Lyydiläismurteiden käänteissanasto 951-9403-04-3 [PDF]

Zitiervorschau

LEXICA SOCIETATIS FENNO-UGRICAE IX,

2

LYYDILÄISMURTEIDEN KÄÄNTEISSANASTO TOIMITTANEET

JARMO ELOMAA & JOHANNA LAAKSO

SUOMALAIS-UGRILAINEN SEURA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS HELSINKI 1986

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 44

Lexica Societatis Fenno-Ugricae IX, 2 ISSN 0356-5769 ISBN 951-9403-04-3 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 44 ISSN 0355-5437 Vammala 1986 Vammalan Kirjapaino Oy

ALKUSANAT

Tämä Lyydiläismurteiden käänteissanasto on ilmestymisj ärj estyksessä toinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-ugrilaisen Seuran yhdessä julkaisemista itämerensuomalaisten kielten käänteissanastoista. Aikaisemmin on jo ilmestynyt Raimo Jussilan toimittama, R. E. Nirvin sanakirjaan perustuva Inkeroismurteiden käänteissanasto (Lexica Societatis Fenno-ugricae XVIII,2; Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 41). Nyt ilmestyvän sanaston lähteinä ovat olleet toisaalta Juho Kujolan toimittama Lyydiläismurteiden sanakirja (LSFU IX, Helsinki 1944), toisaalta Pertti Virtarannan julkaisut, ennen kaikkea Lyydiläisiä tekstejä -sarjan IV osan sanahakemisto (Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia 132, Helsinki 1976; toim. Reino Peltola) sekä sarjan V osasta laadittu ATK-muotoinen sanasto. Lisäksi käänteissanastoon on poimittu aineistoa Pertti Virtarannan Halj ärven lyydiläismurteen muoto-oppia -teoksen käsikirjoituksesta, jonka prof. Virtaranta ystävällisesti on luovuttanut käyttöömme.

Hakusanojen valinta Käänteissanastoon on otettu periaatteessa koko edellä mainittujen lähteiden sanastoaines; hakusanan yhteydessä annetuista tiedoista viimeisenä on kirjainlyhenne, joka ilmaisee, missä mainituista lähteistä sana esiintyy. Mukaan on otettu myös lähdeaineistoissa esiintyvää henkilön- ja paikannimistöä. Erikseen on poimittu muutamia yksinään esiintymättömiä yhdyssanan alkuosia, jotka tunnistaa yhdysmerkistä lopussa; näissä ei myöskään ole sanaluokkamerkintää.

IV

Hakusanojen käsittelystä Lyydin äänteelliset ominaispiirteet ja sen siirtymämurteistoluonne tuottavat käänteissanaston laatijalle hankaluuksia: varsinkin Kujolan laajalta alueelta kootussa aineistossa esim. astevaihtelun, vokaalisoinnun ja sananloppuisten vokaalien edustus on varsin kirjava. Editoimattomassa käänteissanastossa eivät kaikki saman tunnuksen, johtimen tai sana-aineksen sisältävät sanat tulisikaan samaan kohtaan. Tämän vuoksi on katsottu parhaaksi tinkiä hakusanamuotoj en äänteellisestä tarkkuudesta, jotta tällaisen sanaston kannalta keskeisemmät morfologiset ja leksikaaliset ilmiöt paremmin pääsisivät esiin. Sen lisäksi, että hakusanojen transkriptiota yleensäkin on karkeistettu ja aakkosjärjestystä muuteltu (ks. tuonnempana), on tietyntyyppisistä hakusanoista laadittu toiseen kohtaan viitemuotoja. Saman yksinkertaistusperiaatteen nojalla on myös eri lähteissä hiukan eriasuisina esiintyvät lekseemit yhdistetty tässä yhdeksi hakusanaksi, jos niiden välillä ei ole suurempia eroja kuin esim. seuraavassa mainitut vokalismin vaihtelut tai se, onko konsonanttiyhtymän liudennus merkitty ulottuvaksi sen kaikkiin jäseniin. Alkuperäisten sananloppuisten vokaalien edustus lyydissä on kirjava ja vaihtelee murteittain. Laajalti esiintyy sekä loppuheittoa että sananloppuisten vokaalien redusoitumista (etenkin a:n, ä:n vaihtumista e:n tapaiseen vokaaliin). Tässä sanastossa on sanat, joista on todettu sekä loppuheittoinen että loppuvokaalin säilyttänyt muoto (esim. peJd / peJdo), aakkostettu molempiin kohtiin. Näiden tapausten loppuvokaali on merkitty sulkeisiin (peJd(o)) ; loppuheittoisen version lopussa on tyhjät sulkeet (peJd()). Yhdenmukaisuuden vuoksi on samaan tapaan käsitelty jokseenkin kaikkia sentyyppisiä sanoja, joissa loppuheitto lyydissä laajimmillaan on mahdollinen, siis kaksitavuisia sanoja, joiden ensimmäinen tavu on pitkä, sekä useampitavuisia. Menettelyn hyödyllisyyden huomaa vaikkapa rand tai hein -loppuisia yhdyssanoja etsiessä helposti. Sanaston käyttäjän on vain muistettava, että kaikki loppuheittoisina esitetyt sanat eivät lähteissä ole sellaisessa muodossa esiintyneet. Foneettisten samoin kuin muidenkin erikoispiirteiden suhteen tarkempia tietoja tarjoavat alkuperäiset aineistolähteet, joihin viittaava apuneuvo tämä sanasto lähinnä pyrkiikin olemaan.

V

Pelkästään loppuheittoisina esiintyvistä sanoista ei kuitenkaan ole muodostettu loppuvokaalillista viitehakusanaa. Niinpä jotain mahdollisesti loppuheittoista sanaa, yhdyssanan jälkiosaa tai suffiksia (vaikkapa -varz t. -varzi -loppuisia yhdyssanoja tai -hk t. -hko, hkö -moderatiiviadjektiiveja) etsittäessä kaikki esiintymät löytyvät varmimmin loppuvokaalittoman muodon kohdalta. "Normaalilyydiläisiksi" kantasuomen pitkän *a:n ja *ä:n jatkajiksi on valittu ua ja iä; uo (oa) ja ie (eä) -diftongisista muodoista on tehty tämän mukaiset viitehakusanat. Pitkä a on samaan tapaan korvattu uu-diftongilla. Alkuperäinen sananloppuinen -s (siis ei loppuheitossa sanan loppuun jäänyt tai nuorissa venäläisissä lainoissa esiintyvä) on kaikkialla yhdenmukaistettu z:ksi (esim. -hambas -> -hambaz). Velaarisen l:n vokaaliutumatapauksista on laadittu myös 1:llinen viitehakusana (esim. lekkehiu -> **lekkehiJ), samoin parista karjalaistyyppisestä infinitiivimuodosta lyydiläisempi (raudoittaa -> **raudoittada). Eräiden johdostyyppien saamiseksi yhteen on niiden kohdalla tehty poikkeuksia aakkosjärjestyksestä; nämä luetellaan tuonnempana kohdassa "Aakkosjärjestys". Tämä järjestely on etenkin eräiden verbijohdosten kannalta lähes välttämätön. Huomattava on kuitenkin, että verbien konsonantti- ja vokaalivartaloiset infinitiivivariantit löytyvät eri kohdista, joten esim. -1da-momentaaniverbejä etsivä joutuu katsomaan erikseen -Jdada ja -Jta (ja -ldädä, -Itä) -loppuisten kohdalta. Homonyymit on numeroitu ja niiden jälkeen on lisätty joko selventävä merkitysselite tai - vain perusmuodossa homonyymisten sanojen kohdalle - sulkeisiin se äännesekvenssi, jonka suhteen taivutusvartalot eroavat toisistaan. Erityisesti huomattakoon verbeistä eniten homonymiaa sisältävä tyyppi -ta, -tä -verbit, joista erikseen on merkitty -ne- tai -nda-, -ndä- -taivutusvartaloiset; -da- tai -tt~e­ -aineksisina taipuvat sekä epäselvät tapaukset ovat vailla tällaista selvennystä.

VI

Sanaluokan määritys ia etymologiointi Jokaiselle hakusanalle, erikseen poimittuja yhdyssanan alkuosia lukuun ottamatta, on pyritty määrittämään sanaluokka, vaikkei se ehdottoman kattavasti ja yksiselitteisesti olekaan mahdollista. Sekä adjektiiveina että substantiiveina esiintyvät sanat tai johdostyypit (etenkin -i-tekijännimijohdokset ja bahuvriihisanat) on luokiteltu nomineiksi, lähdeteoksissa hakusanoina olevat paikallissijaiset nominit adverbeiksi. Sanaluokkien merkinnästä ks. tuonnempana kohtaa "Lyhenteet ja merkit". Lyhenteellä "ven." on merkitty nuoret venäläiset lainat, samoin niistä lyydissä muodostetut johdokset ja yhdyssanat. Niiden etymologioinnissa on käytetty apuna Kij asen ja Dal · in sanakirjoja, nimistön osalta Viljo Nissilän Virittäjässä, Suomi-sarjassa ja Suomalaisugrilaisen Seuran Aikakauskirjassa ilmestyneitä artikkeleita. Nimistössä on vanhemmat ja mukautuneemmat venäläisperäisyydet erotukseksi uudemmista pantu sulkeisiin.

Transkriptiosta Lähdeteosten transkriptiota on jonkin verran karkeistettu. Pitkät (kirjaimenylisellä vaakaviivalla merkityt) äänteet on kirjoitettu kahdella kirjainmerkillä. Redusoitunut (nurinpäinen) e ja väljä ~ on merkitty pelkällä e:llä, puoliväljä (aukinainen) o o:lla, keskivokaalinen u u:lla. Ylilyhyet (rivinylisellä pienellä kirjainmerkillä kirjoitetut) äänteet on kirjoitettu kuten tavalliset lyhyet äänteet, soinnittomat (kapiteelikirjaimilla kirjoitetut) vokaalit, meediaklusiilit ja z kirjoitettu tavallisilla pienillä kirjaimilla samoin kuin soinnilliset. Koska käytettävissämme olevassa kirjoittimessa ei ole kyrillistä kirjaimistoa, on velaarinen 1-äänne merkitty kyrillisen l:n sijasta "puolalaisella" J:llä. Liudennuksen, puolipituuden, tavunrajan ja suhusibilantin merkkiä lukuun ottamatta kaikki muut diakriittiset merkit on jätetty pois.

VII

Lukumäärätietoia Hakusanoja on sanastossa 16 398, näistä eri lekseemejä edustavia ehkä n. 15 400. Kahteen eri kohtaan aakkostettuja hakusanoja on nimittäin tuhatkunta. Näistä mahdollisesti loppuheittoisia on 918 (5,4 % kaikista hakusanoista). Keinotekoisia viitehakusanoja taas on 164 (l,O %) - näistä tosin kaikkien rinnalle ei tähän sanastoon ole jätetty alkuperäistä, lähteessä esiintynyttä muotoa. Kujolan sanakirjassa esiintyy tämän sanaston hakusanoista 64,9 % (10 996), Virtarannan Lyydiläisten tekstien IV osan hakemistossa 50,4 % (8 537) ja (ainoastaan) V osassa 1,2 % (209), Haljärven lyydiläismurteen muoto-oppia -teoksessa taas 18, 2 % (3 087). Useammasta kuin yhdestä lähteestä peräisin on siis hakusanoista 34,8 % (5 891). Sanaluokittain hakusanat jakautuvat seuraavasti: Substantiiveja Adjektiiveja Henkilönnimiä Paikannimiä Muita propreja Propreja yht. Lukusanoja Pronomineja Muita nomineja Nomineja yht.

48,9 8,6 2,2 2,2 0,5

(8 288) (1 455) (373) (364) (76) (813) 4,8 % (113) 0,7 % 0,4 % (62) 3,0 % (502) 66,4 % (11 242) % % % % %

24,4 %

Verbejä Adverbejal Konjunktioita Interjektioita Pre- ja postposit. Liitepartikkeleja Muita partikkeleja Partikkeleja yht.

6,7 0,2 0,4 0,3 O,l 0,3

% % % % % %

(1 142) (26) (69) ( 51) (23) (55) 8,1 %

Yhdyssanojen alkuosia (ilman sanaluokka1,2 % merkintää)

(4 140)

(1 366) (204)

Osuuksien summaksi tulee enemmän kuin 100 % tai hakusanojen määrä kaikkiaan, koska yhteen sanaan voi liittyä useampia sanaluokkamerkintöjä. 1 11 Adverbin" ja pre- tai postpositioiden rajankäynnissä on epäselvät tapaukset yleensä merkitty adverbeiksi.

VI II

Monikkomuotoisia on hakusanoista 1,5 % (250). Yhdyssanoja on 20,3 % (3 443), sanaliittoja 1,8 % (297). Lähdeteoksissa muuten kuin päähakusanana esiintyviä, tässä ~-merkillä varustettuja on 8,6 % (1 450).

Lyhenteet ja merkit Sanaluokka- ja alkuperälyhenteet:

a. adv. hn. int. konj. liite lukus. mon. n. part. pn. postp. prep. pron. propri s. t.

v. ven.

= adjektiivi = adverbi = henkilönnimi = interjektio konjunktio liitepartikkeli = lukusana = monikollinen = nomini (lähinnä adjektiivin ja substantiivin rajatapauksia) =partikkeli (ei kuulu selvästi mihinkään muista tässä luetelluista partikkeliluokista) = paikannimi = postpositio = prepositio = pronomini muu propri kuin henkilön- tai paikannimi = substantiivi tai verbi nuorehko laina venäjästä

Lähdelyhenteet: H K V

=Virtaranta: Halj ärven lyydiläismurteen muoto-cg>ia = Kujola: Lyydiläismurteiden sanakirja =Virtaranta: Lyydiläisiä tekstejä IV (sanasto)

IX

vs

=Virtaranta: Lyydiläisiä tekstejä V (vain V osa; sekä IV että V osassa esiintyvien sanojen kohdalla on pelkkä V)

*

aineistolähteissä konstruoitu, sellaisenaan attestoimaton muoto = tätä käänteissanastoa varten konstruoitu viitehakusana = sana esiintyy aineistolähteessä muuten kuin sanaartikkelin päähakusanana tai (Haljärven lyydiläismurteen muoto-oppia -teoksessa) muualla kuin oman johdinaineksensa käsittelyn yhteydessä = yhdyssanan perus- ja määriteosan raja = yhdyssanan osana esiintyvän yhdyssanan perus- ja määriteosan raja (sanan lopussa) = loppuvokaali (joskus myös -konsonantti) heittynyt tai saattaa heittyä

Merkit:

** ~

/ ()

=

Aakkosiäriestys Aakkosjärjestys on seuraava: a, b, d, m, n/,,, o, p, r, s/s, t, u, v, a, z, ä, ö.

a,

e,

f, g, h/x, i, j, k, l/J,

Aakkosjärjestyksestä poiketen on seuraavat äänteelliset ja muotoryhmät aakkostettu yhteen: - -tada ja -ttada (-tädä ja -ttädä) -kausatiiviverbit; - -oittada ja-uoittada (-öittädäja -iiöittädä) -kausatiiviverbit; - -skata ja -skatta (-skätä ja -skättä) -inkoatiiviverbit; - -zeta ja -zetta (-zetä ja -zettä) -refleksiiviverbit; - -oita ja -uoita (-öitä ja -ilöitä) -verbit; - -oine ja -uoine (-öine ja -ilöine) -nominit; - -oi ja -uoi (-öi ja -uöi) -nominit; - -h, -x ja -xx -loppuiset nominit; samoin -k ja -kk, -p ja ' ' -pp, -t ja -tt, -s ja -ss, -ts ja -Hs -loppuiset.

X

Erikseen on aakkostettu useimmiten etymologisesti eriperäiset -d ja -d. Muuten liudennusmerkki ym. tarkkeet eivät vaikuta aakkosjärjestykseen.

ATK-muotoiset tiedostot Tämän sanaston pohjana olevat ATK-tiedostot (kaikkien aineistolähteiden sanastot erillisinä ja niistä yhdistetty käänteissanasto sekä alkuperäisine koodauksineen että laserkirjoittimella tulostettavaksi muunnettuna) ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, joka luovuttaa niitä pyynnöstä tutkimustarkoituksiin, myös edelleen käsiteltäviksi. Niitä käytettäessä on viitattava julkaisuun Lyydiläismurteiden käänteissanasto.

* * * Käänteissanaston aineistosta suurimman osan on koonnut Jarmo Elomaa syksyllä 1981; Elomaa on tässä työssä myös ratkaissut eräät keskeisimmät toimi tusperiaatteet (hakusana tietueen rakenne, transkription karkeistus, hakusanojen valinta, sanaluokan määritys ja etymologiointi). Hänen työtään on 1985-86 jatkanut Johanna Laakso, joka on poiminut ja kirjoittanut ATK-muotoon hakusanat Haljärven lyydiläismurteen muoto-oppia -teoksen käsikirjoituksesta sekä Lyydiläisiä tekstejä -sarjan V osan sanastoaineiston. Laakso on myös jonkin verran tarkistanut aikaisempia sanaluokanmäärityksiä ja etymologioita sekä muotoillut käänteissanaston lopulliset toimitusperiaatteet. Jarmo Elomaan poimiman aineiston ATK-kirjoituksesta ovat huolehtineet Kirsti Kosonen ja Anneli Nyström, ja tämän oikovedoksen ovat tarkistaneet Olli Järvikoski ja Johanna Laakso. Aineiston käänteisaakkostus on erikoistutkija Erja Nikusen työtä. Avusta ja hyvistä neuvoista olemme lisäksi kiitoksen velkaa prof. Pertti Virtarannalle, jonka kokoamaan aineistoon tämä käänteissanasto merkittävältä osin perustuu. Helsingissä, marraskuussa 1986. Jarmo Elomaa

Johanna Laakso

l a aa swnbaa az/Cla;lgaa virugaa „axaa .)'.'ujaa nokakkaa Clälgekkaa sageda;l;laa ~onda.)'.';laa

i:sirha.l'.'.)'.'aa a.)'.'a.)'.'.)'.'aa ++ünnäl.)'.'aa ;l'uogonaa varuoissaa h.)'.'optaa to.)'.'kuttaa -ba baba kaba ;l'aba labanaba Cläred/naba rabal raba2 s kraba taba zaba griba koira„/griba koivu'l/griba i:siba +>te ramba edemba tagemba aigemba lähemba müöhemba a;l'emba ülemba ;l'oitemba kovemba [-mba bomba boba iivanam/boba +>dänüöim/boba s koba groba soba 1iga/soba riih/soba kuolii/soba veri/soba

part. ven. KV tuhk/soba s. KV int. v buuk/soba s. ven. v adv. K ruado/soba s. v adv. K pido/soba s. v adv. K a.)'.'us/soba s. v int. v redu/soba s. v adv. K ta1v/soba s. KV adv. K gosi:ob(a) s. ven. v adv. K Cluba s. K adv. K guba s. ven. KV adv. K koda/guba pn. ven. v adv. K ot)ega'l//guba pn. ven. v adv. K rogozousi:sina„//guba pn. ven. v adv. K huba a. KV +>H adv. K ;l'uba- v adv. K truba s. ven. KV adv. ven. K sarv/truba s. ven. K adv. ven. K da konj. ven. KV liite V sadada v. HV s. ven. KV vedada v. HKV hn. v pidada v. KV s. K +>veda.)'.'dada v. K H *uska.)'.dada v. K s. KV *po;!'.ge;l'dada v. K n. v Küuilä;l'dada v. K 'sakka' s. K „andada v. K 'orja' s. ven. +>kandada v. K KV korbendada v. K s. K +>kohendada v. K s. KV +>1endada v. K s. ven. v suurendada v. K s. ven. KV voagerdada v. K s. ven. K piirdada v. K s. ven. K *sarigurdada v. K s. K *tuhurdada v. K adv. K v. K ki~urdada adv. K mu(i:surdada v. K adv. KV [ -dada v. vrt. -ta] adv. vs Clagada v. KV adv. KV *tuigada v. K adv. v *bri„gada v . K adv. KV .)'.origada v. K adv. v k1urigada v. H adv. v pergada v. KV furgada v. v adv. v adv. vrt. -m(b) l purgada v. K pn. v maixada v. ven. v s. ven. K *viuxxada v. K ajada v. HKV s. ven. K s. ven. H mujada v. K pihkada v. K s. ven. K tsihkada v. K s. ven. KV oh kada v. K s. KV „1euhkada v. K s. v *muhkada v. K s. K *;l'aikkada v. K s. v tuikkada V. v s. v

2 f:siukkada k,l'.ukkada *siukkada huukkada sarkada virkada p,l'.askada piiskada *huiskada . .l'.oskada f:sirskada fur~kada

*raf:~kada prat~kada rof:~kada fut~kada

ruf:skada datkada pa,l'.ada kua)'.ada va)'.ada .l>ub)'.ada f:suilada )'.au)'.ada su,l'.ada duhmada ++ka imada ++)'.ainada painada *koinada pada iiha/pada kuasse/pada savi/pada .vezi/pada f:sugum/pada tappada Ürpada kante s/pada rämü/pada nagrada sada daksada maksada pieksada iipsada vedattada pidattada kandattada hierdattada soudatada vaigattada ajattada pajattada kattada .kakattada *tsihkattada

v. H v. ven. K v. K v. K v. ven. v v. KV v. v v. K v. K v. v v. K v. HK v. K v. KV v. H v. v v. K v. K ++H v. KV v. K v. KV v. HKV v. K v. KV v. KV v. v v. K v. K v. KV v. K s. KV s. v s. ven. K s. KV s. v s. ven. v v. KV v. ven. HKV s. v s. V ++H v. KV lukus. HKV v. K v. KV v. KV v. H v. HKV v. KV v. HK v. v v. K v. KV v. H v. ven. KV v. HKV v. K v. K

datkattada k,l'.ukattada va,l'.attada su,l'.attada nagrattada

dak~attada *ha(f:~attada

satattada viei:attada ehtattada duohtattada duoi:attada ,l'.uoi:attada nostattada muattada suattada vadvattada ++uivatada sa,l'.vattada kazvattada seizattada *baibettada külbettada bälbettada blämbettada burbettada börbettada suhettada *diettada bakettada kakettada laketada lekettada tsikettada f:si,l'.Kettada ko,l'.kettada kokettada ,l'.okettada ,laskettada iskettada ko~kettada

fuf:skettada itkettada kutkettada *nukettada *hükettada läkettada sog,l'.ettada sögletada kuo,l'.ettada imettada mämmettada *sumettada panettada närnettada mänettada sapettada

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

KV ven. HKV K H KV KV K KV

vs

KV K

HKV

v

KV

HKV

K HV K

HKV

HKV

HKV

K KV

v

H

HKV

H K K HK H ++K K HV K HK K K HK KV H KV H KV K K K H H K KV H KV K H H

HKV HV

3

tipettada i:sipettada pilpettada pälpetada prampetada p1impettada parpetada pirpettada pärpettada kupettada iupettada i:supettada läpettada *räpetada vie;-ettada . ?aH K K HKV K

K

K

8

++1,$ubaiduttada *tsihaiduttada ++ko)'.'aiduttada karaiduttada ++)'.'ovaiduttada hiiduttada hiiiduttada vienduttada ++oksenduttada kuondutada vierduttada hauduttada ++kirduttada p)'.'aiguttada *migutada soiguttada s tuigutada bri„guttada hurguttada *brizguttada mai,Xuttada viuhuttada puhuttada i:suhuttada bajuttada ++ujutada mujuttada p)'.'akuttada pakuttada ,lekuttada i:sihkuttada ~uihkuttada

i:suihkuttada duhkuttada viuhkuttada puhkuttada i:suhkuttada 1iikuttada siikuttada siikuttada piikuttada l)uikuttada i:si)'.'kuttada pra„kuttada pti„kuttada i:sirkuttada *he)'.'skuttada ,)'.'oskuttada i:sirskuttada *fur~kuttada smai:~kuttada

smai:sl,$uttada metskutada

krii:~kuttada kruoi:~kuttada

fui:skuttada kui:kuttada

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

K K KV K K

v

KV H K K H

v

KV

v

ven. K H

ven. K K K

ven. K ven. KV

v

K KV

ven. HK K HKV HKV

v

us~uttada

KV H H H HKV K

hi(~~uttada ~i(~~uttada kri(~~uttada huct~'!ttada kuc~sutada

HV HV

KV H H

v v

HV

ven. H

HV

K

v

H K H K K K H H HKV

nukuttada )'.'oukuttada va)'.'uttada hei)'.'uttada )'.'u)'.')'.'uttada )'.'oimuttada *tuimuttada ,tomutada i:sumuttada ++kiämuttada vanuttada venuttada hirnuttada taputtada riputtada i:iputtada koputtada pebrutada kiruttada ++kiuruttada kuruttada turuttada 1,$!-isuttada i:siksuttada duoksuttada rapsuttada 1ipsuttada ripsuttada

v

U$Uttada susuttada tupehtuttada )'.'aihtuttada vanhtutada duohtuttada sii:uttada tari:uttada ihastuttada pastuttada 1iestuttada istuttada ++haikostuttada ++vi)'.'ustuttada ++mustutada p1,1uttada _fie(~~uttada

tsuucdzuttada *varaizuttada seizuttada ++oigenzuttada oksenzuttada ozuttada

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

KV KV KV KV KV K K K K K K

v

HK

v

HKV

v v

K HKV K KV K

v

H HKV K HKV K K

v v

KV H K H H K HK K KV

v

HKV K KV

v

HKV K K K KV KV K K H K K KV

9

v. K v. HVS v. v v. K v. vs v. K v. K *hü(tsüt~ada v. K *kävütada v. K idättada v. K kölCöttada v. H suada v. KV vada s. K kaivada v. KV ui vada v. HKV kuivada v. KV sa.}'vada v. KV u.}'vada v. K kazvada v. HKV beda s. ven. külbeda v. KV elgeda v. K po.}'geda v. KV ku.}'geda v. K sülgeda v. KV tu„geda v. KV .}'ugeda v. KV vieda v. KV .}'askeda v. HKV iskeda v. KV koskeda v. KV puskeda v. K itkeda v. KV imeda v. H poimeda v. KV soumeda v. K „torguizeda v. ven. aida adv. K gadaida v. ven. zdaida v. ven. tsm 91Caida v. ven. motskaida v. ven. „katkaida v. K „haukaida v. K za.}'aida v. ven. sedlaida v. ven. guu1aida v. ven. „duumaida v. ven. naida v. KV rovnaida v. ven. maraida v. ven. s teraida v. ven. +>ka{~~aida v. ven. ventsaida v. ven. l_{ataida V. ven. *tsotaida v. ven. *hvastaida v. ven. pa.}'auzuttada brauzuttada reuzuttada e1äuzuttada i.)äuttada mötsküttada *to1$üttada

KV

K K KV K K K K K K K K K K K K K K

*nabida sabida kuabida gruabida skrebida potrebida riibida do.}'bida sto.}'bida spodobida hobida sobida kuobida *odubida zo.}'ubida podrubida trubida 1uubida provedida „kuudida odozdida riädida vuigadida do gaelida na.}' ad.ida s k.}' ad.ida napadida popadida propadida ispadida nagradida s ad ida kuadida .}'uadida povadida briedida me ledida s1edida *bredida povredida navedida zavedida podvedida perevedida svedida *otvedida rozvedida *zaidida

pere(i~ida

doidida podoid.ida proidida uidida ugodida xodida naxod.ida *zahodida

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

v.

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

ven. K

KV

v

ven. K ven. v ven. v HKV

ven. v ven. v ven. v

K KV

v

ven. ven. ven. ven. ven. ven.

K

ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. HKV

ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven.

K

v

H KV KV K K KV

v

HKV H

v v

K

KV

v

KV KV KV

v

H

v v

K

v

HV HKV

v vs

K K KV K

v

HV KV KV KV KV

K

KV K

10

poxoc:iida p;fodida rodida brodida smorodida vodida zavodida perevodida tverdida gudida b;fudida rosudida prostudida !JUUdida f:suudida südida borozdida radeida zaleida *he17gida 1$e17gida i:so17gida ä17gida sugida rügida tögida ruohida rouhida klejida strojida ruojida *siäjida kida riehkida pühkida ;lakkida klikkida +>kli17kkida „s kokkida i)okkida i:sokkida kuokkida nuokkida närkkida haukkida i:oukkida lükkida potkida sotkida kütkida kalida salida pualida vualida navalida baxvalida niblida

v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v. v.

ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. KV ven. ven. ven. K HKV H K KV

KV K K KV

HKV

vs K

v

HKV HV

v

KV KV

v

K K

HK

H ven. K KV V. ven. v. ven. v. ven. s. KV v. HKV v. HK v. K v. K v. K v. ven. v. v v. KV v. KV v. K v. K v. K v. v v. HKV v. HKV v. KV v. HKV v. ven. v. ven.

v. H

v. v. v. v.

v v

KV KV K K

H

KV K

KV ven. v ven. KV K

mukke l ida mük:elida mäk:elida pi-ispelida päpelida sevelida pilida raspilida hellida ,udolida si:sogolida molida huolida nevolida §iplida si:siplida sverlida smuislida tapulida sulida karavulida mida zaimida kleimida *seimida kiimida priimida snimida *proimida za;f omida gromida somida suomida piärmida surnida rüömida barabanida +>pr imanida branida klenida proklenida smenida si:egnida zasi:egnida mignida si:ognida zognida mahnida zamaxnida pahnida trepexnida i:sihnida oddoxnida zdoxnida ~uhnida

i:suhnida trä.XÕida

v. v v. v v. ven. H v. ven. v v. v v. ven. KV „H v. ven. KV v. ven. v v. v v. ven. K v. ven. K v. ven. KV v. H v.ven. K v. ven. KV v. ven. K v. ven. v v. ven. v v. v v. ven. HKV v. ven. KV adv. K v. ven. HKV v. ven. v v. K v. HKV v. ven. KV v. ven. K v. ven. K v. ven. v v. ven. KV v. v v. K v. K v. ven. KV v. K v. ven. v v. ven. K v. ven. K v. ven. vs v. ven. KV v. ven. KV v. ven. v v. ven. v v. ven. v v. ven. v v. H v. ven. KV v. ven. K v. v v. ven. K v. ven. HV v. ven. HKV v. ven. K v. K v. ven. HK v. ven. HV

11

p,l'.aknida smekii.ida heikii.ida pliknida t:siknida tiknida huikii.ida ~koknida

i:smoknida fuknida toukii.ida ptruknida stuknida i:üknida to,l'.nida zq.gonida ratskonida polonida to,l'.onida koponida *,l'.oponida pohoronida stonida zvonida hrapnida *sapnida sipnida ,l'.opnida x)'.opnida *hropnida t:ropnida

po(fs:rp~ida

supnida hüpnida ~ernida

i:sirnida sornida furnida hurnida surnida tresnida *kisnida svisnida )'.osnida fursnida xlestnida

x~es(t)nida

fses(t)nida munida kaznida *briznida abidoida vardoida *kalakoida hirnakoida sauhtrakoida potakoida

v. v v. ven. V v. v.

v. v. v. v. v. v. v.

vs

v

ven. V ven. K

v

ven. H ven. V ven. K ?ven. V

v. K

v. v. v. v.

ven. KV ven. H ven. K ven. HV

v. K

v. ven. K v. ven. HV v.

v. v. v. v. v. v. v. v. v.

v

ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven. ven.

v. K

K H

VS

KV

H K K

KV

HKV

v. ven. HV v. ven. V v. ven. K v. HKV v. ven. HKV v. ven. H

v.

v

v. ven. K v. HK v. HV v. ven. HKV v. K

v. ven. v. ven. v. KV v. ven. v. ven. v. ven. v. HKV v. ven. v. ven. v. ven. v. K

V HKV

V V

HV

K

K K

v. ven. K v. K

v. ven. K v. ven. K

kazakoida v. ven. pua1ikoida v. K *ratniltoida v. ven. zauhtrokoida v. ven. kaba,l'.oida v. K pi,l'.,l'.oida v. K *sikko,l'.oida v. K p:;omo(ida v. ven. murginoida v. K *pominoida v. ven. pruaznoida v. ven. sovetoida v. ven. voida v. KV ...ahavoida v. K haravoida v. K zabivoida v. ven. va,l'.divoida v. K ei/jvuoida v. v *ast~ivoida

v. K

K K K

V K K K

K

pottsivoida v. ven. K xrappida v. ven. KV krieppida v. ven. KV skrippida v. ven. KV sippida v. ven. V oppida v. KV s koppida v. ven. KV ,l'.oppida v. KV kroppida v. ven. V soppida v. HV viikuppida v. ven. K ,l'.uppida v. ven. HVS hüppida v. HKV tüppida v. KV näppida v. KV harpida v. K tärpida v. KV postupida v. ven. V rida s. K podarida v. ven. KV ,l'.itarida v. ven. K zuarida v. ven. KV zavarida v. ven. HKV vuiberida v. ven. K oberida v. ven. KV uberida v. ven. KV rozberida v. ven. K vierida v. ven. KV ...kerida v. KV namerida v. ven. V zadorida v. ven. V ultorida v. ven. V morida v. ven. HV sorida v. ven. HV voftorida v. ven. V kuorida v. KV spuorida v. ven. KV nagovorida v. ven. V

12 rozortda figurida

mu(i:~u~ida

v. ven. KV v. ven. V

v.

v

b,l:'.aturida v. ven. KV buurtda v. ven. K duurida v. ven. KV kuurida v. ven. KV kiärida v. KV uneksida v. K fuksida v. K forsida v. ven. V sabas s ida v. ven. V prig,l:'.assida v. ven. HKV massida v. v passida v. ven. KV zapassida v. ven. V *spassida v. ven. K rospassida v. ven. V krassida v. ven. KV i:iessida v. ven. HKV podnessida v. ven. V donessida v. ven. V ressida v. ven. K rozressida v. ven. V kossidal 'niittää' v. ven. KV kossida2 'leikata viistoon' v. ven. V brossida v. ven. K prossida v. ven. K xristossida s. ven. K zal