuntien kanssa että työt aloitetaansaman Kivennavallaja Taipaleessa. aikaisestiVammelsuussa, Linnoitusosastotoimittaa kuhunkin kohteeseenyhden ja arrneijakuntienoli mahlinnoitusrakennuspataljoonan mukaan iroitettava työvoimaaparakkidollisuuksiensa rakennuksiltaan.Armeijakuntien oli myös asetettava maastokäyleltäväksitarvirtavat suunnittelu-upseerit suunnitteluavarten. Linnoitusosastohuolehtisi teknillija työnjohtamisesta. sestäsuunnittelusta antoi 31.1.42käskyntyövoimanryhmittämiMKE linnoittamiseen.Sen mukaan oli sestäpuolustusaseman edellisenäpäivänäkäskenytirroittaa kaiklinnoitusosasto olevatlinnoitrlski parakkejaja kasarmejarakentamassa Kaikkiaan saatiin näin 5 pataljoorakennuspataljoonat. naa.jotka ryhmitetliinseuraavasti: - Vammelsuu-Sahakylä:2 pataljoonda,

363 - Kotselkä-Kivennapa-Ahijärvi:2 pataljoonaa ja Kun on tärkeätä, että asemanrunko, ts. kestolaitteet - Taipale:I pataljoona. saataisiinmahdollisimmannopeastivalmiiksi,olisi esteet Lisäksi piti armeijakunnanmyöhemminsaadairti yielä sekätst.-ja yhteyshaudat rak€nnettava vastasenjälkeen, yksi pataljoona. kun kestolaitteeton saatu valmiiksi.' Näin meneteltiinHanell palasilinnoitustöidenjohtajaksiyleisesikunnan kin, mutta asemantaisteluvalmiuden kannaltaratkaisuei päällikön tehtävistä 23.I.42. Hätr kirjoitti Oeschille ehkäollut edullisin. 4.2.42:"YllpääIlikkö on käskenytjatkamaanpuolustusaEdellämainitussakirjeessään (4.2.42)OeschilleHanell semientehokastalinnoittamistakaikin keinoin sitä mu- selostiylipäällikön hyväksymiäperiaatteitaseuraavasti. kaa kuin varustamissuunitelmat eri lohkoillavalmistuvat Taistetujoukotjatkavat etumaistenasemienlinnoittamisodottamattä kokonaissuunnitelmien valmistumista." ta "lähimpänäpäämääränään syvyydenluominennykyi Heinrichskertoo Mannerheim-elämäkerrassaan, että täsiin puolustusasemiin,. Tähänkäytetäänmyösreservejä, män usko Saksanvoittoon alkoi horjua suunnilleensa- taempia kuitenkin myös taempienasemienrakentamimaan aikaankun joukkommeolivat saavuttaneet tavoit- seenlinnoitusrakennusjoukkojen ohella,joille nämä aseteensa, siis jo vuoden 1941 lopulla. Täten on varsin mat varsinaisestikuuluvat. Taempienasemienrakentaymmärrettävää,että hänenäskeinenyleisesikunnan pääl- minen tapahtuu tukikohdittain alkaen tärkeimmistä likkönsä painotti hänen käsitystäänlinnoittamisenkiisuunnistaja levittäytyenniistäsivulle. ja tarpeellisuudesta.,Vuoden reellisyydestä "Maassa on työvoimastaerittäin suuri puute, joten 1942alusta lähtien pääpainooli defensiivisillärehtävillä.Nämä teh- lisätyövoimansaanti on mahdotonta.Sen vuoksi tulee tävät löivät leimansakorkeimmansotilasjohdontyöhön. taistelujoukkojenitse osallistualinnoitustöihinmahdolliMannerheiminpyrkimyksetja ponnisteluttähtäsiväteri- simmantehokkaasti,jotta odotettavissa olevissasitkeissä tyisesti rintamien lujittamiseen kolmella miehitetyllä asemasotataisteluissa voidaanselviytyäpieninelävänvoikannaksella(Karjalan, Aunuksenja Maaselän). . ., Yliman tappioin".Työvoimapulanjohdostakäytetäänmyös päällikkö ei tähän aikaan enää ollut yhtä optimistinen vankityövoimaa,kuitenkin lähinnä vain "raakaa työvoikuin hänen rintamakomentajansa. Eversti Karikosken maa lyaativien]tehtäyiensuoritukseen, kuten esim.kai käydessätarkastusmatkallaKannaksellakenraa[ öhvuu-ja tietöihin." quist piti tilannettatäysinturvattuna,uskoipahyökkäykjohtuen, mutta myös Osaksi työvoimakysymyksestä senkinlähtevänhelpostieteenpäin.Kenraali Raappana, käytettävissäolevanajan puitteissa,talviolosuhteissa ja l4.Divisioonankomentajapiti kevättalvella1942 Soro- kuljetusvälinetilanteen kireydenvuoksiei voida kestorakan saavuttamista poikkeuksellisesti.Koska sen pitäminenolisi ei kiviesteidenrakentamineuvottelutMuurmanin tulisi kysymykseen,eihän kiviä riittänyt edes ja saksalaisen olivat käynnissäsuomalaisen sotilasjohdon korsujenkattoihin. välillä. Hieman erilaisistakäsityksistähuolimatta myös ,Pyrkimyksenäon kevääseen mennessäluoda taistelurintamakomentajatydttivät parhaansaylipäällikön lin- joukkojen taaks€varustetutpuolustusasemat, joihin vinoittamistakoskevienohjeidentoteuttamiseksi. hollisenmahdollisetmurtautumisetetumaistenasemien Edellä mainitussakirjeessäOeschilleHanell korosti, läpi voidaanrajoittaa.u että pääpainooli pantavakenttälinnoittamiseen. KestoTilanteenkehittyminensuursodanpäänäyttämöilläheilaitteidensuunnitteluoli aloitettava"täydessälaajuudes- jastui Suomensotilaspoliittiseen asemaanja sen kautta s2,, kuitenkaanse ei saanutviivästyttääkenttälinnoitta- myös linnoittamiseen.Edellä todettiin, että ylipäällikkö mista.Taemmissaasemissa noudatettavakiireellisyysjär. pani käyntiin taempienasemienlinnoittamisenheti kun jestys oli nyt hieman toinen kuin 5.1.42sovittu. Ensim- hänenuskonsaSaksanvoittoonalkoi horjua.Tammi-hef mäiselläsijalla oli työmaidenja rakennuskohteiden naa- mikuun vaihteessa1943 Saksan aseet kärsiyät pahan miointi. Korsutolivat nousseet esteidenedelle. "Ijlkomailla s€ tulkittiin osoituktappionStalingradissa. Sama ajatus ilmeni myös Oeschinjälkeen Kannaksen seksiSaksanalkayastaluhistumisestan, sanotaanvirall! RybmänkomentajakirulleenkenraaliöhquisLinkirjees- sessasotahistoriassa. Meitä vielä läheisemminkoskettava tä Hanellille 1.6.42. "Työt olisi tehtävä seuraavassa tapahtumaoli, että venäläisettammikuussa1943valtasikiireellisyysjärjestyksessä : vat Pähkinälinnanja täten saivat taas maayhteyden - etulinjanmajoituskorsut, saarrettuunLeningradiin. - etulinjantulikorsut, Päämajaantoi 3.2.43 käskyn ryhtyä valmisteluihin - reservienja huollonkorsut, VTJinjan vahvistarniseksi piikkilankaesteillä.Kannaksen - esteet,tst.-ja yhteyshaudat. ryhmän oli la.adittayasuunnitelmatja aloitettavaeste-

364 paälujenvalmistaminenja varastointisekäpiikkilangan kerääminen.Rakentaminenkäskettiin panna käyntiin oli ruvetheti maan sularnisenjälkeen.Linnoitusosaston tava keräämäänpiikkilankaataemmistapurettavistaesteistä.Myös paalut oli niistä otettavatalteenja toimitetjoka huolehti tavaKannakselle.Päärnajanpioneeriosasto, piikkilangantoimittamisestatehtailta, sai käskynvarata VT-asemaavarten 1000 tonnia. Rakennustyöei kuitenkaanlähtenytheti käyntiin,vaanvasta18.12.43KannaksenRyhmänEsikuntaantoi käskynesteenrakentamisesta. ovT-asemantaistelua on lisäämiseksija aseman suunnitellunkulun merkitsemiseksimaastoon,oli heti ryhdyttävä rakentamaanainakin 3-rivistäestettä.Tuohon aikaanei asemavielä ollut kauttaaltaanrakenteilla, joten sensijainninmerkitseminenmaastoonoli hyvinkin aiheellistasiltä varalta että se olisi jouduttu nopeasti miehittämään.Tässä tarkoituksessaoli ainakin esteen paaluttaminenvälttämätöntä,vaikka piikkilankaaei ehkä riittäisikään. Työ oli tehtävä "ennenkuinmaa ehtii pahemminroutaantua,. Päämaja tiedusteli KannaksenRyhmän mielipidettä sen alueen vanhoistalinnoituslaitteistaia 3.3.42 tämä ilmoitti, että kaikki VT-linjan etupuolellaoleyat linnoituslaitteetolisi säilytettävä,samointämänlinjan ja talvisodanTJinjan välillä olevatkiviesteetsekälisäksiMankannaksen nerheim-linjanja Rieskjärven-Vammeljärven kaikki linnoituslaitteet.9.3.42 päämaja määräsi, että 'takaisin palautetullaalueellaon toistaiseksisäilytettävä kaikki sellaiset linnoitustarpeentullen olla hyötyäomalle den purkaminen voi tulla kysymykseen erikseenannetullaluvallatapauksessa Kun kenraaliOhquist,KannaksenRyhmänkomentaja, totesi17.5.42kenraaliHanellilleja everstiKarikoskelle, on dittävästi,',hän että "nyt . . . panssarintorjunta-aseita ilmaisi siihenaikaanyleisenkäsityksen,että torjunta on VT-aseman linnoittamisessa voitolla panssariaseesta. viipanssarinesteet näinollenolivat kiireysjärjestyksessä meiselläsijalla.Tilannemuuttui kuitenkinhyvin nopeasti ja suurissapanssaritaisteluissa torjunnan todettiin jääneenjälkeen.Niinpä jo vuotta myöhemminylipäällikko antoi linnoitustöidenjohtajallekäskynryhtya kiireellisesti rakentamaan kiviestettä asemaanSuomenlahdesta Laatokkaansaakka.Koska Kannaksellaei ollut kalliota oli pakko perustaakivilouhimoita asemanläheisyydessä, ja 31.5.43ylipäällikkö antoi luvan ryhtyä takamaastoon siirtämään kiviä Haminan-Taavetin linjan kiviesteistä VTJinjaan. Työn tärkeyttä osoittäa Hanellin 30.5.43 antamankäskynviimeinenkohta: "Tämä esterakennustyö tullaan suorittamaanniin kauan aikaa kuin yöt ovat ja on valoisiakolmessavuorossa,myöhemminkahdessa,

tämä työ nyt kaikkiin muihin töihin nähdenasetettava etusijaile'.Ylipäällikönkäskyyhtenäisenesteenrakentamisesta tulkittiin ehka liiankin kirjaimellisesti. Asiaa valaiseeKannaksenitäisenlohkon suunnittelu-upseerin, majuri (myöhemmineversti) M. Ryynäsen13.6.43päi vätty kirje ryhmän esikuntapäällikölle.'Vaikkakinesim. on suunnitelmaanmerkitty yhte' Riikolan metsäalueella näinen psv.este,voitaisiin mielestäni lähteä siitä, että yhtenäisillämetsäalueillasuljettaisiin psv.-esteillävain ps.väunuille.Päätienvarrella edullisetetenemissuunnat ulotettaisiin psv.estetieltä metsän sisäänniin pitkälle, että esteenkiertäminen olisi vaikeasti suoritettavissa. Esim. Liippuassamielestäniriittäisi, että psv.estejatketaan Raasulintieltä länteennoin 800 m. metsänsisällä.n Ryynäsenmielestä olisi myös Taipaleessavoitu tulla toimeenvähemmilläesteillä.- Ne rakennettiinkuitenkin yhtenäisiksi,vaikka seolikin teknillisestiväikeatasoisen maastonvuoksi,kun esteenalle piti rakentaaerityinen lava. Eversti Nihtilä kertoi myöhemmin,että varmaankaan kukaan ei katsonut voivansapoiketa ylipäällikön käskystätai ehdottaasiihenmuutosta.- IlmeisestiKanpitkälti yhdyttiin Ryynäsen naksenRyhmänEsikunnassa päätellä sen 3.6.42linnoitusovoidaan ajatuksiin,kuten sastolleantamastakiireellisyysjärjestyksestä: - Annakristinkangas(Kivennapa) - Ahijärvi - Siiranmäki - Vammelsuu

- Taipale - Raaju. KannaksenRyhmä teki ylipäällikölle 21.9.43 lazjasti perustellunesityksenVT-asemansyvyydenlisäämiseksi. Arvioitiin, että asemaseuraavanvuoden aikana tulisi yhtenäiseksikestolaitteidenosalta,joten nyt oli jo aika ryhtyä tutkimaan, miten sen syvyyttä olisi lisättävä. Voitiin rakentaavain yksi lähisyvyyttäomaavaasematai sitten useista peräkkäisistäkoostuvalinnoitusvyöhyke, jossa kullakin asemallaolisi omaastokohdan tärkeyden edellyttämä lähisyvyys,. Linnoitusvyöhykettäpidettiin puolustuksen kestävyyden kannalta edullisempana. VT-asemaneteläosallasyvyysolisi otettavaetupuoleltaja pohjoisosalla taastakaa(kuva 158).Eteläosallaolisi vielä ehdotetunetureunanja VT-asemanväliin tehtävä kolmaskin asema.Lisäksi tulisi asemienväliin sulkuasemia ja hallitseviinmaastonkohtiinrakennettavia,joka suuntaan puolustautuviatukikohtia.'Tällaisella järjestelyllä sinänsäerilliset asematliitettäisiin toisiinsayhtenäiseksi linnoitussvsteemiksi".

365 Ehdotetunpuolustusvyöhykkeen etuina esitettiinsuuri lähisyvyydenlisääminenja hallitsevienmaastonkohtien syvyys,etureunanlyheneminen(15 km lyhyempi kuin liittäminen asemaan. Päämaja hyväksyi esitykset VT-asema)ja suoristuminen. Kaikki tärkeimmäthallitse- 18.i 1.43,mutta töitä ei ehditty aloittaa. Samallatiedoja VTJinjan välisvat maastonkohdattulisivat sen sisään.Sen ja vanhan tettiin, että ehdotettujen,pääaseman luovuttaisiin. rajan väliinjääväaluepitaisi"militarisoida",millä tarkoi- ten asemienrakentamisesta Kun 3.Divisioonaoli keväällä 1944 siirretty ylipäälli tettiin, että siellä voitaisiin "suorittaajo hyvissäajoissa senkomeniaja,kenraalimajuhävitystyötja sulutukset'. kön reserviksiKannakselle, tarpeeksisuurisuuntaiset ja suurimateriaa- ri A.O. Pajari teki 13.5.44IV ArmeijakunnankomentaHaittoina nähtiin pitkä rakennusaika jalle esityksenVT-asemansyvyydenlisäämiseksi.Toilin tarve, merisivustanpiteneminenja netureunanlähei syysvaltakunnanrajalta olettaen,että raja tulee kulke- saalta hän ehdotti asemanlahisyvyydenkehittämistä, maan vanhaa rajaa myöten,. Haitat olivat kuitenkin mihin työhönolisi työvoimaasaatukeskittämälläpanssavähäisetsaavutettaviinetuihin verrattuna,joten ehdotet- rinestetyät nimenomaanvaarallisimpiinsuuntiin sensitiin periaatepäätöksen tekemistäjo nyt, jotta valmistelui- jaan elI^ nyt rakennettiinyhtenäistäestettäkaikkialle. hin voitaisiin ryhtyä. Toteuttaminenhanei tulisi kysy- Toisaaltaolisi syvyyttäsaatavaaikaan ottamallauudelmykseenennenVT-asemansaamistayhtenäiseksi. leen käyttöön talvisodanaikaisenMannerheim-linjanoijo Luonnostäksi kirjelmäksioli lähetettyepävirallisesti kea siipi, tosinoikaisemallaSurnmanmutka.Lisäksiolisi etukäteenryhmän entiselle esikuntapäällikölle,eversti rakennettavasulkulinjarannikoltauhkaavienmaihinnouNihtilälle, joka oli siirtynyt päämajaanoperatiivisen osas- sujen varalta Halolanjärven-Vammeljärventasalle. päälliköksi. palautti Nihtilä kirjelmän 6.9.43 korjaukettä rannikonlinnoittami ton Todettakoontässäyhteydessä, ja jälkeen sillaan kommenteillaanvarustettuna,minkä se sestävastasiIV AK etulinjastaInoon saakka,siitä länmuodossaan lähetettiinvirallisestipää- teenmedvoimat. vastalopullisessa Pajarin ehdotustaei IV AKE:ssa hyväksytty,mutta majaan.Nihtilä laari7.l0.43 muistion,jossahän periaatja teessahyväksyiehdotuksen ehdotti sentoteuttamista sensijaanhänelleannettiin20.5.44tehtäväksitiedustella vaiheittain,,kehittämällä siten puolustusvyöhykkeelle VTJinjan oikaisu Raivolan-Siiranmäenväliltä sekä liasteasteeltasyvyyttäjoko eteentai taaksepäin,.Toteut- säksi "etuvartioasemat nykyisin rakenteilla olevalle ei enää VT-asemalle".- Kumpaakaantiedustelutehtävää tamisjärjestysolisi seuraava: - KivennaYanseutu, ehditty suorittaa. - ehdotettukolmasasema, VT-asemanrakentaminenaloitettiin kenttälinnoittami- Lipolan-Taipaleenväli, päämääränäsaada se mahdollisimmannopeasti - Kekrolan-Korpikylänsuuntaasemankeskivaiheilla. ruvettiin käyttämäänbetolaitteet olivat silti lujuudeltaankentVasta rnyöhemminsaattaisiehkä tulla kysymykseenehveroisia.KannaksenRyhmä esitti kuitendotettuetureunaTerijoen-Joutseläntasalla. l8.Divisioonateki kesäkuussa1943esityksenKivenna- ktn jo 23.6.42neljänjäreän betonilaitteenrakentamista Kaikki olivat yhdisvan seudunliittämisestäVT-asemaan.Tähän liittyi ns. KivennavalleAnnakristinkankaalle. ja panssarintorjuntatykkikorsuasevelirakentamisena tekeillä olevanKivennavanseura- tettyjä konekiväärikupuja, joista kolmessavielä oli tulenjohtopaikka. Öhquist kuntatalon'kivijalkakerrokseen suunniteltujen laittei "On ilmeistä,että Kivenperusteliesitystäänseuraavasti: Tätä ehdotustaei den, liittäminen puolustusasemaan. KannaksenRyhmän komentajakuitenkaanhyväksynyt, navan-Muolaan tie tulee olemaaneräs vihollisentärjoten tämä asettaamyös puovaan kehotti käyttämääntuossatyössävain "minimityö- keimpiä hyökkäyssuuntia, voimaa'. Samalla korostettiinkenttälinnoittamisentär- lustuslaitteilleerityisensuuria vaatimuksia.Maasto valkeyttä. tamaantienmolemmillapuolilla on hyvin tasaista,joten KannaksenRyhmä teki kuitenkin 29.9.43itse pääma- laitteita ei saadasuojaan. . .n jalle esityksentämän alueenliittämisestäVT-asemaan, Hanell yhtyi esitykseensekä taktillisista että myös perustellensitä asemanlyhentymisellä,syvyydenlisään- teknillisistäsyistä;alueoli niin suppea,että siihenei voitu tymiselläja hallitsevienkukkulain saamisellaasemaan. rakentaariittävästi keveitärakenteitatarpeeksihajautetPäämajahyväksyiesityksen2.10.43.Tämä olikin ainoa tuina. Myös taloudellisetseikat puhuivat sen Puolesta. joka ehdit- Järeättulivat vain noin 2,5miljoonaamarkkaaeli noin l3 lisäysalkuperäiseen VT-linjan suunnitelmaan, tiin panna rakenteille. KannaksenRyhmä tosin esitti 7o kalliimmiksi kuin keveät. nKoska kuitenkin keveät 7.i 1.43,että asemaanliitettäisiinVammelsuunitäpuolel- laitteet . . . olisi myöhemminpurettavajäreittentieltä, on aiheuttaenmyöhemminhuomatla olevan harjanteenkärki ja Siiranmäeneteläpuolella säästövain näennäinen, oleva Tienmäki. Perustelunaoli näissäkinesityksissä tavia lisäkustannuksia'. Päämaioitusmestaritiedotti

366 esitykseen. i 1.7.42ylipäällikönsuostuneen Kun Kivennavankirkon - Linnamäenseutumyöhemmin liitettiin asemaan,KannaksenRyhmä ehdotti tähän linjaan rakennettavaksi9 järeätä (I luokan) laitetta, mihin ylipäällikkösuostuikinHanellin€sityksestä. VT-asemanlujuuden lisäämiseksitykistötulta vastaan linnoitustöidenjohtaja teki 25.3.44esityksen25-26 "riitPetävän lujan laitteen (I-III luokka)" rakentamiseksi. pakko rustelunahän esitti, että tähän saakkaoli ollut tyytyä,verrattain heikkoihinlaitt€isiin, tarvittavanlukumäärän saamiseksi.Toistaiseksioli vain Kivennavan suunnallerakennettulujia korsuja,mutta nyt kun "useimkiireellisyysvaiheen työt on missasuunnissa ensimmäisen suoritettuja asemanlähisyvyydenrakentamin€nalkaa,, olisi aika ryhtyä rakentamaanvaarallisimpiin kohtiin joitakin lujia laitteita. "Miehistön säilyttäminentaistelukuntoisenakovankintykistötulenaikanaon asemankestävyyden tärkein ehto'. Operatiivinenosastohyväksyi 29.3.44. esityksen 15.4.44 korsujen lukumäärä nostettiin vielä 36:een. Tasavallanpresidentilleja Hanell arvioi 4.6.44esittelyssä ylipäällikölle, että nämä laitteet olisi saatu valetuksi jajos työaikaaolisi syksyyn heinäkuunloppuunmennessä saakka,asemientaisteluarvokohoaisivielä suuresti. esitti 20.1.44myösrannikolleVammelLinnoitusosasto joen-Inonniemenvälille rakennettavaksi 25 puolenjoukja 3 tulenjohtokorsua III lujuusluokueenmiehistökorsua kan mukaan,koskanämä >joutuvatolemaanjäreän linnoitustykistöntähystetyntulen alaisina maksi rakentaayksi puolenjoukkueen luokan mukaisestikuin kaksi ryhmän korsuaIV luokan mukaisesti". SaksalaistenvetäytyminenSuomenlahdeneteläpuolella Narvajokilinjalle "on saattanut Karjalan kannaksen puolustuksenuuteen vaiheeseen.Vihollisen hyökkäys puolustustamme todenvastaansielläon tulevaisuudessa näköisenähuomioitava. . . VT-asemantäydellinenpuolustuskuntoonsaattaminenon kiireellisenäaikaansaatava huomioidenjohtamisenja kaikkien aselajientarpeetn, sanottiinylipäällikönohjeessa3.3.44.KannaksenRyhmä jaettiin nyt kahden armeijakunnan,III ja IV AK:n kesken ja näiden tehtävänä oli "Karjalan kannaksen puolustusnykyisissäpuolustusasemissa", mutta taempien asemienlinnoittamistaoli jatkettava. Tämän ajattelun johdonmukaisenaseurauksenaoli myös ylipäällikön reseruienjärjestäminenVT-asemaan. ja itäosallel8.Divisioona. Länsiosalle tuli 3.Divisioona. Näiden divisioonientehtäviksimäärättiinvalmistautumi nenvastahyökkäyksiin, mutta myöskintoisenamahdolli suutenaVT-asemanmiehittäminen.Lisäki kummankin divisioonanpiti osallistuaasemanIinnoittamiseenasiano-

johdossa.uMiehistölleon selostetrnaisenarmeijakunnan suoritettavantyön suuri merkitysja tava V-T asemassa sanottiin saatavaheidätinnostumaantyön suoritukseen", 30.3.44. 3.Divisioonan käskyssä vastaavassa IV AK:n käskyssä puolustuksen tehostamiseksi (12.3.44)määrättiin mm. seuraavaa.VT-asemansaattaoli valmistettavayhtymille komiseksipuolustuskuntoon mentopaikatUudenkirkonja Jaarilanseuduille,tehtävä miehitys-ja tulisuunnitelmat,suunniteltavaja rakennettaya viestiyhteydetsekäjärjestettävähuolto. Joukkojen tutustuttamiseksiasemaanoli sielläpidettävä"mahdollisuudenmukaan myös tst.harjoituksiamahdollisimman monella alueellan.Harjoituksissaoli perehdyttäväeri ja käyttöön. laitteidenominaisuuksiin johdosta päämaja huomautti 27.3.44, Tämän käskyn ,kun YlipäällikönreservejäKarjalan kannaksellaon että voitu huomattavastivahvistaa,ei pidetä suotavana,että etulinjan divisioonilleannetaantehtäviäV-T asemassa>. Tämä senvuoksi,ettei vain syntyisikäsitystä,että suunniteltaisiinvetäytymistätaempaanasemaan,,mikä käsitys on jyrkästi torjuttava". Sensijaanoli suotavaa,että )reseryitjo työtehtäyissään ryhmitettäisiinkomentopaikjne. samalla viestiyhteyksineen koineen,huoltoelimineen, jolloin kaikki niiden majoituspuolustusryhmitykseen, taan vartensuorittamatyö samallapalveleeV-T aseman taisteluvalmiutta,. Linnoitusosastoesiltr 26.2.44operatiiviselleosastolle, että valmiit laitteet luovutettaisiinsotatoimiyhtymille, perustettavatarpeellinenmäärä huolehtimaanniistä. Päämaja armeijakunnanalueelle yhdenlinnoituspataljoonan asemanhoitotehtäviinja runkorniehitykseksi.IV AK:n alueelle tuli Lin.P 5 ja III AK:n alueelle Lin.P 3. Tällaisistapataljoonistajoskus kuvaa varsin hyvin käytetty nimitys otalonmiesjoukkon niiden toimintaa.Ensimmäinentehtäväoli ottaa vastaan valmiit laitteet. Tätä varten oli määrätty lautakunta, ja varsinai jonka puheenjohtajäna oli suunnittelu-upseeri edustajat. sinajäseninäosasto4:nja linnoituspataljoonan Toisenatehtävänäoli laitteiden ja niiden aseidensekä kalustonhoito, taistelukuntoonsaattaminenja vartiointi. Asemia miehitettäessäoli opastettavamiehitysjoukko asemaanja selostettavaeri laitteidenja aseidenkäyttö. Olosuhteistariippuen oli tehtäyänämyös runkotuliaseiden miehitys, kunnestaistelujoukotolivat järjestyneet puolustukseen. Aikaa ei ilmeisestiollut dittävästi, jotta järjestelmä olisi saatukaikkialla täysin kuntoon.Kenraaliluutnantti O. Ylirisku kertoi 30.12.78,että kun hänkomppanioineen oli saanut10.6.44käskynmiehittäätietyn lohkonVT-asemaa Ahüärvellä,siellä ei ollut minkäänlaistaopastusta.

36'7 Niinpä he aluksi asettuivatkinpuolustukseen noin kilonoittamiseenryhdytäänsitä mukaakun rakennusjoukkometrln yerranasemantaakseja vastamaastotiedustelun ja VTJinjalta alkaavapautua,aluksiViipuri-Kuparsaari jälkeen löysivät varsinaisenlinnoitetun aseman.Täällä osalla". olivat korsujenovet lukossaja aseetulkopuolellalaatiKenraali Öhquist ei kuitenkaanpitänyt päämäjankäskoissaja varastorasvassa. Kun kertojapian tämänjälkeen kemäälinjaa edullisimpana, vaanehdotti25.11.43asesiirrettiin komppanioineen Kotselkään,siellä oli ooasta- man rakentamistaetelämmäksi.Hänellä oli kolme vaihjia. jolka avasivatkorsujen lukotja selosrivar laitreei. to€htoa,joista etäisinoli Näykküärven-Kämäränjärven Vaikkakin VT-asemassa oli taistelunalkaessapari tu_ tasallaeli suurinpiirtein talvisodanV-linjalla (kuva 105). hattakorsuaja pesäkettä. senl"aisteluvalmius oli kehittv- Hän piti päämajankäskemänlinjan pahimpanahaittana nyt jossainmäärinepätasaisesti. Nimenomaan kenttalin- sitä, että maastooli kauttaaltaankallioista,joten kaivaunoituslaitteitaja ampuma-alanraivauksiapuuttui monin tuminenoli mahdotontaja vihollisen tykistötuliaiheuttaipaikoinratkaisevasti. si sirpalevaikutuksen takia suudatappioita,kuten talvisoHanell kirjoitti Kannaken Ryhmän komentajalle dan kokemuksettässämaastossa osoittivat.Hänenehdot8.1.44,että ,asemantaisteluarvoon suoritettuuntyömää- tamansalinjan etuna oli lisäksi, ettei vihollinen voisi rään nähdenvielä liian vähäinen,sillä taistelunsuorittä- ampuaViipuria ja sentakayhteyksrä. misenkarInaltatärkeimmätlaitteet,taisteluhaudatniihin Linnoitusosastossa laati majuri Lukkari samoihinaikoiliittyvine asepesäkkeineen uupuvat käytännöllisestikathin selvityksenViipurin-Kuparsaarenlinjasta.Hän totesoenvielä kokonaann.Hän laski taisteluhautaatarvitta- si, että talyisodanaikaisetlaitteet olivat niin vähäisetja van 50 km'välttämättömimpien taistelumahdollisuuk- enimmäkseenniin väärin sijoitetut, että niillä ei ollul sien luomiseksi,.Koska hautojenlujittamiseentarvittiin ratkaisevaamerkitystäpuolustusasemalle. Maastosensirunsaastipuutavaraa,Hanell ehdotti,että talvi kävtettäiJaanon puolustukselleniin edullista,että tultaisiin toisiin senhankkimiseen. Työhönvaadittiinbänenarvionsa meen räkentamallavain 10 km panssarinestettä, koska mukaan500 hevosta2 kuukaudenajaksi.Tällä järjeste_ voitiin nojataluonnonesteisiin ja tulyituksiin,olihantalvilyllä saataisiinvaratuksirakennustarvikkeet siihenmen- sodanaikainen Saimaankanavanpato Juustilan etelänessäkun maasulaisija taisteluhautojen kaivaminenolisi puolellasäilynyt ehjänä.,Tämä linja voidaan. . . rakenhelppoa- roudanaikanasiihenei kannattanutrvhtvä. taa kaikin puolin lujaksi vähemmäIlätyöllä ja erikoisesti pienemmin tarvikekuljetuksinkuin mikään muu linia VKT-asema a nV u o k s evnä l i l l äK. a l l i o ra n r a v al ta i t r e i l S u o m e n l a h dj e Kenraali Oescholi jo rakennusaineita". Korkeustaessatodennut(9.11.41), tulitoiminnalle edulliset. Kivisyys siin taernpikin asema linnoittamat,o-unu ,a on "ritAluksi kuitenkinvoimat Sirpalevaaranpoistaminenon kuitentyn, joukkojen miehittämän työ kuin eteläisempien linjojen rakentarniVT-linjan linnoittamiseen.Suursodan "Yleensävoidaantämänlinjan maastoa misenmyötäpädmajapian rupesi edullisenakuin Ravijoen-Luumäen linjan suuremmansyvyydenhankkimistapuolustukselle, samal_ lujimpia paikkoja,jos aikaaja sopivaatyövoimaa(kivila kun ryhdyttiin joukkoja ryhmittämäännimenomaan miehiä ja louhintakoneita)on sen varustamiseendittäKarjalankannaksen yhä uhanalaisempaa asemaasilmällä västi kä)tettävissä,.Huomattavaosataistelu-ja yhteyspitäen. haudoistavoitaisiinkylläkin tehdäkaivamalla. KenraaliHanellesitriylipäällikölle16.11.43, että kun Päämajaei hyväksynytöhquistin ehdotustaja tämän VTJinja olisi saatu,pääpiirteissään taistelukuntoon,, oli niinollenpysyttävä aikaisemmassa käskyssä. 18.12.43 aloitettaisiintäemmanasemanlinnoittaminenViipurinhän lähettikin tämän mukaisenehdotuksen,jonka pääVuoksenvälillä. Lisäksiolisi linnoitettavaVuoksenetelä_ maja_.hyväksyi21.12.43. Yleissuunnitelmanlähettäespuolinen harjanne Paakkolan-pölläkkälänvälillä sekä säänOhquistvieläkerrankorosti maastonkallioisuuttaja Oravaniemija Kiviniemi. Vaikkakin työt voitaisiinsaada siitä johtuvia vaikeuksia.Samalla kun päämaja antoi alkuun vasta keväällä 1944, olisi Kannaksenryhmälle KannaksenRyhmän tehtäväksiViipuri-Kuparsaari väannettavakäsky aloittaa heti näiden puolustusasemien lin yksityiskohtaisenlinnoittamissuunnitelman tekemiyksityiskoh rainenriedusrelu. sen, se myös tiedotti, että asemaatullaan jatkamaan Ylipäällikkö antoikin 18.11.43KannaksenRyhmän Vuoksen-Suvannonlinjaa pitkin Taipaleeseen. KannakkomentajalleHanellin ehdottamantehtävän."Ristiniemi sen Ryhmän käskettiin tiedustella sen tarkka sijainti -Viipuri-Kuparsaari-Pölläkkälä-Taipale linian lin1.2.44mennessä"huomioidenPaakkolania Pölläkkälän

Kuva162.VKT-aseman suunnittelun kehitys. välillä olevan harjanteenmahdollinenmukaanotto" seikka,joka oli talvisodankinaikanaaiheuttanutpäänvaivaa, öhquist lähetti käsketyntiedusteluntulokset päämajaan 31.1.44. Puolustusasema oli yleensä suunniteltu vesistönomanpuoleisellerannalle, ei kuitenkaanaivan rantaviivalle,vaan siten että asemanja rannan väliin saatiinyhtenäinentuli- ja esteverkko.Vain maastonkohdissa,missäranta sellaisenaan oli esteja tulella hallittavesirajaan. vissa,asernaoli suunniteltu KyläpaakkolanAyräpäänvälillä asemaehdotettiintyönnettäväksimelko kauasvesistönetupuolelle. aina Kaltoveden-Ayräpään tasalleasti, jolloin se saataisiinmaastollisestiedullisimmin sijoitetuksi. Toisena vaihtoehtonaoli muutaman kilometrin päässäharjanteenetupuolellaoleva asema ( k u v a1 6 2 ) V . a s t ak o l m a n t e nm a a h d o l l i s u u t eÖnhaq u i s t päämajan esitti kirjelmässämainittua harjannettavälitVuoksen tömästi eteläpuolella.Se ei voinut tulla kysymykseen,koska puolustukselleei saataisilainkaan syvyyttä,joten vihollisenmurtautuminenasemaanjossakin kohdassaromahduttaisisen kokonaan.Oman tulen iär-

myösvaikeuksia.Päämaja yalitsi kuitenkin juuri tämän vaihtoehdonja tiedotti '1.2.44. Perustelunaoli, eilä molemmat muut srilä io nvaativat liian paljon työtä ja ennenkaikkea vaihtoehdot liian suurtenvoimien sijoittamistavesistölinjanlounaispuolelle,. Oravaniemenja Kiviniemen sillanpääasemat oli suunniteltavavain vastaanottoasemiksi. Yksityiskohtaistatiedusteluaoli jatkettava,mutta >rakennustöihinryhtymisestä käsketäänerikseen muulla osalla asemaapaitsi välillä Viipuri-Tali, jossa töihin Ps.D:nvoiminon ryhdyttäväheti sensaavuttua>. Ylipäällikön ohjeessa3.3.44 sanottiin, että "V-K-T asemansuunnitelmaton valmistettavaja työt tärkeimmissä suunnissasaatettavatehokkaaseenkäyntiin'. Valitettavastivain aika loppui kesken,ennenkuin työt saatiin edes täyteon vauhtiin. Linnoitusosastoilmoitti operatiiviselleosastolle19.5.44,että tarvittaisiin 7-8 kuukautta lohkolle Pappilanniemi-Tali suünniteltujen Vain tääll.kiireellisyysluokanlaitteidenrakentamiseen. rakentaminen. lä aloitettiinkestolaitteiden Hanell kirjoitti operatiiviselleosastolle25.3.44,että

koska Viipurin-Kuparsaaren väli on etupäässäkalliomaastoa,ei eri lujuusluokkientyömäärilläole kovinkaan suurtä eroa. Viipurin kaakkoispuoli,Tammisuon-Talin seudut olivat kuitenkin kaivettavaamaaperää.Näille alueillejohtivat eritiäin hyvät tieyhteydet.Näiden maastollisestiheikkojenkohtienmolemminpuolin "saadaanjo lujat asemat,.TämänvuoksiHanell esittikin luonnostaan "annettavaksiperiaatteellinenratkaisu, jonka mukaan myöskin pehmeäänmaaperääntulevat korsut voidaan VKT-asemassarakentaa yhtä lujiksi kuin kallioonkin tulevat".

Aunus ja Syväri PSS-asema Aikaisemminon jo todettu everstiKarikoskenlaatineen ja suorittamisesta tiedustelun 8.1l.4l muistion,Karkean aloittamisestaKauko-Karjalankannakselvarustustöiden la' (s. 353).Päämajaantoi tämänperusteella11.11.41 Karjalan Armeijan komentajallekäskynnAunuksenkansaattamiseksi,,. Syväri todettiin naksenpuolustuskuntoon ainoaksikoko kannaksenpoikki ulottuvaksiyhtenäiseksi luonnolliseksipuolustuslinjaksija sen linnoittaminenoli aloitettavajoukkojemmehallussaolevillaalueilla.Lisäksi käskettiin ryhtymään maastontiedusteluuntaempia Päämajankäsitys asemiavartenSyvärinpohjoispuolella. mahdollisestikysyrnykseentulevista asemistailmenee kuvasta163. KarjalanArmeijan antamakäsky on jo Taempienasemien Nurmoilan-Pyhäjärven-Säämäjärven noudatteli Karikosken muistion suuntaviivoja.vaihtoehtoisiaasemia tava huomioon,paitsi niiden yhtenäisyysja mahdollisuudetyhteistoimintaan, puolustukseenkäytettävissäolevien voimien vähäisyys sekämaastontarjoamatmahdollisuudetvihollisenpanssarivoimienkäytölle. Taempien asemientiedustelu oli ja viivytysasemien tiedusvastatoisellasijallapääaseman pantava käyntiin niin se oli kuitenkin telunjälkeen,mutta heti kun voitaisiin alkaa nopeasti,että linnoittaminen maastoYksityiskohtaisen työvoimaaolisi irroitettavissa. rakennesitä tiedusteluntuli selvittääpuolustusasemien puolustuslinjoja pitäen, tehdäänkö'yhtenäisiä silmällä tukikohdittain,. maastokohdat vai varustetaanko Taempienasemienlinnoittaminenkiteytyi pian Syvärin alajuoksullalinjalle Pisi-Saarimäki-Sammatus,jota ruvettiin kutsumaanPSSJinjaksi,sekä Syvädn voimalaitokseltaalkaenitse joelle, missäkuitenkin oli sillanpäät 24 Suomefllinnoittaniserhistoria

puolustusasemal vuonna

Muurmanninradansuunnassa 31.1.42annetussaKarjalan Arpainotettiinerityisestilinnoittamistateiedullisten etenemissuuntien Heti alustaalkaentuli linnoitustykistölläolemaantärJo 25.9.41Karjakeä osuutensaSyvärinpuolustuksessa. lan Armeijan Esikunta määräsitähän tehtäväänkaksi patteristoa,yhteensä48 raskastaja 8 kevyttä tykkiä. Lisäksi tuli yksi linnoituspataljoonaja kolme erillistä komppaniaa,yhteensä67 konekivääriäja 29 panssarintorjuntatykkiä.Myöhemminlinnoitustykistöävielä lisät21.11.41sisälsi60 raskasta tiin. VI AK:n suunnitelma tykkiä,joiden tulialueetpeittivät koko SyvärinLaatokasta Aäniseen.Sulkutykkejä(57-76 mm) oli yhteensä50 kpl. Näitä oli tärkoitus käyttää sekä suora-ammuntaan että epäsuorallasuuntauksella.76 mm:n tykeille piti rakentaarintamatuliasemienläheisyyteenmyös sivustatuliasemat,pienemmillekaliipereillevain sivustatuliasemat.

370 Hyväksyessäänarrneijakuntienlinnoittamissuunnitelmat 2.2-42 Karjalan Armeijan Esikunta antoi näiden työnä tutkia PSS-aseman tehtäväksitoisenkiireysasteen ja Syvärin välille asemat Mandroga-joentasalle sekä Vatsojärven-Pitmojärvenkannakselle.Edellinenoli tarja tulikoitettu tien Mäkräjärui-Kuujärvi suojaamiseksi kin myöhemminrakenteille.Jälkimmäistä,jarvikannaksensulkevaaasemaa,ei rakennettu Hanell kirjoitti 6.2.42KarjalanArmeijankomentajalle, että "Ylipäällikkö on käskenyt kaikin keinoin tehostamaan linnoitustöidensuoritustaja määrännytmahdollisimmanlyhyessäajassasuoritettavaksisellaistenlinnoituslaitteidenrakentamisenjoukkojen nyt miehittämän maaston selkäpuolelle,että joukkomme voivat näissä puolustautuavihollisenmahdollisestisuurhyökkäyksellä nyt miehitettyjen. . . asemienläpi". Tämän murtautuessa vuoksi oli linnoittamiseenkiinnitettävä päähuomioja majoitus-yms. töissäntyövoimasupistettavaminimiin'. Kotimaassavallitsevantyövoimapulanvuoksi ei linnoijoten täydennystä, ollut saatavissa tusrakennusjoukkoihin työhön oli käytettävämyöspaikallistaväestöä,keskitysLinnoittaminenoli keskitettävä leiriläisiäja sotavankeja. tärkeimpiin kohtiin ja jätettävä yhtenäistenlinjojen luominen myöhemmäksi."Rakenteissaollaan pakoitettuja koskatyö on noturvautumaankenttävarustuslaitteisiin, peastisuoritettavaja kestolaitteidenrakentamisenestää kuljetusvälineidenpuute." Viimeksimainittujenkinsuunnitteluun oli kuitenkin ryhdyttävä, mutta se ei saanut haitatakenttälinnoittamista. Päämajakäski 18.11.43 mään päähuomion asemaan,jolle oli tärkeimmissäkohdissaaikaamaatava välttämätönlähisyvyys.Syvärillä oli työt edelleenkeskitettävä vain ylimenokohtiin.Aänislinnanpuolustuskeskuksen kenttälinnoittamistaoli jatkettava käytettävissä olevinvoimin.AunuksenRyhmä antoitämänperusteella oli rakennetta6.12.43käskyn,jonka mukaanPSS-asema va ntäysintaisteluvalmiiksi,ottaenhuomioontarpeellisen lähisylryyden,samoinoli rakennettavavälittömästi aseman takana oleva linja Mäkdä-Kuittinen (kuva 163). ja Syvärinvälille tulevanlinjan MandrogaPSS-aseman jarvi-Keski-Mandrogatyöt oli aloitettavakummastakin päästä.Syvärin sillanpäähänoli rakennettavasulkuasema Likatsinjärvenseudulle. Syvärin itäisellä osalla oli ylimenokohdat(yhteensä kestolaitteiviisi) rakennettava'täysintaistelukelpoisiksi sekä neen ja niihin liittyvine tst.- ja yhteyshautoineen ja esteineen,. avopesäkkeineen Etulinjaanliittyvät taemmatasemat,toinenKuuttilahden tasallaja toinen Ostan mutkan oikaiseva,oli myös

kunrakennettavaensi tilassautäysintaisteluvalmiiseen toon' (kuva 163). Varsinaisentaemmanasemanlisäksipidettiin tarpeellisaamistaPSS-linjanja Syvärin puolisenauväliasemanu väliin, jopa siihensuunniteltiinbetonilaitteitakin'Hanell kirjoitti 11.4.44 operatiiviselleosastolle,että tällaisen asemanrakentaminenoli aloitettu. Kuitenkin PSS-asemakin oli pahasti kesken,syvyyttä ja panssarinesteitä puuttui. 'On mielestäni voimien hajoittamista pyrkiä samanaikaisestirakentamaan kähta puolustusasemaa näin lähelle toisiaann.Jos haluttiin tehdä jonkinlainen siinä pitäisi rajoittua taisteluhaudan vastaanottoasema, korsujaei kannattaisiräkenpätkiin ja avopesäkkeisiin, ta, V AK:n alueellaoli pyrkimyksenärakentaayhtenäinen asemakorsuineenkaikkineen.Hanell oli kuitenkin kuuloli tilannekehilut, että äskettäinpelatuissasotäpeleissä tetty siten,että tuolle lohkolle oli jäänyt paljon vähemmän joukkoja kuin nykyisin. Tämä viittasi siihen, että opeeivät olleetyhdenmukaiset linnoittamissuunnitelmat nMm. nieRovskojen kanssa. ratiivisten suunnitelmien yli vastaten yhteensä 50 laitetta, rakennettu meen on raha-arvoltaanyli 30 milj. markkaa.Kuitenkin uupuvat tältä lohkoltasuurelta taisteluhaudatja piikkilankaesteet jää vain kourallinenvämiehitykseksi tänne osalta.Jos joukkojen suhteessa työt ole oikeassa keä,eivätsuoritetut ja km siihen jäi pituus oli 6-7 määrään.n Aseman "kourallinen aikana. väkeä" vetäytymisen tosiaanvain Hanell esittikin, että operatiivinenosastotutkisi tilanhänenesittämiinsäseikkoi puuttuisiniihin ja antaisi,ohjeet niin suunnittelutyötäkuin rakentamistakinvarteno.Operatiivisenosastonkirjelmä 4.5.44osoittäasen yhtyneen Hanellinkantaan. everstiVainio, AunuksenRyhmän pioneerikomentaja, elokuunlopulasemassa suoritti tarkastuksentaemmassa 8.9.43hän totesi. la 1943.Tarkastuskertomuksessaan että V AK:n alueella,kannaksenitäosalla,taisteluvalmius oli kehittynyt hyvin epätasaisesti,kun sensijaan läntiselläosalla.VI AK:n lohkolla se oli ,tärkeimmissä suunnissahyvin tyydyttävällä asteellan.Tosinhantäällä pisimmänaikaa työskenolivat linnoitusrakennusjoukot nelleet.V AK:n lohkolla oli pahimpanapuutteena,etter tukikohdissaollut taisteluhautaa,edes minimitarpeen vaatimaa määrää'. SyvärinniskanTelakkakalliossaeli nVepsänlukossaoli 4 kiinteätä76 mm:n sotasaalistykkiä kallioonupotettuna[Lisäksisielläoli 4 konekiväärikupu'Vosnesekorsuaja majoitusluola,Hanell kutsuikin sitä . Paikka on kieltämättäsopiva nian tabernaakkeliksi'] vahvantukikohdansijoittamiselle. . . töidenpainopisteen

371 on houkutellut puoleensaedullinen maasto .. . muun Kuten muissakin taemmissa"semissa tuli täälläkin osanlohkostajäädessätämänkustannuksella vähemmäl_ ongelmalliseksi laitteiden hoito ja vartiointi sekärunko_ le". miehitystilanteensitävaatiessa. VI AK:n suunnittelu-uo_ RyhmänEsikunnan linnoitustoimiston pääl_ seeriesitti9.10.43tärävartenperusrettavaksi ,.,1l]nukr:n ,Linnoitus_ likkö, majuri T. Säuklonentarkastitaemmanasäan miehityskomppanian,:'' samaanaikaan.,Vaikka pidettäisiinkinpääasianasaada runkoaseetsuojattuihin asemiin, olisi samanaikaisesti U-asema rakennettavaainakin minimitarve ja y-]hautoja."VI [t_ Linnoitustöidenjohtaja esitti ylipäällikölle16.11.43,että Armeijakunnantyömaittenosaltahän on paatynyitairte_ AunuksenRyhmälleannettaisiinkäskytiedustellataem_ luarvoontyydyttävä,paikoinjopa ,65ittainhyvä". pia asernia"Laatokanpohjoispuolella, mahdollisestiKoi_ Vaikkakinsuunnirelmat edellyttivät Aunuisenkannak_ nnoJanmaastossa>. Myöhemmin tänne siirrettäisiinlinsellaainakinaluksivain kenttälinnoittamista, yhtymätjo noitusrakennusjoukkoja,ensinnä Uuksun-Aunuksen varhain rupesivatvaatimaansinnemyös betonilaittei;. rautatierakennukselta. Neuvottelussaoli esillä mvös kvVI AK esirti 4.4.42AunuksenRyhman Esikunnalle 3i symysreserviensiirtämisestäalueellesekaMaaselänetia korsun rakentamistapSS-asemaan.Näihin olisi tullut AunuksenRyhmistä. yhleetsä53 konekivääriäja 9 pst-tykkiä.Aun.RE hyväk_ Ylipäällikkö antoikin tästä käskynAunuksenRvhmän syi ehdotuksen ja tiedottikinjo siita. Linnoitusosasto k o m e n t a j a l l e1 8 . 1 1 . 4 3 ". A s e m a ns u u n n i t t e l u t v ö iää kuitenkinpiti rakentamista tässävaiheessa vieläepäfar_ Aun.R:n tehräväksi ja on tällöin huomioitava. että iie koituksenmukaisena ja kirjoitti operatiiviselleosastolle Koirinoja-Loimolajää omanasemansisäpuolelle ja että 16.4.42 asiasta-Vaikkakin linnoitustöidenjohtaja oli aluksirakennetaan laajoja,vihollisenetenemistietkatkai= todennut että betonilaitteidensijoitus oli paitattaan seviapuolustuskeskuksia, jotka myöhemmintullaan yh_ ia niiden rakentaminensiis perusteltua,ne tyOvoimatila"n_ distämään ainakin osaksi varmistustehtävänmukaisin teenja kuljetusmahdollisuudet huomioonottaen tulisivat laittein,. Yleissuunnitelman tuli olla valmiinaLaatokasta valmiiksiaikahintaanvuodenloppuunmennessä ja luon_ Syskyjärventasalle 5.12.43 ja muulta osalta vuoden nolllsestlhatttalstvat samanaikaisesti tapahtuvaa kenttä_ roppuunmennessä. linnoittamista. Niinpä operatiivinenosasto tiedottikin AunuksenRyhmä ilmoitti päämajalletulleensasiihen 27.4.42 ettei ylipäällikkö ollut hyväksynytbetonilaittei_ tulokseen,että läntisimpänäasemanasaattaisitulla kvsv_ denrakentamista,vaanoli kehottanutyhtymiä ,kiinnitta_ mykseenNierjärven-Syskyjärven tasa,joka torin otisl määnkaikenhuomionja käyttämäänrakentamismahdol_ lyhyt, mutta epäedullinen ja tarjoaisivihol_ lisuudettoistaiseksikenttävarustuslaitteisiin,. hyökkäysmahdollisuudet. Sen vuoksi eh_ Selvennykseksi edellä mainittuun kieltoon dotettiin asemarakennettaval$iUuksujoen-pyhäjärven 3.5.42,ettei se koskenutyksittäistapauksia, kuten Syvä_ linjalle (kuva 163),jolloin päästäisiin sekä dktiilisesti rinniskan,Telakkakalliota,,vaan,yhtenäisen,kestoiaitettä linnoittamisenkannalta edulliseenmaastoon.Tällä teilla varustetunlinjan rakentamisenlykkäämistätoistai_ tasalladittäisi kahdenlaajan puolustuskeskuksen raken_ seksi".Poikkeuksetsäännöstäoli esitettäväylipäällikön taminen,joista toinen sulkisi Laatokan rantaa seuraile_ ratkaistaviksi.Yhtymillä oli kuitenkin jatkuvasti halua van tienja toinenKolatselän-Uomaanuen. saada asemiinsabetonilaitteita,joten kielto uusittiin Päämaja ei kuitenkaan hywäksynytehdotusta,vaan _ 6.5.42. kehotti ryhmää hakemaanpuolustusasemaa kauemoaa MyöhemminAunuksenkannakselleruvettiin rakenta_ takaa,jolloin se lyhenisija vaatisi vähemmänioukkäia. maan betonisiakinlaitteita niin että niitä toukokuussa Aunuksen Ryhmä lähetti 13.12.43uuden ehäotuksen, 1944oli taisteluvalmiinayhteensä322.Näistä oli imube_ ensimmäiselle tilalle asetettiinlinja Ristioja_Lava_ lossa tonikorsrrja183 sekä järeitä ja raskaita (I_IV lk) 12. järven kylä-Pyhäjärvi-Varpajärvi ja toiselletilalle hieRakenteillaoli vielä 81, suurin osaeli 76 keveitä.puisia man taempanaoleva linja Konnunkylä_Nietjärvi_Sys_ laitteita oli taisteluvalmiinasamaanaikaan457ja raken_ kyjärvi. Päämajahyväksyijälkimmätsenlinjan 24.12.43 teilla 349. Taisteluhautaaoli 118 km. paämaia antoi ja käskiAunuksenRyhmänryhtyä senyksityiskohtaiseen 213.44 käskynyhden linnoituspatrerisron siirtämisestä suunnitteluun.Syvyyttä tultaisiin ottamaan edestäpäin, P5S-aseman - Virallinenhistoria runkotykistöksi. to_ lähinnä Pusunsaarenja pitkärannan liittämiseksi ase_ teaa, että tällä asemallaoli uverrattainsuuri taisteluar_ maan, kunhan sen runko ensinolisi saatu valmiiksi nvt v.o,.Niin oli myösSyvärinasemilla,vaikkaniistäjoudut_ käsketyllälinjalla,joka pian saiU-asemannimen. tiinkin luopumaanvarsinnopeasti. Valmistavientöidenalkuunpanemiseksi käskettiinsiir_

372 la, näistä 20 kalliopohjalla.Taisteluhautaaoli 4,5 km' tästäkallioonlouhittuamuutamiasatojametrejä. Kun rakentajienlukumäärä kesäkuunpuolivälin jälkeen olennaisestilisääntyi, saivat työtkin vauhtia ja viivytysvaiheenmüutamanviikon aikanasaatiinaseman taisteluvalmiuttamelkoisestikohotetuksi.Betonityöttietenkin jäivät kesken ja moniin louhittuihin kuoppiin rakennettiin puiset korsut. Joihinkin laitteisiin tehtiin ajanvoittamiseksipuisetkatot. Rakenteillaolevatlaitteet saatiinkinjollakin tavoin taistelukuntoon.Myös piikkirakennettiin.Maastonestearlanka-ja panssarinesteitä LernetinpohjoispuolelKoirinoja patoamalla voalisättiin oli partaisteluvalmius mukaan Virallisen historian la. 'esteineen suunnissa: teiden Uomaan hain Pitkärannanja ja laitteineen varsin käyttökelpoinen.Siinä oli jonkin . .." Yerranlähisyvyyttä olevakallioinenVuoratsunsaarioli Linjan eteläpäässä tarkoitus linnoittaa lujaksi rannikkotukikohdaksi,niveleksi maa- ja meririntaman välillä. Työt eivät olleet kuitenkaanpäässeetjuud alkua pitemmälle,kun linnoikoneineenoli vedettäväpois.Saari ei tusrakennusjoukot siis voinüt tarjota suojaapuolustajalleeikä ole ihmettelemistä,kun sitä ei Pystyttypitämään.

puolustusasemat wonno Kuve 164. Maaselönkannaksen 1944. tää yksi patäljoonaMaaselän Aunuksen rakennuspataljoona 15.1.44 li olla työrnaillaan Syskyjärveltä Linjan pohjoispään, hyväksyi26.1.44Aunuksen ti. Työt käskettiinaloittaaheti työvoimatilanteen sa, mutta >asemanosa Syskyjärven eteläpuolellaon Auensimmäisenän. pidettäväkiireellisyysjärjestyksessä käyntiinpatöiden aloitteen nuksenRyhmä teki 13.5.44 nosta.Koskatämä suuntaoli alueenläpi kulkevanrautatienja maantienvuoksiyhtä tärkeäkuin eteläisemmätkin tiensuunnat,sinneehdotettiinmyös kestolaitteita,jotka olisi saatavarakenteillemahdollisimmanpian. Ellei työvoimaa yoitaisi inoittaa muualta, AunuksenRyhmä oli Syvalmisottamaanyhdenlinnoitusrakennuspataljoonan hän mukaan väriltä. Hanellin puhelinmuistiinpanojen sopiOeschinkanssa17.5.44ehdotetunsiirrontoimeenpanosta.Se tapahtui kuitenkin vasta viirytysvaiheenalettua. U-linjaa rakennettiinvarsinvähäisinvoimin ainasiihen säakkakunnesvetäytyminenpoisAunuksestaalkoi.NiinDäsiellätoukokuussa1944oli vasta29 laitetta räkenteil-

Maaseiän kannas päättyi viimeiseksi Aänisjärvenpuolustusvakiintui vasta Armeija antoi "puolustuk31.1.42II AK:n käskyssään suunnittelunsummittaisille Karhumäki-Savujärvi-Karjalan Maaselkäsekä ärvi- Savujärvi. Karjalan Armeijan hyväkII AK esitti suunnitelmansa syttäväksi14.2.42(kuva 164).Perustelujenmukaanvarsinainentaempi asemaoli äärimmäinen,joka vielä mahdollisti Karhumäestäeteläänja länteenjohtavienteiden sekä Tsopinan-Karjalan Maaseläntien käytön. Se oli myös lyhin mahdollinenlinja. Melkoiselta osaltaanse tukeutui vesistöihinja sen eteenjäi tietön korpimaasto muualla paitsi kummallakin siivellä.Toistaiseksiasema mutta jos kenttälinnoitettavaksi' suunniteltiinainoastaan siihen myöhemminrakennettaisiinkestolaitteita,voitaisiin ajatella niiden sijoittamista kummallakin siivellä hieman taemmaksi,jolloin ehdotettuasemajäisi näillä kohdinetuasemaksi. SulkuasemaLumbusi-Krivi, joka yhdisti etulinjanlyhintä tietä Aänisen lahteen, oli jo rakenteilla kahden voimin. Toinen käsketty sulkuasema reservipataljoonan

3'73 Lumbusijärvi-Sukjäryi oli tiedusteltu,mutta senrakentamiseenei työvoimaariittäisi. Kesän 1942linnoittamistöitävarten MaaselänRyhmä maäritti kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäiselletilalle, heti alkukesästätehtäviksi, sulkuasemanja taemman asemanmolemmatsiivet, kun taaskeskustajäi loppukesäksi. Kuten kauttaaltaanItä-Karjalassaoli täälläkin tarkoitus rakentaapääasiallisesti kenttälinnoituslaitteita.Kärhumäenetelä-ja pohjoispuolellaoli kuitenkinhallitsevat kallioiset kukkulat, jotka vihollisen puolelle jätettyinä olisivathyvin haitalliset.Hanell esittikinniidenottamista ja varustamistakestolaitt€in.Ylipäälpuolustusasemaan likkö hyväksyiehdotuksen31.3.42ja niinpä kukkuloihin tehtiinkinsekäluolia että avolouhosrakenteita. Edelläjo mainittiin, että asemankummallakinsiivellä oli varauduttuasemansyvyydenlisäämiseentaaksepäin. KestolaitteidenrakentaminenKarhumäen kukkuloihin lisäsisyvyyttäeteläpäässä. Maaselänryhmäteki 4.11.43 päämajalle, esityksen että myöspohjoissiivellä lisättäisiin IähisyvyyttärakentamallaasemaanhaaraAhvenjärvestä Maaselänlahteen. Perustelunaesitettiin, että rakentamalla tännekestolaitteitaasemanlujuus oleellisestisuuvahvaksi.Lähtien siitä, renisija tulisi myösmaastollisesti että tämä linja tulisi myöhemmin rakennettavaksioli nykyinen linja pelkästäänkenttälinnoitettuja sijoitettu nimenomaanaktiivistatoimintaasilmälläpitäen.Päämaja hyväksyiesityksen luvan 8.11.43ja antoimyöhemmin rakentaaalueellekestolaitteita, Kaikkiaan oli asemassa taistelujenalkaessa1236 asetai muuta korsua ja raskaita(I-IV lk) valmiinatai ta eli luolia 6. Taisteluhautaaoli louhittua noin 6 km. Piikkilankaestettäoli 105 km. Virallisenhistorianmukaanasemaoli dyttävässä,mutta tärkeimmiltäosiltaanjo hyvässätaisteluvalmiudessaja sillä oli teiden suunnissalähisyvyyttäkin'. Maaselän Ryhmä esitti päämajalle 6.'7.42,että ser' alueelleAänisenSuurlahdenpuolustustavartenperustettaisiin rannikkopatteriLobskajaGoran seuduille.Esitys hyväksyttiin ja sitä varten annettiin 3 kpl 76 Kl02 vuoksisijoitettatykkejä.Patterioli tilapäisenluonteensa va kenttälinnoitettuunasemaanjä ryhmän käskettiin intaan AänisenRannikasettuasen käytössäyhteisroim koprikaatinkanssa. Maaselänkannakselleperustettiin29.9.42puolustusasemanlaitteidenhoitoaja vartiointiavarten20. Erillinen Linnoituskomppania.Sen tehtävät olivat samat kuin muillakin rintamansuunnilla. Komppania osoittautui pian riittämättömäksi, joten Maaselän Ryhmä esitti

perustamista. 20.3.43linnoituspataljoonan Rintamavastuussa olevien yhtymien käskettiin täälläkin tutustuataempiinasemiin.Selvemminkuin muualla taempia velvoitettiinyhtymät saattamaankokemuksensa asemiahyödyttämään.nJotta. . . jatko- ja lisätyösuunnitelmissa... voitaisiinmahdollisimmanlaajasti ottaa näkökohdätja toihuomioonyhtymien kokemusperäiset vomukset",näiden oli yksityiskohtaisestiperehdyttävä mainittiin runasemaanja senlaitteisiin.Ensimmäisenä kotuliverkkoja senjälkeeneri laitteidenlisätarve.'Työja kokeneimpia hön on käytettäväarvostelukykyisimpia upseereja",ja tuloksetoli lähetettäväII AKE:n (Maaselän Ryhmännimi oli muutettu entiseksi1.3.44)operaiiiviselleosastolle5.4.44mennessä.

Rukajärvi ja siis myöslinnoittamiseen Koko puolustusjärjestelmään painoi leimansatoiminta erämaassamolemmatsivustat avoimina.Varsinaisenetulinjan lisäksioli asemasotavaimäärin linnoitettutukilinjaa Onheenalettuayähäisessä tajokivarteensekätaempaaasemaaRukajärvenlänsiran21.1.43esitykteki päämajalle nantasalle.l4.Divisioona lisäämiseksi näiden sen linnoitusrakennusjoukkojensa molempien asemienrakentamistavarten. Päämaja ei kuitenkaan voinut irroittaa lisävoimia, mutta tiedotti esitetyt asemat.Divisioonan oensisi omat resurssinsa puolustuskuntoon käytvarustamaanOntajokilinja ja reservejä muita mahdollisesti työvoimia'. Luonnollistaolikin, linja oli tärkeämpisuunnitellustakahdesta oikeaannaapuriin,Maaselän Ryhmäänja vasemmalle,Tunkuallelähtivät Rukajärven itäpuolelta.Tämänmukaisestimeneteltiinkinja Rukajärvenlinja jäi niidenvähäistentöidenvaraan,mitä sielläoli päätiensuunnassa tehty eikä siihenenääsijoitettutyövoimaa. Tukilinjan työt olivatjääneetvähäisiksija hajanaisiksi, joten divisioonansuunnittelu-upseeri määrättiin 30.3.43 selvittämään,"mitä laatiessaan linnoittamissuunnitelmaa k.o. linjalla on tehty ja mitkä niistä kenttävarustustöitä süoituksensaja kuntonsa puolesta edelleensoveltuvat Hänenoli erityisestikiinnitettävarustussuunnitelmaan,. sijoitukseen. vä huomionsakonekiväärikupujen työvoimakl4.Divisioonasuunnittelinyt pääasialliseksi ja si sen käytössäolevan linnoitusrakennuspataljoonan johtajalle esityksen,että tälle teki 14.4.43linnoitustöiden Hanell annettaisiintyömäärävsasemanlinnoittamisesta.

3'74 hyväksyi 22.4.43rakennettavaksimm. 15 kk-kupupesäkettä, 120 korsua, 13 km taistelu-ja yhteyshautaasekä 12 km piikkilankaestettä.Laitteet olivat puustalukuunjotka olivat ottamattakahta betonistakk-kupupesäkettä, ja joissa senvuoksioli käytetty betonia. louhitut kallioon Tosin toisenrakentamisensuhteenosasto4 pyysipäätöksen purkamistaja olisi halunnut tehdä senkin puusta, suostunut. mutta linnoitusosasto ei esitykseen Linnoittamissuunnitelma valmistui 24.4.43ja senmrtensimmäisellätilalla kaan oli kiireellisyysjärjestyksessä yhteyshautoimetsän harvennul$et,konekivääriasemat neenja piikkilankaesteet. Sitten seurasivatpanssarintorjuntatykkiasematsekä taistelu-ja yhteyshaudatpesäkkeineen.Korsut olivat viimeisellatilalla. Divisioonasiirsi työhönLin.RP 421:ntoukokuunlopullasenvapauduttua "kelirikkotöistä' ja pataljoonaantoi työkäskyn 4.6.43. Erityistä huomiotakiinnitettiin työmaakuriin,koskatyömaa sijaitsivarsinlähelläetulinjaa,vain parin kilometrin päässäsiitä. Seuraavanakeväänädivisioonapani myös reservejääntukilinjan linnoittamiseen.3.3.44 annettiin käsky, jonka mukaan kummankin etulinjan rykmentin, JR 10:nja JR 52:noli asetettavakomppaniareservipataljoonastaan,tukilinjan varustustöihinomalle lohkolleen. Lähemmät tiedot siitä, missäja minkälaisiatöitä k.o. komppaniatvoivat suorittaa,saadaanLin.RP 421:n komentajalta,ins.maj.Arvoselta'. Näitä komppanioitaoli tarkoitus käyttää nvarustustöidenjouduttamiseksi... sellaiseentyöhÖn,joka ei vaadi ammattitaitoaeikä eri koiskalustoa,. Suupnittelu-upseeri 10.2.44,että tukilinjan linnoitustyötolivat niin että "asematainakin tärkeimmissäkohdissa n.k. taisteluvalmiusasteellan. Tämän vuoksi taistelujoukkojen että huoltolajienjohtajat myös sen etu- ja takamaastoon.Konekivääri-ja tykkikomppaniatolisi myös pantavaharjoittelemaantukilinjan pesäkkeissä. Kupupesäkkeitäoli asemaansuunniteltu ja pitäisi varataeri miehistöt,koskaniillä varten 34 näitä joukkojen aseidenlisäksi.Divisioonaantoi myös oli aseet JR 52:lle 15.7.44käskyn muodostaa'pysyvä tukilinjan vahr.uus3 kk.miestäkupua kohti, runkomiehitysosasto, kuten JR l0:ssäjo on tehty. Tätä runkomiehitystäei saa sitoaetulinjatehtäviin,vaanseon pidettäväainavalmiina tukilinjan miehitykseenja koulutettavatehtäväänsäviipymättä'. 24.8.44 annettiin käsky erityisen nrunkoKKK:n tilapäisestä muodostamisesta".Henkilökunta koottiin komennusteitseja komppania alistettiin JR lOJle,jonkalohkollaoli suurinosakupupesäkkeistä. Jo ensimmäisessä korsutykkienjaossaoli l4.Divisioo' nalle varattu neljä 45 Kl4O tykkiä, mutta vasta 10.9.43

antoi käskynpuistenpesäkkeittenrakenlinnoitusosasto tamisestaniitä varten.Ne stoitettiin divisioonanoikealle siivelle Ontajärvelle rantatukikohtiil. 7.6.44 linnoitusosastotilasi Valtion Tykkitehtaaltaasentajatpanemaan tykit paikoilleen.Nämä saapuivat16.6.44,mutta palautettiinkin takaisin,koska "tilanteen muuttumisestajohtuen joudutaantykit sijoittamaankokonaanuusiin paikkoihin, jotka eivät vielä ole valmiina", kuten divisioona ilmoitti Valtion Tykkitehtaalle. Tiettäyästi tykkejä ei lainkaanasennettu tuliasemiin. ja huoltolaitostenyms. oli Kaikkien kornentopaikkojen ja sen vuoksine ainakin varauduttavapuolustautumaan jossainmäärin ympäröitiin kenttälinnoitetuintaistelupesäkkein.Vihollinenlähett,jatkuvastipartioitaanhäiritsemään selustaa,hyökkäsipäse useidenpataljoonienkin voimin erämaidenkautta pyrkien katkaisemaanjoukkojemmeyhteydet. Lin.RP 421 sai 18.6.44käsTukilinjassatyöskentelevä kyn, jonka rnukaan uusia töitä ei pitänyt alorltaa ja raskasta kalustoa oli ryhdyttävä siirtämään taakse. 24.6.44 pataljoona aloitti siirtymisen LieksajäruenRoukkulanjärvenlinjalle ja aloitti siellä järvikannasten linnoittamisen.24.7.44siirrettiin osatyövoimastalinnoitustöihinMuotkajärven-Kurvusjärvenkannakselle. olivat siirtyneetpois OnKun linnoitusrakennusjoukot tajokiJinjalta,sijoitettiinsinnekomppanianverranpioneereja9.7.44alkaen. Välirauhantultua 4.9.44aloitettiin linnoitusrakennusjoukkojen siirtäminen valtakunnan rajan taakse KuhMyös Ontajoki-linjankonekivääjonkin verran. Rukajärvensuunnanpuolustusoli, että yherämaaluonteelle syntyävain teidensuunEtäisyydet olivat hyvinkin pitkät, niinpä Ontajokilinjalta Lielsajärven linjalle oli linnuntietä100km ja RepolastaMuotkajäruelle90 km.

Sohjanan linja Kun tilanne Saksanitärintamalla syksyllä 1943vaikeutui, esitti yleisesikunnanpäällikkö, kenraali Heinrichs 5.10.43 saksalaiselleyhteysupseerillepäämajassa,kenraali Erfurthille, että ylipäällikköhalusiantaasuomalaissakten upseerientiedustellataemmanpuolustusaseman Tämä olisi salaistenrintaman taaksePohjois-Suomessa. joukot poistuisivat tarpeensiltä varalta, että saksalaiset sieltä.Saksansodanjohtotosin ilmoitti, ettei heillä ollut

puolustusasemat Kuva165.RukajöNensuunnan vuonna 1944. vähäisiäkään tämäntapaisiaaikomuksia, 26.10.43suostumuksensa Päämajaei kuitenkaan paa asemaakaikille vaan ainoastaanKiestingin suunnalle. ruveta linnoittamaan Kun Pohjois-Suomeskannastaeli ns.Sohjananjokilinjaa. ta vähitellen vedettiin pois suomalaisettaistelujoukot, työajateltiin tämänasemanlinnoittamistasuomalaisella voimallamyösjonkinlaisenakompensaationa. Kenraali Hanell sai tehtäväkseenasianhoitamisenja III AK:n esikuntahän neuvottelisiitä Suornussalmella päällikön,everstiV.J. Oinosenkanssaja teki jo 27.10.43 esityl$en päämajalle,että Oinosentehtäväksiannettai laatiminenyhsiin kannaksenlinnoittamissuunnitelman sotilasjohdonkanssa.Ylipäällikkti teistoiminsaksalaisen hyväksyi esityksenseuraavanapäivänä.Linnoittamisen yleissuunnitelma valmistui20.I 1.43ja lähetettiinsamanaikaisestisekäIII AKE:sta päämajaanettä paikallisesta saksalaisesta armeijakunnasta, Generalkommando 20:lle. XVIII:sta, Armee-Oberkommando yleissuunitelPäämajatiedotti 5.12.43hyväksyneensä

h1wäksyttymyös saksalaisella yksityiskohtaisen suunIII AKE saitehtäväkseen kansyhteistoiminnassa saksalaisten pyytänyt heitä asettamaanoman huomioon,niinhyvintulipislaatuun teiden lukumääräänkuin niiden rakenteelliseen nähden. . . että asemaon voitavamiehittääsekäsuomajoukoilla,. laisillaettä saksalaisilla varautui töiden aloittamiseenja esitti Linnoitusosasto päämajanoperatiiviselleosastolle27.11.43,että alueelle työsiirrettäisiin heti yksi linnoitusrakennuskomppania maanvalmisteluihinja vuodenalustalisäksiyksi linnoiTyömaanjohtamista varten petusrakennuspataljoona. rustettaisiin uusi osasto 4. Samalla pyydettiin tietoa vai rasite,maksetaankokulut linnoitusmäärärahoista kutenmuissakinheidän taankokustannuksillasaksalaisia töissä,.Myös eräistähuoltokysyalueellaansuoritetuissa myksistäpyydettiinselvitystä,mm. olisi heti taruittu yksi laskettiin autokomppania.Työmaan perustamisvaiheen kestävänhelmikuunalkuunsaakka. Yksityiskohtaisen linnoittamissuunnitelmanlaatimi

3'7 6 jälkeenja seenryhdyttiin välittömästiyleissuunnitelman se saatiinkinvalmiiksi helmikuussa1944.Rakentajiaei kuitenkaanruvettu siirtämäänalueelleja 16.2.44operatiivinen osastotiedotti linnoitustöidenjohtajalleylipäälliettä,yleistilanteessa tapahtuneenkehikön määränneen, tyksen vuoksi luovutaansuunnitellustaSohjananlinjan rakentamisesta suomalaisinvoimin,. Kaikki vapautuvat linnoitusrakennusjoukot oli siirrettäväKarjalan kannakselle,,jota on pidettävälinnoitustöidenpainopistesuuntana>.

Sohjananlinjan rakentaminennousi uudelleenesille vielä keväällä.Hanell sähkötti päämajalle17.5.44seuraavaa.nKoskaminulle on ilmoitettu,että kysymysS-linjan linnoittamisestaon jälleen tullut ajankohtaiseksi, esitän tässämuutamia tietoja mahdollisestihuomioonotettaviksi . . ." Töiden aloittaminentäällä merkitsisityökapasiteetinvähentymistämuilla suunnilla.Saksalaisten alueellaoleva työmaa sitoisi myös suhteettomanpaljon työnjohtoa.Pari päiväämyöhemminHanell vielä lisäsi, että senjälkeenkun ensiksioli ollut puhettaS-linjasta,oli perustettu kaksi uutta ja suurta työmaata, nimittäin VKTJinja ja U-linja. Hän piti myösaryeluttavanatyövelvollistenlähettämistä kauasrajojentaaksesaksalaisten käyttöön.Toistaiseksi tosin ei mitäänjoukkokieltäytymisiäollut näidenjoukossasattunut,mutta varmuudenvuoksiolisi ehkäparasjoita oli ta käyttäätäällä III luokantyöpalveluvelvollisia, kaksipataljoonaa.Oli kuitenkinkyseenalaista, oliko nsuotavaa lähettääsaksalaisten ole kansalaisluottamusta sivat aikaansaadapahennusta". kaansaanutkäyttäärajojenulkopuolella. Hanell ehdottikin,että linjan rakentaminenolisi tävä kokonaansaksalaisille, käyttää suomalaisiaurakoitsijoita,kuten he olivat tottuneettekemään.Tosinhantämäkinvähentäisisuomalaisen linnoitustyömaille, työvoimantäydennysmahdollisuuksia mutta se olisi kuitenkin pienempipaha kuin kokonaan uudentyömaanavaaminen. Nihtilä ilmoitti 29.5.44 ylipäällikön olevan Hanellin kanssasamaamieltä siitä, että urakoitsijainkäyttäminen olisi parasratkaisu,mutta kun hän oli ottanutpohjoisesta pois yhden rykmentin ja suunnitteliottavänsanyt vielä

3.Prikaatinhän ilmeisestikinpiti tarpeellisenaantaakorrakentavaukseksi kaksi linnoitusrakennuspataljoonaa maanSohjanalinjaa. Hanell neuvotteli asiasta myös suoraanylipäällikön kanssaja kirjoitti tämänjälkeen (6.6.44)operatiiviselle osastollepyytäenratkaisuatiettyihin kysymyksiin,koska ylipäällikköoli erityisestikiirehtinyt asiaa 'Jos pääpyrkimys on saadatyöt mahdollisimmantehokkaastisuoritetuiksi . . . olisi tyomaamäärättäväLin.os:nalaiseksi. . . Jos pääpyrkimyson antaa työvoimaakompensaationa, olisi työvoima jätettävä kokonaansaksalaistenhallintaan".Oli myösselvitettävä,kenenlaskuuntyö tehtäisiin, Tuli ratkaisumillainen vai linnoitusosaston. saksalaisten tahansa,oli se saatavanopeastija oli myös selvitettäYä joukko käytännönkysymyksiä,kuten huolto,kuljetukset jn". Airo soitti seuraavanapäivänäja ilmoitti ylipäällikÖn Sohjanaanlähetetäänkaksi ratkaisseen asianseuraavasti. alaipataljoonaa,jotka tulevat olemaanlinnoitusosaston että sekä työvoiman sia. Tämä vastaa kustannuksista pyydetään toimittamateriaalinosalta,mutta saksalaisia maantiettyjä tarvikkeita.Hanell vaati alueelle4 suomajoista yhdenpiti olla rykmenlaistasuunnittelu-upseeria, Täällähän ei ollut suomalaista tin komentajanatoiminut. johtoon jonka voitaisiin suunnittelu sotatoimiyhtymää, laadiitua syksynä antaa.Pohjanapitj käyttää edellisenä tuli olla työmaalsuunnitelmaa.Suunnittelu-upseereiden la kokoajan. mukaan työt "aloitejohtajan toimestaviipyhyväksytynsuunnitelmanmukaisestija määrättiin Lin.RP 232 ja III luokan työpalvelulinnoitustöidenjohtajan olivat luvanneethoitaa sen huollonja kuljetuksetsekähankkiarakennusmateriaalin. antoipataljoonillekäskynsiirtyä rautaLinnoitusosasto teitse Hyrynsalmelle,edellisenpiti lähteä Karhumäestä ,Patal16.6.ja jälkimmäisenSyvärin asemalta19.6..44. jonka päälliköksion määjoonat alistetaanOs.4/Salolle, rätty ins.maj.K. Arvonen".Ne eivät olleetvielä ehtineet lähteäliikkeelle,kun käsky muuttuneentilanteenVuoksi peruutettiin.

XXV LUKU VETAYTYMINENTAEMPIIN ASEMIIN

Karjalan Kannas Vihollisensuurhyökkäysalkoi 9.6.44ja johti jo 10.6.44 rintaman murtumiseenrautatienja Valkeasaarensuunnassa. Tämän seurauksenaoli joukkojen vetäminen VT-asemaan. Kun samallaannettiinkäskyryhtyä raivaamaan siellä kiireisesti ampuma-alaa,osoittaa se, että VT-asemantaisteluvalmiusoli vieläpuutteellinen. IV Armeijakunnan vetäytymisenjohdosta myös III ja Armeijakunnanoli luovuttavaetumaisestaasemastaan joukot VTJinjalle. IV siirryttävä AK:n olivat sielläkaikki jo 12.6. iltaan mennessä.,Suomalaisetsaivat käytyjen viivytystaistelujenjälkeen täten VT-asemanansiostaaikaa järjestäytyäja ryhmittyä .. . puolustustaisteluun), sanotaansodanvirallisessahistoriassa.III AK:nkin joukot vetäytyivät sinne15.6.44 mennessä. Kun VT-linja miehitettiin,linnoitusrakennusjoukot oli vat jo siirtymässäVKT-asemaan,lukuunottamattamuutamia pataljoonia,jotka oli määrätty rakentamaanasemia teiden sulkemiseksiVammeljärven-Suulajärventasalla. Eräitä tietöitäkin oli niille annettu. miehillä täydennetään erinäisiä keskeneräisiätöitä VT-linjallaja korjataanvaurioita.Osallamiehistäräkennetaan komentopaikkoja,,ilmoitti Hanell 13.6.44. Nämäkin joukot oli kuitenkin tilanteen kehittymisen vuoksivedettävähetimiten Ytelä 16.6.44Hanellin tarkoituksenaoli jatkaa VKTasemanlinnoittamista.Hän ilrnoitti operatiiviselleosastolle määränneensä'työmaidenyhteiseksi päälliköksi 18.6.44alkaenins.maj.Ruoslahden.Hänen tehtävänään on pitää työt mahdoliisimmankauan aikaa käynnissä., Mikäli tilanne muuttuisi sellaiseksi,että linnoitusrakennusjoukotolisi vedettäväpoistyömailta eikä MKEita saataisitästä käskyä,Ruoslahtioli oikeutettusen antamaan.Linnoittajat oli tällöin siirrettävävälirauhanpuoja Osasto4/MKE joukkoineenolikinjo lustusasemaan saanut tästä käskyn. Hanellin suunnitelmaaei kuitenkaan voitu noudattaa,vaan kaikki työvoima oli pian vedettäväpoisVKT-asemasta. Vihollisen14.6.44alkaneenuudenhyökkäyksenpainopiste kohdistui Sahakylän-Kuuterselänalueelle,missä kahdellapataljoonallaoli kummallakin5-6 km:n lohko

ja 'taisteluhautojakin oli siellä vain sen verran mitä joukot olivat parin vuorokaudenkuluessaitse kaivaneet ja ampuma-alaa ei tätä ennenollut avattuasemienedessä olevaanryteikköön".Näin kuvaavirallinenhistoriaSahakylän lohkoa.Keskeneräiset olivat asematvielä Kuuterselässäkin.Vihollisen onnistui murtautua asemiin eikä tilannetta pystytty vastahyökkäyksilläkään vakünnuttamaan.Tämäjohti pakkoonluopuaVT-asemasta. IV AKE:n 15.6.44antamankäskynmukaanyritettiin nyt asettuapuolustukseen täysinlinnoittamattomallelinjalle Suomenlahti*Vammeljärvi-Suulajäryi,mutta tällekaiäntasalleei päästypureutumaan,vaänvetäytyminen jatkui. Ylipäällikkö määräsi nyt kenraaliluutnanttiOeschin Kannaksenjoukkojenkomentajaksija tämä ryhtyi tehtävään 15.6.44.Hänen johtoelimekseentuli Kannaksen joukkojen komentajanesikunta,KaJoKE. Oesch antoi Kannaksenjoukoille käskyn vetäytyä johon oli asetutviivytystaisteluakäydenVKT-asemaan, Länsi-Kannaksen tilanteenkehitys vetämäänmyösIII AK:n Vuokselle. ryhmittyä puolustukseen,kun alkoivat 20.6.44. Tosin >asematolivat vielä joutuivat tukemaanKannaksen joukkojensotatoimia.Taisteluhautojakaivettiin,mutta tehtäja rapakiviperäisessä vän suoritusoli hidastakallioisessa maastossa>, sanotaanvirallisessahistoriassa. Ylipäällikkö vetosijoukkoihinsamm. seuraavinsanoin:)Olen tietoinensiitä, että tämänasemanrakennustyötovat olemattomia tai aivan alkuasteella,mutta luotan siihen, että suomalainen sotilastarpeenvaatiessa osaakäyttäähyväkseenmaastoaanja sisuaanhorjumattomanpuolustuksen aikaansaamiseksi. Hukkaamattahetkeäkäänon erikoinen huomio kiinnitettävä puolustusasemienrakentarniseen mahdollistensisään-jaläpimurtojenrajoittamiseksi. . ., Vihollisenaloittaessauuden suurhyökkäyksen asernaa vastaanmenetettiinkylläkin Viipuri ja kaupunginkoillispuolella puolustuskiteytyi puolenkymmentäkilometriä varsinaisenVKT-linjan taakse(kuvat 162ja 166).Myös Vuosalmellavihollinenoffiistui työntämäänjoukkomme

Karjalan kannaksellqkesdlld 1944. Kwa 166.Puolustusasemat

Vuoksentaakseja sai pienensillanpäänjoen pohjoisrannalla.,Linnoittamattoman pitkä vastarintakyky tarjoamiin etuihin muualta siirrettyjen reservien joittaa Oeschkirjassaan .naksellav. 1944'. Hän sanoo tomme pelasti meille san".Vihollinen pysäytettiinnytkin samalletasallekuin talvisodassa. heinäkuunjälkiTaistelujenlaantuessaasemasodaksi puoliskollapuolustuksessa olivat - V AK (4 divisioonaaja I prikaati) Viipurin lahden suultaSaimaankanavalle, - MK (4 divisioonaa)SaimaankanavaltaVuokselle ia - III AK (2 divisioonaaja 1 prikaati) VuokseltaLaatokalle. vastasivatmeriSuomenlahdenrannikonpuolustuksesta ja Laatokan Rannikkoprikaati. voimat Laatokasta Kiivaimpienkintaistelujenaikanajoukot luonnollisesti ja sitä mukaakuin yrittivät kaivautuasuojaasaadakseen paremmin linnoittavihollisenaktiivisuusheikkeni,sitä tätä tarkoittayia minenpääsikäyntiin. Yhtymät antoiyat

ohjeitaja pyrkimyksenäoli saadapäävastarinta-asemalle pääpuolustuslinjantaakse tuki2-3 km:n panssarinsulkuja. tukilinjaa ainakin vaarallisimsaataYatyövoima käytettiin virallinen historia toteaakin,että kokemuksetolivat opettakaivautumiseen.Hehan olivat useimmitenolleet tähän työhön varsin haluttomia." Suhtautumistakenttälinnoittamiseenvalottaa osaltaan sekin,että joukot olivat kesäkuunaikana 1944menettäneettyökaluja200 000 kpl, lapioita,kirveitä, sahojajne., sekä80 000 kannikettatai koteloa.Ylipäällikkö puuttuikin asiaan26.7.44käskienkornentajienkiinnittää ,työaseidensäilymiseensen huomion,minkä niiden merkitys vaatii". sodankäyntivälineinä Taemmat johtoportaat yrittivät helpottaa erityisesti korsujenja komeroidenrakentamistatoimittamallajoukoille puutavaraasarjakorsujavarten.IV AK:ssakehitettyyppejä,jotka sitten tulivat käyttiin lankkurakenteisia töön muuallakin. Armeijakunnatalkoivatjo varhain rakennuttaareserveillääntaempiaasemiaja Kannaksenjoukkojenkomentaja ryhtyi pian koordinoimaantätä toimintaa. Oesch

3'79 antoi 5.7.44käskynIV AKlle ja V AK:lle ruvetayhteistoimin parantamaanSaimaankanavanestearvoamm. senvesimääräälisäämällä,"tarkoituksellaluodasyvyyttä aluksi V AK:n alueella Sairnaankanavanpuolustukseen ja RättijärvenvälilJuustilanjoenvarressaJuustilanselän lä". KaJoKE määräsi käskyllään24.7.44 "yhtenäisyyden luotaernpienasemienvarustamisessa" aikaansaamiseksi tavaksikaksiasemaa: - 1. taempi asemasummittaisellelinjalle TervajokiNurmi -Kilpeenjoki -Vuoksi -Torhonj ärvi- Kiimasjärvi-Pyhäjärvi-Laatokka (kuva 166)ja - 2. taempiasemalinjalle Vilajoki-Pukalusjärvi-Haapajärvi-Nuijamaanjärvi-Vuoksi-VuoksenrantaRäisälä-Käkisalmi.Lisäksi tuli sulkuasemaTorhonjärventasalle. Armeijakuntienoli suoritettavaasemienyksityiskohtaiKannaksen nen tiedusteluja alistettavasuunnitelmansa joukkojen komentajanhyväksyttäväksi.Alueella olevat reservit määrättiin suorittamaanasemienlinnoittamista ja lisäksi annettiin kullekin armeijakunnalleyksi linnoitusrakennuspataljoona. 2. taempi asematuli läntisimmältäosaltaanmyöhemVilajoki-Saimin yhtymäänpäämajansuunnittelemaan (25.8.44) nyt asemaa eli VS-linjaan.KaJoKE määräsi man osanRuokojäryestäHaapajärveenrakennettavaksi ja vastaavanlaiainoastaannvahvaksiviivytysasemaksi" seksipiti linnoittaamyösväli Haapajärvi-KarhusjärviSaimaa.Rättijä en-Nuijamaanjärven nettavasulkuasema, joen välille mahdollisten

Itä-Karjala Kun rintama Karjalan kannaksellaoli murtunut 10.6.44, päämajaantoi käskyn kahdendivisioonanja yhden prikaatin siirtämisestäKannakselle.Tämä vaikutti olennaisestiItä-Karjalaanjääneidenyhtymien mahdollisuuksiin vastaanja puolustaaasemiaanvihollisensuurhyökkäystä niinpä ylipäällikkö oikeuttikin 12.6.44Aunuksen Ryhmän ja II Arrneijakunnanylivoimaisenvihollisenpainostaessasiirtymääntaempaanasemaan. TilanteenkehitysKannaksellaaiheuttisen,että päämajan oli vedettävälisää yhtymiä pois Itä-Karjalastaja 16.6.44ylipäällikkö päätti vetääjoukot täältä kokonaan pois.AunuksenRyhmänja II Armeijakunnanoli aloitettava suunnitelmallinenvetäytyminenkohti SuomenraJaa.

MaaselänkanVenäläisetaloittivat suurhyökkäyksen ja naksella20.6.44 SyvärilläPäiväämyöhemmin.Tällöin oli joen eteläpuolellaolevienjoukkojenpääosatjovedetty taempaan asemaanSyvärille, joten joen eteläpuolella Kun vihololevastamaastostaluovüttiin vapaaehtoisesti. Lotinanpellonkohdallinen suoritti ylimenohyökkäyksen la ja onnistui saamaansillanpäänjoen pohjoisrannalla, AunuksenRyhmänkomentaja,kenraaliluutnänttiP. Talvela antoi käskynjoukoilleen vetäytyä viivyttäen PSSasemaan.PuolimatkassaoleviaväliasemiaSekeenjärven ja Ienimäjoentasalla oli käytettäväviivytysaseminamäärinlinnoitetniitähänoli reseruienvoimin vähäisessä päävoimatolivat miehittäneetPSSI\t.24.6.44mennessä linjan ja tarkoitusoli puolustautuasiinä kunnesitäisessä olevatjoukot olisivatehtineetvetäytyäsieltä Aunuksessa pois.Vihollisenkiivaat hyökkäyksetsaivataikaanmurtuman linjassaPisin kohdalla.Kun vihollinenvielä suoritti maihinnousunVitelessäeikä joukkoja dittänyt tilanteen vakauttamiseen,Aunuksen Ryhmän komentaja päätti siirtyä viivytykseenkoko alueella, takarajana U-linja. luovuttiin siis vain vuorokaudenkiivaiden PSS-asemasta taistelujenjälkeen. Kannaksenitäosassavetäydyttiinvihollisenpahemmin vahvoistaasemista. painostamattaSyvärinpohjoisrannan Tarkoitus oli käyttää hyväksiDerevjannojeenrakennettua viivytysasemaa,mutta siitäkin luovuttiin läntisen kannaksentilanteenvuoksi,samoinAänislinnasta,jonka lähipuolustustävarten kaupunginjoukot olivat .rakentaRannikkoprikaatikoottiin Aänislinjoukkoihin - senkalustooli rannikolla. Suomenlahden pohjoisokannaksen Maaseldn 20.6.44 vihollisen Kun johtanut pääasemurtumaan oli salla alkanut hyökkäys joka Aunuknyt oli alistettu komentaja, massa,II AK:n senRyhmälle,päätti vetääjoukkonsataempaanasemaan armeijaTässävaiheessa sitomattaniitä yastatoimintaan. ja prikaati, yksi yksi divisioona vain enää kuntaankuului koskakaksidivisioonaaoli irroitettu lähetettäviksiKarjalan kannakselle.Näin ollen ei sitkeääpuolustustavarten ollut enääjoukkojakaanVihollisen taemmassaasemassa aloittaessahyökkäyksen22.6. se torjuttiin, mutta hyökkäystenjatkuessasuomalaisetaloittival vetä)tymisen rajaakohti24.6.44. joukot vähitellen Ylivoimaisenvihollisenpainostaessa Ryhmä lJ-linjaa' 7 .7 .44 Aunuksen viivyttäenlähestyivät oli Asema puolustukseen asettumisesta. antoi käskyn joskin sanottiin sen tällöin vielä varsin keskeneräinen, kunnossa,. olleen,välttävässä suunnissa vaarallisimmissa siten, että suorittaa Aseman miehittäminen saatiin joukot ehtivät perehtyäsiihenennentaistelujenalkamista. Luovutustaistelujoukoilletapahtui 5.- 10.7.44välise-

tettiin huolehtimaanoman selustansalinnoittamisesta. >Päämääränä pidetäänriittävän syvyydenluomista itse päävastarinta-asemaan." Hallitsevat mäastonkohdatoli ja syvyydessä olevatkapeitehläväpuolustuskeskuksiksi kot oli suljettava panssarinsuluin.Kaikkien selustaan sijoitettujenjoukkojen,reservienja huoltolaitostenkinoli osallistuttavalinnoittamiseen.,Yhtymät,Aun.R:n aselajikomentajat (vast.)ja huoltolajienjohtajat toisaaltaja asemiarakentavatjohtoelimet toisaaltaovat vastuussa tämän suunnitelmantoteuttamisesta.'Yksiköiden tuli oma-aloitteisestikin rakentaapuolustusasemia majapaik,Vaatimuksenaon kuitenkinsamalkojensaläheisyyteen. la pidettävä,että työt tehdäänhyödyllisellätavalla ja oikeissapaikoissa." TilanteenvakiintuessalakkautettiinAunuksenRyhmä 18.7.44.RintamavastuuUlinjan eteläosasta ainaUuksujärven pohjoispuolellesaakka jäi VI Armeijakunnalle suoraanpäämajanalaisena.Laatokanrannikostavastasi Laatokan Rannikkoprikaati.Loimolan suunnallaoli II Armeijakunta.Sejoutui käymäänkiivaita torjuntataisteluja erämaa-alueilla,missäei ollut linnoitettuja asemia Elokuussatoiminta täälenääLoimolanpohjoispuolella. läkin laantui asemasodan luonteiseksi. Asemiaryhdyttiin linnoittamaanja valmistauduttiinpitkälliseenpuolustukseen.29.8.44annettiinkäskytaempienasemienrakenta(kuva167). misesta Kuva 167.II AK:4puolustusasemat Loimolan- Ilomqntsin Linnoittamistajatkettiin täydellä teholla koko asemasuunnallakesdlld 1944. sotayaiheen ajanja vielä aselevonsolmimisenjälkeenkin eihänollut mitään varmuuttasotatoimienloppumisesnä aikanasuunnitteluhenkilöstön yhtenäiseksilujaksi aseVihollinenaloitti hyökkäyksensä oli syvyyttäkin uhatuimmissasuunnissa. ja jatkoi aktiivistaja kiivastatoimintaakuun JKJinjasta alkoi tulla käyttökelpoinentaempi asema. saakka,jonkajalkeenvarsinkineteläosallaalkoi asemasoväliin oli myös syntynyt aseman tavaihe.Lukuunottamattapieniä painautumia yhdistääyhtenäisiksiväliaseja Nietjärvenluonaasemasäilyi kokonaan sa eteläosassa Myös rannikon linnoittamiseenkiinnitettiin huojoukkojemmehallussa. mtota. TaistelujoukkojenmiehittäessäU-asemanoli linnoitusRukajärvensuunnalla l4.Divisioonapiti alkuperäiset rakennusjoukotvedettäväsiitä pois. AunuksenRyhmä asemansa sodanloppuunsaakka,siitäkin huolimattaettä antoikinjo 9.7.44'käskyn takamaastonvarustamisesta>. vihollinenyritti laajojakinsaarrostusoperaatioita. AseleSenmukaannämäjoukot siirrettiin rakentamaanJKlinvon solmimisenjälkeen tosin divisioonanjoukkoja jo -Jänisjärvi- K iepuanjärviJinjaa.jota oli jaa eli Jänisjoki luoruvettiin vetämääntaaksepäin, mutta pääasemasta linnoitettujo talvisodanaikana.Sotatoimiyhtymätvelvoi- r.uttiinkuitenkinvastavälirauhantultua.

XXVI LUKU SALPA-ASEMA PUOLUSTUSKUNTOON

Varsinainen Salpalinja Suomenlahti- Saimaa neet kenttävarustustöitten varaan.nYleisarvostelunaoli Asemasotavaiheen aikanavarauduttiinsiihen,että vihol- sanottava,että 'koko tämä linja on varustuksellisesti lisensuurhyökkäyssaattaisimurtaaetumaisenpuolustus- arvosteltavahyvin heikoksi,. Pahanapuutteenaoli pidettäväsitä, että kokotarkasteTämän varalta asernan,joka oli määrätty pääasemaksi. oli kaikilla rintamilla rakennettutaempi asemaparin- tulta asemaltapuuttui lähisyvyysmelkeintäydellisesti. Suunnitelmiatämän asemanlinnoittamisenuudelleen kymmenenkilometdnpäähän,johon puolustustukeutuisi ja josta sittentulisi uusi pääasema. Karjalan kannaksella aloittamiseksiei ollut tehty. Nyt oli työt taas pantava oli jopa tutkittu mahdollisuuttamäärätäVT-asemasuo- käyntiin improvisoidenniinkuin talvisodanjälkeenkin. jolloin joukkojenmiehittämälinja olisi Erona oli vain, että asemanrunko ja rakentamiseer raanpääasemaksi, jäänyt etuasemaksi ja heikonmiehityksenvaraan. taryittavat joukot olivat olemassa.Operatiivinenjohto antoi 17.6.44ohjeet kaikkienjoukkojen vetämisestätäKun sekä pääasemaanettä VTlinjaan syntyi murto yllättävän nopeastija tämän seurauksenaKannaksella hän asemaanja linnoitusosaston tekemänsuunnitelman jouduttiin viivytystaisteluun,oli pakko järjestää uudel- pohjaltaseuraavana päivänäkäskynniiden sijoittamisesja armei- ta uusilletyömaille. leenkoko linnoittamistoiminta.Linnoitusosasto jakunnat olivat varautuneetsiirtämään linnoitusrakenAunuksen kannakselta oli osa joukoista käsketty ja 16.6.44siirtymäänUJinjan rakentajienvahvennukseksi, nusjoukotuusiin taempiin asemiinVKTUJinjoille, jotka oli edellisentalven aikana suunniteltuja pantu osa suoraanvuoden 1940 linjalle. U-linja jai Aunuksen Ryhmän ja sen lakkauttamisenjälkeen armeijakuntien alulle vähäisinvoimin. Nyt saatiin rakentajia myös linjan pohjoiselle VKTJinjan määrääminenviivytysalueentakarajaksi puolustusaseFraksi siivelle, Loimolaan. Maaselänsuunnaltarakentajatsiiruudeksi rettiin suoraanvuoden1940linjalle. rakentajattaemmaksi. Siirrot oli toimeenpantava viipymättä, mutta kullekin han aikainenpääasema yksi linnoitusrakennuspatalsi. Sen rakentaminenoli .. . on valittava nuorimmat ja sodanalkaessakesällä1941.Edellisenätalvenaoli tehty miehetja heidät tulee varustaakiväävalmistelujakesänaikanasuoritettaviabetonivalujavar- asekelpoisimrnat jäi ten,joistakuitenkinvarsinsuurimäärä toteuttamatta. reillä.n Kannaksenarmeijakunnateivät tosin tässävainiille KenraaliluutnanttiW. Hägglund suoritti 10.2.44pää- heessasaaneetomia linnoitusrakennuspataljoonia, majastasaamansa käskynperusteellaasemantarkastuk- alistettiinkullekinomansavastaheinäkuunpuolivälissä. sen helmikuun jalkipuoliskolla. Tarkastuskertomuksis- Välirauhan aikana rakennetustaasemastakäytettiin saanhän esitti, että Suomenlahden-Lappeenrannan vä- monenlaisianimityksiäkunnesylipäällikkökenraaliluutlillä oli mm. 444 betonilaitetta,joista tosin 80 hieman nantti Oeschinesityksestävahvisti 10.7.44sen nimeksi keskeneräistä, mutta kenttälinnoittamallasaatavissa tais- "SuomenSalpa",lyhennettynänSalpan.Käytännössänija "erittäin telukuntoon.Ne olivat hyvin rakennetut . . . meksivakiintui Salpalinjatai Salpa-asema. kestävät ne pitempiaikaistakin raskasta kaaritulta". Salpa-aseman kunnostaminentaistelukuntoonjäi nyt ,Suurin heikkousvarustuslinjoissa olevilla yhtymilon kuitenkin taistelu- päämajantehtäväksi,rintamavastuussa hautojenpuute., Tosin niitä oli vähäisessä määrin kesto- lähän ei tässävaiheessavoinut olla siihen kiinnostusta. ja paikoinmuualla- Päämajamääräsiedustajakseen laitteidenvälittömässäläheisyydessä taktillisen suunnittelun johtamisessakenraaliluutnanttiHägglundin.Välirauhan kin, "mutta suurinpiirteinarvosteltunane puuttuvat>. Lappeenrannan-Kuhmon välillä oli vain 26 taistelukel- aikainensuunnitteluorganisaatio oli hajonnut sodanalpoista betonilaitetta,tohkon varustustyötlolivat] jää- kaessa,mutta asemasodan aikanasyntyneetsuunnittelue-

u

v t l

"9t'

ooo

on 0

a\. .)

Kuva 168. Taemmal asetuat Suotuehlahden - Saihtaanvdlilld kesdlld 1944-

limet siirrettiin nyt tännejajatkuvuutta edustilinnoitusosastonhenkilökunta. Myös rakentamisenvälirauhan aikainen organisaatio oli hajonnut,mutta välijohtoportäidenpäälliköistämuutamia tuli kuitenkinentisilletyömailleen.Osasto4:n nimi muutettiin linnoitusrakennuspiiriksi.Suomenlahdenja Kivijärvenvälillä työskentelevien linnoitusrakennusjoukkojenjohtajaksimäärättiininsinöörimajuriRuoslahti. Kenraali Hägglund antoi ensinmäisen ohjeensajo pohjoispuo16.6.44.'Kannaksen Suomenlahti-Saimaa lisko eteläistäheikompi,jonka vuoksikenraaliHanellille olen lausunut toivomuksen,että tämä seikkatyövoimaryhmityksessä huomioitaisiin.Valtatie L:ranta-Kausala, samoinkuinrautatie ensisijainenvarustustyömaa. Luotava syvyyttä..." Myös Saviraipaleen suuntaaoli vahvistettava.

Linnoitusosaston ensimmäinen'Teknillinen ohje välirauhan puolustusasemassasuoritettavista töistän on päi vätty 19.6.44. Sen mukaan oli >töitten ylimalkainen

ja kiireysjärjestys tärkeysseuraava: I - korsujen taistelukuntoon; saattaminen - kiväärijalkaväen taisteluasemien täydentäminen ja kunnostaminen; - psv.kiviesteen korjaaminen, aukkojen sulkeminen, tiesulkujen kuntoonpano; - psv.sulkujen tekeminen vetäviin panssarisuuntiin; - pkl.esteentäydentäminen ja korjaaminen: II - tuki- tai taaempien asemienrakentaminen päätteitten suuntiin." Tämä luettelo antaa kuvan siitä, mitkä olivat suurimmat puutteet taisteluvalmiudessa. Vielä selvemmin tämä ilmenee yksityiskohtaisesta töiden kuvauksesta.Taistelua-

383 semienkunnostamiseen kuului avoasemien takentaminen korsujenyhteyteen,ampuma-alanraivaaminen,taisteluja yhteyshautojenkaivaminen,panssarintorjuntatykkiasemientekeminenmyös 75 nm:n tykeille sopiviksisekä tulenjohto-ja avotähystyspaikkojen rakentaminen. Nämä kaikki olivat sellaisiatöitä, joita aikaisemminoli tehty hyvin vähän tai ei ollenkaan.Linnoitusrakennusjoukot olivat olleet pääasiallisesti betoni-ja louhintatöissä,kun taas joukkojen olisi pitänyt suorittaakenttälinnoittami nen.Niiden työkapasiteettiei kuitenkaanriittänyt pitkälle. Ohjeessakäskettiintekemääntaisteluhaudatyleensä jolloin samallaedistettiinpanssarinpikakaivantoesteenä, torjuntaa. Yleensäkäänei hautojaja avoasemiapitänyt lujittaa, koskase suurestilisäsityötä; nyt oli kiire saada aikaan mahdollisimmanpaljon näkyvää. Kiviesteiden kunnostamisessa tuli ensimmäiseksi kysymykseenaukkojen tukkiminenja kivien asettaminenlappeelleenlähinnä tuliaseidenampumasektoreissa, missäne useinkinaiheuttivat katveita.Myöhemminesteitäupotettiinkintällaisissa paikoissa.Panssarinesteitä piti rakentaamyös lahisyvyyteen"sisäänmurtojen rajoittamiseksisekäsisätulivyöhykkeen(lähisyryyden)aikaansaamiseksi. Vaunujenliikettä kanalisoivatkapeikotsuljetaanpikakaivantoesteellä". 'Tuki- ja taaempien asemienrakentaminenaletaan pääteittenkohdilta ja tehdäänse aluksi pikakaivantoesteenäja suoritetaanvälttämätönampuma-alanraivaus.u Kaikki nämätyöt olivat sellaisia,joita pystyttiin tekemään miesvoimalla,kaikki kaivinkoneet yat jääneetKannakselle.Myöskään teenrakentamistaei tähän Suurialouhintojaei myöskäänkäsketty:,kalliomaastossa tyydytään aluksi kuoppienräjäyttämiseen suuksien mukaanmaanpää llisiin Sen lisäksi että edel!ä olevat ohjeet antavat kuvan Salpalinjantilasta töiden uudelleenalkaessa,niistä kuvastuu myös sodan aikainen kehitys ja nimenomaan kesäntaisteluistasaadutkokemukset.Erityisestipanssariaseenmerkitys aiheutti sen,että asemillerakennettiin lähisyvyyttä vaarallisissasuunnissa- mm, Luumäen, Miehikkälän ja Haminan teillä tehtiin panssarinsulkuja jopa 7-8 km:n päähän etulinjasta.Pikakaivantoesteet oliyat osoittautuneetkäyttökelpoisiksisekäkiväärijalkayäen että panssarilähitorjunnan asemina.Kun tällaista estettävoitiin tehdä miesvoimallasuhteellisennopeasti, sitä kesän aikana syntyi melkoiset määrät. Kenraali Hägglundin ohjeista ilmenee, että 25.6.44työvoimasta 2/3 oli töissäetulinjassaja I /3 asemansyvyydessä. Hän korostijatkuvasti,että lähisyvyyttäoli täydennettäväja työvoimaasiirrettävätaakseheti kun tärkeimmättyöt oli saatuetulinjassatehdyksi. Naamioinnin merkitvstä vihollisen maataistelukonei-

ja myösmaatähystysdenrynnäköinninvaikeuttamiseksi tä vastaan painotettiin. Tämäkin perustui Kannaksen taistelujentuoreisiinkokemuksiin.Kenraali Hagglundin edellä mainituissaohjeissaon myös merkintä, että "uusien kaivantojennaamiointiatosin suoritetaan,mutta ei kyllin tehokkaasti',. Hägglundin3.7.44päivätyissäohjeissapainotetaanuudestaansyvyydgnluomisentärkeyttä.Kun ensinon lueteltu työt, jotka on suoritettavaloppuun päävastarintaja jotka ilmenevätjo edelläesitetystä,ohjeessa asemassa sanotaan,että työvoiman sijoittaminen muihin töihin "ilman lupaani on kielletty. Muunmuassakiellän eteentyönnettyjenasemienrakentamisen. . . Sitä mukaa kun edellämainitut työt saadaanvälttäväänkuntoon... ja viimeistään15.7.44on työvoimaasiirrettävätukilinjan ja hyväksymienitaaempienja sulkuasemien rakentamiseen painopisteteiden ja sekä tiesulkutöihintakamaastossa, vetävienmaastoväylien kohdalla. . . Vaikka Hanell korostikinaina sitä, että taklilliset ratkaisut eivät kuuluneethänelle,se ei estänythäntäesittämästä niistä mielipit€itään.Hän kirjoitti Hägglundille 11.9.44,että hänenmielestäänolisi jo ryhdyttävärajoitja kiinnitettätamaantöitä Luumäenpappilanmaastossa vä huomiotapuolustuksellisesti epäedulliseen etulinjaan Luumäen-Junttolan välillä. Hän antoi täyden tunnussytuksen Hägglundin toimenpiteillepuolustusaseman vyyden aikaansaamiseksi, mutta esitti 'Vepsän lukon' esimerkkinäsiitä kuinka hallitsevatja tärkeät maaston"suhteettomanpaljontyötä toisten asemanosien kustannuksella,. Vihollinenhanvoi ainakesrajoitetunkohteentuhoaLinnoitusosastoesitri 21.6.44operatiiyiselleosastolle panssarivaunuj€n torniensijoittamistaasemaan sen tuliverkon täydennykseksi. Tämä antol 3.7.44 (31 -45 mm) ja yhteensä käskyn58 panssarivaunutykin 82 pikakiväärin luovuttamisestatähän tarkoitukseen. Tornit sijoitettiin yleensäbetonikorsujentaaksesivustaoli kiinteitä tuliasemiinpuualustoille.- 2.8.44asemassa pst-tykkejäjo yhteensä136,joista 66 välirauhanaikaisia 45 mm:nkorsutykkejä.76 mm:ntykkejä oli 3 kpl. Hanell kiinnitti 25.7.44 Hägglur'dinhuomiotakorsujen ja sivustatulipesäkkeiden tarpeellisuuteen.Korsujen rakentaminensaattaayaati.ajopa70 7aasemienrakentamiseentarvittavastatyömäärästä.Se vie myöspitkän ajan, koska työhön mahtuu vain rajallinen määrä miehiä. ,Korsujentarveon nytjo kesänaikananykyisissäetumaisissapuolustusasemissa taisteltaessaosoittautunutsuureksi. Salpa-asemassa on tällä hetkellä valmiina korsuja miehivain suhteellisenpienelleosallesentodennäköistä tystä". Jo nyt olisi korsujen rakentamiseenruvettava kiinnittämäänhuomiota.Lisäksi olisi erityisestiuusissa

384 asemanosissarakennettavakonekivääriensuojaksikupuEri töiden osalta oli keskinäinenkiireellisyysjärjestys pesäkkeitä,nimenomaansivustatultaampuville. seuraava: psv.esteen rakentaMuutamien välirauhan aikaisten konekiväärikupujen '1. Siellä, missäei ole vesistöestettä ja syvyyteen. puualustalleniin lisäksirakennettiinnyt kupupesäkkeitä minenasemaan ja asepesäkkeiden rakentaminen. että asemassa oli kaikkiaanviitisenkymmentäkonekivää- 2. Tst.hautapätkien rikupua. Aseita näitä ynnä kk-korsujavarten yarattiin 3. Korsujensaattaminentaistelukuntoon. kuoppienlouhiminentaiste324. 4. Kallioisessamaaperässä ole Aseita vartenyarastoitiin3 tuliannostaampumatarvik- lüoitaja aseitavarten.Ellei louhimismahdollisuuksia keita. Pikakiväärin tuliannos oli 1350 ja konekiväärin on kallion päällerakennettavamäasta,hirsistätai muuspcsäkkeet." 1500patruunaa,tykin 100laukausta. sirpaleenkestävät ta sellaisesta välirauhan aikana Samaanaikaanjaettiin aikaisemmiltatyömailta pelasTodettakoon,että puolustusasema tetut ja kunnostetutneljä imubetonikalustoa siten,että 3 oli määrätty Syyspohjan-Pikku Salpausseläntasalle. välille ja yksi Joen- Tässävaiheessase siis vielä jätettiin huomiotta.30.6.44 niistä tuli Suomenlahden-Saimaan suuhun.19.8.44vaadittiin suunnittelu-upseereilta arvio- Hanell kiinnitti siihenHägglundinhuomiota,mutta varta, mikä olisi imubetonikorsujen tarve syys-ja lokakuun sinaisestise yritettiin ottaa rakenteille vasta aselevon aikana. Imubetonikalustotolivatkin hyvin tehokkaassa j a l k e e n . käytössäja varsinkinSalpa-aseman I4.-I'7."1.44Hägglundtotesi,etoikaisulinjoillenäitä Tarkastusmatkallaan korsujarakennettiinrunsaasti. tä PielisjoenalajuoksuRistisaarestaalkaen oli joen esVihollisenhyökkäyksenalettuaKannaksellaryhdyttiin tearvontakia varsin edullinenpuolustukselleja oli sitä koulutuskeskuksissa olevista II luokan nostomiehistä nainakinavovedenaikanapuolustettavamahdollisimman Kenttämuodostamaantyökomppanioita.Käsky tästä annettiin kauanja vastaavastikiireellisestivarustettava>. 14.6.44."Kotü.E:n toimestaon erittäin kiireellisestimuo- linnoittaminen ulotettiinkin aina Joensuunkaupunkiin dostettava ... 200 miehenvahvuisiatyökomppanioita". saakka.Ristisaaren-Höytiäisenvälille rakennettiinkentjoka sijoitti ne työvoi- tälinnoitettu sulkuasemapääasiallisestipikakaivantoesNämä alistettiinlinnoitusosastolle, pääasiallisesti maksi Salpa-asemaan. Linnoitusosasto an- teenäja siten että sitä saattoipuolustaasekäitään että toi 19.8.44käskynmuodostaanäistäkomppanioistarun- länteen. komiehitysosasto,'jolletulee siirtymäänhuolehtiminen Hägglund antoi samallamatkalla kenraalimajuriMeja kaikestarunkoaseistuksesta niihin kuuluvistaa-tarvik- landerillekäskyn,suorittaamaastollisestiedullistenpuokeista".Tämänosaston, myöskin nykyisen pp.linjan joilla joukko-osastotjo suuruiseksi,tuli myös tioinnista, kun rakentajat suorittaneetkatkonaisiakenttäluonnollisestimyössinne Tämän tiedusteluntarkoituksenaon heljoukko-osastojen ja perehdyttämisestä viivymisesta Helpottamaanmiehitysjoukkojenasettumistaasemaan siirtymistä.' Hän painotti myös linnoitusosasto valmistutti aluksi peitepiirroksiakarttaan välttämättömyyttäsuoritiaa linnoittamistasamanaikaiaina 1 : 20 000. Varsinaiseksilinnoituskartaksituli kuitenkin sesti sekä pääpuolustuslinjallaettä lähisyvyydessä sinimustavärinen suurennos mittakaavassa I : 10 000. tukilinjaansaakka. Kun kiireisimrnät työt oli tehty, tuli ajankohtaiseksi syvlrydenhankkiminenpääasiallisestiedestäpäin.Ken"Pääraali Hägglundkirjoitti 20.8.44u.iu.1ussu1anv3a. järvialueella Salpa-asema käskyn mukaisestion myös majan päämajoitusmestarin Linnoitusosasto antoi 19.6.44 "ohjeen Savonlinnan ja Saimaastapohjoiseenolevalla alueellapääosakäytettäJoensuunsuuntien lin.rak.joukoille,. Sen mukaan oli työt vissä olevastatyövoimastamahdollisimmanaikaisessa keskitettävä välirauhan aikana aloitetun aseman saattavaiheessasiirrettävä eteenpäinmaastollisestiedullisille miseksi täyteen taistelukuntoon. Savonlinnan suunnalla puolustuslinjoille,tarkoituksella käytettävissäolevasta olivat kiireellisyysjärjestyksessä ensi sijalla Punkaharju ajastariippuen edesjossainmäärin varustaane. Arvioni ja Moinsalmi sekä Joensuunsuunnalla Höytiäisen kanava mukaan olisi tällainen työvoiman siirto suoritettavissa ja Ristisaari. Näiden lisäksi työvoimaa süoitettiin Puuaikaisintaanlokakuunalussa,jota vartenajoissaon suorija suunnittelu".malan, Sulkavan-Hintsalan, Saukonsaaren, Oravisalon tettava tarpeellinenmaastotiedustelu ja Enon suuntiin. Pari viikkoa aikaisemminoli annettu käsky Vslinjan

ajattelunpohjalta. tiedustelustasamantapaisen SalpalinjastapariTiedustelusuunnattiinvarsinaisesta kymmentäkilometriä etelämpänäolevallejarvirikkaalle linjalle Ruokolahti-Simpele-Pyhäjärui.Täältä pohjoiseentiedustelusuuntautuiSalpalinjantaakseViinijärven -Höytiäisen-Pielisen linjalle. Kysymyksessäoli aluksi yleisluontoinentiedustelu,jonka avulla piti lukuisista Esivaihtoehdoistaselvittää tarkoituksenmukaisimmat. merkkeinä mainittakoon tutkimus Joensuunlänsi- ja luoteispuolenkannastenedullisimmistakatkaisukohdista ja samoin Höytiäisen ja Pielisen sekä Höytiäisen ja Pielisjoenvälistenkannastensulkemisesta.

Järvialueen linnoitustykistö Linnoitustöidenjohtaja kirjoitti kenraali Hägglundille 30.6.44pääma1arpyytäneentätä selvittämäänmm. seuraavatkysymykset."Järvialueen(Saimaa-Joensuu)puokäytöstä lustusja selvittelyrannikkopuolustusjoukkojen täällä, sekä siihen liittyvä asekysymys.Onko ja missä Syyspohja-Eräjärviasemaotettavatyön alle., vaiheessa Jälkimmäiseenkysymykseenpuututtiin vasta myöhemmin syksyllä,mutta edellinenluisui jossainmäärin pois Hägglundinkäsistäkun ylipäällikkömääräsikenraalimajuri E.I. Järvisennsuunnittelemaan LaatokanRannikkoKivijärvi-Pielinen runprikaatin siirron sisäjärvialueen johtamaansiirron asteettaistasuorituskomiehitykseksi, prikaatin uutta ta sekä rnateriaalikysymyksissä mien komentajankanssasekä asioissaLinnoitustöiden suunnittelunjohtajan,kenraaliHägglundin luettelosta. Tehtävänsuorittamistavarten kenraali Aänisen dosti 10.7.44komentamansa esikuntapäällikkönä Osasto Järvisen, henkilökunnasta m^tuiLsr22.8.44 Päärnaja E. Airaksinen. everstiluutnantti everstiluutnantti komentamaan Esikunnan Merivoimien Airaksisenjarnuutamiamuita OsastoJäryisenupseereita Lin.SE:aan nvalvomaanja ohjaamaan, suunniteltujen töiden suoritusta.Hägglundalisti nämäupseerit25.8.44 kenraalimajuri Melanderille, joka oli vastuussakoko järvialueen taktillisesta suunnittelusta.1.9.44 osaston henkilökunnastamuodostettiinLinnoitussuunnitteluesi päällikkÖnäeverstiluutkunnan Rannikkotykistöosasto, nantti Airaksinen. Esikunnassaoli jo 25.8.44 alkaen everstiluutnantti toiminut rannikkotykistöasiantuntijana siirU.V. Rauanheimo.Lin.SE:n Rannikkotykistöosasto Esikunnan rettiin 30.9.44Laatokan Rannikkoprikaatin

historia 25 Suomenlinnoirtamisen

pattefi^semat kesalld linnoitustykistön

suunnitteluosastoksi. OsastoJärvisenensimmäinentehtäväoli selvittäävälirauhan aikaistenlaitteiden kunto, jolloin todettiin, että Käärmeniemen,Juvolan,Ylisenauvilan,Pitkälänja Rai kuun betonisiatykkiasemialukuunottamattavain aniharvat olivat siinä kunnossa,että niitä voitiin käyttää hyödyksi. Myös käytettävätykistökalustooli varsinsuuressa määrinerilaistakuin välirauhanaikainen. Suunnitelma "Salpalinjan varustamiseksirannikkojoukkojenosalta"valmistui 17.8.44ja ylipäällikköhyväkerittäin syi sen21.8.44pitäensen 1. kiireellisyysvaihetta kiireellisenäja käski suorittamaansen rakennustyötaivan ensi tilassa. Kenraali Hägglund kylläkin kirjoitti oli asiasta24.10.44,että >suunnitelmaennenaikaisesti

386 ja että "rannikkotykistöllisaanutPM:n hyväksymisen", nen suunnitteluon tapahtunut osaksimuusta linnoitussuunnittelustaerillisenän,siitäkin huolimatta, että se ,tAlläkinalueellakuuluitoimialaani". Järvisensuunnitelmaansisältyiedellämainittujenbeto29 niasemienkäyttöönotonlisäksi41 työkohdetta,jotka oli 30 kenttälinnoitettava.Yhteensälaskettiin tarvittavan noin joista l. kiireellisyysvaiheeseen 168000 miestyöpäivää, kuului noin 58 000. Betonitöitäoli vain 390 miestyöpäiyhvää ja kallionlouhintaakinvain 4500 miestyöpäivää, kohteessa.Patterit ilmenevät J J teensä kymmenkunnassa luettelostaja kuvasta169. seuraavasta 34 Huomautuksia

N:o

I 2 3 4 5 6 '7 8 o 10 11 T2 13 14 l5 l6 T7 18 19 20 21 22 23 24 25 26

27

I 1.Linnoitusrakennuspiiri 2/s7l48-NR Kattelus 3175 ls0-oH Kilpiänsaari 317s/so-cl[{ Pullikainen 4 l r 2 0H l L 3 Raikaanmäki 4 l r 2 oH / 1 3 Savilahti Suikkolanniemi 4/r20H l13 2l'7sI s}-cor Jänkäsaa H I 13 41120 SoinilaI 41120 H I 13 SoinilaII I{l13 41120 Lempiälä 33. Linnoitusrakennuspiiri Rastiniemi l2157l48-NR Haikonniemi Kyfänniemi

J)

36

38 39 40 4I

Huomautuksla

Moinsalo

4176Kl36

Ruokoniemi Hälvä Rauanniemi Raikuu

4176K/02 I lr20l50-v2 4/76K/02 3/229M/77

Härkinsaari

I lr20ls0-v2

Mäntysaari Hankavaara Säimenniemi Oravisalo (Iso-Hakkola) Oravisalo (Vannila) Tutjunniemi Leskelänvaara Kuorevaara

2/s7l48-NR 2/rszl4s-cR

Valmis,korJattava

2/s7/48-NR 4/76Kl02 4176K|22 2l'r6Kl36

2llszlas-cLo 211s2/3s-MK

Pattereilleoli rakennettavatuliasemienlisäksiampumatarvike-ja majoituskorsut,patteriupseerinkorsut,tulenjohtokorsut,-tomit tai -pesäkkeetsekäkranaatinheitinasemia. - Myös Käärmeniemenja Pitkälän 152 mm:n (numerot42 ja 44) sekäJuvolan280 mm:n Canet-asemat (numero43) otettiin käyttöön,vaikka ne mörssäriasemat luettelossa,nehän olivat paikoillaan,Raikuussaoli kolmevarastoituna. 25.8.44Hägglundillel. kiireelliKutveleenkanava jakaen rakentamisjärjestyksen, 4l120}{lr3 UtulaI edelliseenkuului 16 ja UtulaII jälkimmäiseen20 työkohdetta,vastatennoin 39 000 ja Tuomala 2. kiir.vaihe I4ll20 H/13 alkuperäiTetriniemi l7 000 miespäivää.Työmääränpieneneminen 2. kiir.vaihe l4ll20H/13 johtui oli jo tarkoitetuista tykeistä siitä että tänne sestä Janniemi l2ll52/45-CR Inkilänmäki, I.Ptrilal r55Kl77 muutamia menetetty.Tässäyhteydessäsuoritettiin sa2.Ptril4I | 55K I 77 Inkilänmäki, malla muutamiatarkistuksia.Inkilänmäkeenja SärkilahSärkilahti teensuunniteltu155mm:n patteristotulikin Vanjärvelle, 14ll55Kl77 ja länteen,Moisalonpatteri Saukonsaareen Kapasaari Syyspohjasta 12l76VKl04-k patteri Pirttimäkeen. Harmaaparta Pirttilahden 111'76VK104-k 1/45 pst-tykki Hägglundhyväksyi29.8.44kiireellisimminrakennettaPirttilahti vaksi 15 kohdetta, yhteensänoin 24 000 miespäivää. l2l1s2K/04-200p Ylisenauvila Järvisen suunnitelmastajätettiin pois etumaisetpatterit Valmis, betol2ll52l45-Ck etuVirmutjoen-Ruokolahdentasalla- siis pääaseman nikartiokorohjelmaaparemminresurssepuolella- ja pienennettiin johtuen ei raja vastaavaksi.Työvoimanvähäisyydestä 1.Ptril4/150H/15 Saukonsaari, juuri pitemmälle, alkua saatu ennen aselepoa 2.Ptril4 I 50 H 15 kentamista Saukonsaari. I I 1.7.44 Raikuustyöt alkoivat kuten seuraavasta ilmenee: 3.Ptri14 H Saukonsaari, /150 /15 2. kiir.vaihe 2. kiir.vaihe 2. kiir.vaihe

387 (33), semmaksi Kylänniemen Hiekkamäkeenuudet asemat sa (32), 16.8.Hälvässä(30), 21'8.Härkinsaaressa ja betonistaja siten,että niihin tarvittaessavoitaisiinsijoit24.8. Ylisenauvilassa(26),29.8. Kylänniemessä(13) taa myösi52 mm:n tykit. Päämajahyväksyiehdotuksen ( 19). 4.9.Janniemessä jo päivänä.Ohjelmakäsitti noin 32 000 miev seuraavana Linnoittaminenjatkui normaalistisiihensaakkakunnes ja se laskettiinsaatavanvalmiiksi marraskuun linnoitustyötlopetettiin 24.9.44,vieläpäalueellesaatiin työpäivää Tätä ohjelmaa täydennettiin vielä lisääkintyövoimaaLaatokanKarjalasta,kun linnoitusra- läppuun mennessa. miespäiväävaativallaohjelmalla, 41 000 tO.iO.++noin kennusjoukotvedettiin sieltä pois heti aselevonjälkeen' pääasiallisesti joukkojen joka tarkoitettu oli kuitenkin Syyskuunaikanaavattiinkinuudet työmaatKatteluksesja (40) omaksityöksi. sa'11;, Hankuvaarassa(35), Leskelänvaarassa Pääm;ja määräsi20.10.44työt lopetettaviksi,keskene8 vielä oli (41). aloittamatta Kokonaan Kuorevaarassa räiset oli tosin tehtävävalmiiksi. Sekätaistelujoukkojen työkohdetta. kotiuttaminenteki lopulettä linnoitusrakennusjoukkojen Hägglund esitti 16.9.44linnoitustöidenjohtajalle tar46 LinnoitusraEsimerkiksi lisestisuunniteimattyhjiksi. kisteiun ohjelman,jonka mukaan "kaikki linnakkeet tuli'l että työt Lesselviää' 1144 kuntoon, kennuspiirinifmoituksesLa sivat 2 kuukaudenkuluttua vähintäänsellaiseen ja Kuorevaarassa 21.10' oli aloitettu että ne voisivat osallistuataisteluunn.Tämä merkitsi kelänvaarassa mennessäoli suoritettutykja ilmoituspäivään 22.1O.44 Virmutjoen luovuttu kokonaan käytännössäsitä, että oli ja maankaivuu- louhintatyöt sekä eräitten tasalla olevista pattereistaja muillakin pyrittiin teke- kiasemien parakkien ja huoltorakennustenrakentamista MyÖhemmään vain tärkeimmät työt kuten tykkiasemat ja tulenjohtopaikat.Varsinkin korsujenrakentamistaoli vähen- min aserniintehtiin betonisettykkikartiot' nettyrunsaasti. Kun LaatokanRannikkoprikaatioli välirauhanjälkeen siirtynyt järvialueelle, Lin.SE:n rannikkotykistöosasto oikaisulinjat alistitiiin sille 30.9.44kuten muutkin suunnitteluelimet Salpa-aseman Se sai yhtymille oli annettu rintamavastuun ottaneille raja sijaitsi viistosti Suomenlahden nyt nimekseenSuunnitteluosastoAiraksinen ja paitsi Moskovan rauhan rantaannähden,mistäjohtuen Salpalinjanoikeasiipi oli s;unnittelutyötäsenoli myöshuolehdittavatöiden tilaamelkoisestitakana.Työntämälläsitä eteenpäinsaataisiin ja niidenvalvÖnnasta' misestalinnoitusosastolta joukkoja Operatiivija näin säästyisi Linnoitustöidenlopettaminen24.9.44 merkitsi myös linia lvhenemään johtajalleja 30 6.44 linnoitustöiden linnoitusrakennusjoukkojen käskyntiedustelläoikaisulinjalle oUseidenjärjestelyjen Virolahti-Häkälänjärvi-Tyllinjärvi. Tärnäoli'pikaisesosastollaja PM:n lujasti linnoitettakenttävarustuslaittein jen jälkeen saatiin kehotuskoski luonnollisestiHakayntiin ja käytettävissä Nihtilä oli jo ilmoittanut asiasta non."-uun n. 900 ouhelimitse.Hanell sähköttivastaan2.7.44,että käsketty kotykistöosastontoimintakertomuksessa'Laatokan Ransuoritetaanviipymättä,mutta hän pyytää ratiiedustelu johtajalle'1'10'44' etnikkoprikaatiesitti linnoitustöiden parhaillaan työvoimaotetaan.Pääasemassa tä koika tilanne oli olennaisestimuuttunut, olisi myÖs kaisua,mistä viikkoon saisi sitä tarkistettava.nNykytilanteessa olevat joukot eivät vielä kahteen rakentamissuunnitelmaa käsityksenmukaan tarvittavaan kuntoon' on kaikkein tärkeintäja kiireellisintarakentaavalmiiksi Hägglundin saadatyövoimaa.Otetaankosesieltä voitaisiin jotta U-linjalta puretkaikki kiinteiden rannikkotykkien tuliasemat, tarsoikaisuntakanaolevanpääaseman tuina a.o.paikoillekuljetetut tykit saataisiinjo yksistään vai luovutaanko saattamisesta? telukuntoon piti tulenii{en hoiiosyistäKnjälleen kootuiksi'. Lisäksi Operatiivinenjohto määräsi3.7.44,että työt oli 'viipyville koulutuslinnakkeille saada välttämättÖmimmät mätiä aloitettava oikaisulinjalla ... joka rakennetaan huoltorakennukset. Työvoimaaoli irrotettavaSalpalinjanete,Kun nykytilanteessalienee ... mahdollista mennä pääasemaksi'. esitettiin että Janniemen iapaartaiu U-linjalta. Hanellin puhelinmuistiinpanojen osittain betonirakenteisiinkin", kiirehti asiaa jo 4 7'44 ja käski (19), Hankavaaran(35)' Leskeliinvaaran(40) ja Kuore- -otuun ytipaattittö taitin voimin(,Sätt i gängdenframskjutna vaaran (41) tykkiasemia ei rakennettaisikaanpuusta ryhtya toilin all energi,). med ställningen vaanbetonista.Nämä olivat kaikki 152mm:n Canet-aseilmoitti 6.?.44operatiiviselleosasHagglund Kenraaü (i3) 120 mia. Lisaksi ehdotettiin, että Kylänniemen kenr'luutn' tolle hyväksyneensä"yhteisymmärryksessä mm:ntykkiasemienlisäksirakennettaisiinhiemanpohjoi

388 Hanellinkanssa"uudenasemansijoituksen(kuva 168)ia työt olivat jo tuona päivänäalkaneetetulinjassa,tukilinjalla ne pantaisiinkäyntiin seuraavanapäivänä.Työvoimaa oli tuolloinjo 5500-6000 miestä,jaettuna niin että etulinjassaoli noin 2/3 ja tukilinjassaloput. oikaisulinjanluonHägglundselostiyksityiskohtaisesti nettaja maastoaoperatiiviselleosastolle10.7.44ja ehdotti samallasille nimeksinVaalirnaalinja,.Tämä nyt alulle pantu linja oli noin 7 km lyhyempi kuin Ravijoelta alkava. Kun siinä lisäksi oli runsaasti vesiesteitäja maastoa,se ainavaikeakulkuista,jopa panssarinpitävää kin kesäiseenaikaan säästimelkoisestielävää voimaa. syvyyttä. Lisäksiseantoipuolustukselle Tämäkäänoikaisu ei kuitenkaanvielä riittänyt, vaan 12.7.44operutävinenjohto määräsi,että nviipymättäon suoritettavayksitl,iskohtainentiedusteluSalpalinjanoi kaisemiseksiTyllinjärvi-Hanhijoki-Hostikka linjalle. on Lin.töidenjohtajantoimestalaadittaSamanaikaisesti va suunnitelmatyövoimansiirtämisestätälle oikaisulinjalle,. Linnoittajien mielestäresurssiteivät täysin riittäneet vielä uudenasemanottamiseenrakenteille.Hanell ehdotti operatiiviselleosastolle19.7.44,että "aluksi tyydyttäisiin suorittamaantällä linjalla vain metsänraivauksiaja teittenkatkaisuja.Maastoon linjalla tiesuuntialukuunotjoten edellämainituillatöillä tamatta panssarivarmaa, joltinenkin taisteluarvo. . .o Perustelusaataisiinlinjalle na oli, että rakenteillaolevaoikaisulinjaoli vielä pahasti nmm. tukiaseman keskeneräinen, aivan alkuasteellaan,. 25.7. linjan rakentamista'kiireellisyysjärjestyksessä simmäisenätämän suunnantöistä. Sen takana olevan rakennustöitäon syytäjatkaa, muttä entisenpääaseman painopisteolisi suunnattavaoikaisurakennusjoukkojen linjalle., Hägglund kirjoitti 1.8.44 sopineensakenraali Airon kanssasiitä, että "toistaiseksiluovuttaisiinvarustamasta uutta oikaisulinjaa Tyllinjärvestä suoraan pohjoiseen Hostikkaan, vaan tyydyttäisiin lyhyempäänlähempää syvyyttälisääväänlinjaan"TyllinjärvestäMustalampeen. Nihtilä oli kuitenkin ilmoittanut, ettei kysymys ollut päämajankannaltavielä selväja käskenytsuorittaavielä tiedusteluatällä linjalla. Tämä oli nyt tehty ja Hägglund toisti käsityksenään,että nniin suotavakuin 6-7 km lyhennysasemissamme olisikin, niin oikaisulinjaTyllinjäryi-Hostikka on maastollisestikokonaisuudessaan arvosteltunaepäedullinen,.Se vaatisi myös niin paljon oltyötä, ettei siihen työvoimatilanteenhuomioonottaen lut mahdollisuuksia.Hän oli kuitenkin yksissätuumin Hanellin kanssasijoittanutjonkin verrantyövoimaatienoikaisemikatkaisuihintällä kohdallaolevanpussinperän

seksi lisäämällä lähisyvyyttä eteenpäin.Kunhan työt pääasemassa saataisiinedestyydyttävälle varsinaisessa tasolle,työvoimäasiirrettäisiinvieläkin eteenpäinoikaisulinjanläntisellevaihtoehdolle.Tämä ns. Mustalammen linja ei tosin paljoakaanlyhentäisi itse asemaa,mutta ja kallioimaastooli suurimmaksiosaksi,panssarivarma suudestaanhuolimatta suhteellisenvähällä, verrattuna syvyysvaatikuntoonsaatavissa Tylli-Hostikka asemäan, Päämajapiti kiinni kannastaanja Tyllinjärmuksineenn. ven-Hostikan linjalla suoritettiin myöhemminraivauksia, mutta muita töitä ei tehtykään.Hägglundin esittämääliniaa ei ruvetturakentamaanlainkaan.

VSJinja hei Kun taistelut Kannaksellalaantuivat asemasodaksi näkuunloppupuolellaja Salpalinjallaalkoi olla joltinenkin taisteluvalmius,operatiivinenjohto totesi, että Kannaksenjoukkojen taempienasemienja Salpalinjanväli oli melkopitka. Mikäli Kannakseltaolisi jouduttu vetäyolisi ollut edullista,että välillä tymään Salpa-asemaan, olisi ollut vielä yksi asema,johon olisi voitu pureutua. Tämän vuoksi annettiinkin6.8.44käsky uuden aseman tasalle(kuva Vilajoen-Lappeenrannan tiedustelernisesta 168).Asemalleannettiin samallanimi Vilajoki-Saimaa linja, lyhennettynäVs-linja. Eteläosaltaanse noudatteli V AK:n 2.taemmanasemansuuntaaaina Ruokojärveen luovuttaatiedustelujenEdellämainitussakäskyssämäärättiintiedustelusuoritettavaksi niin, että työt voitaisiin aloittaa syyskuun alussa,mihin saakkatyövoimapidettäisiinSalpa-asemastämä oli saatavataisteluvalmiiseen saja mihin mennessä Vslinja määrättiin samallaHägglundintieduskuntoon. ja VS-linjan väliin telualueeneturajaksi.Salpa-aseman lisäaseoli lisäksisuunniteltavanainakinteidensuunnissa joiden ja ryhdytään, pätkiä, rakentamiseen aseman mia sikälikuin aika sallii,VSJinjanvalmistuttuao. Hanell suoritti 9.8.44summittaisenarvion suoritettavien töidenmäärästäja käytettävissäolevistaresursseista ja päätyi seuraavaantulokseen.Suomenlahdenja Saimaan välille oli suunniteltu niin paljon laitteita, että niihin menisi noin 1,8 miljoonaa miestyöpäivää,mistä varsinaiseen Salpalinjaannoin I miljoona,loput oikaisulinjoihin. Kun työhön saatiin noin 15 500 miestäpäivittäin merkitsi senoin 314000 miestyöpäivää.- Salpalinjaa ja oikaisulinjojaei siis olisi saatusuunnitteluorganisaationedellyttämääntaisteluvalmiuteensiihenmennessäkun työvoimaoli määrättysiirettäväksi VSJinjalle.

389 Hanell kirjoitti Hägglundille13.8.44,että koskalaskelmien mukaanmenisi 3-6 kuukautta Salpalinjansaattamiseensuunniteltuunkuntoonja koskatyövoimansiirtäminen VS-linjalleoli jo käsketty,,olisi nyt mahdollisimman pian ohjelmastaraa'astikarsittavaniin, että massatyöt . . . saataisiinloppuunsuoritetuksisyyskuunalkuun mennessän. Noin 20-25 Votyövoimastajätettäisiinsitten suorittamaanviimeistelyjä.Naihin kuuluisi Vaalimaan linjalla etulinjankorsujensekätukilinjan sellaistenkorsujen rakentaminen,joita voitaisiin käyttää komento-ja huoltopaikkoina. Tyllinjärven-Hostikanoikaisulinjaolisi linnoitettavavain nvälttäväänpuolustuskuntoonn. HostikastaSaimaaseen olisi rakennettavavain etulinjantaisteluhautojaja majoituskomeroita. Uutena työnä Hanell ehdotti harkittavaksi,olisiko ns. Toikkalanlinja rakennettavaetuvartioasemaksi, koskase voisi tapahtua varsin vähäisellä työllä. Tällä linjalla tarkoitettiin Salpalinjan edessä Lappeenrannantien suunnassa olevaaharjannetta,jossavielä oli jäljellä jätteitä venäläistenl. maailmansodanaikaisista"patteritöistä'. - Tätä työtä ei aloitettulainkaan. Kenraali Hägglund antoi 10.8.44 käskyn VS-linjan tiedustelusta. Tällöinoli selviteträvä - pääpuolustuslinjan yksityiskohtainen sijoitus, - tukilinjan kulku ja sopivatsulkuasemien paikat sekä - mahdollisettaemmatasemat. 'Pääpainotiedustelussa on pantayLr^ula- ja maanteiden suuntiin,Lappeenrannan kaupunginseutuunsekäalueelle Ruokojärvi-Hanhijärvi,. Viikkoa myöhemmin hän antoi täydentävänkäskyn, oli syyskuun aikana, siis vajaan kuukauden saatavavälttävätaisteluvalmius, tarinta-asemassa ampuma-alanraivaukset,panssarinurat sulkevat esteet,tärkeimmät piikkilankaesteet,avoimet (erikoisentärkeissäpaikoissakuvutkonekivääriasemat kin), taistelu-ja yhteyshautapätkät tai vain ampumakuopat ja tulenjohtopesäkkeet sekä tukiasemassatiesulut ampuma-alan raivauksineen. 18.8.44HägglundvahvistiVS-linjan yksityiskohtaisen sijoituksen ja määräsi, että laitteiden viitoittaminen maastoonoli suoritettava"elokuunkuluessa,jotta siirrettävä työvoima kuun vaihteessaviivytyksettävoi ryhtyä uusiintöihinsä>. Ristiriidansäilymisestä työtehtävienja resurssien välillä on merkkinäHanellin kirje Hägglundille19.8.44.Hän sanoosaaneensa tietää,että Hägglundsuunnittelityövoiman pääosanjättämistä Salpa-asemaan, vaikka päämajan käsky edellytti toista. Hän oli myös tämän käskyn mukaisestijo suunnitellutlinnoitusrakennusjoukkojen sijoituksenuudelletyömaalle.Ratkaisukysymykseen olisi nyt saatava nopeasti,koska siitä riippui majoituksen

järjestely.Tämähäno1inäidenjoukkojenkohdaltapaljon vaikeampiasia kuin taistelujoukkojen.- Hanellin käskystä 21.8.44selviää,että VS-linjalle piti aluksi siirtää noin 10000 rniestä ja Salpalinjallejättää noin 9000 miestä. pyysi31.8.44HägglundiltaperiaatteelLinnoitusosasto lista ratkaisua,millaisia töitä VS-linjalla tultaisiin tekemään. Joskin ensimmäisetviikot kuluisivat puhtaasti jo syyskuunjälkintodennäköisesti kenttälinnoittamiseen, puoliskollaalkaa esiintyäerilaistentaitorakenteidentarvetta. Tällaisia olisivat IB-korsut, panssarikuvutjoko (mahdollisestibetoniavolouhoksissa tai puupesäkkeissä pesäkkeissäkin), vieläpä tunnelirakenteet,.Voidakseen varautuanäihin töihin - jos niitä tultaisiin vaatimaanpyysi niistä 15.9.mennessäylimalkaisen linnoitusosasto ohjelman. Aselevonsolmirninenmuutti tilanteenniin oleellisesti, että Hägglund vastasilinnoitusosastolle vasta 21.9.44. VSJinjalle ei suunniteltumainitunlaisiataitorakenteita, mutta sensijaanoli tarkoitusjatkaa betonitöitäSalpalinjalla ja sen oikaisulinjoillaainakin Suornenlahden-Saimaan välillä. Lähinnä tulisivat kysymykseenIB-korsut. Mikäli kalustoja olisi käytettävissä,näitä tarvittaisiin osalleasemaa. myösSaimaanpohjoispuoliselle

Linnoittaminen

aselevon ja välirauhan jälkeen

puolelta astui voimaan 4.9.44, antoi heti käskynlinnoitustöidenlopettamisesta Moskovanrauhanrajan itäpuolella.Niitä suorittamassa alistettiin linnoitustöiden olleet linnoitusrakennusjoukot johtajalle,jonka piti, neuvoteltuaan kenraaliHägglundin kanssa,tehdä ehdotusniiden uudestasijoituksesta.Linnoitusosasto antoi 5.-6.9.44 käskytjoukkojensasiirtämi sestä.Kannaksenarmeijakunnillaolleet pataljoonatpalautettiin entisille paikoilleen.Laatokanpohjoispuolelta siirrettiin pääosajoukoista Nurmeksen-Kuhmon seuduille ja sinnetulivat myösRukajärvenjoukot. Loimolan -Tolvajärven suunnaltatyövoima siirrettiin Syyspohjan - Särkilahdenlinjalleja Laatokaltajärvialueelle. Päämajaantoi 6.9.44tarkemmankäskynpuolustuksen ja linnoittamisensuuntaviivoiksi.Suomenlahden ja Saimaan välillä määrättiin Salpalinjapääpuolustuslinjaksi. joka alussanouSen eteenoli suunniteltava>etuasema, dattaa Virolahti-Tyllinjärvi -linjaa sekä loppuosaltaan suunniteltuaVS-linjaa'. Saimaanja Puruvedenvälillä pääpuolustuslinja Salpa-aseman määrättiinRuokolahden -Särkilahden tasalle,siitä edelleenentistäsuuntaaaina jatketaan PielisenpohPieliseensaakka.osalpa-asemaa

390 joispuolellaKuhmoon(ml.) saakka",toisin sanoensaksa- - Tämä linja oli ollut esilläjo 30 6.44,jolloin Hanell oli joukkojenvälirajalleasti. Tämän pyytänyt Hägglundia selvittämäänsen mahdollistaralaistenja suomalaisten kentamista.Hän oli 5.9.44 antanut käskyn työYoiman pidennyksensuunnittelumäärättiin 14 DiSalpa-aseman siirtämisestätälle linjalle. Joukct pääsivätkuitenkin lähvisioonalle. VälittömästiMoskovanrajan länsipuolelleoli rintama- temään entisiltä työmailtaan vasta välirauhan tultua, ja rakennettava eikätöitä ehditty aloittaakaan. vastuussa olevienyhtymiensuunniteltava Kenraali Hägglund ilmoitti 21.9.44 suorittaneensa Kanpaksenjoukkojen komentajaanvastaanottoasemat. toi tästä käskyn9.9.44.Asemanoudattelirajan suuntaa 6.9.44saamansatehtävän.Hän oti päätynyt varsin tarmuutamankilometrinpäässäsiitä. Vastaavastioli Laato- kasti päämajan käskyssämainittuihin linjoihin, mutta kastapohjoiseenolevienyhtymien sijoitettavaalueilleen esitti, että,johtavana periaatteenaolisi mahdollisimman pääetenemissuurensyvyydenluominentodennäköisten vastaanottoasemat. jo Tilanteenepävarmuuttatuohonaikaan,jolloin aselepo teitten suunnissa ennenSalpa-asemaan varsin luonoli voimassa,mutta välirauhastakaanei ollut tietoä, nollinen toteamus,kun mahdollinenhyökkääjä nyt oli paljonlähempänäsitäkuin vähänaikaasitten. kuvaa hyvin Oeschin11.9.44antamakäsky. nKoskaon Hanellille Hägglund kirjoitti saman aikaisesti, että otettavahuomioonse mahdollisuus,ertä taisteluanykyisissäasemissavoidaanjoutua vielä jatkamaankin,muu- ,kun kenr.luutn.Airon ilmoituksenmukaan ei ole aikokeskeyt- musta luopua V-S tinjan rakentamisestaetuasemaksi tan aikaisempaäkäskyänikenttävarustustöiden taaksetaivutettuna,niin esitän,että PM:n tämisestäsiten,että ko. töitä jatketaannykyisissäasemis- eteläosaltaan Lin.os. nyt odotettaessa ratkaisuataivutusehdotukseeni sa asemientst.kunnonedelleenparantamiseksi.Poliittitälle työmaalle jo toimenpiteisiin valmistaviin kuitenkin tarkoin ryhtyisi töiden suorituksessa syistä on sista majoituslähinnä siirtämiseksi huomiota työvoimien vihollisen suunniteltujen ne suoritetaan että huomioitava, herättämättä.Mitään näkyviä töitä ei saa tehdä oman tiedustelunmuodossa". "ohjeessa VSlinPari päiväämyöhemminlaatimassaan etumaisentst.haudanetupuolellao painotti, että jonka jan Hägglund varten" mukaan I rakennusvaihetta käskyn, antoi 4.9.44 Hägglund Kenraali luoda mahdolli"tavoitteena tuloa ja ennen talven jatkettaisiin nyt oli Tyllinjärven-Hostitöitä Salpa-aseman Tilanteenja olosuhteikan linjaa ruvettaisiinrakentamaan.VSJinjaa sensijaan simmantehokkaatviivytysasemat. aikana 2. rakennusvaiheen kehitetään anden sen salliessa Päämajan ei pitanyt lainkaanryhtyä linnoittamaan. puolustusasevarsinaiseksi viivytysasema syntynyt omaansa 8.9.44 täten tarkisti nettuakäskynsä6.9.44Hägglund ja määräsietuaseman Sen mukaan joukot oli teen seuraavaa. 24.9.-3.1O.44mer'rajan taakse viimeisteltävä, alueille,joilla tulivat taistelujoukot joita töihin, taistelujoukot annetNiinpä toimineet. olivat Virolahden länsirantaaoli Uulopettamisesta. käsky linnoitustöiden maan. Aseman viimeistelyvaimutta aloittaa, Suur-Sarkasen jonkajälkeen suoritettaisiinloppuun.Käskyssäoli myös mennessä, jia. VS-linjan pohjoispääSaimaaseensaakka oli heti maininta siitä, että sotatoimiyhtymilleoli luovutettaYa niidentarvitsematparakit. pantavarakenteille. joukkonsa käskyn Hägglundin Päämajaantoi 24.9.44käskyn,että yhtymientuli ottaa Hanell määräsi 9.9.44 ja senalaisiltajoukoilta "kaikki linnoitusosastolta vastaan odellyttämään työryhmitykseen Suornenlahden-Sai aseineensekäasemiakoskevat puolustuslaitteet pian kuin voidaan asemien maan välillä. 'Siirrot tapahtuvatniin ja Tämä tapahtuikin varsir piirustukset". saadakunnollisetmajoituksetvuodenajanhuomioonot- suunnitelmat ja Karjalan viimeisetkin Laatokan järjestyksessä, pian, ja kärsisillä Kannaksen että nykyisettyöt taen sellaisessa suunnaltajoukot Rukajärven yli 25.9.44 rajan että tulivat vät mahdollisimmanvähän". Tämä merkitsi sitä, ia k;tn 29.9.44. siirtojaei ehdittylainkaanpannatoimeen. SalpaKenttäarmeijasäilytti puolustusryhmityksensä Päämaja käski pääpuolustuslinjanSaimaan-Puruveja jatkoi saakka aina kotiuttamiseen tukeutuen asemaan den välillä suunniteltavaksi,Ruokolahden-Särkilahden AK IV esimerkiksi Niinpä linnoittamista. korkeudelle'.Hägglundtulkitsi tämäntarkoittavanväli- asemiensa ja varustamises"VS-aseman Salpa-aseman tuntumassa, antoi 1.10.44 rauhanaikaistaasemaaPikku Salpausselän ta' käskyn, jonka pääsisältöoli seuraava."VS-asema sillä hän määritteli sen nKutyeleenkanava-Särkilahtiyhtenäistä viivytystaistelua Puruvesi".Tiedusteluoli suoritettava15.9.44mennessä. rakennetaanensivaiheessa

391 tuen viistosti,joten niiden eteläisetsiivet ovat vihollisen luonnollisiahyökkäyskohteita.Senvuoksisyvyyttä olisi näillä kohdilla sekämahdollisesti, lisättäväennenkaikkea ja nimenomaanHamina-Taavettilinjaan nähdensuunniteltava sen suuntaamistaetelästäpohjoiseen,alkaen rannikollaHaminanitäpuolella.' 2. nSamastasyystäolisi suunniteltavaSalpalinjanojenja edelleenAunionjärven tamistaSäkäjärveltäpohjoiseen kautta Taavettiin". Tämä oli itse asiassasama ajatus, joka oli ollut esillä välirauhan aikana asemienvälisiä vaikka niitä ei ehdittykään sulkulinjojasuunniteltaessa, tällöin tiedustella. 3. ,Kymijokilinjasta ei tiettävästiole yhtenäistäesitystä ja jos onkin niin sitä ei ainakaanoman kokeolemassa, Sota-arkistosta., mukseniperusteellaole löydettävissä Kenraali Hägglund laat\ 24.10.44 - päivää ennen lakkauttamista - selosLinnoitussuunnitteluesikunnan ja kehitsentaisteluvalmiudesta tuksenSalpa-asemasta, tämistarpeesta.OsastaSuomenlahti-Kivijärvi-Saimaa hän sanoo,että "Salpa-nimityksenkäyttäminen tästä Lin.SE:narviointiSalpa-asemasta sillä vaikka se esteisiinja asemastaon harhaanjohtavaa, Vaikkakinvarsinainenlinnoittaminenlopetettiin,kenraa- hautoihin nähden sekä kestolaitteidenlukumääräänja jatkoi toimintaan- laatuunkatsoenon yhtenäisempija vahvempikuin muut li Hägglundinsuunnitteluorganisaatio sa.Hän kirjoitti 10.10.44,että "tiedustelu-ja suunnittelu- aikaisemmatäsemat,sillä on edelleenkinsiksi runsaasti tehtäviät.s. 'linnoittamistapaperilla'olisi vielä runsaasti- heikkouksia,ettei sen rakenteellinenja taktillinen arvo huolimattatällai- ansaitsetätä nimitystä.Ennenmuuta tältä puolustusasekin . . . Linnoitustöittenlopettamisesta sella ... työllä on pysyväarvonsan.Tämä työ olisi malta puuttuu lähisyvyyttä,useimmissakohdin tukiasetarpeen,että 'tilanteen ehkäyllättäenmuuttuessavältyt- masyvyyttäsekäriittävä määrä kestäviämiehistökorsuja.' täisiinjoutumastataistelemaan etuasemasta Hägglund lausuu seula puolustuslinjoilla'. on nyt eteläisinosaetuasemaa, KirjelmänsämukanaHägglund palautetturaja leikkaaVS-linjanetelätetuistatiedusteluista: pään.,Tämä on maastonpuolestaedullinen,kestolaitteil1. Hamina-Taavetti-Kivijärvi.Jo 30.6.44Hanell oli pyytänyt tutkimaan, miten tämä linja olisi liitettävä la [enimmäkseenimubetonimajoituskorsuja]tyydyttäKivijärven-Saimaanlinjaan.Tämänlisäksioli selvitetty västi varustettuasema,jonka tuliverkossaja esteissäei ja enimlinjan Harju-Valkealän vesistöreitti-Kivijarvi puolus- ole mainittaviaaukkoja.Viimeistelemättömänä jo mältä osaltaanlähisyvyyttäkaipaavanakinsillä nyt on tusmahdollisuudet,itse asiassasama tehtävä, jokä oli huomattavataisteluaryo,. ollut esillä jo YH:n ja talvisodanaikana. Paikoin oli Virolahden länsiranta-Tyllinjärvi-Lahnajärvi-Simosilloinjo tehtykin vähäisiäkenttälinnoitustöitä. la-Lappeenranta. Virolahden länsirannanlinnoittami2. Linja Kutveleen kanava-Syyspohja-Särkilahti oli nenkeskeytyialkuunsavälirauhantullessa.Pajulahdesta tiedusteltuja suurimmaksiosaksijo viitoitettukin. Tyllinjarveen asema on Vaalimaan linjan tukiasema. 3. Linja Ruokolahti-Simpelejärvioli tiedusteltu. Sillä on jo arvoa,vaikkakinseonjäänyt vaille lähisyvyyt4. Salpalinjanja uuden valtakunnan rajan välillä oli suoritettuasemientiedusteluaaina Tuupovaarantasalle tä. Tyllinjärvenlänsirantaon vastasuunniteltuja "ehkäpuolustusjärjestelmässä pä arveluttavinaukkonykyisessä astipohjoisessa. 5. Salpalinjan takaa oli tiedusteltu osyvyysasemia" ainakintulevantalvenaikanan. Asemajatkui Tyllinjärvestäkoilliseenja yhtyi Suuralueilla Orivesi-Pyhäselkäja Orivesi-Viinijärvi-Hoy-Pyyvesi-Paasivesi. VS-linjaan. Koko tämä linja jäi itse Sarkasenjärvessä tiäinen-PielinensekäEnonvesi Tutkimustehtäviä,joita ei vielä ollut saatusuoritetuksi, asiassalinnoittamatta.,Tämä osaksiluonnonvahvalinja vähäinen".Tyllinjäruestä on toistaiseksitaisteluarvoltaan olivat mm. seuraavat: varsinaiseenSalpa-asemaanyhdistävät asemat jäivät 1. "Salpa-ja VS-linjakin kulkevat rajan suunnastajoh-

silmälläpitäenja myohemminkehitetäänpuolustusasesuotitetaanpääasiassakeskenemaksi. Salpa-asemassa räistenlaitteidenviimeistelyä. . ." Lisäksi yhtymille annettiin tehtäviämyös VS-asemanetupuolellasuoritetta- Muiden armeijakuntien vasta kenttälinnoittamisesta. ja se päättyi vastakenttäaroli vastaavanlaista toiminta meüankotiuttamiseenmarraskuussa. Operatiivinenjohto antoi 5.11.44käskyn,miten oli meneteltävänrajan puolustusta tehostavienlaitteiden suhteenn.Vakinaisiin linnoituslaitteisiinkuuluvat aseet joukoille, oli luovutettavarauhanajanpuolustusvoimien joista aluksi jäisi osa linnoitusjoukkojenrungon tapäan asemienläheisyyteenhuolehtimaanaseistaja linnoituslaitteista. Salpalinjanrunkomiehitystäja hoitoa varten perustetut nostomiesosastot oli alistettu yhtymille jo 2.r0.44.

392 myösmelkeinluonnontilaan.Tyllinjärvi-Hostikka linjalla ehdittiin suorittaa vain raivauksia. Vaalimaanjoen linjalla on luonnonesteiden vuoksikeskeneräisenäkin melkoinentaisteluarvo.Tämänasemantukilinjaksirakennettiin Miehikkälänkirkonkylänmaastoonsekäpikakaivantoestettä että imubetonikorsuja;linjan taisteluarvojäi hyvin vähäiseksi. Hamina-Taavetti linjalla ei Hägglundinmielestäole "varsinaistarakenteellistaaNoa", semminkinkun kiviestekin, jota välirauhanaikanaenimmäkseen rakennettiin, oli purettupääteidensuunnilta. Lopullisenayleisarvosteluna Hägglundtoteaa,että rajan linnoittamistyöntaso,on vielä epätyydyttävä.Molempina rakennuskausinaon tosin tehty runsaastija hyväätyötä, mutta se on yhä kesken'.Hän heittää vielä esiinajatuksenKotkan saariston- Summajoen-Kaipiaisenlinjan tarpeellisuudesta, mitä jo Ohquistoli esittänyt keväällä 1940.Tämä olisi lyhin linja, joka vielä suojaisi Etelä-Suomenpuolustukselleelintärkeätä Kymenlaaksoa. "Sisävesialueitten tykistöllisestäpuolustuksestan Hägglund kirjoitti 14.10.44,etIä vaikka ylipäällikkö olikin hyväksynytJärvisensuunnitelman,tämä "ei saisi olla esteenätarkistaase, sillä sitä PM:ssaesitettäessä ei oltu kysyttyminun eikäyhtymäkom:ienlausuntoa,. Koska vihollinen todennäköisestipyrkii käyttämään h1wäkseenvesistöjä, olisi vesistöalueelleja varsinkin Suur-Saimaalleluotavariittävästi syvyyttä,rakentamalla tykistölinnakkeita(oihin kuuluu myös jv.miehitys) erikoisestiTaipalsaaren le saaristoalueillen. Tämä olihan se kahdenarmeijakunnansaumaja tarjosi viholli-

selle mahdollisuuden päästä puolustajan selustaan. Lin.SE:n esikuntapäällikkö, everstiG. Ehrnroth painotti lausunnossaan, että linjaa Taipalsaarensaaristo-Kylänja niemi-Pikku Salpausselkä oli pidettäväpääasemana Puumalan-Sulkavanvesistölinjaataempanaasemana. Tätä silmällä pitäen oli tärkeätä sijoittaa 152 mm:n Canet-tykistösiten,että se pystyi tukemaanpääaseman puolustusta.Mitään itsenäistäasemaaei rannikkotykistölle tulisi a[taa, vaar'senpiti pystyäsamoihintehtäviin kuin kenttätykistön. Liitteenä olevassaeverstiluutnanttiU. Rauanheimon laajassatutkielmassasanottiinmm., että 'erittäin laakarataisten rannikko- ja laivatykkien käytölle asettavat saaristo-olosuhteet tavallisuudestapoikkeaviavaatimuksia ja rajoituksiakin,. Kaikkien tykkien oli pystyttävä jotka . . . epäsuoraan ammuntaankin."Ne patteriasemat, on rakennettutai parhaillaanrakennetaan,eivät yleensä ole turhaan rakennettuja,vaan tulevat taistelujen eri vaiheissaainakinvaihtoasemina kysymykseen., 27.10.44lähetettiin päämajaansuunnitteluorganisaatioonkuuluneeneverstiB. NordenswaninlausuntoSalpaIinjastaJoensuunsuunnalla.'Yleiskäsityksenä lieneetodettava,ettei Salpalinja... muodostakiinteätä puoluspisimmälläolevat tussysteemiä, vaansenrakenteellisesti joihin pikemminkin osattoimivat nivelinä, niitten välillä käytävät,luonteeltaanliikkuvat taistelutliittyvät., Ainoa alue,joka oli verrattavissaeteläiseenSalpa-asemaan, oli HöytiäisenkanavaPyhäselän-Höytiäisenvälillä. NäinollenSalpalinjaolisikinolevatällä tasallaja Höytiäisestä siihensaakkakunnesPielisjoki-linjan varustustyöton saatu nykyistä tuntuvasti valmiimmalleasteelle,.

XXVII LUKU TAKTILLINEN SUUNNITTELU

Organisaatio Suunnittelu-upseerit taisi'. Mikäli vaihto kuitenkin pakottavastasyystäolisi Sodanalkaessavälirauhanaikainensuunnittelu-upseeri- suoritettava,siihen olisi yatalLeyzriittävän pitkä aika kunta hajaantui eri tehtäviin kenttäarmeijassa.Hyök- uudenupseerinperehdyttämiseksi tehtäväänja jatkur.uuja puolustusyaiheen joukot käyksenpysähtyessä alkaessa dentakaamiseksi. suunnitteliyatomat puolustusasemansa. Kun taempien Hanell teki 27.3.44esityksen,että suunnitteluhenkilösasemienlinnoittaminenvuoden 1942alussapääsikäyn- töä vartenmäärättäisiinnsa.vakanssit" eli että suunnittetiin, oli työhönpantavauudetsuunnittelu-upseerit. luelimiä vartenvahvistettaisiinmäärävahvuudet. Ne oliKuten välirauhanaikanakin,linnoitustöidenjohtaja oli vat toistaiseksivain KannaksenRyhmää varten, muilla vastuussataempienasemienrakentamisesta, mutta niisuunnillahenkilökuntaoli komennettua.Hanell ehdotti den taktillinen suunnittelukuului asianomaiselle sotatoi- nyt, että kuhunkin armeüakuntaanolisi liitettävä linnoimiyhtymälle.Kullakin rintamansuunnallasitä johti esi- tussuunnittelutoimisto, päällikkönä everstiluutnantti. kunnan operatiivinenosasto,mutta eri yhtymissävarsi Henkilökuntaankuuluisi teknillinen suunnittelu-upseeri (majureitaja nainenkentällä tapahtuväsuunnittelutyöoli järjestetty (majuri), taktillisia suunnittelu-upseereita eri tavoin. kapteeneja)sekätoimistohenkilökuntaa. Vaikka suunnittelu-upseerit olivat vain aseteitselinnoiEsitystäänHanell perusteliseuraavasti.Suunnitteuoitustöidenjohtajan alaisia,tämänintressissä oli mahdolli- den tuli olla vähintäänkeskitasonupseereita,joilta vaaja pystyväsuunnittelu-upseeris- dittiin hyvää taktillista arvostelukykyä,sotakokemusta simmankorkeatasoinen ja taloudelli to. Rakentamisentarkoituksenmukaisuus sekä perehtymistälinnoitusrakenteisiinja suhteellisen suusolivat suurestiriippuvaisia työssään.Kun osa.vakansseja, ei taidostaja kokemuksesta. Hanell kirjoitti 25.11.43Auole ollut, oli suunnittelijatsüoitettavamilloin mitenkin, nuksenRyhmänkomentajalle,että ,taitava maastosuun- seurauksena, että heidäntehtäviäänei arvostettukyllin nittelija säästääniin paljontyövoimaa,ettei huomattava- korkealleja vieläpähe olivat joutuneetkärsimäänylenja dittävän korkeatvirat kaantyövoimalisämerkitseniinkäänpaljonkuin mitä nyt nyksissäkin.- Määrävahvuudet juuri menetetään. . ." Ryhmässäoli nimittain suoritettu poistaisivatepäkohdat.Esitystä ei kuitenkaan ehditty suunnittelu-upseerien vaihtoja'niin lyhyessäajassa,ettei toteuttaa. mistäänjatkuvuudensäilymisestävoi olla puhettakaan. Suunnittelu-upseerienkoulutus ja perehdyttäminen ja pitäisi Käsityksenimukaan vanhan uudenmaastosuun- tehtäviinsäkuului luonnostaanlinnoitusosastolle. Joskin nittelijan kuukausiatoimia yhdessä."Osoituksenasiitä, työn alkaessasuurin osa oli sellaisia,jotka eivät olleet kuinkaHanell aina pyrki ,korostamaanmaastosuunnitte- välirauhan aikana olleet näissätehtävissä,oli kaikilla lijoidentoimentärkeyttä', on väite,että mainitut vaihdot rintamilla kokeneitakinsuunnittelijoita:Karjalan Kan,tulevat vaikuttamaanerittäin haitallisestiRyhmän linnaksellamajuri Nyman, Aunuksessamajurit Lukkari ja noitustoimintaann. SaukkonensekäMaaselänkannaksellakapteeniKaartipäällikköoli jo 13.11.43 Yleisesikunnan antanutmää- nen.Nämä perehdyttivätkäytännöntyössäuudet miehet räyksen,ettei yhtymien suunnittelu-upseereita saisi siir- toimintaan.Kouliintumistahelpotti se, että aluksi su[nja vastamyöhemmin tää pois tehtävistään.Päämajankomento-osasto antoi niteltiin vain kenttälinnoituslaitteita ,Koska yhtymien ruvettiin käyttämäänbetonia. tästä11.12.43 vieläselventävän ohjeen. yleensäon määrätty upmaastosuunnittelu-upseereiksi Aunuksenkannaksensuunnittelu-upseereita vartenjärja jestettiin kesäkuussa1942 kaksi viiden päivän kurssia seereita,jotka alallaanovat saaneeterikoiskoulutuksen ja pätevyy- Sammatuksessa yhteensä21 upseerille.Opettajinatoimitehtävissään huomioonotettavan kokemuksen ja yhtymän upseerit.Aun.RE:n linden, olisi toivottavaa,ettei sanottujaupseereitavaihdet- vat linnoitusosaston

394 noitustoimiston päällikkönä tuolloin toiminut majuri Miespäiviä Lukkari kuvasikurssejaseuraavasti.nluennoillaja harLinnoituslaite joituksissakiinnitettiin erikoistahuomiotataktiltistenja jatkuvan, kiinteän yhteknillistensuunnittelu-upseerien laaditteistyönmerkitykseen,jotta linnoitussuunnitelmia taessaniin kestolaitteidenkuin kenttälaitteidenkintar400 600 20 ja rakennuskustannusten km kannal- Piikkilänkaeste, koituksenmukaisuuden 4 500 1 00 0 0 250 ta yälttämättömätteknillisetnäkökohdattulisivat ajoissa Taisteluhauta,km sa- Ryhmän kenttäkorsu,puiotetuiksihuornioon,teknillistensuunnittelu-upseerien 500 9 5 0 1 0 30 riittävästiheidäntyölleenvälttämättö- nen malla perehtyessä miin taktillisiin perusteihin.Myöskin tähdennettiintek- Imubetonikorsu,ilman ki6 l0 300 ja rakennustöiden suoritta- veystä nillistensuunnittelu-upseerien Imubetonikors'.r,kiveyksijien. . . jatkuvanyhteydenpidonmerkitystä". l2 700 koulutukseenkuuluivat myös neen Suunnittelu-upseerien johdetut tutustumismatkateri alueille.Ne jarjesti linnoi Ryhmän holvikorsu,ilman 1 5 20 700 johdollaja ne kestivätmuu- kiYeystä tusosastoomienupseeriensa I tai II luokankorsu,500 tamia päiviä.Karjalan kannaksellakäytnn 2.-4.12.42ja 5 0 200 5 000 Maaselänsuunnalla 1.-3.2.43. Myllykoskella pidettiin m" 500 500 l5 000 Kivieste- upotettu, uDotettu. km Kivieste, neuvottelupäivät27.-28.1..44ja niiden jälkeen tehtiin retki VT-asemaan. Koska välirauhan aikana "Linnoitustoimistonohjeet sotatoimiyhtyolivat asianomaisen Suunnittelu-upseerit eiyät enääolleetajan tasalla,Linmaastosuunnittelusta" linnoitusosasjaettiin myös asetie joka heillä oli julkaisi män alaisia, mutta uuden laitoksen, noitusosasto huolimatta käskyvaltasuhteista selvistä toon. Teoriassa 26.5.42.Se oli rakenteeltaansamanlainenkuin entinenpiojoskus Ryhmän Aunuksen jaettiin syntyä kitkaakin. saattoi ja jakautui mukana kolmeenosaan.Ohjeitten kin 1 5.12.43, että kirjoitti linnoitusosastolle pienoispiirusneerikomentaja myös taskukokoinen'Linnoituslaitteiden tustennkokoelma,yksinkertaistetutpiirustukset,joiden 'Lin.Os.2:n päällikkö [oli] kuitenkin antanut käskynsä taakse oli painettu laitteen tärkeimmät ominaisuudet. suoraan armeijakuntien suunnittelu-upseereille.Kun päälliköt taas puolestaanantavat samoista Piirustussarjaatäydennettiinsitä mukaa kuin uusia ra- op.osastojen tämä omiaan aiheuttamaan kenteitakehitettiin. totutuista sotilaallisista tuksialähetettiinsuunnittelu-upseereille poikkeamista.' kotymeista niitä valmistui. Pientäristiriitaa kuvaaseuraavatapaus.Eräsosasto4:n Kun keväällä 1944 julkaistiin uudet ohjeet linnoittamyös päällikkö oli 30.4.44esittänytväitteen,että suunnittelulaatimisesta,tuli ajankohtaiseksi missuunnitelmien "Maastosuunnittelunohjeiden"uusinta.Tästä ei kuiten- upseedteivätehdi merkitä maastoonkaikkia taisteluhaukaan ehditty toimittaa muita osia kuin ensimmäinen, dan yksityiskohtia.Hän oli tämän vuoksi velvoittanut joka valmistui11.5.44. komentajat suorittamaan linnoitusrakennuspataljoonien yleisohjeet, Suunnittelu-upseerin armeiasianomaisen jaettiin kirjoitti asiasta Hanell suunnittelu-upseereille viitoituksen. Varsintiheässätahdissa periaanTämä . jakunnan vastoin . . on... komentajalle. ajankohtaisiaohjeitaerillisinäkirjelmilinnoitusosastosta nä eikä vähäinenmerkitysollut varmaankaanlinnoituso- tetta, jonka mukaan ... suunnittelutyötapahtuu yhtytoimestaja yhtymän vastüulsastonupseereittenhenkilökohtaisillakäynneillälinnoit- män suunnittelu-upseerin kotarjoutui la.n Hanell ei pitänyt linnoitusrakennuspataljoonien tamistyömailla,jolloin suunnittelu-upseereille Lisäksi upseereita. mentajiayhtä pätevinäkuin kokeneita tilaisuusnäidenkanssapohtiaajankohtaisiaongelmia. viitoittaminen sitoisi komentajiaheille kuulurnattomiin olisivat yoineetarvioida eri Jotta suunnittelu-upseerit tehtäviin ja haittaisi työmaan johtamista. Näin ollen laitteiden vaatimia työmääriä, linnoitusosastotoimitti annettavandittäväsHanelltoivoi suunnittelu-upseereille heille erilaisia työsaavutustaulukoita.Esimerkkinä on poimitti päteviäapulaisia. seuraavassa taulukossaeräästä"hintaluettelosta" tuja lukuja. Karjalankannas Karjalan kannaksellaoli IV Armeijakunta alun alkaen vastuussakoko VT-asemansuunnittelustaia se antoi

395 järjestelystä. 11.2.42ensimmäisen ,Kussakäskynsäsen Sen jälkeen kun VKT-linjan sijainti oli määrätty, sen kin divisioonassa ja hänellä yksityiskohtainensuunnitteluannettiin KannaksenRyhtulee olla suunnittelu-upseeri teknillisenäapulaisenapion.upseeri.Sitäpaitsi on div! mä1le,myöhemminIII ja IV AK:lle, välirajanaVuoksi. sioonien komentajien asetettava suunnittelu-upseerien Viipurin-Kuparsaaren lohkon (MK) suunnittelu-upkäytettäväksitarpeellinenmäärämuita upseereita(mm. s e e r i k sm i äärättiim n a j u r i L . A . S i l l a n p äjäa h ä n e nt o i tykistöupseeri)."Asemajaettiin neljäändivisioonanloh- mistokseenlakkautettunaollut SuunnittelutoimistoK-C. koonja kullekin määrättiin suunnittelu-upseeriksi esiup- Vuoksen-Suvannoneli käytännössäVuosalmenlohkon seetinarvoinenyleisesikunta-upseeri sekätälle apulainen. suunnittelunIII AK määräsimajuri LehdonsuunnitteluVastuu taktillisesta suunnittelustaoli tässä vaiheessa toimistolle. divisioonilla.IV AKE:ssaoli "linnoitustöid€nteknillisenä Etumaiseneli pääasemanmurtumisenjälkeen oli tarvalvojana"majuri R. Nyman. koitusasettuapuolustukseen VT-asemaan. Suunnitelman Ennenpitkää divisioonatvapautettiintaemmanaseman mukaan piti nyt linnoitusrakennusjoukkojen siirtyä rasuunnitteluvastuusta, mutta niidenoli seurattavaaseman kentamaanVKT-asemaa.Koskatässävaiheessa armeijakehittymistäja suunnittelu-upseerien oli annettavaniille kuntien huomio oli pakostakinsuuntautunutdntamassa ,kaikki ne tiedot, jotka nämä tarvitseyattutustuakseen käytävään taisteluun,Hanellteki 13.6.44esityksen, että VT-asemaan tai järjestääkseen harjoituksiasiinä". VKTJinja otettäisiinsuoraanpäämajanjohtoon ja kenAsemajaettiin nyt neljän suunnittelutoimiston kesken raaliluutnanttiW. Hägglundmäärättäisiinsen edustajaseuraavastl: na johtamaan asemantaktillista suunnittelua.Hän ei - Lin.suun.tstoKA, Vammelsuu-Kivennapa,majuri A. kuitenkaanehtinyt ryhtyä hoitamaantätä tehtävää,kun Pukkinen tilanne jo kehittyi sellaiseksi,että linnoitusrakennusjou- Lin.suunn.tstoKB, Ahijärvi-Kauksamo, majuri K. kot olikin vedettäväSalpa-asemaan. Lindeman - Lin.suunn.tstoKC, Kirjasalo-Liipua, majuri M. RyyItä-Karjala nänen AunuksenRyhmän Esikuntaanperustettiin28.5.42pio' - Lin.suunn.tstoKD, Tykläjärvi-Taipale, majuri A. neerikomentajan jota johti maalainenlinnoitustoimisto, Kanerva juri R. Lukkari ja hänenpalattuaanpäämajanlinnoitusoMyöhemminsulautettiintoimisto KC toimistoonKD ja sastoon24.1.43majuri T. Saukkonen. Toimistolakkausen päällikkönätoimi majuri Ryynänen.Majuri Linde- tettiin 8.11.43ja sen päällikkösiirrettiinoperatiiviseen manin tilalle tuli majuri V. Lehto. Suunnittelutoimistoil- osastoon."Puolustusasemien taktillinen suunnittelusekä le vahvistettiinmäärävahvuudet valvontaja sotilasjoukkomukaanupseereita oli 6-9 johto keskitetäänyhtyKan.RE:ssaoli majuri Nymanin apunavain insinööriup- mienesikunnissa op.osastoihin", sanottiinkäskyssä. seerija piirtäjä. Koko suunnitteluorganisaatio oli esikunTaemrnissa asemissa oli suunnittelu11.10.43 päivätyn tapäällikönalainen. luettelonmukaanjärjestettyseuraavasti: Lohkotjaettiin alalohkoihin,joiden lukumäärävaihteli. - VI AK:n lohkollatoimi teknillisenäsuunnittelu-upseeKutakin lohkoa hoiti utriseeri,jonka pätevyysvaatimukrina majuri Y. Urto, PSSJinjantaktillista suunnitteseksimääritettiin osuunnittelutyöhön pystyviäperusyksilua johti everstiluutnanttiL. Oksanenja Syvärin köiden päällikköinätai yastaavissa tehtävissätoimineita (17.D)majuriL.A. Sillanpaä; sillanpään upseereitan. Suunnittelu-upseerin teknillisenäapulaisena - V AK:ssaoli teknillisenäsuunnittelu-upseerina majuri oli pioneeriupseeri,)rintamakokemustaomaava, mieR. Pälikkö, T.Divisioonantaktillisenasuunnittelu-upluimmin PM:n lin.os:npalveluksessa ollut rakennusmesseerinaoli majuri E. Sirola ja l l.Divisioonanmajuri tari,,. Tykistöupseerinaoli oman toimensaohella joku H. Väänänen; patteriston komentaja tai kokenut patterin päällikkö. - AänisenRannikkoprikaatissa oli teknillisenäsuunnitLinnoitusosastoantoi toimistojen käyttöön tarvittavan telu-upseerina kapteeniP. Kallio. kartoitushenkilökunnan. Suunnittelu-upseereilla ei ollut erityistämäärävahvuisKun KannaksenRyhmä jaettiin kahdeksiarmeijakun- ta toimisto-organisaatiota, mutta heidän käyttöönsäoli naksi, siirrettiin ryhmän teknillinensuunnittelu-upseeri, komennettutarvittavat apulaiset.Kartoitushenkilöstö oli majuri Nyman linnoitusosastoon, mutta hänen toimia- linnoitusosastosta. lueekseenjäi edelleenKarjalan kannas.SuunnittelutoiKun UJinjan yksityiskohtainensuunnittelutuli ajanm sto K-A jäi IV AK:lle ja toimistot K-B ja K-D tulivat kohtaiseksi,muodostettiin11.12.43 "k6me1mr51sl1se III AKlle. Aun.RE:nOp.os:nalainentoimisto,jostakäytetään nimi-

396 'OsastoUrto', päällikkönämajuri Y. Urto'. Toimis- jalle edustamaan "Päämajaa operatiivisessa mielessä', tystä linnoitustöiden johtajan 25'6 44 pärtoon määrättiin päällikön lisäksi 4 suunnittelu-upseeria kuten asia sanottiin Kartoittajat vätyssä maastosuunnittelijain virkaohjeessa Tämän mutoimisto-ja apuhenkilöstÖ sekärarpeellinen kaan Hägglund antoi ulinnoittamistehtäviä ja ohjeita tulivat linnoitusosastosta. tai maastosuunnittelijoille', jotka oliMaaselän Ryhmän Esikunnan operatiivisenosaston PM:n Lin.osastolle a l a i s i aT. ä m ä a n t o im a a s t o s u u n n i t oäätlikkö.everstiY.A. Järvinenjohti henkilökohtaisesti v a t l i n n o i t u s t o i m i s t o n "yksissä neuvoin Päämajan edustajan kanssa telijoille toitaempienasemientiedustelua.Suunnittelu-upseerina tÖitä koskevät ohjeet' mi majuri E. Kaartinen, apunaantarpeellinenhenkilö- laaditut yleiset suoritettavia p u o l e s t a a nm ä ä r ä s i v ä t" s u o r i l e t t a Maastosuunnittelijat linnoitusosastosta. kunta.Kartoittajal olivat tää11äkin ja oikeutetut antafißar. ovat päällikÖille Rukajärven suunnalle määrättiin suunnittelu-upseeri vat työt Os.4:n pitäen kiinteätä päälliköille, ohjeita suoraan työmaitten vasta 1.4.43alkaen.Tehtävääntuli ensinkapteeniE' tulisi rnahdollijotta käyttö työvoiman W Lepanto yhteytta Os.4:aän, Kakko, 15.7.43lähtien everstiluutnantti sijoittuu Piontsto/ simman tehokkaaksi',. (Leppälax). nsuunnittelu-upseeri Muutamia viikkoja myöhemmin asiaa vielä selvennetl4.DE:aan.TaktillisetohjeethänelleantaaOs.2ja teknilKenraali- tiin. "Tässä ohjeessasuunnittelu-upseerille annetut laajat l setPion.kom.n,sanottiindivisioonankäskyssä. jotta nykyoloissa saataimajuri Raappanaantoi 16 6.44 vielä yksityiskohtaisem- valtuudet ovat välttämättömät, i ilman s i i n t y ö t s u j u m a a nm a h d o l l i s i m m ajno u s t a v a s tj a pia määräyksiä'kenttätöiden suunnittelu-,valvonta-ja hidastumääräämänipuolustusase- ns. tytitilausten ja työmääräysten aiheuttamaa vastuusuhteista".,Kartalta ja linnoitusrakennuspiirin man tarkan kulun maastossatiedustelevat yhdessä mista'. Suunnittelu-upseerin päällikön välinen uehdottoman kiinteä ja luottamuksellio p . o s : n p ä ä l l i k k o . s u u n n i t t e l u - u p s e et ryik. k o m j a edellytyksenä, että työt tultslvat pion.kom." Kun divisioonankomentaja oli maastossa nen yhteistoiminta" oli suoritetuiksi, samalla kun taloudellisesti mahdollisimman sen viitoitti hyväksynytehdotuksen,suunnittelu-upseeri että teknilliset näkökohdat otettaisiin laitteet maastoon,operatiivisenosastonpäällikkÖtarkasti sekä taktilliset huomioon. viitoituksen,"jonka jälkeen esitetäänyksityiskohtainen RakennustÖiden Kenraali Hägglund hoiti tehtäväänsä aluksi vain minisuunnitelmaminun hyväksyttäväkseni". t s o ssat o ne d u s ja tekm a a l i s e nt o i m i s t o h e n k i l ö k u n njaanl i n n o i u taktillinen valvontakuului suunnitt€lu-upseerille esitti 23 7 44 osasto operatiivinen mutta kanssa, tajien alle nillinenpioneerikomentaj järjestelyosastolle"taempien asemienlinnoitustöiden takiillisen suunnittelun yhtenäistämiseksija järjestämiseksi, käytössä oleva suunnittelusuoraan Päämajan alaiseksi Linnoitussuunnitteluesikunnaksi, johon liitettäisiin eri aselajien . . . tarvitsemat suunnitteluelimet o Seuraavana päivänä annettiinkin käsky Lin'SE:n, kuten nimi lyhennettiin, perustamisesta,)a 26.7 44 operalüvinen johto totesi, että 'sotatoimiyhtymille määrätyt tehtävät Salpa-linjalla" olivat siirtyneet sille' Linnoitussuunnitteluesikuntaan kuuluivat seuraavat

Salpa-asema kunnostamistyÖhÖn Salpa-aseman upseeristooli tarkoituksenmukaisimmin taempienasemiensuunnittelijoistaja linmasotavaiheen noitusosastopyysikin 18.6.44heidän saamistaankäyttöönsä.Kannaksensuunnaltasaatiin4 valmistatoimistoä ja lisäksi perustettiin 4 uutta, jotka aluksi nimettiin mukaan, myöhemminniille annetsuunnittelu-upseerin Salpa-asemanmukaan' Toimistot S tunnuskirjain tiin olemaan: siten tuliYat osastot: K-A, majuri A Pukkinen Suunnittelutoimisto - komento-osasto, V. Lehto majuri K-B Suunnittelutoimisto - operatiivinenosasto, K-C majuri L. Sillanpää Suunnittelutoimisto - tykistöosasto, K-D majuri M. Ryynänen Suunnittelutoimisto - rannikkotykistöosasto, S-N majuri R. Nyman Suunnittelutoimisto - viestiosasto Ja S-K majuri E Kaartinen Suunnittelutoimisto - pioneedosasto. Pälikkö R majuri S-P Suunnittelutoimisto Se ioimi tassa kokoonpanossa"linnoitussuunnittelun johS-Smajuri E. Sirola Suunnittelutoimisto lakkauttamjvielä,tilapäinensuunnittelutoimisto t a j a n - . k e n r a a l i H ä g g l u n d i n .e s i k u n t a n a 18.9.44perustettiin tie- s e e n s a2.5 . 1 0 . 4 4a s t i . . E-S-.päällikkönämajuri N Sarmo.ns etuaseman antamansa vuKaonJeen kesäkuussa kumosi Hanell ja varten dustelua suunnittelua siirtyneen 18.8.44, todeten suunnittelutoimistojen Kenraali Hägglund,jota Hanell oli esittänytjo VKTm ä ä r ä ä m i s e snu h t ö i d e n N y t o l i linjan suunnittelunjohtoon,määrättiin 14 6'44 Satpalin- L i n . S E : na l a i s u u r e e n .

39'7 jonVI AKE:aan perustettiin13.8.44linnoitustoimisto, teen noudatettavaseuraavaamenettelyä.Lin.SE antaa ja N. Roos mikäli mahdollista ka päälliköksi määrättiin everstiluutnantti rakennusohjelman linnoitusosastolle majuri Urto, viitoithänen linnoitusteknilliseksiapulaisekseen noin kuukaudeksieteenpäin.Suunnittelu-upseerit määrite- jonka päätehtäväksikuitenkin määrättiin Jänisjokilinjan tavz:ttyöt ja ilmoittavat - rakennusohjelmassa puitteissa- linnoitusraken- töidenvalvominen,kunneslinja valmistuisi. tyn kiireellisyysjärjestyksen nuspiirienpäälliköille eri töiden kiireellisyysjäijestyksen Linnoitustoimistojaei muualle perustettu,mutta armäärättiinkokenei "taktillista puolustusvalmiutta silmälläpitäen,. meijakuntiensuunnittelu-upseereiksi Esimerkiksi II AK nimitti tehtävään Kenraali Hagglundin käyttöön asetettiinmyöhemmin ta esiupseereita. ja 18.?.44everstiluutnanttiC.G. Wahrenin. Hän€n tehtämuutamia vanhempiaupseereitaaluesuunnittelijoiksi . väkseenmäärättiin "suunnitellaja viitoittaa varustettaoli seuraava: 1.9.44orsanisaatio vat asemat,järjestäätyövoimanjako ja käyttÖtyötehon kannaltaedullisimmallatavallasekävalvoatyön taktillisSuunnitteluta ja teknillistäsuoritusta". toimistot Tähänaikaanoli kummallakinedellamainitullaarmei ja nostojakunnalla useita linnoitusrakennuspataljoonia Kenraalimajuri Rannikkoalue joiden johtoelimen