Kuollan lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä - Wörterbuch der Kola-lappischen Dialekte nebst Sprachproben [PDF]

Zitiervorschau

/ !

f \7

BIDRAG tilO

KÄNNEDOM AF

FINLANDS NATU5

OCH

FOLK.

Utgifna af

Finska Vetenskaps-Sooieteten.

Femtionde +lftet.

Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri, 1891.

INNE HÅLL: Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä, toimittanut .Ar-

vid Genetz. . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Siv.

KUOLLAN

LAPIN

MURTEIDEN

SANAKIRJA Y1Nb

KIELENNÄYTTEITÄ TO,0ITTA1UT

ARVID GENETZ.

WÖRTERBUCH DER

KOLA-LAPPISCHEN

DIALEKTE

NEBST

SPRACHPROBEN VON

ARVID GENETZ.

Alkulause. Tämä teos on erään matkan tuloksia, jonka minä, n. s. kanslerinvaroista myönnetyllä matkarahalla, tein Venäjän Lapissa 1876 vuoden jälkipuoliskolla ja jonka tuotteina olen tätä ennen julkaissut: ,,0atkDPuistelmia Venäjän LapLsta," Suomen Kuvalehdessä vv. 1877-1879; ,,Orosz-lapp nyelYmutatvinyok" (Venäjän-lappalaisia kielennäytteitä, ynnä unkarinkielinen johdatus ja käännös), aikakauskiUjassa Nyelvtudomanyi Közlernenyek XV, 1879; ,, Orosz-lapp utazisombyl" (Unkarin tiedeakatemian istunnossa 5 p. Toukok. 1879 pitämäni esitelmä Venäjän Lapin matkastani) kirjoitussa1jassa ertekezpsek a nyelv ps szpp tudornänyok Köreböl VIII, N:o 3, v. 1879; ynnä ,,l\IåxnTBeecT nac1> EBaHreJirr cal\Iac" (l\Iatheuksen Evankeliumi Venäjän Lapin kielellä, Brittiläisen pipJiaseuran kustantama), 1878. Jos näiden teosten lisäksi mainitsen kieliopinluonnoksen ,, Orosz-lapp nyelvtani 1.:äzlat", Budapest 1882, jonka Halåsz pani kokoon minun julkaisemistani kielennäytteistä, ynnä Friis'in sanakirjan, jossa on joku määrä Kuollan Lapin sanoja sekaisin ja yhteisellä nimellä inarilaisten sanojen kanssa, niin olenkin luetellut kaikki lähteet, jotka tähän saakka ovat taijonneet jotain tietoa Venäjän Lappa-

IV lai-sten kielestä ja henkisestä elämästä. Että sentähden suonialais-ugrilaiset kielimiehet ornt kaurnn kaivanneet Venäjän Lapin tutkimusteni rnlrnisturnista; olen kyllä tiennyt: eikä sen -viipyminen ole saattanut olla kellekkään ikä-vämpi kuin itselleni; kuitenkin on tähän tiipymiseen ollut päte-vät ja osaksi poistamattomat syyt: aikaisemmin kokoomani muut ainekset ja ennen alottamani muut työt oli-vat ensin suoritettavat; muutamain koulukirjojen, mielestäni kipeämpi tarve oli ensin tyydytettävä; viime aikoina on ollut pari yleisempää luottamustointa: ja ensimmäiseksi ja "Viimeiseksi on jotenkin työläs virka ollut tieteellistä työskentelyä hidastuttamassa. Sitä paitse itse tämä työ: neljän eri kielirnmteen ainesten kokoominen eri teksteistä: sanaluetteloista ja muistoonpanoista ynnä niiden yhteen sovittaminen: -vaatii arvaamattoman paljon aikaa ja työ-voimaa: jota äsken viitatuista syistä on jäänyt liikenemään ainoastaan silloin tällöin, pitkien väliaikojen päästä. Xe neljä mmretta: jotka ornt tässä edustettuina, ovat:

Turja11 murre (lapiksi Tarje k"ill), joka -vallitsee niemimaan koko itäosassa, nim. paitse Po11oissa (merkitty: Pon.), Sosnofkan, Lumboz:skin (merk. Lnmb} Jokongan (m. Jok.), Kuroptjm:skin ja Kamenskin lappalaiskylissä (lapiksi: P'lenne, Sosn1ofke: Lu 1nbes eli Llmbes, Joi·kuj, Kzettem-ja,.vre ja Kintus). Tätä murretta tutkin kaikkein tarkimmin, sekä sanaston että kieliopin suhteen, oleskellessani kolmatta kuukautta Ponoissa; se onkin sentähuen pantu esityksen perustukseksi, eikä sitä ole yleensä erikseen merkitty (joskus -rnin T:Ilä), vaan ornt kaikki teoksessa löytyvät merkitsemättömät muodot ymmärrettävät turjalaisiksi. Kildinin (merk. K.) mune, jota puhutaan Kuollan kaupungin itä- ja eteläpuolella Kildini11, Vr;rone11ski11, Yarzinin, 1

V

Ljavo.z·crskiu (merk. Ljav.), Lovozcron (merk. KI1. ja L.) ja JJiaasclän pogostissa (lapiksi: Kildific, Kurdwy l. Kördjwy, Arsjolck, Lqj-jaivr, Lu-jatl'r 1. Luj-jaivr ja JJiiJJj('ilg); Varzinilla ja Ljavozerskilla on myöskin yhteinen nimi Semiostrovsk (merk. Sem.). r_fätä murretta, samoin kuin seuraavaakin, tutkin Knollassa ollessani. Notozeron murre (merk. N.), jonka alana ovat Notozcron ja Songelin pogostat (lap. Nuoht-jaivr ja Sunjel) niemimaan länsiosassa. Akkalan murre (merk. A.), jota puhutaan Imandran eteläpuolella, Akkalan ja Jolcostrovin (merk. Jokostr.) kylissä (lap. A~hlcel ja 6uik-sul); siitä minulla ei ole ollut muita muistoonpanoja kuin l\latheuksen loppulukujen käännös, jonka tein Kantalahdessa ja josta sitten olen poiminut kaikki kielelliset tiedot, asettaen ne paikoilleen. Niiden Venäjän Lappalaisten kielestä, jotka asuvat Kuollasta luoteeseen päin, ei ole minulla omiin havaintoihin perustuvia tietoja. Mitä teoksen muodolliseen puoleen tulee, niin on minun ollut pakko jä1jestäii sanakirja äännetieteellisen eikä aakkosellisen perustuksen mukaan, saadakseni eri murteiden muodot yhteen ja niin helposti löydettäviksi kuin mahdollista. Samasta syystä on vokaaleille, jotka enimmin vaihtelevat eri murteissa, täytynyt antaa ainoastaan tois-asteinen arvo sanoja järjestettäessä. Äänteiden järjestys on siis seuraava:

a)

Ko n s o n a n tt i e n :

1) k: hlc, kk, g, r (= pehmeä, aukollinen g) 2) x, xx (== venäjän x; osaksi sanojen sisässä, konsonantin edessä jä1jestyksen suhteen erottamatta lc:sta)

VI 3) 'lt, fö1 4) j, jj 5)

t, ht, tt, d,

o (=

pehmeä d, jota äännettäessä kieli

pannaan hampaiden väliin) 6)

c,

M,

cc, 5

7) c, he, cc, 3 8)

s, ss, z

9) s, ss, z 10) Jt, 1t1t 11) n, nn 12) r, rr 13) l, ll

14) p, hp, pp, b, (3 ( = puhdas huuli-v) 15) v, vv~ f l 6) m, nim. b) Vokaalien:

(joita siis tulee katsoa vasta sitten, kun sanan asema konsonanttien mukaan on haettu) 1) 2) 3) 4)

a, ~t (a:n ja o:n välinen), o (takavokaali = Viron ca (ic), c, e (umpinainen, i:hin vivahtava) i (ie), I ( = ven. i,1) (fo), u, (tw, uo) oa (lo, u(J, uo)

5)

0.

6)

Rivin alapuolelle asetettu pieni i ilmoittaa, että edellisen vokaaliäänteen loppupuolella kuuluu i:n vivahuus, joka samalla tuntuu vähän korottavan koko edellisen vokaalin ja hiuventavan seuraavan konsonantin, niin että esim. taille, so;rmc, cuJdw saatettaisiin jotenkin ääntämisen mukaisesti ki1joittaa näinkin: tälle ]. läl'l'e, söhnc, ciiltkc 1. cilltlic.

VlI

Heittomerkki sanojen keskellä ja lopussa ilmoittaa puoleksi mykän vokaalin. Helpottaakseni sanojen löytämistä ynnä niiden vertaamista läntisempien murteiden ja suomenkielen sanoihin olen useampien alkuperäisten artikkelien eteen sulkumerkkeihin pannut isoilla kiijaimilla painetut yksinkertaisimmat perusmuodot, semmoisina kuin olen ne olettanut verrattuani Kuollan Lapin eri murteiden sanamuodot toisiinsa. Kun jokin näiden pemsmuotojen äänne on epävarma, olen sen merkinnyt pienellä khjaimella, esim AYfä, -o, AS'I1eJa. Verbivartalot on ilmoitettu siten, että niiden loppuun on pantu tavausmerkki. Semmoinen merkitsemistapa kuin: kfomte ( oa), kiesse(ea) (i m p f. i) ilmoittaa, että näiden sanojen ensitavnun vokaalit saattavat muuttua sellaisiksi kuin sulkumerkeissä on osotettu, esim. koanita, kissim. Sanakirjan numerot 204 7-2077 olen saanut toht. 0. Kihlman 'ilta, paitsi 2055 ja 2075, jotka epähuomiosta olivat jääneet edellisestä pois. Nimiluettelossa olevat maantieteelliset tiedot ovat enimmäkseen Lappalaisten antamia; heidän asumussuhteensa ovat ilmoitetut semmoisiksi, kuin olivat v. 1876. Kielennäytteinä olen sanakirjan jälkeen pannut muutamia lukuja Matheuksen Evankeliumin käännöstä ynnä alkuperäiset tarinat ja laulut yllämainitusta Unkarissa ilmestyneestä tekstikokoelmastani sekä varustanut alkuperäiset näytteet saksalaisella käännöksellä. Helsingissä 1 p. Helmik. 1888. Tekijä.

VIII

Kuollan Lapin sanakirja palkittiin Suomen Tiedeseuran 50-vuotisessa juhlassa 29 p. Huhtik. 1888 sillä palkinnolla, jonka Suomen valtio oli fätä tilaisuutta varten määrännyt annettavaksi parhaimmasta Seuran bistorialliskielitieteelliseen osastoon jätetystä teoksesta.

-----

Vorwort und Einleitung. Vorliegendes :erk ist ein Ergebniss einer Reise die ich, mit einem aus dem sogenannten Kanzlerfoncls der Helsingforser Universität mir ertheilten Stipendium während der zweiten Hälfte des Jahres 1876 im Russischen Lappland machte und von deren Resultaten folgende Arbeiten bereits früher erschienen sind: „Matkamuistelmia Venäjän Lapista", in Suomen Kuvalehti 1877 -1879; „Orosz-lapp nyelYmutatvinyok" in NyelvtudoPinyi Közlempnyek XV, 1879; „Orosz-lapp utazisoPbyO {vorgetragen in der Sitzung der ungarischen Akademie der vVissenschaften d. . Mai 1879) in Ertekezesek a nyelv es szep tudornanyok Köreböl VIII, N:o 3, 1879; ~[axLTneecT rracr, EnaHremr ca::uac (Uebersetzung des Evangeliums Matthäi, auf Kosten der Britischen Bibelgesellschaft), 1879. :enn ich zu diesen Arbeiten noch eine kleine Grammatik „Orosz-lDpp nyeOYtani Yizlat", Budapest 1882, die Halisz aus den von mir veröffentlichten Sprachproben zusmmnenstellte, sowie Friis' lappisches :örterbuch erwähne, :elcKes eine Anzahl Kola-lappischer :örter mit den Enare-lappischen vermischt enthält, so habe ich auch alle Quellen aufgezählt: die bisher irgend welche Angaben über die Sprache und das geistige Leben der rXssischen Lappen geboten haben. Dass GesZegen die fin-

nisch-ugrischen Sprachforscher schon lange clie Abschliessung meiner russisch-lappischen Forschungen erwartet haben, ist mir nicht unbekannt geZesen, und niemandem kann die Verschiebung derselben unangenehmer gewesen sein als mir selbst; doch hat dieser. Aufäclmb triftige und zum Theil unabweisbare Gründe gehabt, die theils in der Arbeit selbst theils ausserhalb derselben lagen. Die hier vertretenen Yier Dialekte sind: Der Tersche (lappisch TDUje kzl[), welcher im ganzen östlichen Theile der Halbinsel herrscht: nämlich ausser in Ponoi (bezeichnet Pon.) auch in den Lappendorfschaften Sosnofka„ Luniborsk (bez. Lumb.): Jokonga (bez. Jok.). Kuroptjoz:sk und Kamensk (lappisch RFJnne, Sosn'iofke. Luimbes oder L'lmbes, Jockuj, KJ,ottemja(cre und Kintus). Diese Mundart habe ich am genauesten SO\\Ohl in lexikalischer wie grammatikalischer Hinsicht untersucht ; sie ist auch hier überhaupt nicht besonders (nur bisweilen mit T.) bezeichnet \VOrden. Der Kildinsche tbez. K.), \Velcher östlich und südlich Yon der Stadt Kola gesprochen wird in den Lappenpogosten Eilclin. Voronensk, Varsin, Ljavosersk (bez. Ljav.). Locozero (bez. KL.) und JJiaselg (lappisch Kilcli/ic, Körcfor OL1. Eördj&y. Arsjokk. Lej-jaivr, Lu-jaicr od. Luj-ja{cr und JlüseJg): Yarzin und Ljavozersk tragen auch den gemeinsamen Kamen Semiostrocsk (bez. Sem.). Diese :Mundart: sowie die folgende: untersuchte ich \\ährencl meines .Aufenthaltes in Kola. Der Xoto.zersclle (bez. X.), der die pogosten Noto.zero und 8'.mgel (lappisch Nuoht-ja-(cr und .Sünjel im \\estl_ichen Theile der Halbinsel umfasst. Der Akkalasche (bez. .A.), der südlich vom ImandraSee in den Dörfern Akkala (lapp. -;f)zkel) und Jokostror (bez. J okostr. lapp. CuJ;,-sül) ,~orkommt und von dem ich keine anderen .Aufzeichnungen habe als die TJebersetzung der letzten Capitel des Evangeliums ~Iatthäi.

X1

Von der Npracl10 c1erjonigon rn~;:;isdwn La p!JOll, dii: mm1üst1ich von Kola. wohnon, habA id1 keine nnf nigenr~ Beobachtungen gegründete Kenntniss. Die Aufstellung dos \\Türterbuchos ist plio11eti8ch und zwar in der Art, dass die Vokale, die in den vorschieclenen Mundarten am meisten wechseln, erst in .z:1ceitN Reihe in Betracht kommon. Die Ordnung der Lante ist also folgende:

Di e d e r K o n s o n a n t e n : 1) k, llk7 kk, .r;, r (weiches, spirantisches !J) 2) x, xx (= rnss. ;c; zum Theil im Inlaute, vor Kona)

sonanten hinsichtlich der Ordnung nicht von k geschieden) 3) 11., fiii 4) j, jj

t, ht, tt, cl,

5)

tales cl) n) 2, hc, 7) c, lzc, 8) .~, H,

o (weiches,

spirantisches, interden-

r:r:, 5 cc, .:;

z

9) s, ss„ z

10) 11, 7l1l 11) 12)

n. nn ·r, rr

13) z. ll 14) p, hp, pp, b, 11 (bilabialische~ 1c)

15)

V. VO,

16)

m, nun.

f

b) Die der V ok a 1e: (sehr offenes o), o (ein hinterer Vokal=estn. u) 2) ea (ie), e, (; (geschlossenes, dem i nahe stehendes e) 3) i (ie), t. ( rnss. nI) (fo), n (uo, uo) ±) oa (to, 1to, uo)

1)

a,

~r

==

Ö)

o.

XII Ein kleines i unterhalb der Zeile bezeichnet, dass der vorhergehende Vokal etvrns erhöht wird und am Ende einen Klang von i bekommt, \YObei auch der nachfolgende Konsonant ein wenig palatalisirt wird, so· dass z. B. taille . SOirme, cuJike phonetisch ziemlich getreu auch in folgender \'leise geschrieben \Yerden könnten: tälle od. täl:l'e. söhne. cühke od. ciihRe. Der Apostroph in der Mitte und am Ende der vVörtC'r bezeichnet einen halbstummen Vokal. Um die Auffindung der \Vörter und ihre Vergleichung mit den entsprechenden \Vörtern der westlichen lappischen :Jfunclarten und des Finnischen zu erleichtern, habe ich vor den meisten ursprünglichen Artikeln die erschlossenen einfachsten russisch-lappischen Grundformen, mit lJncialen gedruckt 1 in Parenthese gestellt. \Venn irgend ein Laut dieser Grundform unsicher schien, ist er mit kleinem Charakter bezeichnet; z. B. AITa~ -o, ASTe.Ja. Die Yerbalstämme sind dureh einen Silbenstrich am Ende angegeben worden. Die Bezeichnungs\Yeise k'iemte (oa), liiesse- (ea) dm p f. 7) giebt an, dass der \T okal der ersten Silbe die:--er 'S ürter je nach dem Vokal der folgenden Silbe wech.:-;(·lt~ .z. B. J,·oamta, 7.-tssim. Die X ummern 2,0-±7-2,077 Yerdanke ich zum grösHen Theil Herrn Dr. 0. Kihlman. Die geographischen Angaben im :Kamenverzeichnisse ~tammen grösstentheils von den Lappen; ihre \Volmungsverhältnisse sind so angegeben worden, wie sie im .Jahre 187ß \\aren. Als Sprachprouen habe ich einige Kapitel aus' dem Ernngelium Matthäi sowie alle originalen :Märchen uucl (~esänge aus der oben genannten in üngarn erschienenen ~prachtextsammlung dem \Yörterbuch beigefügt und clie letzteren mit den tscher 1.::-ebersetzung ve1:sehen.

..'\ J11

Meine Hei::;oerfahrnngen uncl ot.hnographisclwn Beohde und leblos war und unter .;}Ienschen. d. h. Russen. deren Sitten nml Sprache mich nicht besonders interessierten~ ::\acbdem ich schliesslich mit guten Kenntnissen der russisch-lappischen ~prac:he ausgerüstet und mit einem grossen Teil der terscllen Lappen ausserhalb ihres eigentlichen Heinrn·esens bekannt geworden war, nämlich in Ponoi; wo ;:;ie im Herbst fischten, wollte ich mitten in das Gebiet und Leben der Lappen eindringen. Die Route, die ich für meine Rückreise gewählt, und die soYiel ich weiss, kein Forscher 1or mir eingeschlagen: geht Z\\ischen dem Ponoi und der Eisrneerküste Yon einem Lappendorf zum andern und trifft ~rst am rfer des grossen Irnandrasee mit dem \Yege zusammen, der rnu Kola nach Kantalahti führt. - Ich bitte die geehrten Zuhürer mich auf dieser Reise zu begleiten. Da oben auf der Tundra ist schon alles in Ordnung und die zahlreichen Renntiere \Yarten stampfend auf clas Zeichen zur Abfahrt. Ich habe allerdings nur Yier Renntiere bestellt, Z"\YCi für die Pulka und zwei für den Gepäck;::;chlitten. aber ller Kutscher selbst fährt mit ein paar oder drei auf seinem besonderen Scl!litten sitzend. an dessen ::ieite meine Tiere mit dem Zamn angebundei1 sind; des Kut;:;chers Gehülfe: der auf dieselbe \Yeise den Gepäckschlitten führt. muss ebensoYiele Tiere haben und ausserdem noch einig:e Reserwtiere: hinter der Pulka und dem Gepäckschlitten festgr:bunden. Denn der ·weg bis zur ersten Station. nämlich Lumbowsk: ist lang: "\Yie man rechnet 9 ,}.feilen: _-.\.ber \\·o ist der ·weg"? ::\ach Xordwesten zu. wohin -wir zu fahren hahen, ist 1~ichts anderes al.::; die kahle Hochebene zu sehen; selbst \Yenn es eine Schlittenspur in dem dünnen Schnee. der den Boden bedeckt: gegeben hat, so ist d~eselbe doch längst Yom Schneegestöber gänzlich Yerwischt: welche:-. hier Yon keinem \Valcl oder Berg aufgehalten wird, ;:;andern nm der ·w·aldgrenze bis zum Eismeer oder mngeJ~ehrt frei 1laher branM. Aber "\Yir brauchen auch keinen

XXXI \Veg, deI111 der Kutscher bt r'ill ZllH·rlüssigor Fü!Jrer, r1c:r sog·ar in der Finstorniss nnrl dem Sch11eu~tnn11 grade ans fährt, indem er nur geringe Bodenerholrnngen und einzohw titeinc ~1ls :Merkzeichen bon11tzt. So kroch ich siclH·r hinei11 11nd legte mich ill die Pnlka, deren Leimrnndüber:rng auf 0'iner Seite> so Yiel geöffnet •;rerden ko11nte, cla:=-;s ci11 :Menscl1 mtt 1\Iühe grnde hineinkommen konnte. Der Kutsclrnr schl11g C'in Kreuz, sprnng auf seiJ1en SclJlitten, schlug· rnit seinern langen :F'fLhrstock einmal auf seine eigenen uncl die vor clil~ Pulka gespannten Henntiere und so ging es mit grosser ticlrnelligkeit davon. Der Kutscher hatte schon einige Tage Yorller gesagt, dass es hei der gege1nvärtig so schlechten Schlittenbalrn unmöglich sei, in einem Tage nach LumbovYsk zu kommen, dass -vvir vielmehr die Nacht auf der r.rundra zubringen müssten; desswP.gen waren 1vir etwas später erst lllll die Mittagszeit Yon Ponoi aufgebrochen und nachdem wir bis zum Sonnenuntergang und noch einige Stunden im Finstern gefahren. lüelten wir an einer Stelle, clie mit gutem Renntiermoos bewachsen Wlle- (fr.) korottaa 1 erhöhen. pljjele 1. p'ijjele (praep. & adv.) yli; päästä, kuluttua 1 ti.ber, hinli.ber; nach (c1em Verlanfe von); p. hetke, mM, v1jij ajoi yli kantojen ja kivien 1 fnhr ti.ber Stock und Stein; K. pajjel, A. 1wjjil 1. p€>j)el; p. koxt pejv kahden päivän päästä 1 tlber zwei Tage; - paj'lest K. A. ylempänä; yhhäältä 1 höher; von oben. paj'muzest K. korkeudessa 1 in der Höhe. (PIJ8-) pijj'I,- 1. p'ljj'I,-, K. N. pijJe-, vejje-: A. pijjipanna 1 legen, setzen. pijj'cfotfo- (refl.) luottaa 1 vertrauen; pijj'cfocfoj Jummel f>l. (P.AJKKA) pajhke~ K. X pajhk, A. pajk paikka; tilka; kappale 1 Stelle, Ort; Flick; Stli.ck; pr;,1jkij milt K. paikoittain 1 stellenweise. pajkaj (dem.) palanen 1 Stti.ckchen, Bisschen. pajka.§ K. : tf>nn-p. ieilej sen seudun asukkaat 1 die Einwohner jenes Ortes. pajkanas palanen 1 Stllckchen. pijklj, gen. -l;,i, eräs pöllö 1 eine Eule (KaHIDK'D). pajte (l. -ta), K. X pajt 1. pajt paita 1 Hemd.

125 1483.

1484. 1485.

1486. 1487. 1488. 1489. 1490.

1491. 1492.

(PEJ1'rrA-) viejlde- (ea) K. peittää, kätkeä verbergen. peajld: peajtaist l. -test K. salaisesti 1 heimlich. peajht-tujj K. salainen teko 1 g·eheime That. JJejt-p()rt A. salainen kammio 1 heimliches Zimmer. peajht()s K. salaisuus 1 Geheimniss. (PUOJTA) pijte (fo}, K pujt, N. vuejt, puojt~ 1mjte rasva 1 Fett, Speck, ungeschmolzener Talg. (PUoJTaKA) pujtij N. == s eur. pijtegaj l. p'fojtegaj, N. puojdijes (dem.) kärppä, portimo 1 Hermelin. pujhc, K. ==, tynnyri 1 Tonne, Fass (Q ootJrrn, Karj. pucci). päjas, g en. pctjjas, N. jalkarinta; päällysnahka 1 das Blatt (am Fnsse); Oberleder. pejas == p-ijas, ks. vijje. vaj'n . .. ' ks. viJj . .. pajne- A. värjätä, painaa 1 färben. pajn, gen. -nige, paine, väri 1 Farbe. pajn-ki.edke kivi (punaliitu?), jolla rihma ommellessa vä1jätään l ,,Farbenstein" (Röthelkreide ?) zur Färbung des Xähzwirns. pajnaicle- värjätä; maalata 1 färben; anstreichen. vejant, peant K. vero 1 Stener; N. 1JUJ. (PEJVA) piejve (ea), K piejv; N. A. pejv päivä, päiTag, Tageslicht; Sonne; vän valo; aurinko tilinne p. tänään 1 heute; K. tann peajvas täksi päiväksi 1 för heute. viej1:eaga 1. -vaga päivällä am Tage, des Tags. peaj1:as KL. päiväys 1 Tagereise. peafvaske- valjeta 1 tagen; piejve peajvaiski tuli päivä es wnrc1e Tag. 1

1

1

126 1493.

1494. 1495. 1496.

1497.

1498. 1499. 1500.

1501. 1502.

(P8T8) patt, K. pott, N. poht puo i Steiss; ovdus pooi K. takaperin 1 rilcklings. patt-ctodle peräsuoli l l\Iastdarm. potta§ K.: nzvl' p. neulansilmä l N adelöhr. p~too K. vapaa: joutilas 1 frei, nicht beschäftigt. pltte (ie), K. pUt (Q) hätä l N"oth. (PITA-)pldte-lämmittää, sulattaa 1 aufwärmen, schmelzen; pitää, olla tarpeen 1 nöthig sein; 1n'linni p'Uta) K. m. bltt minun pitää, on tarvis 1 ich brauche,. muss, soll; K. ij bio' mt11ine en tarvitse 1 ich brauche nicht. biose- (m om.); vaktiJ111e kuile bioast heti kalaa tarvitaan 1 Fisch ist sogleich nöthig. (PUOTTA-, PUTTA-) p~lde- (lo) tuoda l bringen, holen; K. pultte-; vert. puxtc-. pultt, pl u r. 1mtajt, K. tuote, hedelmä 1 Frucht. puhtle- K. (fr.). put A. (postp. & praep.) edessä 1 vor. putt, K. X. ==, (Q) puuta 1 Pnd, 40 Pfnnd. putte- K. A. loppua, hävitä 1 enden, vergehen. putmu§ K. A. loppu, häviö; A. puute 1 Ende, Untergang; A. ~Iangel. poad A. heikko 1 sclnrnch: leSJ~ p. liha on heikko 1 das Fleisch ist schwach; vert. 1494. (PÖTA-) piodtc- (oa), K. puodte-, X. pnehte-, A. podtetulla; riittää 1 kommen; werden; genug seili'. p'lodtey'loitte- (i n c.). p wdte, K. pzwdtej, A. puoittij tuleva, ensi l kommend, nächstkommend. poatle- 1. putle- K., A. potlc- (fr.). podtcm-nail A. tulemistapa, tulo 1 Kommen: Znkunft. potnws A. tuleminen 1 Kommen. 0

127 1503.

150J.

1505. 1506. 1507. 1508.

1509. 1510. 1511. 1512. 1513. 1514. 1515.

1516. 1517.

(PIErrK8-) pl.åge- I. pidgc- K., i m p f. -gaj, hajottaa 1 zerstreuen. piågnc- l. -akne- K. hajota 1 zerstreut wenlen. (PO'I1KO-) poatka- (fo) katkoa, repiä poikki 1 in mehrere Stiicke brechen ocl. abreissen. p"wtlci·-, 3 p. pr. -keaja, (mom.) katkaista, repäistä . poikki 1 entzwei brechen ocl. reissen. poatknc- N. katketa 1 bersten. i;ötke- K. heittää, laskea (verkko) 1 werfen (N etze). poatkse-, 3 p. p r. -kas, N. ponnahtaa, potkahtaa 1 prallen. peahfotte- K. luopua, kieltää 1 sich lossagen, verläugnen; ki"e peahfoåiJlfJ munest. (PUTTAS8) pu#s, gen. puhtas, N. pue/ites, A. pudtes puhdas 1 rein. putaisme- 1. -tesme- K. puhdistua 1 rein werden. putesnzaJitc- K. (caus. ed.). podzornfoj tun1e (Q) kiikari 1 Fernrohr. pietnehce, gen. -nicce, K. pietnehc, N. piatnelw, A. peatnic (Q) perjantai 1 Freitag. butli"llk N. (Q) puteli 1 Flasche. (PIT8l\IA) p ul 1. p'lt, gen. -ttlime, pidusta, kaista 1 Breite, Blatt (von Tuch). pittienzes == pivtemes. (PONrre) pött N. hetki 1 Weile: juo/ike poclll aina 1 immer. (P8CO-) pacca- vääntää (vaatteita) 1 answinden; K. pacce- musertaa 1 zermalmen. paccailc- (m o m.) vääntää (kerta, yksi vaatekappale) 1 (eimnal, ein Kleidnngsstuck) auswinclen. (P.ACea-) pahcc- N. lypsää 1 melken. pW5 iniehen kalu 1 das männliche Glied. 0

128 1518.

(PÖCKO-) poacke- K. paeta

1519.

(P ACC8il, -8:5.lLl., P8CC8K.d.) pac, g en. pähcige, katkera, karrns 1 bitter, herbe; K. pf9c, 1a t. p€Jhcrest, kipu 1 W eh. packt-. 3 p. p r. -c(t)nka, kinstä.ä: särkeä 1 schmerzen, lfehe thnn; paine packe'C. packiem, g en. -me, 1. packem kipu J Schmerz.

1520.

peckair K.: X. picker, a t t r. -kres: katkera, karns 1 bitter: herbe.

1521.

pzffl.jn, ge n. -i1ne: poronhäntä thiers.

1522.

pacc-cfoinne peitetty kuorma-ahkio [ bedeckter Lappenschlitten, in welchem Kleider, Bettfelle n. a. transportirt \Yerden.

1523.

(PACCA-) pahce-: i m pf. paccij 1. paicc: i\. jäädä 1 bleiben. paccfotfo- A. luopua Ukusta) 1 (mit 1o c.) \erleugnen.

152.J.

piecce: 1a t. -eja} metso

1525.

(PECA) piecce (ea), K. pieicc: X. piehc petäjä; pettu 1 IVefer; Fichtemincle (zur Speise). (PECC8) piehc (Q) leinn-uunL pätsi 1 Ofen: Backofen. (FCOC8-) pkc'l- (l€J), K. pficce-: X. puelice- potea, sairastaa l krank sein. p"'l;cce: K. pliiccej: X. puehcij sairas, potilas 1 krank. peack-sajj K. jyrkänne 1 jäher Abhang. · (PECK8) pieck peski 1 Pelz aus Rennthierfell mit den Haaren nach A.ussen. piehckt:- X. keritä 1 scheeeren. (FCOCKO-) p'focka- (7), K. pzwcke-, X. puack€- pierrä ! furzen. pkki-. 3 p. pr. -keaja (m om.).

1526. 1527.

1528. 1529. 1530. 1531.

1

1

fliehen.

1

Sch\\anz des Renn-

Auerhahn.

129 1532. poackas l, pfockis vetohihna ahkiossa 1 der Zugriemen am Lappenschlitten. 1533. (PUOC8NKA, PÖCoKA) ptc1d1k, gen. -ke, käpy 1 Zapfen; N. poaltciY, K. poacymic (dem.). 1534. (PÖCOJ) poa5aj, g en. lJt()Cc'i~ K. poa5, N. poac l. poa55' poro 1 Rennthier. 1535. ptciass, gen. -tazi, lJOhje 1 Wade. 1536. peaccail, ge n. -te. K. -ccel, K. pehcel (Q) huoli 1 Kummer.

peaccal1cct- l. -ITSsi-, K. peaclusse- huolehtia: murehtia, surra 1 sich kfönmern, trauern, sorgen. (PAS8-) vas§I-, K. V~tsse- lakaista 1 (mit Besen) kehren. 1538. (P8S8-) pass'l- pysyä pystyssä; pysyä, seisoa 1 sich aufrecht halten; bleiben, stehen. passaine-, K. pasne-, N. vr;,tsne- pysähtyä, tarttua 1 stehen ocl. stecken od. hangen bleiben, haften; ansteckeu. 1.Jas1wntej rli.iss K. ohdake 1 Distel. pastte-, KL. vastxe- pystyttää, tartuttaa, kiinnittää 1 zu stehen bringen, heften, befestigen. p(Jsttuvve- A. perustua 1 sich sttltzen, sich grtlnden. 1539. paske paska Scheisse, Dreck. 1540. (PASTA-) pu/de-, K. N. ==, paistaa. 1 scheinen (von der Sonne); backen (Brot im Ofen od. auf dem Feuerherd). p~1st, g en. -tey, K. kuumuus Hitze. vasteskiwdtc- N. (inc.). pastna/dem K. valkaisematon (1mlttina) 1 nngebleicht. paffl-, 3 p. pr. -Wja, paistna 1 sich backen: gebacken werden. pilstmn N. paistnnnt; paisti 1 gebraten; Braten. 1537.

1

1

9

130

1541.

1542. 1543. 1544. 1545.

(PUSTA-) puiste- K. A. pudistaa, kylvää 1 schu.tteln, sähen. pustace- N. pudistaa 1 schiitteln. pustlatfo- A. järähtää 1 erbeben. pustmus A.: mand-p. maanjäristys 1 Erdbeben. poz"ittoj N. (p) elähtänyt 1 bejahrt. bösootte- K., A. boZdotfo- fo) vannoa 1 schwören. postem-piejv K. paaston-edellinen päivä 1 der Tag \Or dem Fasten. pfo§ne (oa)~ K. puoisn '(p) nurmi, niitty 1 Wiese.

1546. vassa = pzssa. 1547. passo- A. (p) vapahtaa, tehdä autuaaksi 1 retten: erlösen, selig machen. pascfotfo- A. (p ass.) tulla autuaaksi 1 selig werden. 1548.

(P8SA) vaisse, K. 1Jai8S: N. 1J€liSS; A. pois 1. pai~ paasto; K. myös pyhä 1 Fasten; K. a u c h heilig. paisse-pi~jve,

K. paiss-piejv, X. JWiss-pejv, A. peis-pejl.J

pyhäpäivä: sunnuntai 1 Sonntag, Feiertag. pois-vil: A. ystävä, pyhäveli 1 Freund. paizede-, K. JJaiz'xe-, ~. poizte-, A. 3 p. pr. 1w;Zeat,. paastota 1 fasten; ie~ paizelzt K. eivät paastoo 1 sie fasten nicht. ]Jaizxuvve- K. tulla pyhitetyksi 1 geheiligt werden. 1549. (P8S8-) passi.-, K. X. posse-, A. 1wsso- pestä waschen. passl1n, g en. -me, K. possem pesukaukalo, allas ~ Waschtrog, Trog.

p€lsxanallc K. pesemätön 1 ungewaschen. paznattl- (refl.) peseytyä 1 sich waschen, baden. 1550. p~tss K., N. pass paha, huono 1 schlecht, schlimm,. arg; K. no m. p 1u r. pf!kk; schlecht (ad v.).

p~m-nälla

huonosti

1

131

pr;,tss-nel1ke K. paha ihminen 1 ein schlechter )fensch. pr;,essvfitt K. pahuus 1 Schlimmheit, Schalkheit. 1551.

(POSO-) p0ssc- l. posse- K. N. puhaltna, paisua aufschwellen. pr;,esluvve- N. == e d.

1552.

(PESA) piess K. N. linnunpesä

1553.

(PESSA) piesse (ea) koivu; tuohi 1 Birke, Birkenrinde; K. pieiss (ea) tuohi 1 Birkenrinde; N. piaiss koivu 1 Birke. piessc-karr koivunkuori 1 Birkenrinde. piesse-m~rr, K. pieiss-murr koivupuu 1 Birkenbanm; Birkenholz. peasses N. tuohi 1 Birkenrinde.

1554. piss, A. bis (Q) piru

1

1

Vogelnest.

i rreufel.

1555.

pieza (post p.) -sta, -stä (puhuen) 1 betreffend, llber, von; ton'i p. nuj sarnijm; vert. bajas, ks. pijje.

1556.

(PISSO) pzssa, K. ptss, N. pess pyssy

1

Flinte.

1557. past-lastam :N. pyhänlasku, paaston-edellinen päivä 1 der Tag vor dem Fasten. 1558. (P8STA-) paiste- pystyä, olla terävä 1 gut schneiden, scharf sein. paistenä;,lttem, K. pa;,stnaJztem, .N. lHJista/ztem tylsä ! stumpf. paistel, a ttr. -les, K. ==, N. JHJ;,stel terävä 1 scharf. paistem K., N. l)()istem lusikka 1 Löffel. 1559. (PESTA-) pieste- (ea), K. pieiste-, A. peaste- päästää 1 lösen, ansspannen, erlösen. pieistxuvve- K. (p a s s.). 1560. puist K. A. (Q) tyhjä, autio; turha l leer, öde; uunii.tz. 1561. peastallk N. pajnvitsa 1 Weidenband, Gerte. 1562. pihtJpusse- K., A. paisbuccrJ- (Q) kiittää 1 danken.

132 1563. 1564.

1565.

1566. 156 7.

1568.

1569. 15 70. 1571. 1572. 1573.

pisminne l. -in, K. bez·men, N. biei.~men (Q) puntari 1 Handwage. (PeN8-, PON8-) pa?'dil- vääntää, kiertää 1 drehen, winden, verziehen; K. N. pö1z1ie- 1. po11?ze-. pwi1fo viistossa, -oon, vinossa, -oon 1 schräg, schief (a d v.); K. pr;,t1111, N. p011,1leö. pa111ia-cailme kierosilmäinen 1 schieläugig; K. prp'dicnilm, N. po1t1t-c()ilm. paMia-m~rr väärä puu 1 schiefer Baum. (PINO-) pi?Z11a-, K. peJl?le- 1. pi1l?ie- säilyttää, tallettaa, va1jella, paimentaa; pitää, noudattaa; kunnioittaa 1 bewahren, venvahren, schiitzen, hiiten; beobachten, halten; schätzen. pi?t?tfj K. paimen 1 Hirt. pi1zeskzwdte- K. (i n c.). poa1t .• • ~ ks. pcdt • .. (PON e-) po?'dte- 1. po?'dte- K. N. vääntää 1 drehen, winden; == paltJH-. po1llc- A. kääntää (puhe toisaanne) j lenken; ablenken (c1ie Rede auf einen anderen Gegenstand). poMifollte- N., A. po?'tlvtfo- kääntyä 1 sich nmkehren. (PANA) pliinne, K. N. A. painn hammas 1 Zalrn. puine(ll)em, K. painexemes, N. JJCtinetemes hampaaton 1 zahnlos. painne- K. juonitella 1 \Vinkelziige gebranchen, Ränke machen. pcm-nulla, ks. p~tss. (POKO-) ponna-, K. N. ponne- punoa 1 drehen (z. B. ein Seil anf dem Knie). (PONA) poinne, K. N. poinn pohja 1 Boden, Grund. (PEK8KA) pien 1. -nn1i!Ji g en. -ge, K. pienney, N. piannap koira 1 Hund.

133

1574. 1575. 157G. 1577. 15 78.

1579. 1580.

1581. 1582. 1583.

1584.

1585. 1586.

piennlgc- I. piennl-pilrnaj koiranpenikka 1 junger Hund. pent .. . , ks. ptnt .. . (PIENrrO-) pienta- (i) kieltää 1 verbieten. (PINT8-) ptnfl- saattaa vaikenemaan 1 beschwichtigen (z. B. zwei streitende) ; vert. pien ta-. (PONC8) pane, K. ==, N. pocc höyhen, sulka 1 Feder. poann(a}se- A. ristiin naulita 1 kreuzigen. poann(a)sem A. ristiiu-naulitseminen 1 Krenzigung. poann(a)sottoj A. ristiin-naulitsija 1 der gekreuzigt hat od. hatte. ponste-, K. ponsc-, 3 p. p r. ponnast, ponnahtaa 1 prallen. pä9·r°t- (Q) kylvettää, löylyttää 1 im Dampfe baclen, bähen (trans.). pilrr't-, 3 p. pr. -rraja, kylpeä; hautua 1 sich baden; gekocht werden. pilrrllite- (caus. ed.). p~trdette- K. kylpeä 1 sich baden. (PER8-) pierri- (ea), K. pierre- keritä 1 scheeren. pir A. (plnr.) (Q) pidot 1 Gastmahl. (PIR8) p1rr, K. N.==, A. pir (adv. & praep.) ympäri 1 herum, um. p'lrr-p'lrkas ympyriäinen, pyöreä 1 rund. (PUORA) p7,rre hyvyys 1 das Gute; K. puorr, A. poir hyvä 1 gut; - comp. piireampå, K. puireamp 1. -rea, A. poreap parempi 1 besser; superl. plirem'ts~ K. puirenrns paras 1 der beste. puir'ne- K. parantaa 1 heilen. pfiir'nej K. parantaja, lääkäri 1 Arzt. purro-, pursk . .. N., ks. porr1--, por.~kiwdte-. (PÖROj) poara ('io) paarma 1 Bremse; ks. rlvte-p.; K. poara, gen. purru, N. voar', -rro. parr(u)jeM; K. (dem.).

134 1587.

1588. 1589. 1590. 1591. 1592. 1593. 1594.

(POR8-) porrz-, K. N. A.. pörrc- l. porre- syödä 1 essen, speisen, fressen. porxanna.1ic K. syömätön, nälästynyt 1 wer nicht gegessen hat, hungrig; K. porkeanna. poirrej K. vatsanpuru 1l\Iagenkrampf, Bauchweh. porrgfodte- l. porsk/'rnitte-, N. poraskuoitte- (i n c.). portte-, K. N. A.. ==, syöttää ! föttern, zu essen geben. porttem ruokkiminen 1 Fiitterung. porttemmus 1. -ttomus K. ruokkiminen; ruoka 1 Fiitterung; Speise. portteskt&itte- 1. -ttiskfoitte- (i n c. s a n. portte-). porste- syödä vähän, maistaa 1 ein bisschen essen, ein wenig kosten. porstäihtt- -rähän syöttää 1 ein bisschen zu essen geben; i m p e r s. tekee mieli syödä, on nälkä 1 ich bin, du bist etc. hungrig. porsacci- (/,t:J) nälästyä 1 hungrig werden; K. porssusse- 1. -::;suvve-, A.. porstovve-. porssusgu&dte- K. (i ne. e d.); N. porstovskuodte-. po1-r'lim, g en. -me, ruoka 1 Speise, Essen. punnus: ponnus K. N. A.. == ed. p@rke- ~. pyrkiä 1 streben. (PER8KA.) pier', g en. -rrey K., N. piar', -rray, päre J ·Kienspan. piar', gen. -rrt:Jy, N. == pfrs. pierk K. ruoka 1 Speise, :Jiatth. 3: 4. purka pemansarven alahaara J einer von den breiten, niederen Ästen des Rennthiergeweihes. pork-&ilm K. purku- 1. pyry-ilma 1 Sclmeegestöber. (PARKA.TA.-) p"lhrkede-, 3 p. pr. -keacla, K. pairktt-, X. pairke-, A.. pairk'de- palmikoida 1 flechten (die Haare).

135

1595. 1596. 1597.

1598.

1599.

1600. 1601. 1602. 1603.

pärkaz, gen. -az1, palmikko 1 Flechte. poirkide- lähteä pakoon 1 entfliehen. pröldat (Q) kirottu 1 verdammt. (PORJ8TA, -888) p01jzd, gen. -'lde, K. porjeo myötä1. purjetuuli 1 gtlnstiger Wind; pmjden sI9n ll i·ardet myötätuulella on hyvä matkustaa 1 mit · gil.nstigen Winde ist es gut zu reisen. l'-mjs, gen. -j'lz'l, K. N. po1jas pmje 1 Segel. (P8RTA-) pairte- kiertää, punoa (jänteistä omlelurihmaa) 1 zwirnen (Nähzwirn aus Sehnen, mit der Hand an der Wange gedreht). (P8RTT8) parht, K. pfJrht, N. A. pfJrt pirtti, tupa, huone 1 Stube, Hans. pfJrht-cielzp K. salvomies 1 Zimmermanu. parht-m~rr rakennuspuu 1 Bauholz. (PIRTO) p'irta I. prrta mela, peräsin 1 Steuerruder. puairt N. koppa, vasu 1 Korb. poirt, gen. pöircl', N. pöytä 1 Tisch. (PORTA-) poirte-, K. =, latoa, jä1jestää 1 reihen, in Ordnung legen. poirteg witte- (in c.). pörec-pejv N. (Q) Neitsyt :Maarian kuolinpäivä 1 'I1odestag der Mutter Gottes. pars'lg'lfJjve sarveton 1 hornlos, c1em die Hörner abgefallen sind. (PIER8S8, -R8Ke) pfrs, gen. -rr1z'l, K. piras, -rras, perhe 1 Familie; N. JJiar', -rrey. (PÖRAS8, PARAS8) pfoires, gen.poarraz1, K. pue,·res, N. pita{res vanha 1 alt; A. s u per l. parr(a)samus. pfotresvUt, K. pirniresvutt, N. pua,1·esvuold vanhuus 1 hohes Alter. poaraisme-, K. -rfJsme-, N. -r(a)sme- vanheta 1 altern. 0

1604. 1605. 1606. ·1607.

136 1608. poruist l. poroist (Q) hyvästi! 1 lebe wohl! porustakkl- 1. pärostakk'I,- jättää hyvästi 1 Abschieu nehmen; sonn porustaigij ajjgijnes. 1609. proistje- (Q) antaa anteeksi l vergeben. 1610. präznjuS§e- K. (Q) viettää, juhlia 1 feiern. 1611. parr(a)samus A.., ks. p'l~ires. 1612. (PA.RXA.) puirne (Q?) nuorukainen 1 JUngling; K. pliirn lapsi, poika j Kind, Knabe. pärnaj lapsi, poika; eläimen poikanen 1 Kincl, Knabe; junges Thier (z. B. Schaf, Hund); K. pilrna/tc: pärn1twn lapseni! i mein Kind ! X. purnes, A. g en. p l ur. parrw, a c c. purnait. 1613. pum l. rl.1mt-p. KL. koppi, jossa ketunpoikasia pidetään 1 Häuschen, wo die aus dem Fnchsbau genommenen jungen Ftlchse geföttert werclen.

1614. zJoara(n, K. b~tran (Q) pässi 1 Hammel. 1615. pernehke (Q) esiliina 1 SchUrze. 1616. prohpfJ- X., K. r~thpte- (Q) kuolla (eläimistä) krepiren.

1

sturzen,

1617.

(PA.RVA.) pairv X. vaatekappale Gewand.

1618.

perei:iesl•e, K. pieiri:esk, .A. peri:esk (Q) tyttöjen päänkoriste 1 die hohe, rothe Kopfbinde, das Kopfzeug der :Jiädchen (,,noBa3Ka").

1619.

(PER:JIO-) pearma- (ie) päärmätä 1 falten, säumen. pierms, g en. -m'lzi, päärme 1 Falte, Saum. primflts.sc- X. (Q) ottaa vaarin, huomata 1 wahrnehmen.

1620.

1

Kleidungsstlick,

1621. poarmas peurapaarman toukka(?) 1Raupe von Oestrus(?). pocmnas-katt toukkien lä vistelemä poronnahka 1 von Bremsenraupen clurchlöchertes Rennthierfell.

lö7

(PALLO) pälla, loc. pällaist, K. N. pall, acc. pallo, pallo 1 Ball. 1623. (PALA) puille, K. päill, A. "&ail aika 1 Zeit; til;nne päile tähän aikaan 1 zu dieser Zeit; 'c'ledtcnz-pädle ]Jt~Mlij makuuaika on tullut l die Scblafzeit ist gekommen; K. tei:J' pililcst siitä ajasta alkaen 1 - von der Zeit an; K. ktiiss1'j Uilil' vieraiden aikana 1 in der Gegenwart der Gäste, vor den Gästen. 1624. (P8LA-) paille- surmata, pistää kuoliaaksi 1 tödten, todt stechen. 1625. (P8L8-) pall1--, K. p~lle-, A. p~lfo- pelätä 1 förchten. pallgfoitte- (oa), N. p~lloyuoitte- (i ne.) pelästyä 1 bange werden, erscbrecken. p~lec K. pelokas 1 fnrchtsam; tzj lieppeo p. P~ilte- A. pelätä 1 sich förchten; impf. 1 p. sing.

1622.

P~iltim.

A. pelko 1 Furcht. palttuvs pelotns 1 Schrecken. 1626. (PELA) piei·lle (ea), K. N. pieill, A. Ucil puoli; sukupuoli; toinen parittain olevista esineistä t. nmmiin-osista 1 Hälfte; Seite; Gescblecht, das eine von paarweise vorkommenden Gegenständen od. Leibesgliedern. piel-nimp (pro pieille-nuimpet) puolitoista 1 andertbalb. pidl-väiltfj K. puolustaja 1 Vertheidiger, Beschiitzer. pealas: vfojv-p. pään-alus, pielus 1 Kopfpfiihl; pealsest K., N. peallest (postp.) ääressä 1 bei, neben; pealse K. ääreen, viereen 1 neben, zu: tzwill p. 1627. (PELa-, -e-) pie,lle-(piellt-?) naulita levälleen t. ristiin 1 kreuzigen. 1628. (PUOLA-) p7;lle-, K. puille-, N. puo,lle- palaa 1 brennen (intr.). p~lmus

138

1629. 1630.

1631.

1632. 1633. 1634.

1635.

1636. 1637. 1638.

p1)le-, K. puillej, N. pueillij 1. puollij palava, kuuma 1 heiss, warm; soinni tagaizi p. hänen tuli kuuma 1 ihm wurde warm; K. puille k@pp kuumetauti 1 Fieber. piwlxe- K. sytyttää 1 anztinden. puoilte- N. polttaa f brennen (tr.). puoileskiwhte- N. (inc.). (POL8) pfoll (e) lattia, permanto i Fussboden, Bo''). b'l()lni (Q rro.rno ?) ks. &aj. pilp1} .A. raha 1 Geldsti.lck, ks. silp-p. (P8LV8) palv, K. ~ . .Å. p()lv pilyi 1 Wolke. (PDOLV8, PUOVL8) p°tt'l polri 1 Knie; K. pulv, K. puolv, A. pulv. pulv-sant .A. sukupolvi 1 Geschlecht. pulvå()kk l. palcfokk K. sukupold 1 Geschlechtsfolge, Glied.

1651. 1652. 1653. 1654.

1655. 1656. 165 7.

~.

pakkanen

1

Kälte.

e

p7Jvas K., X. pielvas pellava 1 Flachs: Flachswerg. K., A. l~n;slovt()- (Q) siunata 1 segnen. (PÖL:JIAK.A) p fodm, g en. poalma ,ge, palmikoittu kenkänauha 1 gefl.ochtenes Bancl am Schuhe. ptedm-sijje säären alapuoli ynnä nilkka 1 Schienbein mit den Fussknöcheln (wo das Sclrnhbancl nmge''ickelt wird). bl~w' slot"1:e-

K., X. palmeltk hiuspalmikko 1 Haarfl.echte. 1659. (P.APP8) paltp, K. X. pf!ltp, A. pilp pappi 1 Pfarrer. pilpadin (!;>) papinrouva 1 Pfarrerin. 1658.

p~tlmex

1G60.

p rnberefoeltke (!;>) luode

1661.

poppale-, popale· l. pöltple- (o) joutua; päästä; saapua 1 gerathen; loskommen; anlangen. popxe-, 3 p. pr. popald, K., == ed.

0

1

~ordwest.

(P"CV.A-) pui1;1;e- kuristaa 1 erdrosseln. (PÖVKKOTT.A-) poafku/de- l. poavkUJde- ampua schiessen. 1664:. pafviit törkeä, raaka 1 grob, roh. 1665. pie'l'taj, X. pir:n:ta, A. pi'eota (a b s.) alasti 1 nackt. 1662.

1663.

1

141

1666.

1667. 1668. 1669.

1670.

pivtemes l. pittiemes, K. pi.v'xernes, A. peotemes (a t tr.) alaston 1 nackt. (PIEV8Sri1A-) pivstakk, g en. -agl, K. piv' s@kk, N. piovsfokk hiki 1 Schweiss. pivst7cc°t- (fo) hikoilla, hiota 1 schwitzen; K. 2J7z:'suvve-, -N. piovstum:e-. (PUVRA) znt(ur 1. lämpas-p. KL. lammasnavetta I Schafstall. (PUOVL8 ptvl, ks. (PUOLV8). puininieig, g en. -ge, K. -ey, N. poimmep (Q) paperi 1 'Papier. zJampel KL. mörkö (?) 1 Popanz, Ungeheuer (?).

v. 1671.

fi ... , u ... , K. A., ks. v7 . ..

1672. 1673. 1674. 1675. 16 76. 1677.

ua ... , tte ••• N., ks. vfo ••. u@ ... K., ks. vz@ ... (oa). o ... , ks. u ... , vi@ ... , v1 ... oa .. . , ks. v'l@ .. . (V8KO) vakka kantosatula 1 Tragsattel am Rennthiere. (VEKKA) vielzk N. apu 1 Hi.l.lfe; lat.1:ealzkaavuksi 1 Zlll'

HUlfe.

vieikxe- K., N. viahkte-, A. 'oekk(e)te- auttaa 1 helfen; K. i 111 per. vieikkeht. vieikxum:e- K. (pass.). vielzkvutt K. apu, hyöty 1 Hlllfe, Nutzen. 1678. (VIEK8) v7Jck, N. vielzk, A. vik voima, väki; sotaväki 1 Kraft; Kriegsmacht, Heer. 'tikk-olmw{c KL. väkevä mies 1 ein kräftiger Manu.

142

1679.

1680.

1681. 1682.

1683.

1684.

1685.

1686. 1687. 1688. 1689.

viekkes 1. viehkes, a t tr. viekses X. väkevä 1 kräftig, stark. (VUOKO-, -K8TA-) v wkka- taajeta I dicht werden, sich verdichten. v~kki,t, a t tr. -kkis tiheä 1 dicht (z. B. Haar, Bart). (VIK8-) vlkki-, K. v'fkke-, N. vihke-, A. impf. vikkis, viedä 1 fiihren. vikmus K. (n. act.): reahka v. kiusaus 1 Versnchung. (UK8-) ukk'l-~ K. ukke-, X. uhke- haukkua 1 bellen. (ÖKO-) oakka- juosta, ravata 1 laufen, traben. oakkoj K. (n. agent.): o. nizan portto 1 länfisches W eib, Htffe. oayce- X. juoksennella 1 herumlaufen. oaga,dc- (?) antaa ravata, juoksuttaa 1 traben lassen. oakka,le- (?) (d em., fr.) ravata 1 traben. (VIRTA.-) viktc- ajaa takaa 1 verfolgen. v'lytolll,- (fr.). t'lytolgiodte- (in c. ed.). vixctr:.- (fr. pro ,vixtcc-) K. ajaa takaa, vainoella 1 verfolgen. (ÖKT~.\.. OK'fä) v'lokte (oa), K. uoxt vesi- t. lumisade, kuuro 1 Schneefall, Regenschauer; X. oxt. vakth'tJ'te K. pian 1 schnell, bald; comp. vaktamp, A. v'lktap (pro voktap). (Vert. Ruots. lp. vakket I. vikket :,stricl ström"). viktap A. pikemmin 1 schneller; vert. vaktiMie. 't:ajkse (Q) kalja, vaassa 1 Kwas, ein saurer rnssischer Trank; K. X. i·a,ss. V{tksc- l. 1:~txse- K. hoksata, huomata 1 bemerken, wahrnehmen. (V~OK8S8, -SA) viks l. -kk 'ITO ?) että 1 nämlich, dass (als Einleitung eines Citats). oze (Q) N. jo 1 schon; == uze. (VESKA) vieske (ea), K. viel;k, N. via,sk vaski, kupari 1 Knpfer. us8ad, gen. -ele, K. usset, N. osfaltt (Q) korvo 1 . Znber. oste, oste KL. todellakin 1 wirklich, wahrlich; == astu. vasne, K. vaisn (Q) hapan taikina, hapatus 1 Sauerteig. (VUOSNA) vUne {'te), K. vui§n, sN. vue§n made 1 Qnabbe, Aalraupe. vHne (fo) aivot 1 Hirn; vert. vujvefo. vMne-kippe l. -lc"teppe pääkallo 1 Hirnschale, Schädel. oafolas (pro oazalas), ks. v'foisse. (VESVOS8) veazvas, g en. veasvaz'i, vaapsahainen 1 "\Vespe. veazvas-k'iedte herhiläispesä 1 W espennest. vaiss K. N. == väikse. (VIES8-) visse- K., N. viesse- väsyä 1 mtide werden. viznatt'i- väsyä 1 ermUden. (VUOSS8, -A) viss, a c c. -ss'l, K. vuss matkalaukku 1 Ranzen, ~Iantelsack; N. vueiss. viss-cieppe matkalaukun nahkainen yläpuoli 1 der obere aus Rennthierleder gemachte Theil des l\Iantelsacks. v1ss'lj, K. vu,ssiltc, N. vuossis (dem.). (VUOSA) v~isse ('ie), K. vuiss, N. vuaiss pieµ.i poronvasikka 1 kleines Rennthierkalb, bis es um den Peterstag neues Haar bekommt (noDKIIK'I>). v~ize-nianna toukokuu (jossa vaatimet vasikoivat) 1 Mai.

152 1781.

(VUOS8, -SA) vus A.- a t tr. ensi 1 der erste; v. saj, vuss-r;p·k K., ~. vuoiss-ark maanantai 1fontag. vussmus K., X. vziesmus, A. vusmus ensimmäinen ! der erste; i:u oissmuzzest X. ensisti 1 zum ersten )Ial; vert. vziste. v. pejv; -

1

1782.

(US8-) usst-, K.

)T, usse-

poimia, noukkia

1

pfhicken.

ussklf:Jdte- (oa) (inc.).

1783.

usst, ks. uks.

1784.

1788.

(ÖS.A) v'lf:Jisse (oa), K. Uf:Jiss, X. uaiss, A. vois osa [ Theil .. uatZtem ~. onneton l nngföcklich. voizes A. onnellinen, autuas 1 gltlcklich, selig. • oazalas, gen. -az'l, K. oazfos, N. -lus == e d. (OSKO-) ~tske-, impf. öskzm, K. uskoa 1 glauben. viskeo, a t tr. -kis X. sininen, viheriä 1 blau: grlin. (VUOSKOX8) vzrnsk, gen. -kan K., X. vuask, -kan, ahven 1 Barsch; vert. vtf:Jzvan. (VASTA.) väist l. vaist K. taas 1 wieder.

1789.

vaste- ~- lakaista 1 kehren (mit Besen).

1790.

v'issede-, K. v'iste-, X. viesse- (Q) punnita

1791.

(VUOSATTA-) VtiZecle-, K. vihz'xe- osottaa, näyttää zeigen. vuoz'xolle- K. (fr.). viitzxuvve- K. (refl.). vihzr.emus K. merkki; todistus 1 Zeichen; Zeugniss.

1792.

(VUOSTA) v1iste vasta 1 das entgegen od. gegnUber

1785. 1786. 1787.

! wägen. 1

belegene: vh) pettää 1 betrUgen. mantamu8 A. petos [ Betrug. 2002. niaine, ks. ml..

175 2003.

2004.

2005. 2006.

2007. 2008. 2009. 2010. 2011. 2012.

2013.

(l\I8N8-} manni-, K. N. monnc-, A. monno- mennä 1 gehen. niainne, A. m~mrnj menevä, menijä; mennyt, viimeksi kulunut 1 gehend; vergangen, letztverwichen. monnom A. meno 1 Verlauf. (l\IUN8, :MON8) munn l. mun, K. N. A. mon; dual. munaj, K. ==,·N. mrpw; plur. mij, K :N. A. ==, minä 1 ich. mon N. A., ks. munn. (l\IANTO) mant, g en. mand, 1a t. mantn A., N. matt, gen. niadd, maa, mantu 1 Land, Erde. madd-toryestomus A. maanjäristys 1 Erdbeben. mant, gen. -t'lge, K. m,mt, -tey, A. mant, -foy, tyvi l Wnrzelende (eines Baumes). mänd'lr, g en. -nt'lrl, manner 1 das feste Land. mand'tr-ildlke isän t. äidin isoäiti 1 Grossmutter des Vaters od. der l\Iutter. meanda K., N. miadda pois 1 weg, fort. mientus, g en. -nzi, metsäpeura 1 wildes Rennthier. (Vert. 1J1intts.) niaintem, ks. mi. (MENANA) mienen, g en. -ne, mähnä, mäti 1 Fischrogen; K. N. miejn, mejn. niainl ... , nzainm ... A., ks. 11iai1i1ie. (MER8) mierr, K. N. ==, A. 1her meri j l\Ieer, die See. 1her'-sopt A. (meren vaahto:) merisieni 1 (l\Ieerschanm:) Schwamm. mierr-rint K. merenranta 1 l\Ieeresufer. mier"t-virre merieläin: hylje yleensä 1 Seethier: Seehund im Allgemeinen. (MERA) mierre, K. N. mirirr, A. acc. mieir, (Q) mitta, määrä 1 l\Iass.

==,

176

mierrede-, K. mie(rde- 1. -åe-, N. mieirre- mitata messen.

l

2014.

(ThlUOR8) m7rr, K. murr, K. muorr, A. mur puu Holz, Baum. m~r't-ailke vesa 1 Sprössling. m~rr-pajkaj puupala 1 Holzstilck. mlrz-patt matala kanto l niedriger Baumstumpf.

1

2015.

mzr r K. (Q) rauha l Frieden. nt'lrdatt'I,-, K. mzrdette- 1. mzr.

(~IERKoXA-) mearkne- K. ~. märätä, mäclätä 1 fau-

len, modern, verwesen.

murje-, 3 p. p r. -raj, K. t. N. (Q) tahra ta, liata 1 bescbmutzen, besudeln. 2021. (:\ILORJA) mfrje (?J:JJ, K. mföj, N. 1mtmj, A. murj marja 1 Beere. rmwrj-cQlmas N. yksi ma1ja 1 eine einzelue Beere. m1rje-sil/tpe ma1jamehu 1 Beerensaft. 2022. (~IIERATTA-) mirede-, K. mfrxe-, 3 p. pr. -reaht, märehtiä 1 wiederkäueu. 2023. (JIURTA-) mu,rte-, K. N. A. ==, murtaa 1 zerbrechen, zerschlageu. murtje-, 3 p. pr. -taj, K. ~. (refl. & pass.). murtstalfo- A. rikkoa 1 zerbrechen; le1lc rnurtstalmw'tc. 2020.

177

muirtle- A. (m o m.). murtlattZ-, K murtlotte- särkyä; lonkkantna 1 sich zerschlagen, zerschlagen werden; sich verletzen. niurtlottoj A. maahan repijä

1

der niederreisst.

2024.

(MÖRoNA-) moarne-, 3 p. p r. -rran, N. herätä wachen.

2025.

morl-a)lf e- liata

2026.

muill K, N. nzaill mahla

2027.

(l\IALA) ma)le ateria

2028.

maille, ks. ml.

2029.

möl

1

1

er-

beschmntzen; vert. 111a1;je- (Q 11iapatb). j

1

Baumsaft, Birkensaft.

l\Iahlzeit.

N. (Q) saippua 1 Seife.

2030.

(l\IIELG) mzll, K. A. ==, N. miell mieli; ymmärrys 1 Sinn; Verstand; K. koxt tön' mllest ll kuinka sinun mielestäsi on? 1 wie dllnkt dich? mzll-olm2j mielevä mies 1 ein verständiger lUensch. mlllas, g en. -azz, N. rniclles järkevä 1 klng. milte- K. mieltyä 1 Gefallen finden: Irocl mzlt'lj soinue. m'il'xermnes K., A. miltmnes mieletön, ymmärtämätön 1 unklng. millov l. -llev, a t t r. milves mielevä 1 klng. mzlfovvfitt, mWevvutt l. m"illvesvfitt K. (n. q v al.). milmunas 1. -nos A. viisas 1 weise, klug.

2031.

m'folll- (?), 3 p. pr. maalla, (Q) loitsia (Q MOJUITI> beten).

2032.

mfoiletfe (Q) rukous

1

mfoldattl- rukoilla

beten.

1

beschwören

Gebet.

(l\18LKKA) ?Jzailhk K., N. mo}hk (a t tr.) väarä krnmm; m. murr; vert. mfoilhke.

mailkxemmes .K. vilpitön 2033.

1

mieilk N. maito

! Milch.,

1

ol11;i.e Falsch. 12

1

178 2034.

2035. 2036. 2037. 2038.

2039. 2040. 2041. 2042. 2043.

(MIELK8) 11iilk rinnan keskikohta, rintaluu 1 Mitte der Ernst, Brustbein. milkl.-taikte l. milka.ikte rintaluu 1 Brustbein; piss milkaktat piru vieköön rintaluusi ! (ta v a ll. kirous) J cler Teufel hole deinen Brustknochen ! (g e ·wöh nl. Fl u ch). (l\IÖLKKA) mfoilhke (oa) mutka 1 Krtl.mmung. mealgaj hiljaa 1 leise. mf,tlet-suin' K., N. m,1\IeUKiti .H3hlK'h). Tanl, gen. -nntll, K. T~tnnil, N. Tannel, A. TannilTaneli JDaniel. (TARO) Tarra, gen. Tara, Venäjä 1 Rnssland; Tarus venäjäksi 1 rnssisch (ad v.); Tarlctj Venäläinen 1 Russe. Tz()rxeni, c1 em. -niaj Trofim. Tarje, K. Tärij, N. KL. Tarj Daria. (T8RJA) Tarje Turja, itäisin osa Kuollan Lappia 1 der östIichste 'fheil von Kola-Lappland; tarjas turjaksi 1 terlappisch (a c1 v.); Tarje läll 'färjan murre 1 das 'ferlappische; Tarje olmuj 1. Tarjalaj, -jelaj Tmjan Lappalainen 1 'l1er-lappe. Tirmes, Ti'ermes, Termes Ukko, ukkoneu, ks. Sanak. 647. 1 Gott des Donners, Donner, s. \Vörterb. 64 7. (TALO) Tulla rikas ja väkevä, mutta tuhma jättiläiuen 1 reicher und kräftiger, aber einfältiger Riese ( == N orj. lp. Stallo, Ruots. lp. Stalu); K. N. tall karhu 1 Bär; ks. Sanak. 651.

186

Teappa, K. N. Teahpan Teppo 1 Stephau. Tavaj, Sem. Tarä Lappalaisten jumalia, kalastuksen ja metsästyksen suojelija 1 lappische Gottheit des Fischfanges und der J agd; Tavä-ajk edellisen äiti 1 l\Iutter des Tavä. D~w~d

Taavetti

1

David.

CoJik-suol eräs Imandran saari 1 Insel im Imanda (Bb1c0Kiö OCTpOB'b).

Cuik-sfil l. Cu/ik-suol, 6.-s. sijt Jokostrov.

Öuitte, Cutt 1. Cudtelaj Tshuudi, saduissa mainittu vihollinen rosvokansa 1 Tschude, märchenhaftes, feindliches Räubervolk. Coalm-jatl)re Sem. järvi, jonka kautta Jokonga juoksee 1 vom J okonga dnrchflossener See. Cuvdgaj: KZlmokk jokeen laskeva puro, jonka varrella Lnmbovskin syyskylä on 1 Xebenfluss des KUmokk, an welchem die Herbststation Lumbowsk liegt (qy)l;eH1>ra 1. Tro.u:em,ra); - Czwt-vatt mainitun kylän läheisyydessä oleva mäki, josta tämä joki alkaa 1 Anhöhe in der :Kähe dieses Dorfes, an welchem der genannte Bach en ts pringt. b'ant-ajk Sem. seuraavan äiti 1 l\Iutter des Folgenden (oorop 0.IIJIIJ;a).

Santa-Ruhtnas Sem., Venäjän Lappalaisten ylin jumala 1 höchster Gott der russ. Lappen ( == XpIICTOc'l>; vert. Tverin Ka1jal. Siindil-ruohtinas). Santa-JJieatmas Sem. edellisen veli ! Bruder des Vorhergehenden. Sijt, g en. -n, 1. S. käiles Sem., veljesjumalien Räiz-Sijt'in ja Koamtka'n yhteinen nimi; suojelevat kalastusta ja ihmisen terveyttä 1 gemeinschaftlicher Kame zweier

187 verbrUderten Götter, Ruiz-Sijt UIH.1 Koamtka, die den Fischfang nnd die Gesundheit der l\Ienschen hiiten.

Siejte-gailles, Pon. SUfl-kailles = e d. S~jt-}a1·vr L. Lft-jaivr'en pohjoispään länsipuolella oleva pieni järvi l kleiner See westlich von der nördlichen Spitze des Lu-jaivr. Seajv-suol J okostr. Imandran saaria 1 Insel im Imandra (Gt.TbocTpon'I>). Sljj-jaivr L. isonlainen järvi, joka Kftrk-jokk joen kantta purkaa vetensä Lu-jaivr'een 1 ziemlich grosser See, welcher durch den Kfirk-jokk in den Lu-jaivr sich ergiesst. Sied-vun Sem. Sante-Ruhtnas jumalan setä t. eno 1 Onkel des Sante-Rulänas. Sosnfofke, S. sijt Sosnovka. Sunyel l. Sunjel, S. sijt Songel. S()irvis-suol J okostr., Imandran saaria 1 Insel im Imandra. Säla-Ämp1,rd17c, ks. Ämpzrdik. Säla-Gärva, ks. Kärva. Sala-jaivre Ljav., pieni Koant-jaivre'en laskeva lampi 1 kleiner in den Koant-jaivre ansmi\ndender See. Saiv'l1j N. Savvatij. Savvan-tundar A., Kantalahden ja Imandran välillä, likellä edellistä oleva korkea tunturi 1 hoher Berg zwischen dern Imandra und Kantalahti, nahe zum letztgenannten (IlJrt.conaa ropa). Sivn-l1,()hka peninkulman pituinen, korkea, yksinäinen vuori, 5 virstaa Ponoi-joen pohjoispuolella, jotenkin Kamenskin kohdalla 1 hoher, 10 W erst langer, einsamer Berg 5 Werst nördlich vom Flusse Ponoi, nnweit von Kamensk. (SAMA) Saimme Lappi 1 Lappland; Säime läll Lapinkieli

188 clas Lappische; sumas lapiksi 1 lappisch (a d v.); Saimelaj Lappalainen 1 Lappländer, Lappe. 1

Sl.mnzan, K.

==, ·A.

Semman Simon.

Simp-ja{cr J okostr. Umb-ja(cr'en ja Imanclran välillä oleva järvi 1. ein See zwischen dem Dmb-ja(cr und dem Imandra (Cmr6o3epo). ~11kc-jold; Ponoin. vasemmanpuolisia syrjäjokia

1

Xebenilnss

cles Ponoi von links (.[e6eiKbH p'BKa).

f.;"argaj Svjatoi nos. J..1.wld-ja{lT, R.-j. sijt Xnottajärvi 1 Xotozero. J..\ester-suol J okostr., Imanclran saaria 1 Insel im Imanclra. Ruirl~-suol Jokostr., Imandran saaria 1 Insel im Imandra (Kpyrofi OCTpOB'b). Kuort-Su.imr!, J..7.-S. sljt K., Semiostrovsk ( == Varzin & Lja\ozersk). KealoJIC-suol J okostr. Imandran saaria f Insel im Imandra. Rik-suol J okostr. Imandran länsirannalla oleva niemi 1 Halbinsel am westlichen "Gfer cles Imanclra (PrrKoratt6a~Ia). R11jt-s11ol J okostr. Imandran saaria 1 Iusel im Imandra. Ruldnas Sem.

==

f:>'anta-R.

Bili::-ajlv Sem. naisjumala~ joka poronhoitoa suojelee l la11pische Göttin, Beschtltzerin der Rennthierzncht. Rist-m'lrr-1iairglj niemi Tnrjan Lapissa 1 Halbinsel in TerLappland. Bili2-s{jt Sem ·: eräs jumala, Koamtkan veli 1 lappischel· Gott, Bruder des Koamtka; vert. Szjt. Ro1:v'l Sem., etelän puolelta Kailme-ja{cre'en laskeva joki 1 Xebenfluss des J okonga von rechts; mtlndet in den Ka/me-ja{vre, dessen Wasser vom Jokonga aufgenommen '\ird. Luhke, K. X. LuNi, Lukas.

18D Lej-jaivre Ljavozero, järvi, josta Xurlov joki alkaa; samanniminen talvikylä on nykyään Koant-jaivre'n rannalla, 2 virstaa yllämainitnsta 1 Ljawozero, ein See, "·o Xurlov entspringt; Der \'Vinterpogost Lej-ja(vre sijt liegt jetzt nicht bei c1em nämlichen See, sonc1ern 2 Werst c1avon, beim Koant-jaivre. Lrt-jaivr l.- Luj-ja(vr L., Lovozero; Lu-jaivr-uirt ha1ju, joka alkaen Lfi-jaivr'en rannasta kulkee Umb-ja(vr'een päin 1 Bergrilcken zwischen dem Lu-jaivr und dem Umb-jaivr; fängt nmmittelbar beim erstgcnannten an. Lointe-mana-jokk Sem. joki, joka vasemmalta l. pohjoispuolelta laskee J okongaan 1 N ebenfluss des J okonga, von links. Lann-suol likellä J okostrovaa oleva Imandran saari 1 Insel im Imandra bei J okostrow· (l\lom.rnli ocTponn). Lavra, K. Lovr, N. Laur Lauri 1 Lorenz. Luinibes 1. L'limbes, g en. -mpeze, L. sijt Lumbovsk; L'limbesnehke Lumbovskilainen 1 Lappe von Lumbowsk. Peaht N. Pieti Peter. 1

Piehtkl'Mc J okostr., Imandran lahdelma 1 kleine Bucht vom Imandra; Piehtkla-suol sen suussa oleva saari 1 Insel in der l\Irmdung dieser Bucht. Pett-suol Jokostr., Imandran saari 1 Insel im Imandra. Piett'J.ir, g-,e n. -ire, K. Pfroar, A.. Pedar, 1a t. Pedre, Pietari 1 Petrns. Pacyas, P. sijt Paatsjoen .suussa oleva Lappalaiskylä J Pazereka, Pasvig. Piec-jaivre & Yville-P.-j. Sem., kaksi, 4 virstan päässä toisistaan olevaa järveä, joiden läpi J okonga juoksee 1 zwei vom J okonga durchfiossene, yier \Yerst YOn einander belegene Seen.

190

Piecc-vunn J okostr., Imandran koillis-osassa oleva 1ahti 1 Bucht am nordöstlichen Theile des Imandra. Peaccem, P. sijt Petshenga. Pi()nne, g en. ==, Ponoi. Por-}aivre Sem., eräs järvi 1 ein See. Pavv'lil, K. Povvel, N. Poavvel Paavali 1 Paul. Oakka Foka l Phokas. VYkc-jokk joki, joka alkaen Uirte'n pohjoisrinteeltä, 30 virstaa ,Jigskaj'sta, juoksee nkc-jaivre'n kautta ja laskee J okongaan 1 ein Fluss, welcher auf der nördlichen Seite des Uirte, 30 werst vom Jigskaj entspringt, durch den Vlkc-jaivre fliesst und in den Jokonga fällt; - VUcI. Sem. Vi!kc-jatvrc melkein pyöreä 5 virstan pituinen ja levyinen järvi 1 ein beinahe runder, 5 Werst langer und breiter See. Oh~mij N. Eufemia. Oxt-kaint J okostr., iso lahti Imandran eteläosassa 1 grosse Bucht am st'tdlichen Theil des Imandra. Uoii'ikcs Sem., miespuolinen jumala 1 lappischer Gott; Uo,1ikesajk hänen äitinsä 1 seine l\Iutter. Oj, d em. Ojjis, Ojjenes N. Outi 1 Evdokia (Aa~or1>11). Vz()t1r Feodor. Udrij l. Uhtrea N. Antero 1 Andreas. Vaclaj: Nukc-jokk joen syrjäjoki, jonka varrella J okongan talvikylä on 1 N ebenfluss des Nukc-jokk von links; an demselben liegt die Winterstation J okonga. Vitec-jokk Ljav., parin virstan pituinen joki, joka yhdistää Koant-jaivre'n ja Lej-ja,vre'n 1 ungefähr 2 Werst langes Fll'tsschen, welches Koant-ja{l're mit Lej-jaivre verbindet. U()isk (oa), N. A. Oisk Josef. Vässil' l. Vasel, N. Va,sk Vasili. Vz(),ssep Josef.

l!H

Ontar1, K. Uointrej Antero 1 Andreas. Vforjila läll Semiostrovskin ja Kildinin lappalaismurre r:rur-

jan murteen vastakohtana l l\Iundart der Semiostrowschen und Kildinschen Lappen als Gegensatz der rrerschen; vforjemaks mainitulla murteella 1 in dieser l\Iundart (vert. Sanak.). Oro-vuonn Vnravuono 1 die Ora-bucht. ~rte selänne ja vedenjakaja, joka alkaa 20-30 virstaa Lumbovskin syksykylän itäpuolella, kulkee luoteista suuntaa noin 10 peninkulman päässä Jäämeren rannasta ja päättyy Kailm-jaivren kohdalla 1 Landriicken und W asserscheide; fängt 20-30 W erst westlich von der Herbststation Lumbovsk an, erstreckt ·sich zwischen der Herbststation und dem Winterpogost der Jokongischen Lappen nach Nordwesten, in einer Entfernung von ungefähr 100 W erst von der KU.ste des Eismeeres und endet beim Kailm-jaim·e (KcfJ:Ba). Varvain, K. N. -van, dem. Värvanaj Barbara. Ylle, N. Feilk Filip. V'ioleksantr, K. Otlex,sancfor, N. Oilsancler Alexander. V~olfaij, K. Uk:>ej, N: Oilsij Aleksi 1 Alexius. Oafanas Athanasius. Fionia 1. K. Fonnn Tuomas 1 Thomas. 0 Imneljan Emilian. UniptUc J okostr., L. Dmbtakk korkea vuori Imandran itäpuolella, Lu-jaivr-uirt'in jatko 1 hohes Gebirge östlich vom Imandra, Fortsetzung des Lu-jaaVMli1·t (Xuo11HcKia rop1>1); - Umb-jaivr Umbozero. Maksin, K. Mq,xsin Maksima 11\faximus. JJ1Jkla K. Nikolai. MllcaVlj, N. Meahkal l. Mzhkal l\Iikko l l\Iichael. Muitk, M. sijt Mutka, Motka.

192

JJfltrtj, K. -rej, X. Metrej Mitri

1 Demetrius. Mahtvej K. ::\Iatti 1 1Iatthias. JJieatmas, ks. Santa-JJL 1Jio3-vfinn Jokostr. Imandran lahtia, jossa asuu 3 Jokostrovilaista lappalaisperhettä 1 Bucht \Om Imandra, \\O drei J okostro\\ische Lappenfamilien \\ohuen. lJias X. == lJiaksin. Moissej 1. JJiojsej Moses. Mase;lg, M. sijt lappalaiskylä Imandran pohjoispuolella 1 lappisches Dorf nördlich \Olli Imandra. lJioåe-tundar Jokostr., vuori Imandran länsipuolella(?) 1 Berg \\estlich von Imanclra (?). jJiint'lS, g en: lJieantas, Sem. eräs jumala ! lappischer Gott; JJieantas-ajk hänen äitinsä 1 seine :Jlutter (Yert. mientus Sanak.). JJililj 1. JJlwj ~Iaria.

->:·:-